Kylä välittää raportti ajalta

Transkriptio

1 Kylä välittää raportti ajalta TOTEUTTAJAN TIEDOT Päätoteuttaja: Päijät-Hämeen koulutuskonserni KY Koulutuskeskus Salpaus (Y-tunnus ) Yhteyshenkilö: Liisa Helanto, projektipäällikkö, kyläasiamies Hanketta toteuttavat seuraavat yhdistykset oman hankesuunnitelmansa mukaisesti: Päijät-Hämeen kylät ry (Y-tunnus ) Yhteyshenkilö: Hannu Markkanen, puheenjohtaja Varsinais-Suomen Kylät ry Egentliga Finlands Byar r.f. (Y-tunnus ) Yhteyshenkilö: Tauno Linkoranta, kyläasiamies Västnylands Byar r.f. Länsi-Uudenmaan Kylät ry (Y-tunnus ) Yhteyshenkilö: Pirkko Kaskinen, kyläasiamies Hämeen Kylät ry (Y-tunnus ) Yhteyshenkilö: Elina Leppänen, kyläasiamies 2 HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS Kylä välittää, hankenumero 6007, Dnro 464/ HANKKEEN TOTEUTUS AJALLA Toteutetut toimenpiteet 1. Kylä toteuttaa lähidemokratiaa a. Kyläsuunnittelun edistäminen, ohjaaminen ja kehittäminen Toiminta-alueella on päätetty käynnistää kyläsuunnittelu 18 kylässä (5 P-H, 2 K-H, 7 V-S, 4 U). Lisäksi Uudellamaalla Karjalohjalla käynnistetään kyläsuunnitteluhanke. Päijät-Hämeessä Artjärvellä on kiinnostusta päivittää kuntastrategia kyläsuunnitelmaksi, kunnan liittyessä osaksi Orimattilan kaupunkia. Osassa kyliä on tehty jo ohjausta, osa vasta kerää tausta-aineistoa asukaskyselyllä. Teemallista kestävän kehityksen kyläsuunnittelua käynnistetään Kustavin Salminiitussa yhdessä Turun AMK:n kanssa. Yhteistyötä tehdään alueen muiden kylähankkeiden kanssa etenkin kyläsuunnittelun prosessin ohjauksessa. Kanta-Hämeessä on käynnissä useita hankkeita: Toimeliaat kylät, Pitäjärinki ja Toimivat kylät, menestyvä kunta. Varsinais-Suomessa yhteistyökumppanina ovat Someron kyläsuunnitteluhanke ja LOIKKA hanke Loimaan seutukunnassa. Valmistuneita kyläsuunnitelmia on (Someron Leader-hanke). Kyläasiamiehet ovat välittäneet hyviä kyläsuunnittelun toimintamalleja ja asiantuntemusta erilaisissa seminaareissa ja YTR:n teemaryhmien työskentelyssä. Elina Leppänen on toiminut Maaseutuasumisen teemaryhmän asiantuntijana kyläsuunnittelun ja kaavoituksen yhteensovittamiseen liittyen. Myös Hämeenlinnan seudun Kyläkaavahankkeen kanssa tehdään yhteistyötä mm. asukastoimintaan liittyen.

2 Tauno Linkoranta on toiminut asiantuntijana ja kommentoijana Kyläsuunnittelu tutkimushankkeessa ( Oulun yo, Kajaanin yksikkö). 2 b. Lähidemokratiajärjestelyihin osallistuminen Kevään aikana eri maakunnissa on aktivoitu kyliä/ yhdistyksiä kuntakohtaiseen yhteistyöhön ja toimintamuotojen kehittämiseen. Varsinais-Suomessa perustettiin Maskun kylä- ja kotiseututoimijoiden yhteisfoorumi, avustettiin Lemun yhdistysten yhteisen Kotiseutuneuvoston synnyssä ja Someron kylien neuvottelukunnan toiminnassa sekä käynnistettiin Rymättylän yhdistysten yhteistoimintaa. Uudellamaalla on kylien yhdistysten yhteistyötä käynnistetty Karjalohjalla sekä perutettu Raaseporin kylät ry. Kuntakohtaisia Asukasvaikuttaminen tilaisuuksia pidettiin 4 kpl Keski- Uudellamaalla. Kantahämäläisten alkanutta yhdistysten yhteistyötä jatkettiin järjestämällä kolme yhdistystapaamista, joissa työstettiin yhdistysten yhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia sekä sovittiin kyselyn teettämisestä, jotta selkeytyisi miten yhteistyötä voitaisiin viedä käytäntöön. Verkostoon on tullut mukaan uusia kuten MLL sekä SPR. Yhdistysfoorumin toimintaa esiteltiin Hämeen liiton Open Campus hankkeen Valloita ja vaikuta verkostoissa seminaarissa. Kylien ja kunnan yhteistyöteemaa käsiteltiin Kanta-Hämeessä Riihimäen seudulla yhdistysilloissa, jotka järjestettiin yhteistyössä EMO ry:n ja Toimeliaat kylät hankkeen kanssa. Päijät-Hämeessä osallistuttiin kuntakohtaisten kyläneuvottelukuntien kokouksiin ja Varsinais-Suomessa aktivoitiin erityisesti Salon seutua. Aihealueen seminaareja järjestettiin Janakkalassa 1.3. ( Kylät ja kunta yhdessä erilaisia toimintamalleja meiltä ja muualta ), Salon Perttelissä ( Kyläyhdistys toimijana )sekä Lahdessa 16.3.( Kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? ). Seminaareihin osallistui yhteensä yli 100 maaseudun toimijaa. Seminaariohjelmat liitteenä. Lähidemokratiaseminaarissa annettiin päättäjille, viranomaisille, kylä- /asukas- ja yhdistystoimijoille eväitä pohtia millainen alueellisen vaikuttamisen malli soveltuisi Päijät-Hämeeseen, jossa tehdään selvitystä 9 kunnan liittymiseksi yhdeksi, lähes maakunnan kokoiseksi, kunnaksi. Tauno Linkoranta on toiminut valtakunnallisen Voimistuvat Kylät kampanjan koordinaatioryhmässä. Hän on myös isännöinyt SataKylät ry:n opintomatkaa Salon seudulle , jossa teemana oli lähidemokratia. Kyläasiamiehet osallistuivat myös alueellisen vaikuttamisen ALVA -verkostotapaamiseen 4.5.Helsingissä. Tällöin tehtiin analyysia käytössä olevien lähidemokratiamallien toimivuudesta. 2 Maakunnassa kootaan ja toteutetaan paikallistoimintaohjelma Varsinais-Suomi ja Kanta-Häme ovat päässeet jo hyvään vauhtiin ohjelmatyössä. Ohjelmien teemat ovat selkiytyneet ja toimijoita on sitoutettu jatkotyöskentelyyn. Päijät-Hämeessä ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi koostaa ohjelmaa luonnosvaiheeseen kevään aikana, sillä kuntaliitosselvityksen tulos vaikuttaa suuresti siihen, miten esim. palvelutuotannon uudet yhteistyökuviot tullaan toteuttamaan. Kuntajakoselvitys julkistettiin kesäkuun alussa. Alkusyksystä kunnat tekevät omia mielipidekyselyitään, ja päätös Lahden kaupunkiin liittymisestä tehdään kunnissa syyskuussa. Kanta- ja Päijät-Hämeessä yhtenä lähestymistapana ohjelman painopisteiden löytämiseksi käytettiin valtakunnallisten ohjelmien toimenpiteiden arviointikyselyä. Kyselyyn oli valtakunnan

3 tason maaseudun kehittämisohjelmista valittu sellaiset toimenpide-esitykset, joihin alueen toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa suoraan tai välillisesti. 66 kysymyksen sarja oli valittu seuraavista ohjelmista: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma (YTR), Vastuuta ottava paikallisyhteisö (SYTY), Asuinmaaseutu (YTR). Vastauksia saatiin yhteensä 84 kpl, ( K-H 39, P-H 45) 3 Kanta-Hämeessä järjestettiin Eteläsuomalaiset maaseudut Hämeen paikallisohjelman teemat -työpaja, jossa työstettiin neljä alustavaa näkemystä arviointikyselyn tulosten pohjalta. Näitä teemoja on eri toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa täsmennetty. Paikallistoimintaohjelmaluonnos on ollut jo esittelyssä 22.5 maakunnallisilla kyläpäivillä Ypäjänkylällä. Varsinais-Suomessa materiaalia on kerätty kyläkierroksilla mm. Loimaan seutukunnassa ja ohjelmaideointia tehty Maskussa sekä maaseututoimijoiden tulevaisuusverstaassa Turussa. Uudellamaalla on suunniteltu työryhmässä asukaskyselyn sisältöä ja toteutusta, tutustuttu olemassa olevaan materiaaliin ja käynnistetty yhteistyöneuvottelut Laurean( HAMK) sekä maakunnallisten ja seudullisten toimijoiden kanssa. Ohjelman sisältöön keskeisesti liittyviin seminaareihin osallistuttiin mm. Asuinmaaseutu Tampereella, YTR:n verkostotapaaminen Tampereella, Hämeenlinnan Kyläkäräjät ja Järjestöfoorumi, Päijät-Hämeen turvallisuusseminaari 8.4 Lahdessa ja Osallistuva kylä seminaari Lapualla. Ohjelmatyön kannalta on tärkeää kiinteä yhteistyö paikallisten toimintaryhmien kanssa. Hanketyöryhmätoimintaan osallistutaan mm. Varsin Hyvä ry:n (V-S) ja Ykkösakseli ry:n (U) osalta. Päijät-Hämeessä yhteinen neuvonta- ja aktivointikiertue (ITSE) on lisääntynyt vuorovaikutusta tuntuvasti. Maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmatyöhön annettiin kommentteja/ osallistuttiin Kanta- ja Päijät- Hämeessä sekä Varsinais-Suomessa. Maaseutupoliittinen osallistuminen on aktiivisinta Varsinais- Suomessa, jossa Tauno Linkoranta on mukana MYR:in maaseutujaostotoiminnassa. Tauno osallistuu myös SYTY:n kyläjaostotoimintaan ja välittää näin arvokasta ensi käden tietoa kylätoiminnasta. Keskeisten teemojen eteenpäinviemiseksi maakunnissa osallistuttiin projektien suunnittelutyöhön mm. Elina Leppänen valmisteli Hämeen Ely-keskuksen maaseudun kehittämishankkeiden ideahakuun 6 hankeideaa, joista valokuituneuvontaan liittyvää hankeideaa jatkotyöstettiin osaksi Päijät-Hämeen liiton ylimaakunnallista Sadan Megan maakunta -hanketta. Rahoitushakemus on jätetty Ely-keskukseen. Varsinais-Suomessa on Maskun kunnan ja Leader ryhmän (Varsin Hyvä) kanssa suunniteltu kunnan yleishyödyllisten kiinteistöjen (=kylätalojen) energiaremonttihanketta. Yhteistyöstä Turun yliopisto/ Brahea ja Turun AMK:n kanssa on syntynyt Onni kutsuu kylään hanke, jonka rahoitushakemus on jo jätetty. Ohjelmatyössä edettiin teemoittain; järjestettiin itse tai osallistuttiin työn kannalta keskeisten teemojen koulutuksiin ja seminaareihin. Kyläasiamiesten rooli tiedon ja kokemusten välittäjänä ja apu yhteistyökumppanien löytämisessä ja verkostoyhteyksien solmimisessa on keskeinen. Sopimuksellisuus: Päijät-Hämeessä järjestettiin yhteistyössä toimintaryhmien (Etpähä ry, Päijänne-Leader ry) kanssa huhtikuussa ITSE kiertue ( Ideat Teoiksi, Suunnitelmat Eduksi). Neuvonta ja aktivointitilaisuudet kattoivat koko maakunnan, ja niissä ideoitiin paikallisia palveluita yhdistyspohjalta, esimerkkeinä hyviä toimintamalleja meiltä ja muualta. Tilaisuuksissa tavoitettiin yhteensä 70 maaseudun toimijaa.

4 Tauno Linkoranta osallistui YTR:n Sopimuksellisuus teemaryhmätoimintaan (loppui 30.4.) Hyvinvointi ja maaseudun palvelut: Kanta-Hämeessä järjestettiin keskustelutilaisuus Kylän ja koulun yhteistyö Kojon koululla Forssassa. Illan innostamana Kojon kyläyhdistyksen osaksi perustettiin koulun vanhempainryhmä. Saamaa teemaa käsiteltiin myös Riihivalkaman kyläkokouksessa. 4 Maaseutuasumisen edistäminen: Kanta- Hämeessä tehtiin laajaa yhteistyötä: Hämeen liiton ProAsumisen Häme projektin kanssa suunniteltiin Kestävä maaseutuasuminen -seminaarin ohjelma, Tammelan Kylä kelpaa 2010 kyläasumisen messutapahtuman kanssa kylätoiminnan- ja kulttuurin teemapäivän suunnittelu ja järjestelyt. Lisäksi osallistuttiin Hämeenlinnan kehittämiskeskuksen Kyläkaavahankkeen käynnistämiseen ja tehtiin yhteistyötä Forssan seudun rakennemalliin liittyen sekä osallistuttiin YTR:n Maaseutuasumisen teemaryhmän työryhmään, joka toi kylänäkökulmaan Ympäristöministeriön kyläkaavoitusoppaaseen. Varsinais-Suomessa käynnistettiin Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean maaseutuasumishankkeen ideointia, yhteisiä tilaisuuksia ja suunnittelua SYTY:n Kylä auttaa ja välittää kriisissä hankkeen kanssa Kulttuuriympäristö: Varsinais-Suomessa aktivoitiin kotiseututoimijoita ja kirkonkylien asukkaita Salossa, Taivassalossa ja Laitilassa. Lisäksi on aloitettu ELY-keskuksen kanssa kummikylätoiminta ns. vieraslajien tuhoamiseksi. Yhteistyötä tehdään myös Maskun kunnan Turku 2011 hankkeen Jatulintarhat kanssa. Kestävä kehitys: Varsinais-Suomessa on aihealueeseen liittyen osallistuttu Pro Saaristo ympäristötietoisuustoimintaan 16.2., Turun kaupungin New Bridges hankkeen työskentelyyn Naantalissa, Turun AMK:n neuvottelukuntatoimintaan & kärkihankesuunnitteluun (Liikkumisen muutos kuntaliitoskirkonkylissä) AMK:n kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa. Lisäksi on osallistuttu Turun seudun rakennemalli 2035 työpajaan. Kylämatkailu: Varsinais-Suomen Vuoden Kylä kilpailu käydään kylämatkailuteemalla Turisti tulee kylään 3. Ylimaakunnalliset toimenpiteet Opintoretki Tammelaan Hallitustapaaminen järjestettiin Tammelan Letkun kylällä 6.2. Tapaamiseen oli kutsuttu mukaan hallituksen jäsenet Päijät-Hämeen kylät ry:stä, Varsinais-Suomen Kylät ry:stä sekä Länsi- Uudenmaan Kylät ry:stä ja Hämeen Kylät ry:stä. Paikalla oli kaikkiaan 29 kylien kehittäjää. Tavoitteena oli tutustua eri maakuntien toimijoihin, kirkastaa yhteisiä tavoitteita, suunnitella toimenpiteitä ja käynnistää paikallisohjelmatyötä. Yhdessä mietittiin odotuksia ylimaakunnallisen hankkeen suhteen: Yleisellä tasolla hankkeelta odotettiin toimintaan rahaa, ideoita, energiaa ja vertaistukea. Yhteistyön kautta toiminnalle saadaan lisää vaikuttavuutta ja julkisuutta. Eteläsuomalainen maaseutukuva, identiteetti/ imago kirkastuu. Hankkeessa olisikin hyvä onnistua määrittämään eteläsuomalainen maaseutu ja sen kylien erityispiirteet, siis jonkin tason brändi. Vuorovaikutuksen tehostuminen lisää myös edunvalvonnan edellytyksiä eri alueilla.

5 Seuraavana tehtävänä oli miettiä megatrendejä tai hiljaisia signaaleja, jotka tulevat merkittävästi vaikuttamaan maaseutualueiden kehittämiseen seuraavan 10 vuoden aikana. Nämä voivat olla mahdollisuuksia tai uhkia, joihin meidän tulee varautua paikallistoimintaohjelmien strategiatyössä. Äänestyksen jälkeen jatkopohdintaan pääsivät: maaseutu ja metropolialueen yhteistyö, ekologinen kestävyys, kylän asukkaat ja lähiruoka. 5 Raportti tapaamisesta liitteenä. Opintomatka Saksaan ja Itävaltaan Maaseutuverkon järjestämä opintomatka asiantuntijoille toteutui Vierailun teemoja olivat kyläsuunnittelu, kylämaisemasuunnittelu, kylien ja kunnan yhteistyö sekä kylien energiaratkaisut. Matkalta jäi erityisesti mieleen kansalaislähtöinen ajattelu; arvostava näkemys asukkaisiin ja yhdistyksiin. Dorf = (suom. kylä) on käytännössä pieni kunta, ja maaseudun arvostus oli selvästi toista luokkaa kuin meillä täällä Etelä-Suomessa. Maaseutukunnat ovat ylpeitä maaseutumaisuudestaan; kunta halutaan pitää kylän kokoisena. Huomattavaa oli, että kyläsuunnitteluprosessiin saatiin pitkäjänteisesti ulkopuolista asiantuntijaapua osavaltiolta. Osallistava kyläsuunnittelu on kunnan vastuulla ja kuntakehittämisen väline. Todettiin, että kunnat/ kylät menestyvät, kun niillä on yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhdistysten kanssa luotu selkeä visio, johon pyritään määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Näimme useita esimerkkejä paikallisiin vahvuuksiin, ympäristöön, uusiutuvaan energiaan liittyvistä vahvoista visioista ja toimenpiteistä niiden toteuttamiseksi. Opintomatkan tuloksena syntyi ajatus seminaarista, jossa hyödynnetään kansainvälisiä asiantuntijoita. Seminaari voitaisiin toteuttaa yhteistyössä Verkostoyksikön kanssa. Kohderyhminä olisivat kehittäjien lisäksi pienten kuntien johtajat. Kyläasiamiesten suunnittelutapaamiset Kyläasiamiesten yhteisiä tapaamisia pidettiin 5 kertaa., aiheina mm. hallitustapaamisen suunnittelu, ohjelmatyö, esittelyaineistot, opintomatkojen suunnittelu, raportointi ja maksatusasiat. Lisäksi järjestettiin erillinen työpaja Saksan Itävallan matkan kokemuksista. Tapaamisia pyritään järjestämään järkevästi eri maakunnissa aina muiden tapaamisten yhteydessä. Yksi tapaamista toteutuikin Kylätoimijoiden neuvottelupäivien yhteydessä Helsingissä. 4. Määrälliset seurantatiedot: Maakunnallisia / seudullisia paikallistoimintaseminaareja on järjestetty 6 kpl. Seminaarit tavoittivat kaikkiaan lähes 200 maaseudun toimijaa. Kyläyhdistys toimijana / Salon Pertteli 19.1 Kylät ja kunta yhdessä erilaisia toimintamalleja meiltä ja muualta / Janakkala 1.3 Kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? / Lahti 16.3 Loimaan seutukunnan kylätoimintapäivä / Loimaa 27.3 Vakka-Suomen arvokkaat maisemat ja muinaisjäännökset / Laitila 13.4 Eteläsuomalaiset maaseudut Hämeen paikallistoimintaohjelman teemat / Hämeenlinna 20.4.

6 Kehittämistyöhön liittyviä kylä-, kunta- tai asiakohtaisia aktivointitilaisuuksia on järjestetty yhteensä 67 kpl (10 K-H, 25 V-S, 20 U, 12 P-H). 6 Kotimaan opintoretkiä järjestettiin 1 kpl Tammelan Letkun kylään Kyläasiamiesten työsuunnittelutapaamisia järjestettiin 5 kpl + työpaja Saksan-Itävallan opintoretken annista. 5. Toteutuksen arviointi, toteutusoletukset ja riskit Hankkeen keskeisiä teemoja mm. lähidemokratiaa ja kansalaisvaikuttamista, on pystytty pitämään hyvin esillä kuntaliitosten suuren määrän vuoksi. Yhdistysten yhteistyö on lähtenyt liikkeelle varsin hyvin, vaikka perinteitä on vähän. Myös uusia kumppanuuksia on syntynyt. Kyläyhteisöissä on aktivoitumisen merkkejä ja konkreettisia toimiakin. Hanke on toteutunut suunnitelmien mukaan eikä hankkeella itsellään näyttäisi olevan suuria riskejä epäonnistua. Käytännössä kylä- ja kuntatasolla on edelleen riskinä se, että kunnissa ei kylien ja yhdistysten toimintaa oteta riittävän vakavasti. Hankkeen teknisenä haasteena on edelleen maksupäätöksen viivästymisen mahdollisuus ja sitä johtuva väliaikaisrahoituksen riittämättömyys. Työlääseen hankebyrokratiaan väsyminen on myös varteenotettava riski. 3.3 Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaiskustannukset ajalla olivat ,08 euroa. Kustannukset Ylimaa- Päijät- Varsinais- Kanta- YHT. Rahoitus kunnallinen Häme Suomi Uusimaa Häme Henkilöstökulut , , , , , ,03 EU-rahoitus ,95 Palveluiden ostot 821,19 481,05 305, , , ,74 Valtion rahoitus ,05 Vuokrat 475, , ,96 200, , ,48 Julkinen yht , 00 Matkakulut kotimaa Matkakulut ulkomaat Muut kustannukset 1 709, , , , , ,49 Yksityinen rahoitus 1532,52 107,76 0,00 0,00 0, , , ,07 615,59 865, , ,06 954, 08 YHTEENSÄ , , , , , , 08 YHTEENSÄ , Tiedotus ja esittelymateriaali Hankkeen toiminnasta tiedotetaan maakuntien yhteenliittymien internet-sivuilla ja kyläkirjeillä, sekä sähköisenä, että paperilla. Kyläkirjeiden sähköisellä postituslistalla on noin 300 nimeä/ maakunta.

7 Internet sivut ovat tärkeä tiedotuskanava kaikissa maakunnissa. Hämeen ja Päijät-Hämeen uudistetut kotisivut ja avattiin kevään ja alkukesän aikana. Portaalit toimivat myös hankkeen sivustona, mm. paikallistoimintaohjelmaprosessi, kyläsuunnittelun ohjeistus ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä kunta-kyläyhteistyöhön löytyy sivustoilta. Tiedotus tulee uusien helpommin päivitettävien sivujen ansiosta merkittävästi tehostumaan ja monipuolistumaan. Lisäksi Hämeessä käynnistettiin kampanja kylien näkyvyyden lisäämiseksi netissä. Tavoitteena on, että kylille tulee esittelysivut Häme-Wikiin. 7 Roll-up esittelymateriaalit valmistuivat kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla. Suunnittelutyö tehtiin keskitetysti, joten projektin ilme on eri maakunnissa yhteneväinen. Samalla valmistuivat monistettavat A5 esitekannet. Kukin osahanke tuottaa ppt -esittelyjä soveltaen eri tarkoituksiin. Tiedotteita ja lehtijuttuja tarjottiin aktiivisesti medialle. Päijät-Hämeessä onnistuttiin pääsemään TV2:n alueuutisiin (16.3. Lähidemokratiaseminaari), kyläasiamiehen radiohaastatteluja tehtiin kaikissa maakunnissa. Lehtiartikkeleita oli runsaasti mm. Varsinais-Suomessa (28 kpl ) ja Päijät-Hämeessä (20 kpl). Lehdet olivat pääosin maakunta- ja paikallislehtiä, mutta myös esim. Maaseutuplus lehteen saatiin juttu hankkeesta. Seminaareista ja muista yleisötapahtumista tiedotettiin maksetuilla ilmoituksilla. Sisäinen tiedotus maakuntien yhteenliittymien hallituksille, työryhmille ja aluetiimeille on säännöllistä, samoin yhteistyö ja tiedonvaihto hankkeen etenemisestä muiden maakuntien kanssa on ollut tiivistä. 4. ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS Lahdessa Marita Modenius, rehtori PHKK, Koulutuskeskus Salpaus Raportin liitteet: 1. alahankkeiden raportit ajalta Tammelan opintomatkan raportti 3. internet -sivujen layoutit