Jyväskylän merkittävät luontokohteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän merkittävät luontokohteet"

Transkriptio

1 Jyväskylän merkittävät luontokohteet Valkeamäen Sintinsuo kesäkuu 2006 Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntatoimi Ympäristöosasto lokakuu 2007

2 Esipuhe Tämä selvitys on laadittu ympäristöosastossa ja tarkoitettu pohja-aineistoksi kaupungissa vuonna 2007 aloitetulle viherosayleiskaavan valmistelulle. Tieto- ja kuvamateriaali selvitykseen on koottu ja lopulliset alueehdotukset muotoutuneet useamman vuoden kuluessa muuhun työhön kytkeytyen ja muun työn lomassa. Selvityksen on laatinut ympäristönsuojelusihteeri Heikki Sihvonen. Ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen 1. Yleisiä lähtökohtia Luonnonsuojelua laissa Paikalliset pyrkimykset Selvityksen sisältö Esityksen kohteet -8- Liite 1: Erityistä lajistoa Karttaliite Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 597/MML/07-2 -

3 1. Yleisiä lähtökohtia Metsien, kosteikkojen, niittyjen, vesistöjen ja muunlaisten luonnonalueiden säilyminen kaupunkiympäristössä rakentamisen ulkopuolella turvaa yhdyskunnan ekologisen kestävyyden tunnusmerkkejä, kuten kasvipeitteisyyttä, maaperän, vesien ja ilman puhtautta, pinta- ja pohjavesioloja, tuuli- ja eroosiosuojaa. Rakentamattomuus ei ole kuitenkaan kaikilta osin riittävä kriteeri. Elinympäristöjen ja eliölajiston monimuotoisuuden vaatimus edellyttää, että luontoalueet säästyvät paitsi paikassa itsessään tehdyiltä muutoksilta myös ihmislähtöisiltä reunavaikutuksilta. Luontoalueen tuntumaan sijoittuva rakennustyö, teollinen toiminta, moottoriliikenne, metsänhakkuu, maanmuokkaus, asuminen yms. tuottavat lähiluontoon melua, pölyä, savua, kaasuja ja roskaa, muuttavat sen valaistus-, lämpö- ja tuulioloja ja aiheuttavat kulumista ym. ja voivat johtaa siten alueen kasvi- ja eläinlajiston rapistumiseen, vaikka itse alue säilyisi suorilta kosketuksilta. Siten mm. suojeltavaksi aiottujen luontokohteiden tulee sijaita riittävän etäällä ko. häiriökohteista ja niiden tulee olla läpimitaltaan riittävän laajoja. Lisäksi niiden laidoille on tarpeen varata useamman kymmenen metrin levyiset suojavyöhykkeet, joille ei johdeta selkeästi häiritseviä toimia. Lajiston säilymisen kannalta on eduksi, jos voidaan säilyttää laajoja kokonaisuuksia vastaavan pinta-alan kattavien pienten irrallisten alueiden sijaan. Alueilta tulisi olla ekologiset kulku- /levittäytymisyhteydet, ekokäytävät, muualle luontoon ja muille suojelualueille. Suomen kasvi- ja eläinlajeista joka kymmenes on uhanalainen. Uhanalaisuuden suurimpia aiheuttajia ovat avoimien kulttuurialueiden sulkeutuminen ja metsätalouden aiheuttamat muutokset. Uhanalaisista lajeista reilu kolmannes elää ensisijaisesti metsissä, vajaa kolmannes perinneympäristöissä. Metsän uhanalaisista noin 60 % on riippuvaisia lahopuusta. Lajien kadon odotetaan edelleen laajenevan Metsälain 10 edellyttää säilytettävän monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Näiltä ns. lakikohteilta edellytetään kuitenkin pienialaisuutta, ja niiden pinta-ala jääkin yleensä alle 0,5 %:iin metsämaan alasta. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tarvitaan muitakin keinoja. Valtakunnassa viimeiset viisi vuotta käynnissä ollut Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma (Metso) on tuonut uusin keinoin metsiä suojelun piiriin. Ohjelmassa haettuja elinympäristöjä ovat olleet mm. lehdot, korvet, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, tulvametsät ja metsäluhdat. Pinta-alallisesti saavutukset ovat olleet vielä riittämättömiä. Metso-kokemusten pohjalta onkin tarkoitus valmistella uusi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma ( ). Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian vuosiksi (valtioneuvosto ) tavoitteena on mm. pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä ja vakiinnuttaa Suomen luonnon tilan suotuisa kehitys vuosien kuluessa. Strategia haluaa lisätoimia erityisesti Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, pitää epätyydyttävänä mm. korpien suojelutilannetta, kiirehtii kosteikkojen kunnostustoimia ja korostaa puroluonnon suojelua ja hoitoa. Strategia toteaa luonnon olevan kaupungeissa lähellä suuria asukasmääriä ja tarjoavan siten ihmisille iloa ja virkistystä. Kaupunkien viheralueilla, luonnonsuojelualueilla ja jopa joutomailla todetaan olevan suuri merkitys myös luonto-opetuksen ja ympäristökasvatuksen kannalta. Strategian mukaan Etelä-Suomen metsien luontotyypit, uhanalaisille eliölajeille tärkeät elinympäristöt ja metsien rakennepiirteet tulee turvata suojelualueita laajentamalla ja lisäämällä, suojelualueverkoston kytkeytyneisyyttä parantamalla, suojelualueiden hoitoa ja ennallistamista lisäämällä sekä kehittämällä luonnonhoitoa talousmetsissä.

4 Suoluonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta on tärkeää luonnonsuojelullisesti arvokkaimpien suojeltujen soiden ennallistaminen sekä korpien ja lettojen suojelun tehostaminen ja ennallistaminen. Jäljellä olevien luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten pienvesien säilyminen tulee turvata. Muuttuneiden vesistöalueiden luonnonarvoja on tarve palauttaa ennallistamalla, ja pienvesiä pitää kunnostaa. Valtion tulee osaltaan tukea kuntia luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon sisällyttämisessä osaksi kunnan kehittämistä. Eteläisen Suomen metsämaan alasta on suojeltuna tällä hetkellä noin prosentti. Määrän on eri yhteyksissä todettu olevan riittämätön. Metsiensuojelun kokonaistarpeeksi on enimmillään esitetty %:n tasoa. Kymmenen prosentin tavoite on hyväksyttävissä, jos suojeltavat alueet valitaan niin, että ne edustavat eri metsätyyppejä monipuolisesti ja muodostavat toimivan suojelualueiden verkoston. Jotta säilytettävällä alueella olisi todellista merkitystä uhanalaiselle lajistolle, sen tulisi olla kooltaan useita hehtaareja, mieluiten 5-10 ha. Metsien ja muun luonnon suojelu on tärkeää paitsi eläin- ja kasvilajien säilyttämiseksi myös asukkaiden virkistystarpeiden vuoksi. Takavuosien valtakunnallisessa gallupkyselyssä vastaajat halusivat lisää suojelualueita, ja keskiarvoksi sopivalle metsiensuojelun tasolle Etelä-Suomessa saatiin 11 %

5 2. Luonnonsuojelua laissa Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on nähty Suomessa tärkeäksi tehtäväksi. Perustuslakiin on kirjattu, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille (20 ). Ympäristöhallinnon tehtäväksi on säädetty mm. luonnon monimuotoisuuden ja toimintakyvyn edistäminen, ja kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaan kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö (3 ). Asukkaille viihtyisän ja virikkeellisen ja luonnontaloudellisesti kestävän elinympäristön ensimmäisiä edellytyksiä on, että luonto on suojelemalla ja hoitamalla pystytty säilyttämään monimuotoisena. Kunnanhallituksen tulee kunnassa johtaa ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa (4 ). Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on huolehtia osaltaan toimialaan kuuluvasta suunnittelusta ja kehittämisestä, ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista (6 ). Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä mm. edistetään ekologisesti kestävää kehitystä (1 ), ja alueiden käytön suunnittelun tavoitteena puolestaan on mm. edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä (5 ). Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi kunnassa laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja (4 ). Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm. yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys (39 ). Yleiskaavassa annettavat määräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Jos jotakin aluetta on luonnonarvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleis- ja myös asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia suojelumääräyksiä (41 ). Maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaisten ympäristövaikutusselvitysten on annettava riittävät tiedot mm. suunnitelman toteuttamisen merkittävistä välittömistä ja välillisistä vaikutuksista kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen (MRA 1 ). Yleiskaavan selostuksessa esitetään kaavan vaikutukset luontoon ( MRA 17 ). EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV sisältyvien lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n mukaisesti kielletty. Luonnonsuojeluasetuksessa erityisesti suojeltavaksi säädetyn uhanalaisen lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty siinä vaiheessa, kun ympäristökeskus on tehnyt päätöksen lajin esiintymispaikan rajoista

6 3. Paikalliset pyrkimykset Vuoteen 2007 mennessä tehtyjen luonnonsuojelupäätösten ja kaavaratkaisujen mukaisesti Jyväskylän kaupungissa säilyy noin 235 ha:n laajuinen maa-ala pitemmälläkin tähtäimellä luonnontilassa. Määrä on 1,7 % kunnan pinta-alasta, 2,2 % kunnan maa-alasta ja runsas 4 % kunnan metsä-alasta. Jyväskylästä tiedetään noin 30 valtakunnallisesti uhanalaiseksi määriteltyä kasvi- tai eläinlajia. Lisäksi on puolensataa paikallisesti taikka maakunnallisesti mitattuna uhanalaista kasvilajia. Kaupungissa tavattavat liito-orava, lepakot, viitasammakko ja kirjoverkkoperhonen sisältyvät EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV, ja Jyväskylän uhanalaisista lajeista erityisesti suojeltavia ovat Ylistönrinteen Natura-alueen hienouurresulkukotilo ja Härkösuon Natura-alueen lapinsirppisammal. Kaupungin suojelualueiden määrää edellä esiteltyihin valtakunnantason tavoitearvoihin verrattaessa on pääteltävissä, että olevat alueet eivät vielä riitä turvaamaan paikallista luonnon monimuotoisuutta. Lisää suojelualueita tarvitaan. Nyt laaditun selvityksen sisältämien uusien suojelualueehdokkaiden hakeminen, valinta ja rajaukset pohjautuvat tietoon, joka ympäristöosastolle on viime vuosina kertynyt sen tekemien ja teettämien luontoinventointien kautta. Lisätietoa ja -tukea arvioinnille ovat tarjonneet tonttiosaston tilaama metsäsuunnitelma ja kaupunkisuunnitteluosaston teettämät luontoselvitykset. Suojelualueita tarvitaan alueelle ominaisten ja toisaalta alueella harvinaisten luontotyyppien ja eliölajien turvaksi. Jyväskylän suojelualue-ehdokkaiksi on siten ensimmäiseksi pyritty löytämään näiden luontotyyppien mahdollisimman luonnontilaisia edustajia. Luonnontilan ilmentäjinä on tarkasteltu puuston ikää, runsautta ja monimuotoisuutta, lahopuun määrää ja palaneen puun esiintymistä. Merkityksellisiä lisäominaisuuksia ovat olleet maapohjan rehevyys ja eheys, erityislajiston esiintyminen, alueen laajuus, häiriötön sijainti ja yhteydet muualle luonnonympäristöön. Koska luontokohteet varsin usein ovat osana asukkaiden käyttämää virkistysympäristöä ja sitä monipuolistavia, on kohteita pyritty löytämään tasapuolisesti eri puolilta kaupunkia. Kohteiden arviointi, valinta, rajaus ja vertailu ovat perustuneet suurelta osin silmämääräisen tarkastelun tuottamaan näkemykseen. Systemaattiseen ominaisuustietojen keruuseen ja siihen perustuvaan objektiiviseen arvotukseen ei menettelyn vaatimasta suuresta työmäärästä johtuen ole ollut mahdollisuutta. Ihmisen toimeliaisuus on ehtinyt kaupunkiseudun luonnossa vaikuttaa kauttaaltaan jo vuosisatojen ajan, joten kokonaan koskematonta luontoa ei alueelta löydy. Tavoitteeksi on riittänyt, että löydetään siinä määrin luonnontilaisen kaltaisia alueita, että niillä ei näy jälkiä lähivuosikymmeninä harjoitetuista ihmistoimista. Suurella osalla kohdemaastoista luonnontilan ja suojeluarvojen voi odottaa kohentuvan itsestään ajan myötä, ja joillakin kohteilla luonnontilan palautumista voidaan jouduttaa erityisillä ennallistamistoimilla

7 4. Selvityksen sisältö Suojelukohde-ehdokkaiden esittely sisältää kokonaan uusien, aiemmin esittelemättömien alueiden ohessa lähes kaikki tähän mennessä luonnonsuojelulain nojalla suojellut kohteet sekä kaupungin asema- ja yleiskaavoihin merkityt eri asteiset suojelualueet. Selvitykseen on jätetty merkitsemättä pienialaisina tai muutoin vähämerkityksisinä yhteensä noin 25 ha:n ala (Taka-Keljon osayleiskaavan alueista noin 18 ha, Roninmäen kuusikko 1,3 ha, Niemijärven laskupuron metsä 1,6 ha, Pysäkkivuoren räme 2,4 ha, Kekkolan puronvarsi 0,6 ha ja Lsl 29 :n mukaista alaa noin 1 ha. Kohteista esitetyt rajaukset ja pinta-alat ovat tarkoitettu suuruusluokkaa osoittaviksi noin 5 %:n tarkkuudella puoleen ja toiseen. Rajaukset ja pinta-alat täsmentyvät jatkossa jos ja kun kohteita sisällytetään asemakaavaan tai muodostetaan luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi. Kohdeteksteissä selostetaan lyhyesti kunkin alueen yleispiirteet vallitsevien luontotyyppien ja puulajien avulla, erikoiset luonnonominaisuudet, kasvi- ja eläinlajeista uhanalaisten taikka vaateliaiden lajien esiintyminen, käsittely metsäsuunnitelmassa ja mahdollisesti kaavoituksessa, kohteen pinta-ala sekä maanomistus. Kustakin kohteesta on kartta ja yhdestä neljään valokuvaa. Selvitys ja ehdotus sisältää yhteensä 63 luontokohdetta. Kohteisiin sisältyy mm. tuoreita tai lehtomaisia kankaita, lehtoja, puronvarsimetsiä, rämesuota, lammenrantametsää, kalliometsää, sekametsäisiä ja lehtipuuvaltaisia kankaita, kalliojyrkänteitä, puustoisia ja puuttomia korpia, rantametsiä ja - kosteikkoja, nevaa ja mäntykangasta. Seuraavasta ilmenee, monellako alueella mainittua ympäristötyyppiä isompana tai pienempänä alana esiintyy: Tuoretta tai lehtomaista kangasta 23:lla alueella Lehtipuuvaltaista lehtoa 18 Puronvarsimetsää 19 Rämesuota 14 Lammenrantametsää 14 Karua mäntypuustoista kalliometsää 10 Tuoreen kankaan sekametsää 10 Lehtipuuvaltaista kangasmetsää 10 Lähteikköä, tihkupintaa 11 Kalliojyrkännettä 8 Kuusivaltaista kangaskorpea 7 Järvenrantametsää 5 Järvenrantakosteikkoja 5 Avointa tai puoliavointa korpea 5 Avointa nevaa 3 Lajittuneen kangasmaan männikköä 1 Selvityksen kaikki alue-ehdotukset toteuttamalla kaupunkialueen luonnonvaraisten alueiden määrä kasvaisi noin 590 ha:iin, mikä on kaupunkialueen maa-alasta noin 5,6 % ja metsäalasta noin 11%. Eri puolilla kaupunkia säästyy metsäkuvioita hakkaamatta ja rakentamatta myös mm. liito-oravan esiintymisen ja virkistyskäyttötarpeiden vuoksi. Jyväskylässä on siten hyvät mahdollisuudet toteuttaa paikallisesti se tavoite, mikä valtakunnassa on vaativimmillaan asetettu metsiensuojelun kokonaistarpeeksi

8 5. Esityksen kohteet 1. Ylä-Sallaajärven metsä 8,6 ha 2. Sallaajärven aarnialue 24,5 ha 3. Kotajärvet 15,3 ha 4. Pirttijärvi 5 ha (maa-ala) 5. Pirttimäki 30 ha 6. Hanhinotko 5,2 ha (maa-ala) 7. Soidinsuo (ent. Sintinsuo) 28 ha 8. Mustalampi-Valkeamäki 12 ha (maa-ala) 9. Lähdesuo (Mäyrämäki) 2,5 ha 10. Keuruuntie 7,6 ha 11. Köhniönselkä 13,3 ha 12. Könkkölänmäki 6,9 ha 13. Heinälä 26 ha 14. Lummesuo-Karhuvuori 12,8 ha 15. Killerin takametsä 8 ha 16. Harjannemetsä 11,6 ha 17. Lammakesuo-Myllyjärvi 17,7 ha 18. Riihilampi 4,3 ha 19. Laajavuoren räme ja kuusikot 11,5 ha 20. Haukkalan Roninmäki 8 ha 21. Syväoja 5,1 ha 22. Haukkalantie (3) 10 ha 23. Haukanniemi 6,7 ha 24. Rautpohja-Eerolanlahti 5 ha (vesineen 43 ha) 25. Kypärämäen itärinne 5,9 ha 26. Mannisenmäki 4,0 ha 27. Kotalammin-/Kammarinmäki 6,9 ha 28. Kolmisoppinen 6,9 ha 29. Vuorilampi (Roninmäki) 10,7 ha 30. Kuusikkolampi 8,4 ha 31. Jokpakannotko 13,1 ha 32. Härkösuo 17,6 ha 33. Ringinmäki 7,0 ha 34. Sääksvuori 8,0 ha 35. Kaijanlampi 3,8 ha 36. Sarvivuoren laki 8,9 ha 37. Sarvivuoren rinne 14,1 ha 38. Riutanranta 5,4 ha 39. Haapavuori 4,8 ha 40. Iso-Urtin lehto 2,2 ha 41. Urtinvuori 6,9 ha 42. Iso-Urtin ranta 3,2 ha vesineen 43. Vähä-Urtti 22,4 ha 44. Ylistönmäki 17,1 ha 45. Kylmänoro 3,1 ha 46. Majamäki 12,5 ha 47. Ristikivi-Niemijärvi 20,0 ha 48. Pohjanlampi 4,7 ha 49. Nenäinniemen itäranta 4,3 ha 50. Hämeenlahti 8,5 ha 51. Pitkäruoho 4,9 ha 52. Tourujokilaakso 3,7 ha 53. Kuolemankuopat 10,1 ha 54. Tuohinotko 12,0 ha 55. Aittovuori 5,2 ha 56. Halssilanperä 5,8 ha 57. Vuorilampi (Kangasvuori) 4,5 ha 58. Huhtasuonkatu 4,5 ha 59. Kangasvuori 5,4 ha 60. Kaakkolammen rantametsä 3,2 ha 61. Kärppäkivi 1,3 ha 62. Suovuori-Velakallionlampi 10,3 ha 63. Mustalahti 1,8 ha 588,7 ha - 8 -

9 1. Ylä-Sallaajärven metsä 8,6 ha Alueen pohjoisen osan keskellä on luonnontilainen nevakorpi, ja sen ympärillä on iäkkäitä (80-90 v.) tuoreen kankaan ja kangaskorven kuusimetsiä. Suosta etelään johtuu puro ja sen varrella eteläosassa on vanha suoniitty, joka on palautumassa luonnontilaan korveksi kasvaen nyt noin 45-vuotiasta kuusta ja koivua. Eteläosa on muutenkin kosteaa kangaskorpea, ja siitä jatkuu puro Ylä-Sallaajärveen. Kaakkoisosan rinnekuusikko on kokonaisuudessaan lähdevaikutteinen, tihkupintainen. Paikalla kasvaa runsaasti mm. palmusammalta, lehväsammalia ja saniaisia. Ylin osa kosteaa sekametsää, jossa mm. muutama iso haapa. Alueen linnustossa tavattu mm. valtakunnallisessa uhanalaisluokittelussa silmälläpidettäväksi luokitellut pohjantikka ja metso. Metsäsuunnitelmassa suojelualuetta 5,9 ha, josta metsälain erityisen tärkeää elinympäristöä 2,2 ha ja vanhana metsänä muuta arvokasta elinympäristöä 3,2 ha. Kaupungin omistuksessa. Pohjoisosan nevakorpea vanhojen kuusimetsien ympäröimänä. Iäkkäitä kuusimetsiä. Kuusimetsän kostealla tihkupinnalla viihtyviä lehväsammalia ja suo-orvokkeja

10 2. Sallaajärven aarnialue 24,5 ha Vuonna 1989 luonnonsuojelulailla rauhoitettu metsä. Liito-oravan elinpiiriä. Kaupungin omistuksessa. Aarnialueen vanhaa kuusikko

11 3. Kotajärvet 15,3 ha Kokonaisuus sisältää nevalaiteisen ja luonnontilaisen Alaisen Kotajärven ja Yläisen Kotajärven eteläpuoliskon soiset ranta-alueet sekä näiden läheiset isovarpurämeet (vaivaiskoivu, suopursu, suokukka, vaivero). Yläkotajärven itärannalta kokonaisuuteen kuuluu mänty- ja kuusivaltainen vanha, noin 100-vuotias metsä. Suolla on lampien välinen leveä puro ja Ala-Kotajärvestä laskee edelleen puro kaakkoon. Linnuista alueella viihtyy mm. silmälläpidettäväksi luokiteltu käki, perhosista mm. täpläpapurikko. Lammenrantarämeet ja puronvarret ovat metsälain erityisen tärkeää ja metsäluonnon muuta arvokasta elinympäristöä (4,7 ha) ja kaupungin maanomistuksen osalta metsäsuunnitelmassa 7,8 ha:n laajuudelta suojelualuetta. Alueen keskiosa yksityisomistuksessa, muutoin kaupungin omistuksessa. Yläisen Kotajärven itäpuolisessa metsärinteessä on partiolaisilla määräaikainen oikeus majan pitämiseen. Suometsien ympäröimä Alainen Kotajärvi. Kotajärvien välistä rämesuota. Täpläpapurikko elää vain valon ja varjon vuorottelemissa vanhoissa kuusimetsissä

12 4. Pirttijärvi 5 ha (maa-ala) Hanhikankaan-Hanhiniityn suunnasta laskevan purovesistön kokooja-allas ennen Ylä-Sallaajärveä. Kauttaaltaan nevalaiteinen ja rämemetsien reunustama lampi, osin ruovikkoa ja saraikkoa. Länsirannalla on yksi asumus, muutoin rannat ovat luonnontilaisia. Linnustossa pesivänä havaittu mm. laulujoutsen. Kauttaaltaan yksityisomistuksessa. Pirttijärvessä on runsas vesikasvillisuus, ja rannat ovat suurelta osin suota

13 5. Pirttimäki 30 ha Useasta erillisestä räme- ja korpisuopainanteesta ja kuusivaltaisista tuoreen ja lehtomaisen kangasmetsän kuvioista koostuva kokonaisuus. Kangasmetsät ovat kuusivaltaisia talousmetsiä, alueen pohjoisosassa on iäkkäämpää yli satavuotiasta metsää. Aluetta halkoo koko pituudeltaan vaihtelevasti kumpuilevassa maastossa kulkeva hyväkuntoinen polku, jolle on sijoitettu jakso maakuntauraa ja talvisin latureitti (Kolmisoppisen 10 km). Linnustossa havaittu mm. silmälläpidettävä käki ja vain muutamilla valikoiduilla paikoilla kaupungissa esiintyvä idänuunilintu. Alasta on metsäluonnon arvokasta elinympäristöä ja metsäsuunnitelman suojelualuetta 11,4 ha. Eteläisimmät suomaastot, mm. pieni Huutlampi avosuolaiteineen ovat Taka-Keljon osayleiskaavassa luonnonsuojelualuetta (SL). Alueen kaakkoinen osa ja pohjoisin kärki yksityisomistuksessa (8,5 ha), muutoin kaupungin maata. Rajatun alueen pohjoiskärjessä oleva Silmäsuo kevätasussaan. Muurainkorpea alueen keskiosassa. Huutlampi reunussoineen ja - metsineen

14 6. Hanhinotko 5,2 ha (maa-ala) Murroslaakson vedenjakajakohdalla ja kunnan rajalla sijaitseva metsärantainen ja kauttaaltaan kapeasti suolaiteinen Hanhilampi laskee vetensä pohjoiseen Ruokkeen suuntaan. Lammesta pohjoiseen lähtevän purouoman varret on aikanaan hakattu, mutta paikalla on edelleen mm. muutama iso haapa ja haapakelo. Puron varren suoniityllä kasvaa mm. harajuuri. Puro välittömine lähiympäristöineen palautuu aikanaan metsälain erityisen tärkeäksi elinympäristöksi. Metsäsuunnitelmassa suojelualuetta 1 ha. Lammen eteläpuoliskon rannat ovat yksityismaata (1,5 ha), pohjoispuoliskon itäranta on kaupungin omistama. Suolaiteisen Hanhijärven länsiranta on nuorta ja itäranta vanhaa metsää. Alkukesän suopursun kukat kiinnostavat ritariperhosta

15 7. Soidinsuo (Sintinsuo) 28 ha Aikanaan ojitettu laaja rämesuoalue, joka on ojitusten vuoksi metsittyessään huomattavalta osin menettänyt luonnontilaansa. Ojat ovat kuitenkin umpeutumassa ja suo on paikoin mahdollisesti vettymässä uudelleen. Suon muutama avonainen nevalaikku ja pohjoisosassa pieni lampi ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Suon ennallistumisprosessia on mahdollista nopeuttaa ojia ja laskupuroa patoamalla ja rämepuustoa harventamalla. Linnustossa mm. metsäviklo. Suolla tavataan edelleen rämesoille tyypillisiä päiväperhosia: suonkeltaperhonen, juolukkasinisiipi, rämehopeatäplä suohopeatäplä ja muurainhopeatäplä ( luku). Kesällä 2006 alueelta tavattu rämekylmänperhonen (harvinainen, mutta ei uhanalainen) on Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji. Vastuu merkitsee mm. sitä, että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Metsäsuunnitelmassa 1,8 ha metsälain erityisen tärkeää elinympäristöä, suojelualuetta 17,3 ha. Kaupungin omistuksessa. Suon pohjoisosan avointa lyhytkorsinevaa Kanerva kukkii rämevarvikossa. Pohjoisosan pikkuinen lampi

16 8. Mustalampi-Valkeamäki 12 ha (maa-ala) Kokonaisuus sisältää Mustalammen maisemallisesti ja monimuotoisuuden kannalta merkitykselliset suorannat ja reunametsät, lampeen laskevan puron reunakorpineen sekä yläosassa metsälaki- ja pienvesikohteena lähteen ja sekä ympäröivän lehto- ja kangaskorpimetsän. Lähde ja purokorpi metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (yhteensä 1 ha). Haukan pesämetsää. Metsäsuunnitelmassa suojelualuetta 4,4 ha. Kaupungin omistuksessa. Mustalampi luonnontilaisine rantahetteikköineen. Metsäkortekorpea lähteikön tuntumassa

17 9. Lähdesuo 2,5 ha Lähteestä alkunsa saavan puron varteen sijoittunut kosteikkoalue reunametsineen. Alueen länsipuolisko on vajaan puolen hehtaarin laajuudelta lähteisyyden ja vetisyyden vuoksi kasvillisuudeltaan varsin avointa ja luhtaista. Suotyyppi on ruoho- ja heinäkorpea. Alempana puron varressa metsä on kuusivaltaista korpea, jonka kosteimmissa osissa puustossa on koivua ja haapaa. Suon pohjoispuolisessa laitametsässä on yksinomaan haapaa kasvava metsäala. Alue on metsälain tarkoittamana metsäluonnon arvokkaana elinympäristönä metsäsuunnitelmassa merkitty suojelualueeksi 1,3 ha. Kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta aivan läntisintä kärkeään, joka yksityismaata. Ruoho- ja heinäkorven puoliavointa osaa. Reunakuusikon metsäkortekorpea. Suon pohjoislaidalla kasvaa puhdas haavikko

18 10. Keuruuntie 7,6 ha Keuruuntien varren tuntumassa olevat kaksi noin satavuotiasta kuviota. Toinen on varsin yksipuolisesti suurta, tasaikäistä ja -kokoista kuusta kasvava, toinen monipuolisesti kuusta, mäntyä ja koivua kasvava. Jälkimmäinen on liito-oravan elinpiiriä. Kuusikuviolla on jokunen lahopökkelö ja kasvaa mm. yövilkka. Rinteiden alla on lähteisyyttä ja puro, lintuja mm. valtakunnallisessa uhanalaisuusluokittelussa vaarantuneeksi luokiteltu tiltaltti. Päiväperhosista alueella esiintyy täpläpapurikko, eteläisempään Suomeen painottunut vanhan kuusimetsän laji. Viereisen valtatien liikennemelu häiritsee suuresti alueiden luonnonrauhaa. Metsäsuunnitelmassa kuviot ovat metsäluonnon arvokasta elinympäristöä ja suojelualuetta. Kaupungin omistuksessa. Noin satavuotiasta kuusikkoa

19 11. Köhniönselkä 13,3 ha Kolmeosaisen kokonaisuuden luoteisin osa on Köhniönjärveen etelästä laskevan purouoma, joka on aikanaan perattu, mutta on edelleen lähiympäristöstä nähtynä merkittävä lähimaisematekijä. Länsirannan metsäkaistale on suuripuustoista kuusikkoa, paikoin joukossa on lehtipuustoa ja sijoittuu vastarannalta katsottuna näkyvästi maisemaan. Puustossa jokunen suuri haapa ja kolopökkelö, kuollutta maa- ja pystypuuta. Rajauksen sisältämät metsät ovat 120-vuotiasta kuusikkoa ja sellaisena luonnonsuojelullisesti arvokasta vanhaa metsää ja liitooravan elinpiiriä Kasvistossa mm. yövilkka ja rauhoitettu valkolehdokki. Järven kaakkoispäästä laskevan Köyhänojan varret ovat valtapuuna kuusta kasvavaa lehtomaista kangasta ja kotkansiipisaniaista kasvavaa lehtokorpea. Liito-oravan elinpiiriä. Metsälain erityisen tärkeää ja metsäluonnon muuta arvokasta elinympäristöä 2 ha ja metsäsuunnitelmassa suojelualuetta 12,4 ha. Kaupungin omistuksessa. Köyhänoja virtaa 2-3 m leveänä rehevässä lehtokorpimaisemassa - välillä hiljakseen, välillä pikkukoskina Järven länsipuolisella metsäharjanteella on polku

20 12. Könkkölänmäki 6,9 ha Liikenneväylien varteen varsin näkyvästi sijoittuva mäki, jolla sellaisenaan on huomattava maisemallinen merkitys. Laelta on paikoin näkymiä vastapuoliseen kaukomaisemaan. Mäen lounaislaita on noin 150 metrin matkalta pystysuoraa jyrkännettä. Toinen pienempi jyrkänne on alueen luoteisosassa. Keskeisen mäkilaen metsä on mäntyvaltainen, jyrkänteen alla oleva metsä vuotiasta kuusikkoa. Kalliojyrkänne on metsälain erityisen tärkeää ja metsäluonnon muuta arvokasta elinympäristöä. Metsäsuunnitelmassa suojelualuetta 3,9 ha ja ulkoilu- ja virkistysmetsää 2,3 ha. Asemakaavassa lähivirkistysaluetta, jonka metsäinen luonne tulee säilyttää. Yleis- ja asemakaavoissa suojelu- ja säilytysaluemerkintä. Linnustossa mm. vaarantuneeksi luokiteltu tiltaltti ja myös vain paikoittain esiintyvän idänuunilinnun on kuultu alueella laulavan. Kaupungin omistuksessa. Laelta on paikoin näkymiä kaukomaisemaan. Könkkölänmäen lounaissivusta on pystysuoraa kallioseinämää. Kallioseinämillä on muusta metsämaastosta poikkeava sammallajistonsa

21 13. Heinälä 26 ha Laajahko suomaasto sisältää monipuolisesti mäntyvaltaisia, kuusivaltaisia ja koivikkoisia räme- ja korpityyppejä. Alueella vuosikymmeniä sitten harjoitettu kotitarveturpeen nosto ja samanaikainen ojitus sekä myöhempi laskupuron perkaus ovat kuivattaneet suon länsiosan rämemaita, mutta itäosan nevalla vettyminen on edelleen voimakasta ja suo palautunee märempään tilaan. Puustossa lahopökkelöitä, keloja, maapuita. Suon ennallistumisprosessia on mahdollista nopeuttaa ojia ja laskupuroa patoamalla ja rämepuustoa harventamalla. Linnustossa mm. silmälläpidettävä käki. Perhosia mm. suonkeltaperhonen. Suon eteläpuolelta rajaukseen sisältyy kivennäismaalla oleva suuripuustoinen rinnemetsikkö iältään vuotta. Kuusivaltaisen metsikön puustossa on paikoin huomattavasti myös koivua ja mäntyä. Linnustossa mm. tiltaltti ja perhosissa täpläpapurikko. Rajaukseen sisältyvät lisäksi suon eteläpuoliset istutusmännikköjen reunustamat pienialaiset suopainanteet ja luonnonmuodostumana erikoinen louhikko. Metsäsuunnitelmassa suojelualuetta 15,8 ha. Suon nevamainen osa (2 ha) on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Kaupungin omistuksessa. Heinälän suolla on monipuolisesti niin nevaa, korpea kuin rämettäkin. Rämeellä kukkivat tupasvillat, hillat ja pursut. Alueen eteläosassa on komeaa kuusikkoa

22 14. Lummesuo-Karhuvuori 12,8 ha Kokonaisuuteen kuuluu Lummelampeen rajautuva luonnontilainen luhtainen nevakorpi ja siitä kaakkoon sijaitseva luonnonsuojelulailla rauhoitettu korpi (2,7 ha). Lummesuon reunametsä, soiden välimaasto ja rauhoitetun korven yläpuolinen, maisemassa näkyvä jyrkännemetsä ovat satavuotiasta männyn ja koivun sekaista kuusimetsää ja sellaisena luonnonsuojelullisesti merkityksellisiä. Soita yhdistää luonnontilainen puro. Linnustossa mm. tiltaltti. Raidankeuhkojäkälän ainoa tiedetty kasvupaikka Jyväskylässä. Metsäsuunnitelmassa alue on metsälain erityisen tärkeää elinympäristöä 1,7 ha, luonnonsuojelullisesti arvokasta vanhaa metsää 8.1 ha ja suojelualuetta 11,3 ha. Kaupungin omistuksessa. Lummesuon laiteet ovat kuusija koivuvaltaista korpea, keskiosat osin avointa ja koivua kasvavaa. Röyhelöistä raidankeuhkojäkälää. Alueen eteläosan rauhoitettua korpea

23 15. Killerin takametsä 8 ha Raviradan pohjoispuolella oleva alue sisältää metsälain tärkeänä elinympäristönä mm. kotkansiipisaniaista ja lehväsammalia kasvavan lehtokorpipuronotkelman, sen viereisen noin satavuotiaan, jykeviä puita kasvavan mänty-kuusi-koivumetsän, erikoisen louhikkoalueen sekä topografialtaan vaihtelevan keski-ikäisen kuusi-koivu-haapasekametsän. Eteläosan korpipuron tuntumasta havaittu valkolehdokki, rauhoitettu kämmekkälaji. Linnustossa havaittu mm. pähkinähakki, idänuunilintu, tiltaltti. Rajauksen keskiosassa on suuri mäntykelo ja koillisosalla on joitakin vanhoja palokantoja ja kilpikaarnamäntyjä. Alueen halki kulkee runsaasti käytetty polku-ura. Metsäsuunnitelman suojelualuetta 6,2 ha. Kaupungin omistuksessa. Monipuolinen puusto; salskeita mäntyjä, kuusia ja koivuja. Suojeltavilla alueilla kaatuneet ja katkenneet puut on hyvä jättää paikoilleen

24 16. Harjannemetsä 11,6 ha Laajavuoren virkistysalueen keskiosan kuiva, osin kalliopohjainen kuusivaltainen vanha metsä, jossa myös komeita mänty-ylispuita. Alueen eteläpuolisko on noin 80-vuotiasta, pohjoispuolisko noin 120-vuotiasta kuusikkoa. Rajauksen ulkopuolelle jätetyllä metsikön luoteisella osalla on muutamin paikoin on jäljellä metsän aiemmasta vaiheesta kertovia isoja laho- ja palokantoja. Linnustossa mm. tiltaltti. Muodostaa naapurialueidensa (kohteet 14 ja 16) kanssa virkistysalueen keskeen lähes yhtenäisen, noin kahden kilometrin pituisen metsäjakson. Metsäsuunnitelmassa luonnonsuojelullisesti arvokasta vanhaa metsää ja suojelualuetta 8,6 ha. Kaupungin omistuksessa. Monimuotoisuudesta kertovat kuolleet puut a muurahaispesä. Ikipetäjän kannossa on jälkiä metsäpalosta

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä) Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Arvokkaat luontokohteet

Arvokkaat luontokohteet Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee 12 km Valtimon kunnan keskustasta pohjoiskoilliseen.

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Luonnonarvokatselmus. Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisellä alueella. Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu / Vesa Salonen

Luonnonarvokatselmus. Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisellä alueella. Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu / Vesa Salonen Luonnonarvokatselmus Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisellä alueella Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu / Vesa Salonen Sastamala 2015 Luonnonarvokatselmus Tuomiston kiertoliittymän ja

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

JUHANI AALTIO Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys

JUHANI AALTIO Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys RAPORTTI 16USO0135.BAUSP.LUON 8.8.2013 JUHANI AALTIO Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 3.1 Suojelualueet ja

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Jyväskylän merkittävät luontokohteet II. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi joulukuu 2009

Jyväskylän merkittävät luontokohteet II. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi joulukuu 2009 Jyväskylän merkittävät luontokohteet II Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi joulukuu 2009 - 2 - Sisältö: sivu 1. Yleistä taustaa 2 2. Arvokkaat elinympäristöt 2 3. Tavoite ja toteutuminen

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET... 4 1. Kuivasaari. 4 2. Hämeensaari. 5 3. Likoranta... 6 4. Pitkäpohja.

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Aluekokonaisuus sijaitsee noin 20 km itäkaakkoon

Lisätiedot

Raportti BJ Nurmijärven kunta

Raportti BJ Nurmijärven kunta Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Lepsämän liito-oravakohteiden tarkistukset 2007 1 Yhteenveto Tämä liito-oravakohteiden tarkistus on tehty Nurmijärven kuntaan Lepsämän alueelle. Lepsämän

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1017 Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa Sijainti Alkkianvuoren alue sijaitsee Satakunnan ja Pirkanmaan

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Arvoisat vastaanottajat,

Arvoisat vastaanottajat, 1 Arvoisat vastaanottajat, Asia: Espoon ympäristöyhdistyksen ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin 27.4.2006 jättämä lausunto Kauklahden Näkinmetsän asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Kytäjän osa-yleiskaavan kaavamerkinnät Vähä-Kiljavan alueella RA LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saa sijoittaa yksikerroksisia lomaasuntorakennuksia

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU Luettelo luontokohteista 67050263.SU 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET

Lisätiedot