Kylä välittää vuosiraportti 2010

Transkriptio

1 Kylä välittää vuosiraportti

2 Kylä välittää vuosiraportti TOTEUTTAJAN TIEDOT Päätoteuttaja: Päijät-Hämeen koulutuskonserni KY Koulutuskeskus Salpaus (Y-tunnus ) Yhteyshenkilö: Liisa Helanto, projektipäällikkö, kyläasiamies Hanketta toteuttavat seuraavat yhdistykset oman hankesuunnitelmansa mukaisesti: Päijät-Hämeen kylät ry (Y-tunnus ) Yhteyshenkilö: Hannu Markkanen, puheenjohtaja Varsinais-Suomen Kylät ry Egentliga Finlands Byar r.f. (Y-tunnus ) Yhteyshenkilö: Tauno Linkoranta, kyläasiamies Västnylands Byar r.f. Länsi-Uudenmaan Kylät ry (Y-tunnus ) Yhteyshenkilö: Pirkko Kaskinen, kyläasiamies Hämeen Kylät ry (Y-tunnus ) Yhteyshenkilö: Elina Leppänen, kyläasiamies 2 HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS Kylä välittää, hankenumero 6007, Dnro 464/ HANKKEEN TOTEUTUSAIKA Hankeen toteutusaika on YHTEENVETO HANKKEESTA Hankkeessa kehitetään paikallisdemokratiaa kuntaliitosalueilla ja muiden kuntien lähidemokratiajärjestelyissä. 12 kunnassa kylät ja paikalliset yhdistykset ovat toteuttamassa lähidemokratiamallia. Lisäksi kehitetään kyläsuunnitelmien toiminnallisuutta ja vaikuttavuutta. Luodaan neljä maakunnallista paikallistoimintaohjelmaa, johon kuhunkin sitoutuu 10 maakuntatason yhdistystä sekä kolme aluetason viranomaista tai muuta toimijaa. Ohjelmilla luodaan maakunta ja paikallistason hankkeita. 5 RAPORTTI 5.1 HANKKEEN TAVOITTEET YLEISET TAVOITTEET Hankesuunnitelmassa määritellyt yleiset tavoitteet ovat: parantaa kylien ja kyläläisten hajaasutusalueilla ja taajamissa tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Päämääränä on maaseudun kehittäminen laadukkaaksi ja vetovoimaiseksi asuin-, työ-, yrittämis- ja vapaa-ajanympäristöksi. Hankkeella lisätään asukkaiden kansalaistoimintavalmiuksia ja parhaimmillaan myös yrittämisen ja työllistymisen mahdollisuuksia. Kansalaisvaikuttamisessa tulee paneutua lähiyhteisöjen, kuten kylien, vaikutusmahdollisuuksiin yksilöiden vaikutusmahdollisuuksien rinnalla.

3 Alueiden välisenä hankkeena Kylä välittää -hanke tuo oppimisen, uusien ideoiden, verkostojen ja hyvien käytäntöjen kautta lisäarvoa paikalliselle kehittämistyölle maakunnissa. Hankkeen mallit ja toiminta osallistuvat valtakunnalliseen keskusteluun kylän asemasta Paras -hankkeen mullistuksissa HANKKEEN YKSILÖIDYT TAVOITTEET 1. KYLÄ TOTEUTTAA LÄHIDEMOKRATIAA Kylätoiminnasta löytyy hyviä toimintamuotoja sovellettavaksi lähidemokratian tarpeisiin. Tavoitteena on, että kunnat lähtevät soveltamaan näistä parhaita käytäntöön. a. Kyläsuunnittelun edistäminen, ohjaaminen ja kehittäminen Kyläsuunnittelussa kylän toimijat ja asukkaat määrittelevät kylänsä yhteiset tarpeet ja tavoitteet sekä konkreettisia toimenpiteitä lähivuosille. Hanke käynnistää kyläsuunnitteluprosesseja yhteistyössä kuntien kanssa niin, että kylistä tulee lähidemokratian aktiivisia toimijoita ja kyläsuunnitelmista lähidemokratian työkaluja. Hanke ohjaa ja edistää kyläsuunnitelmaprosesseja. Kyläsuunnitelmaprosessia pyritään keventämään ja soveltamaan uusia malleja, esim. taulukkomallista kevyttä kyläsuunnitelmaa Taulukkomuoto sopii myös kunnan kyläohjelmaan tai maakunnan paikallistoimintaohjelmaan. Tavoitteena on laatia 60 kyläsuunnitelmaa. b. Lähidemokratiajärjestelyihin osallistuminen Perustetaan, hyödynnetään ja kehitetään alueiden yhdistyksiä kokoavia foorumeita, kuten kylien neuvottelukuntia, aluetoimikuntia, kylä- ja kotiseutuneuvostoja jne. Yhdistysosaaminen ja kansalaisvaikuttaminen kulkevat monesti käsi kädessä. Tavoitteena on, että 12 kunnassa kylät ja paikalliset yhdistykset ovat aktiivisesti toteuttamassa lähidemokratiamallia ja että 12 kunnassa kyläsuunnitelmat huomioidaan kunnan suunnitteluprosessissa c. Ylimaakunnalliset toimenpiteet Maakuntien toimijat vaihtavat kokemuksiin säännöllisesti ja hyviä käytäntöjä valtavirtaistetaan. Kylä- ja kuntayhteistyön erilaiset toimintamuodot tuodaan päättäjien tietoon. Määrällisiä tavoitteita on asetettu seuraavasti: 3 valtakunnallista seminaaria, 3 kotimaan opintoretkeä lähidemokratiamalleihin tutustumiseksi, 1 opintoretki Viroon (30-40 osallistujaa), teemana mm. kyläsuunnittelu ja aktiivinen paikallistoiminta, 2 ulkomaille suuntautuvaa asiantuntijamatkaa, joissa perehdytään kylä- ja yhteisösuunnitteluun ja osallistaviin menetelmiin. Wales, Itävalta-Saksa. Tämän osan tuloksena syntyy mm. vertailuselvitys kylätoiminnan ja kuntayhteistyön hyvistä toimintamuodoista sovellettavaksi lähidemokratian tarpeisiin. 2. MAAKUNNASSA KOOTAAN JA TOTEUTETAAN PAIKALLISTOIMINTAOHJELMA Hankkeessa laaditaan uudet, entistä laajavaikutteisemmat maakunnalliset ohjelmat. Tavoitteena on, että paikallistoiminta ottaa osaltaan vastuuta Paras-hankkeen haasteista, kuten maaseudun palveluaukoista. Palvelutarpeita tarkastellaan erityisesti sopimuksellisuuden kannalta. Ohjelmien teossa rakennetaan maakunnallisten / piiritason yhdistysten yhteistyötä tavoite- ja toimenpidetasolla sekä aktivoidaan paikallistasoa eli kyliä ja yhdistyksiä osallistumaan ja miettimään omia tavoitteitaan ja toimintaansa. Ohjelmat tulevat olemaan yhdistystoiminnan

4 maakunnallisia strategioita paikallisen vastuunoton lisäämiseksi. Keskeisenä kysymyksenä ovat maaseudun palvelut yhdistysten näkökulmasta. 4 Ohjelmien laatiminen tapahtuu osallistavina prosesseina samanaikaisesti hankkeen maakunnissa niin, että prosessien suunnittelussa ja käytännön toimissa voidaan vaihtaa osaamista ja kokemuksia. Määrälliset tavoitteet osiolle: - 4 maakunnallista paikallistoimintaohjelmaa - 10 maakunta- / piiritason yhdistystä tai järjestöä osallistuu kunkin ohjelman laatimiseen ja ottaa vastuuta toimenpiteistä - 3 aluetason viranomaista tai muuta toimijaa osallistuu kunkin ohjelman laatimiseen ja ottaa vastuuta toimenpiteistä - 24 kärkihanketta ohjelman toteuttamiseksi - 24 paikallistason hanketta ohjelman toteuttamiseksi - 12 kylällä elinkeinollisia ja / tai palvelujen kehittämistoimia (esim. toteutetaan maaseudun palvelusopimuksia) - 35 maakunnallista- /seudullista paikallistoimintaseminaaria kylä-, kunta- tai asiakohtaisia aktivointi-, ohjaus- tai yhteistyökäyntiä & keskustelu- tai teematilaisuutta - 20 messu-, markkina- tai yleisötilaisuusosallistumista osastolla tai ohjelmalla 5.2 HANKKEEN TOTEUTUS Toteutuksen organisointi ja resurssit vuonna 2010 Hankkeessa toimii neljä kokoaikaista kyläasiamiestä ja yksi projektisihteeri 50 %:n työpanoksella. Projektin johtaja on Koulutuskeskus Salpauksen aikuiskoulutuksen johtaja Iiris Pakkanen. Projektin taloushallinnosta vastaa Päijät-Hämeen Koulutuskonsernin liikelaitosten yhteiset hallintopalvelut Toteutetut toimenpiteet 1. Kylä toteuttaa lähidemokratiaa a. Kyläsuunnittelun edistäminen, ohjaaminen ja kehittäminen Kyläsuunnitteluprosesseja on suunniteltu/ käynnistetty yhteensä 16 kylässä. Tämän lisäksi yhteistyötä ja asiantuntemusapua tai -vaihtoa on tehty eri kylähankkeiden kanssa kyläsuunnitteluun liittyen. Tällaisia hankkeita ovat Toimeliaat kylät, Kylät ja korttelit sekä Pitäjärinki ja Toimivat kylät, menestyvä kunta -hanke (KH), Someron kyläsuunnittelu -hanke (VS), Vireä Keski-Uusimaa hanke (U) Näissä hankkeissa valmistui yhteensä 33 kyläsuunnitelmaa (VS 10, KH 23) Asiantuntija-apua on annettu kyläsuunnittelun ja kaavoituksen yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa, lisäksi yhteistyötä on tehty Maaseutuasumisen teemaryhmän sekä Hämeenlinnan kyläkaava-hankkeen kanssa (KH). Kyläsuunnittelun tekemistä samanaikaisesti koko kunnan alueella käynnistetään Forssassa (KH). Kestävän kehityksen kyläsuunnittelua kokeillaan Kustavin Salminiitussa (VS). Kyläsuunnitteluhankkeita pyritään käynnistämään Karjalohjalla ja Lohjalla (U).

5 Kyläsuunnittelumenetelmän kehittämistä tehtiin lähinnä ylimaakunnallisessa osassa. Opintoretkillä ja työpajoissa on tutustuttu innostaviin esimerkkeihin keskieurooppalaisesta kyläsuunnittelusta, joka on kuntalähtöistä mutta samalla vahvasti asukaslähtöistä suunnittelua. Viron kylissä kyläsuunnittelulla on päästy nopeasti samankaltaisiin tuloksiin kuin Suomessa. 5 b. Lähidemokratiajärjestelyihin osallistuminen Hankkeessa on tavoitteena perustaa, hyödyntää ja kehittää alueiden yhdistyksiä kokoavia foorumeita, kuten kylien neuvottelukuntia, aluetoimikuntia, kylä- ja kotiseutuneuvostoja jne. Hankkeessa on aktivoitu kyliä kunta- /pitäjäkohtaiseen yhteistyöhön ja avustettu toimintamuotojen kehittämisessä 10 kunnassa: Loppi, Hämeenlinna, Tammela, Kisko, Masku, Rymättylä, Somero, Salo, Raasepori ja Karjalohja (3 KH, 5 VS,2 U). Muun muassa tällaisia foorumeita on toiminnassa: Hämeenlinnan aluevaikuttamisen malli on muotoutumassa aluetoimikunta- ja kyläaktivaattoritoiminnan sekä kyläkäräjien ympärille (KH) Tammelan kylät ry (KH) Raaseporin Kylät ry:n perustaminen (U) Karjalohjan eri kyläyhdistysten yhteiset kokoontumiset ja yhteistyön käynnistäminen (U) Maskun kylä- ja kotiseututoimijoiden yhteinen foorumi, joka kokoaa yhteen Maskun ja siihen liittyneiden Lemun ja Askaisten entisten kuntien kylä- ja kotiseutuyhdistyksiä yhteen (VS) Lemun paikallisten yhdistysten yhteinen kotiseutuneuvosto (VS) Someron kylien neuvottelukunta, asiantuntija-apua erityisesti kyläsuunnitteluhankkeessa (VS) Rymättylässä paikalliset yhdistykset ryhtyivät tekemään yhteistyötä tilaisuuksien järjestämisissä (VS) Salo 10 kunnan kuntaliitosalue on erityisalueena hankkeessa: yhteistyö aluetoimikuntien kanssa on tuottanut mm. seminaarit Perttelissä, Perniössä ja Salossa (VS) Salon kotiseutuyhdistysten (9 kpl) yhteiskokous (VS) Hanke teki yhteistyötä Oulun yliopiston Kajaanin yksikön toteuttaman Kyläparlamentit osallistumisen ja suoran vaikuttamisen kanavina -tutkimuksen kanssa (yhtenä casena Someron kylien neuvottelukunta). Valtakunnalliseen keskusteluun on osallistuttu muun muassa: SYTY:n käynnistämän Voimistuvat kylät -kampanjan koordinaatioryhmässä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Osallisuushankkeen ohjausryhmässä SYTY:n kylätoimintajaostossa ja koulutustilaisuuksissa Kuntaliiton ALVA -hankkeen aluevaikuttajien kehittämisverkostotyössä Paikallista lähidemokratiakeskustelua on aktivoitu mm. lukuisilla lehtikirjoituksilla ja paikallisen kehittämisen ohjelmaa pohjustaneilla kylätilaisuuksilla.

6 Aiheeseen liittyviä seminaareja/ keskustelutilaisuuksia/ työpajoja (13 kpl) Kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Seminaarissa annettiin päättäjille, viranomaisille, kylä- /asukas- ja yhdistystoimijoille eväitä pohtia millainen alueellisen vaikuttamisen malli soveltuisi Päijät-Hämeeseen. Paikallista demokratiaa vai ei? Järjestöt sivuraiteelle vai ei? keskustelutilaisuus yhdessä YTR:n kansalaisvaikuttamisen teemaryhmän kanssa (PH) Maaseutuvaikutusten arviointityöpaja, kuntaliitossopimusten arviointia Päijät- Hämeessä. Kylät ja uusiutuvat identiteetit Päijät-Hämeessä Voimistuvat kylät -kampanja. Kylät ja kunta yhdessä erilaisia toimintamalleja meiltä ja muualta Janakkalassa (KH) Seminaarissa esiteltyjä hyviä käytäntöjä kerättiin Hämeen kyläportaaliin. Kylät, yhdistykset ja kunta -yhteistyöillat Lopella ja Hausjärvellä yhdessä EMO ry:n ja Toimeliaat kylät -hankkeen kanssa (KH) Asukkaiden Forssa -tilaisuus; kylät ja kaupunginosat ja kaupunki kokoontuivat ensi kertaa yhteen (KH) Asukasvaikuttaminen - tilaisuudet, kuntakohtaiset, 4 kpl, Keski-Uudellamaalla (U) Kuuluuko maaseudun ääni Lähidemokratia ja alueellinen vaikuttaminen kuntaliitoksen jälkeen -seminaari Salossa (VS) 6 Kyläasiamiesten panos seminaareissa on ollut aktiivinen sisältäen alustuksia, paneelistina olemista, työpajojen suunnittelua ja vetämistä. Hankkeessa tehtiin aloite ja oltiin mukana ideoimassa Salon kansalaisopiston Näin yhdistys toimii - kurssia (toteutettiin syksyllä 2010), jolla tarkoitus lisätä kansalaistoiminnan osaamista alueella. c. Ylimaakunnalliset toimenpiteet Opintomatkat ulkomaille Saksan Itävallan opintomatka toteutui Maaseutuverkon järjestämä Matkalle osallistuivat kyläasiamiehet. Vierailun teemoja olivat kyläsuunnittelu, kylämaisemasuunnittelu, kylien ja kunnan yhteistyö sekä kylien energiaratkaisut. Viron opintomatka järjestettiin Matkan ohjelma ostettiin kokonaisuudessaan Viron kylätoimintajärjestön kouluttajalta Eha Paasilta. Hänen laatimansa monipuolinen ohjelma sisälsi runsaasti kylätoiminnan esittelyä, mutta myös ryhmätöitä, yritysvierailuja sekä Leader -ryhmän ja Kodukantin toimintaan tutustumista. Kunta-kylä yhteistyöhön perehdyttiin erityisesti ja tutustuttiin usean kylätalon aktiiviseen ja monipuoliseen toimintaan, jossa nuorten osuus oli keskeinen. Vital Villages kyläsuunnittelun kansainvälinen workshop järjestettiin Sneekissä. Elina Leppäsen osallistumisen ja matkat kattoi tilaisuuden järjestäjä Grundtvig - rahoituksella. Työpajassa perehdyttiin Alankomaiden parhaisiin kyläsuunnittelumalleihin, kylien ja kuntien yhteistyöhön sekä teorian, osallistavien työtapojen että kylävierailujen avulla. Workshopissa jaettiin asiantuntemusta ja kokemusta kylien ja maaseudun kehittämisestä eurooppalaajuisesti. Kaksikymmentä osallistujaa tuli 14 maasta. Työpajan anti esiteltiin kyläsuunnittelutrefffeillä Forssassa. Opintomatkat kotimaassa Opintoretki Tammelaan järjestettiin hallitusten välisenä tapaamisena Letkun kylällä Paikalla oli kaikkiaan 29 kylien kehittäjää. Tilaisuudessa tutustuttiin eri maakuntien toimijoihin,

7 kirkastettiin yhteisiä tavoitteita, suunniteltiin toimenpiteitä ja käynnistettiin paikallisohjelmatyötä työpajassa. 7 Opintoretki Fiskarsiin järjestettiin Työpajaan osallistui 18 henkilöä. Fiskarsin kylätoiminta ja ruukkialueen historia sekä käsityöläisten tuotteet joulutoreilla antoivat osallistujille kiinnostavaa nähtävää ja koettavaa. Päätavoitteena oli kuitenkin koota Viron opintomatkan anti. Valtakunnalliset seminaarit Valtakunnalliset kyläsuunnittelutreffit järjestettiin Forssassa otsikolla Pino paperia vai aitoa vaikuttamista? Kyseessä oli asiantuntijaseminaari/-työpaja, jossa esiteltiin ja analysoitiin erilaisia kyläsuunnittelun malleja ja pohdittiin kyläsuunnittelun tuotteistamista. Tapaamiselle tuntui olevan erityistä tarvetta, sillä tilaisuuteen osallistui yli 60 ammattilaista eri puolilta Suomea. Työskentelyä päätettiin jatkaa helmikuussa 2011 teemalla Kylä ja kunta, samaan suuntaan suunnitellen, jolloin mukaan kutsutaan myös virkamiehiä ja kuntavaikuttajia. Seminaariin oli kutsututtu asiantuntijaksi myös Sarah Hughes Walesista. Hänen esittelemänsä kestävän kehityksen kyläsuunnittelumallia kokeiltiin työpajassa, jossa se todettiin niin kiinnostavaksi, että menetelmän pelikortit tulee kääntää suomeksi soveltaen meidän toimintaympäristöömme. Muita ideoita jatkotyöskentelyn pohjaksi on mm. SYTY:n kyläsuunnitelmaoppaan uusiminen kyläsuunnitteluwiki, opintomatka Walesiin ja kyläsuunnittelija/ yhteisökehittäjäkoulutushanke. Kyläasiamiesten suunnittelutapaamiset Kyläasiamiesten yhteisiä tapaamisia pidettiin 9 kertaa, aiheina mm. hallitustapaamisen suunnittelu, ohjelmatyö, esittelyaineistot, opintomatkojen ja seminaarien suunnittelu ja toteutus sekä raportointi ja maksatusasiat. Lisäksi järjestettiin erillinen työpaja Saksan Itävallan matkan kokemuksista. 2. Maakunnassa kootaan ja toteutetaan paikallistoimintaohjelma Varsinais-Suomen Paikallisen kehittämisen ohjelma Sujuva arjen maaseutu valmistui ja julkaistiin lokakuun lopussa 2010 Varsinais-Suomen Kylät ry:n 10-vuotisjuhlaseminaarissa. Ohjelmaa valmisteltiin laajalla kylä- ja kuntakierroksella sekä asiantuntijoiden työpajoilla ja haastatteluilla syksyllä 2009 ja vuoden 2010 aikana. Kanta-Hämeessä ohjelmatyössä panostettiin yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseen erityisesti hämäläisten yhdistystoimijoiden välille. Hämeen Kylät ry on toimijana ollut melko tuntematon, eikä siksi ole voitu edetä liian nopeasti. Ohjelman sisältöä työstettiin ja koottiin rauhallisesti koko vuoden ajan. Aluetiimi on osallistunut aktiivisesti ohjelman työstämiseen. Asiasisältö on pääosin koossa ja adventtiaikaan ohjelman sisältöä tuotiin esiin Paikallisuuden luukkujen avauksella ja sen jälkeen nettikalenterina. Päijät-Hämeessä aineistoa ohjelmaan kerättiin mm. järjestämällä koko maakunnan kattava aktivointikiertue yhteistyössä Leader -ryhmien kanssa. Aikaisemmasta kyläohjelmasta v tehtiin kyläkysely ja laadittiin sosiaalinen tilinpäätös; Kohti viihtyisiä ja elinvoimaisia kyliä? Lähes koko vuoden ajan maakuntaa puhutti kuntaliitosselvitys, ja vasta asian ratkettua syyskuussa, järjestettiin ensimmäiset ohjelmatyöpajat. Uudellamaalla toteutetaan asukaskysely yhteistyössä HAMK:n kanssa. Tämä oppilastyö tehdään opettajien johdolla; tutkimuksen käynnistäminen ja suunnittelu sekä kyselyn tekninen suunnittelu ja laatiminen on tehty syksyllä Olemassa olevaan materiaaliin on tutustuttu ja keskusteluja käydään maakunnallisten ja seudullisten toimijoiden kesken.

8 Aiheeseen liittyviä seminaareja/ keskustelutilaisuuksia/ työpajoja (30 kpl) 8 Kylät, yhdistykset ja kunta -yhteistyöillat Lopella ja Hausjärvellä (KH) Eteläsuomalaiset maaseudut Hämeen paikallisohjelman teemat -työpajassa työstettiin neljä alustavaa teemaa ohjelmalle (KH) Kestävän maaseutuasumisen Häme -teematyöpaja (KH) Paikallispalvelut -teematyöpaja (KH) Paikallisuuden luukut -adventtikalenteri paikallisesta kehittämisestä (KH) Metropolimaaseudun voimistuvat kylät seminaari/ virtuaalinen osallistumismahdollisuus/ Hyvinkää (U) Kohti viihtyisiä ja elinvoimaisia kyliä? -seminaari Lahdessa, Kyläohjelman sosiaalinen tilinpäätös (PH) Päijät-Hämeen ohjelmatyöpajat Asikkalassa, Hollolassa, Nastolassa (PH) Päijät-Hämeen ITSE -kiertue (Ideat teoiksi suunnitelmat eduksi) maaseuturahoituksen ja kylätoiminnan kiertue maakunnassa, 10 tilaisuutta teemana kylien palvelut Maaseututoimijoiden tapaaminen Maskussa (VS) Maaseudun valot kaupungin rauha -työpaja (VS) Maaseututoimijoiden tulevaisuusverstas Turussa (VS) Turisti tulee kylään teemana kylämatkailu (VS) Muinaistuli -tapahtuma (VS) Kotiseututoimijoiden tapaamiset teemana kulttuuriympäristö, 4 tapaamista (VS) Paikallistoimintaohjelmia toteutetaan hankkeiden kautta. Kyläasiamiehet ja Kylä välittää -hanke ovat keskeisessä roolissa hankevalmistelussa. Tavoitteena on käynnistää 24 kärkihanketta ja 24 paikallistason hanketta. Vuonna 2010 ovat käynnistyneet mm. seuraavat hankkeet: 1. Alueellisia kärkihankkeita (7 kpl) Kylämaisema kuntoon (ProAgria Farma VS) Onni kutsuu kylään (Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, VS) Arjen matkaa maaseudulla -tutkimus (Turun AMK & V-S Kylät ry) TASO- Tavoitteena sopimuksellisuus (4H, VS) Saariston ruotsinkielinen kyläasiamiespalvelu (V-S Kylät ry) Sadan Megan maakunta (Päijät-Hämeen liitto, PH, KH, U) Maalta maailmalle kansainvälistymishanke (Päijänne-Leader, PH) 2. Paikallisia hankkeita (9) Kestävän kehityksen kyläsuunnittelua Kustavin Salminiitussa (VS) Mynämäen kimppakyytipalvelu (VS) Yhdistystoiminnan kurssi Salon kansalaisopistossa (VS) Kylämatkailun kehittäminen Salon /Perniön Teijossa (VS) Someron kyläsuunnitelmat (VS) Wanhan Oskarin ystävät ry Maskussa (yhdistystalon käytön kehittäminen, VS) Hämeen kyläportaali (KH) Päijät-Hämeen kyläportaali (PH) Kylämatkailun kehittäminen Kakkisten seudulla (PH) Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaiskustannukset vuonna 2010 ovat ,40 euroa (toteuma 90%). Yksityisrahoitus koostuu pääosin Viron opintomatkan osallistumismaksuista.

9 5.2.4 Tiedotus ja esittelymateriaali 9 Hankkeen toiminnasta tiedotetaan maakuntien yhteenliittymien internet-sivuilla ja kyläkirjeillä, sekä sähköisenä, että paperilla. Uutena tiedotusmuotona on tullut Facebook, jota on kokeiltu Kanta- Hämeessä. Tietoa toimijoille välittyy myös yhteistyötapaamisissa, työpajoissa ja seminaareissa. Lehtiartikkeleita oli erityisen paljon Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. Lehdet olivat pääosin maakunta- ja paikallislehtiä, mutta myös esim. Maaseudun Tulevaisuuteen, Kuntalehteen ja MaaseutuPlus -lehteen saatiin juttuja hankkeen toiminnasta. Paikallisradiot ovat myös olleet kiinnostuneita kyläasiamiesten toiminnasta kaikissa maakunnissa. Sisäinen tiedotus maakuntien yhteenliittymien hallituksille, työryhmille ja aluetiimeille on säännöllistä, samoin yhteistyö ja tiedonvaihto hankkeen etenemisestä muiden maakuntien kanssa on ollut tiivistä. Esittelymateriaalina tuotettiin kaikkiin maakuntiin roll-upit, julisteet sekä A5 esitekannet ajankohtaista tiedotusta varten. Julkaisuja tuotettiin kolme: Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelma, Päijät-Hämeen kyläohjelman sosiaalinen tilinpäätös ja Kantahämäläisten yhdistysten yhteistyökysely (nettijulkaisu) Toteutuksen arviointi, toteutusoletukset ja riskit Yleisiä havaintoja Kylä välittää -hankkeella on ollut selvä tilaus Varsinais-Suomessa, sillä maakunnassa on tehty eniten kuntaliitoksia valtakunnan tasolla. Tämä on selvästi muuttanut myös kyläasiamiehen ja Varsinais-Suomen Kylät ry:n roolia kylätoiminnan kehittäjänä. Työ on selkeästi painottunut entistä enemmän lähidemokratian ja kansalaistoiminnan kehittämiseen. Aiemmin ison osan saanut hankeideointi ja -aktivointi ovat selvästi jääneet työnkuvassa taka-alalle Kylä välittää -hanke on nostanut Hämeen Kylät ry yhdistyksen näkyväksi toimijaksi Kanta- Hämeessä, yhdistyksen maksaneiden jäsenten määrä on vuodessa kolminkertaistunut. Yhteistyö toimintaryhmien ja kylähankkeiden kanssa on sujunut hyvin. Kylä välittää -hanke on pyrkinyt rakentamaan yhteistyötä maakunnallisesti ja ylialueellisesti. Piiritason yhdistysten yhteistyö on ollut Hämeessä uusi keskeinen avaus ja sopii luontevasti Hämeen Kylät ry:lle, sillä kylätasolla tarvitaan eri yhdistysten toimintaa ja osaamista. Uudellamaalla hankkeen keskeiset teemat olivat hyvin esillä. Useat kyläyhteisöt ovat aktivoituneet ja konkreettisiin toimiinkin on ryhdytty. Kylien yhteistoiminta kuntatasolla aloitettiin tai aktivoitui selvästi kolmessa kunnassa. Valtakunnalliseksi Vuoden Kyläksi 2010 valittiin Vihtijärvi. Tapaus oli merkittävä siksikin, että Uusimaalainen kylä sai ensimmäistä kertaa kyseisen arvonimen. Voimistuvat kylät -seminaarin yhteydessä otettiin käyttöön metropolimaaseutu - nimitys, jolla tuodaan esiin pääkaupungin läheisyydestä johtuvaa maakunnan erityispiirrettä. Seminaarin järjestelyt tiivistivät maakunnallista yhteistyötä entisestään. Päijät-Hämeessä vuosi 2010 oli monin tavoin merkittävä, sillä suunniteltu maakunnan kokoinen UusiKunta mietitytti paljon asukkaita. Hankkeen rooli kuntaliitoskeskustelussa oli erilaisten lähidemokratiamallien esittely siinä vaiheessa, kun asukkaat joutuivat miettimään, mitä maakunnankokoinen UusiKunta tarkoittaa maaseudun palveluiden ja asumisen kannalta.

10 Ensimmäistä kertaa kokeiltiin myös maaseutuvaikutusten arviointityökalua, joka pyrkii tekemään näkyväksi asukkaille ja päättäjille sopimusten ja strategioiden todelliset vaikutukset maaseudun arkeen. Mikään muu taho ei maakunnassa ollut hereillä ja valmis vastaamaan asukkaiden tiedontarpeeseen, siksi Kylä välittää -hankkeen toimintaa arvostettiin myös valtakunnallisesti. UusiKunta virityksen kaatuessa myös kehittämislataus purkautui ja 20 kyläsuunnitelman aikaansaaminen voi osoittautua haasteelliseksi. 10 Hankkeessa esiin nostettu ajatus paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä yli yhdistysrajojen on osoittautunut oikeaksi; puhutaan kylien yhdistyksistä ei kyläyhdistyksistä. Myös piiritason yhdistysten yhteistyö paikallistoimintaohjelman toteutuksessa on aivan keskeistä. Kylien ja kuntien yhteistyön tilanne vaihtelee, mutta tarvetta yhteistyön parantamiseen on joka kunnassa. Menestyvän kylän takana on usein miten kunta, joka mahdollistaa, luo edellytyksiä ja arvostaa asukas- ja yhdistystoimintaa. Suurimmassa osassa kuntia ei ole virkamiestä, jolla selkeänä toimenkuvana olisivat 3. sektorin/kylien/maaseudun asiat. Kuntien maaseutuhallinnossa tapahtuvat muutokset tulevat vaikeuttamaan tilannetta entisestään. Ylimaakunnallinen toiminta Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden jälkeen eri maakuntien toimijat tuntevat jo melko hyvin toisensa. Tämä verkottuminen lisää yhteistyömahdollisuuksia ja hyvin käytänteiden siirtymistä alueelta toiselle. Keskeistä tässä ovat olleet hallitustapaamiset, opintomatkat ja seminaarit lukuisine työpajoineen. Ylimaakunnallisen työ nosti hankkeen näkyvyyttä ja vaikutusta. Hankemaakunnilla on annettavaa toisilleen ja hankkeen aihepiirin valtakunnalliselle ulottuvuudelle. Hankkeen tavoitteet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja haastavia ja samalla laajoja. Kansainväliset kohtaamiset ja esimerkit ovat laajentaneet ja syventäneet ymmärrystä tai sekaannusta. Käytännön työltä ei valitettavasti jää kuitenkaan riittävästi aikaa arvioida ja kehittää. Näin vähän hukataan kehittämispaikkoja. Kestävän kehityksen haasteet ovat ajankohtaisia euroopanlaajuisesti. Saksa-Itävalta opintomatkalla nähtiin että paikallisesti voidaan niihin vastata kun kunta on vahvasti sitoutunut. Myös laajempi yhteistyön tarve, erityisesti sote -puolen toimijoiden kanssa vrt. Hollanti. Virossa maaseudun palvelujen tuotteistaminen on kylätoiminnan ajankohtainen haaste. Kyläsuunnittelutreffit kokosivat ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti asian parissa toimivat esittelemään erilaisia menetelmiä ja arvioimaan niitä. Erityisesti kyläsuunnittelutyökalun kehittäminen kuntaan päin kiinnostavaksi niin, että vastattaisiin valtakunnallisiin maaseutupoliittisiin haasteisiin, vaatisi hankkeen järjestämien Kyläsuunnittelutreffien jälkeen enemmän työstämistä. Kuka ja kuinka tätä työtä tullaan jatkamaan? Riskit Vaikka Kylä välittää - hankkeen toimenpiteet saavat aikaan laajalti innostusta ja tietämystä konkreettisiin toimiin ei päästä helposti. Kylä- ja kuntatason yhdistyksissä ja toiminnassa riskitekijöinä ovat vapaaehtoistyöntekijöiden vähyys ja väsyminen sekä aktiivisten vetäjien puute. Hankkeiden käynnistämisen kynnys yhdistyksillä on usein korkea, johtuen työläästä byrokratiasta ja tarvittavasta omarahoitusosuudesta. Hallinnolliset haasteet Maksatuksen viivästymisen riski toteutui, kun maksuhakemus ajalta osui Mavin otantaan. Maksuhakemuksen käsittely venyi normaalista lähes 4 kk, ja tämä aiheutti luonnollisesti

11 erityisjärjestelyjä alahankkeiden palkanmaksussa ym. Rahoituksen järjestäminen onkin ollut haastavaa ja se vie resursseja pääasialliselta toiminnalta YHTEISTYÖKUMPPANIT Eri maakunnilla on luonnollisesti kylien lisäksi erilaisia yhteistyökumppaneita: Toimintaryhmät: Leader -ryhmien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä käytännön kehittämisessä erityisesti työntekijöiden kesken; määritelty rooleja, järjestetty kylä- ja yhdistysillat yhdessä, tiedottamisyhteistyötä, hankeryhmätoimintaa yms. Kunnat: Kuntien kanssa tehtävää yhteistyö on hankkeen keskiössä, ja sitä on syvennettävä vielä jatkossa. Etusijalla ovat erityisesti kuntaliitosalueet. Käytännön yhteistyötä tehdään mm. kylä- ja yhdistysiltojen järjestelyissä ja niiden kuntakohtaisissa teemoissa. Maakunnan liitot: Maakuntaohjelmatyöhön osallistuminen sen kaikissa vaiheissa nähdään tärkeänä. Työmuotoina ovat yhteistyöneuvottelut ja lausuntojen antaminen ohjelmaluonnoksista. Muut yhdistykset: Kanta-Hämeessä yhdistysten yhteistyöverkostoon on tullut mukaan jo 23 yhdistystä. Aktivointi uuden laajemman paikallistoimintaohjelman tekemiseen ja sitouttaminen sen toteutukseen ovat keskeisiä onnistumisen kannalta. Oppilaitosyhteistyö: Koulutuskeskus Salpaus on hankkeen hallinnoijana yhteinen yhteistyökumppani kaikille alahankkeille. Alueilla on heti käynnistetty yhteistyötä mm. HAMK:n, Turun AMK:n, Levon-instituutin kanssa ja Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean kanssa. Maaseudun kehittämishankkeet ja -verkostot: Yhteistyö hankkeiden kanssa sisältää sekä toiminnallista suunnittelua päivittäin/ viikoittain että ohjausryhmätyöskentelyä. Muut: uusina yhteistyötahoina on mm. ev.lut. kirkko, PH:n pelastuslaitos, 6. ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS Lahdessa Marita Modenius, rehtori PHKK, Koulutuskeskus Salpaus Raportin liitteet: 1. alahankkeiden vuosiraportit ulkomaan matkaraportit 3 kpl