Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 2004 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Opetusministeriön hallinnonalan toimintayksiköt vastaavat koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimeenpanosta. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Maan taloudellinen menestys, kansalaisten hyvinvointi ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista. Vuonna 2004 opetusministeriön hallinnonalan toimintojen painopisteitä ovat: Turvataan koulutuksellinen ja kulttuurinen tasa-arvo. Huolehditaan peruspalvelujen saatavuudesta ja laadusta sekä kehitetään arviointia. Ihmisten yhdenvertaisuutta ja alueiden välistä tasa-arvoa vahvistetaan. Koulutusta ja tutkimusta kehitetään alueiden vahvuuksia ja ominaispiirteitä tukien tavoitteena työllisyysasteen nostaminen. Yrittäjyyttä edistetään koulutuksen ja kulttuurin eri aloilla. Koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan verkostoa alueellisena vetovoimatekijänä tuetaan. Suomen asemaa vahvistetaan yhtenä maailman johtavista tietoyhteiskunnista kehittämällä verkko-opetusta, parantamalla alan tutkimusta ja opettajien osaamista, kehittämällä kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja ja -palveluja, parantamalla tiedon ja kulttuurin saatavuutta sekä toteuttamalla sisältötuotantohankkeita. Edistetään henkistä kasvua ja oppimista. Tuetaan yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä. Panostetaan tutkimukseen valtion tiede- ja teknologianeuvoston suositusten pohjalta. Luodaan edellytyksiä koulutuksen keskeyttämisen vähentämiselle, korkeakoulututkintojen suoritusaikojen lyhentämiselle ja suunnataan aikuiskoulutusta toisen asteen ammatillista koulutusta vailla oleville. Koulutuksen yhteyksiä työelämään tiivistetään edelleen. Aikuiskoulutusta kehitetään parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotusten pohjalta. Kulttuuripolitiikalla tuetaan kulttuurista ja taiteellista monimuotoisuutta, rikasta kulttuuriperintöä, kulttuurilaitoksia ja palveluja sekä edellytyksiä luovaan työhön. Parannetaan kulttuuriperinnön säilymistä ja edistetään alan yhteiskunnallista vaikuttavuutta saattamalla siihen liittyviä aineistoja digitaaliseen muotoon. Lisätään osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksia. Liikunnan eettistä pohjaa ja liikunnan edellytyksiä vahvistetaan. Lasten ja nuorten oikeutta henkisesti ja fyysisesti turvalliseen kasvuympäristöön painotetaan. Lastenkulttuuria ja siihen liittyvää osaamista tuetaan. Monipuolistetaan kansainvälistä vaikuttamista. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v. 2002tilinpäätös1000 v. 2003varsinainentalousarvio1000 v. 2004esitys1000 Muutos % 01. Opetusministeriö Kirkollisasiat Opetushallitus Kansainvälinen yhteistyö Yliopisto-opetus ja -tutkimus Ammattikorkeakouluopetus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 v. 2002tilinpäätös1000 v. 2003varsinainentalousarvio1000 v. 2004esitys1000 Muutos % 40. Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö Opintotuki Tiede Taide ja kulttuuri Liikuntatoimi Nuorisotyö Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Kuntien valtionosuudet opetusministeriön hallinnonalalla (1 000 ) 2003 varsinainen talousarvio 2004 esitys Ammattikorkeakoulut Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Oppisopimuskoulutus Kansalaisopistot Kansanopistot Ammatilliset erikoisoppilaitokset Opintokeskukset Kesäyliopistot ja 52 Kirjastot ja 52 Teatterit ja orkesterit ja 52 Museot ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset ja 52 Kuntien kulttuuritoiminta Kuntien liikuntatoimi Kuntien nuorisotyö Yhteensä Arvio valtionosuuksien jakautumisesta: Kunnat ja kuntayhtymät (77 %) * Kunnat * Kuntayhtymät Yksityiset (23 %) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Aikuiskoulutuksen rahoitus opetusministeriön hallinnonalalla (1000 ) 2003 varsinainen talousarvio 2004 esitys Yliopisto-opetus ja -tutkimus OPM tarkistaa 21. Yliopistojen toimintamenot avoin yliopisto-opetus täydennyskoulutuksen hintojen alentaminen (enintään) perustutkintoa opiskelevat aikuiset (arvio) 1) 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot täydennyskoulutuksen tuotekehitystyö Ammattikorkeakouluopetus 30. Valtionosuus käyttökustannuksiin aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus (arvio) erikoistumisopinnot ja jatkotutkintokokeilu (arvio) avoin ammattikorkeakouluopetus (arvio) Yleissivistävä koulutus 30. Valtionosuus käyttökustannuksiin lukion aikuisopiskelijat (arvio) Ammatillinen koulutus 21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot ammatillinen lisäkoulutus (arvio) Valtionosuus käyttökustannuksiin näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perus-tutkintoon valmentava koulutus (arvio) ammatillista perustutkintoa opiskelevat aikuiset (arvio) 2) 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen oppisopimuskoulutuksena suoritettava ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus (arvio) oppisopimuskoulutuksena suoritettava ammatillinen lisäkoulutus (arvio) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö Liikuntatoimi 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikunnan koulutuskeskukset Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille Opetusministeriö 1) Aikuisopiskelijoiksi on tässä yhteydessä luettu yli 25-vuotiaina yliopiston perustutkinto-opiskelut aloittaneet. Heidän osuutensa on noin viidennes ja opiskelusta aiheutuvat kustannukset ovat arviolta 127 miljoonaa euroa. 2) Aikuisopiskelijoiksi on tässä yhteydessä luettu yli 25-vuotiaina ammatillisen perustutkinnon opiskelun aloittaneet. Heidän osuutensa on noin 11 % ja opiskelusta aihutuvat kustannukset ovat arviolta 52 miljoonaa euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle ja luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriön arvoja ovat asiantuntijuus, vastuullisuus, avoimuus ja yhteistyö sekä tulevaisuuteen suuntautuneisuus. Opetusministeriön strategia 2015 ohjaa ministeriötä toimialansa johtamisessa. Ministeriön omaa toimintaa kehitetään siten, että hallinto luo edellytykset laadukkaalle ohjaukselle, päätöksenteolle ja toimeenpanolle. Opetusministeriön toiminnan painopisteitä vuonna 2004 ovat: Toteutetaan vuosille vahvistettua koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa mm. seuraavin toimenpitein. Kuljetusetu ulotetaan esiopetuksessa oleviin. Aamu- ja iltapäivätoimintaa vahvistetaan käyttäen hyväksi niitä kokemuksia, joita on saatu yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa. Nostetaan perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen siirtyvien osuutta. Parannetaan koulutuksen läpäisyä, vähennetään keskeyttämistä ja alennetaan korkeakouluopintojen aloittamisikää sekä tutkinnon suorittamisikää. Lisätään opettajankoulutusta. Kehitetään aikuiskoulutusta parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotusten pohjalta. Lisätään yliopistojen ja Suomen Akatemian tutkimus- ja innovaatiorahoitusta. Edistetään tutkimustiedon ja teknologian käyttöä ja hyödyntämistä. Toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista taide- ja taiteilijapoliittista ohjelmaa, kirjastostrategiaa 2010 sekä lastenkulttuuripoliittista ohjelmaa. Aloitetaan koko maan kattavan luovuusstrategian valmistelu. Hallinnonalan lainsäädäntöä kehitetään muun muassa valmistelemalla ortodoksista kirkkokuntaa koskeva lainsäädäntöuudistus sekä käynnistämällä nuorisotyölain kokonaisuudistus. Liikunnan tulosperusteista valtionavustusjärjestelmää kehitetään. Tietoyhteiskuntakehitystä edistetään toimeenpanemalla koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntastrategian sekä kulttuurinen tietoyhteiskuntastrategia 2010:n toimenpiteitä. Yhteistyötä viranomaisten välillä lisätään erityisesti alueiden kehittämisessä, koulutuksessa ja työelämään motivoimisessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, terveysliikunnassa, nuorten elinolojen parantamisessa, kansalaistoiminnan esteiden purkamisessa sekä nuorten yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja ennaltaehkäisevässä huumetyössä. Edistetään sähköistä asiointia opetus- ja kulttuurihallinnossa verkkopalvelu- ja verkkotoimintastrategian mukaisesti. Jatketaan sähköisen valtionavustusprosessin suunnittelua ja kehittämistä osana Lomake.fi -verkkopalvelua. Jatketaan ministeriön toimitilahankkeen toteutusta, jonka tavoitteena on koota yhteen useisiin toimipisteisiin hajautuneet toiminnot. 10. Eräiden kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa talousarvio 2003 talousarvio 2002 tilinpäätös Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kunnossapidosta, korjauksista ja niihin liittyvistä lisärakennushankkeista sekä vuokrista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille ja euroa momentille Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen ve- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 rovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin talousarvio talousarvio Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta , euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta , euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta , euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta sekä euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnittelu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, koulutuksen arviointitoiminnasta, niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös digitaalisen opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen sekä kulttuuriperinnön digitointiin ja muihin sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan hankkeet Nuorten osallisuushanke Koulutuksen arviointi Koulutuksen ja tieteen toimialan hankkeet Yhteensä Määrärahan mitotuksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa siirtona momentilta sekä vähennyksenä euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttökorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa valokopiointimäärien kasvun johdosta ja korvaustason jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain (902/1985) mukaisten avustusten ja käyttösuunnitelmassa yksilöityjen muiden avustusten maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Käyttösuunnitelma: Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionapu, mistä euroa utbildningsdelegationin sekä muihin toiminta- ja toimistomenoihin Paasikivi-Seura Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoito Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä luovutetun alueen hautausmaiden kunnostaminen Yhteensä S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon euroa Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionavun loppueriä varten talousarvio talousarvio tilinpäätös EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2004 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2003 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelman sekä Equal-, Interreg- ja Urban-yhteisöaloitteiden ja pilottihankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla ja olevien EU-osuuksien kanssa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuosien sitoumukset 54,855 18,798-73,653 Vuoden 2004 sitoumukset 16,137 27,787 18,312 62,236 Yhteensä 70,992 46,585 18, ,889 Momentin myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen rahastoittain ja ohjelmittain (milj. euroa): Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Equal Interreg Urban Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 6,337 7, ,060 0,128 17,520 Euroopan sosiaalirahasto 12,080 6,960 24,482 1, ,716 Yhteensä 18,417 14,955 24,482 1,194 3,060 0,128 62,236 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa): Budjetoitu Budjetoitu valtuutta määrärahaa v Myöntämis- v talousarvio+ valtuus talousarvio+ Määräraha Ohjelma lisätalousarviot v lisätalousarviot v Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tavoite 1 26,382 6,337 21,954 6,398 Tavoite 2 30,446 7,995 25,526 8,979 Interreg 8,224 3,060 5,580 2,947 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Urban 0,464 0,128 0,250 0,142 Yhteensä 65,516 17,520 53,310 18,466 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tavoite 1 53,554 12,080 43,828 15,851 Tavoite 2 28,712 6,960 21,886 8,722 Tavoite 3 98,767 24,482 78,338 25,257 Equal 6,598 1,194 3,320 2,696 Yhteensä 187,631 44, ,372 52,526 EAKR + ESR YHTEENSÄ 253,147 62, ,682 70, talousarvio lisätalousarvio 2003 talousarvio tilinpäätös Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön tilajärjestelyjen aiheuttamien kalusto- ja varustehankintojen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen. Vuonna 2004 saa tehdä kalusto, laite- ja palveluhankintoja koskevia sopimuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2005 enintään euroa talousarvio Kirkollisasiat S e l v i t y s o s a : Luvun määrärahoilla rahoitetaan muun muassa ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen ja kolmen hiippakunnan aluehallinnon palkoista, vuokrista ja matkoista aiheutuvat menot sekä avustukset eräille ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille sekä Suomen Merimieskirkolle. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot Käyttösuunnitelma: (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suomen Merimieskirkolle myönnettävästä avustuksesta saa käyttää enintään euroa Antwerpenin ja Hampurin merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon edellyttäen, että evankelisluterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vastaavat osuudet. 07. Opetushallitus Eräät avustukset ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille Avustus Suomen Merimieskirkolle mistä Antwerpenin ja Hampurin merimieskirkkojen rakentamisavustuksiin (enintään) Yhteensä S e l v i t y s o s a : Ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät avustukset on tarkoitus käyttää muun ohella Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konservointilaitoksen toiminnan tukemiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Opetushallitukselle vuodelle 2004 seuraavat tulostavoitteet: Opetushallitus toteuttaa kansallista koulutuspolitiikkaa valmistelemalla toimialaansa kuuluvan koulutuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet, toteuttamalla niihin liittyviä opetuksen kehittämisohjelmia sekä levittämällä innovaatioita. Virasto tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tarpeista sekä työelämästä. Opetushallitus hoitaa sen tehtäväksi säädetyt ja määrätyt viranomaistehtävät sekä tuottaa palveluja koulutusalan toimijoille. Kaikessa toiminnassaan Opetushallitus: tukee koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista ja kansainvälisesti tunnustetusti korkealaatuisten ja yhtenäisten koulutuspalvelujen järjestämistä lapsille, nuorille ja aikuisille, edistää alueellisen yhteistyön kehittämistä, tähtää syrjäytymisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen, tukee maahanmuuttajien kotouttamista, koulutusta ja työhön sijoittumista, tukee teknologian hyödyntämistä oppimisessa ja koulutuksessa, tähtää siihen, että työmarkkinoiden käytettävissä on riittävä määrä ammatillisesti päteviä työntekijöitä, tukee opetustoimialan kansainvälistymistä Euroopan unionin sopimien ja kansallisten tavoitteiden mukaisesti, tuottaa päätöksenteossa, koulutuksen seurannassa, arvioinnissa ja tiedotuksessa tarvittavaa tietoa kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön. Perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä oppilaanohjauksessa tehostetaan. Perusopetuksen luokkien ja lukion opetussuunnitelmien perusteet valmistuvat annettavaksi koulutuksen järjestäjille ja kouluille. Lukion uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuonna 2005 ja perusopetuksen uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan viimeistään vuonna Ammatillisessa koulutuksessa jatketaan työssäoppimisen kehittämistä. Perustutkintoihin liitettävien näyttöjen kokeilu- ja kehittämistyötä jatketaan. Virasto koordinoi nuorten osallisuushanketta ja osallistuu liikuntavuoden 2004 toteutukseen. Näyttötutkintojen perusteita tarkistetaan ja uudistetaan tavoitteena laajentaa tutkintojen käyttöä työelämän kaikilla toimialoilla yhteistyössä työelämän järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Oppisopimuskoulutuksen asemaa vahvistetaan. Vapaan sivistystyön ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehitetään yhteistyössä opetusministeriön ja alan toimijoiden kanssa. Opetushallitus osallistuu valtakunnalliseen ja alueelliseen koulutustarpeiden ennakointiin. Erityisopetuksen järjestelyjä tehostetaan kaikissa koulumuodoissa. Opetushallitus osallistuu osana koulutuksen arviointiasiantuntijoiden verkostoa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisten oppimistulosten arviointiin koulutuksen arviointineuvoston toimeksiannosta. Arviointituloksia hyödynnetään opetuksen kehittämistyössä. Kehitetään koulutuksen perustietojärjestelmää, koulutuspoliittista seurantaa ja päätöksentekoa sekä koulutuksen arviointia, koulutuksen tilan kuvauksia ja koulutusindikaattorien tuotantoa varten. Kehitetään koulutuksen ennakointimenetelmiä ja tuotetaan ennakointitietoa. Opetushallitus ylläpitää ja kehittää valtakunnallisia opiskelijavalintajärjestelmiä. Hoidetaan Euroopan unionin koulutus- ja yhteistoimintaohjelmiin sekä tietoverkkoihin liittyviä tehtäviä sekä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien koulutushankkeiden hallinnointia. Hoidetaan tutkintojen kansalliseen ja kansainväliseen tunnustamiseen kuuluvat tehtävät. Osallistutaan Venäjä- ja lähialueyhteistyöohjelmien toimeenpanoon. Osallistutaan pohjoismaiseen yhteistyöhön. Rahoitetaan ja kehitetään opetustoimen pitkäkestoista henkilöstökoulutusta. Opetushallituksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien , 20.25, 40.25, 60.25, ja määrärahoja. Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: toteutuma ennakoitu arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista 26,0 22,3 21,3 Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (t ) % tuotoista 13,9 7,6 7,6 21. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Määrärahasta käytetään euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa siirtona momentilta yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusjärjestelmän palkkaus-, ylläpito- ja kehittämismenoihin. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälinen yhteistyö 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot, maksulisen toiminnan tulot (muut suoritteet) Nettomenot Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut Venäjän ja Itä-Euroopan instituutille vuodelle 2004 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Instituutin tehtävänä on avustaa viranomaisia, eri laitoksia, tutkijoita ja muita sidosryhmiä toimialansa kysymyksissä ja tuottaa tietoa päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi. Instituutti osallistuu Suomen ja Venäjän välisten kulttuuri- ja tutkimusalan yhteistyösopimusten ja - ohjelmien käytännön toteuttamiseen. Instituutin toiminnan ensisijaisena maantieteellisenä kohteena ovat itäslaavilaiset alueet (Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina) ja Baltia. Myös muut entisen Neuvostoliiton osat samoin kuin venäläinen kulttuuriperinne Suomessa sekä Venäjältä ja Itä-Euroopasta Suomeen muuttaneiden kielen ja kulttuurin tukeminen kuuluvat instituutin toimialaan. Instituutti toimii International Council for Central and East European Studies (ICCEES) -järjestön tiedotuskeskuksena talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahaa saa lisäksi käyttää määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavasti. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Kansainväliseen levitykseen tarkoitettujen julkaisujen tukeminen Eräiden kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä tekevien ulkomaanyhdistysten toiminta Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Monenkeskinen yhteistyö Kahdenkeskinen yhteistyö Euroopan integraatiosta aiheutuvat menot Ulkosuomalaisten sivistysolojen edistäminen Pohjoismainen yhteistyö Sukukansaohjelma Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Kulttuuri-instituuttien toiminta Unescon jäsenmaksu Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta Suomen maksuosuus WIPOlle/Bernin unionille Suomen maksuosuus ICCROMille Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuva meno OECD/CERI jäsenmaksu Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EU- RIMAGES-rahastoon Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle Suomen maksuosuus WADAlle OECD/INES jäsenmaksu Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa Audiovisuaalisen Eureka-järjestön lakkauttamisesta johtuen ja lisäyksenä euroa Suomen jäsenmaksuna OECD/INES-koulutusindikaattorihankkeeseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi on säädetty, että määrärahaa korotetaan vuonna 2004 vähintään 20 milj. eurolla. Säännös koskee vuosia Opetusministeriön ja yliopistojen välistä tulosohjausjärjestelmää ja toimintamenorahoituksen muodostumisperusteita on uudistettu vuosille Yliopistojen budjetoinnissa painotetaan yliopistojen perustehtävien toteuttamista ja mahdollistetaan koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitseminen. Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2004 seuraavat tavoitteet: Yliopistojen tavoitteena on toiminnallaan vaikuttaa siihen, että suomalaisen yhteiskunnan kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi lisääntyy. Yliopistojen tavoitteena on tutkimuksen, tutkijankoulutuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan korkea kansainvälinen taso ja laatu. Yliopistot jatkavat kokonaisvaltaisen laatutyön ja sen menetelmien kehittämistä. Yliopistot kehittävät työyhteisöään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina paranee ja henkilöstön työkyky ja -tyytyväisyys lisääntyvät. Yliopistot vahvistavat ammattimaisen tutkijanuran edellytyksiä ja kiinnittävät erityistä huomiota tasa-arvon edistämiseen tiedeyhteisössä. Tutkijakouluja kehitetään tärkeimpänä väylänä tohtorintutkintoon, joka on tieteellisten jatkoopintojen ensisijainen tavoite. Tutkijakouluihin rekrytoidaan aktiivisesti ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Tavoitteena on, että vuonna 2006 tutkijakoulujen opiskelijoista 10 prosenttia on ulkomaalaisia. Opiskelijavalintajärjestelmän kehittämistarpeisiin laaditaan yliopistokohtaiset opiskelijavalintojen kehittämisstrategiat tavoitteena opintoihin sijoittumisen nopeuttaminen, valintayksiköiden määrän vähentäminen ja valintamenettelyjen keventäminen. Opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehitetään niin, että opintojen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät erityisesti humanistisella, matemaattis-luonnontieteellisellä ja teknistieteellisellä koulutusalalla. Yliopistot ottavat käyttöön kaikilla aloilla opiskelijoiden kanssa laadittavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman vuoteen 2006 mennessä. Yliopistot valmistelevat ja toteuttavat kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanon ja opintojen mitoituksen uudistuksen, niin että uuteen rakenteeseen voidaan siirtyä joustavasti syyslukukaudesta 2005 lähtien. Yliopistot ottavat koulutustarjonnan suuntaamisessa huomioon erityisesti kansallisen terveysprojektin, opettajankoulutuksen ja tietoteollisuusalojen muuttuneet tarpeet. Koulutustarjonnan suuntaamisessa hyödynnetään rakenteellisen kehittämisen mahdollisuuksia. Yliopistot tiivistävät ja lisäävät kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista siten, että suomalaiset yliopistot ovat kilpailukykyisiä ja aloitteellisia toimijoita ja arvostettuja yhteistyökumppaneita erityisesti Euroopan korkeakoulutusja tutkimusalueella. Yliopistot lisäävät yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistavat suomalaista Venäjän-asiantuntemusta. Yliopistot lisäävät englanninkielistä opetustarjontaa vahvuusaloillaan ja kiinnittävät erityistä huomiota opetuksen ja opetusmenetelmien laatuun. Opintojen ohjauksessa otetaan ulkomaisten opiskelijoiden erityistarpeet huomioon. Suomen/ruotsin kielen ja suomalaisen kulttuurin opetusta tutkinto-opiskelijoille lisätään. Yliopistot vahvistavat alueiden elinvoimaisuutta verkostoitumalla alueiden keskeisten toimijoiden kanssa. Alueelliset yliopistokeskukset ja muut yliopistojen aluetoiminnot kootaan riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi, niin että niillä on edellytykset saavuttaa toiminnassaan korkea laatu ja vaikuttavuus. Yliopistot kehittävät yhteyksiään elinkeinoelämään Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 tehostamalla liiketoimintaosaamistaan, innovaatiopalvelujaan sekä tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä. Yliopistojen mahdollisuuksia tukea yrittäjyyttä vahvistetaan. Yliopistojen aikuiskoulutustehtävää selkiytetään. Yliopistot tukevat aikuiskoulutuksellaan työllisyyttä ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Alueellisessa kehittämisessä tuetaan alueiden tarpeita aikuiskoulutuksen eri muodoin. Aikuisten mahdollisuuksia suorittaa yliopistotutkinto edistetään käyttämällä hyödyksi maisteriohjelmia ja avoimen yliopiston tarjontaa. Yliopistot laajentavat toimintansa rahoituspohjaa suoran budjettirahoituksen lisäksi hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita. Yliopistojen uusien opiskelijoiden määrä pidetään vuoden 2003 tasolla siten, että vuosittain otetaan erillisvalinnat mukaan lukien uutta opiskelijaa. Avoimen yliopisto-opetuksen väylän kautta tutkinto-opiskeluun siirtyvien tavoite on vuosittain opiskelijaa. Tavoitteena on, että vuosina yliopistoissa suoritetaan keskimääriin ylempää korkeakoulututkintoa ja tohtorin tutkintoa. Perustutkintoa suorittavista opiskelee ulkomailla vuosittain yli kolmen kuukauden jakson opiskelijaa. Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite on vuosittain laskennallista kokovuotista opiskelijapaikkaa. Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin: Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot toteutuma tavoite toteutuma tavoite Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Yhteensä Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin euroa. Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään euroa yliopistojen omien päätösten mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden 2004 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2004 jälkeen siten, että nettomenojen lisäys on vuositasolla enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1317/2001) sekä opetusministeriön päätöksiin kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) ja avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluis-sa perittävistä maksuista (83/1993). Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Helsingin yliopisto, mistä euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille ja euroa kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Opetusministeriön käytettäväksi Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa korkeakoululaitoksen kehittämislain perusteella ja euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Yhteishankkeet Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet julkisoikeudelliset suoritteet Muut tulot yhteishankkeet lahjoitukset sponsoritulot muut tulot Nettomenot Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista 19,1 23,7 22,3 Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (t ) % tuotoista 6,1 3,8 4,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Tuotot % kustannuksista 106,4 104,0 104,6 Volyymin muutos % -2,8 7,0-1, talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittäminen Yhteensä Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 207 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen tuotekehitystyöstä aiheutuviin kustannuksiin yliopistojen esittämillä alueilla osana niiden yhteiskunnallista tehtävää. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa yliopistojen alueellisen kehittämisen menoina sekä euroa yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusjärjestelmän palkkaus-, ylläpito- ja kehittämismenojen siirtona momentille talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta käytetään euroa opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, euroa ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien ohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Yhteishankkeet Apurahat ja avustukset Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Muut tulot, yhteishankkeet Nettomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle 2004 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien avautuessa eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille. Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityisesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppilaitoksiin. Uuden tietotekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön kehittämiseen CIMOn uusien sidosryhmien, mm. yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toimijoiden kanssa. Sokrates-ohjelmaan osallistumisen tavoitteena on henkilöä, joista Suomesta lähteviä on ja Suomeen saapuvia Euroopan unionin nuoriso-ohjelman osallistumistavoite on 4 500, joista suomalaisten osuus on ja ulkomaalaisten Tavoitteena on toteutunutta kansainvälistä harjoittelijavaihtoa, mukaan lukien CIMOn tukemien opiskelijajärjestöjen organisoima harjoittelijavaihto. Kahdenvälisen ja monenkeskisen yhteistyön henkilövaihdon tavoite Tavoitteena on tarjota 250 ulkomaiselle Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijalle kesäkurssipaikka sekä tukea 40 yliopistonopettajan opetustoimintaa ulkomaisissa yliopistoissa talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on asettanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet: Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetussuunnitelmatyön ja opetuksen laadusta sekä kehittävät monipuolista opetusharjoittelua ja opetusteknologian käyttöä. Harjoittelukouluissa on vuonna 2004 keskimäärin oppilasta, joista peruskouluasteella ja lukiossa oppilasta. Harjoittelukouluissa järjestetään noin opettajaksi opiskelevan opetusharjoittelu. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa maahanmuuttajien opetuksesta aiheutuvina menoina. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Yhteishankkeet Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Yhteishankkeiden tulot Muut tulot Nettomenot Kuntien osuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, euroa, on otettu huomioon momentin mitoituksessa talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 (88.) Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta talousarvio tilinpäätös Ammattikorkeakouluopetus S e l v i t y s o s a : Ammattikorkeakoulut asettavat kehittämistoiminnan lähtökohdaksi valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa määritellyt suuntaviivat ja tavoitteet. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä tavoitteena on ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulujen roolia innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan tehostamalla niiden opetusta palvelevaa ja työelämää sekä aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaisesti opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut sopivat määrävuosiksi kerrallaan ammattikorkeakoulujen toiminnan keskeisistä tavoitteista ja seurannasta. Ammattikorkeakoulujen keskimääräisen vuosiopiskelijamäärän arvioidaan vuonna 2004 olevan noin , josta nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa, 350 jatkotutkintoon johtavassa koulutuksessa ja suorittaa ammatillisia erikoistumisopintoja. Aloituspaikkoja vuonna 2004 on nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja opettajankoulutuksessa Ammattikorkeakouluista 7 on kunnan, 11 kuntayhtymän ja 11 yksityisen koulutuksen järjestäjän ylläpitämää. Ammattikorkeakoulut huolehtivat riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä ja kiinnittävät erityistä huomiota yksilöllisiin opetussuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulujen alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimusja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän uudistamisen valmistelua jatketaan tavoitteena oikeudenmukainen, tehokkuuteen kannustava, toiminnan kokonaisuuden huomioon ottava ja selkeä rahoitusmalli. Valmistelu toteutetaan osana kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuuden uudistamista. Opettajankoulutuksen rahoituksen uudistamistyötä jatketaan. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnasta noin viidennes suunnataan aikuiskoulutukseen työikäisen väestön koulutustason kohottamiseksi ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen väestön osaamisen kehittämiseksi erityisesti pksektorin ja hyvinvointipalvelujen alueella. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilua jatketaan ja sen arviointi käynnistetään. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa laajennetaan ja järjestelyjä monipuolistetaan. Ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät Koulujen lkm Opiskelijoiden lukumäärä Opisk.määrän muutos /2004 Kunnalliset ammattikorkeakoulut Yksityiset ammattikorkeakoulut Kaikki ammattikorkeakoulut yhteensä 3), joista nuorten amk-tutkintoon johtava koulutus ) Opiskelijamäärät on ilmoitettu keskimääräisinä vuosiopiskelijoina. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16