SIVISTYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS Sivistyslautakunnan kokoonpano :

Transkriptio

1 SIVISTYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sivistyslautakunnan kokoonpano : puheenjohtaja Pentti Ojala (Seppo Lamminpää ) varapuheenjohtaja Teppo Myllymäki (Martti Jaakonniemi) Jouni Erola (Esa Haavisto) Miia Hietanen (Jouko Rosendahl) Anna Isoviita (Kari Koivunen) Keijo Kalliomäki (Sauli Setälä) Päivi Rouhelo (Satu Koskela) Sanna-Mari Salmio (Johanna Jokinen) Satu Vuorisalo (Niina Liukonen) Tulosalue 40: Hallinto Toiminta-ajatus: Sivistystoimen hallinto huolehtii sivistystoimen yleishallinnosta ja kehittämisestä sekä järjestää henkilöstölle määrärahojen puitteissa virkaehtosopimuksen mukaista ja muuta tarpeellista täydennyskoulutusta. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella (v ): Hallinnon tehtävien hoitaminen tarkoituksenmukaisesti ja tehtävien organisoiminen niin, että oikeat henkilöt tekevät oikeita tehtäviä. Yhteistyön syventäminen ja vakiinnuttaminen naapurikuntien kanssa niin, että säädösten ja toiminnan asettamat vaatimukset saadaan täytetyksi pysyvin järjestelyin. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Tavoitteet: Toteutuminen: Osaava Satakunta hankkeen tarjoamien mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen täydennyskoulutuksessa sekä koulutustarjonnan laajentaminen myös muulle henkilökunnalle. Alueellisen tieto- ja viestintästrategian laadinta sekä sivistystoimen TVT-toiminnan kehittäminen kokonaisvaltaisesti. Lukio-opetuksen järjestämisluvan hakeminen tavoitteena saada uusi lupa Pomarkun lukiolle. Käytännössä hallinto toimii äärirajoilla, varsinkin kun kansliahenkilökuntaa on käytössä rajallisesti. Kun samaan aikaan on tehtävänä kuljetushankinta, kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmauudistus ja siirtyminen sähköisiin YO-kokeisiin - ja kaikki rutiinihallinto - niin työn laadusta ei juurikaan voi puhua. Lukiolupa-asia raukesi itsekseen hallituksen uudistuksen kariutumisen myötä. Palvelujen laadun kannalta tärkeää oli, että niin opetus- kuin muissakin tehtävissä henkilöstö on ollut koulutettua ja lähes kokonaan myös muodollisesti kelpoista. Henkilökunta on käynyt monipuolisesti niin koulutoimen kuin kunnan ulkopuolisissakin koulutuksissa, lisäämisen varaakin

2 2 tosin on. Karhukuntien yhteinen Osaava Satakunta -hanke jatkui talousarviovuonna. Koulukuljetuksien osalta reitille 6 vuodeksi sopimus, samoin hankittiin kuljetukset Porin erityiskouluihin. Siikaisten suunnan linjaliikenteen epävarma tila vaikeuttaa reitin 6 hankintaa. Kaikki reitit ovat hankittavana keväällä Koulukuljetusten toteutumisten suhteen täysin epäterve suuntaus on voimistunut: Sivistyslautakunnan talousarvioesitys perustuu alkusyksyn kuljetuslaskuihin, mutta jatkokäsittelyssä kuljetusmäärärahasta vähennettiin kymmeniä tuhansia euroja, perusteena se, että rahaa ei tule käyttää oheistoimintoihin vaan opetukseen. Koska koulukuljetushankinnat toteutetaan reaalitodellisuudessa, toteutuma vastaa suunnilleen lautakunnan esitystä, joten määräraha ylittyi jälleen kerran, vuonna 2015 toteutuma oli perusopetuksen osalta 121 %. Käytännössä ylitys katetaan opetustoimen rahoista, eli korulausemainen karsintaperustelu jää sanahelinäksi ja oppilaiden opetuksesta otetaan rahaa oheistoimintoihin! Tulosalue 41: Opetustoimi Toiminta-ajatus: Järjestää kunnan oppivelvollisuusikäisille opetussuunnitelman mukaista opetusta, sekä järjestää jatko-opintoihin johtavaa lukio-opetusta. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella (v ): Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Opetuksen toteuttaminen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti kaikki osa-alueet huomioiden. Perusopetus Kirkonkylän koulu: Tavoitteena laadukas perusopetus - harkintaa käyttövarojen kohdentamisessa. Eri toimintojen suunnittelussa pitää olla kustannustehokas vaarantamatta opetussuunnitelmassa olevia tavoitteita. Hyödynnetään OKM:n myöntämää opetusryhmän pienentämisrahaa ja kerhorahaa (lautapeli- ja musiikkikerho) Yhden luokanopettajan viran väheneminen syksyllä 2015 Yhteiskoulu: Jokainen nuori yläasteelta saa jatko-opiskelupaikan. Yhteiskoulun oppilasmäärä näyttää valuvan 80:n tasolle suunnittelukauden aikana. Tämä seikka yhdistettynä kunnan tiukkeneviin talousnäkymiin ajaa yhdistämään toisenkin ikäluokan yhdeksi opetusryhmäksi. Oppilaiden erityisen ja tehostetun tuen tarve kasvaa. Henkilökunnan täydennyskoulutus erityisesti Osaava-hankkeen kautta sekä opetusvälineinvestoinnit ja henkilökunnan työhyvinvointi. Opetusvälineiden pitää olla ajanmukaisia: opettaja- ja oppilaskohtaiset

3 tietokoneet, dokumenttikamerat ja älytaulut. Henkilökunnan eläköityminen suunnittelukaudella saattaa mahdollistaa virkojen vähentämisen. Yhteinen toiminta: Sopimuskunnissa tapahtuvan erityisopetuksen optimoiminen. Oppilashuoltopalvelujen järjestäminen kuntien yhteistyönä. Oman kunnan toteuttama erityinen tuki (erityisopetus) ja kielenopetus on jyvitetty koulujen ja esiopetuksen kustannuspaikoille. Aamu- ja iltapäivätoiminta: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (myöh. APIP-toiminta) tukee kodin ja koulun kasvatustyötä, lapsen hyvinvointia, tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä sekä eettistä kasvua. Lisäksi tavoitteena on osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalisen kasvun vahvistaminen. APIPtoiminta luo lapselle tutun ja turvallisen, kasvua tukevan ja virikkeellisen toimintaympäristön ennen koulun alkua ja koulun jälkeen. Lasta ohjataan osaksi ryhmän tasavertaista yyttä - antaen myös mahdollisuus lepoon ja yksinoloon. 3 Toteutuminen: Koulujen opetusvälineistön nykyaikaistamista jatkettiin talousarvion puitteissa, Kirkonkylän koululle hankittiin 30 oppilastablettia. Lisäksi muuta tietokonekantaa on päivitetty ja tilanteen mukaan. Kaikilla kouluilla on dokumenttikamerat käytännössä kaikissa luokissa. Varsinaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ei ole vielä yhtään ei tosin kaikissa muissakaan kunnissa. Erityisen tuen tarjonta on nyt vakiintunut uuden opettajan myötä taso ei ehkä ole aivan riittävä vieläkään, mutta aiempaan verrattuna parannus on merkittävä. Kuraattoripalvelu toimi periaatteessa koko ajan, mutta palvelu pitäisi ehdottomasti saada vakiintuneelle pohjalle, sama pätee psykologipalveluun. Kirkonkylän koulu: Kirkonkylän koulu sekä pienryhmäopetus: Tavoitteista nouseviin haasteisiin on pystytty vastaamaan hyvin kahden pienryhmän ja kahden laaja-alaisen erityisopettajan ansiosta, vaikka oppilaiden oppimisvalmiudet ovat hyvin erilaiset. Toisaalta joustavat ja ammattitaitoiset luokanopettajat ovat mahdollistaneet erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integroimisen yleisopetuksen luokkiin mahdollisimman monessa oppiaineessa. Suuret ryhmäkoot kuitenkin vaarantavat tämän. Koulumme koulunkäyntiohjaajia ei sovi unohtaa tässäkään yhteydessä. Ilman heidän rooliaan oppilaiden oppimisen tukena, emme olisi voineet pitää niin paljon oppimisvaikeuksisia lapsia kunnan omassa koulussa. Jos oppilaat joutuisivat naapurikuntien kouluihin, heidän valtionosuutensa menisivät sinne ja silti Pomarkku joutuisi maksamaan heille ohjaajat sinne. Suuri kuudesluokkalaisten ryhmä voitiin edelleen pitää kahtena rinnakkaisluokkana lukuvuoden loppuun saakka, joka mahdollisti myös heidän opettamisensa opetussuunnitelman mukaan. Aktiivinen oppilaskunta on osaltaan edistänyt oppilaiden aktiivista roolia kouluyhteisössämme. Yhteiskoulu: Oppilaiden oppimistulokset ovat säilyneet hyvinä, jokaisessa opetusryhmässä on menestyviä oppilaita. Vastaavasti jokaisessa ryhmässä on myös oppilaita, joiden koulunkäynti ei edisty opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla.

4 Kuraattori ja psykologipalvelut pelasivat kuten aiemmin todettiin kohtuullisesti. Vakinainen Pomarkun psykologi PoSa:ssa olisi todella tarpeen. Laaja-alaisen erityisopettajan panos alkaa näkyä, vaikka lisäresurssi ei siis olisi edelleenkään pahitteeksi. Jokin tässä yhteiskunnassa ei toimi, kun yhä useampi oppilas ei kykene saavuttamaan virallisia oppimistavoitteita. Joka tapauksessa eteenpäin on päästy. Pomarkun kunnan nuorisolla on sosiaalisia ongelmia muutamaa aikaisempaa vuotta selvästi enemmän ja tämä näkyy koulussa oppimis- ja käyttäytymisongelmina. Samat ongelmat näkyvät kylän iltaelämässä mm. ilkivaltana. Välituntiliikuntaa ei ole saatu yrityksistä huolimatta edelleenkään käyntiin tavoitellulla tavalla, mutta vuoden 2016 alussa päästiin alkuun. Ulkona höntsäiltiin palloilla, mutta piha asettaa omat rajoituksensa, asfaltti ja karkea hiekka eivät ole paras mahdollinen pelialusta. Vihreä Lippu -toiminta jatkuu, ja yhteiskoulu on saavuttanut pysyvän tason. Yhteiskoululla järjestettiin kolme kerhoa: musiikki- & teknisen työn kerho läpi ja keväällä 2015 hygieniapassivalmennus. Yhteinen toiminta: Yhteisen toiminnan osalta tavoitteet on pääosin saavutettu, pienimuotoisen ongelman aiheuttaa erityisoppilaiden hajaantuminen sekä Poriin että Kankaanpäähän. Tämä on varmasti yksittäisten oppilaiden etu, mutta kunnan kannalta yksi suunta olisi edullisempi ratkaisu. Tilanteesta on keskusteltu lautakunnassa. Aamu- ja iltapäivätoiminta: Riittävä ohjaajaresurssi on taannut sen, että APIP-toiminta on pääosin pystynyt vastaamaan hyvin paikkakunnan perheiden tarpeisiin ja saavuttanut asetetut tavoitteet, myös erityistä tukea tarvitsevien lapsien osalta. Yksittäisinä hetkinä olisi kyllä ollut tarvetta lisäsilmäparille. Lapsilla on ollut virikkeellinen ja turvallinen ympäristö sekä ohjattuun että omaehtoiseen toimintaan. Tila ei kuitenkaan ole hyvä, koska se on kovin sokkeloinen. 4 Lukio Tavoitteet: Toteutuminen: Yo-kokeiden tulostason pitäminen vähintään MTV3:n lukiovertailun keskitason yläpuolella. Aloittavan ikäluokan pitäminen nykyisellä tasolla 30:ssä Maksuttomien opetusmateriaalien (kirjat, sähköinen materiaali jne) täydennyshankinta. Pomarkun lukio siihen laajaan keskikastiin, jossa opiskelee oppilaita kaikista kansalaisryhmistä. Tämän seurauksena myös tulokset vaihtelevat osin koulun toimista riippumatta. Pari vuotta sitten lukio oli maakunnan kärkijoukossa, mutta keväällä 2015 tulos oli edelleen keskitasoa. Toki tavoitteet pitää koko ajan asettaa korkealle. Syksyllä 2015 lukiossa aloitti täysi 32 oppilaan ikäluokka, ja lukuvuoden kuluessa on tullut uusia kyselyjä. Koululla näyttää olevan hyvä maine - jota maksuttomat kirjat ja matkat tietenkin tukevat. Syksyllä 2016 aloittava I-vuosikurssi käy ensimmäisenä lukionsa uuden opetusuunnitelman ohjaamana. Tuntijako ei vaikuta olennaisesti kustannuksiin lukiossa. Myös lukiossa tietotekniikan käyttö on keskeinen asia: koska YO-kokeet ovat sähköiset, myös opetuksen on ol-

5 tava sähköistä. Uuden opetussuunnitelman myötä myös oppimateriaalit menevät uusiksi, eli oppilaille houkuttimena jaetut kirjat eivät enää kelpaa. Tässä kohdassa onkin syytä siirtyä oppilaille jaettaviin tietokoneisiin ja sähköisiin materiaaleihin. Näiden kulut ovat suuremmat kuin aiemman "kirjapaketin", mutta kun jokainen tuleva oppilas tuottaa kuntaan yli kaikkina kolmena lukiovuotenaan, niin kulut tulevat katetuksi. Lisäksi vanha ATK-luokka ja yhteiset koneet muuttuvat tarpeettomiksi henkilökohtaisten koneiden myötä. Oppilashankinnan toinen keskeinen keino on toimiva koulu sekä näkyminen siellä, missä mahdolliset tulevat oppilaat huoltajineen ovat. Käytännössä naapurikuntien vanhempainiltoihin ja lukioinfoihin on vaikeaa päästä mukaan, Siikaista lukuun ottamatta. On siis pidettävä huolta siitä, että lukion tilat, välineet, opetus ja ilmapiiri ovat sellaiset, että talon nykyiset oppilaat vievät myönteistä viestiä lähtökouluihinsa. Sama pätee oman yhteiskoulun oppilaisiin. Someaikakaudella katteeton mainonta on vielä takavuosiakin turhempaa. Jakoryhmät on poistettu osana kunnan talouden tiukentamiskehitystä, tämä aiheuttaa joissain aineissa ongelmia. Koulun toiminnan tavoite ei voi olla ainoastaan suuret tulot tai sitten voidaan unohtaa puheet palvelutuotannosta. 5 Henkilökunta (henkilökunta ) Opettajanvirat (sis. rehtori) Tuntiopettajat (sis. sivutoim.) Muu henkilökunta (oma) Perusopetusryhmät Kirkonkylän koulu (sis. pienryhmät) 10 1) (11) - - 6,3 (6,3) 6 (+ 2 x PR) (7 (+ 2 x PR)) Pomarkun yhteiskoulu 5 1) (5) 3,5 (3,5) 1,3 (1,3) 5 (5) Pomarkun lukio 5 (5) 0,8 0,8 0,3 (0,3) 3 (3) 1) Kirkonkylän koulun & lukion yhteinen kielenopettaja ja alaluokkien erityisopettaja ovat Kirkonkylän koulun alaisuudessa. Vastaavasti yläluokkien erityisopettaja on merkitty yhteiskoulun alaisuuteen. Oppilasmäärä (oppilaat ) I II ABI Kirkonkylän koulu (sis. pienryhmät) 23 (26) 29 (28) 28 (25) 27 (21) 19 (23) 23 (32) Pomarkun yläaste 31 (25) 25 (25) 25 (28) Pomarkun lukio 32 (33) 33 (26) 25 (34) Oppilaskohtaiset kustan

6 6 nukset Perusopetuksen oppilaita (laskentapäivä) Oman perusopetuksen käyttökustannus / oppilas 1) ( ) ) ( ) ) ( ) ) Lukiokoulutuksen oppilaita (laskentapäivä) Oman lukiokoulutuksen käyttökustannus / oppilas 5) 1) Perusopetus, APIP-toiminta sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä). 2) Perusopetus, APIP-toiminta, yhteinen toiminta (sis. kiertävä erityis- ja kielenopetus sekä erityisopetus Porissa ja Kankaanpäässä) sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä). 3) Perusopetus, APIP-toiminta, yhteinen toiminta (sis. erityisopetus Porissa ja Kankaanpäässä) sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä). 4) Perusopetus, APIP-toiminta, yhteinen toiminta (sis. erityisopetus Porissa ja Kankaanpäässä) sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä), huomioitu sopimuskuntien oppilasmäärä. 5) Lukio-opetus sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä). Kuljetuskustannukset (kustannukset 2014) Käyttösuunnitelma Toteutuneet 2015 Toteutumaprosentti Perusopetus ( ) Lukio (brutto) (81 000) Lukio (netto) (32 500) ( ) (47 000) (4 300) 121 % (115 %) 60 % (58 %) 75% (13 %) Tulosalue 39: Toiminta-ajatus: Varhaiskasvatus Pomarkun kunta järjestää luotettavaa, lasta tukevaa varhaiskasvatusta kiinteässä yhteistyössä vanhempien kanssa perheen ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella (v ): Päivähoidon tarpeeseen vastaaminen kulloisenkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Tämän hetken päivähoitoikäisissä on yksi muita selvästi pienempi ikäluokka, joka vaikuttaa tarpeeseen jo nyt ja sen vaikutus jatkuu vuoteen 2016 saakka. Myös vuorohoidon tarpeeseen tulee vastata riittävällä tavalla. Perhepäivähoidossa matkapuhelimeen liitettävän työaikakirjaus- ja

7 7 seurantajärjestelmän käyttöönoton suunnittelu ja toteutus. Perhepäivähoito on kunnassa merkittävä hoitomuoto ja sen kehittäminen on tärkeää, koska päiväkotihoitoa ei nykyisten tilojen puitteissa pystytä juurikaan lisäämään. Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. Uusi varhaiskasvatuslaki astuu voimaan suunnittelukauden aikana ja tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida sen tuomia muutostarpeita. Lain valmistelun seuraaminen ja mahdollisten muutosten huomioiminen tulevia suunnitelmia tehtäessä. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Tavoitteet: Toteutuminen: Varhaiskasvatuspalvelujen ilmeen uudistaminen. Mahdollisimman kustannustehokas toiminta nykyisten resurssien puitteissa, mm. päiväkodin tilojen nykyistä tehokkaampi käyttö. Pelkästään esiopetuksessa olevat esioppilaat siirtyvät Siilin tiloihin. Siilin ryhmäperhepäivähoitoryhmä lopetetaan ja lapset siirtyvät päiväkotiin. Päivähoidon tarpeeseen pystyttiin vastaamaan kulloisenkin tarpeen mukaisesti ja vähintään lain edellyttämässä ajassa. Vuoden 2015 aikana oli jonkin verran tarvetta klo 6-17 (luetaan vuorohoidoksi) ulkopuolella tapahtuvaan päivähoitoon, jota järjestettiin sekä perhepäivähoidossa että päiväkodissa. Erilaisiin päivähoidon tarpeisiin vastaaminen edellytti joustavuutta sekä henkilöstön että järjestelmän suhteen. Aikaisempien vuosien tavoin kysyntää oli ryhmässä toteutettavalle päivähoidolle enemmän kuin Pomarkussa on tarjontaa. Ryhmäperhepäivähoitoyksikkönä toimineen Siilin toiminta lopetettiin vuoden 2015 alusta ja päiväkodin tiloihin perustettiin kolme päiväkotiryhmää aikaisemman kahden sijaan. Siilin käyttämään vuokratilaan perustettiin hallinnollisesti päiväkodin alainen esiopetusryhmä. Tällä järjestelyllä luotiin 10 hoitopaikkaa lisää nykyisillä henkilöstö- ja tilaresursseilla. Mahdollisimman kustannustehokkaaseen toimintaan pyrittiin tarkalla työaikasuunnittelulla ja lomien oikeanlaisella jaksottamisella sijaistarpeen minimoimiseksi. Suunnittelutyö tehtiin edelleen ilman kunnollisia työvälineitä, joten lopputulos ei ollut paras mahdollinen. Uuden järjestelmän hankintaa varhaiskasvatuksen hallintoon valmisteltiin vuoden aikana tutustumalla erilaisiin vaihtoehtoihin ja vertailemalla niiden toimintaedellytyksiä ja hintoja. Vuoden 2016 talousarviossa hyväksyttiin uuden ohjelman hankinta. Varhaiskasvatuslain uudistuksen ensimmäinen osa tuli voimaan Lain tuomat uudistukset eivät tuoneet käytäntöön merkittäviä muutoksia, uudistukset koskivat pääosin toiminnan taustalla olevia periaatteita ja velvoitteita. Esimerkiksi lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma muuttui pakolliseksi mutta Pomarkun varhaiskasvatuksessa se on ollut käytäntönä jo vuosia. Lisäksi laki korostaa lapsen näkökulmaa, lapsen ja huoltajan osallisuutta sekä aikaisempaa vahvempaa suunnitelmallisuutta. Myös toiminnan säännöllinen ja joh-

8 8 donmukainen arviointi tulivat lakisääteisiksi. Varhaiskasvatuspalvelujen ulkoasun kokonaisvaltaista uudistusta ei tehty kuluneen vuoden aikana. Lomakkeita yhdenmukaistettiin ja nettisivuja pyrittiin päivittämään tarpeen mukaan. Työtä jatketaan tulevina vuosina. Uutta toimintamuotoa (perhetyöntekijä) ei otettu käyttöön Päivähoidon käyttö Lapsia kokopäivähoidossa Kokopäivähoidon hoitopäivät Lapsia osapäivähoidossa Osapäivähoidon hoito-päivät Päivähoidon käyttökust. (netto)/ hoitopaikka Päivähoidon käyttökust. (netto) ilman kotihoidon-tukea ja muita avustuksia /läsnäolopäivä Esiopetuksen oppilaat Esiopetuksen oppilaita (laskentapäivä) Esiopetuksen käyttökustannus/oppilas Nettokustannukset/ /asukas 60 ERI PÄIVÄHOITOMUOTOJEN KUSTANNUSVERTAILU PÄIVÄKOTI RYHMIKSET PERHEPÄIVÄHOITO YHTEENSÄ läsnäolopäivät kustannukset (brutto) kustannukset (netto) hoitopv hinta (brutto) hoitopv hinta (netto) Taulukossa seuraavat kustannuspaikat: - Päiväkoti sis. myös 30 % Päivähoitotoimiston kustannuksista - Perhepäivähoito sis. 70 % Päivähoitotoimiston kustannuksista Hoitopäivän hinta lasketaan jakamalla kustannukset läsnäolopäivillä. Tämä käytäntö on käytössä valtakunnallisesti ja yleisimmin verrataan bruttohintoja. Eroja on kuitenkin muihin kuntiin verrattuna mm. siinä mitä kuluja kustannuksissa on. Pomarkun laskelmissa on mukana kaikki mahdolliset kulut (sis.+ulk.vyörytykset), myös hallinnon osalta (jaettuna käytetyn työajan suhteessa). Läsnäolopäiväksi lasketaan sekä osapäiväiset läsnäolot että kokopäiväiset. Pomarkussa ei ole ollut käytössä pelkästään osapäiväistä hoitoa, joten käytännössä osapäiväiset lapset hoidetaan kokopäiväisillä paikoilla. Vajausta

9 on pyritty täyttämään yhdistelemällä kaksi eri lasta yhdelle paikalle mutta tämä on käytännössä haasteellista eikä täysin toteudu, koska lain asettamia suhdelukuja ei voi ylittää. 9 Tulosalue 42: Kulttuuritoimi Toiminta-ajatus: Tukea ja edistää kunnassa harrastettavaa kulttuuritoimintaa ja järjestää kuntalaisille mahdollisuuksia osallistua kulttuuritilaisuuksiin ja retkiin. Aikuisten opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksien ylläpitäminen. Taiteen perusopetuksen antaminen lapsille ja nuorille ensisijaisesti musiikin (Kankaanpään musiikkiopisto ja Palmgren-konservatorio), mutta mahdollisuuksien mukaan myös muiden alojen perusopetuksena. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella (v ) Vuoden aikana kunnassa pyritään järjestämään erityyppisiä kulttuuriaktiviteettiä sekä näyttelyitä. Järjestetään vuosittain vähintään kaksi lastenkulttuuritapahtumaa (konsertti, näytelmä, tms.). Kulttuuriyhdistysten toimintaedellytyksiä tuetaan jakamalla vuosittain avustuksia. Kino Hakalinnan toimintaa tuetaan niin, että elokuvateatteritoiminta säilyy Pomarkussa. Kotiseutumuseon kokoelmista huolehditaan ja museo pyritään kesällä pitämään avoinna yleisölle säännöllisesti. Museon esineistön luettelointi ja digikuvaaminen museoiden yhteiseen Musketti-tietokantaan. Paikalliseen ja seudulliseen kulttuuriyhteistyöhön osallistuminen. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Tavoitteet: Toteutuminen: Kansalaisopiston tarjonta pyritään pitämään ennallaan. Mittarina tuntimäärä. Kotiseutumuseo avoinna kesällä 1-2 viikkoa. Petäjä-opistolta vuonna 2015 ostettava tuntimäärä on ollut 950 tuntia, hintaan 18 kevätkaudella ja syksykaudella. Opintopiirejä pidettiin pääsääntöisesti koulujen tiloissa, mutta myös muualla, mm. Tuunajärven monitoimitalolla. Kertomusvuonna opetustuntien kustannukset olivat ja opetustiloista kertyi vuokramaksua 238. Pomarkussa pidetyt kurssiaiheet painottuivat muotoiluun ja kädentaitoihin, myös kuvataiteita ja musiikkia harrastettiin kiitettävästi. Viime vuonna suosikkina olivat Pisama-kuvataidekoulu, pitsibetonia, karaokekurssi, sekä tietotekniikan kurssit ja syksyllä toiminut digipaja. Pomarkussa toimintaan osallistuivat lapset ja nuoret, työikäiset sekä ikäihmiset. Osaston toteutunut opetustuntimäärä toiminnan vuonna oli 866 tuntia. Keväällä järjestettiin 14 kurssia ja syksyllä 16 kurssia. Opiskelijoita kaikissa piireissä oli kevätkaudella 108 ja syyskaudella 114. Digitointipajassa yhteensä osallistujia oli 42.

10 Pomarkun kunnalla on Kankaanpään musiikkiopistossa 14 oppilaspaikkaa. Kankaanpään opisto tarjoaa pääosan opetuksesta Pomarkussa koulujen tiloissa. Porissa Palmgren-konservatoriossa on yksi oppilaspaikka. Kankaanpään musiikkiopistossa opiskeli kevät- ja syyslukukauden aikana 10 pomarkkulaista. Palmgren-konservatoriossa kevät- ja syyslukukaudella opiskeli 1 pomarkkulainen opiskelija. Kulttuuritoimi tuki paikallista elokuvateatteria rahallisin avustuksin ja kolmelle kulttuuriyhdistyksille jaettiin avustuksia. Kulttuuritoimi järjesti (pääosin yhteistyössä muiden kanssa) vuoden aikana seuraavat tapahtumat: Ukrainalainen kirkkolauluyhtye Kaanonin konsertti Kesäkulkurit: Tanssillisia kohtaamisia Pomarkussa. Ohjelmassa oli kolme tanssiesitystä ja kaksi tanssityöpaja lapsille Kesäinen musiikki-ilta Elopelit Perinteinen elokuinen Runo- ja tarinailta Pori Sinfonietta kaksi konserttia Koko Satakunnan Sinfonietta: päivällä koululaisille ja illalla kaikille Virittäydy joulutunnelmaan -tapahtuma Itsenäisyyspäivän tilaisuudet Matkoja järjestettiin seuraavasti: Kulttuuri- ja teatterimatka Uuteenkaupunkiin Kulttuuriretki Porvooseen ja sen ympäristöön: kartanokierroksia Itä-Uudellamaalla 2 päivää Pomarkun kotiseutumuseo toimii vanhassa kirkonkylän kansakoulussa. Pomarkun kotiseutumuseon näyttelytila sijaitsee kunnanvirastolla. Pomarkun kotiseutumuseo oli avoinna yleisölle kesällä arkisin klo Muuten vanhan kansakoulun tiloissa oleva museo on avoinna sopimuksesta. Näyttelytila on avoinna kunnanviraston aukioloaikojen mukaan. Museolle hankittiin paikalliselta mainosfirmalta opastetaulut ajotien varteen sekä museon ulkoseinälle. Kesäkaudella museossa kävi vierailijoita noin Tulosalue 43: Kirjastotoiminta Toiminta-ajatus: Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnan tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisen verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Näin kirjasto luo pohjan laajaalaiselle sivistykselle. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella (v )

11 11 Alueellisen yhteistyön syventäminen ja kehittäminen Satakunnan muiden kirjastojen kanssa. Kirjastopalveluiden tarjonnan sekä käytön lisääminen kaikissa ikäryhmissä, erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Kirjaston, koulujen ja päiväkodin yhteistyö. Kirjastojärjestelmän uusinta/päivitys vuonna Elektronisen aineiston kuten mm. DVD:t, äänikirjat lisääminen ja e-palveluiden kehittäminen kirjastossa. Käynnistetään kaksi hanketta: Lapsissamme on tulevaisuus ja Enemmän elämyksiä kirjastosta. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Tavoitteet: Kirjaston uusi digitointipalvelu otetaan käyttöön vuonna Toteutuminen: Kirjasto tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden käyttää tietokonetta maksuttomasti, ja lisäksi viraston aulassa on kirjaston lukusali. Kirjastossa toimii lukupiiri, joka kokoontuu joka kuukausi. Osana muuta toimintaa on järjestetty 12 omaa kirjanäyttelyä ja 11 muuta näyttelyä sekä 6 erilaista tapahtumaa mm. kirjailijavieraita, esityksiä ja teemapäiviä. Koululuokkien tutustumisia oli vuoden aikana 13, kirjoja kävi lainamassa 5 luokkaa ja satutunteja järjestettiin 20 kertaa. Digitointihuone avattiin asiakkaille elokuussa ja samalla elokuun lopussa alkoi toimia kansalaisopiston ohjaamana digitointipaja. Digitointipaja järjestettiin kahden kuukauden aikana kerran viikossa ja se kesti neljä tuntia kerrallaan. Asiakkaille se oli maksuton. Digitointihuoneessa on kaksi digitointipistettä. Yksinkertainen digitointipiste, jolla on mahdollista vain kopioida videokasetteja dvd-levyille. Monipuolisen digitointipisteeseen kuuluu pctietokone sekä näyttö, johon tarvittavat digitointilaitteet kytkettiin. Laitteistoon kuuluvat: mm. skanneri valokuvien, negatiivien ja diakuvien digitointiin, levysoitin vinyylilevyjen digitointiin, kasettidekki c-kasettien digitointiin, konvertteri videon siirtämiseen tietokoneella käsiteltäväksi, korppulevykeasema, sekä toimiva videonauhuri. Jokaiselle laitteistolle tehtiin yksinkertaiset ohjeet, joiden mukaan asiakkaat pystyvät itsenäisesti työskentelemään. Uuden palvelun myötä saimme kirjastoon uusia ja tyytyväisiä asiakkaita. Vuonna 2015 Pomarkun kunnankirjaston kahdelle hankkeelle myönnettiin valtionavustusta. Hankkeelle Lapsissamme on tulevaisuus myönnettiin 2138 valtioavustusta. Hanke kestää saakka. Hankkeen avulla haluamme saada eri-ikäisille lapsillemme kirjailijavieraita: esikoululaiset ja 1-3 luokat, 4-6 luokat, yläaste ja lukio. Kirjailijavierailut tapahtuisivat lukukauden syksy 2015 kevät 2016 aikana. Syksyn aikana kouluissa vierailivat kaksi kirjailijaa: Markus Majaluoma ala-asteella ja Salla Simukka yhteiskoululla ja lukiolla. Koulut ottivat kirjailijavieraat innostuneesti vastaan. Yhteensä osallistujia oli 228. Hankkeelle Enemmän elämyksiä kirjastosta myönnettiin 5470 euroa valtionavustusta. Hanke kestää saakka. Hankkeen myötä halutaan uudistaa lasten ja nuorten osastoa, musiikkipalveluja ja tuoda lisää elämyksiä kirjastoon sekä luoda toimivat näyttelytilat. Tähän mennessä olemme saaneet sisustussuunnittelijalta

12 12 selkeät suunnittelut kirjaston tilaan käyttöön, kahdessa huoneessa aloitetaan pintaremontti, hankittiin kolme vitriiniä, kolme säkkituolia ja kaksi yhden hengen sohvaa. Ensi vuonna on tarkoitus hankea tarvittavat laitteistot, lautapelit, sekä lasten kuvakirjahuoneen kalusteet ja näyttelytilaan varten galleriakiskot ja ripustustarvikkeet. Myös sisustussuunnittelijan kirjaston tilaratkaisut ja sisustaminen saadaan lopulliseen muotoon, jotka pystytään toteuttamaan suunnitelmallisesti ostomahdollisuuksiemme mukaan tulevina vuosina. Vuonna 2015 Pomarkun kunnankirjaston kokoelmaan kuului kaikkineen nimikettä, uusia nimikkeitä hankittiin ja poistettiin 678 aineistoyksikköä. Lainauskertoja oli kokonaisuudessaan , erillisiä lainaajia 615. Noin 60 % lainauksista tapahtui fyysisen käynnin yhteydessä. Kokoelmat Yhteensä Kirjat Nuotit ja partituurit Musiikkiäänitteet Muut äänitteet Videot CD-ROM levyt DVD levyt Muut aineistot Hankinnat Yhteensä Lainaus Yhteensä E-aineistot E-kirjakokoelma E-kirjojen hankinnat 2 0 E-kirjojen lainaus E-musiikin kirjautumiset 2 3 E-musiikin lainaus E-lehtien lainaus Poistot Yhteensä Lainaajat Yhteensä Fyysiset käynnit Verkkokäynnit

13 Kirjaston tapahtumat ja käyttäjäkoulutus Näyttelyt Tapahtumat Tapahtumien osallistujamäärä Käyttäjäkoulutukset Käyttäjäkoulutukset tunteina Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä