LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS"

Transkriptio

1 LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS Tutkimuksia 2 / 2005 Katja Kangas, Pirkko Siikamäki, Riikka Juntheikki, Pekka Kauppila ja Jarkko Saarinen RAKENNERAHASTOT

2 OTSIKKO Alaotsikko Tekijä

3 Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Tutkimuksia 2/2005 Luonto, matkailu ja aluekehitys Kangas Katja, Siikamäki Pirkko, Juntheikki Riikka, Kauppila Pekka, Saarinen Jarkko ISBN (nid.) ISBN (pdf) Kuusamon kaupunki Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Oulangantie 1, Kuusamo Tilaukset: Kuusamo 2005 RAKENNERAHASTOT RAKENNERAHASTOT - 3 -

4 - 4 - LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

5 ESIPUHE Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut yksikkö toimii Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston ja muiden organisaatioiden sekä Koillismaan elinkeinoelämän ja Kuusamon kaupungin yhdyssiteenä. Yksikön tehtävänä on harjoittaa yhteistyökumppaneiden kanssa koulutus- ja tutkimustoimintaa. Tutkimuksen osalta tavoitteena on tuottaa elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen kehittämistä tukevaa tietoa. Tiedon levittämistä varten on luotu Naturpolisjulkaisusarja. Käsissänne on julkaisu, johon on koottu Kuusamossa pidetyn Luonto, matkailu ja aluekehitys -seminaarin esitelmät. Seminaari on osa Oulun yliopiston ja Kuusamon kaupungin vuosien aikana toteutettavaa Matkailu ja kestävä kehitys -hanketta, jonka eräänä tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa Koillis-Suomen julkisyhteisöille ja elinkeinoelämälle suunnittelua, kehittämistä ja päätöksentekoa varten. Hanketta rahoittavat Euroopan unioni (ESR), Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kuusamon kaupunki ja Oulun yliopisto. Toivomme, että tutkimustulokset ovat osaltaan viemässä eteenpäin Kuusamon ja Koillis- Suomen aluekehitystä. Julkaisun artikkeleista vastaavat Matkailu ja kestävä kehitys hankkeessa toimivat Oulun yliopiston tutkijat. Katja Kankaan artikkelissa kuvataan matkailun ja virkistyskäytön vaikutusta kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon sekä vieraslajien biodiversiteetille aiheuttaman uhan tutkimista. Pirkko Siikamäen artikkelissa käsitellään paikallisväestön näkemyksiä luonnonsuojelusta ja luontomatkailusta Kuusamossa ja Syötteellä. Riikka Juntheikin artikkelissa tarkastellaan matkailun asemaa Koillis-Suomen aluekehitystyössä 1970-luvulta nykypäivään kehittämissuunnitelmien ja tilastojen näkökulmasta. Pekka Kauppila nostaa tutkimuksessaan esille matkailukeskusten eri toiminnot, niiden tavoite-keino-asetelman ja matkailukeskusten merkityksen kussakin toiminnossa kuntatason näkökulmasta. Jarkko Saarinen tarkastelee artikkelissaan matkailun kehittämisen perusteluja alueellisesta näkökulmasta pyrkien tuottamaan vastauksia kysymykseen miksi matkailua kehitetään syrjäseuduilla tai -seuduille. Kuusamossa Pirkko Siikamäki Pekka Kauppila Pertti Ervasti Asemanjohtaja Tutkimusasiamies Projektipäällikkö - 5 -

6 - 6 - LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

7 SISÄLTÖ OSA I Katja Kangas Matkailun ekologiset vaikutukset Pohjois-Suomessa s. 9 Pirkko Siikamäki Paikallisväestön näkemys luonnonsuojelusta ja luontomatkailusta Kuusamossa ja Syötteellä s. 25 OSA II Riikka Juntheikki Pekka Kauppila Matkailusta työtä ja toimeentuloa : Koillis-Suomen matkailuelinkeino kehittämissuunnitelmien ja tilastojen näkökulmasta s. 45 Vierailuja, kehittämistä ja arkielämää: Pohjois-Suomen matkailukeskusten monet toiminnot s. 85 Jarkko Saarinen Matkailu, kestävyys ja syrjäseutujen kehittäminen s

8 - 8 - LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

9 Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Matkailun ekologiset vaikutukset Pohjois-Suomessa FM Katja Kangas Oulun yliopisto, Biologian laitos, PL 3000, Oulun yliopisto Kuusamon kaupunki Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Oulangantie 1, Kuusamo Tilaukset: Kuusamo 2005 RAKENNERAHASTOT RAKENNERAHASTOT - 9 -

10 LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

11 SISÄLTÖ Johdanto Pohjois-Suomi luontomatkailun ja tutkimuksen kohteena Matkailun ja virkistyskäytön vaikutukset kasvillisuuteen Laskettelukeskusten ympäristövaikutukset Vieraslajit biodiversiteettiriski luonnonsuojelualueilla? Matkailun ja virkistyskäytön vaikutukset eläimistöön Matkailun pitkäaikaisvaikutukset linnustoon Yhteenveto Kirjallisuus

12 LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

13 Johdanto Matkailu on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä, ja etenkin luontomatkailu on kasvattanut suosiotaan. Ihmiset hakevat luonnosta virkistysmahdollisuuksia ja elämyksiä arkielämän vastapainoksi. Luontomatkailu ja virkistyskäyttö kohdistuvat usein vielä jäljellä oleviin arvokkaisiin luontokohteisiin, kuten kansallispuistoihin ja altistavat niiden luonnon häiriöille ja kulutukselle, mikä voi uhata kansallispuistojen suojeluarvoa. Kansallispuistojen kävijämäärät ovatkin moninkertaistuneet viime vuosina. Esimerkiksi Oulangan kansallispuistossa vierailee nykyisin yli kävijää vuodessa, kun vielä 1980-luvulla vuosittainen kävijämäärä jäi alle (Metsähallitus 2005). Kävijämäärien kasvaessa kasvillisuus ja maaperä kuluvat, ja matkailijoiden mukana voi kulkeutua alueelle uusia lajeja, jotka ovat parempia kilpailijoita kuin alkuperäinen lajisto. Matkailu vaikuttaa myös alueen eläimistöön. Negatiiviset vaikutukset eläimiin voivat olla seurausta matkailun aiheuttamista muutoksista elinympäristössä sekä suorasta häirinnästä. Kasvillisuuden kuluminen sekä rakentaminen aiheuttavat väistämättä myös maisemallisia haittoja. Lisäksi lisääntyvät matkailusta aiheutuvat muut ympäristövaikutukset, kuten roskaantuminen, jätevesien määrä ja meluhaitat. Kasvavien kävijämäärien myötä matkailukeskusten tarjoamien virkistyskäyttömuotojen ja muiden palvelujen määrä kasvaa, jolloin niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset levittäytyvät laajemmalle. Edellä mainitut seikat voivat osaltaan heikentää luonnon virkistys- ja suojeluarvoa. Luonnon vetovoimaisuus on kuitenkin matkailuelinkeinon toiminnan edellytys. Tämä on kannustanut tutkijoita määrittämään elinkeinon ympäristövaikutuksia sekä matkailun kestävyyden periaatteita. Ekologisesti kestävän matkailun yksi keskeinen tavoite on matkailun ympäristövaikutusten hallitseminen ja kohdealueiden luonnonarvojen säilyttäminen. Kestävän matkailun tärkeys korostuu etenkin luonnonarvoiltaan arvokkaissa kohteissa sekä luonnonoloiltaan herkissä elinympäristöissä. Matkailijamäärien kasvaessa onkin tärkeä suunnitella ja hallita erityisesti harvinaisia kasveja, eläimiä ja luontotyyppejä omaaville alueille suuntautuva matkailu. Matkailulla voi olla välillisesti myös myönteisiä vaikutuksia luontoon. Luontomatkailun suosion kasvaessa tutkimus ja tieto matkailun aiheuttamista ympäristövaikutuksista on lisääntynyt. Luontomatkailukohteiden vetovoimaisuuteen panostetaan enemmän, ja ympäristövaikutusten syntyä ennaltaehkäistään mm. rakenteiden ja opasteiden avulla. Esimerkiksi Oulangan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman keskeisiä tavoitteita on ollut yhdistää kestävällä tavalla luonnonsuojelun, retkeilyn, luontovalistuksen, opetuksen, tutkimuksen, perinteisen luonnonkäytön sekä matkailun erityistoiminnan tavoitteet (Metsähallitus 2003). Oulangan kansallispuisto edustaa Koillismaan matkailullisesti vetovoimaisinta luonnonmaisemaa, joten sinne suuntautuvat luontomatkailu- ja retkeilypaineet ovat suuria. Oulangan kansallispuisto saikin vuonna 2002 PAN Parks sertifikaatin, joka on kestävän ja korkeatasoisen luontomatkailun tavaramerkki. Haluan kiittää kaikkia tahoja, jotka ovat mukana matkailun ekologisia pitkäaikaisvaikutuksia tutkivassa hankkeessamme. Suuret kiitokset tutkimusryhmällemme; Pirkko Siikamäelle, Anne Tolvaselle, Anne Törnille ja Tarja Kälkäjälle sekä yhteistyökumppaneillemme; Yrjö Norokorvelle, Pekka Sulkavalle, Pilvi Koivuniemelle, Ari Rajasärkälle, Jyrki Mäkelälle, Mikko Mönkköselle, Pekka Helteelle, Kari-Matti Vuorelle, Matti Tapaniselle sekä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle

14 Pohjois-Suomi luontomatkailun ja tutkimuksen kohteena LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS Tutkimusryhmämme on tutkinut matkailun ekologisia vaikutuksia Pohjois-Suomessa luvulta lähtien. Tämän hetkisessä hankkeessa olemme keskittyneet selvittämään matkailun ekologisia pitkäaikaisvaikutuksia. Tässä yhteydessä ymmärrämme luontomatkailun laajasti koskemaan kaikkea luontosidonnaista matkailua. Tutkimushanke on osa laajempaa Oulun yliopiston ja Kuusamon kaupungin ESR -rahoitteista yhteistyöohjelmahanketta Matkailu ja kestävä kehitys. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen, Metsähallituksen ja Oulun yliopiston välillä, jossa tutkimustarpeet tulevat tutkijoille suoraan tiedon loppukäyttäjiltä sekä luonnonsuojelualueiden hoidosta ja ylläpidosta vastaavilta tahoilta. Hankkeemme tavoitteena on koota, täydentää ja analysoida matkailun ympäristövaikutuksiin liittyvää tutkimustietoa luotettavien indikaattorien määrittelemiseksi ja suunnittelutyökalujen luomiseksi mm. julkisyhteisöjen, kuntien, matkailuyrittäjien ja Metsähallituksen käyttöön. Luontevan ja hyvin toimivan yhteistyön avulla myös uusin tieteellinen tutkimustieto siirtyy suoraan osaksi luonnonsuojelualueiden hoitoa ja hoidon suunnittelua. Pyrimme tutkimuksillamme muun muassa tunnistamaan häiriöille alttiit ja kestävät elinympäristöt, jolloin voimme pyrkiä ennakoimaan ja ennalta ehkäisemään ympäristöihin ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaurioita. Suomessa monet suositut matkailukohteet, kuten laskettelukeskukset ja suuret kansallispuistot ovat keskittyneet Pohjois-Suomeen. Pohjoinen luonto ei kuitenkaan kestä niin suuria kävijämääriä kuin etelässä, sillä pohjoisessa ympäristötekijät asettavat rajoituksia kasvillisuuden palautumiselle esimerkiksi tallauksen ja maanmuokkauksen jälkeen. Muun muassa matkailusta aiheutuvat jätteet ja maaperän kuluminen ovat huomattavasti suurempia ongelmia arktisilla alueilla kuin lauhkealla vyöhykkeellä (Sippola 1996). Suomessa matkailun ja virkistyskäytön aiheuttamien ekologisten vaikutusten tutkiminen alkoi luvulla. Suurin osa tutkimuksista on keskittynyt Etelä- tai Keski-Suomeen (esim. Kellomäki & Saastamoinen 1975, Kellomäki 1977, Nylund ym. 1979, Malmivaara ym. 2002). Pohjois-Suomea koskevia tutkimuksia on vielä verrattain vähän (esim. Hoogesteger 1976, Nenonen1990), vaikkakin uusien tutkimusten määrä on hieman kasvanut viime vuosina (esim. Tolvanen ym. 2001, Tolvanen ym. 2004, Törn ym. 2005). Sippola (1996) käsitteli kirjallisuuskatsauksessaan matkailun ympäristövaikutuksia sekä tutkimustarpeita Lapissa. Katsauksen mukaan jätehuoltoon sekä kasvillisuuden kulutuskestävyyteen liittyviin tutkimuksiin oli panostettu eniten, mutta matkailun vaikutuksia eläimistöön ei ollut tutkittu juuri lainkaan. Kyseisen kirjallisuuskatsauksen jälkeenkin matkailun ekologisia vaikutuksia käsittelevät tutkimukset ovat pääosin keskittyneet välittömien ja näkyvien ympäristövaikutusten tutkimiseen ja mittaamiseen, kuten kasvillisuuden ja maaperän kulumiseen. Matkailun vaikutuksista Pohjois- Suomen linnustoon ja muuhun eläimistöön on edelleen vain muutama tutkimus, ja matkailun aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia ei ole tutkittu juuri lainkaan. Sippolan (1996) mukaan tutkimustietoa ennaltaehkäisevän suunnittelutyön tueksi on ollut saatavilla pääosin vain kasvillisuuden kulutuskestävyydestä sekä jäte- ja vesihuollosta, mutta useimmiten matkailun ympäristövaikutuksiin on puututtu vasta kun vahinko on päässyt jo syntymään. Vahinkojen ennaltaehkäiseminen on kuitenkin useimmiten halvempaa kuin jo syntyneiden vahinkojen korjaus. Retkeilyalueiden ja kansallispuistojen suunnittelun kannalta olisi tärkeää selvittää häirinnälle herkät elinympäristöt ja eliölajit sekä niiden esiintymisalueet ja välttää matkailun suuntaamista niille ohjaamalla matkailijat muualle huolellisella reittien suunnittelulla. Myös ajallisia rajoituksia voidaan käyttää siten, että alueille kulku estetään esimerkiksi herkimpänä pesimisaikana

15 Positiivisia tuloksia retkeilyn rajoittamisesta herkissä elinympäristöissä on saatu sekä linnuston (Swenson 1979, 1991), että kasvillisuuden osalta. Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa pahoin retkeilijöiden kuluttama Palkaskeron polku on alkanut elpyä ja palautua luonnontilaan sen käytöstä sulkemisen jälkeen (Kaleva ). Matkailun ja virkistyskäytön vaikutukset kasvillisuuteen Virkistyskäytön merkittävimpiä ja näkyvimpiä vaikutuksia on kasvillisuuden mekaaninen kuluminen, jonka seurauksena kasvillisuus vähenee, vaurioituu tai saattaa hävitä kokonaan alueelta. Lisäksi lajikoostumus voi muuttua siten, että paremmin häiriötä sietävät kasvit runsastuvat alkuperäisen kasvillisuuden taantuessa. Kasvipeitteen hävitessä myös maaperä altistuu eroosiolle. Kulumista aiheuttavat ihmisten ja eläinten aiheuttama tallaus, sekä monet talviaikaan keskittyvät virkistyskäyttömuodot, kuten hiihto ja laskettelu. Kasveihin kohdistuva kulutus voi olla suoraa mekaanista tai epäsuoraa, jolloin se vaikuttaa kasvillisuuteen maaperän tiivistymisen ja kosteusolojen muuttumisen kautta. Epäsuoria vaikutuksia ovat lisäksi valo- ja kilpailuolosuhteiden muuttuminen kasvupaikalla (Nenonen 1990). Kulutuksen vaikutukset vaihtelevat eri alueilla riippuen mm. kulutuksen määrästä, ajankohdasta ja laadusta sekä alueen kulutuskestävyydestä (Kellomäki ja Saastamoinen 1975, Nenonen 1990, Pesonen 2003, Tervo 2003, Tolvanen ym. 2001, Törn ym. 2005). Ekologisia muutoksia voidaan havaita jo vähäisen ja lyhytkestoisen tallauksen jälkeen (Tolvanen ym. 2004, Törn ym. 2005). Näkyvimpiä vaikutuksia ovat kasvillisuuden ja kasvupaikan muuttuminen. Kasvillisuuden kuluessa ja tuhoutuessa alkuperäinen kasvillisuus korvautuu usein kulutusta paremmin sietävillä lajeilla ns. sekundaarilajistolla (Nenonen 1990). Kuva 1. Matkailijoiden tallauksen aiheuttamaa kulutusta taukopaikalla Oulangan kansallispuistossa

16 Kasvillisuuden uusiutumiseen vaikuttavat esim. kulutuksen laatu ja määrä sekä kulutuksen ajoittuminen (esim. Törn ym. 2005). Jos kulutus jatkuu heti voimakkaana, niin sekundaarilajistoa ei välttämättä pääse kehittymään, minkä seurauksena syntyy kivennäismaapaljastumia (Hoogesteger ja Havas 1976, Nylund ym. 1979). Lisäksi lajikoostumuksessa voi tapahtua muutoksia paremmin häiriötä sietävien lajien runsastuessa. Alueelle voi myös levitä vieraita lajeja ihmisten sekä lemmikkieläimien mukana. Voimakas kulutus voi lisäksi vähentää alueen maisemallista arvoa. Esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuistossa avoimessa tunturimaisemassa yli 2,5 metriä leveäksi kulunut polku erottuu useiden kilometrien päähän. Kiilopään retkeilykeskuksesta Kiilopään huipulle nouseva polku on paikoin levinnyt jopa 8 m leveäksi (Rautio ym. 2001). Retkeilypolkujen lisäksi myös mm. autiotupien ympäristöt altistuvat suurelle kulutukselle (Hoogesteger ja Havas 1976 ja Rautio ym. 2001). Urho Kekkosen kansallispuistossa, jossa kävijämäärät ovat kasvaneet voimakkaasti, olivat tutkittujen autiotupien ympäristössä kasvillisuudeltaan muuttuneet pinta-alat kasvaneet moninkertaiseksi runsaan 25 vuoden aikana (Rautio ym. 2001). Kasvillisuus autiotupien ympäristössä oli määrällisesti vähempää ja sen lajikoostumus oli muuttunut. Käytetyimpien autiotupien ympäristössä havaittiin lisäksi runsaasti kivennäismaapaljastumia. Talviaikainen virkistyskäyttö, kuten moottorikelkkailu, laskettelu ja hiihto aiheuttavat myös kasvillisuuteen kohdistuvaa kulutusta lumen suojaavasta vaikutuksesta huolimatta. Tervo (2003) vertaili hiihdon ja tallauksen vaikutusta kasvillisuuteen Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa ja havaitsi, että hiihdon suorat vaikutukset kasvillisuuteen eivät ole yhtä voimakkaita kuin tallauksen, mutta ne levittäytyvät laajemmalle alueelle. Hiihtoladut ovat leveämpiä ja niitä ylläpidetään useimmiten koneiden avulla, jotka painavat ja tiivistävät lumikerrosta ja siten viivästyttävät lumen sulamista (Tervo 2003). Tutkimme hankkeessamme Oulangan ja Pallas-Yllästunturin kansallispuiston autiotupien ja leiripaikkojen ekologista tilaa. Olemme selvittäneet mm. kasvillisuuden kuluneisuutta, muutoksia lajikoostumuksessa sekä kävijämäärän, käyttöiän ja luontotyypin vaikutusta taukopaikkojen ympäristön kuluneisuuteen. Tavoitteenamme on myös määrittää alueen seurantaan sopivia mittareita ja mahdollisia indikaattorilajeja sekä määrittää eri luontotyyppien kantokyky kävijämäärän suhteen. Lisäksi tutkimme läheisten pienvesien vedenlaatua. Laskettelukeskusten ympäristövaikutukset Hiihtokeskukset tarjoavat nykyään laskettelun lisäksi entistä monipuolisempia ohjelmapalveluja ympäri vuoden, ja kasvavien kävijämäärien myötä rinnekeskusten alueille rakennettavat hotellit, mökkikylät ja muut rakenteet levittäytyvät yhä laajemmalle alueelle. Matkailun edistämiskeskuksen teetättämän tutkimuksen mukaan pohjoisen suuret laskettelukeskukset Levi ( kävijää) ja Ruka ( kävijää) sijoittuivat kymmenen suosituimman maksullisen matkailukohteen joukkoon Suomessa vuonna 2004 (Matkailun edistämiskeskus 2004). Lasketteluun liittyvän liiketoiminnan keskittyminen Suomessa muutamiin suuriin hiihtokeskuksiin on altistanut niiden ympäristön entistä voimakkaammalle rakennuspaineelle ja kulutukselle. Pohjois-Suomen tuntureille ja vaaroille rakennettuja laskettelukeskuksia pidetäänkin yhtenä merkittävimpänä tekijänä tunturiluonnon tilan heikkenemiseen (Ruth- Balaganskaya & Myllynen-Malinen 2000). Useiden laskettelukeskuksien hissiyhtiöt alkoivat 1980-luvun lopulla tehdä laskettelurinteillä pohjustustöitä. Rinteiden rakennus ja pohjustustyöt muokkaavat alkuperäistä ympäristöä voimakkaasti, sillä alueen puusto täytyy poistaa ja usein on toteutettu myös voimak

17 kaita maansiirtotöitä (Malinen 1991). Rinteitä on usein myös tasoitettu mm. hiekalla, soralla, turpeella, sahanpurulla tai parkilla (Malinen 1991). Rinteiden muokkaus kivisillä osioilla on aiheuttanut kivien kääntymistä sekä kiviaineksen pirstoutumista ja siten rinteiden väritys on muuttunut vuosien saatossa kivien pinnalla kasvaneiden jäkälien jäädessä kivien alle. Lisäksi rinteille joudutaan myös raivaamaan teitä ja rakentamaan erilaisia huolto- ja palvelurakennuksia (Malinen 1991). Korkeiden vaarojen ja tuntureiden muokatut rinteet erottuvat kauas kesämaisemassa ja ne koetaan usein maisemahaittana. Laskettelukeskukset halutaan nykyään myös kesäkäyttöön ja monissa laskettelukeskuksissa on rinteitä kasvitettu eroosion estämiseksi ja jotta rinteet mukautuisivat aiempaa paremmin ympäristöönsä. Rinteiden maisemoinnissa käytetään ja on käytetty usein alkuperäisestä varpuvaltaisesta lajistosta poikkeavaa vierasta heinälajistoa tai saman lajin vierasta alkuperää, sillä ekologisten ja luonnonmukaisten menetelmien löytäminen kullekin alueelle on kallista ja vaivalloista. Uuden lajiston kylvöllä voi olla haittapuolia, joita ei ole vielä riittävästi tutkittu. Paitsi että kylvetty kasvillisuus erottuu lähes yhtä voimakkaasti ympäristöstään kuin paljaat rinteet, on olemassa riski että uudet lajit leviävät ympäristöön ja muuttavat alkuperäisen kasvillisuuden koostumusta. Erityisen uhkan mahdollinen leviäminen muodostaa alueella esiintyville harvinaisille ja uhanalaisille lajeille. Tämänhetkisessä hankkeessa tutkimme matkailukeskusten ympäristövaikutuksia kahdella Suomen suurimalla laskettelukeskuksella Rukalla ja Levillä. Rukan matkailukeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavassa työssä tutkimme rinteiden maisemoinnin ja huoltotöiden vaikutuksia kasvillisuuteen ja maaperään. Kuva 2. Heinitetty laskettelurinne Rukalla

18 Voimakkaasti kasvaneiden matkailukeskusten jätevesistä sekä matkailukeskusten rakentamiseen ja ylläpitämiseen liittyvästä ihmistoiminnasta, kuten maanmuokkauksesta ja laskettelurinteiden lannoituksesta, aiheutuva kuormitus voi vaikuttaa myös alueen vesistöihin. Matkailukeskusten aiheuttamia vesistövaikutuksia tutkimme Rukan ja Levin läheisistä vesistöistä. Vieraslajit biodiversiteettiriski luonnonsuojelualueilla? Ihmisen mukana lajeja on kulkeutunut niiden alkuperäisiltä levinneisyysalueiltaan uusille alueille sekä tarkoituksella että tahattomasti. Osa näistä lajeista on sopeutunut paikallisiin olosuhteisiin ja levittäytynyt pysyvästi uusille aluille. Joissain tapauksissa näillä vieraslajeilla on ollut merkittäviä taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia uudella kasvupaikallaan (Vitousek ym. 1997). Nykyään lajiston yksipuolistumista ja vieraiden lajien leviämistä alkuperäisekosysteemeihin pidetäänkin elinympäristöjen tuhoutumisen ohella pahimpana biodiversiteettiuhkana (esim.vitousek ym. 1997, Sala ym. 2000). Pienemmässä mittakaavassa myös kulttuurilajien leviäminen voi uhata alkuperäisten ekosysteemien rakennetta mm. lajistomuutosten ja lajiston yksipuolistumisen kautta. Tulokas- ja vieraslajit ovat huomioonotettava uhka etenkin suojelualueiden alkuperäiselle lajistolle. Monet vieraslajit esiintyvät ihmisen muokkaamissa ympäristöissä (esim.vitousek ym.1997). Ne hyötyvät häiriön jälkeisestä kilpailun vähenemisestä ja ovat usein muutetun alueen ensimmäisiä kolonisoijia (Anon. 2000). Vieraslajien levittäytyminen uudelle alueelle liittyy siten usein muutoksiin alueen maankäyttömuodoissa. Vaikka kansallispuistot ja muut luonnonsuojelualueet sisältävät rajoitetusti ihmisen muokkaamia elinympäristöjä, vieraslajit ovat levittäytyneet monin paikoin myös suojelualueille (esim. Usher 1988, Vitousek ym 1997, Llewellyn & Richardson 2003). Tulokaslajeista kansallispuistoissa löytyy esimerkkejä myös Suomesta. Oulangan kansallispuistossa havaittiin 1999 pohjoisamerikkalainen tulokaslaji albertanvehnä (Leymus innovatus) (Huhta 2003). Asiantuntijoiden päätöksestä laji poistettiin ainoalta Suomesta tunnetulta kasvupaikaltaan, sillä Oulangan kansallispuistossa esiintyy runsaasti lajille sopivia mahdollisia kasvupaikkoja, joissa esiintyy myös alueen luonnollisia uhanalaisia kasvilajeja (Jäkäläniemi 2005). Törn ym. (käsikirjoitus) ovat tutkineet hevosvaelluksen aiheuttamia muutoksia kasvillisuuteen Oulangan kansallispuistossa. He havaitsivat hevosvaelluksen muuttavan alkuperäistä kasvillisuutta voimakkaasti. Hevosten tallauksen vaikutuksesta alkuperäinen kasvillisuus kuluu, ja hevosen lannan mukana kulkeutuu tulokaslajeja, kuten rönsyleinikki (Ranunculus repens), jauhosavikka (Chenopodium album) ja kylänurmikka (Poa annua), jotka nopeasti levittäytyvät tallauksen muokkaamalle uudelle kasvualustalle (Junnila ym. 2003, Törn ym. käsikirjoitus). Hevosen lannan mukana tulleet heinät ja ruohot ovat nopeakasvuisuutensa ansiosta tehokkaita kilpailijoita alkuperäiseen varpuvaltaiseen kasvillisuuteen verrattuna (Törn ym. käsikirjoitus). Olemme hankkeessamme tutkineet vieraslajien leviämistä ja niiden mahdollisia ekologisia vaikutuksia Rukan matkailukeskuksen alueella sekä retkeilyinfrastruktuurin ympäristössä. Sekä kasvillisuusinventointien, että kokeellisten tutkimusten avulla olemme tutkineet onko rinteiden maisemoinnissa käytettyjen lajien leviäminen ja sijautuminen häirityn maaperän kautta myös rinnealueiden ulkopuolelle todennäköistä. Vieraslajit aiheuttavat erityisen uhkan alueen alkuperäiselle luonnolle, jos ne voivat levitä retkeilypolkuja pitkin myös läheisille suojelualueille

19 Rukalla sijaitsee Karhunkierroksen, erään Suomen suosituimpiin kuuluvan retkeilyreitin toinen päätepiste. Karhunkierros kulkee myös Valtavaaran-Pyhävaaran suojelualueen sekä Oulangan kansallispuiston läpi. Nämä ovat merkittäviä uhanalaisten ja vaateliaiden kasvilajien esiintymisalueita (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1990). Alustavien tulostemme mukaan vieraslajit eivät ole levinneet laskettelurinteiden viereisille metsäalueille. Tämä johtunee siitä, ettei varsinaisten laskettelurinteiden ulkopuolelle sijoittuvien metsien maaperään kohdistu juurikaan häiriötä. Rukan alueelle perustetun kenttäkokeen avulla havaitsimme rinteiden maisemoinnissa käytettävien vieraslajien itävän paremmin häirityssä maaperässä, mikä on samankaltainen tulos kuin Törn ym. (käsikirjoitus) havaitsivat tutkimuksessaan. Vaikkakaan vieraslajeja ei havaittu rinnealueiden ulkopuolella, tuloksemme osoittavat aikaisempien tutkimusten tavoin (Törn ym. käsikirjoitus), että riski vieraslajien leviämiselle häirityn maaperän kautta uusille kasvupaikoille on olemassa. Pitkiäkin aikaviiveitä on havaittu vieraslajien saapumisesta niiden varsinaiseen sopeutumiseen ja invaasioon uudella alueella (Crooks & Soulé 1996). Tulevaisuudessa tarvitaankin pitkäaikaisempia seurantatutkimuksia vieraslajien lisääntymisestä ja leviämisestä kansallispuistoissa sekä niiden läheisyydessä, ja erityistä huolellisuutta tulisi käyttää kansallispuistoihin sekä niiden läheisyyteen suuntautuvan virkistyskäytön sekä muun maankäytön suunnittelussa. Matkailun ja virkistyskäytön vaikutukset eläimistöön Matkailijat hakevat elämyksiä luonnosta, ja usein etenkin mahdollisuus nähdä lintuja ja suuria nisäkkäitä houkuttaa matkailijoita. Matkailu ja virkistyskäyttö voivat vaikuttaa eläimistöön monin eri tavoin. Ihmisen läsnäolo voi johtaa mm. eläimen pakenemiseen alueelta tai muutoksiin eläimen käyttäytymisessä (esim. Buckley 2004a), joka voi lisätä eläimen energiankulutusta (Moen 1976, Parker ym. 1984). Lisäksi ihmisten toiminta, kuten vaellus, rakentaminen, maanmuokkaus, jne. muokkaa voimakkaasti alueen kasvillisuutta muuttaen siten myös eläinten elinympäristöä. Pohjois-Suomessa on tehty vain hyvin harvoja tutkimuksia matkailun vaikutuksista eläimistöön (Sippola 1996). Kansainvälisestikin matkailun vaikutuksista eläimistöön tiedetään vielä vähän (Buckley 2004a). Ainoastaan lintuihin kohdistuvia matkailun ja virkistyskäytön vaikutuksia on tutkittu enemmän (Buckley 2004b). Yhdessä harvoista Suomessa toteutetussa tutkimuksessa Helle & Särkelä (1993) tutkivat porojen (Rangifer tarandus tarandus) esiintymistä ja ruokailukäyttäytymistä Saariselällä. Tutkimuksessa matkailun häiritsevä vaikutus poroille näkyi metsävyöhykkeessä siten, että porotiheydet olivat alhaisempia matkailukeskuksen lähellä kuin kauempana sijaitsevilla metsäalueilla. Paljakka-alueilla porotiheyksissä ei havaittu eroa matkailukeskusten lähellä ja kauempana sijaitsevien alueiden välillä. Matkailukeskuksen lähellä sijaitsevien metsäalueiden pienempi porotiheys voi selittyä hiihdosta aiheutuvasta voimakkaasta häirinnästä. Vaatimet näyttivät olevan kesällä herkempiä häirinnälle kuin hirvaat, jotka sopeutuivat paremmin matkailukeskuksen läheisyyteen (Helle & Särkelä 1993). Turismilla ja virkistyskäytöllä on todennäköisesti negatiivisia vaikutuksia myös muille suurille nisäkkäille. Esimerkiksi kansainvälisissä tutkimuksissa etenkin metsästettävien hirvieläinten on todettu häiriintyvän mm. moottorikelkkailijoista ja hiihtäjistä (Liddle 1997). Vaikkakin karhupopulaatioihin (Ursus arctos) pääosin vaikuttavat metsästys ja ihmisen aiheuttamat muutokset karhujen elinympäristössä, voi myös turismilla ja virkistyskäytöllä olla paikoin negatiivisia vaikutuksia populaatioihin (Liddle 1997)

20 Elkmork (1983) tutki rakennetun lomamökkikeskittymän vaikutuksia karhupopulaatioon Norjassa. Hän havaitsi ihmisten aiheuttaman häiriön ja habitaattimuutosten vaikuttavan merkittävästi karhujen esiintymiseen alueella. Havaittujen karhujen määrä väheni, kun alueelle rakennettiin 1200 uutta mökkiä vuosina Lisäksi Norjassa karhuhavainnot ovat vähentyneet, kun metsäteiden määrä on kasvanut (Elkmork 1978). Eläimistöön kohdistuvat tutkimukset matkailun ja virkistyskäytön vaikutuksista ovat keskittyneet pääosin yksittäisten lajien vasteisiin (Liddle 1997, Buckley 2004b), mutta myös lajiston pitkäaikaismuutoksista tarvitaan lisää tietoa. Aikaisempien selvitysten ja havaintojen vähäisyys vaikeuttaa kuitenkin tulkintaa siitä, mitä muutoksia lajistossa on tapahtunut pitkällä aikavälillä. Matkailun aiheuttamia pitkäaikaismuutoksia tutkittaessa on tärkeää huomioida muista ihmistoiminnoista kuten metsästyksestä ja metsätaloudesta aiheutuvat muutokset eläimistöön ja linnustoon, mikä osaltaan hankaloittaa vain matkailusta johtuvien muutosten selvittämistä. Pohjois-Suomessa maa- ja metsätaloudesta aiheutuvilla muutoksilla lajien elinympäristössä on merkittävämmät vaikutukset linnustoon ja muuhun eläimistöön kuin matkailulla. Matkailulla ja virkistyskäytöllä voi joissain tapauksissa kuitenkin olla merkityksellisiä vaikutuksia eläinten elossa säilyvyyteen ja lisääntymiseen etenkin suojelualueilla eläville lajeille ja populaatioille. Mikäli lajin esiintyminen painottuu vain suojelualueille, voi lisääntyneellä häirinnällä olla merkittäviä vaikutuksia lajien suojeluun etenkin lajien elinkierron kannalta kriittisinä aikoina kuten pesimis- tai talvehtimisaikana (Buckley 2004a). Monet turismin ja virkistyskäytön vaikutukset eläimistöön voivat riippua suuresti lajien yksilöiden historiasta. Esimerkiksi eläimet, joita on aiemmin metsästetty tai häiritty tulevat usein varovaisemmiksi ja jopa aggressiiviseksi ihmistä kohtaan. Toisaalta jos aikaisemmat kohtaamiset ihmisten kanssa ovat olleet neutraaleja, jättävät eläimet useimmiten ihmisen huomiotta (Buckley 2004a). Matkailijamäärien kasvaessa lisääntynyt häiriö ja muutokset eläinten elinympäristöissä vaikuttavat eri tavalla eri lajeihin, minkä vuoksi tarvitaan lisää yksityiskohtaista tietoa, siitä miten lajit reagoivat muutoksiin. Matkailun pitkäaikaisvaikutukset linnustoon Lintuturismi on yksi luontomatkailun kasvava osa-alue. Matkailulla ja virkistyskäytöllä on kuitenkin todettu olevan negatiivisia vaikutuksia linnustoon. Ihmisen aiheuttaman häiriön vaikutuksen suuruus, mittakaava ja merkittävyys vaihtelevat suuresti riippuen mm. lajista, linnun elinkierron vaiheesta, sekä häiriön tyypistä ja suuruudesta (esim. Liddle 1997, Buckley 2004b). Matkailun on havaittu vaikuttavan mm. lajimäärään (Fernandez-Juricic 2000), alueen lintutiheyteen (van der Zande & van der Vos 1984, van der Zande ym. 1984, Fernandez-Juricic 2000) ja pesimämenestykseen (Watson 1976, Swenson 1991). Matkailu ja virkistyskäyttö voivat vaikuttaa lintuihin suorana häirintänä tai välillisesti muuttamalla niiden elinympäristöä, esimerkiksi muokkaamalla kasvillisuutta avoimemmaksi, lisäämällä tai vähentämällä yöpymis-, pesimis- ja tähystyspaikkoja. Lisäksi kasvillisuuden muutokset voivat vaikuttaa linnustoon muuttamalla ravinnon määrää, esimerkiksi lisäämällä tai vähentämällä alueen hyönteisfaunaa (Buckley 2004b). Mäkelä (1993) vertaili Rukan ja kahden läheisen luonnontilaisen alueen linnustoa Kuusamossa. Lintutiheydet olivat korkeampia luonnontilaisilla alueilla kuin Rukalla. Lajimäärä ja diversiteetti-indeksit eivät poikenneet merkittävästi toisistaan, mutta Rukan linnuston lajikoostumus oli muuttunut. Vanhoja metsiä suosivien la

Hevosvaellusreitit ja laskettelurinteet vieraslajien leviämisreitteinä

Hevosvaellusreitit ja laskettelurinteet vieraslajien leviämisreitteinä Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi Metlan työraportteja 52: 174 182 Hevosvaellusreitit ja laskettelurinteet vieraslajien leviämisreitteinä Anne Tolvanen, Katja Kangas, Anne Törn ja Pirkko Siikamäki

Lisätiedot

Paikallisväestö, luonnonsuojelu ja matkailu Koillismaalla

Paikallisväestö, luonnonsuojelu ja matkailu Koillismaalla Paikallisväestö, luonnonsuojelu ja matkailu Koillismaalla Anne Törn, Anne Tolvanen ja Pirkko Siikamäki 1 Johdanto Suomessa luonnonsuojelualueverkosto on yksi tärkeimmistä luonnonsuojelun toteutuskeinoista.

Lisätiedot

Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä

Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä ISBN 951-40-1990-3 (PDF) ISSN 1795-150X Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä Seija Tuulentie ja Jarkko Saarinen (toim.) www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers of the

Lisätiedot

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi Metlan työraportteja 52: 139 152 Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Riikka Puhakka 1 Johdanto Kansallispuistoista

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kuusamo luontomatkailukohteena FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys,

Lisätiedot

Kestävän matkailun edistäminen: LANDSCAPE LAB -hankkeen sisältö ja tavoitteet

Kestävän matkailun edistäminen: LANDSCAPE LAB -hankkeen sisältö ja tavoitteet Kestävän matkailun edistäminen: LANDSCAPE LAB -hankkeen sisältö ja tavoitteet Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki 1 Johdanto Suurin osa Suomen ja etenkin Lapin matkailusta perustuu luonnon

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Luontomatkailun kohdealueen valinta

Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatkailun kohdealueen valinta Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia -seminaari 9.11.2005 Maija Huhtala Helsingin yliopisto Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatka: Yöpymisen sisältävä kotimaassa

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps. Vesiensuojelu turvemailla seminaari, 8.4.2011, Seinäjoki FT Kristian Meissner, SYKE FM Mika Nieminen, Jyväskylän

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa

Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa Kati Vierikko Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto kati.vierikko@helsinki.fi www.kativierikko.blogspot.com SUOMALAINEN LUONNONTILAINEN

Lisätiedot

RETKEILIJÖIDEN AIHEUTTAMA MAAPERÄN JA KASVILLISUUDEN KULUMINEN SEKÄ ROSKAANTUMINEN PALLAS-OUNASTUNTURIN KANSALLISPUISTON TAUKOPAIKOILLA

RETKEILIJÖIDEN AIHEUTTAMA MAAPERÄN JA KASVILLISUUDEN KULUMINEN SEKÄ ROSKAANTUMINEN PALLAS-OUNASTUNTURIN KANSALLISPUISTON TAUKOPAIKOILLA RETKEILIJÖIDEN AIHEUTTAMA MAAPERÄN JA KASVILLISUUDEN KULUMINEN SEKÄ ROSKAANTUMINEN PALLAS-OUNASTUNTURIN KANSALLISPUISTON TAUKOPAIKOILLA Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Ekologian

Lisätiedot

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma Seija Tuulentie Luontomatkailun tutkija, YTT Metsäntutkimuslaitos LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI ROVANIEMI 1.10.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset

Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset Marja Uusitalo Esa Huhta Vesa Nivala Yritystyöpaja 14.1.2016 Levi Tutkimuksen tausta 2 Teppo Tutkija 28.1.2016 Luonto- ja

Lisätiedot

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle SMMY seminaari 19.4.2017 Kansallispuistofaktat 39 kansallispuistoa ( 17.6. alkaen 40 kpl) Kävijöiden aluetaloudelliset vaikutukset 2016 178,9 milj. euroa

Lisätiedot

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon 23.10.2015 Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon Keskuspuisto on Helsingin tärkein ja suosituin ulkoilualue.

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT

KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT DILACOMI-LOPPUSEMINAARI, ROVANIEMI 27.9. 2013 Mikko Jokinen METLA, Kolari Tutkitut kaivoshankkeet Hannukainen ja Kittilä verrattain lähellä

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto E.O. WILSON Rate of extinctions Global threats to biodiversity percentage of species going extinct in 100 years

Lisätiedot

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun

Lisätiedot

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Riistapäivät - 22.1.2012 Atte Moilanen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä

Lisätiedot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallitus 1 Matkailuyhteistyön tavoitteita Kansallispuistot ovat

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa

Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Päättäjien 33. Metsäakatemia, Pohtimolampi 27.9.2012 Luontomatkailun käsite Luontomatkailun käsitteen rajaus vaihtelee Luonto

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa Konnevesi 14.3.2017 Maija Mikkola 2 Mikä on Metsähallitus? valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkisia hallintotehtäviä liiketoimintaa Metsähallitus

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla Anne Tolvanen Matkailun määrä kasvaa Yhteensovittamisen tarve muiden maankäyttömuotojen kanssa kasvaa Tarvitaan keinoja ja työkaluja,

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys

Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys ISBN-13: 978-951-40-2010-0 (PDF) ISBN-10: 951-40-2010-3 (PDF) ISSN 1795-150X Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys Toimittaneet Marja Uusitalo, Pertti Sarala

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäytöstä johtuva maaston kuluminen esimerkkialueena Rokua

Luonnon virkistyskäytöstä johtuva maaston kuluminen esimerkkialueena Rokua Luonnon virkistyskäytöstä johtuva maaston kuluminen esimerkkialueena Rokua Satu Aho 1 Johdanto Luontoon suuntautuva matkailu ja luonnon virkistyskäyttö eri muodoissaan ovat merkittäviä luontoresurssin

Lisätiedot

Zonation merialuesuunnittelussa

Zonation merialuesuunnittelussa Zonation merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriö 5.2.206 Tutkimusjohtaja Atte Moilanen Helsingin yliopisto Kysymyksiä Ekologiaan pohjaavan suunnittelun perusteet Datan merkitys Zonation v4 Uudenmaanliiton

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä? Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

The year(s) of inventory. Junninen, K. and Kouki, J Southern managed

The year(s) of inventory. Junninen, K. and Kouki, J Southern managed Electronix appendix A. The datasets included in the analyses. Authors (the publication year is indicated if the dataset is published) The year(s) of inventory Vegetation zone Dominant tree Management history

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön

Lisätiedot

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma 13.12.2016 Henrik Lindberg, HAMK/Evo Evo? Evon alue? N 7 200 hehtaarin Evon valtionmaa liikamaasta Evon kruununpuistoksi ja Metsähallituksen

Lisätiedot

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Artti Juutinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman loppuseminaari 25.3.2014 Suomen luontokeskus Haltia Taloudelliset tarkastelut Paikallis-, alue-

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset

Tuulivoiman linnustovaikutukset Tuulivoiman linnustovaikutukset Mitä tiedetään, mitä ei? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Tietoa kertyy koko ajan Tuulivoiman linnustovaikutuksia tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen Tieto koskee pääosin

Lisätiedot

Natura-arvioinnin sisällöt

Natura-arvioinnin sisällöt Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot