Jyväskylän merkittävät luontokohteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän merkittävät luontokohteet"

Transkriptio

1 Jyväskylän merkittävät luontokohteet Valkeamäen Sintinsuo kesäkuu 2006 Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntatoimi Ympäristöosasto lokakuu 2007

2 Esipuhe Tämä selvitys on laadittu ympäristöosastossa ja tarkoitettu pohja-aineistoksi kaupungissa vuonna 2007 aloitetulle viherosayleiskaavan valmistelulle. Tieto- ja kuvamateriaali selvitykseen on koottu ja lopulliset alueehdotukset muotoutuneet useamman vuoden kuluessa muuhun työhön kytkeytyen ja muun työn lomassa. Selvityksen on laatinut ympäristönsuojelusihteeri Heikki Sihvonen. Ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen 1. Yleisiä lähtökohtia Luonnonsuojelua laissa Paikalliset pyrkimykset Selvityksen sisältö Esityksen kohteet -8- Liite 1: Erityistä lajistoa Karttaliite Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 597/MML/07-2 -

3 1. Yleisiä lähtökohtia Metsien, kosteikkojen, niittyjen, vesistöjen ja muunlaisten luonnonalueiden säilyminen kaupunkiympäristössä rakentamisen ulkopuolella turvaa yhdyskunnan ekologisen kestävyyden tunnusmerkkejä, kuten kasvipeitteisyyttä, maaperän, vesien ja ilman puhtautta, pinta- ja pohjavesioloja, tuuli- ja eroosiosuojaa. Rakentamattomuus ei ole kuitenkaan kaikilta osin riittävä kriteeri. Elinympäristöjen ja eliölajiston monimuotoisuuden vaatimus edellyttää, että luontoalueet säästyvät paitsi paikassa itsessään tehdyiltä muutoksilta myös ihmislähtöisiltä reunavaikutuksilta. Luontoalueen tuntumaan sijoittuva rakennustyö, teollinen toiminta, moottoriliikenne, metsänhakkuu, maanmuokkaus, asuminen yms. tuottavat lähiluontoon melua, pölyä, savua, kaasuja ja roskaa, muuttavat sen valaistus-, lämpö- ja tuulioloja ja aiheuttavat kulumista ym. ja voivat johtaa siten alueen kasvi- ja eläinlajiston rapistumiseen, vaikka itse alue säilyisi suorilta kosketuksilta. Siten mm. suojeltavaksi aiottujen luontokohteiden tulee sijaita riittävän etäällä ko. häiriökohteista ja niiden tulee olla läpimitaltaan riittävän laajoja. Lisäksi niiden laidoille on tarpeen varata useamman kymmenen metrin levyiset suojavyöhykkeet, joille ei johdeta selkeästi häiritseviä toimia. Lajiston säilymisen kannalta on eduksi, jos voidaan säilyttää laajoja kokonaisuuksia vastaavan pinta-alan kattavien pienten irrallisten alueiden sijaan. Alueilta tulisi olla ekologiset kulku- /levittäytymisyhteydet, ekokäytävät, muualle luontoon ja muille suojelualueille. Suomen kasvi- ja eläinlajeista joka kymmenes on uhanalainen. Uhanalaisuuden suurimpia aiheuttajia ovat avoimien kulttuurialueiden sulkeutuminen ja metsätalouden aiheuttamat muutokset. Uhanalaisista lajeista reilu kolmannes elää ensisijaisesti metsissä, vajaa kolmannes perinneympäristöissä. Metsän uhanalaisista noin 60 % on riippuvaisia lahopuusta. Lajien kadon odotetaan edelleen laajenevan Metsälain 10 edellyttää säilytettävän monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Näiltä ns. lakikohteilta edellytetään kuitenkin pienialaisuutta, ja niiden pinta-ala jääkin yleensä alle 0,5 %:iin metsämaan alasta. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tarvitaan muitakin keinoja. Valtakunnassa viimeiset viisi vuotta käynnissä ollut Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma (Metso) on tuonut uusin keinoin metsiä suojelun piiriin. Ohjelmassa haettuja elinympäristöjä ovat olleet mm. lehdot, korvet, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, tulvametsät ja metsäluhdat. Pinta-alallisesti saavutukset ovat olleet vielä riittämättömiä. Metso-kokemusten pohjalta onkin tarkoitus valmistella uusi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma ( ). Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian vuosiksi (valtioneuvosto ) tavoitteena on mm. pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä ja vakiinnuttaa Suomen luonnon tilan suotuisa kehitys vuosien kuluessa. Strategia haluaa lisätoimia erityisesti Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, pitää epätyydyttävänä mm. korpien suojelutilannetta, kiirehtii kosteikkojen kunnostustoimia ja korostaa puroluonnon suojelua ja hoitoa. Strategia toteaa luonnon olevan kaupungeissa lähellä suuria asukasmääriä ja tarjoavan siten ihmisille iloa ja virkistystä. Kaupunkien viheralueilla, luonnonsuojelualueilla ja jopa joutomailla todetaan olevan suuri merkitys myös luonto-opetuksen ja ympäristökasvatuksen kannalta. Strategian mukaan Etelä-Suomen metsien luontotyypit, uhanalaisille eliölajeille tärkeät elinympäristöt ja metsien rakennepiirteet tulee turvata suojelualueita laajentamalla ja lisäämällä, suojelualueverkoston kytkeytyneisyyttä parantamalla, suojelualueiden hoitoa ja ennallistamista lisäämällä sekä kehittämällä luonnonhoitoa talousmetsissä.

4 Suoluonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta on tärkeää luonnonsuojelullisesti arvokkaimpien suojeltujen soiden ennallistaminen sekä korpien ja lettojen suojelun tehostaminen ja ennallistaminen. Jäljellä olevien luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten pienvesien säilyminen tulee turvata. Muuttuneiden vesistöalueiden luonnonarvoja on tarve palauttaa ennallistamalla, ja pienvesiä pitää kunnostaa. Valtion tulee osaltaan tukea kuntia luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon sisällyttämisessä osaksi kunnan kehittämistä. Eteläisen Suomen metsämaan alasta on suojeltuna tällä hetkellä noin prosentti. Määrän on eri yhteyksissä todettu olevan riittämätön. Metsiensuojelun kokonaistarpeeksi on enimmillään esitetty %:n tasoa. Kymmenen prosentin tavoite on hyväksyttävissä, jos suojeltavat alueet valitaan niin, että ne edustavat eri metsätyyppejä monipuolisesti ja muodostavat toimivan suojelualueiden verkoston. Jotta säilytettävällä alueella olisi todellista merkitystä uhanalaiselle lajistolle, sen tulisi olla kooltaan useita hehtaareja, mieluiten 5-10 ha. Metsien ja muun luonnon suojelu on tärkeää paitsi eläin- ja kasvilajien säilyttämiseksi myös asukkaiden virkistystarpeiden vuoksi. Takavuosien valtakunnallisessa gallupkyselyssä vastaajat halusivat lisää suojelualueita, ja keskiarvoksi sopivalle metsiensuojelun tasolle Etelä-Suomessa saatiin 11 %

5 2. Luonnonsuojelua laissa Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on nähty Suomessa tärkeäksi tehtäväksi. Perustuslakiin on kirjattu, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille (20 ). Ympäristöhallinnon tehtäväksi on säädetty mm. luonnon monimuotoisuuden ja toimintakyvyn edistäminen, ja kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaan kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö (3 ). Asukkaille viihtyisän ja virikkeellisen ja luonnontaloudellisesti kestävän elinympäristön ensimmäisiä edellytyksiä on, että luonto on suojelemalla ja hoitamalla pystytty säilyttämään monimuotoisena. Kunnanhallituksen tulee kunnassa johtaa ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa (4 ). Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on huolehtia osaltaan toimialaan kuuluvasta suunnittelusta ja kehittämisestä, ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista (6 ). Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä mm. edistetään ekologisesti kestävää kehitystä (1 ), ja alueiden käytön suunnittelun tavoitteena puolestaan on mm. edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä (5 ). Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi kunnassa laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja (4 ). Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm. yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys (39 ). Yleiskaavassa annettavat määräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Jos jotakin aluetta on luonnonarvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleis- ja myös asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia suojelumääräyksiä (41 ). Maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaisten ympäristövaikutusselvitysten on annettava riittävät tiedot mm. suunnitelman toteuttamisen merkittävistä välittömistä ja välillisistä vaikutuksista kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen (MRA 1 ). Yleiskaavan selostuksessa esitetään kaavan vaikutukset luontoon ( MRA 17 ). EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV sisältyvien lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n mukaisesti kielletty. Luonnonsuojeluasetuksessa erityisesti suojeltavaksi säädetyn uhanalaisen lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty siinä vaiheessa, kun ympäristökeskus on tehnyt päätöksen lajin esiintymispaikan rajoista

6 3. Paikalliset pyrkimykset Vuoteen 2007 mennessä tehtyjen luonnonsuojelupäätösten ja kaavaratkaisujen mukaisesti Jyväskylän kaupungissa säilyy noin 235 ha:n laajuinen maa-ala pitemmälläkin tähtäimellä luonnontilassa. Määrä on 1,7 % kunnan pinta-alasta, 2,2 % kunnan maa-alasta ja runsas 4 % kunnan metsä-alasta. Jyväskylästä tiedetään noin 30 valtakunnallisesti uhanalaiseksi määriteltyä kasvi- tai eläinlajia. Lisäksi on puolensataa paikallisesti taikka maakunnallisesti mitattuna uhanalaista kasvilajia. Kaupungissa tavattavat liito-orava, lepakot, viitasammakko ja kirjoverkkoperhonen sisältyvät EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV, ja Jyväskylän uhanalaisista lajeista erityisesti suojeltavia ovat Ylistönrinteen Natura-alueen hienouurresulkukotilo ja Härkösuon Natura-alueen lapinsirppisammal. Kaupungin suojelualueiden määrää edellä esiteltyihin valtakunnantason tavoitearvoihin verrattaessa on pääteltävissä, että olevat alueet eivät vielä riitä turvaamaan paikallista luonnon monimuotoisuutta. Lisää suojelualueita tarvitaan. Nyt laaditun selvityksen sisältämien uusien suojelualueehdokkaiden hakeminen, valinta ja rajaukset pohjautuvat tietoon, joka ympäristöosastolle on viime vuosina kertynyt sen tekemien ja teettämien luontoinventointien kautta. Lisätietoa ja -tukea arvioinnille ovat tarjonneet tonttiosaston tilaama metsäsuunnitelma ja kaupunkisuunnitteluosaston teettämät luontoselvitykset. Suojelualueita tarvitaan alueelle ominaisten ja toisaalta alueella harvinaisten luontotyyppien ja eliölajien turvaksi. Jyväskylän suojelualue-ehdokkaiksi on siten ensimmäiseksi pyritty löytämään näiden luontotyyppien mahdollisimman luonnontilaisia edustajia. Luonnontilan ilmentäjinä on tarkasteltu puuston ikää, runsautta ja monimuotoisuutta, lahopuun määrää ja palaneen puun esiintymistä. Merkityksellisiä lisäominaisuuksia ovat olleet maapohjan rehevyys ja eheys, erityislajiston esiintyminen, alueen laajuus, häiriötön sijainti ja yhteydet muualle luonnonympäristöön. Koska luontokohteet varsin usein ovat osana asukkaiden käyttämää virkistysympäristöä ja sitä monipuolistavia, on kohteita pyritty löytämään tasapuolisesti eri puolilta kaupunkia. Kohteiden arviointi, valinta, rajaus ja vertailu ovat perustuneet suurelta osin silmämääräisen tarkastelun tuottamaan näkemykseen. Systemaattiseen ominaisuustietojen keruuseen ja siihen perustuvaan objektiiviseen arvotukseen ei menettelyn vaatimasta suuresta työmäärästä johtuen ole ollut mahdollisuutta. Ihmisen toimeliaisuus on ehtinyt kaupunkiseudun luonnossa vaikuttaa kauttaaltaan jo vuosisatojen ajan, joten kokonaan koskematonta luontoa ei alueelta löydy. Tavoitteeksi on riittänyt, että löydetään siinä määrin luonnontilaisen kaltaisia alueita, että niillä ei näy jälkiä lähivuosikymmeninä harjoitetuista ihmistoimista. Suurella osalla kohdemaastoista luonnontilan ja suojeluarvojen voi odottaa kohentuvan itsestään ajan myötä, ja joillakin kohteilla luonnontilan palautumista voidaan jouduttaa erityisillä ennallistamistoimilla

7 4. Selvityksen sisältö Suojelukohde-ehdokkaiden esittely sisältää kokonaan uusien, aiemmin esittelemättömien alueiden ohessa lähes kaikki tähän mennessä luonnonsuojelulain nojalla suojellut kohteet sekä kaupungin asema- ja yleiskaavoihin merkityt eri asteiset suojelualueet. Selvitykseen on jätetty merkitsemättä pienialaisina tai muutoin vähämerkityksisinä yhteensä noin 25 ha:n ala (Taka-Keljon osayleiskaavan alueista noin 18 ha, Roninmäen kuusikko 1,3 ha, Niemijärven laskupuron metsä 1,6 ha, Pysäkkivuoren räme 2,4 ha, Kekkolan puronvarsi 0,6 ha ja Lsl 29 :n mukaista alaa noin 1 ha. Kohteista esitetyt rajaukset ja pinta-alat ovat tarkoitettu suuruusluokkaa osoittaviksi noin 5 %:n tarkkuudella puoleen ja toiseen. Rajaukset ja pinta-alat täsmentyvät jatkossa jos ja kun kohteita sisällytetään asemakaavaan tai muodostetaan luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi. Kohdeteksteissä selostetaan lyhyesti kunkin alueen yleispiirteet vallitsevien luontotyyppien ja puulajien avulla, erikoiset luonnonominaisuudet, kasvi- ja eläinlajeista uhanalaisten taikka vaateliaiden lajien esiintyminen, käsittely metsäsuunnitelmassa ja mahdollisesti kaavoituksessa, kohteen pinta-ala sekä maanomistus. Kustakin kohteesta on kartta ja yhdestä neljään valokuvaa. Selvitys ja ehdotus sisältää yhteensä 63 luontokohdetta. Kohteisiin sisältyy mm. tuoreita tai lehtomaisia kankaita, lehtoja, puronvarsimetsiä, rämesuota, lammenrantametsää, kalliometsää, sekametsäisiä ja lehtipuuvaltaisia kankaita, kalliojyrkänteitä, puustoisia ja puuttomia korpia, rantametsiä ja - kosteikkoja, nevaa ja mäntykangasta. Seuraavasta ilmenee, monellako alueella mainittua ympäristötyyppiä isompana tai pienempänä alana esiintyy: Tuoretta tai lehtomaista kangasta 23:lla alueella Lehtipuuvaltaista lehtoa 18 Puronvarsimetsää 19 Rämesuota 14 Lammenrantametsää 14 Karua mäntypuustoista kalliometsää 10 Tuoreen kankaan sekametsää 10 Lehtipuuvaltaista kangasmetsää 10 Lähteikköä, tihkupintaa 11 Kalliojyrkännettä 8 Kuusivaltaista kangaskorpea 7 Järvenrantametsää 5 Järvenrantakosteikkoja 5 Avointa tai puoliavointa korpea 5 Avointa nevaa 3 Lajittuneen kangasmaan männikköä 1 Selvityksen kaikki alue-ehdotukset toteuttamalla kaupunkialueen luonnonvaraisten alueiden määrä kasvaisi noin 590 ha:iin, mikä on kaupunkialueen maa-alasta noin 5,6 % ja metsäalasta noin 11%. Eri puolilla kaupunkia säästyy metsäkuvioita hakkaamatta ja rakentamatta myös mm. liito-oravan esiintymisen ja virkistyskäyttötarpeiden vuoksi. Jyväskylässä on siten hyvät mahdollisuudet toteuttaa paikallisesti se tavoite, mikä valtakunnassa on vaativimmillaan asetettu metsiensuojelun kokonaistarpeeksi

8 5. Esityksen kohteet 1. Ylä-Sallaajärven metsä 8,6 ha 2. Sallaajärven aarnialue 24,5 ha 3. Kotajärvet 15,3 ha 4. Pirttijärvi 5 ha (maa-ala) 5. Pirttimäki 30 ha 6. Hanhinotko 5,2 ha (maa-ala) 7. Soidinsuo (ent. Sintinsuo) 28 ha 8. Mustalampi-Valkeamäki 12 ha (maa-ala) 9. Lähdesuo (Mäyrämäki) 2,5 ha 10. Keuruuntie 7,6 ha 11. Köhniönselkä 13,3 ha 12. Könkkölänmäki 6,9 ha 13. Heinälä 26 ha 14. Lummesuo-Karhuvuori 12,8 ha 15. Killerin takametsä 8 ha 16. Harjannemetsä 11,6 ha 17. Lammakesuo-Myllyjärvi 17,7 ha 18. Riihilampi 4,3 ha 19. Laajavuoren räme ja kuusikot 11,5 ha 20. Haukkalan Roninmäki 8 ha 21. Syväoja 5,1 ha 22. Haukkalantie (3) 10 ha 23. Haukanniemi 6,7 ha 24. Rautpohja-Eerolanlahti 5 ha (vesineen 43 ha) 25. Kypärämäen itärinne 5,9 ha 26. Mannisenmäki 4,0 ha 27. Kotalammin-/Kammarinmäki 6,9 ha 28. Kolmisoppinen 6,9 ha 29. Vuorilampi (Roninmäki) 10,7 ha 30. Kuusikkolampi 8,4 ha 31. Jokpakannotko 13,1 ha 32. Härkösuo 17,6 ha 33. Ringinmäki 7,0 ha 34. Sääksvuori 8,0 ha 35. Kaijanlampi 3,8 ha 36. Sarvivuoren laki 8,9 ha 37. Sarvivuoren rinne 14,1 ha 38. Riutanranta 5,4 ha 39. Haapavuori 4,8 ha 40. Iso-Urtin lehto 2,2 ha 41. Urtinvuori 6,9 ha 42. Iso-Urtin ranta 3,2 ha vesineen 43. Vähä-Urtti 22,4 ha 44. Ylistönmäki 17,1 ha 45. Kylmänoro 3,1 ha 46. Majamäki 12,5 ha 47. Ristikivi-Niemijärvi 20,0 ha 48. Pohjanlampi 4,7 ha 49. Nenäinniemen itäranta 4,3 ha 50. Hämeenlahti 8,5 ha 51. Pitkäruoho 4,9 ha 52. Tourujokilaakso 3,7 ha 53. Kuolemankuopat 10,1 ha 54. Tuohinotko 12,0 ha 55. Aittovuori 5,2 ha 56. Halssilanperä 5,8 ha 57. Vuorilampi (Kangasvuori) 4,5 ha 58. Huhtasuonkatu 4,5 ha 59. Kangasvuori 5,4 ha 60. Kaakkolammen rantametsä 3,2 ha 61. Kärppäkivi 1,3 ha 62. Suovuori-Velakallionlampi 10,3 ha 63. Mustalahti 1,8 ha 588,7 ha - 8 -

9 1. Ylä-Sallaajärven metsä 8,6 ha Alueen pohjoisen osan keskellä on luonnontilainen nevakorpi, ja sen ympärillä on iäkkäitä (80-90 v.) tuoreen kankaan ja kangaskorven kuusimetsiä. Suosta etelään johtuu puro ja sen varrella eteläosassa on vanha suoniitty, joka on palautumassa luonnontilaan korveksi kasvaen nyt noin 45-vuotiasta kuusta ja koivua. Eteläosa on muutenkin kosteaa kangaskorpea, ja siitä jatkuu puro Ylä-Sallaajärveen. Kaakkoisosan rinnekuusikko on kokonaisuudessaan lähdevaikutteinen, tihkupintainen. Paikalla kasvaa runsaasti mm. palmusammalta, lehväsammalia ja saniaisia. Ylin osa kosteaa sekametsää, jossa mm. muutama iso haapa. Alueen linnustossa tavattu mm. valtakunnallisessa uhanalaisluokittelussa silmälläpidettäväksi luokitellut pohjantikka ja metso. Metsäsuunnitelmassa suojelualuetta 5,9 ha, josta metsälain erityisen tärkeää elinympäristöä 2,2 ha ja vanhana metsänä muuta arvokasta elinympäristöä 3,2 ha. Kaupungin omistuksessa. Pohjoisosan nevakorpea vanhojen kuusimetsien ympäröimänä. Iäkkäitä kuusimetsiä. Kuusimetsän kostealla tihkupinnalla viihtyviä lehväsammalia ja suo-orvokkeja

10 2. Sallaajärven aarnialue 24,5 ha Vuonna 1989 luonnonsuojelulailla rauhoitettu metsä. Liito-oravan elinpiiriä. Kaupungin omistuksessa. Aarnialueen vanhaa kuusikko

11 3. Kotajärvet 15,3 ha Kokonaisuus sisältää nevalaiteisen ja luonnontilaisen Alaisen Kotajärven ja Yläisen Kotajärven eteläpuoliskon soiset ranta-alueet sekä näiden läheiset isovarpurämeet (vaivaiskoivu, suopursu, suokukka, vaivero). Yläkotajärven itärannalta kokonaisuuteen kuuluu mänty- ja kuusivaltainen vanha, noin 100-vuotias metsä. Suolla on lampien välinen leveä puro ja Ala-Kotajärvestä laskee edelleen puro kaakkoon. Linnuista alueella viihtyy mm. silmälläpidettäväksi luokiteltu käki, perhosista mm. täpläpapurikko. Lammenrantarämeet ja puronvarret ovat metsälain erityisen tärkeää ja metsäluonnon muuta arvokasta elinympäristöä (4,7 ha) ja kaupungin maanomistuksen osalta metsäsuunnitelmassa 7,8 ha:n laajuudelta suojelualuetta. Alueen keskiosa yksityisomistuksessa, muutoin kaupungin omistuksessa. Yläisen Kotajärven itäpuolisessa metsärinteessä on partiolaisilla määräaikainen oikeus majan pitämiseen. Suometsien ympäröimä Alainen Kotajärvi. Kotajärvien välistä rämesuota. Täpläpapurikko elää vain valon ja varjon vuorottelemissa vanhoissa kuusimetsissä

12 4. Pirttijärvi 5 ha (maa-ala) Hanhikankaan-Hanhiniityn suunnasta laskevan purovesistön kokooja-allas ennen Ylä-Sallaajärveä. Kauttaaltaan nevalaiteinen ja rämemetsien reunustama lampi, osin ruovikkoa ja saraikkoa. Länsirannalla on yksi asumus, muutoin rannat ovat luonnontilaisia. Linnustossa pesivänä havaittu mm. laulujoutsen. Kauttaaltaan yksityisomistuksessa. Pirttijärvessä on runsas vesikasvillisuus, ja rannat ovat suurelta osin suota

13 5. Pirttimäki 30 ha Useasta erillisestä räme- ja korpisuopainanteesta ja kuusivaltaisista tuoreen ja lehtomaisen kangasmetsän kuvioista koostuva kokonaisuus. Kangasmetsät ovat kuusivaltaisia talousmetsiä, alueen pohjoisosassa on iäkkäämpää yli satavuotiasta metsää. Aluetta halkoo koko pituudeltaan vaihtelevasti kumpuilevassa maastossa kulkeva hyväkuntoinen polku, jolle on sijoitettu jakso maakuntauraa ja talvisin latureitti (Kolmisoppisen 10 km). Linnustossa havaittu mm. silmälläpidettävä käki ja vain muutamilla valikoiduilla paikoilla kaupungissa esiintyvä idänuunilintu. Alasta on metsäluonnon arvokasta elinympäristöä ja metsäsuunnitelman suojelualuetta 11,4 ha. Eteläisimmät suomaastot, mm. pieni Huutlampi avosuolaiteineen ovat Taka-Keljon osayleiskaavassa luonnonsuojelualuetta (SL). Alueen kaakkoinen osa ja pohjoisin kärki yksityisomistuksessa (8,5 ha), muutoin kaupungin maata. Rajatun alueen pohjoiskärjessä oleva Silmäsuo kevätasussaan. Muurainkorpea alueen keskiosassa. Huutlampi reunussoineen ja - metsineen

14 6. Hanhinotko 5,2 ha (maa-ala) Murroslaakson vedenjakajakohdalla ja kunnan rajalla sijaitseva metsärantainen ja kauttaaltaan kapeasti suolaiteinen Hanhilampi laskee vetensä pohjoiseen Ruokkeen suuntaan. Lammesta pohjoiseen lähtevän purouoman varret on aikanaan hakattu, mutta paikalla on edelleen mm. muutama iso haapa ja haapakelo. Puron varren suoniityllä kasvaa mm. harajuuri. Puro välittömine lähiympäristöineen palautuu aikanaan metsälain erityisen tärkeäksi elinympäristöksi. Metsäsuunnitelmassa suojelualuetta 1 ha. Lammen eteläpuoliskon rannat ovat yksityismaata (1,5 ha), pohjoispuoliskon itäranta on kaupungin omistama. Suolaiteisen Hanhijärven länsiranta on nuorta ja itäranta vanhaa metsää. Alkukesän suopursun kukat kiinnostavat ritariperhosta

15 7. Soidinsuo (Sintinsuo) 28 ha Aikanaan ojitettu laaja rämesuoalue, joka on ojitusten vuoksi metsittyessään huomattavalta osin menettänyt luonnontilaansa. Ojat ovat kuitenkin umpeutumassa ja suo on paikoin mahdollisesti vettymässä uudelleen. Suon muutama avonainen nevalaikku ja pohjoisosassa pieni lampi ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Suon ennallistumisprosessia on mahdollista nopeuttaa ojia ja laskupuroa patoamalla ja rämepuustoa harventamalla. Linnustossa mm. metsäviklo. Suolla tavataan edelleen rämesoille tyypillisiä päiväperhosia: suonkeltaperhonen, juolukkasinisiipi, rämehopeatäplä suohopeatäplä ja muurainhopeatäplä ( luku). Kesällä 2006 alueelta tavattu rämekylmänperhonen (harvinainen, mutta ei uhanalainen) on Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji. Vastuu merkitsee mm. sitä, että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Metsäsuunnitelmassa 1,8 ha metsälain erityisen tärkeää elinympäristöä, suojelualuetta 17,3 ha. Kaupungin omistuksessa. Suon pohjoisosan avointa lyhytkorsinevaa Kanerva kukkii rämevarvikossa. Pohjoisosan pikkuinen lampi

16 8. Mustalampi-Valkeamäki 12 ha (maa-ala) Kokonaisuus sisältää Mustalammen maisemallisesti ja monimuotoisuuden kannalta merkitykselliset suorannat ja reunametsät, lampeen laskevan puron reunakorpineen sekä yläosassa metsälaki- ja pienvesikohteena lähteen ja sekä ympäröivän lehto- ja kangaskorpimetsän. Lähde ja purokorpi metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (yhteensä 1 ha). Haukan pesämetsää. Metsäsuunnitelmassa suojelualuetta 4,4 ha. Kaupungin omistuksessa. Mustalampi luonnontilaisine rantahetteikköineen. Metsäkortekorpea lähteikön tuntumassa

17 9. Lähdesuo 2,5 ha Lähteestä alkunsa saavan puron varteen sijoittunut kosteikkoalue reunametsineen. Alueen länsipuolisko on vajaan puolen hehtaarin laajuudelta lähteisyyden ja vetisyyden vuoksi kasvillisuudeltaan varsin avointa ja luhtaista. Suotyyppi on ruoho- ja heinäkorpea. Alempana puron varressa metsä on kuusivaltaista korpea, jonka kosteimmissa osissa puustossa on koivua ja haapaa. Suon pohjoispuolisessa laitametsässä on yksinomaan haapaa kasvava metsäala. Alue on metsälain tarkoittamana metsäluonnon arvokkaana elinympäristönä metsäsuunnitelmassa merkitty suojelualueeksi 1,3 ha. Kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta aivan läntisintä kärkeään, joka yksityismaata. Ruoho- ja heinäkorven puoliavointa osaa. Reunakuusikon metsäkortekorpea. Suon pohjoislaidalla kasvaa puhdas haavikko

18 10. Keuruuntie 7,6 ha Keuruuntien varren tuntumassa olevat kaksi noin satavuotiasta kuviota. Toinen on varsin yksipuolisesti suurta, tasaikäistä ja -kokoista kuusta kasvava, toinen monipuolisesti kuusta, mäntyä ja koivua kasvava. Jälkimmäinen on liito-oravan elinpiiriä. Kuusikuviolla on jokunen lahopökkelö ja kasvaa mm. yövilkka. Rinteiden alla on lähteisyyttä ja puro, lintuja mm. valtakunnallisessa uhanalaisuusluokittelussa vaarantuneeksi luokiteltu tiltaltti. Päiväperhosista alueella esiintyy täpläpapurikko, eteläisempään Suomeen painottunut vanhan kuusimetsän laji. Viereisen valtatien liikennemelu häiritsee suuresti alueiden luonnonrauhaa. Metsäsuunnitelmassa kuviot ovat metsäluonnon arvokasta elinympäristöä ja suojelualuetta. Kaupungin omistuksessa. Noin satavuotiasta kuusikkoa

19 11. Köhniönselkä 13,3 ha Kolmeosaisen kokonaisuuden luoteisin osa on Köhniönjärveen etelästä laskevan purouoma, joka on aikanaan perattu, mutta on edelleen lähiympäristöstä nähtynä merkittävä lähimaisematekijä. Länsirannan metsäkaistale on suuripuustoista kuusikkoa, paikoin joukossa on lehtipuustoa ja sijoittuu vastarannalta katsottuna näkyvästi maisemaan. Puustossa jokunen suuri haapa ja kolopökkelö, kuollutta maa- ja pystypuuta. Rajauksen sisältämät metsät ovat 120-vuotiasta kuusikkoa ja sellaisena luonnonsuojelullisesti arvokasta vanhaa metsää ja liitooravan elinpiiriä Kasvistossa mm. yövilkka ja rauhoitettu valkolehdokki. Järven kaakkoispäästä laskevan Köyhänojan varret ovat valtapuuna kuusta kasvavaa lehtomaista kangasta ja kotkansiipisaniaista kasvavaa lehtokorpea. Liito-oravan elinpiiriä. Metsälain erityisen tärkeää ja metsäluonnon muuta arvokasta elinympäristöä 2 ha ja metsäsuunnitelmassa suojelualuetta 12,4 ha. Kaupungin omistuksessa. Köyhänoja virtaa 2-3 m leveänä rehevässä lehtokorpimaisemassa - välillä hiljakseen, välillä pikkukoskina Järven länsipuolisella metsäharjanteella on polku

20 12. Könkkölänmäki 6,9 ha Liikenneväylien varteen varsin näkyvästi sijoittuva mäki, jolla sellaisenaan on huomattava maisemallinen merkitys. Laelta on paikoin näkymiä vastapuoliseen kaukomaisemaan. Mäen lounaislaita on noin 150 metrin matkalta pystysuoraa jyrkännettä. Toinen pienempi jyrkänne on alueen luoteisosassa. Keskeisen mäkilaen metsä on mäntyvaltainen, jyrkänteen alla oleva metsä vuotiasta kuusikkoa. Kalliojyrkänne on metsälain erityisen tärkeää ja metsäluonnon muuta arvokasta elinympäristöä. Metsäsuunnitelmassa suojelualuetta 3,9 ha ja ulkoilu- ja virkistysmetsää 2,3 ha. Asemakaavassa lähivirkistysaluetta, jonka metsäinen luonne tulee säilyttää. Yleis- ja asemakaavoissa suojelu- ja säilytysaluemerkintä. Linnustossa mm. vaarantuneeksi luokiteltu tiltaltti ja myös vain paikoittain esiintyvän idänuunilinnun on kuultu alueella laulavan. Kaupungin omistuksessa. Laelta on paikoin näkymiä kaukomaisemaan. Könkkölänmäen lounaissivusta on pystysuoraa kallioseinämää. Kallioseinämillä on muusta metsämaastosta poikkeava sammallajistonsa

21 13. Heinälä 26 ha Laajahko suomaasto sisältää monipuolisesti mäntyvaltaisia, kuusivaltaisia ja koivikkoisia räme- ja korpityyppejä. Alueella vuosikymmeniä sitten harjoitettu kotitarveturpeen nosto ja samanaikainen ojitus sekä myöhempi laskupuron perkaus ovat kuivattaneet suon länsiosan rämemaita, mutta itäosan nevalla vettyminen on edelleen voimakasta ja suo palautunee märempään tilaan. Puustossa lahopökkelöitä, keloja, maapuita. Suon ennallistumisprosessia on mahdollista nopeuttaa ojia ja laskupuroa patoamalla ja rämepuustoa harventamalla. Linnustossa mm. silmälläpidettävä käki. Perhosia mm. suonkeltaperhonen. Suon eteläpuolelta rajaukseen sisältyy kivennäismaalla oleva suuripuustoinen rinnemetsikkö iältään vuotta. Kuusivaltaisen metsikön puustossa on paikoin huomattavasti myös koivua ja mäntyä. Linnustossa mm. tiltaltti ja perhosissa täpläpapurikko. Rajaukseen sisältyvät lisäksi suon eteläpuoliset istutusmännikköjen reunustamat pienialaiset suopainanteet ja luonnonmuodostumana erikoinen louhikko. Metsäsuunnitelmassa suojelualuetta 15,8 ha. Suon nevamainen osa (2 ha) on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Kaupungin omistuksessa. Heinälän suolla on monipuolisesti niin nevaa, korpea kuin rämettäkin. Rämeellä kukkivat tupasvillat, hillat ja pursut. Alueen eteläosassa on komeaa kuusikkoa

22 14. Lummesuo-Karhuvuori 12,8 ha Kokonaisuuteen kuuluu Lummelampeen rajautuva luonnontilainen luhtainen nevakorpi ja siitä kaakkoon sijaitseva luonnonsuojelulailla rauhoitettu korpi (2,7 ha). Lummesuon reunametsä, soiden välimaasto ja rauhoitetun korven yläpuolinen, maisemassa näkyvä jyrkännemetsä ovat satavuotiasta männyn ja koivun sekaista kuusimetsää ja sellaisena luonnonsuojelullisesti merkityksellisiä. Soita yhdistää luonnontilainen puro. Linnustossa mm. tiltaltti. Raidankeuhkojäkälän ainoa tiedetty kasvupaikka Jyväskylässä. Metsäsuunnitelmassa alue on metsälain erityisen tärkeää elinympäristöä 1,7 ha, luonnonsuojelullisesti arvokasta vanhaa metsää 8.1 ha ja suojelualuetta 11,3 ha. Kaupungin omistuksessa. Lummesuon laiteet ovat kuusija koivuvaltaista korpea, keskiosat osin avointa ja koivua kasvavaa. Röyhelöistä raidankeuhkojäkälää. Alueen eteläosan rauhoitettua korpea

23 15. Killerin takametsä 8 ha Raviradan pohjoispuolella oleva alue sisältää metsälain tärkeänä elinympäristönä mm. kotkansiipisaniaista ja lehväsammalia kasvavan lehtokorpipuronotkelman, sen viereisen noin satavuotiaan, jykeviä puita kasvavan mänty-kuusi-koivumetsän, erikoisen louhikkoalueen sekä topografialtaan vaihtelevan keski-ikäisen kuusi-koivu-haapasekametsän. Eteläosan korpipuron tuntumasta havaittu valkolehdokki, rauhoitettu kämmekkälaji. Linnustossa havaittu mm. pähkinähakki, idänuunilintu, tiltaltti. Rajauksen keskiosassa on suuri mäntykelo ja koillisosalla on joitakin vanhoja palokantoja ja kilpikaarnamäntyjä. Alueen halki kulkee runsaasti käytetty polku-ura. Metsäsuunnitelman suojelualuetta 6,2 ha. Kaupungin omistuksessa. Monipuolinen puusto; salskeita mäntyjä, kuusia ja koivuja. Suojeltavilla alueilla kaatuneet ja katkenneet puut on hyvä jättää paikoilleen

24 16. Harjannemetsä 11,6 ha Laajavuoren virkistysalueen keskiosan kuiva, osin kalliopohjainen kuusivaltainen vanha metsä, jossa myös komeita mänty-ylispuita. Alueen eteläpuolisko on noin 80-vuotiasta, pohjoispuolisko noin 120-vuotiasta kuusikkoa. Rajauksen ulkopuolelle jätetyllä metsikön luoteisella osalla on muutamin paikoin on jäljellä metsän aiemmasta vaiheesta kertovia isoja laho- ja palokantoja. Linnustossa mm. tiltaltti. Muodostaa naapurialueidensa (kohteet 14 ja 16) kanssa virkistysalueen keskeen lähes yhtenäisen, noin kahden kilometrin pituisen metsäjakson. Metsäsuunnitelmassa luonnonsuojelullisesti arvokasta vanhaa metsää ja suojelualuetta 8,6 ha. Kaupungin omistuksessa. Monimuotoisuudesta kertovat kuolleet puut a muurahaispesä. Ikipetäjän kannossa on jälkiä metsäpalosta

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PERINTÖMETSÄSOPIMUS...2 3. PERINTÖMETSÄN SIJAINTI...3 4. KAAVATILANNE...3 5. LUONTOARVOT...3 6. ALUEEN METSÄT...4 7.

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

SAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari

SAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari SAVITAIPALE Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN... 3 4. INVENTOINNIN TULOKSET

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa 3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS

Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LAITILA LUONNOS Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LUONTOSELVITYS Työ: E26515 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Turku, 08.11.2013 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on

Lisätiedot

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit

Ylöjärvellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit Ylöjärvellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit Kansallispuistot 1. Seitseminen Valtion maille perustetut luonnonsuojelualueet 1. Isoneva-Raitakulonneva 3. Pitämävuoret 2. Petäjäjärvi

Lisätiedot

Luonnonarvokatselmus. Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisellä alueella. Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu / Vesa Salonen

Luonnonarvokatselmus. Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisellä alueella. Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu / Vesa Salonen Luonnonarvokatselmus Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisellä alueella Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu / Vesa Salonen Sastamala 2015 Luonnonarvokatselmus Tuomiston kiertoliittymän ja

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Jyväskylän merkittävät luontokohteet II. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi joulukuu 2009

Jyväskylän merkittävät luontokohteet II. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi joulukuu 2009 Jyväskylän merkittävät luontokohteet II Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi joulukuu 2009 - 2 - Sisältö: sivu 1. Yleistä taustaa 2 2. Arvokkaat elinympäristöt 2 3. Tavoite ja toteutuminen

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3

Lisätiedot

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

Saavutettavuus: Virkistyskäyttö:

Saavutettavuus: Virkistyskäyttö: Monibiotoopit ja vanhat metsät 1. Perimmäinen Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 28,3 ha Hemminkilä / Pappila / Haurala Valtio, Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL (osa), Avainbiotooppi

Lisätiedot

Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki

Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Espoo 2007 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot