Kylä välittää maksuraportti ajalta

Transkriptio

1 Kylä välittää maksuraportti ajalta TOTEUTTAJAN TIEDOT Päätoteuttaja: Päijät-Hämeen koulutuskonserni KY Koulutuskeskus Salpaus (Y-tunnus ) Yhteyshenkilö: Liisa Helanto, projektipäällikkö, kyläasiamies Hanketta toteuttavat seuraavat yhdistykset oman hankesuunnitelmansa mukaisesti: Päijät-Hämeen kylät ry (Y-tunnus ) Yhteyshenkilö: Hannu Markkanen, puheenjohtaja Varsinais-Suomen Kylät ry Egentliga Finlands Byar r.f. (Y-tunnus ) Yhteyshenkilö: Tauno Linkoranta, kyläasiamies Västnylands Byar r.f. Länsi-Uudenmaan Kylät ry (Y-tunnus ) Yhteyshenkilö: Pirkko Kaskinen, kyläasiamies Hämeen Kylät ry (Y-tunnus ) Yhteyshenkilö: Elina Leppänen, kyläasiamies 2 HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS Kylä välittää, hankenumero 6007, Dnro 464/ HANKKEEN TOTEUTUS AJALLA Toteutetut toimenpiteet 1. Kylä toteuttaa lähidemokratiaa a. Kyläsuunnittelun edistäminen, ohjaaminen ja kehittäminen Toiminta-alueella on päätetty käynnistää kyläsuunnittelu 17 kylässä (4 P-H, 2 K-H, 7 V-S, 4 U). Osassa on tehty jo ohjausta, osa vasta kerää tausta-aineistoa asukaskyselyllä. Teemallista kestävän kehityksen kyläsuunnittelua käynnistetään Kustavin Salminiitussa yhdessä Turun AMK:n kanssa. Yhteistyötä tehdään alueen muiden kylähankkeiden kanssa etenkin kyläsuunnittelun prosessin ohjauksessa. Kanta-Hämeessä on käynnissä useita hankkeita: Toimeliaat kylät, Pitäjärinki ja Toimivat kylät, menestyvä kunta. Varsinais-Suomessa yhteistyökumppanina ovat Someron kyläsuunnitteluhanke ja LOIKKA hanke Loimaan seutukunnassa. Valmistuneita kyläsuunnitelmia on (Someron Leader-hanke). Kyläasiamiehet ovat välittäneet hyviä kyläsuunnittelun toimintamalleja ja asiantuntemusta erilaisissa seminaareissa ja YTR:n teemaryhmien työskentelyssä. Elina Leppänen on toiminut Maaseutuasumisen teemaryhmän asiantuntijana kyläsuunnittelun ja kaavoituksen yhteensovittamiseen liittyen. Myös Hämeenlinnan seudun Kyläkaavahankkeen kanssa tehdään yhteistyötä mm. asukastoimintaan liittyen.

2 b. Lähidemokratiajärjestelyihin osallistuminen 2 Kevään aikana eri maakunnissa on aktivoitu kyliä/ yhdistyksiä kuntakohtaiseen yhteistyöhön ja toiminta-muotojen kehittämiseen. Varsinais-Suomessa perustettiin Maskun kylä- ja kotiseututoimijoiden yhteisfoorumi, avustettiin Lemun yhdistysten yhteisen Kotiseutuneuvoston synnyssä ja Someron kylien neuvottelukunnan toiminnassa sekä käynnistettiin Rymättylän yhdistysten yhteistoimintaa. Uudellamaalla Raaseporin kylät ovat kokoontuneet perustamaan yhdistystä. Kuntakohtaisia Asukasvaikuttaminen tilaisuuksia pidettiin 4 kpl Keski-Uudellamaalla. Kantahämäläisten alkanutta yhdistysten yhteistyötä jatkettiin järjestämällä kaksi yhdistystapaamista ja 9.3. joissa työstettiin yhdistysten yhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia sekä sovittiin kyselyn teettämisestä, jotta selkeytyisi miten yhteistyötä voitaisiin viedä käytäntöön. Verkostoon on tullut mukaan uusia kuten MLL sekä SPR. Kylien ja kunnan yhteistyöteemaa käsiteltiin Kanta-Hämeessä Riihimäen seudulla yhdistysilloissa, jotka järjestettiin yhteistyössä EMO ry:n ja Toimeliaat kylät hankkeen kanssa. Päijät-Hämeessä osallistuttiin kuntakohtaisten kyläneuvottelukuntien kokouksiin ja Varsinais-Suomessa aktivoitiin erityisesti Salon seutua. Aihealueen seminaareja järjestettiin Janakkalassa 1.3. ( Kylät ja kunta yhdessä erilaisia toimintamalleja meiltä ja muualta ), Salon Perttelissä ( Kyläyhdistys toimijana )sekä Lahdessa 16.3.( Kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? ). Seminaareihin osallistui yhteensä yli 100 maaseudun toimijaa. Seminaariohjelmat liitteenä. Lähidemokratiaseminaarissa annettiin päättäjille, viranomaisille, kylä- /asukas- ja yhdistystoimijoille eväitä pohtia millainen alueellisen vaikuttamisen malli soveltuisi Päijät-Hämeeseen, jossa tehdään selvitystä 9 kunnan liittymiseksi yhdeksi, lähes maakunnan kokoiseksi, kunnaksi. Tauno Linkoranta on toiminut valtakunnallisen Voimistuvat Kylät kampanjan koordinaatioryhmässä. Hän on myös isännöinyt SataKylät ry:n opintomatkaa Salon seudulle , jossa teemana oli lähidemokratia. 2 Maakunnassa kootaan ja toteutetaan paikallistoimintaohjelma Varsinais-Suomi ja Kanta-Häme ovat päässeet jo hyvään vauhtiin ohjelmatyössä. Päijät- Hämeessä ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi edetä ennen kuin kuntaliitosselvityksen tulos selviää, sillä se vaikuttaa suuresti siihen, miten esim. palvelutuotannon uudet yhteistyökuviot tullaan toteuttamaan. Kuntajakoselvitys julkistetaan kesäkuun alussa, jonka jälkeen voidaan tarkemmin miettiä kylä-/asukaskyselyä. Kanta- ja Päijät-Hämeessä yhtenä lähestymistapana ohjelman painopisteiden löytämiseksi käytettiin valtakunnallisten ohjelmien toimenpiteiden arviointikyselyä. Kyselyyn oli valtakunnan tason maaseudun kehittämisohjelmista valittu sellaiset toimenpide-esitykset, joihin alueen toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa suoraan tai välillisesti. 66 kysymyksen sarja oli valittu seuraavista ohjelmista: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma (YTR), Vastuuta ottava paikallisyhteisö (SYTY), Asuinmaaseutu (YTR). Vastauksia saatiin yhteensä 84 kpl, ( K-H 39, P-H 45) Kanta-Hämeessä järjestettiin Eteläsuomalaiset maaseudut Hämeen paikallisohjelman teemat -työpaja, jossa työstettiin neljä alustavaa näkemystä arviointikyselyn tulosten pohjalta.

3 Varsinais-Suomessa materiaalia on kerätty kyläkierroksilla mm. Loimaan seutukunnassa ja ohjelmaideointia tehty Maskussa. Uudellamaalla on suunniteltu työryhmässä asukaskyselyn sisältöä ja toteutusta, tutustuttu olemassa olevaan materiaaliin ja käynnistetty yhteistyöneuvottelut Laurean( HAMK) sekä maakunnallisten ja seudullisten toimijoiden kanssa. 3 Ohjelman sisältöön keskeisesti liittyviin seminaareihin osallistuttiin mm. Asuinmaaseutu Tampereella, YTR:n verkostotapaaminen Tampereella, Hämeenlinnan Kyläkäräjät ja Järjestöfoorumi, Päijät-Hämeen turvallisuusseminaari 8.4 Lahdessa ja Osallistuva kylä seminaari Lapualla. Ohjelmatyön kannalta on tärkeää kiinteä yhteistyö paikallisten toimintaryhmien kanssa. Hanketyöryhmätoimintaan osallistutaan mm. Varsin Hyvä ry:n (V-S) ja Ykkösakseli ry:n (U) osalta. Päijät-Hämeessä yhteinen neuvonta- ja aktivointikiertue on lisääntynyt vuorovaikutusta tuntuvasti. Maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmatyöhön annettiin kommentteja/ osallistuttiin Kanta- ja Päijät- Hämeessä sekä Varsinais-Suomessa. Maaseutupoliittinen osallistuminen on aktiivisinta Varsinais- Suomessa, jossa Tauno Linkoranta on mukana MYR:in maaseutujaostotoiminnassa. Tauno osallistuu myös SYTY:n kyläjaostotoimintaan ja välittää näin arvokasta ensi käden tietoa kylätoiminnasta. Keskeisten teemojen eteenpäinviemiseksi maakunnissa osallistuttiin projektien suunnittelutyöhön mm. Elina Leppänen valmisteli Hämeen Ely-keskuksen maaseudun kehittämishankkeiden ideahakuun 6 hankeideaa, joista valokuituneuvontaan liittyvää hankeideaa jatkotyöstettiin osaksi Päijät-Hämeen liiton ylimaakunnallista Sadan Megan maakunta -hanketta. Rahoitushakemus on jätetty Ely-keskukseen. Ohjelmatyössä edettiin teemoittain; järjestettiin itse tai osallistuttiin työn kannalta keskeisten teemojen koulutuksiin ja seminaareihin. Kyläasiamiesten rooli tiedon ja kokemusten välittäjänä ja apu yhteistyökumppanien löytämisessä ja verkostoyhteyksien solmimisessa on keskeinen. Sopimuksellisuus: Päijät-Hämeessä järjestettiin yhteistyössä toimintaryhmien (Etpähä ry, Päijänne-Leader ry) kanssa huhtikuussa ITSE kiertue ( Ideat Teoiksi, Suunnitelmat eduksi). Neuvonta ja aktivointitilaisuudet kattoivat koko maakunnan, ja niissä ideoitiin paikallisia palveluita yhdistyspohjalta, esimerkkeinä hyviä toimintamalleja meiltä ja muualta. Tilaisuuksissa tavoitettiin yhteensä 58 maaseudun toimijaa. Tauno Linkoranta osallistui YTR:n Sopimuksellisuus teemaryhmätoimintaan (loppui 30.4.) Hyvinvointi ja maaseudun palvelut: Kanta-Hämeessä järjestettiin keskustelutilaisuus Kylän ja koulun yhteistyö Kojon koululla Forssassa. Illan innostamana Kojon kyläyhdistyksen osaksi perustettiin koulun vanhempainryhmä. Saamaa teemaa käsiteltiin myös Riihivalkaman kyläkokouksessa. Maaseutuasumisen edistäminen: Kanta- Hämeessä tehtiin laajaa yhteistyötä: Hämeen liiton ProAsumisen Häme projektin kanssa suunniteltiin Kestävä maaseutuasuminen -seminaarin ohjelma, Tammelan Kylä kelpaa 2010 kyläasumisen messutapahtuman kanssa kylätoiminnan- ja kulttuurin teemapäivän suunnittelu ja järjestelyt. Lisäksi osallistuttiin Hämeenlinnan kehittämiskeskuksen Kyläkaavahankkeen käynnistämiseen ja tehtiin yhteistyötä Forssan seudun rakennemalliin liittyen sekä osallistuttiin YTR:n Maaseutuasumisen teemaryhmän työryhmään, joka toi kylänäkökulmaan Ympäristöministeriön kyläkaavoitusoppaaseen.

4 Varsinais-Suomessa käynnistettiin Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean maaseutuasumishankkeen ideointia, yhteisiä tilaisuuksia ja suunnittelua SYTY:n Kylä auttaa ja välittää kriisissä hankkeen kanssa 4 Kulttuuriympäristö: Varsinais-Suomessa aktivoitiin kotiseututoimijoita ja kirkonkylien asukkaita Salossa, Taivassalossa ja Laitilassa. Kestävä kehitys: Varsinais-Suomessa on aihealueeseen liittyen osallistuttu Pro Saaristo ympäristötietoisuustoimintaan 16.2., Turun kaupungin New Bridges hankkeen työskentelyyn Naantalissa, Turun AMK:n neuvottelukuntatoimintaan & kärkihankesuunnitteluun (Liikkumisen muutos kuntaliitoskirkonkylissä) AMK:n kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa 3. Ylimaakunnalliset toimenpiteet Opintoretki Tammelaan Hallitustapaaminen järjestettiin Tammelan Letkun kylällä 6.2. Tapaamiseen oli kutsuttu mukaan hallituksen jäsenet Päijät-Hämeen kylät ry:stä, Varsinais-Suomen Kylät ry:stä sekä Länsi- Uudenmaan Kylät ry:stä ja Hämeen Kylät ry:stä. Paikalla oli kaikkiaan 29 kylien kehittäjää. Tavoitteena oli tutustua eri maakuntien toimijoihin, kirkastaa yhteisiä tavoitteita, suunnitella toimenpiteitä ja käynnistää paikallisohjelmatyötä. Yhdessä mietittiin odotuksia ylimaakunnallisen hankkeen suhteen: Yleisellä tasolla hankkeelta odotettiin toimintaan rahaa, ideoita, energiaa ja vertaistukea. Yhteistyön kautta toiminnalle saadaan lisää vaikuttavuutta ja julkisuutta. Eteläsuomalainen maaseutukuva, identiteetti/ imago kirkastuu. Hankkeessa olisikin hyvä onnistua määrittämään eteläsuomalainen maaseutu ja sen kylien erityispiirteet, siis jonkin tason brändi. Vuorovaikutuksen tehostuminen lisää myös edunvalvonnan edellytyksiä eri alueilla. Seuraavana tehtävänä oli miettiä megatrendejä tai hiljaisia signaaleja, jotka tulevat merkittävästi vaikuttamaan maaseutualueiden kehittämiseen seuraavan 10 vuoden aikana. Nämä voivat olla mahdollisuuksia tai uhkia, joihin meidän tulee varautua paikallistoimintaohjelmien strategiatyössä. Äänestyksen jälkeen jatkopohdintaan pääsivät: maaseutu ja metropolialueen yhteistyö, ekologinen kestävyys, kylän asukkaat ja lähiruoka. Raportti tapaamisesta liitteenä. Kyläasiamiesten suunnittelutapaamiset Kyläasiamiesten yhteisiä tapaamisia pidettiin 4 kertaa., aiheina mm. hallitustapaamisen suunnittelu, ohjelmatyö, esittelyaineistot, opintomatkojen suunnittelu, raportointi ja maksatusasiat. Tapaamisia pyritään järjestämään järkevästi eri maakunnissa ai muiden tapaamisten yhteydessä. Yksi tapaamista toteutuikin Kylätoimijoiden neuvottelupäivien yhteydessä Helsingissä. Opintomatka Saksaan ja Itävaltaan Maaseutuverkon järjestämä opintomatka toteutuu Raportointijaksolle on kuitenkin jo syntynyt kustannuksia osallistujien lentomatkoista.

5 3.2. Määrälliset seurantatiedot: 5 Maakunnallisia / seudullisia paikallistoimintaseminaareja on järjestetty 6 kpl. Seminaarit tavoittivat kaikkiaan lähes 200 maaseudun toimijaa. Kyläyhdistys toimijana / Salon Pertteli 19.1 Kylät ja kunta yhdessä erilaisia toimintamalleja meiltä ja muualta / Janakkala 1.3 Kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? / Lahti 16.3 Loimaan seutukunnan kylätoimintapäivä / Loimaa 27.3 Vakka-Suomen arvokkaat maisemat ja muinaisjäännökset / Laitila 13.4 Eteläsuomalaiset maaseudut Hämeen paikallistoimintaohjelman teemat / Hämeenlinna Ohjelmatyöhön liittyviä kylä-, kunta- tai asiakohtaisia aktivointitilaisuuksia on järjestetty yhteensä 54 kpl (9 K-H, 19 V-S, 16 U, 10 P-H). Kotimaan opintoretkiä järjestettiin 1 kpl Tammelan Letkun kylään Kyläasiamiesten työsuunnittelutapaamisia järjestettiin 4 kpl. 3.3 Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaiskustannukset ajalla olivat ,49 euroa. Kustannukset Ylimaa- Päijät- Varsinais- Kanta- YHT. Rahoitus kunnallinen Häme Suomi Uusimaa Häme Henkilöstökulut 9079, , , , , ,36 EU-rahoitus 39070,76 Palveluiden ostot 468,76 481,05 265, , , ,24 Valtion rahoitus 47753,16 Vuokrat 475,63 582,56 381,98 200, , ,73 Julkinen yht ,92 Matkakulut kotimaa Matkakulut ulkomaat Muut kustannukset 1012,40 462, , , , ,89 Yksityinen rahoitus 1532,52 0,00 0,00 0,00 0, ,52 960, ,77 95,21 865,87 962, ,62 594,44 YHTEENSÄ 13529, , , , , ,36 YHTEENSÄ 87418, Tiedotus ja esittelymateriaali Hankkeen toiminnasta tiedotetaan maakuntien yhteenliittymien internet-sivuilla ja kyläkirjeillä, sekä sähköisenä, että paperilla. Kyläkirjeiden sähköisellä postituslistalla on noin 300 nimeä/ maakunta.

6 Internet sivut ovat tärkeä tiedotuskanava kaikissa maakunnissa. www-hameenkylat.net - Hämeen kyläportaali avattiin Sivuilla on ollut ensimmäisen kuukauden aikana noin 1000 kävijää, ja yhteydenottoja on tullut niiden pohjalta kyliltä kuin kesäasukkailtakin. Portaali toimii myös hankkeen sivustona mm. paikallistoimintaohjelmaprosessi, kyläsuunnittelun ohjeistusta, hyviä käytäntöjä kunta-kyläyhteistyöhön. Vastaava uudistustyö on käynnissä Päijät-Hämeessä. Tiedotus tulee uusien helpommin päivitettävien sivujen ansiosta merkittävästi tehostumaan ja monipuolistumaan. 6 Roll-up esittelymateriaalit valmistuivat kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla. Suunnittelutyö tehtiin keskitetysti, joten projektin ilme on eri maakunnissa yhteneväinen. Samalla valmistuivat monistettavat A5 esitekannet. Liitteenä roll-up mallit. Kukin osahanke tuottaa ppt-esittelyjä soveltaen eri tarkoituksiin. Tiedotteita ja lehtijuttuja tarjottiin aktiivisesti medialle. Päijät-Hämeessä onnistuttiin pääsemään TV2:n alueuutisiin (16.3. Lähidemokratiaseminaari), sekä Lahden paikallisradioon. Lehtiartikkeleita oli runsaasti mm. Varsinais-Suomessa (22 kpl ) ja Päijät-Hämeessä (19 kpl). Lehdet olivat pääosin maakunta- ja paikallislehtiä, mutta myös esim. Maaseutuplus -lehteen saatiin juttu hankkeesta. Seminaareista ja muista yleisötapahtumista tiedotettiin maksetuilla ilmoituksilla. Sisäinen tiedotus maakuntien yhteenliittymien hallituksille, työryhmille ja aluetiimeille on säännöllistä, samoin yhteistyö ja tiedonvaihto hankkeen etenemisestä muiden maakuntien kanssa on ollut tiivistä. 4. ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS Lahdessa Marita Modenius, rehtori PHKK, Koulutuskeskus Salpaus Raportin liitteet: 1. alahankkeiden raportit ajalta Tammelan opintomatkan raportti 3. järjestettyjen seminaarein ohjelmat 6 kpl 4. esite ja roll-up -mallit 5. Hämeen kylät ry:n nettisivujen layout