Sukevan vankilatilan geenipankkikarjan säilyttämisvaihtoehdot kustannusvaikutuksineen

Transkriptio

1 Sukevan vankilatilan geenipankkikarjan säilyttämisvaihtoehdot kustannusvaikutuksineen Maa- ja metsätalousministeriön asettaman Sukevan vankilatilan geenipankkikarjan säilyttämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän loppuraportti Helsinki 2007 Työryhmämuistio mmm 2007:16

2 Sukevan vankilatilan geenipankkikarjan säilyttämisvaihtoehdot kustannusvaikutuksineen Maa- ja metsätalousministeriön asettaman Sukevan vankilatilan geenipankkikarjan säilyttämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän loppuraportti Helsinki 2007

3

4 Tiivistelmä Alkuperäisten kotieläinrotujen geenien säilytys perustuu Suomen kansalliseen eläingeenivaraohjelmaan. Alkuperäisrotujen suojelu on taloudellis-biologisin, tieteellisin ja kulttuurihistoriallisin syin perusteltua. Kotieläinten alkuperäisrotujen geenivarojen suojelua on Suomessa toteutettu perustamalla erityiset geenipankkikarjat itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjalle sekä suomenlampaalle Pelson ja Sukevan vankiloiden maatiloille. Sukevan vankilan avovankilaosasto, jossa sijaitsee itä- ja länsisuomenkarjan elävä geenipankki, suljetaan. Itä- Suomen aluevankilan strategisena ja toiminnallisena valintana on, että Sukevan vankilan avovankilaosaston toiminta lakkaa kesäkuuta Päätöksen myötä itäsuomenkarjan ja länsisuomenkarjan kasvatus Sukevan vankilatilalla päättyy. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja asetti päivätyllä kirjeellä (diaarinumero MMM009:00/2007) työryhmän selvittämään eri ratkaisuvaihtoehdot, joilla turvataan Sukevan vankilatilan (Iskolan) alkuperäisrotuisen geenipankkikarjan säilyttäminen. Työryhmä kokoontui viisi kertaa. Työryhmän toimintaan on osallistunut asiantuntijoita. Työryhmä tarkasteli viittä eri vaihtoehtoa Sukevan geenipankkikarjan uudeksi sijoituspaikaksi: vankilatilat, yksityinen maatila, maatalousyrittäjä Sukevan vankilatilalla, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja opetusmaatilat. Eri vaihtoehtojen soveltuvuutta arvioitiin seuraaviin kriteerein: kansallisen eläingeenivaraohjelman tavoitteiden toteutuminen eri vaihtoehdoissa, suojelutyön pitkäjänteisyys uudessa paikassa, sijoitettavien eläinten määrä, sijoitusaikataulu ja kustannukset. Vaihtoehtojen kartoituksen aikana ilmeni, että kaikkia Sukevan vankilatilan geenipankin eläimiä ei voida sijoittaa yhteen paikkaan. Sukevan karjassa on maidontuotantoon käytettyjen 40 itäsuomenkarjan lehmän ohella 10 maidontuotantoon käytettyä länsisuomenkarjan lehmää ja 10 itäsuomenkarjan lehmää, joita on käytetty maisemanhoidollisiin tehtäviin heikon maidontuotantokyvyn vuoksi, mutta jotka ovat suvultaan merkittäviä itäsuomenkarjan rodussa. Työryhmä suosittelee neljää sijoitusvaihtoehtoa: Sukevan geenipankkikarja sijoitetaan Kainuun ammattiopiston (Seppälä) ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen (Tarvaala) opetusmaatiloille siten, että 40 itäsuomenkarjan lehmää sijoitetaan Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin ja 10 Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskukseen Saarijärvelle, jonne sijoitetaan myös 10 länsisuomenkarjan lehmää. 2. Sukevan geenipankkikarja sijoitetaan Kainuun ammattiopiston ja Ahlmanin ammattiopiston opetusmaatiloille siten, että 40 itäsuomenkarjan lehmää sijoitetaan Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin ja kahdeksan Ahlmanin ammattiopistoon Tampereelle, jonne sijoitetaan myös 10 länsisuomenkarjan lehmää. 3. Sukevan geenipankkikarja sijoitetaan Kainuun ammattiopiston, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman maatiloille siten, että 30 itäsuomenkarjan lehmää sijoitetaan Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin ja 10 Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskukseen Saarijärvelle, jonne sijoitetaan myös 10 länsisuomenkarjan lehmää sekä 10 maisemanhoitoon käytettyä itäsuomenkarjan lehmää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle Ruukkiin. 4. Sukevan geenipankkikarja sijoitetaan Kainuun ammattiopiston, Ahlmanin ammattiopiston ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman maatiloille siten, että 30 itäsuomenkarjan lehmää sijoitetaan Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin ja 8 Ahlmanin ammattiopistoon Tampereelle, jonne sijoitetaan myös 10 länsisuomenkarjan lehmää sekä 10 maisemanhoitoon käytettyä itäsuomenkarjan lehmää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle Ruukkiin.

5 Työryhmän esittämien sijoitusvaihtoehtojen kustannusvaikutukset ovat seuraavat: Vaihtoehdon 1 kustannukset ovat ensimmäisen vuoden osalta ja seuraavilta vuosilta Kymmenen vuoden kustannuskertymä on Vaihtoehdon 2 kustannukset ovat ensimmäisen vuoden osalta ja seuraavilta vuosilta Kymmenen vuoden kustannuskertymä on Vaihtoehdon 3 kustannukset ovat ensimmäisen vuoden osalta ja seuraavilta vuosilta Kymmenen vuoden kustannuskertymä on Vaihtoehdon 4 kustannukset ovat ensimmäisen vuoden osalta ja seuraavilta vuosilta Kymmenen vuoden kustannuskertymä on

6 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Työryhmän asettaminen ja tehtävät Eläingeenivarojen säilyttäminen Suomessa Sukevan ja Pelson vankilatilat alkuperäisrotujen suojelupaikkoina Vankipaikkojen tarpeen muutos Itä-Suomen aluevankilassa Sukevan geenipankkikarjan sijoitusvaihtoehdot Eri sijoitusvaihtoehtojen kustannusvertailu Vankilatilat Opetusmaatilat Ylä-Savon ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Kainuun ammattiopisto Ahlmanin koulun Säätiö /Ahlmanin ammattiopisto Yksityinen maatila Maatalousyrittäjä Iskolassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Työryhmän suositukset ja esitykset jatkotoimenpiteiksi Työryhmän suositukset Jatkotoimenpiteet Lähteet Líite...21

7 Johdanto 1 Työryhmän asettaminen ja tehtävät Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja asetti päivätyllä kirjeellä (diaarinumero MMM009:00/2007) työryhmän selvittämään eri ratkaisuvaihtoehdot, joilla turvataan Sukevan vankilatilan (Iskolan) alkuperäisrotuisen geenipankkikarjan säilyttäminen. Asettamiskirjeen mukaan työryhmän toimikausi kestää vuoden 2007 loppuun asti. Työryhmän tehtävänä oli selvittää vaihtoehtoiset ratkaisumallit, mukaan lukien kustannusarviot, Iskolan maatiaiskarjan ylläpidon ja geenipankkitoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Työryhmä perustettiin, koska Itä-Suomen aluevankilan suunnitelmana oli lakkauttaa Sonkajärven kunnassa sijaitseva Sukevan vankilan avovankilaosasto. Samalla avo-osaston yhteydessä toimivalla maatilalla säilytettävälle geenipankkikarjalle, jossa on eläimiä alkuperäisistä itä- ja länsisuomenkarjan roduista, tuli löytää uusi sijoituspaikka. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin ylitarkastaja Tuula Pehu maa- ja metsätalousministeriöstä ja sihteeriksi erikoistutkija Juha Kantanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. Työryhmän muut jäsenet olivat neuvotteleva virkamies Eeva Virkkunen (varajäsen hallitussihteeri Anne Hartoneva) oikeusministeriöstä, ylitarkastaja Eila Lempiäinen Rikosseuraamusvirastosta, johtaja Heikki Kokkonen Itä-Suomen aluevankilasta, tilanhoitaja Paavo Eskelinen Iskolan vankilatilalta, tilanhoitaja Reijo Virkkunen (varajäsen työnjohtaja Hannu Tarvainen) Pelson vankilatilalta, ylitarkastaja Marjatta Kemppainen-Mäkelä maa- ja metsätalousministeriöstä, budjettineuvos Kati Suihkonen valtionvarainministeriöstä, ylitarkastaja Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä, opetusneuvos Susanna Tauriainen opetushallituksesta ja professori Asko Mäki-Tanila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Työryhmän toimintaan on osallistunut asiantuntijoina johtava rehtori Artti Antila Kainuun ammattiopistosta, tuntiopettaja Pirkko Halkilahti Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksesta, työnjohtaja Kaisa Heikkinen Sukevan vankilatilalta, koulutusjohtaja Pekka Janhonen Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksesta, ylitarkastaja Pia Lehmusvuori maa- ja metsätalousministeriöstä, koulutusjohtaja Leena Karjalainen Kainuun ammattiopistosta, emeritusprofessori Kalle Maijala, hallintojohtaja Jarmo Muiniekka Pohjois-Savon Liitosta, kunnanjohtaja Simo Mäkinen Sonkajärven kunnasta, toimittaja Anne Paalo Maatiainen ry:stä, agronomi Riitta Piipponen Pohjois-Karjalan Biosfäärialueesta, työnjohtaja Tarja Rantakare Sukevan vankilatilalta, tutkija Harri Turunen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta ja koulutusalajohtaja Jarmo Walli Ylä-Savon ammattiopistosta. Opetushallitus kartoitti ammatillisten oppilaitosten luonnonvarayksiköiden mahdollisuuksia ja halukkuutta sijoittaa Sukevan vankilatilan geenipankkikarja opetusmaatiloille. Vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus antoi työryhmälle selvityksen tutkimuskeskuksen mahdollisuuksista ylläpitää Sukevan geenipankkikarjaa. Myös yksityisten maatalousyrittäjien, jotka olivat kiinnostuneita Sukevan geenipankkikarjan sijoittamisesta maatilalleen, valmiuksia kartoitettiin. He toimittivat työryhmälle vapaamuotoisen selvityksen omista mahdollisuuksistaan kustannusvaikutuksineen toteuttaa geenipankkikarjan kasvatusta. Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä luovuttaa laatimansa raportin maa- ja metsätalousministeriölle. 2 Eläingeenivarojen säilyttäminen Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi vuonna 1983 komiteamietinnön kotieläinten geeniaineksen säilyttämiseksi (MMM 1983). Komiteamietinnössä annettiin useita ehdotuksia eri kotieläinlajien ja uhanalaisten alkuperäisrotujen geenien tallentamiseksi geenipankkeihin. Ohjelma uudistettiin vuonna 2004 julkaistussa Suomen kansallisessa eläingeenivaraohjelmassa (MMM 2004). 7

8 Kansallinen eläingeenivaraohjelma puolestaan perustuu kansainvälisten sopimusten asettamiin velvoitteisiin (YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin Convention on Biological Diversity ja FAO:n globaaliohjelma eläingeenivarojen turvaamiseksi). Kansallista eläingeenivaraohjelmaa koordinoi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Kansallisen eläingeenivaraohjelman etenemistä seuraa maa- ja metsätalousministeriön geenivaraneuvottelukunta, jonka toimialaan kuuluvat eläingeenivarojen ohella viljelykasvien, puutarhakasvien ja metsien geenivarat. Keskeistä eläingeenivarojen säilyttämisessä on ollut uhanalaisten alkuperäisrotujen suojelu, jota on toteutettu perustamalla erityiset geenipankkikarjat itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjalle sekä suomenlampaalle elävät geenipankit Sukevan ja Pelson vankiloiden maatiloille. Lisäksi ylläpidetään pakastettua geenipankkia, johon on koottu alkioita ja uroseläinten siemennestettä. Geneettisen materiaalin luovuttajaeläiminä on käytetty erityisesti vankilatilojen eläimiä. Tätä pakastettua geneettistä materiaalia tarvitaan säilyttämisohjelman nykyistä toteuttamista (itä- ja pohjoissuomenkarjan lehmien keinosiemennystoiminta) ja geenivarojen pitkäaikaissäilytystä varten. Eläinainesta saatetaan menettää esimerkiksi tautien vuoksi ja myös näissä tapauksissa on hyvä, jos eläinainesta saadaan palautettua pakastetusta geenipankista. Alkuperäisrotuja suojellaan, koska niillä on tai voi olla perimässään geenejä ja geeniyhdistelmiä, jotka katsotaan tärkeiksi lajitason perinnöllisen monimuotoisuuden suojelun kannalta ja joilla on taloudellista merkitystä ja joiden tutkimuksella saadaan uutta tutkimustietoa kotieläinten genetiikasta ja jalostuksen mahdollisuuksista. Geeniperimän suojelun lisäksi alkuperäiset eläinrodut ovat elävä osa kansallista kulttuuriperintöä, kansallista muistia ja maatalouden historiaa. Suomalaiset alkuperäisrodut ovat joko uhanalaisia tai harvinaisia rotuja. Esimerkiksi itäsuomenkarjaa on 450 lehmää ja länsisuomenkarjaa noin Suomen alkuperäisrotujen merkitystä lajitason geneettisen variaation ylläpidolle on mitattu kansainvälisissä tutkimuksissa perimän molekyyligeneettisellä vertailulla, joka on perustunut DNAmerkkitutkimuksiin (esimerkiksi Tapio ym. 2006). Ne rodut, jotka ovat perinnöllisesti eriytyneet muista saman eläinlajin roduista ja jotka osoittavat laajaa rodun sisäistä perinnöllistä vaihtelua, on tärkeää säilyttää mahdollisia tulevaisuudessa ilmeneviä käyttötarkoituksia varten. Tieteellisessä tutkimuksessa (Tapio ym. 2006) mitattiin 35 pohjoiseurooppalaisen (Pohjoismaat, Baltia ja Puola) nautarodun suojeluarvoa, kun tavoitteena on ylläpitää kesyn naudan (Bos taurus) perinnöllistä monimuotoisuutta. Tutkimus osoitti, että itäsuomenkarjan suojeluarvo oli tutkituista roduista kaikkein merkittävin Pohjois-Euroopassa. 3 Sukevan ja Pelson vankilatilat alkuperäisrotujen suojelupaikkoina Vuonna 1981 professori Kalle Maijala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta esitti vankeinhoitolaitokselle, että vankilatiloille perustettaisiin elävä geenipankki Suomen alkuperäiskarjalle. Vankeinhoitolaitoksen silloinen ylijohtaja K. J. Lång hyväksyikin esityksen ja alkuperäisrotuisia nautaelämiä alettiin koota säilyttämistä varten vuosina Suunnitelmana oli, että Pelson vankila olisi lapinlehmän eli pohjoissuomenkarjan, Sukeva kyytön eli itäsuomenkarjan ja Konnunsuon vankila länsisuomenkarjan elävä geenipankki. Vuonna 1986 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja vankeinhoitolaitos allekirjoittivat sopimuksen tutkimusyhteistyöstä Pelson lampolassa. Konnunsuon vankila lopetti länsisuomenkarjan kasvatuksen Osa eläimistä siirrettiin tällöin Sukevan vankilatilalle. Vankilatiloille koottiin viimeiset itä- ja pohjoissuomenkarjan eläimet, jotka edustivat uhanalaisten rotujen eri sukulinjoja. Tämän vuoksi vankilatilojen karjat ovat olleet keskeisessä asemassa rotujen suojelutyössä ja geneettisen materiaalin kokoamisessa. Sukevan geenipankkikarja koostuu (tilanne ) 49 itäsuomenkarjan lehmästä, 18 itäsuomenkarjan hiehosta, 18 itäsuomenkarjan lehmävasikasta, kahdesta itäsuomenkarjan astutussonnista ja yhdestä tulevasta itäsuomenkarjan keinosiemennyssonnista sekä 11 länsisuomenkarjan lehmästä, neljästä länsisuomenkarjan hiehosta ja viidestä länsisuomenkarjan lehmävasikasta. Näistä eläimistä 10 itäsuomenkarjan lehmää ovat suvultaan merkittäviä mutta 8

9 heikkotuottoisia eläimiä, joita käytetään maisemanhoidollisissa tehtävissä muun muassa Kolin kansallispuistossa. Iskolan vankilatilan kokonaispinta-ala on noin 1700 hehtaaria, josta peltoviljelyssä on noin 300 hehtaaria ja metsänä 1400 hehtaaria. Pelson geenipankkikarja koostuu 48 pohjoissuomenkarjan lehmästä, viidestä pohjoissuomenkarjan siitossonnista ja yhteensä 70 pohjoissuomenkarjan hiehosta, teurassonnista, lehmä- ja sonnivasikasta. Pelson vankilatilalla on lähes 300 suomenlammasuuhta. Pelson vankilatilan kokonaispinta-ala on noin 3950 hehtaaria, josta peltoa on 400 hehtaaria ja metsää 2200 hehtaaria. Vankilatilojen geenipankkitoiminta aloitettiin maataloustuotteiden ylituotantotilanteessa, jolloin valtion tiloilta edellytettiin tuotantomäärien laskua. Suoalueelle raivatun vankilaympäristön viihtyvyyden kannalta maatalouden jatkuminen on ollut ensiarvoisen tärkeää. Vankilamaatilalla on voitu tarjota vangeille mielekästä työtä rangaistuksen suorittamisaikana. Samalla vangeilla on ollut mahdollisuus kuntoutua vankilassa työtoiminnan avulla. Vangit ovat yleensä kokeneet eläinten hoitotyön mielekkääksi työksi. Maa- ja metsätalouden työtehtävissä hankittua työkokemusta ja opittuja taitoja on ollut mahdollista hyödyntää vapautumisen jälkeen maa- ja metsätalousalan lisäksi maan- ja viherrakennuksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa. Vankien toimintakyky on kuitenkin vähentynyt selvästi viime vuosien aikana. Maataloustyöt puolestaan ovat vaativia ja vankien työllistäminen vaatii työturvallisuussyistä merkittävää henkilöstöpanostusta työnohjaukseen ja valvontaan. Sukevan vankilan avovankilaosastolla, jossa maataloutta on harjoitettu, on myös kulttuurihistoriallista arvoa. Museovirasto on luokitellut Sukevan vankilan avovankilaosaston rakennuksineen ja pihapiireineen valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Lisäksi karjankasvatus laiduneläimineen on luonut suotuisat elinolosuhteet monipuoliselle linnustolle. 4 Vankipaikkojen tarpeen muutos Itä-Suomen aluevankilassa Sukevan vankila kuuluu Itä-Suomen aluevankilaan. Itä-Suomen aluevankilan strategisena ja toiminnallisena valintana on, että Sukevan vankilan avovankilaosaston toimintaa ei jatketa. Sen toiminta loppuu Lakkauttaminen perustuu Itä-Suomen aluevankilan vankilapaikkasuunnitelmaan. Alueella on tällä hetkellä ylikapasiteettia avolaitosvankipaikoista. Itä- Suomen aluevankilassa nähdään myös Sukevan vankilan avovankilaosaston sijainti ongelmallisena. Suurin osa vangeista tulee nykyisin kasvukeskuksista ja nykykäsityksen mukaan vangin tulisi vapautua siviiliin lähellä kotipaikkakuntaansa. Sukevan avovankilaosaston rakennukset tulisi niin ikään peruskorjata. 2 Sukevan geenipankkikarjan sijoitusvaihtoehdot Sukevan vankilan maatilalla kasvatetaan sekä uhanalaista itäsuomenkarjaa että harvinaista länsisuomenkarjaa. Työryhmä pitää tärkeänä, että näiden molempien alkuperäisrotujen eläimille löydetään uusi sijoituspaikka. Geenipankkikarjan uudelta sijoituspaikalta edellytetään, että alkuperäisrodun suojelutyötä voidaan toteuttaa kansallisen eläingeenivaraohjelman tavoitteiden mukaisesti. Eläimistä kerätään alkioita ja siemennestettä pakastettuun geenipankkiin. Koska kysymyksessä on kulttuurihistoriallisesti maidontuotantoon kehitetyistä roduista, tulisi valtaosa eläimistä sijoitettava sellaiseen paikkaan, jossa niitä käytetään maidontuotantoon. Eläinten hyödyntäminen pelkästään imettäjäemoina ja maisemanhoitajaeläiminä ei tule kysymykseen, koska se ei vastaa niitä tavoitteita, joita suomalaisten alkuperäisrotuisten nautojen geenivarojen suojelulle on asetettu. Eläinten tuotantoominaisuuksia tulee tarkkailla ja polveutumisia rekisteröidä rotujen jalostuksen ja tutkimustiedon keruun mahdollistamiseksi. Työryhmä pitää myös tärkeänä, että Sukevan geenipankkikarja säilytetään mahdollisimman yhtenäisenä eikä sitä sirotella useaan eri karjaan pienissä ryhmissä. Karjan säilyttäminen yhtenäisenä mahdollistaa eri sukulinjojen ylläpidon ja alkuperäisrotuihin perustuvan tuotteiden jatkojalostuksen. 9

10 2.1 Eri sijoitusvaihtoehtojen kustannusvertailu Työryhmän ensivaiheen jatkoselvityksiin päätyneiden sijoitusvaihtoehtojen kustannuksia tarkasteltiin yhtenäisin laskentakriteerein jaksottamalla eläinten sijoittamisesta johtuvat kustannukset 15 vuodelle. Tämä yhtenäistetty vertailulaskelma on esitetty liitteessä Lisäksi tiivistettyjä vertailukustannuksia on esitetty sijoituspaikkavaihtoehdon kohdalla. Sijoitusaikataulun, eläinten sijoitusmäärän, kustannusten ja muiden reunaehtojen tarkentuessa työryhmä päätyi suosittelemaan neljää sijoitusvaihtoehtoa. Näistä vaihtoehdoista pyydettiin tarkennetut laskelmat itä- ja länsisuomenkarjan sijoittamiseksi. Tarkempia kustannuserittelyjä on esitetty sijoituspaikkavaihtoehdon kohdalla. Kustannusvertailussa huomioitiin eri vaihtoehtojen vaatimat välittömät investoinnit ja niistä johtuvat kustannukset, geenipankkitoiminnan lisätyövoimatarve, geenipankkikarjan kaupallisia rotuja pienempi tuotos sekä ylimääräiset ylläpito- ja investointikustannukset lähitulevaisuudessa. Eläinten sijoittamisesta ja ylläpidosta johtuvat kustannusvaikutusarviot perustuivat niihin ylimääräisiin ja kompensaatiota vaativiin kustannuksiin, joita sijoittajaorganisaatiot arvioivat syntyvän alkuperäisrodun eläinten sijoittamisesta. 2.2 Vankilatilat Pelson vankilan maatilalla Vaalassa on lapinlehmiä (pohjoissuomenkarjaa) 48 ja nuori karja. Lisäksi Pelsolla on friisiläisiä lypsylehmiä. Työryhmän mielestä itäsuomenkarjaa ei ole järkevää sijoittaa samaan karjaan toisen geenipankkirodun kanssa, sillä riskit eläinaineksen häviämisestä kohdistuvat tällöin kahteen arvokkaaseen karjaan yhden asemesta. Lisäksi itäsuomenkarjan sijoittaminen merkitsisi toisen uhanalaisen alkuperäisrodun (pohjoissuomenkarjan) eläinten vähentämistä Pelson karjasta, mitä työryhmä ei pidä toivottavana ratkaisuna. Konnunsuon ja Satakunnan vankilan Huittisten osastolla pidetään tällä hetkellä emolehmiä, eikä kumpikaan vankila suunnittele lypsykarjatalouden aloittamista. Koska kyytöt ovat maitorotua, on tarkoituksenmukaisempaa pitää niitä lypsylehminä kuin emolehminä. Satakunnan vankila on kiinnostunut neuvottelemaan kyyttöjen sijoittamisesta sinne, sillä ehdolla, että lehmiä pidettäisiin emolehminä ja että vankilalle kustannetaan kyyttöjen tarvitseman navettarakennuksen rakentaminen. Lisäksi geenipankkitoiminnan laajentaminen vankeinhoidon työtoiminnan osana ei ole mahdollista ilman erillistä korvausta. Koska geenipankkitoiminnan laajentaminen vankilatiloilla on mahdollista vain siinä tapauksessa, että eläimiä pidettäisiin emolehminä ilman maidontuotantoa, työryhmä ei pidä tätä vaihtoehtoa realistisena eikä suositeltavana. 2.3 Opetusmaatilat Maatalousalan koulutusta järjestää tällä hetkellä 31 suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä yksikköä. Maatilatalouden opetusyksiköiden yhteydessä on lähes saman verran opetusmaatiloja. Opetusministeriön laatiman maatilatalouden koulutusstrategian mukaan (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:18) maatalousalan oppilaitoksissa opiskelijoiden tulee saada laadukasta ympäröivän elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa opetusta. Koulutusohjelmien tulee palvella todellista muuttunutta osaamistarvetta, jossa keskeistä on kyky suuntautua uusien mahdollisuuksien löytämiseen. Maatalousalan koulutuksessa hyödynnetään tehokkaasti koulutukselle annettuja taloudellisia toimintaedellytyksiä, ja koulutus on integroitunut muiden toimijoiden resurssien kanssa. Työjako opetusyksiköiden välillä on kehittynyttä ja opetusyksiköt ovat erikoistuneet. Opetuspisteet ovat verkostoituneet eri kouluasteittain sekä tutkimuksen ja neuvonnan kanssa muodostaen ympäristöä palvelevia oppimiskeskuksia. Kaikissa maatilatalouden opetusyksiköissä on meneillään strateginen kehittämistyö, jossa kehitetään voimakkaasti kestävän kehityksen mukaisia oppimisympäristöjä. Opetusmaatilojen 10

11 toiminnasta tehdään myös sillä tavalla avointa, että toimintaa pystyy jokainen halutessaan seuraamaan internetistä osoitteesta Usea ammatillisten oppilaitosten luonnonvarayksikkö olisi valmis sijoittamaan muutamia Sukevan geenipankkikarjan eläimiä. Jotta karja säilyisi mahdollisimman yhtenäisenä, työryhmä tarkasteli sijoitusvaihtoehtoina niitä neljää luonnonvarayksikköä, joilla oli valmius sijoittaa iso ryhmä eläimiä. Nämä olivat Ylä-Savon ammattiopisto (Peltosalmi) Iisalmesta, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (Tarvaala) Saarijärveltä, Kainuun ammattiopisto (Seppälä) Kajaanista ja Ahlmanin koulun Säätiö /Ahlmanin ammattiopisto Tampereelta. Kansallisen eläingeenivaraohjelman tavoitteet toteutuvat kaikissa näissä neljässä oppilaitoksessa: geneettisen materiaalin kokoaminen on mahdollista, oppilaitoksilla on valmius yhteistyöhön tutkimuksen ja hallinnon kanssa ja alkuperäisrotuja voidaan hyödyntää niille soveltuvassa tuotantomuodossa (maidontuotanto). Oppilaitosten henkilökunta on motivoitunut osallistumaan geenipankkitoimintaan Ylä-Savon ammattiopisto Ylä-Savon ammattiopisto voi sijoittaa itäsuomenkarjan lehmää. Tämä edellyttää oppilaitoksen vanhan navetan kunnostamista ja 2 3 henkilötyövuoden lisäystä sekä investointeja lisärehun tuotantoon (pellon osto tai rehujen hankinta) sekä koneisiin ja laitteisiin. Ylä-Savon ammattiopiston vahvuutena on kiinnostus tutkimusyhteistyöhön Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Kuopion yliopiston kanssa. Oppilaitos on niin ikään yksi suosituimmista luonnonvarayksiköistä, mikä edistäisi geenipankkitoiminnan yleisen tietoisuuden lisäämistä ja takaisi pitkäjänteisen uhanalaisen rodun säilytystyön. Ylä-Savon ammattiopisto voisi ottaa Sukevan geenipankkieläimiä vastaan rakennusinvestoinnin jälkeen vuonna A) Mikäli Ylä-Savon ammattiopisto sijoittaa kaikki noin 50 itäsuomenkarjan lehmää ja uudiskarjan (noin 20 % lehmien lukumäärästä), kustannukset ovat seuraavat: Aloitus Aloitusvuoden jälkeen vuodessa, Investointien määrä = kompensoidut vuotuiset kustannukset yhteensä (aloitusinvestoinnit jaksotettu 15 vuodelle) B) Mikäli Ylä-Savon ammattiopisto sijoittaa vain osan, 25 itäsuomenkarjan lehmää ja uudiskarjan (noin 20 % lehmien lukumäärästä), kustannukset ovat seuraavat:. Aloitus Aloitusvuoden jälkeen vuodessa, Investointien määrä = kompensoidut vuotuiset kustannukset yhteensä (aloitusinvestoinnit jaksotettu 15 vuodelle)

12 2.3.2 Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus voisi sijoittaa 10 itäsuomenkarjan ja 10 länsisuomenkarjan lehmää sekä nuorkarjaa alkuvuonna Tämä sopisi aikataulullisesti hyvin Sukevan geenipankkikarjan sijoittamistarpeen kanssa. Investointeja tarvitaan parsiratkaisujen ja putkilypsylaitteiden muutoksiin sekä aitaustöihin. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus on valmis ottamaan myös länsisuomenkarjaa. On huomioitava, että koska vain osa Sukevan itäsuomenkarjan eläimistä voidaan sijoittaa tänne, tarvittaisiin Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen ohella vähintään yksi sijoituspaikka. Oppilaitos ei ole kiinnostunut ottamaan karjaansa heikkotuottoisia, mutta suvultaan merkittäviä eläimiä hoitoonsa (niin sanotut maisemakyytöt). Mikäli Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus sijoittaa 10 itäsuomenkarjan ja 10 länsisuomenkarjan lehmää sekä nuorkarjaa, kustannukset ovat seuraavat (työryhmän suositusta varten tarkennettu kustannusarvio): Aloitus Aloitusvuoden jälkeen vuodessa, Investointien määrä () aloitusinvestoinnin jaksotettu kustannus työvoimakustannus tulonmenetykset = Vuotuiset kustannukset yhteensä (aloitusinvestoinnit jaksotettu 15 vuodelle) = Kompensoidut kustannukset yhteensä (investointi täytenä kustannuksena aloitusvuonna) Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto voi sijoittaa 30 itäsuomenkarjan lehmää, 15 hiehoa ja 25 lehmävasikkaa jo vuonna Investointeja tarvitaan pääosin vuokranavetan muutostöihin. Oppilaitoksella on kiinnostusta itäsuomenkarjan maidon jatkojalostukseen. Se sijaitsee Kajaanin kaupungin alueella, mikä mahdollistaa eläinten hyödyntämisen matkailutoiminnassa sekä geenipankkitoiminnan tiedottamisessa. Itäsuomenkarjan eläinten sijoittaminen Kainuun ammattiopistoon edellyttäisi menetettyjen maidontuotantotulojen, lisärehujen oston ja geenipankkitoiminnan lisätyökustannusten korvaamista (alkioiden keruu geenipankkiin) sekä aloitusvuonna että aloitusvuoden jälkeen vuosittain. Kainuun ammattiopisto on valmis ottamaan myös suvultaan merkittävät, heikkotuottoiset itäsuomenkarjan eläimet karjaansa. Näitä eläimiä on 10 lehmää ja uudiskarja. Tällöin olisi vuokrattava erillinen navetta tätä tarkoitusta varten 12

13 Aloitus Aloitusvuoden jälkeen vuodessa, Investointien määrä aloitusinvestoinnin jaksotettu kustannus työvoimakustannus tulonmenetykset heikkotuottoisten eläinten tilavuokra sekä rehustus = kustannukset yhteensä (aloitusinvestoinnit jaksotettu 15 vuodelle) = kustannukset yhteensä (investointi täytenä kustannuksena aloitusvuonna) A) Mikäli Kainuun ammattiopisto sijoittaa noin 30 itäsuomenkarjan lehmää ja uudiskarjan (20 % lehmien lukumäärästä) sekä 10 suvultaan merkittävää (sekä uudiskarjan), heikkotuottoista itäsuomenkarjan eläintä, kustannukset ovat seuraavat (työryhmän suositusta varten tarkennettu kustannusarvio): B) Mikäli Kainuun ammattiopisto sijoittaa noin 30 itäsuomenkarjan lehmää ja uudiskarjan (20 % lehmien lukumäärästä), kustannukset ovat seuraavat (työryhmän suositusta varten tarkennettu kustannusarvio; maisemanhoitoon tarkoitetut, suvultaan merkittävät itäsuomenkarjan eläimet eivät sisälly tähän laskelmaan.) : Aloitus Aloitusvuoden jälkeen vuodessa, Investointien määrä 0 0 aloitusinvestoinnin jaksotettu 0 0 kustannus työvoimakustannus tulonmenetykset = kustannukset yhteensä (aloitusinvestoinnit jaksotettu) = kustannukset yhteensä (investointi täytenä kustannuksena aloitusvuonna) Ahlmanin koulun Säätiö /Ahlmanin ammattiopisto Ahlmanin koulun Säätiö /Ahlmanin ammattiopisto voi sijoittaa kahdeksan itäsuomenkarjan lehmää, 10 länsisuomenkarjan lehmää, seitsemän länsisuomenkarjan hiehoa ja kahdeksan länsisuomenkarjan lehmävasikkaa vuoden 2008 (kevät kesä) aikana. Investointeja tarvitaan vanhan navetan peruskorjaukseen sekä lantakoneen uusimiseen. Oppilaitoksessa on kiinnostusta suomenkarjan maidon jatkojalostukseen. Oppilaitos sijaitsee Tampereen kaupungin alueella, millä on merkitystä geenipankkitoiminnan tiedottamisessa. Eläinten sijoittaminen edellyttää muutostöitä opetusmaatilalla rakenteilla olevaan karjarakennukseen sekä lisätyövoiman palkkaamista geenipankkitoimintaa varten. Myös maitokiintiötä joudutaan ostamaan lisää ( litraa). Sukevan lehmien sijoittaminen edellyttää opetusmaatilan vanhan karjarakennuksen peruskorjausta nuorta karjaa (vasikat, hiehot) varten. Ahlmanin säätiö on esittänyt rahoittavansa muutostöitä eurolla. 13

14 Ahlmanin koulun Säätiö /Ahlmanin ammattiopisto sijoittaa 8 itäsuomenkarjan lehmää sekä 10 länsisuomenkarjan lehmää ja 7 länsisuomenkarjan hiehoa ja 8 lehmävasikkaa. Kustannukset ovat seuraavat (työryhmän suositusta varten tarkennettu kustannusarvio): Aloitus Aloitusvuoden jälkeen vuodessa, Investointien määrä aloitusinvestoinnin jaksotettu kustannus työvoimakustannus tulonmenetykset = kustannukset yhteensä (aloitusinvestoinnit jaksotettu 15 vuodelle) = kustannukset yhteensä (investointi täytenä kustannuksena aloitusvuonna) Yksityinen maatila Kuusi maatalousyrittäjää toimitti työryhmälle vapaamuotoisen selvityksen mahdollisuuksistaan ylläpitää Sukevan geenipankkikarjaa. Yksi näistä tiloista oli kiinnostunut pitämään itäsuomenkarjaa emolehminä, mikä ei työryhmän mielestä ole soveltuvin vaihtoehto ylläpitää uhanalaista rotua. Viisi muuta tilaa olisi käyttänyt eläimiä maidontuotantoon. Yrittäjien mahdollisuudet ylläpitää karjaa edellyttäisivät, että yrittäjille myönnettäisiin erityistukea taloudellisten menetysten kompensoimiseksi, mikä aiheutuu alkuperäisrodun kaupallisia rotuja heikommasta tuotantokyvystä. Työryhmän näkemyksenä on, että itäsuomenkarjan säilymiseen liittyy suuria riskejä, mikäli se perustuu yksityisten tilojen toimintaan. Riskitekijöitä ovat epävarmuus karjan pidon jatkumisesta tilan omistajan vaihdoksien yhteydessä, epäselvyys eläinten omistusoikeudesta, mahdolliset ristiriitaiset näkemykset kansallisen eläingeenivaraohjelman tavoitteiden kanssa ja taloudelliset riskit. Tämän vuoksi työryhmä ei suosittele yksityistä maatilaa vaihtoehdoksi ylläpitää Sukevan geenipankkikarjaa. 2.5 Maatalousyrittäjä Iskolassa Työryhmässä oli esillä myös vaihtoehto, jossa valtion kiinteistöyhtiö Senaatti-kiinteistöt vuokraisi Iskolan pellot (225 ha viljeltyä, 77 ha luonnonlaidunta, 23 ha metsälaidunta ja 31 ha maisemanhoitoalueita) ja karjarakennukset sekä talousrakennukset valtion laitokselle tai organisaatiolle, jonka tehtävänä olisi järjestää geenipankkikarjan ylläpito esimerkiksi jälleenvuokraamalla tilat maatalousyrittäjälle. Maatalousyrittäjä sitoutuisi geenipankkikarjan ylläpitoon. Jos yrittäjä hävittäisi karjan, vuokrasopimus irtisanottaisiin. Tämän vaihtoehdon etuna on, että investointikustannuksia ei olisi ja vuotuisia kustannuksia alhaisen tuotostason kompensaatiosta voisi ajatella katettavaksi peltoviljelyn tuloilla tai tuilla. Alkuperäiskarjan pitämisestä aiheutuvia vuotuisia kustannuksia ei siten korvattaisi yrittäjälle, kuten muissa vaihtoehdoissa on esitetty. Valtion omistamaa, olemassa olevaa karjarakennusta voitaisiin jatkossakin käyttää geenipankkitoimintaan. Työryhmän enemmistö piti vaihtoehtoa epärealistisena, muun muassa kohdassa 2.4. esitettyjen syiden vuoksi. Valtion laitosta tai muuta organisaatiota, jonka tehtävänä olisi geenipankkikarjan ylläpidon järjestäminen, ei ole eikä sellaista ole mahdollista lyhyellä aikavälillä perustaa. Vaihtoehtoa ei tämän vuoksi selvitetty tarkemmin. 14

15 2.6 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen yksiköistä paras sijoituspaikka Sukevan kyytöille olisi Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa. Tänne voitaisiin sijoittaa noin 20 (10 30) eläintä. Ruukissa eläimiä pidettäisiin emolehminä, koska asemalla ei voida järjestää lypsyä. Eläimiä voisi käyttää maisemanhoidossa, mikä toisaalta sopisi hyvin Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman maisematutkimushankkeeseen. Itäsuomalainen kyyttö on kuitenkin jalostettu maidontuotantoon, mikä on otettava huomioon sijoittamisessa. Investointien osalta kyytöille luonnollisempi pihattoratkaisu olisi mahdollista toteuttaa ns. pihattomaisesti soveltaen nykyisiä kuivikepohja- ja osastoratkaisuja. Investointeja tarvitaan pääosin navetan muutostöihin. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen strategisena linjauksena on keskittää nautakarjatutkimusta Pohjois-Savon tutkimusasemalle Maaningalle. Pohjois-Savon tutkimusasemalla kyytöillä voisi korvata 10 valtarodun lehmää uudessa navetassa ilman, että tutkimustoiminta vaarantuisi. Eläimet voitaisiin sijoittaa aikaisintaan vuoden 2008 lopussa. Itäsuomenkarjan eläimiä voitaisiin sijoittaa tarvittavassa aikataulussa MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle, mutta tänne voidaan sijoittaa ainoastaan osa Sukevan itäsuomenkarjan eläimistä. Eläimet olisivat emolehminä, minkä vuoksi MTT ei voi olla karjan pääasiallinen sijoitusvaihtoehto. Mikäli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus sijoittaa Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle (sekä uudiskarjan) itäsuomenkarjan lehmää, kustannukset olisivat seuraavat (työryhmän suositusta varten tarkennettu kustannusarvio): Aloitus Aloitusvuoden jälkeen vuodessa, Investointien määrä aloitusinvestoinnin jaksotettu kustannus työvoimakustannus muu kustannus (ruokinta) = kustannukset yhteensä (aloitusinvestoinnit jaksotettu 15 vuodelle) = kustannukset yhteensä (investointi täytenä kustannuksena aloitusvuonna) Työryhmän suositukset ja esitykset jatkotoimenpiteiksi 3.1 Työryhmän suositukset Työryhmän tehtävänä oli selvittää vaihtoehtoiset ratkaisumallit ja niiden kustannukset, Sukevan vankilatilan maatiaiskarjan ylläpidon ja geenipankkitoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Työryhmä suosittelee, että lopullinen Sukevan geenipankkikarjan sijoittamismaatila olisi jokin alla olevista sijoitusvaihtoehdoista: 15

16 Sukevan geenipankkikarja sijoitettaisiin Kainuun ammattiopiston ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen maatiloille siten, että Kainuun ammattiopiston opetusmaatilalla (Seppälä) Kajaanissa olisi 30 itäsuomenkarjan lehmää, 10 itäsuomenkarjan hiehoa, 15 itäsuomenkarjan lehmävasikkaa ja kolme itäsuomenkarjan jalostussonnia sekä 10 suvultaan merkittävää, mutta heikkotuottoista itäsuomenkarjan lehmää, joille vuokrataan erillinen karjasuoja opetusmaatilan ulkopuolelta ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa (Tarvaala) Saarijärvellä olisi 10 itäsuomenkarjan lehmää, viisi itäsuomenkarjan hiehoa, viisi itäsuomenkarjan lehmävasikkaa sekä 10 länsisuomenkarjan lehmää, viisi länsisuomenkarjan hiehoa ja kuusi länsisuomenkarjan lehmävasikkaa. Kaikkia Sukevan elävän geenipankin eläimiä ei työryhmän tekemän kartoituksen mukaan ole mahdollista sijoittaa yhdelle maatilalle. Toisaalta tauti- tai muissa onnettomuustilanteissa kaksi elävää geenipankkia varmentaa rotujen geeniperimän säilymisen paremmin kuin yksi elävä geenipankki. Työryhmä katsoo, että opetusmaatilat takaavat tämänhetkisessä tilanteessa Sukevan alkuperäiskarjan geenipankkitoiminnan jatkuvuuden pitkällä tähtäyksellä. Kyyttöjen sijoittaminen näille kahdelle opetusmaatilalle on niiden opetusstrategian mukaista, sillä se tukee kyseessä olevien opetusyksiköiden valitsemaa linjausta erikoistua ja panostaa kulttuuriseen kestävyyteen nykyaikaisen opetuksen ohella. Opetusmaatilojen rooli ainutlaatuisena ja monipuolisena oppimisympäristönä tulee samalla hyödynnettyä tehokkaammin. Näin kansalaisten tietoisuus kyyttölehmien säilyttämisestä ja kasvattamisesta lisääntyy, mikä on kansallisen eläingeenivaraohjelman mukainen suuntaus. Kainuun ammattiopisto pystyy sijoittamaan eläimiä tarvittaessa jo vuonna Huomattavia lisäinvestointeja ei tarvita. Ammattiopistossa on kiinnostusta kyyttöjen maidon jatkojalostukseen yhteistyössä Vaalassa toimivan pienjuustolan kanssa. Ammattiopiston luonnonvarayksikkö sijaitsee Kajaanin kaupungin alueella. Tästä on etua, kun tiedotetaan eläingeenivarojen merkityksestä ja suojelusta. Myös kulttuurihistorialliset syyt puoltavat tätä vaihtoehtoa, sillä Kainuu oli perinteisesti itäsuomenkarjan kasvatusaluetta Karjalan ja Savon maakuntien ohella. Tähän vaihtoehtoon kuuluu myös heikkotuottoisten, mutta suvultaan merkittävien itäsuomenkarjan eläinten sijoittaminen Kainuun ammattiopistoon. Näitä eläimiä varten Kainuun ammattiopisto vuokraa karjarakennuksen Kajaanin alueelta. Se on jo käynyt neuvottelut erillisen, oppilaitoksen ulkopuolisen karjarakennuksen vuokraamisesta. Kustannukset on ilmoitettu oheisessa taulukossa. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus pystyy sijoittamaan eläimiä vuoden 2008 alkupuoliskolla, mikä sopii aikataulullisesti Sukevan vankilan avo-osaston lakkauttamisen kanssa. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskukseen sijoitettaisiin ne lypsytyyppiset itäsuomenkarjan lehmät ja muut eläimet, jotka eivät mahdu Kainuun ammattiopiston tiloihin sekä Sukevan geenipankin länsisuomenkarjan eläimet. Yhteenveto kustannuksista Sijoittamisesta vastaanottajille muodostuvat ja vuotuiset kompensoitavat kustannukset vaihtoehdossa ovat: 16

17 Aloitusinvestoinnit yhteensä, Seppälä Tarvaala YHTEENSÄ vuodet, vuodet, vuodet, investointikustannus työkustannus tulonmenetykset ja muut kustannukset vuokrakustannus YHTEENSÄ, Vaihtoehdon 1 kustannukset ovat ensimmäisen vuoden osalta ja seuraavilta vuosilta Kymmenen vuoden kustannuskertymä on Sukevan geenipankkikarja sijoitettaisiin Kainuun ammattiopiston ja Ahlmanin ammattiopiston maatiloille siten, että Kainuun ammattiopiston opetusmaatilalla (Seppälä) Kajaanissa olisi 30 itäsuomenkarjan lehmää, 10 itäsuomenkarjan hiehoa, 15 itäsuomenkarjan lehmävasikkaa ja kolme itäsuomenkarjan jalostussonnia sekä 10 suvultaan merkittävää, mutta heikkotuottoista itäsuomenkarjan lehmää, joille vuokrataan erillinen karjasuoja opetusmaatilan ulkopuolelta ja Ahlmanin ammattiopistossa Tampereella olisi 8 itäsuomenkarjan lehmää, 10 länsisuomenkarjan lehmää, seitsemän länsisuomenkarjan hiehoa ja kahdeksan länsisuomenkarjan lehmävasikkaa. Tämä vaihtoehto olisi muutoin sama kuin vaihtoehto 1, mutta Ahlman korvaa Tarvaalan sijoituspaikkana. Ahlmanin opisto sijaitsee Tampereen kaupungin alueella, mikä mahdollistaisi eläinten hyödyntämisen matkailussa sekä tiedottamisen eläingeenivarojen suojelutyöstä. Yhteenveto kustannuksista Sijoittamisesta vastaanottajille muodostuvat ja vuotuiset kompensoitavat kustannukset vaihtoehdossa ovat: Aloitusinvestoinnit yhteensä, Seppälä Ahlman YHTEENSÄ vuodet, vuodet, vuodet, investointikustannus työkustannus tulonmenetykset ja muut kustannukset YHTEENSÄ,

18 Vaihtoehdon 2 kustannukset ovat ensimmäisen vuoden osalta ja seuraavilta vuosilta Kymmenen vuoden kustannuskertymä on Sukevan geenipankkikarja sijoitettaisiin Kainuun ammattiopiston, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman maatiloille siten, että Aloitusinvestoinnit yhteensä, Kainuun ammattiopiston opetusmaatilalla (Seppälä) Kajaanissa olisi 30 itäsuomenkarjan lehmää, 15 itäsuomenkarjan hiehoa, 20 itäsuomenkarjan lehmävasikkaa ja kolme itäsuomenkarjan jalostussonnia ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa (Tarvaala) Saarijärvellä olisi 10 itäsuomenkarjan lehmää, viisi itäsuomenkarjan hiehoa, viisi itäsuomenkarjan lehmävasikkaa sekä 10 länsisuomenkarjan lehmää, viisi länsisuomenkarjan hiehoa ja kuusi länsisuomenkarjan lehmävasikkaa ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman maatilalle Ruukkiin sijoitetaan 10 suvultaan merkittävää, mutta heikkotuottoista itäsuomenkarjan lehmää. Tämä suositusvaihtoehto olisi muutoin sama kuin vaihtoehdossa 1, mutta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tehtävänä olisi ylläpitää niitä itäsuomenkarjan eläimiä, joita ei sijoiteta Kainuun ammattiopiston tai Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen opetusmaatilalle. Nämä eläimet ovat suvultaan merkittäviä, mutta maidontuotantokyvyltään heikkoja. Rodun geneettisen variaation ylläpidon vuoksi myös nämä eläimet on säilytettävä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois- Pohjanmaan tutkimusasemalle ei voi sijoittaa lypsylehmiä, koska lypsyä ja maidon jatkokäsittelyä ei voida siellä järjestää. Yhteenveto kustannuksista Sijoittamisesta vastaanottajille muodostuvat ja vuotuiset kompensoitavat kustannukset vaihtoehdossa ovat: Seppälä Tarvaala Ruukki YHTEENSÄ vuodet, vuodet, vuodet, vuodet, investointikustannus työkustannus tulonmenetykset ja muut kustannukset YHTEENSÄ, Vaihtoehdon 3 kustannukset ovat ensimmäisen vuoden osalta ja seuraavilta vuosilta Kymmenen vuoden kustannuskertymä on

19 4. Sukevan geenipankkikarja sijoitettaisiin Kainuun ammattiopiston, Ahlmanin ammattiopiston ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman maatiloille siten, että Aloitusinvestoinnit yhteensä, Kainuun ammattiopiston opetusmaatilalla (Seppälä) Kajaanissa olisi 30 itäsuomenkarjan lehmää, 15 itäsuomenkarjan hiehoa, 20 itäsuomenkarjan lehmävasikkaa ja kolme itäsuomenkarjan jalostussonnia ja Ahlmanin ammattiopistossa Tampereella olisi 8 itäsuomenkarjan lehmää, 10 länsisuomenkarjan lehmää, seitsemän länsisuomenkarjan hiehoa ja kahdeksan länsisuomenkarjan lehmävasikkaa ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman maatilalle Ruukkiin sijoitetaan 10 suvultaan merkittävää, mutta heikkotuottoista itäsuomenkarjan lehmää. Tämä suositusvaihtoehto olisi muutoin sama kuin vaihtoehdossa 1, mutta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tehtävänä olisi ylläpitää niitä itäsuomenkarjan eläimiä, joita ei sijoiteta Kainuun ammattiopiston tai Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen opetusmaatilalle. Nämä eläimet ovat suvultaan merkittäviä, mutta maidontuotantokyvyltään heikkoja. Rodun geneettisen variaation ylläpidon vuoksi myös nämä eläimet on säilytettävä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois- Pohjanmaan tutkimusasemalle ei voi sijoittaa lypsylehmiä, koska lypsyä ja maidon jatkokäsittelyä ei voida siellä järjestää. Yhteenveto kustannuksista Sijoittamisesta vastaanottajille muodostuvat ja vuotuiset kompensoitavat kustannukset vaihtoehdossa ovat: Seppälä Ahlman Ruukki YHTEENSÄ vuodet, vuodet, vuodet, vuodet, investointikustannus työkustannus tulonmenetykset ja muut kustannukset YHTEENSÄ, vaihtoehdot Vaihtoehdon 4 kustannukset ovat ensimmäisen vuoden osalta ja seuraavilta vuosilta Kymmenen vuoden kustannuskertymä on Työryhmän näkemyksen mukaan Ylä-Savon ammattiopisto (Peltosalmi) Iisalmessa soveltuisi hyvin Sukevan itäsuomenkarjan uudeksi sijoituspaikaksi. Ylä-Savon ammattiopistolla on aktiivista tutkimusyhteistyötä, mikä edesauttaisi itäsuomenkarjan rotuominaisuuksien tutkimista. Oppilaitos ei ole kärsinyt opiskelijapulasta monien muiden luonnonvarayksiköiden tavoin. Koska Ylä-Savon ammattiopisto voi ottaa Sukevan geenipankkieläimiä rakennusinvestoinnin vuoksi vasta vuonna 2009, olisi eläimille löydettävä väliaikainen sijoituspaikka. Työryhmällä ei ole esitystä siitä, mihin Sukevan eläimet siirrettäisiin avo-osaston lakkauttamisen jälkeen ennen kuin Ylä-Savon 19

20 ammattiopiston karjarakennuksen laaja peruskorjaus saadaan valmiiksi. Oppilaitoksen kustannusvaikutukset on esitetty liitteessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Savon tutkimusasemalle Maaningalle voitaisiin sijoittaa 10 itäsuomenkarjan lehmää. Pohjois-Savon tutkimusasemalle valmistuu uusi karjarakennus vuoden 2008 lopussa, jonne eläimet sijoitettaisiin. Koska Sukevan avo-osaston toiminta loppuu , tulisi löytää väliaikainen sijoituspaikka itäsuomenkarjan eläimille. Työryhmän mielestä tämä heikentää Pohjois-Savon tutkimusaseman edellytyksiä toimia sijoitusvaihtoehtona. 3.2 Jatkotoimenpiteet Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että laaditaan eri julkishallinnollisten organisaatioiden välinen sopimus alkuperäisrotujen säilytysyhteistyöstä. On huomattava, että Pelson vankilan maatilalla on pohjoissuomenkarjan ja suomenlampaan elävät geenipankit, mutta suojelutoimia ei ole virallistettu sopimuksin. Sopimuksessa tulee määritellä eri osapuolten velvollisuudet ja vastuut mukaan lukien taloudelliset vastuut. Lisäksi säilytystoimintaan osallistuvien organisaatioiden yhteistyötä ja tietojen välittämästä on huomattavasti parannettava. Tämän asian suunnittelu soveltuu parhaiten maa- ja metsätalousministeriön geenivaraneuvottelukunnan tehtäväksi. Eläinten siirron suunnittelevat ja toteuttavat Sukeva vankilatilan ja karjan uusien sijoituspaikkojen vastuuhenkilöt sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen eläingeenivaraohjelman koordinaatiosta vastaavat henkilöt. Siirrettävät eläimet terveystarkastetaan ennen siirtoa uuteen sijoituspaikkaan. 4 Lähteet MMM Kotieläinten geeniainestoimikunnan mietintö. MMM:n komiteamietintö 1983: 76. Maaja metsätalousministeriö, Helsinki. MMM Suomen kansallinen eläingeenivaraohjelma. MMM:n julkaisuja 17/2004. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:18. Opetusministeriö, Helsinki. Tapio, I., Värv, S., Bennewitz, J., Maleviciute, J., Fimland, E., Grislis, Z., Meuwissen, T.H.E., Miceikiene, I., Olsaker, I., Viinalass, H., Vilkki, J. and Kantanen, J Prioritization for conservation of northern European cattle breeds based on analysis of microsatellite data. Conservation Biology 20, 6:

21 5 Líite Kaikki alkuperäisrodun eläimet/kyytöt (lypsylehmät + uudistus) yhdessä navetassa Alkuperäisrodun eläimet (lypsylehmät + uudistus) eri navetoissa Maatiaislehmien alustava kustannusvertailu eri sijoitusvaihtoehdoissa Karja Sukevalla - Karja Sukevalla - valtio (vertailu) valtio (vertailu) Rajoitetut Täydet Sukevainvestoinnit maatilainvestoinnit leasinginlaskennalla leasinginlaskennalla + ilmoitettu päärakennuksen vuokrakorotus Seppälän oppilaitos (kaikki kyytöt + uudiskarja) Peltosalmen oppilaitos (kaikki kyytöt + uudiskarja) MTT "Maisemalehmät" noin 10 kpl Ruukkiin Ahlmannin oppilaitos (osa kyytöistä 16 kpl + uudiskarja) Peltosalmen oppilaitos (osa kyytöistä n. 25 kpl + uudiskarja) Seppälän oppilaitos (osa lypsykyytöistä kpl + uudiskarja) Seppälän oppilaitos (Maisemakyytöt noin 10 kpl + uudiskarja) Tarvaalan oppilaitos (osa eläimistä kpl + uudiskarja) Ensimmäisen vuoden kustannukset, : Välittömät tuotantoinvestoinnit yhteensä ( ) (0) (460000) ( ) (820000) (19000) (210000) (575000) (0) (0) (10000) => investoinnin vuosikustannus (korko 9 %, 15 vuotta, jäännösarvo 0 ==> Leasinglaskentatapa) lisätyövoimatarve (palkkatyö, urakointi) muu kustannus (sis. mm. työ- ja hallinnointikustannukset, ) => kompensoitava kustannus aloitusvuodelle, Kustannukset ensimmäisen vuoden jälkeen, : Tuotantoinvestoinnit yhteensä ( ) (440000) (902000) (0) (0) (0) (0) (0) (0) (0) (0) => investoinnin vuosikustannus (korko 9 %, 15 vuotta, jäännösarvo 0 ==> Leasinglaskentatapa) lisävuokra päärakennuksen saneerauksesta (1-5 vuotta, kustannukset laskennassa "heti") työvoiman jatkuva- tai lisätarve (palkkatyö, urakointi) muu kustannus (sis. mm. työ- ja hallinnointikustannukset, ) => kompensoitava jatkuva kustannus, uosi BUDJETOITAVA/KOMPENSOITAVA KUSTANNUS ALOITUSVUONNA (aloitusvuosi ja/tai ennen sitä), BUDJETOITAVA/KOMPENSOITAVA JATKUVA KUSTANNUS (aloitusvuodesta eteenpäin), KUSTANNUS = 10 vuotta,

22 MMM:n vuonna 2007 julkaisemat työryhmämuistiot 2007:1 Maatalouspolitiikan vaihtoehdot työryhmä Loppuraportti ISBN :2 Peltobiomassa, liikenteen biopolttonesteet ja biokaasu -jaosto Loppuraportti ISBN :3 Patoturvallisuustyöryhmän loppuraportti ISBN :3a Dammsäkerhetsarbetsgruppens slutrapport ISBN :4 Rapport från arbetsgrupp för att utarbeta system för administration av landskapet Ålands stöd ur EU:s landsbygdsfond (EJFLU) för kommande programperiod ISBN :5 Geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevien Bonnin ohjeiden kansallinen toimeenpano.taustaselvitys, Helsinki 2006 ISBN :6 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten laboratoriopalvelujen rationalisointi ISBN :7 Metsäntutkimuslaitoksen maiden hallinnan siirto ISBN :8 Luonnonvarojen ja elintarviketalouden talous- ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kehittäminen. Selvitysmies Ilkka P. Laurilan arviot ja ehdotukset ISBN :9 Luonnonvara-alan teknologisen tutkimuksen kehittäminen Selvitysmies Markku Järvenpään arviot ja ehdotukset ISBN :10 Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun täydentäminen. Metsähallituksen ja luontojärjestöjen ns. dialogiratkaisun jatkotoimenpiteet ISBN :11 Maaseudun mikroyritysten kattavammat palvelut Maaseudun mikroyritysten yrityspalveluiden seurantaryhmän 2. väliraportti ISBN :12 Maaseutuelinkeinorekisterilain uudistamistyöryhmä ISBN :13 Artiklan 141 mukaista tukea valmistelleen työryhmän raportti ISBN :14 Luonnonvara-alan bioteknologinen tutkimus ja sen kehittäminen. Selvitysmies Jouni Aallon arviot ja ehdotukset ISBN