LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS"

Transkriptio

1 LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS Tutkimuksia 2 / 2005 Katja Kangas, Pirkko Siikamäki, Riikka Juntheikki, Pekka Kauppila ja Jarkko Saarinen RAKENNERAHASTOT

2 OTSIKKO Alaotsikko Tekijä

3 Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Tutkimuksia 2/2005 Luonto, matkailu ja aluekehitys Kangas Katja, Siikamäki Pirkko, Juntheikki Riikka, Kauppila Pekka, Saarinen Jarkko ISBN (nid.) ISBN (pdf) Kuusamon kaupunki Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Oulangantie 1, Kuusamo Tilaukset: Kuusamo 2005 RAKENNERAHASTOT RAKENNERAHASTOT - 3 -

4 - 4 - LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

5 ESIPUHE Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut yksikkö toimii Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston ja muiden organisaatioiden sekä Koillismaan elinkeinoelämän ja Kuusamon kaupungin yhdyssiteenä. Yksikön tehtävänä on harjoittaa yhteistyökumppaneiden kanssa koulutus- ja tutkimustoimintaa. Tutkimuksen osalta tavoitteena on tuottaa elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen kehittämistä tukevaa tietoa. Tiedon levittämistä varten on luotu Naturpolisjulkaisusarja. Käsissänne on julkaisu, johon on koottu Kuusamossa pidetyn Luonto, matkailu ja aluekehitys -seminaarin esitelmät. Seminaari on osa Oulun yliopiston ja Kuusamon kaupungin vuosien aikana toteutettavaa Matkailu ja kestävä kehitys -hanketta, jonka eräänä tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa Koillis-Suomen julkisyhteisöille ja elinkeinoelämälle suunnittelua, kehittämistä ja päätöksentekoa varten. Hanketta rahoittavat Euroopan unioni (ESR), Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kuusamon kaupunki ja Oulun yliopisto. Toivomme, että tutkimustulokset ovat osaltaan viemässä eteenpäin Kuusamon ja Koillis- Suomen aluekehitystä. Julkaisun artikkeleista vastaavat Matkailu ja kestävä kehitys hankkeessa toimivat Oulun yliopiston tutkijat. Katja Kankaan artikkelissa kuvataan matkailun ja virkistyskäytön vaikutusta kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon sekä vieraslajien biodiversiteetille aiheuttaman uhan tutkimista. Pirkko Siikamäen artikkelissa käsitellään paikallisväestön näkemyksiä luonnonsuojelusta ja luontomatkailusta Kuusamossa ja Syötteellä. Riikka Juntheikin artikkelissa tarkastellaan matkailun asemaa Koillis-Suomen aluekehitystyössä 1970-luvulta nykypäivään kehittämissuunnitelmien ja tilastojen näkökulmasta. Pekka Kauppila nostaa tutkimuksessaan esille matkailukeskusten eri toiminnot, niiden tavoite-keino-asetelman ja matkailukeskusten merkityksen kussakin toiminnossa kuntatason näkökulmasta. Jarkko Saarinen tarkastelee artikkelissaan matkailun kehittämisen perusteluja alueellisesta näkökulmasta pyrkien tuottamaan vastauksia kysymykseen miksi matkailua kehitetään syrjäseuduilla tai -seuduille. Kuusamossa Pirkko Siikamäki Pekka Kauppila Pertti Ervasti Asemanjohtaja Tutkimusasiamies Projektipäällikkö - 5 -

6 - 6 - LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

7 SISÄLTÖ OSA I Katja Kangas Matkailun ekologiset vaikutukset Pohjois-Suomessa s. 9 Pirkko Siikamäki Paikallisväestön näkemys luonnonsuojelusta ja luontomatkailusta Kuusamossa ja Syötteellä s. 25 OSA II Riikka Juntheikki Pekka Kauppila Matkailusta työtä ja toimeentuloa : Koillis-Suomen matkailuelinkeino kehittämissuunnitelmien ja tilastojen näkökulmasta s. 45 Vierailuja, kehittämistä ja arkielämää: Pohjois-Suomen matkailukeskusten monet toiminnot s. 85 Jarkko Saarinen Matkailu, kestävyys ja syrjäseutujen kehittäminen s

8 - 8 - LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

9 Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Matkailun ekologiset vaikutukset Pohjois-Suomessa FM Katja Kangas Oulun yliopisto, Biologian laitos, PL 3000, Oulun yliopisto Kuusamon kaupunki Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Oulangantie 1, Kuusamo Tilaukset: Kuusamo 2005 RAKENNERAHASTOT RAKENNERAHASTOT - 9 -

10 LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

11 SISÄLTÖ Johdanto Pohjois-Suomi luontomatkailun ja tutkimuksen kohteena Matkailun ja virkistyskäytön vaikutukset kasvillisuuteen Laskettelukeskusten ympäristövaikutukset Vieraslajit biodiversiteettiriski luonnonsuojelualueilla? Matkailun ja virkistyskäytön vaikutukset eläimistöön Matkailun pitkäaikaisvaikutukset linnustoon Yhteenveto Kirjallisuus

12 LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

13 Johdanto Matkailu on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä, ja etenkin luontomatkailu on kasvattanut suosiotaan. Ihmiset hakevat luonnosta virkistysmahdollisuuksia ja elämyksiä arkielämän vastapainoksi. Luontomatkailu ja virkistyskäyttö kohdistuvat usein vielä jäljellä oleviin arvokkaisiin luontokohteisiin, kuten kansallispuistoihin ja altistavat niiden luonnon häiriöille ja kulutukselle, mikä voi uhata kansallispuistojen suojeluarvoa. Kansallispuistojen kävijämäärät ovatkin moninkertaistuneet viime vuosina. Esimerkiksi Oulangan kansallispuistossa vierailee nykyisin yli kävijää vuodessa, kun vielä 1980-luvulla vuosittainen kävijämäärä jäi alle (Metsähallitus 2005). Kävijämäärien kasvaessa kasvillisuus ja maaperä kuluvat, ja matkailijoiden mukana voi kulkeutua alueelle uusia lajeja, jotka ovat parempia kilpailijoita kuin alkuperäinen lajisto. Matkailu vaikuttaa myös alueen eläimistöön. Negatiiviset vaikutukset eläimiin voivat olla seurausta matkailun aiheuttamista muutoksista elinympäristössä sekä suorasta häirinnästä. Kasvillisuuden kuluminen sekä rakentaminen aiheuttavat väistämättä myös maisemallisia haittoja. Lisäksi lisääntyvät matkailusta aiheutuvat muut ympäristövaikutukset, kuten roskaantuminen, jätevesien määrä ja meluhaitat. Kasvavien kävijämäärien myötä matkailukeskusten tarjoamien virkistyskäyttömuotojen ja muiden palvelujen määrä kasvaa, jolloin niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset levittäytyvät laajemmalle. Edellä mainitut seikat voivat osaltaan heikentää luonnon virkistys- ja suojeluarvoa. Luonnon vetovoimaisuus on kuitenkin matkailuelinkeinon toiminnan edellytys. Tämä on kannustanut tutkijoita määrittämään elinkeinon ympäristövaikutuksia sekä matkailun kestävyyden periaatteita. Ekologisesti kestävän matkailun yksi keskeinen tavoite on matkailun ympäristövaikutusten hallitseminen ja kohdealueiden luonnonarvojen säilyttäminen. Kestävän matkailun tärkeys korostuu etenkin luonnonarvoiltaan arvokkaissa kohteissa sekä luonnonoloiltaan herkissä elinympäristöissä. Matkailijamäärien kasvaessa onkin tärkeä suunnitella ja hallita erityisesti harvinaisia kasveja, eläimiä ja luontotyyppejä omaaville alueille suuntautuva matkailu. Matkailulla voi olla välillisesti myös myönteisiä vaikutuksia luontoon. Luontomatkailun suosion kasvaessa tutkimus ja tieto matkailun aiheuttamista ympäristövaikutuksista on lisääntynyt. Luontomatkailukohteiden vetovoimaisuuteen panostetaan enemmän, ja ympäristövaikutusten syntyä ennaltaehkäistään mm. rakenteiden ja opasteiden avulla. Esimerkiksi Oulangan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman keskeisiä tavoitteita on ollut yhdistää kestävällä tavalla luonnonsuojelun, retkeilyn, luontovalistuksen, opetuksen, tutkimuksen, perinteisen luonnonkäytön sekä matkailun erityistoiminnan tavoitteet (Metsähallitus 2003). Oulangan kansallispuisto edustaa Koillismaan matkailullisesti vetovoimaisinta luonnonmaisemaa, joten sinne suuntautuvat luontomatkailu- ja retkeilypaineet ovat suuria. Oulangan kansallispuisto saikin vuonna 2002 PAN Parks sertifikaatin, joka on kestävän ja korkeatasoisen luontomatkailun tavaramerkki. Haluan kiittää kaikkia tahoja, jotka ovat mukana matkailun ekologisia pitkäaikaisvaikutuksia tutkivassa hankkeessamme. Suuret kiitokset tutkimusryhmällemme; Pirkko Siikamäelle, Anne Tolvaselle, Anne Törnille ja Tarja Kälkäjälle sekä yhteistyökumppaneillemme; Yrjö Norokorvelle, Pekka Sulkavalle, Pilvi Koivuniemelle, Ari Rajasärkälle, Jyrki Mäkelälle, Mikko Mönkköselle, Pekka Helteelle, Kari-Matti Vuorelle, Matti Tapaniselle sekä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle

14 Pohjois-Suomi luontomatkailun ja tutkimuksen kohteena LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS Tutkimusryhmämme on tutkinut matkailun ekologisia vaikutuksia Pohjois-Suomessa luvulta lähtien. Tämän hetkisessä hankkeessa olemme keskittyneet selvittämään matkailun ekologisia pitkäaikaisvaikutuksia. Tässä yhteydessä ymmärrämme luontomatkailun laajasti koskemaan kaikkea luontosidonnaista matkailua. Tutkimushanke on osa laajempaa Oulun yliopiston ja Kuusamon kaupungin ESR -rahoitteista yhteistyöohjelmahanketta Matkailu ja kestävä kehitys. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen, Metsähallituksen ja Oulun yliopiston välillä, jossa tutkimustarpeet tulevat tutkijoille suoraan tiedon loppukäyttäjiltä sekä luonnonsuojelualueiden hoidosta ja ylläpidosta vastaavilta tahoilta. Hankkeemme tavoitteena on koota, täydentää ja analysoida matkailun ympäristövaikutuksiin liittyvää tutkimustietoa luotettavien indikaattorien määrittelemiseksi ja suunnittelutyökalujen luomiseksi mm. julkisyhteisöjen, kuntien, matkailuyrittäjien ja Metsähallituksen käyttöön. Luontevan ja hyvin toimivan yhteistyön avulla myös uusin tieteellinen tutkimustieto siirtyy suoraan osaksi luonnonsuojelualueiden hoitoa ja hoidon suunnittelua. Pyrimme tutkimuksillamme muun muassa tunnistamaan häiriöille alttiit ja kestävät elinympäristöt, jolloin voimme pyrkiä ennakoimaan ja ennalta ehkäisemään ympäristöihin ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaurioita. Suomessa monet suositut matkailukohteet, kuten laskettelukeskukset ja suuret kansallispuistot ovat keskittyneet Pohjois-Suomeen. Pohjoinen luonto ei kuitenkaan kestä niin suuria kävijämääriä kuin etelässä, sillä pohjoisessa ympäristötekijät asettavat rajoituksia kasvillisuuden palautumiselle esimerkiksi tallauksen ja maanmuokkauksen jälkeen. Muun muassa matkailusta aiheutuvat jätteet ja maaperän kuluminen ovat huomattavasti suurempia ongelmia arktisilla alueilla kuin lauhkealla vyöhykkeellä (Sippola 1996). Suomessa matkailun ja virkistyskäytön aiheuttamien ekologisten vaikutusten tutkiminen alkoi luvulla. Suurin osa tutkimuksista on keskittynyt Etelä- tai Keski-Suomeen (esim. Kellomäki & Saastamoinen 1975, Kellomäki 1977, Nylund ym. 1979, Malmivaara ym. 2002). Pohjois-Suomea koskevia tutkimuksia on vielä verrattain vähän (esim. Hoogesteger 1976, Nenonen1990), vaikkakin uusien tutkimusten määrä on hieman kasvanut viime vuosina (esim. Tolvanen ym. 2001, Tolvanen ym. 2004, Törn ym. 2005). Sippola (1996) käsitteli kirjallisuuskatsauksessaan matkailun ympäristövaikutuksia sekä tutkimustarpeita Lapissa. Katsauksen mukaan jätehuoltoon sekä kasvillisuuden kulutuskestävyyteen liittyviin tutkimuksiin oli panostettu eniten, mutta matkailun vaikutuksia eläimistöön ei ollut tutkittu juuri lainkaan. Kyseisen kirjallisuuskatsauksen jälkeenkin matkailun ekologisia vaikutuksia käsittelevät tutkimukset ovat pääosin keskittyneet välittömien ja näkyvien ympäristövaikutusten tutkimiseen ja mittaamiseen, kuten kasvillisuuden ja maaperän kulumiseen. Matkailun vaikutuksista Pohjois- Suomen linnustoon ja muuhun eläimistöön on edelleen vain muutama tutkimus, ja matkailun aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia ei ole tutkittu juuri lainkaan. Sippolan (1996) mukaan tutkimustietoa ennaltaehkäisevän suunnittelutyön tueksi on ollut saatavilla pääosin vain kasvillisuuden kulutuskestävyydestä sekä jäte- ja vesihuollosta, mutta useimmiten matkailun ympäristövaikutuksiin on puututtu vasta kun vahinko on päässyt jo syntymään. Vahinkojen ennaltaehkäiseminen on kuitenkin useimmiten halvempaa kuin jo syntyneiden vahinkojen korjaus. Retkeilyalueiden ja kansallispuistojen suunnittelun kannalta olisi tärkeää selvittää häirinnälle herkät elinympäristöt ja eliölajit sekä niiden esiintymisalueet ja välttää matkailun suuntaamista niille ohjaamalla matkailijat muualle huolellisella reittien suunnittelulla. Myös ajallisia rajoituksia voidaan käyttää siten, että alueille kulku estetään esimerkiksi herkimpänä pesimisaikana

15 Positiivisia tuloksia retkeilyn rajoittamisesta herkissä elinympäristöissä on saatu sekä linnuston (Swenson 1979, 1991), että kasvillisuuden osalta. Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa pahoin retkeilijöiden kuluttama Palkaskeron polku on alkanut elpyä ja palautua luonnontilaan sen käytöstä sulkemisen jälkeen (Kaleva ). Matkailun ja virkistyskäytön vaikutukset kasvillisuuteen Virkistyskäytön merkittävimpiä ja näkyvimpiä vaikutuksia on kasvillisuuden mekaaninen kuluminen, jonka seurauksena kasvillisuus vähenee, vaurioituu tai saattaa hävitä kokonaan alueelta. Lisäksi lajikoostumus voi muuttua siten, että paremmin häiriötä sietävät kasvit runsastuvat alkuperäisen kasvillisuuden taantuessa. Kasvipeitteen hävitessä myös maaperä altistuu eroosiolle. Kulumista aiheuttavat ihmisten ja eläinten aiheuttama tallaus, sekä monet talviaikaan keskittyvät virkistyskäyttömuodot, kuten hiihto ja laskettelu. Kasveihin kohdistuva kulutus voi olla suoraa mekaanista tai epäsuoraa, jolloin se vaikuttaa kasvillisuuteen maaperän tiivistymisen ja kosteusolojen muuttumisen kautta. Epäsuoria vaikutuksia ovat lisäksi valo- ja kilpailuolosuhteiden muuttuminen kasvupaikalla (Nenonen 1990). Kulutuksen vaikutukset vaihtelevat eri alueilla riippuen mm. kulutuksen määrästä, ajankohdasta ja laadusta sekä alueen kulutuskestävyydestä (Kellomäki ja Saastamoinen 1975, Nenonen 1990, Pesonen 2003, Tervo 2003, Tolvanen ym. 2001, Törn ym. 2005). Ekologisia muutoksia voidaan havaita jo vähäisen ja lyhytkestoisen tallauksen jälkeen (Tolvanen ym. 2004, Törn ym. 2005). Näkyvimpiä vaikutuksia ovat kasvillisuuden ja kasvupaikan muuttuminen. Kasvillisuuden kuluessa ja tuhoutuessa alkuperäinen kasvillisuus korvautuu usein kulutusta paremmin sietävillä lajeilla ns. sekundaarilajistolla (Nenonen 1990). Kuva 1. Matkailijoiden tallauksen aiheuttamaa kulutusta taukopaikalla Oulangan kansallispuistossa

16 Kasvillisuuden uusiutumiseen vaikuttavat esim. kulutuksen laatu ja määrä sekä kulutuksen ajoittuminen (esim. Törn ym. 2005). Jos kulutus jatkuu heti voimakkaana, niin sekundaarilajistoa ei välttämättä pääse kehittymään, minkä seurauksena syntyy kivennäismaapaljastumia (Hoogesteger ja Havas 1976, Nylund ym. 1979). Lisäksi lajikoostumuksessa voi tapahtua muutoksia paremmin häiriötä sietävien lajien runsastuessa. Alueelle voi myös levitä vieraita lajeja ihmisten sekä lemmikkieläimien mukana. Voimakas kulutus voi lisäksi vähentää alueen maisemallista arvoa. Esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuistossa avoimessa tunturimaisemassa yli 2,5 metriä leveäksi kulunut polku erottuu useiden kilometrien päähän. Kiilopään retkeilykeskuksesta Kiilopään huipulle nouseva polku on paikoin levinnyt jopa 8 m leveäksi (Rautio ym. 2001). Retkeilypolkujen lisäksi myös mm. autiotupien ympäristöt altistuvat suurelle kulutukselle (Hoogesteger ja Havas 1976 ja Rautio ym. 2001). Urho Kekkosen kansallispuistossa, jossa kävijämäärät ovat kasvaneet voimakkaasti, olivat tutkittujen autiotupien ympäristössä kasvillisuudeltaan muuttuneet pinta-alat kasvaneet moninkertaiseksi runsaan 25 vuoden aikana (Rautio ym. 2001). Kasvillisuus autiotupien ympäristössä oli määrällisesti vähempää ja sen lajikoostumus oli muuttunut. Käytetyimpien autiotupien ympäristössä havaittiin lisäksi runsaasti kivennäismaapaljastumia. Talviaikainen virkistyskäyttö, kuten moottorikelkkailu, laskettelu ja hiihto aiheuttavat myös kasvillisuuteen kohdistuvaa kulutusta lumen suojaavasta vaikutuksesta huolimatta. Tervo (2003) vertaili hiihdon ja tallauksen vaikutusta kasvillisuuteen Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa ja havaitsi, että hiihdon suorat vaikutukset kasvillisuuteen eivät ole yhtä voimakkaita kuin tallauksen, mutta ne levittäytyvät laajemmalle alueelle. Hiihtoladut ovat leveämpiä ja niitä ylläpidetään useimmiten koneiden avulla, jotka painavat ja tiivistävät lumikerrosta ja siten viivästyttävät lumen sulamista (Tervo 2003). Tutkimme hankkeessamme Oulangan ja Pallas-Yllästunturin kansallispuiston autiotupien ja leiripaikkojen ekologista tilaa. Olemme selvittäneet mm. kasvillisuuden kuluneisuutta, muutoksia lajikoostumuksessa sekä kävijämäärän, käyttöiän ja luontotyypin vaikutusta taukopaikkojen ympäristön kuluneisuuteen. Tavoitteenamme on myös määrittää alueen seurantaan sopivia mittareita ja mahdollisia indikaattorilajeja sekä määrittää eri luontotyyppien kantokyky kävijämäärän suhteen. Lisäksi tutkimme läheisten pienvesien vedenlaatua. Laskettelukeskusten ympäristövaikutukset Hiihtokeskukset tarjoavat nykyään laskettelun lisäksi entistä monipuolisempia ohjelmapalveluja ympäri vuoden, ja kasvavien kävijämäärien myötä rinnekeskusten alueille rakennettavat hotellit, mökkikylät ja muut rakenteet levittäytyvät yhä laajemmalle alueelle. Matkailun edistämiskeskuksen teetättämän tutkimuksen mukaan pohjoisen suuret laskettelukeskukset Levi ( kävijää) ja Ruka ( kävijää) sijoittuivat kymmenen suosituimman maksullisen matkailukohteen joukkoon Suomessa vuonna 2004 (Matkailun edistämiskeskus 2004). Lasketteluun liittyvän liiketoiminnan keskittyminen Suomessa muutamiin suuriin hiihtokeskuksiin on altistanut niiden ympäristön entistä voimakkaammalle rakennuspaineelle ja kulutukselle. Pohjois-Suomen tuntureille ja vaaroille rakennettuja laskettelukeskuksia pidetäänkin yhtenä merkittävimpänä tekijänä tunturiluonnon tilan heikkenemiseen (Ruth- Balaganskaya & Myllynen-Malinen 2000). Useiden laskettelukeskuksien hissiyhtiöt alkoivat 1980-luvun lopulla tehdä laskettelurinteillä pohjustustöitä. Rinteiden rakennus ja pohjustustyöt muokkaavat alkuperäistä ympäristöä voimakkaasti, sillä alueen puusto täytyy poistaa ja usein on toteutettu myös voimak

17 kaita maansiirtotöitä (Malinen 1991). Rinteitä on usein myös tasoitettu mm. hiekalla, soralla, turpeella, sahanpurulla tai parkilla (Malinen 1991). Rinteiden muokkaus kivisillä osioilla on aiheuttanut kivien kääntymistä sekä kiviaineksen pirstoutumista ja siten rinteiden väritys on muuttunut vuosien saatossa kivien pinnalla kasvaneiden jäkälien jäädessä kivien alle. Lisäksi rinteille joudutaan myös raivaamaan teitä ja rakentamaan erilaisia huolto- ja palvelurakennuksia (Malinen 1991). Korkeiden vaarojen ja tuntureiden muokatut rinteet erottuvat kauas kesämaisemassa ja ne koetaan usein maisemahaittana. Laskettelukeskukset halutaan nykyään myös kesäkäyttöön ja monissa laskettelukeskuksissa on rinteitä kasvitettu eroosion estämiseksi ja jotta rinteet mukautuisivat aiempaa paremmin ympäristöönsä. Rinteiden maisemoinnissa käytetään ja on käytetty usein alkuperäisestä varpuvaltaisesta lajistosta poikkeavaa vierasta heinälajistoa tai saman lajin vierasta alkuperää, sillä ekologisten ja luonnonmukaisten menetelmien löytäminen kullekin alueelle on kallista ja vaivalloista. Uuden lajiston kylvöllä voi olla haittapuolia, joita ei ole vielä riittävästi tutkittu. Paitsi että kylvetty kasvillisuus erottuu lähes yhtä voimakkaasti ympäristöstään kuin paljaat rinteet, on olemassa riski että uudet lajit leviävät ympäristöön ja muuttavat alkuperäisen kasvillisuuden koostumusta. Erityisen uhkan mahdollinen leviäminen muodostaa alueella esiintyville harvinaisille ja uhanalaisille lajeille. Tämänhetkisessä hankkeessa tutkimme matkailukeskusten ympäristövaikutuksia kahdella Suomen suurimalla laskettelukeskuksella Rukalla ja Levillä. Rukan matkailukeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavassa työssä tutkimme rinteiden maisemoinnin ja huoltotöiden vaikutuksia kasvillisuuteen ja maaperään. Kuva 2. Heinitetty laskettelurinne Rukalla

18 Voimakkaasti kasvaneiden matkailukeskusten jätevesistä sekä matkailukeskusten rakentamiseen ja ylläpitämiseen liittyvästä ihmistoiminnasta, kuten maanmuokkauksesta ja laskettelurinteiden lannoituksesta, aiheutuva kuormitus voi vaikuttaa myös alueen vesistöihin. Matkailukeskusten aiheuttamia vesistövaikutuksia tutkimme Rukan ja Levin läheisistä vesistöistä. Vieraslajit biodiversiteettiriski luonnonsuojelualueilla? Ihmisen mukana lajeja on kulkeutunut niiden alkuperäisiltä levinneisyysalueiltaan uusille alueille sekä tarkoituksella että tahattomasti. Osa näistä lajeista on sopeutunut paikallisiin olosuhteisiin ja levittäytynyt pysyvästi uusille aluille. Joissain tapauksissa näillä vieraslajeilla on ollut merkittäviä taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia uudella kasvupaikallaan (Vitousek ym. 1997). Nykyään lajiston yksipuolistumista ja vieraiden lajien leviämistä alkuperäisekosysteemeihin pidetäänkin elinympäristöjen tuhoutumisen ohella pahimpana biodiversiteettiuhkana (esim.vitousek ym. 1997, Sala ym. 2000). Pienemmässä mittakaavassa myös kulttuurilajien leviäminen voi uhata alkuperäisten ekosysteemien rakennetta mm. lajistomuutosten ja lajiston yksipuolistumisen kautta. Tulokas- ja vieraslajit ovat huomioonotettava uhka etenkin suojelualueiden alkuperäiselle lajistolle. Monet vieraslajit esiintyvät ihmisen muokkaamissa ympäristöissä (esim.vitousek ym.1997). Ne hyötyvät häiriön jälkeisestä kilpailun vähenemisestä ja ovat usein muutetun alueen ensimmäisiä kolonisoijia (Anon. 2000). Vieraslajien levittäytyminen uudelle alueelle liittyy siten usein muutoksiin alueen maankäyttömuodoissa. Vaikka kansallispuistot ja muut luonnonsuojelualueet sisältävät rajoitetusti ihmisen muokkaamia elinympäristöjä, vieraslajit ovat levittäytyneet monin paikoin myös suojelualueille (esim. Usher 1988, Vitousek ym 1997, Llewellyn & Richardson 2003). Tulokaslajeista kansallispuistoissa löytyy esimerkkejä myös Suomesta. Oulangan kansallispuistossa havaittiin 1999 pohjoisamerikkalainen tulokaslaji albertanvehnä (Leymus innovatus) (Huhta 2003). Asiantuntijoiden päätöksestä laji poistettiin ainoalta Suomesta tunnetulta kasvupaikaltaan, sillä Oulangan kansallispuistossa esiintyy runsaasti lajille sopivia mahdollisia kasvupaikkoja, joissa esiintyy myös alueen luonnollisia uhanalaisia kasvilajeja (Jäkäläniemi 2005). Törn ym. (käsikirjoitus) ovat tutkineet hevosvaelluksen aiheuttamia muutoksia kasvillisuuteen Oulangan kansallispuistossa. He havaitsivat hevosvaelluksen muuttavan alkuperäistä kasvillisuutta voimakkaasti. Hevosten tallauksen vaikutuksesta alkuperäinen kasvillisuus kuluu, ja hevosen lannan mukana kulkeutuu tulokaslajeja, kuten rönsyleinikki (Ranunculus repens), jauhosavikka (Chenopodium album) ja kylänurmikka (Poa annua), jotka nopeasti levittäytyvät tallauksen muokkaamalle uudelle kasvualustalle (Junnila ym. 2003, Törn ym. käsikirjoitus). Hevosen lannan mukana tulleet heinät ja ruohot ovat nopeakasvuisuutensa ansiosta tehokkaita kilpailijoita alkuperäiseen varpuvaltaiseen kasvillisuuteen verrattuna (Törn ym. käsikirjoitus). Olemme hankkeessamme tutkineet vieraslajien leviämistä ja niiden mahdollisia ekologisia vaikutuksia Rukan matkailukeskuksen alueella sekä retkeilyinfrastruktuurin ympäristössä. Sekä kasvillisuusinventointien, että kokeellisten tutkimusten avulla olemme tutkineet onko rinteiden maisemoinnissa käytettyjen lajien leviäminen ja sijautuminen häirityn maaperän kautta myös rinnealueiden ulkopuolelle todennäköistä. Vieraslajit aiheuttavat erityisen uhkan alueen alkuperäiselle luonnolle, jos ne voivat levitä retkeilypolkuja pitkin myös läheisille suojelualueille

19 Rukalla sijaitsee Karhunkierroksen, erään Suomen suosituimpiin kuuluvan retkeilyreitin toinen päätepiste. Karhunkierros kulkee myös Valtavaaran-Pyhävaaran suojelualueen sekä Oulangan kansallispuiston läpi. Nämä ovat merkittäviä uhanalaisten ja vaateliaiden kasvilajien esiintymisalueita (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1990). Alustavien tulostemme mukaan vieraslajit eivät ole levinneet laskettelurinteiden viereisille metsäalueille. Tämä johtunee siitä, ettei varsinaisten laskettelurinteiden ulkopuolelle sijoittuvien metsien maaperään kohdistu juurikaan häiriötä. Rukan alueelle perustetun kenttäkokeen avulla havaitsimme rinteiden maisemoinnissa käytettävien vieraslajien itävän paremmin häirityssä maaperässä, mikä on samankaltainen tulos kuin Törn ym. (käsikirjoitus) havaitsivat tutkimuksessaan. Vaikkakaan vieraslajeja ei havaittu rinnealueiden ulkopuolella, tuloksemme osoittavat aikaisempien tutkimusten tavoin (Törn ym. käsikirjoitus), että riski vieraslajien leviämiselle häirityn maaperän kautta uusille kasvupaikoille on olemassa. Pitkiäkin aikaviiveitä on havaittu vieraslajien saapumisesta niiden varsinaiseen sopeutumiseen ja invaasioon uudella alueella (Crooks & Soulé 1996). Tulevaisuudessa tarvitaankin pitkäaikaisempia seurantatutkimuksia vieraslajien lisääntymisestä ja leviämisestä kansallispuistoissa sekä niiden läheisyydessä, ja erityistä huolellisuutta tulisi käyttää kansallispuistoihin sekä niiden läheisyyteen suuntautuvan virkistyskäytön sekä muun maankäytön suunnittelussa. Matkailun ja virkistyskäytön vaikutukset eläimistöön Matkailijat hakevat elämyksiä luonnosta, ja usein etenkin mahdollisuus nähdä lintuja ja suuria nisäkkäitä houkuttaa matkailijoita. Matkailu ja virkistyskäyttö voivat vaikuttaa eläimistöön monin eri tavoin. Ihmisen läsnäolo voi johtaa mm. eläimen pakenemiseen alueelta tai muutoksiin eläimen käyttäytymisessä (esim. Buckley 2004a), joka voi lisätä eläimen energiankulutusta (Moen 1976, Parker ym. 1984). Lisäksi ihmisten toiminta, kuten vaellus, rakentaminen, maanmuokkaus, jne. muokkaa voimakkaasti alueen kasvillisuutta muuttaen siten myös eläinten elinympäristöä. Pohjois-Suomessa on tehty vain hyvin harvoja tutkimuksia matkailun vaikutuksista eläimistöön (Sippola 1996). Kansainvälisestikin matkailun vaikutuksista eläimistöön tiedetään vielä vähän (Buckley 2004a). Ainoastaan lintuihin kohdistuvia matkailun ja virkistyskäytön vaikutuksia on tutkittu enemmän (Buckley 2004b). Yhdessä harvoista Suomessa toteutetussa tutkimuksessa Helle & Särkelä (1993) tutkivat porojen (Rangifer tarandus tarandus) esiintymistä ja ruokailukäyttäytymistä Saariselällä. Tutkimuksessa matkailun häiritsevä vaikutus poroille näkyi metsävyöhykkeessä siten, että porotiheydet olivat alhaisempia matkailukeskuksen lähellä kuin kauempana sijaitsevilla metsäalueilla. Paljakka-alueilla porotiheyksissä ei havaittu eroa matkailukeskusten lähellä ja kauempana sijaitsevien alueiden välillä. Matkailukeskuksen lähellä sijaitsevien metsäalueiden pienempi porotiheys voi selittyä hiihdosta aiheutuvasta voimakkaasta häirinnästä. Vaatimet näyttivät olevan kesällä herkempiä häirinnälle kuin hirvaat, jotka sopeutuivat paremmin matkailukeskuksen läheisyyteen (Helle & Särkelä 1993). Turismilla ja virkistyskäytöllä on todennäköisesti negatiivisia vaikutuksia myös muille suurille nisäkkäille. Esimerkiksi kansainvälisissä tutkimuksissa etenkin metsästettävien hirvieläinten on todettu häiriintyvän mm. moottorikelkkailijoista ja hiihtäjistä (Liddle 1997). Vaikkakin karhupopulaatioihin (Ursus arctos) pääosin vaikuttavat metsästys ja ihmisen aiheuttamat muutokset karhujen elinympäristössä, voi myös turismilla ja virkistyskäytöllä olla paikoin negatiivisia vaikutuksia populaatioihin (Liddle 1997)

20 Elkmork (1983) tutki rakennetun lomamökkikeskittymän vaikutuksia karhupopulaatioon Norjassa. Hän havaitsi ihmisten aiheuttaman häiriön ja habitaattimuutosten vaikuttavan merkittävästi karhujen esiintymiseen alueella. Havaittujen karhujen määrä väheni, kun alueelle rakennettiin 1200 uutta mökkiä vuosina Lisäksi Norjassa karhuhavainnot ovat vähentyneet, kun metsäteiden määrä on kasvanut (Elkmork 1978). Eläimistöön kohdistuvat tutkimukset matkailun ja virkistyskäytön vaikutuksista ovat keskittyneet pääosin yksittäisten lajien vasteisiin (Liddle 1997, Buckley 2004b), mutta myös lajiston pitkäaikaismuutoksista tarvitaan lisää tietoa. Aikaisempien selvitysten ja havaintojen vähäisyys vaikeuttaa kuitenkin tulkintaa siitä, mitä muutoksia lajistossa on tapahtunut pitkällä aikavälillä. Matkailun aiheuttamia pitkäaikaismuutoksia tutkittaessa on tärkeää huomioida muista ihmistoiminnoista kuten metsästyksestä ja metsätaloudesta aiheutuvat muutokset eläimistöön ja linnustoon, mikä osaltaan hankaloittaa vain matkailusta johtuvien muutosten selvittämistä. Pohjois-Suomessa maa- ja metsätaloudesta aiheutuvilla muutoksilla lajien elinympäristössä on merkittävämmät vaikutukset linnustoon ja muuhun eläimistöön kuin matkailulla. Matkailulla ja virkistyskäytöllä voi joissain tapauksissa kuitenkin olla merkityksellisiä vaikutuksia eläinten elossa säilyvyyteen ja lisääntymiseen etenkin suojelualueilla eläville lajeille ja populaatioille. Mikäli lajin esiintyminen painottuu vain suojelualueille, voi lisääntyneellä häirinnällä olla merkittäviä vaikutuksia lajien suojeluun etenkin lajien elinkierron kannalta kriittisinä aikoina kuten pesimis- tai talvehtimisaikana (Buckley 2004a). Monet turismin ja virkistyskäytön vaikutukset eläimistöön voivat riippua suuresti lajien yksilöiden historiasta. Esimerkiksi eläimet, joita on aiemmin metsästetty tai häiritty tulevat usein varovaisemmiksi ja jopa aggressiiviseksi ihmistä kohtaan. Toisaalta jos aikaisemmat kohtaamiset ihmisten kanssa ovat olleet neutraaleja, jättävät eläimet useimmiten ihmisen huomiotta (Buckley 2004a). Matkailijamäärien kasvaessa lisääntynyt häiriö ja muutokset eläinten elinympäristöissä vaikuttavat eri tavalla eri lajeihin, minkä vuoksi tarvitaan lisää yksityiskohtaista tietoa, siitä miten lajit reagoivat muutoksiin. Matkailun pitkäaikaisvaikutukset linnustoon Lintuturismi on yksi luontomatkailun kasvava osa-alue. Matkailulla ja virkistyskäytöllä on kuitenkin todettu olevan negatiivisia vaikutuksia linnustoon. Ihmisen aiheuttaman häiriön vaikutuksen suuruus, mittakaava ja merkittävyys vaihtelevat suuresti riippuen mm. lajista, linnun elinkierron vaiheesta, sekä häiriön tyypistä ja suuruudesta (esim. Liddle 1997, Buckley 2004b). Matkailun on havaittu vaikuttavan mm. lajimäärään (Fernandez-Juricic 2000), alueen lintutiheyteen (van der Zande & van der Vos 1984, van der Zande ym. 1984, Fernandez-Juricic 2000) ja pesimämenestykseen (Watson 1976, Swenson 1991). Matkailu ja virkistyskäyttö voivat vaikuttaa lintuihin suorana häirintänä tai välillisesti muuttamalla niiden elinympäristöä, esimerkiksi muokkaamalla kasvillisuutta avoimemmaksi, lisäämällä tai vähentämällä yöpymis-, pesimis- ja tähystyspaikkoja. Lisäksi kasvillisuuden muutokset voivat vaikuttaa linnustoon muuttamalla ravinnon määrää, esimerkiksi lisäämällä tai vähentämällä alueen hyönteisfaunaa (Buckley 2004b). Mäkelä (1993) vertaili Rukan ja kahden läheisen luonnontilaisen alueen linnustoa Kuusamossa. Lintutiheydet olivat korkeampia luonnontilaisilla alueilla kuin Rukalla. Lajimäärä ja diversiteetti-indeksit eivät poikenneet merkittävästi toisistaan, mutta Rukan linnuston lajikoostumus oli muuttunut. Vanhoja metsiä suosivien la

Hevosvaellusreitit ja laskettelurinteet vieraslajien leviämisreitteinä

Hevosvaellusreitit ja laskettelurinteet vieraslajien leviämisreitteinä Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi Metlan työraportteja 52: 174 182 Hevosvaellusreitit ja laskettelurinteet vieraslajien leviämisreitteinä Anne Tolvanen, Katja Kangas, Anne Törn ja Pirkko Siikamäki

Lisätiedot

Paikallisväestö, luonnonsuojelu ja matkailu Koillismaalla

Paikallisväestö, luonnonsuojelu ja matkailu Koillismaalla Paikallisväestö, luonnonsuojelu ja matkailu Koillismaalla Anne Törn, Anne Tolvanen ja Pirkko Siikamäki 1 Johdanto Suomessa luonnonsuojelualueverkosto on yksi tärkeimmistä luonnonsuojelun toteutuskeinoista.

Lisätiedot

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi Metlan työraportteja 52: 139 152 Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Riikka Puhakka 1 Johdanto Kansallispuistoista

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kuusamo luontomatkailukohteena FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys,

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Luontomatkailun kohdealueen valinta

Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatkailun kohdealueen valinta Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia -seminaari 9.11.2005 Maija Huhtala Helsingin yliopisto Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatka: Yöpymisen sisältävä kotimaassa

Lisätiedot

Kestävän matkailun edistäminen: LANDSCAPE LAB -hankkeen sisältö ja tavoitteet

Kestävän matkailun edistäminen: LANDSCAPE LAB -hankkeen sisältö ja tavoitteet Kestävän matkailun edistäminen: LANDSCAPE LAB -hankkeen sisältö ja tavoitteet Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki 1 Johdanto Suurin osa Suomen ja etenkin Lapin matkailusta perustuu luonnon

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps. Vesiensuojelu turvemailla seminaari, 8.4.2011, Seinäjoki FT Kristian Meissner, SYKE FM Mika Nieminen, Jyväskylän

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

RETKEILIJÖIDEN AIHEUTTAMA MAAPERÄN JA KASVILLISUUDEN KULUMINEN SEKÄ ROSKAANTUMINEN PALLAS-OUNASTUNTURIN KANSALLISPUISTON TAUKOPAIKOILLA

RETKEILIJÖIDEN AIHEUTTAMA MAAPERÄN JA KASVILLISUUDEN KULUMINEN SEKÄ ROSKAANTUMINEN PALLAS-OUNASTUNTURIN KANSALLISPUISTON TAUKOPAIKOILLA RETKEILIJÖIDEN AIHEUTTAMA MAAPERÄN JA KASVILLISUUDEN KULUMINEN SEKÄ ROSKAANTUMINEN PALLAS-OUNASTUNTURIN KANSALLISPUISTON TAUKOPAIKOILLA Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Ekologian

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun

Lisätiedot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon 23.10.2015 Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon Keskuspuisto on Helsingin tärkein ja suosituin ulkoilualue.

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa

Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Päättäjien 33. Metsäakatemia, Pohtimolampi 27.9.2012 Luontomatkailun käsite Luontomatkailun käsitteen rajaus vaihtelee Luonto

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla Anne Tolvanen Matkailun määrä kasvaa Yhteensovittamisen tarve muiden maankäyttömuotojen kanssa kasvaa Tarvitaan keinoja ja työkaluja,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäytöstä johtuva maaston kuluminen esimerkkialueena Rokua

Luonnon virkistyskäytöstä johtuva maaston kuluminen esimerkkialueena Rokua Luonnon virkistyskäytöstä johtuva maaston kuluminen esimerkkialueena Rokua Satu Aho 1 Johdanto Luontoon suuntautuva matkailu ja luonnon virkistyskäyttö eri muodoissaan ovat merkittäviä luontoresurssin

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne

Lisätiedot

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Näkymä Paljakanvaaran näkötornilta Mustakummun, Säkkisenlatvansuon ja Peuravaaran

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Artti Juutinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman loppuseminaari 25.3.2014 Suomen luontokeskus Haltia Taloudelliset tarkastelut Paikallis-, alue-

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä? Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä? Luontomatkailun ja virkistyksen tutkimuspäivä 22.10.2010 Rovaniemi Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille

Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille Lyhennelmä Suomen ympäristö sarjassa julkaistavasta tutkimusraportista Mikko Kuussaari, Terhi Ryttäri, Risto Heikkinen, Paula Manninen, Milja

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Luonnonsuojelu ja luontomatkailu paikallisväestön silmin kyselytutkimus Kuusamossa ja Syötteen alueella

Luonnonsuojelu ja luontomatkailu paikallisväestön silmin kyselytutkimus Kuusamossa ja Syötteen alueella Jussi Rämet, Anne Törn, Anne Tolvanen ja Pirkko Siikamäki Luonnonsuojelu ja luontomatkailu paikallisväestön silmin kyselytutkimus Kuusamossa ja Syötteen alueella Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja.

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa. Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa. Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi Metlan työraportteja 52: 139 152 Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Riikka Puhakka 1 Johdanto Kansallispuistoista

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

OSALLISTAVALLA PAIKKATIEDOLLA KANSALAISTEN ARVOT KARTALLE

OSALLISTAVALLA PAIKKATIEDOLLA KANSALAISTEN ARVOT KARTALLE OSALLISTAVALLA PAIKKATIEDOLLA KANSALAISTEN ARVOT KARTALLE Niina Käyhkö & Nora Fagerholm maantieteen osasto, maantieteen ja geologian laitos LOUNAISPAIKKA 10 VUOTTA! JUHLASEMINAARI 20.9.2012 MIKÄ ON SINUN

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin?

Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin? Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin? prosenttijakaumat, N=1361 16 5,7 4,5 ympäristön saastuminen ja liikennehaitat 19,2 45,9 koskemattoman luonnon ja maiseman pilaantuminen melu, pöly ja

Lisätiedot

Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004

Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 1. HANKKEEN TAUSTA Edeltävät projektit: Maankäytön muutostilanteen hallinta, I vaihe, saastuneet maa-alueet Oulun kaupunki/tekninen keskus

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Matkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne?

Matkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne? Matkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne? Seija Tuulentie Tutkija, dos., Metla, Rovaniemi seija.tuulentie@metla.fi http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/ Luontokeskus Haltia, Espoo

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Matti Kautto Mitä ovat sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Sosiaalisella

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa

Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa Jari Niemelä kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 1 Alustuksen rakenne Tutkimuksen eri tyylilajit Tutkimus

Lisätiedot

Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia

Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia -esimerkkejä metsistä, puistoista ja katoilta Yhteistyössä: Kasvitieteellinen puutarha & Kaupunkiekologian tutkimusryhmä, Ympäristötieteen

Lisätiedot

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 10-vuotisjuhlaseminaari 17.1.2006 Katariina Vainio-Mattila http://hykotka.helsinki.fi/oileco OILECO-hanke Hanketta hallinnoi

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun

Lisätiedot

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot