HAKUPALVELU KDK:n hakupalvelun rajauksen kehittäminen

Transkriptio

1 HAKUPALVELU KDK:n hakupalvelun rajauksen kehittäminen ryhmä SuperHakijat Abstrakti Selvitämme erilaisia mahdollisuuksia miten parantaa KDK:n hakupalvelun rajausta, jotta käyttäjä voisi toimia tehokkaammin ja intuitiivisemmin kuin tähän mennessä. Pohdimme mahdollisuuksia muokata etusivua ja etenkin sen hakua selvempään, mutta jo alusta asti kattavampaan suuntaan. Lisäksi esittelemme ehdotuksia etusivun ja hakutuloksien sivun visuaalisen ilmeen parantamiseksi käyttäjän kannalta, jotta hän huomaisi rajaustoiminnot paremmin ja siten käyttäisi niitä täysin uuden haun sijasta. Etusivun pikahaku on tällä hetkellä liian yksinkertainen ja käyttäjälle osittain epäselvä, joten tarkoituksenamme on lisätä pikahakuun enemmän haun rajaamisvaihtoehtoja sekä lisäohjeistusta käyttäjälle haun toiminnoista. Tämän lisäksi suurennamme hakukentän kokoa. Aiomme myös kehittää pikahakukenttään ilmestyviä hakusanaehdotuksia, sillä ne ovat tällä hetkellä sekavia eivätkä kaikki ehdotukset liity lainkaan alkuperäiseen hakusanaan. Tulossivun rajaustoiminnot ovat huomaamattomia ja esimerkiksi puurakenne jäi jopa testiryhmältämme huomaamatta aluksi. Myös sivuston visuaalinen ilme kaipaa parannusta ja uudelleenjärjestelyä. Hakutulos-sivulla järjestelemme toimintoja uudelleen ja luomme selkeämmän ulkoasun, joka helpottaa muun muassa hakutulosten uudelleenrajausta. Työn lähtökohdat KDK oli huomannut testauksen yhteydessä, että suurin osa käyttäjistä ei käytä rajausvaihtoehtoja tulosjoukossa vaan tekevät uuden haun lisäämällä hakusanoja. Tarkoituksenamme on parantaa hakupalvelun rajausta siten, että käyttäjät käyttäisivät ensisijaisesti rajaustoimintoja karkean haun jälkeen päästäkseen haluttuun lopputulokseen. Ideointiprosessi Aloitimme ideoinnin tutustumalla palvelun tämänhetkiseen versioon ja sen toimintoihin. Tutkimme niin haun toimivuutta kuin palvelun visuaalista ilmettä. Havaitsimme palvelussa aika nopeasti muutamia epäkohtia, kuten etusivun hakukentän pienen koon, epäloogisesti toimivat hakuehdotukset sekä etusivulta löytyvät kieli- ja aineistorajaukset, jotka eivät sellaisenaan olleet toimivia. Lisäksi lähdimme tutkimaan muiden verkkopalveluiden hakutoimintoja ja etsimään niistä toimivia ratkaisumalleja. Haimme esimerkkejä kirjasto-, museo- ja arkistoaineistojen hakuliittymistä (mm. MET, Ratamo-kirjastot, Archive.org, Valtion taidemuseon taidekokoelmat) sekä toisenlaisten palvelujen hakuratkaisuista (mm. Amazon, ebay, Verkkokauppa.com). Näitä palveluja ja sivustoja tutkimalla saimme esimerkiksi tietoa siitä, miten kirjasto-, museo- ja arkistoaineiston haku on toteutettu muualla, millaista aineiston kolmelta aineistoalueelta löytyy ja miten aineistojen erilaisuus tulisi huomioida haussa. Lisäksi löysimme MET:n ja Arkistolaitoksen digitaaliarkiston sivuilta mallit puurakenteen käytöstä haussa ja tulimme siihen tulokseen, että samantyyppinen rakenne voisi toimia myös KDK:n etusivun haussa.

2 Kun olimme perehtyneet palveluun sekä muiden palvelujen hakutoimintoihin, keksimme, että käyttäessään KDK:n etusivun hakua käyttäjä voisi valita haluaako hän hakea materiaalia kirjasto-, museo ja/tai arkistoaineistosta. Lisäksi lähdimme miettimään puurakenteen mukaisesti, miten ensimmäisen valinnan tehtyään käyttäjä voisi edelleen tarkentaa hakua, mikä aiheuttikin jonkin verran haasteita. Pidimme kuitenkin tärkeänä sitä, että etusivun hausta ei tule liian tarkka, epäselvä tai täyteen ahdettu. Palvelussa voi kuitenkin tarkentaa hakutuloksia vielä ensimmäisen haun jälkeen. Pohdimme hakupalvelua ja sen toimintaa myös kahden erilaisen käyttäjän näkökulmasta. Ajattelimme, että ensimmäisellä käyttäjällä olisi kohtuullisen tarkka mielikuva siitä, millaista aineistoa hän hakee, kun taas toinen käyttäjä on tullut ennemminkin selailemaan KDK:sta löytyvää sisältöä. Ideoimme hakutoimintoa lähinnä keskustelemalla edellä mainituista asioista ja kirjoittamalla ylös esille tulleita ideoita. Kaikki osallistuivat keskusteluihin ja niiden jälkeen jaoimme aina jokaiselle aiheen, josta kirjoittaa tarkemman muistiinpanot. Seuraavassa kappaleessa esitellään ideointimme satoa. Hakupalvelu Potentiaaliset käyttäjät ja käyttötavat 1) Käyttäjä tietää mitä hakee Käyttäjä tietää jo sivustolle tullessaan minkälaista aineistoa hän haluaa hakea. Tällöin hänellä on myös mielessään jokin hakusana (tai ainakin idea siitä), jonka hän syöttää hakukenttään. Voi olla, että hän myös tietää, mistä lähteistä (kirjasto, arkisto ja/tai museo) hän haluaa etsiä aineistoa, joten käyttäjän täytyy pystyä valitsemaan haluamansa lähteet. Lähteet valittuaan käyttäjän tulisi voida myös rajata materiaalin tyyppiä. Kirjasto-, arkisto- ja museoaineistoilla on omia erityispiirteitä, joita ne eivät välttämättä jaa muiden aineistojen kanssa. Siksi olisikin hyvä, jos käyttäjä saisi haun tarkennusvaihtoehtoja sen mukaan, millaisesta aineistosta hän haluaa hakea tietoa. Jos käyttäjä esimerkiksi valitsisi hakevansa tietoa vain kirjastoaineistosta, saisi hän esiin uuden valikon, jonka kautta hän voisi esimerkiksi määritellä, hakeeko hän kirjaa, lehteä, CD:tä vai nuotteja, millä kielellä aineisto on ja mistä kirjastosta/kirjastoista aineistoa haetaan. Jos käyttäjä hakisi tietoa museoaineistoista, uuden valikon kautta pystyisi valitsemaan esimerkiksi onko haettu asia maalaus, objekti vai veistos. 1. skenaario: Palvelun käyttäjä kirjoittaa aluksi hakukenttään hakusanansa ja valitsee hakukentän vierestä, haluaako hän hakea kirjasto-, museo- vai arkistoaineistosta tai kenties useammasta näistä. Käyttäjän valitessa kirjastoaineiston sivulle ilmestyy uudet valikot siitä, minkälaista (esim. kirja, lehti, e-aineisto) aineistoa hän haluaa hakea, onko kyseinen aineisto mahdollisesti yleisessä vai tieteellisessä kirjastossa, sekä minkä kielistä aineistoa haetaan. Museoaineistoa haettaessa valikoista voi valita aineistolajin (esim. maalaus, veistos, painotuote), aineiston alkuperämaan ja aineiston syntyajan. Arkistoaineiston valittuaan käyttäjä voi tarkentaa hakua sen mukaan, onko

3 arkistonmuodostaja julkinen vai yksityinen, milloin aineisto on syntynyt, sekä minkä tyyppistä arkistoaineistoa haetaan. Jokaisesta valikosta voi valita yhden tai useamman vaihtoehdon. Tämän rajauksen jälkeen sivusto antaa listan aineistosta, joka täyttää rajauskriteerit. Jos käyttäjä on hakenut useammasta kuin yhdestä aineistotyypistä (museo, kirjasto, arkisto), hän voi valita haluaako kaikki tulokset samassa listassa vai jaoteltuna aineistotyypin mukaan eri listoihin. Klikkaamalla hakutulosta käyttäjä pääsee tarkastelemaan kyseisen aineiston tietoja tarkemmin. Halutessaan käyttäjä voi rajata hakutulosta vielä vasemmasta sivupalkista rajausvaihtoehtoja valitsemalla. 2) Käyttäjä ei tiedä mitä hakee. Käyttäjä on eksynyt sivustolle tai kuullut siitä ja tullut tutkimaan minkälaista aineistoa sieltä löytyisi. Tässä tapauksessa käyttäjällä ei ole mielessään mitään tiettyä hakusanaa, joten normaali hakukyselyn muodostaminen on vaikeaa ja sen tilalle tarvitaan jotain muita hakukeinoja. Käyttäjä saapuu sivustolle uteliaisuudesta. Hänellä ei ole mielessään mitään erityistä haettavaa, vaan hän päättää yksinkertaisesti selailla mitä kaikkea palvelusta voikaan hakea. Hän huomaa etusivulla otsikon "Suosituimpia hakutermejä" ja sen alla tagipilvenä esitettyjä hakusanoja. Käyttäjä klikkaa häntä kiinnostavaa hakusanaa, ja saa eteensä listan hakutuloksista. Koska haku oli vain yksi sana, on hakutulosten kirjo erittäin laaja. Hakutulossivulla muiden haun rajausvaihtoehtojen lisäksi on myös lista yleisimmistä hakutuloksiin liittyvistä tageista. Käyttäjä päättää jatkaa seikkailuaan ja klikkaa yhtä itseään kiinnostavaa tagia. Nyt hakutuloslista päivittyy niin, että listassa ovat annetulla hakusanalla löydetyistä tuloksista vain ne, joihin valittu tagi on liitetty. Lista on edelleen varsin pitkä, mutta täynnä käyttäjää kiinnostavia kohteita. Käyttäjä avaa näistä ensimmäisen lähempään tarkasteluun. Valittu hakutulos on CD-muotoinen äänite. Käyttäjä löytää äänitteen tiedoista kohdan "tähän liittyviä kohteita", joka on lista muista kohteista jotka on yhdistetty hänen tarkastelemaansa kohteeseen tagien ja käyttäjien tekemien hakujen perusteella. Näistä kohteista käyttäjä löytää kohteen jonka tajuaa haluavansa itselleen. Käyttäjä klikkaa kohteen tiedoista "saatavuus", ja klikkaa listasta oman lähikirjastonsa. Tämä avaa kohteen tiedot kyseisen kirjaston tietokannasta, ja käyttäjä huomaa ilokseen että kohdetta on juuri sillä hetkellä yksi kappale saatavilla. Käyttäjä ryntää seuraavana päivänä kolkuttelemaan kirjaston ovea jo viisi minuuttia ennen avaamisaikaa. Visuaalinen ilme Tavoitteenamme on selkeä ja toimiva, helposti käytettävissä ja esillä oleva etusivun hakutoiminto, ja samaa selkeyttä ja toimivuutta haluamme tuoda myös hakutulos-sivulle. Sivuston visuaalinen ilme on etusivulla hyvin hillitty, mutta ensimmäisenä huomiomme kiinnittyi suureen palkkiin alareunassa, jossa oli mm. kielivalintoja. Tämä palkki nähtävästi poistettiin sillä välin, kun teimme työtämme. Palkki keräsi liikaa huomiota itse hakukentästä ja sen toiminnoista ja olisimmekin ehdottaneet sen poistoa. Etusivun hakukenttä tulisi olla suurempi ja vielä enemmän huomioitu erilaisilla korostuksilla, jotta käyttäjän ei tarvitsisi käyttää aikaa perustoimintojen miettimiseen. Nykyisen yhden rajauksen lisäksi antaisimme käyttäjälle mahdollisuuden rajata hakua hiukan enemmän jo etusivulta lähtien.

4 Karkea rajaus onko materiaali kirjasto-, arkisto-, vai museomateriaalia vähentää hakijan saaman tulosjoukon kolmannekseen. Suuri osa käyttäjistä kuitenkin tietää suurin piirtein missä laitoksessa hänen haluamansa materiaali on. Näitä rajauksia voi myös yhdistellä, jolloin jokaisesta voi hakea yhtä aikaa tai vain kahdesta. Etusivulle voisi lisätä myös tagipilven, jossa esiintyy suosituimmat hakusanat tai hakua rajatessa kyseisen hakusanan suosituimmat variaatiot ym. (vrt. hakusanaehdotukset hakukentässä) Kuvat 1, 2 ja 3 hahmottavat ehdottamaamme kehitysideaa. Hakutulos-sivulla rajaustyökalut sisältävä palkki tulisi olla enemmän näkyvillä, jotta käyttäjä huomaisi käyttää sitä. Selailtuamme muita samankaltaisia palveluja huomasimme, että suuressa osassa palveluja, ja etenkin kaupallisissa palveluissa, rajausvaihtoehdot olivat selkeästi esitetyt ja ne sijaitsivat sivun vasemmassa laidassa oikean sijaan. Ehdotamme, että hakutulossivun rajaustyökalut siirrettäisiin vasemmalle puolelle ja niitä korostettaisiin esimerkiksi täyttämällä kyseinen palkki värillä. Tulossivulla heti eteen ilmestyvä kartta on mielestämme suhteettoman suuri sen hyötyyn nähden ja vie liikaa huomiota itse tuloksista. Siirtäisimme kartan yhdeksi vaihtoehdoksi sivupalkkiin. Yläreunan navigointipalkki (otsikon alla) on ryhmämme mielestä aivan liian huomaamaton. Tarkasteltuamme hakukoneen toimintaa, kukaan meistä ei heti edes huomannut tämän palkin olemassaoloa. Korostettuna paremmin navigointipalkki auttaisi käyttäjää siirtymään helpommin palvelussa takaisinpäin ilman selaimen takaisin-painikkeita. Jotta käyttäjän huomio kiinnittyisi myös navigointipalkkiin, ehdotamme, että se voisi olla korostettuna samalla värillä rajaustyökalujen kanssa ja siten nämä yhdessä loisivat kokonaisuuden, jota käyttäjä voisi vaivatta käyttää. Pohdintaa Keskeiset haasteet suunnittelussa liittyivät varmaankin siihen, millaisin keinoin kehitämme hakua ja mihin osa-alueeseen haun kehittämisessä keskitymme, eli kehitämmekö pelkästään etusivulla olevaa hakua vai tarkastelemmeko myös hieman hakutulos-sivulla olevaa haun rajausta. Lopulta päädyimme kehittämään molempia. Ryhmässä ei ollut paljon toisistaan poikkeavia suunnitteluhaaroja, vaan kaikilla vaikutti olevan melko samanlainen käsitys siitä mihin suuntaan voisimme kehittää palvelua. Palvelua oli sinällään helppo lähteä kehittämään ja ryhmämme löysikin nopeasti erilaisia kehityksen kohteita palvelusta. Kehitysideat luonnollisesti vastaavat omia näkemyksiämme, mutta uskomme, että niistä on hyötyä palvelun kehittämisessä suurelle yleisölle julkaistavaan muotoon.

5 Kuva 1 haku arkistomateriaalista

6 Kuva 2 Haku kirjasto- ja museomateriaaleista

7 Kuva 3 Haun etusivu