LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS"

Transkriptio

1 LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS Tutkimuksia 2 / 2005 Katja Kangas, Pirkko Siikamäki, Riikka Juntheikki, Pekka Kauppila ja Jarkko Saarinen RAKENNERAHASTOT

2 OTSIKKO Alaotsikko Tekijä

3 Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Tutkimuksia 2/2005 Luonto, matkailu ja aluekehitys Kangas Katja, Siikamäki Pirkko, Juntheikki Riikka, Kauppila Pekka, Saarinen Jarkko ISBN (nid.) ISBN (pdf) Kuusamon kaupunki Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Oulangantie 1, Kuusamo Tilaukset: Kuusamo 2005 RAKENNERAHASTOT RAKENNERAHASTOT - 3 -

4 - 4 - LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

5 ESIPUHE Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut yksikkö toimii Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston ja muiden organisaatioiden sekä Koillismaan elinkeinoelämän ja Kuusamon kaupungin yhdyssiteenä. Yksikön tehtävänä on harjoittaa yhteistyökumppaneiden kanssa koulutus- ja tutkimustoimintaa. Tutkimuksen osalta tavoitteena on tuottaa elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen kehittämistä tukevaa tietoa. Tiedon levittämistä varten on luotu Naturpolisjulkaisusarja. Käsissänne on julkaisu, johon on koottu Kuusamossa pidetyn Luonto, matkailu ja aluekehitys -seminaarin esitelmät. Seminaari on osa Oulun yliopiston ja Kuusamon kaupungin vuosien aikana toteutettavaa Matkailu ja kestävä kehitys -hanketta, jonka eräänä tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa Koillis-Suomen julkisyhteisöille ja elinkeinoelämälle suunnittelua, kehittämistä ja päätöksentekoa varten. Hanketta rahoittavat Euroopan unioni (ESR), Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kuusamon kaupunki ja Oulun yliopisto. Toivomme, että tutkimustulokset ovat osaltaan viemässä eteenpäin Kuusamon ja Koillis- Suomen aluekehitystä. Julkaisun artikkeleista vastaavat Matkailu ja kestävä kehitys hankkeessa toimivat Oulun yliopiston tutkijat. Katja Kankaan artikkelissa kuvataan matkailun ja virkistyskäytön vaikutusta kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon sekä vieraslajien biodiversiteetille aiheuttaman uhan tutkimista. Pirkko Siikamäen artikkelissa käsitellään paikallisväestön näkemyksiä luonnonsuojelusta ja luontomatkailusta Kuusamossa ja Syötteellä. Riikka Juntheikin artikkelissa tarkastellaan matkailun asemaa Koillis-Suomen aluekehitystyössä 1970-luvulta nykypäivään kehittämissuunnitelmien ja tilastojen näkökulmasta. Pekka Kauppila nostaa tutkimuksessaan esille matkailukeskusten eri toiminnot, niiden tavoite-keino-asetelman ja matkailukeskusten merkityksen kussakin toiminnossa kuntatason näkökulmasta. Jarkko Saarinen tarkastelee artikkelissaan matkailun kehittämisen perusteluja alueellisesta näkökulmasta pyrkien tuottamaan vastauksia kysymykseen miksi matkailua kehitetään syrjäseuduilla tai -seuduille. Kuusamossa Pirkko Siikamäki Pekka Kauppila Pertti Ervasti Asemanjohtaja Tutkimusasiamies Projektipäällikkö - 5 -

6 - 6 - LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

7 SISÄLTÖ OSA I Katja Kangas Matkailun ekologiset vaikutukset Pohjois-Suomessa s. 9 Pirkko Siikamäki Paikallisväestön näkemys luonnonsuojelusta ja luontomatkailusta Kuusamossa ja Syötteellä s. 25 OSA II Riikka Juntheikki Pekka Kauppila Matkailusta työtä ja toimeentuloa : Koillis-Suomen matkailuelinkeino kehittämissuunnitelmien ja tilastojen näkökulmasta s. 45 Vierailuja, kehittämistä ja arkielämää: Pohjois-Suomen matkailukeskusten monet toiminnot s. 85 Jarkko Saarinen Matkailu, kestävyys ja syrjäseutujen kehittäminen s

8 - 8 - LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

9 Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Matkailun ekologiset vaikutukset Pohjois-Suomessa FM Katja Kangas Oulun yliopisto, Biologian laitos, PL 3000, Oulun yliopisto Kuusamon kaupunki Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Oulangantie 1, Kuusamo Tilaukset: Kuusamo 2005 RAKENNERAHASTOT RAKENNERAHASTOT - 9 -

10 LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

11 SISÄLTÖ Johdanto Pohjois-Suomi luontomatkailun ja tutkimuksen kohteena Matkailun ja virkistyskäytön vaikutukset kasvillisuuteen Laskettelukeskusten ympäristövaikutukset Vieraslajit biodiversiteettiriski luonnonsuojelualueilla? Matkailun ja virkistyskäytön vaikutukset eläimistöön Matkailun pitkäaikaisvaikutukset linnustoon Yhteenveto Kirjallisuus

12 LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

13 Johdanto Matkailu on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä, ja etenkin luontomatkailu on kasvattanut suosiotaan. Ihmiset hakevat luonnosta virkistysmahdollisuuksia ja elämyksiä arkielämän vastapainoksi. Luontomatkailu ja virkistyskäyttö kohdistuvat usein vielä jäljellä oleviin arvokkaisiin luontokohteisiin, kuten kansallispuistoihin ja altistavat niiden luonnon häiriöille ja kulutukselle, mikä voi uhata kansallispuistojen suojeluarvoa. Kansallispuistojen kävijämäärät ovatkin moninkertaistuneet viime vuosina. Esimerkiksi Oulangan kansallispuistossa vierailee nykyisin yli kävijää vuodessa, kun vielä 1980-luvulla vuosittainen kävijämäärä jäi alle (Metsähallitus 2005). Kävijämäärien kasvaessa kasvillisuus ja maaperä kuluvat, ja matkailijoiden mukana voi kulkeutua alueelle uusia lajeja, jotka ovat parempia kilpailijoita kuin alkuperäinen lajisto. Matkailu vaikuttaa myös alueen eläimistöön. Negatiiviset vaikutukset eläimiin voivat olla seurausta matkailun aiheuttamista muutoksista elinympäristössä sekä suorasta häirinnästä. Kasvillisuuden kuluminen sekä rakentaminen aiheuttavat väistämättä myös maisemallisia haittoja. Lisäksi lisääntyvät matkailusta aiheutuvat muut ympäristövaikutukset, kuten roskaantuminen, jätevesien määrä ja meluhaitat. Kasvavien kävijämäärien myötä matkailukeskusten tarjoamien virkistyskäyttömuotojen ja muiden palvelujen määrä kasvaa, jolloin niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset levittäytyvät laajemmalle. Edellä mainitut seikat voivat osaltaan heikentää luonnon virkistys- ja suojeluarvoa. Luonnon vetovoimaisuus on kuitenkin matkailuelinkeinon toiminnan edellytys. Tämä on kannustanut tutkijoita määrittämään elinkeinon ympäristövaikutuksia sekä matkailun kestävyyden periaatteita. Ekologisesti kestävän matkailun yksi keskeinen tavoite on matkailun ympäristövaikutusten hallitseminen ja kohdealueiden luonnonarvojen säilyttäminen. Kestävän matkailun tärkeys korostuu etenkin luonnonarvoiltaan arvokkaissa kohteissa sekä luonnonoloiltaan herkissä elinympäristöissä. Matkailijamäärien kasvaessa onkin tärkeä suunnitella ja hallita erityisesti harvinaisia kasveja, eläimiä ja luontotyyppejä omaaville alueille suuntautuva matkailu. Matkailulla voi olla välillisesti myös myönteisiä vaikutuksia luontoon. Luontomatkailun suosion kasvaessa tutkimus ja tieto matkailun aiheuttamista ympäristövaikutuksista on lisääntynyt. Luontomatkailukohteiden vetovoimaisuuteen panostetaan enemmän, ja ympäristövaikutusten syntyä ennaltaehkäistään mm. rakenteiden ja opasteiden avulla. Esimerkiksi Oulangan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman keskeisiä tavoitteita on ollut yhdistää kestävällä tavalla luonnonsuojelun, retkeilyn, luontovalistuksen, opetuksen, tutkimuksen, perinteisen luonnonkäytön sekä matkailun erityistoiminnan tavoitteet (Metsähallitus 2003). Oulangan kansallispuisto edustaa Koillismaan matkailullisesti vetovoimaisinta luonnonmaisemaa, joten sinne suuntautuvat luontomatkailu- ja retkeilypaineet ovat suuria. Oulangan kansallispuisto saikin vuonna 2002 PAN Parks sertifikaatin, joka on kestävän ja korkeatasoisen luontomatkailun tavaramerkki. Haluan kiittää kaikkia tahoja, jotka ovat mukana matkailun ekologisia pitkäaikaisvaikutuksia tutkivassa hankkeessamme. Suuret kiitokset tutkimusryhmällemme; Pirkko Siikamäelle, Anne Tolvaselle, Anne Törnille ja Tarja Kälkäjälle sekä yhteistyökumppaneillemme; Yrjö Norokorvelle, Pekka Sulkavalle, Pilvi Koivuniemelle, Ari Rajasärkälle, Jyrki Mäkelälle, Mikko Mönkköselle, Pekka Helteelle, Kari-Matti Vuorelle, Matti Tapaniselle sekä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle

14 Pohjois-Suomi luontomatkailun ja tutkimuksen kohteena LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS Tutkimusryhmämme on tutkinut matkailun ekologisia vaikutuksia Pohjois-Suomessa luvulta lähtien. Tämän hetkisessä hankkeessa olemme keskittyneet selvittämään matkailun ekologisia pitkäaikaisvaikutuksia. Tässä yhteydessä ymmärrämme luontomatkailun laajasti koskemaan kaikkea luontosidonnaista matkailua. Tutkimushanke on osa laajempaa Oulun yliopiston ja Kuusamon kaupungin ESR -rahoitteista yhteistyöohjelmahanketta Matkailu ja kestävä kehitys. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen, Metsähallituksen ja Oulun yliopiston välillä, jossa tutkimustarpeet tulevat tutkijoille suoraan tiedon loppukäyttäjiltä sekä luonnonsuojelualueiden hoidosta ja ylläpidosta vastaavilta tahoilta. Hankkeemme tavoitteena on koota, täydentää ja analysoida matkailun ympäristövaikutuksiin liittyvää tutkimustietoa luotettavien indikaattorien määrittelemiseksi ja suunnittelutyökalujen luomiseksi mm. julkisyhteisöjen, kuntien, matkailuyrittäjien ja Metsähallituksen käyttöön. Luontevan ja hyvin toimivan yhteistyön avulla myös uusin tieteellinen tutkimustieto siirtyy suoraan osaksi luonnonsuojelualueiden hoitoa ja hoidon suunnittelua. Pyrimme tutkimuksillamme muun muassa tunnistamaan häiriöille alttiit ja kestävät elinympäristöt, jolloin voimme pyrkiä ennakoimaan ja ennalta ehkäisemään ympäristöihin ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaurioita. Suomessa monet suositut matkailukohteet, kuten laskettelukeskukset ja suuret kansallispuistot ovat keskittyneet Pohjois-Suomeen. Pohjoinen luonto ei kuitenkaan kestä niin suuria kävijämääriä kuin etelässä, sillä pohjoisessa ympäristötekijät asettavat rajoituksia kasvillisuuden palautumiselle esimerkiksi tallauksen ja maanmuokkauksen jälkeen. Muun muassa matkailusta aiheutuvat jätteet ja maaperän kuluminen ovat huomattavasti suurempia ongelmia arktisilla alueilla kuin lauhkealla vyöhykkeellä (Sippola 1996). Suomessa matkailun ja virkistyskäytön aiheuttamien ekologisten vaikutusten tutkiminen alkoi luvulla. Suurin osa tutkimuksista on keskittynyt Etelä- tai Keski-Suomeen (esim. Kellomäki & Saastamoinen 1975, Kellomäki 1977, Nylund ym. 1979, Malmivaara ym. 2002). Pohjois-Suomea koskevia tutkimuksia on vielä verrattain vähän (esim. Hoogesteger 1976, Nenonen1990), vaikkakin uusien tutkimusten määrä on hieman kasvanut viime vuosina (esim. Tolvanen ym. 2001, Tolvanen ym. 2004, Törn ym. 2005). Sippola (1996) käsitteli kirjallisuuskatsauksessaan matkailun ympäristövaikutuksia sekä tutkimustarpeita Lapissa. Katsauksen mukaan jätehuoltoon sekä kasvillisuuden kulutuskestävyyteen liittyviin tutkimuksiin oli panostettu eniten, mutta matkailun vaikutuksia eläimistöön ei ollut tutkittu juuri lainkaan. Kyseisen kirjallisuuskatsauksen jälkeenkin matkailun ekologisia vaikutuksia käsittelevät tutkimukset ovat pääosin keskittyneet välittömien ja näkyvien ympäristövaikutusten tutkimiseen ja mittaamiseen, kuten kasvillisuuden ja maaperän kulumiseen. Matkailun vaikutuksista Pohjois- Suomen linnustoon ja muuhun eläimistöön on edelleen vain muutama tutkimus, ja matkailun aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia ei ole tutkittu juuri lainkaan. Sippolan (1996) mukaan tutkimustietoa ennaltaehkäisevän suunnittelutyön tueksi on ollut saatavilla pääosin vain kasvillisuuden kulutuskestävyydestä sekä jäte- ja vesihuollosta, mutta useimmiten matkailun ympäristövaikutuksiin on puututtu vasta kun vahinko on päässyt jo syntymään. Vahinkojen ennaltaehkäiseminen on kuitenkin useimmiten halvempaa kuin jo syntyneiden vahinkojen korjaus. Retkeilyalueiden ja kansallispuistojen suunnittelun kannalta olisi tärkeää selvittää häirinnälle herkät elinympäristöt ja eliölajit sekä niiden esiintymisalueet ja välttää matkailun suuntaamista niille ohjaamalla matkailijat muualle huolellisella reittien suunnittelulla. Myös ajallisia rajoituksia voidaan käyttää siten, että alueille kulku estetään esimerkiksi herkimpänä pesimisaikana

15 Positiivisia tuloksia retkeilyn rajoittamisesta herkissä elinympäristöissä on saatu sekä linnuston (Swenson 1979, 1991), että kasvillisuuden osalta. Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa pahoin retkeilijöiden kuluttama Palkaskeron polku on alkanut elpyä ja palautua luonnontilaan sen käytöstä sulkemisen jälkeen (Kaleva ). Matkailun ja virkistyskäytön vaikutukset kasvillisuuteen Virkistyskäytön merkittävimpiä ja näkyvimpiä vaikutuksia on kasvillisuuden mekaaninen kuluminen, jonka seurauksena kasvillisuus vähenee, vaurioituu tai saattaa hävitä kokonaan alueelta. Lisäksi lajikoostumus voi muuttua siten, että paremmin häiriötä sietävät kasvit runsastuvat alkuperäisen kasvillisuuden taantuessa. Kasvipeitteen hävitessä myös maaperä altistuu eroosiolle. Kulumista aiheuttavat ihmisten ja eläinten aiheuttama tallaus, sekä monet talviaikaan keskittyvät virkistyskäyttömuodot, kuten hiihto ja laskettelu. Kasveihin kohdistuva kulutus voi olla suoraa mekaanista tai epäsuoraa, jolloin se vaikuttaa kasvillisuuteen maaperän tiivistymisen ja kosteusolojen muuttumisen kautta. Epäsuoria vaikutuksia ovat lisäksi valo- ja kilpailuolosuhteiden muuttuminen kasvupaikalla (Nenonen 1990). Kulutuksen vaikutukset vaihtelevat eri alueilla riippuen mm. kulutuksen määrästä, ajankohdasta ja laadusta sekä alueen kulutuskestävyydestä (Kellomäki ja Saastamoinen 1975, Nenonen 1990, Pesonen 2003, Tervo 2003, Tolvanen ym. 2001, Törn ym. 2005). Ekologisia muutoksia voidaan havaita jo vähäisen ja lyhytkestoisen tallauksen jälkeen (Tolvanen ym. 2004, Törn ym. 2005). Näkyvimpiä vaikutuksia ovat kasvillisuuden ja kasvupaikan muuttuminen. Kasvillisuuden kuluessa ja tuhoutuessa alkuperäinen kasvillisuus korvautuu usein kulutusta paremmin sietävillä lajeilla ns. sekundaarilajistolla (Nenonen 1990). Kuva 1. Matkailijoiden tallauksen aiheuttamaa kulutusta taukopaikalla Oulangan kansallispuistossa

16 Kasvillisuuden uusiutumiseen vaikuttavat esim. kulutuksen laatu ja määrä sekä kulutuksen ajoittuminen (esim. Törn ym. 2005). Jos kulutus jatkuu heti voimakkaana, niin sekundaarilajistoa ei välttämättä pääse kehittymään, minkä seurauksena syntyy kivennäismaapaljastumia (Hoogesteger ja Havas 1976, Nylund ym. 1979). Lisäksi lajikoostumuksessa voi tapahtua muutoksia paremmin häiriötä sietävien lajien runsastuessa. Alueelle voi myös levitä vieraita lajeja ihmisten sekä lemmikkieläimien mukana. Voimakas kulutus voi lisäksi vähentää alueen maisemallista arvoa. Esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuistossa avoimessa tunturimaisemassa yli 2,5 metriä leveäksi kulunut polku erottuu useiden kilometrien päähän. Kiilopään retkeilykeskuksesta Kiilopään huipulle nouseva polku on paikoin levinnyt jopa 8 m leveäksi (Rautio ym. 2001). Retkeilypolkujen lisäksi myös mm. autiotupien ympäristöt altistuvat suurelle kulutukselle (Hoogesteger ja Havas 1976 ja Rautio ym. 2001). Urho Kekkosen kansallispuistossa, jossa kävijämäärät ovat kasvaneet voimakkaasti, olivat tutkittujen autiotupien ympäristössä kasvillisuudeltaan muuttuneet pinta-alat kasvaneet moninkertaiseksi runsaan 25 vuoden aikana (Rautio ym. 2001). Kasvillisuus autiotupien ympäristössä oli määrällisesti vähempää ja sen lajikoostumus oli muuttunut. Käytetyimpien autiotupien ympäristössä havaittiin lisäksi runsaasti kivennäismaapaljastumia. Talviaikainen virkistyskäyttö, kuten moottorikelkkailu, laskettelu ja hiihto aiheuttavat myös kasvillisuuteen kohdistuvaa kulutusta lumen suojaavasta vaikutuksesta huolimatta. Tervo (2003) vertaili hiihdon ja tallauksen vaikutusta kasvillisuuteen Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa ja havaitsi, että hiihdon suorat vaikutukset kasvillisuuteen eivät ole yhtä voimakkaita kuin tallauksen, mutta ne levittäytyvät laajemmalle alueelle. Hiihtoladut ovat leveämpiä ja niitä ylläpidetään useimmiten koneiden avulla, jotka painavat ja tiivistävät lumikerrosta ja siten viivästyttävät lumen sulamista (Tervo 2003). Tutkimme hankkeessamme Oulangan ja Pallas-Yllästunturin kansallispuiston autiotupien ja leiripaikkojen ekologista tilaa. Olemme selvittäneet mm. kasvillisuuden kuluneisuutta, muutoksia lajikoostumuksessa sekä kävijämäärän, käyttöiän ja luontotyypin vaikutusta taukopaikkojen ympäristön kuluneisuuteen. Tavoitteenamme on myös määrittää alueen seurantaan sopivia mittareita ja mahdollisia indikaattorilajeja sekä määrittää eri luontotyyppien kantokyky kävijämäärän suhteen. Lisäksi tutkimme läheisten pienvesien vedenlaatua. Laskettelukeskusten ympäristövaikutukset Hiihtokeskukset tarjoavat nykyään laskettelun lisäksi entistä monipuolisempia ohjelmapalveluja ympäri vuoden, ja kasvavien kävijämäärien myötä rinnekeskusten alueille rakennettavat hotellit, mökkikylät ja muut rakenteet levittäytyvät yhä laajemmalle alueelle. Matkailun edistämiskeskuksen teetättämän tutkimuksen mukaan pohjoisen suuret laskettelukeskukset Levi ( kävijää) ja Ruka ( kävijää) sijoittuivat kymmenen suosituimman maksullisen matkailukohteen joukkoon Suomessa vuonna 2004 (Matkailun edistämiskeskus 2004). Lasketteluun liittyvän liiketoiminnan keskittyminen Suomessa muutamiin suuriin hiihtokeskuksiin on altistanut niiden ympäristön entistä voimakkaammalle rakennuspaineelle ja kulutukselle. Pohjois-Suomen tuntureille ja vaaroille rakennettuja laskettelukeskuksia pidetäänkin yhtenä merkittävimpänä tekijänä tunturiluonnon tilan heikkenemiseen (Ruth- Balaganskaya & Myllynen-Malinen 2000). Useiden laskettelukeskuksien hissiyhtiöt alkoivat 1980-luvun lopulla tehdä laskettelurinteillä pohjustustöitä. Rinteiden rakennus ja pohjustustyöt muokkaavat alkuperäistä ympäristöä voimakkaasti, sillä alueen puusto täytyy poistaa ja usein on toteutettu myös voimak

17 kaita maansiirtotöitä (Malinen 1991). Rinteitä on usein myös tasoitettu mm. hiekalla, soralla, turpeella, sahanpurulla tai parkilla (Malinen 1991). Rinteiden muokkaus kivisillä osioilla on aiheuttanut kivien kääntymistä sekä kiviaineksen pirstoutumista ja siten rinteiden väritys on muuttunut vuosien saatossa kivien pinnalla kasvaneiden jäkälien jäädessä kivien alle. Lisäksi rinteille joudutaan myös raivaamaan teitä ja rakentamaan erilaisia huolto- ja palvelurakennuksia (Malinen 1991). Korkeiden vaarojen ja tuntureiden muokatut rinteet erottuvat kauas kesämaisemassa ja ne koetaan usein maisemahaittana. Laskettelukeskukset halutaan nykyään myös kesäkäyttöön ja monissa laskettelukeskuksissa on rinteitä kasvitettu eroosion estämiseksi ja jotta rinteet mukautuisivat aiempaa paremmin ympäristöönsä. Rinteiden maisemoinnissa käytetään ja on käytetty usein alkuperäisestä varpuvaltaisesta lajistosta poikkeavaa vierasta heinälajistoa tai saman lajin vierasta alkuperää, sillä ekologisten ja luonnonmukaisten menetelmien löytäminen kullekin alueelle on kallista ja vaivalloista. Uuden lajiston kylvöllä voi olla haittapuolia, joita ei ole vielä riittävästi tutkittu. Paitsi että kylvetty kasvillisuus erottuu lähes yhtä voimakkaasti ympäristöstään kuin paljaat rinteet, on olemassa riski että uudet lajit leviävät ympäristöön ja muuttavat alkuperäisen kasvillisuuden koostumusta. Erityisen uhkan mahdollinen leviäminen muodostaa alueella esiintyville harvinaisille ja uhanalaisille lajeille. Tämänhetkisessä hankkeessa tutkimme matkailukeskusten ympäristövaikutuksia kahdella Suomen suurimalla laskettelukeskuksella Rukalla ja Levillä. Rukan matkailukeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavassa työssä tutkimme rinteiden maisemoinnin ja huoltotöiden vaikutuksia kasvillisuuteen ja maaperään. Kuva 2. Heinitetty laskettelurinne Rukalla

18 Voimakkaasti kasvaneiden matkailukeskusten jätevesistä sekä matkailukeskusten rakentamiseen ja ylläpitämiseen liittyvästä ihmistoiminnasta, kuten maanmuokkauksesta ja laskettelurinteiden lannoituksesta, aiheutuva kuormitus voi vaikuttaa myös alueen vesistöihin. Matkailukeskusten aiheuttamia vesistövaikutuksia tutkimme Rukan ja Levin läheisistä vesistöistä. Vieraslajit biodiversiteettiriski luonnonsuojelualueilla? Ihmisen mukana lajeja on kulkeutunut niiden alkuperäisiltä levinneisyysalueiltaan uusille alueille sekä tarkoituksella että tahattomasti. Osa näistä lajeista on sopeutunut paikallisiin olosuhteisiin ja levittäytynyt pysyvästi uusille aluille. Joissain tapauksissa näillä vieraslajeilla on ollut merkittäviä taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia uudella kasvupaikallaan (Vitousek ym. 1997). Nykyään lajiston yksipuolistumista ja vieraiden lajien leviämistä alkuperäisekosysteemeihin pidetäänkin elinympäristöjen tuhoutumisen ohella pahimpana biodiversiteettiuhkana (esim.vitousek ym. 1997, Sala ym. 2000). Pienemmässä mittakaavassa myös kulttuurilajien leviäminen voi uhata alkuperäisten ekosysteemien rakennetta mm. lajistomuutosten ja lajiston yksipuolistumisen kautta. Tulokas- ja vieraslajit ovat huomioonotettava uhka etenkin suojelualueiden alkuperäiselle lajistolle. Monet vieraslajit esiintyvät ihmisen muokkaamissa ympäristöissä (esim.vitousek ym.1997). Ne hyötyvät häiriön jälkeisestä kilpailun vähenemisestä ja ovat usein muutetun alueen ensimmäisiä kolonisoijia (Anon. 2000). Vieraslajien levittäytyminen uudelle alueelle liittyy siten usein muutoksiin alueen maankäyttömuodoissa. Vaikka kansallispuistot ja muut luonnonsuojelualueet sisältävät rajoitetusti ihmisen muokkaamia elinympäristöjä, vieraslajit ovat levittäytyneet monin paikoin myös suojelualueille (esim. Usher 1988, Vitousek ym 1997, Llewellyn & Richardson 2003). Tulokaslajeista kansallispuistoissa löytyy esimerkkejä myös Suomesta. Oulangan kansallispuistossa havaittiin 1999 pohjoisamerikkalainen tulokaslaji albertanvehnä (Leymus innovatus) (Huhta 2003). Asiantuntijoiden päätöksestä laji poistettiin ainoalta Suomesta tunnetulta kasvupaikaltaan, sillä Oulangan kansallispuistossa esiintyy runsaasti lajille sopivia mahdollisia kasvupaikkoja, joissa esiintyy myös alueen luonnollisia uhanalaisia kasvilajeja (Jäkäläniemi 2005). Törn ym. (käsikirjoitus) ovat tutkineet hevosvaelluksen aiheuttamia muutoksia kasvillisuuteen Oulangan kansallispuistossa. He havaitsivat hevosvaelluksen muuttavan alkuperäistä kasvillisuutta voimakkaasti. Hevosten tallauksen vaikutuksesta alkuperäinen kasvillisuus kuluu, ja hevosen lannan mukana kulkeutuu tulokaslajeja, kuten rönsyleinikki (Ranunculus repens), jauhosavikka (Chenopodium album) ja kylänurmikka (Poa annua), jotka nopeasti levittäytyvät tallauksen muokkaamalle uudelle kasvualustalle (Junnila ym. 2003, Törn ym. käsikirjoitus). Hevosen lannan mukana tulleet heinät ja ruohot ovat nopeakasvuisuutensa ansiosta tehokkaita kilpailijoita alkuperäiseen varpuvaltaiseen kasvillisuuteen verrattuna (Törn ym. käsikirjoitus). Olemme hankkeessamme tutkineet vieraslajien leviämistä ja niiden mahdollisia ekologisia vaikutuksia Rukan matkailukeskuksen alueella sekä retkeilyinfrastruktuurin ympäristössä. Sekä kasvillisuusinventointien, että kokeellisten tutkimusten avulla olemme tutkineet onko rinteiden maisemoinnissa käytettyjen lajien leviäminen ja sijautuminen häirityn maaperän kautta myös rinnealueiden ulkopuolelle todennäköistä. Vieraslajit aiheuttavat erityisen uhkan alueen alkuperäiselle luonnolle, jos ne voivat levitä retkeilypolkuja pitkin myös läheisille suojelualueille

19 Rukalla sijaitsee Karhunkierroksen, erään Suomen suosituimpiin kuuluvan retkeilyreitin toinen päätepiste. Karhunkierros kulkee myös Valtavaaran-Pyhävaaran suojelualueen sekä Oulangan kansallispuiston läpi. Nämä ovat merkittäviä uhanalaisten ja vaateliaiden kasvilajien esiintymisalueita (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1990). Alustavien tulostemme mukaan vieraslajit eivät ole levinneet laskettelurinteiden viereisille metsäalueille. Tämä johtunee siitä, ettei varsinaisten laskettelurinteiden ulkopuolelle sijoittuvien metsien maaperään kohdistu juurikaan häiriötä. Rukan alueelle perustetun kenttäkokeen avulla havaitsimme rinteiden maisemoinnissa käytettävien vieraslajien itävän paremmin häirityssä maaperässä, mikä on samankaltainen tulos kuin Törn ym. (käsikirjoitus) havaitsivat tutkimuksessaan. Vaikkakaan vieraslajeja ei havaittu rinnealueiden ulkopuolella, tuloksemme osoittavat aikaisempien tutkimusten tavoin (Törn ym. käsikirjoitus), että riski vieraslajien leviämiselle häirityn maaperän kautta uusille kasvupaikoille on olemassa. Pitkiäkin aikaviiveitä on havaittu vieraslajien saapumisesta niiden varsinaiseen sopeutumiseen ja invaasioon uudella alueella (Crooks & Soulé 1996). Tulevaisuudessa tarvitaankin pitkäaikaisempia seurantatutkimuksia vieraslajien lisääntymisestä ja leviämisestä kansallispuistoissa sekä niiden läheisyydessä, ja erityistä huolellisuutta tulisi käyttää kansallispuistoihin sekä niiden läheisyyteen suuntautuvan virkistyskäytön sekä muun maankäytön suunnittelussa. Matkailun ja virkistyskäytön vaikutukset eläimistöön Matkailijat hakevat elämyksiä luonnosta, ja usein etenkin mahdollisuus nähdä lintuja ja suuria nisäkkäitä houkuttaa matkailijoita. Matkailu ja virkistyskäyttö voivat vaikuttaa eläimistöön monin eri tavoin. Ihmisen läsnäolo voi johtaa mm. eläimen pakenemiseen alueelta tai muutoksiin eläimen käyttäytymisessä (esim. Buckley 2004a), joka voi lisätä eläimen energiankulutusta (Moen 1976, Parker ym. 1984). Lisäksi ihmisten toiminta, kuten vaellus, rakentaminen, maanmuokkaus, jne. muokkaa voimakkaasti alueen kasvillisuutta muuttaen siten myös eläinten elinympäristöä. Pohjois-Suomessa on tehty vain hyvin harvoja tutkimuksia matkailun vaikutuksista eläimistöön (Sippola 1996). Kansainvälisestikin matkailun vaikutuksista eläimistöön tiedetään vielä vähän (Buckley 2004a). Ainoastaan lintuihin kohdistuvia matkailun ja virkistyskäytön vaikutuksia on tutkittu enemmän (Buckley 2004b). Yhdessä harvoista Suomessa toteutetussa tutkimuksessa Helle & Särkelä (1993) tutkivat porojen (Rangifer tarandus tarandus) esiintymistä ja ruokailukäyttäytymistä Saariselällä. Tutkimuksessa matkailun häiritsevä vaikutus poroille näkyi metsävyöhykkeessä siten, että porotiheydet olivat alhaisempia matkailukeskuksen lähellä kuin kauempana sijaitsevilla metsäalueilla. Paljakka-alueilla porotiheyksissä ei havaittu eroa matkailukeskusten lähellä ja kauempana sijaitsevien alueiden välillä. Matkailukeskuksen lähellä sijaitsevien metsäalueiden pienempi porotiheys voi selittyä hiihdosta aiheutuvasta voimakkaasta häirinnästä. Vaatimet näyttivät olevan kesällä herkempiä häirinnälle kuin hirvaat, jotka sopeutuivat paremmin matkailukeskuksen läheisyyteen (Helle & Särkelä 1993). Turismilla ja virkistyskäytöllä on todennäköisesti negatiivisia vaikutuksia myös muille suurille nisäkkäille. Esimerkiksi kansainvälisissä tutkimuksissa etenkin metsästettävien hirvieläinten on todettu häiriintyvän mm. moottorikelkkailijoista ja hiihtäjistä (Liddle 1997). Vaikkakin karhupopulaatioihin (Ursus arctos) pääosin vaikuttavat metsästys ja ihmisen aiheuttamat muutokset karhujen elinympäristössä, voi myös turismilla ja virkistyskäytöllä olla paikoin negatiivisia vaikutuksia populaatioihin (Liddle 1997)

20 Elkmork (1983) tutki rakennetun lomamökkikeskittymän vaikutuksia karhupopulaatioon Norjassa. Hän havaitsi ihmisten aiheuttaman häiriön ja habitaattimuutosten vaikuttavan merkittävästi karhujen esiintymiseen alueella. Havaittujen karhujen määrä väheni, kun alueelle rakennettiin 1200 uutta mökkiä vuosina Lisäksi Norjassa karhuhavainnot ovat vähentyneet, kun metsäteiden määrä on kasvanut (Elkmork 1978). Eläimistöön kohdistuvat tutkimukset matkailun ja virkistyskäytön vaikutuksista ovat keskittyneet pääosin yksittäisten lajien vasteisiin (Liddle 1997, Buckley 2004b), mutta myös lajiston pitkäaikaismuutoksista tarvitaan lisää tietoa. Aikaisempien selvitysten ja havaintojen vähäisyys vaikeuttaa kuitenkin tulkintaa siitä, mitä muutoksia lajistossa on tapahtunut pitkällä aikavälillä. Matkailun aiheuttamia pitkäaikaismuutoksia tutkittaessa on tärkeää huomioida muista ihmistoiminnoista kuten metsästyksestä ja metsätaloudesta aiheutuvat muutokset eläimistöön ja linnustoon, mikä osaltaan hankaloittaa vain matkailusta johtuvien muutosten selvittämistä. Pohjois-Suomessa maa- ja metsätaloudesta aiheutuvilla muutoksilla lajien elinympäristössä on merkittävämmät vaikutukset linnustoon ja muuhun eläimistöön kuin matkailulla. Matkailulla ja virkistyskäytöllä voi joissain tapauksissa kuitenkin olla merkityksellisiä vaikutuksia eläinten elossa säilyvyyteen ja lisääntymiseen etenkin suojelualueilla eläville lajeille ja populaatioille. Mikäli lajin esiintyminen painottuu vain suojelualueille, voi lisääntyneellä häirinnällä olla merkittäviä vaikutuksia lajien suojeluun etenkin lajien elinkierron kannalta kriittisinä aikoina kuten pesimis- tai talvehtimisaikana (Buckley 2004a). Monet turismin ja virkistyskäytön vaikutukset eläimistöön voivat riippua suuresti lajien yksilöiden historiasta. Esimerkiksi eläimet, joita on aiemmin metsästetty tai häiritty tulevat usein varovaisemmiksi ja jopa aggressiiviseksi ihmistä kohtaan. Toisaalta jos aikaisemmat kohtaamiset ihmisten kanssa ovat olleet neutraaleja, jättävät eläimet useimmiten ihmisen huomiotta (Buckley 2004a). Matkailijamäärien kasvaessa lisääntynyt häiriö ja muutokset eläinten elinympäristöissä vaikuttavat eri tavalla eri lajeihin, minkä vuoksi tarvitaan lisää yksityiskohtaista tietoa, siitä miten lajit reagoivat muutoksiin. Matkailun pitkäaikaisvaikutukset linnustoon Lintuturismi on yksi luontomatkailun kasvava osa-alue. Matkailulla ja virkistyskäytöllä on kuitenkin todettu olevan negatiivisia vaikutuksia linnustoon. Ihmisen aiheuttaman häiriön vaikutuksen suuruus, mittakaava ja merkittävyys vaihtelevat suuresti riippuen mm. lajista, linnun elinkierron vaiheesta, sekä häiriön tyypistä ja suuruudesta (esim. Liddle 1997, Buckley 2004b). Matkailun on havaittu vaikuttavan mm. lajimäärään (Fernandez-Juricic 2000), alueen lintutiheyteen (van der Zande & van der Vos 1984, van der Zande ym. 1984, Fernandez-Juricic 2000) ja pesimämenestykseen (Watson 1976, Swenson 1991). Matkailu ja virkistyskäyttö voivat vaikuttaa lintuihin suorana häirintänä tai välillisesti muuttamalla niiden elinympäristöä, esimerkiksi muokkaamalla kasvillisuutta avoimemmaksi, lisäämällä tai vähentämällä yöpymis-, pesimis- ja tähystyspaikkoja. Lisäksi kasvillisuuden muutokset voivat vaikuttaa linnustoon muuttamalla ravinnon määrää, esimerkiksi lisäämällä tai vähentämällä alueen hyönteisfaunaa (Buckley 2004b). Mäkelä (1993) vertaili Rukan ja kahden läheisen luonnontilaisen alueen linnustoa Kuusamossa. Lintutiheydet olivat korkeampia luonnontilaisilla alueilla kuin Rukalla. Lajimäärä ja diversiteetti-indeksit eivät poikenneet merkittävästi toisistaan, mutta Rukan linnuston lajikoostumus oli muuttunut. Vanhoja metsiä suosivien la

Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä

Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä ISBN 951-40-1990-3 (PDF) ISSN 1795-150X Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä Seija Tuulentie ja Jarkko Saarinen (toim.) www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers of the

Lisätiedot

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi Metlan työraportteja 52: 139 152 Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Riikka Puhakka 1 Johdanto Kansallispuistoista

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma Seija Tuulentie Luontomatkailun tutkija, YTT Metsäntutkimuslaitos LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI ROVANIEMI 1.10.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa

Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa Kati Vierikko Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto kati.vierikko@helsinki.fi www.kativierikko.blogspot.com SUOMALAINEN LUONNONTILAINEN

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Riistapäivät - 22.1.2012 Atte Moilanen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT

KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT DILACOMI-LOPPUSEMINAARI, ROVANIEMI 27.9. 2013 Mikko Jokinen METLA, Kolari Tutkitut kaivoshankkeet Hannukainen ja Kittilä verrattain lähellä

Lisätiedot

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto E.O. WILSON Rate of extinctions Global threats to biodiversity percentage of species going extinct in 100 years

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallitus 1 Matkailuyhteistyön tavoitteita Kansallispuistot ovat

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla Anne Tolvanen Matkailun määrä kasvaa Yhteensovittamisen tarve muiden maankäyttömuotojen kanssa kasvaa Tarvitaan keinoja ja työkaluja,

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön

Lisätiedot

Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys

Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys ISBN-13: 978-951-40-2010-0 (PDF) ISBN-10: 951-40-2010-3 (PDF) ISSN 1795-150X Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys Toimittaneet Marja Uusitalo, Pertti Sarala

Lisätiedot

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä? Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma 13.12.2016 Henrik Lindberg, HAMK/Evo Evo? Evon alue? N 7 200 hehtaarin Evon valtionmaa liikamaasta Evon kruununpuistoksi ja Metsähallituksen

Lisätiedot

Zonation Työkalu suojelusuunnitteluun

Zonation Työkalu suojelusuunnitteluun Zonation Työkalu suojelusuunnitteluun ja -resurssien kohdentamiseen Zonation-koulutus Suomen ympäristökeskus 29..204 Hei! Joona Lehtomäki Helsingin yliopisto / SYKE Väitöskirja: Quantitative methods for

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

Natura-arvioinnin sisällöt

Natura-arvioinnin sisällöt Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus

Lisätiedot

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Artti Juutinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman loppuseminaari 25.3.2014 Suomen luontokeskus Haltia Taloudelliset tarkastelut Paikallis-, alue-

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009 uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia

Lisätiedot

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä

Lisätiedot

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Näkymä Paljakanvaaran näkötornilta Mustakummun, Säkkisenlatvansuon ja Peuravaaran

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin?

Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin? Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin? prosenttijakaumat, N=1361 16 5,7 4,5 ympäristön saastuminen ja liikennehaitat 19,2 45,9 koskemattoman luonnon ja maiseman pilaantuminen melu, pöly ja

Lisätiedot

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta ja kestävä kehitys seminaari Joensuu 11.6.2014 Kaivosala ja ekologinen

Lisätiedot

Arvioinnin dokumentointi

Arvioinnin dokumentointi Arvioinnin dokumentointi Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Arviointityökalu (IUCN-editori) Arvioinnin dokumentointi

Lisätiedot

Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille

Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille Lyhennelmä Suomen ympäristö sarjassa julkaistavasta tutkimusraportista Mikko Kuussaari, Terhi Ryttäri, Risto Heikkinen, Paula Manninen, Milja

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004

Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 1. HANKKEEN TAUSTA Edeltävät projektit: Maankäytön muutostilanteen hallinta, I vaihe, saastuneet maa-alueet Oulun kaupunki/tekninen keskus

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa Virkistyskäytön muutokset Suomessa Luontomatkailun ja -virkistyksen tutkimuspäivä Lapin yliopisto 22.10.2010 Tuija Sievänen Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi Vallisaaren ja Kuninkaansaari 2016 Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi 1 2013 Eräluvat Metsähallitus luontopalvelut Kansallispuisto 20 min Kauppatorilta - Helsinki: True Nature Capital

Lisätiedot

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta GBF Project, 2013-2014 Coordinator Aino Rekola aino.rekola@ymparisto.fi Fennoskandian vihreä vyöhyke on 1300 km:n pituinen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

SANGINJOEN METSÄLINNUSTON KEHITYS

SANGINJOEN METSÄLINNUSTON KEHITYS SANGINJOEN METSÄLINNUSTON KEHITYS 1997 2016 Ari Rajasärkkä, Ari Pekka Auvinen ja Juha Markkola Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 21.9.2016 1 Ari Rajasärkkä, Ari Pekka Auvinen ja Juha Markkola

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun

Lisätiedot

Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin

Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin Mitä voimme oikeasti tietää energiapuun korjuun pitkän ajan vaikutuksista metsiin, milloin taas joudumme tyytymään valistuneisiin arvauksiin? Pitkät

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 822/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 822/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (1) 59 Asianro 822/00.02.03/2013 Tiedonannot ympäristö- ja rakennuslautakunnalle vuonna 2013 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Kuopion

Lisätiedot

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen VESISTÖT KUNTOON YHTEISTYÖLLÄ VYYHTI-, METSÄPURO- ja PERKAUS -hankkeiden yhteinen loppuseminaari 26.11.2014 Pohto, Oulu

Lisätiedot