Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 2005 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotekehittelyn sekä erikoistuvan huippuosaamisen merkitys korostuu osana globaalia kilpailukykyä. Suomen kansainvälinen menestyminen perustuu korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen, luovuuteen ja omaleimaiseen kansalliseen kulttuuriin sekä modernin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Väestön ikääntymisestä johtuvat poistumat työelämästä vaikuttavat myös koulutustarpeisiin. Työvoiman saatavuus vaikeutuu. Ammattirakenne kehittyy kaikilla aloilla yhä korkeampaa tietotaitoa ja osaamista vaativaksi. Työvoiman ja palvelujen keskittyessä uhkana on työvoimatarpeen ja koulutuksen alueellinen kohtaamattomuus. Tietoyhteiskuntakehityksessä on kiinnitettävä erityistä huomiota demokratian ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumiseen. Väestön työ- ja toimintakyvyn merkitys korostuu. Opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Tavoitteena on vahvistaa sivistystä, jonka varaan talouden kestävä kasvu ja Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat. Hallitus asettaa hallitusohjelman, hallituksen strategia-asiakirjan, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman ja muiden valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisesti opetusministeriön toimialalle vaikuttavuustavoitteet. Koulutuksellista ja kulttuurista tasa-arvoa edistetään turvaamalla eri väestöryhmien ja alueiden tasavertaiset ja monipuoliset mahdollisuudet koulutukseen ja kulttuuripalveluihin. Koulutuksen perusturvan toteutumista vahvistetaan. Kulttuuri-, taide- ja liikuntapalvelujen saatavuutta, tarjontaa ja saavutettavuutta vahvistetaan kattavasti koko maassa. Vähintään 96 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa vuonna Taide- ja kulttuurilaitosten toimintaedellytyksiä kehitetään. Lisätään teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuden piirissä olevia henkilötyövuosimääriä. Vahvistetaan kirjastojen monipuolisten ja laadukkaiden palveluiden tuottamista ja saatavuutta. Yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä edistetään vahvistamalla osaamista ja luomalla edellytyksiä innovaatiotoiminnalle. Tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja työurien pidentäminen. Vahvistetaan tietoyhteiskunnan toimivuutta. Tieteen ja kulttuurin keinoin vahvistetaan luovan hyvinvointiyhteiskunnan innovaatioperustaa. Laaditaan luovuusstrategia, minkä pohjalta parannetaan luovan työn ja osaamisen edellytyksiä. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vahvistetaan lisäämällä kilpailtavaa tiederahoitusta. Tutkimusjärjestelmää kehitetään vuoden 2004 aikana toteutetun rakenteiden arvioinnin pohjalta. Koulutuksen läpäisy paranee lukiossa ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa. Korkeakoulutuksen aloittamisikä alenee yhdellä vuodella vuoteen 2008 mennessä ja tutkinnon suorittamisikä vähintään vuodella vuoteen 2012 mennessä. Yrittäjyyden ja yritystoiminnan osaamista vahvistetaan koko koulutusjärjestelmässä. Luodaan edellytyksiä kulttuuriyrittäjyydelle. Kulttuuriviennin edellytyksiä, rakenteita ja yhteistyömuotoja kehitetään. Kulttuuriviennin osuus Suomen kokonaisviennistä kasvaa. Vuoteen 2007 mennessä kaikilla opintonsa päättävillä on mahdollisuus omaksua tietoyhteiskunnassa tarvittavat perustiedot ja taidot, opettajista 75 % saavuttaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot ja verkko-opetus vakiinnutetaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Vahvistetaan kotimaisen sisällöntuotannon monipuolisuutta, runsautta ja saatavuutta sekä edistetään kansallisen kulttuuriperinnön digitointia. Väestön henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä yhteiskunnallista osallisuutta ja osallistumista edistetään. Lisätään aikuisten mahdollisuuksia opiskeluun. Edistetään lasten kasvuympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, parannetaan nuorten elinoloja ja jatketaan syrjäytymisen ehkäisyä. Edistetään väestön terveyttä ja toimintakykyä. Maahanmuuttajien kotoutumista edistetään. Vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa vähintään 60 %:iin vuoteen 2008 mennessä. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien ja syrjäytymisuhan alaisten aikuisten osallistuminen koulutukseen kasvaa maan kaikilla alueilla. Väestön terveyttä edistävää liikuntatoimintaa vahvistetaan. Väestön liikunta-aktiivisuus lisääntyy. Nuorten aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaan kasvaa ja nuorten elämänhallinnan edellytykset paranevat. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Opetusministeriö Kirkollisasiat Opetushallitus Kansainvälinen yhteistyö Yliopisto-opetus ja -tutkimus Ammattikorkeakouluopetus Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö Opintotuki Tiede Taide ja kulttuuri Liikuntatoimi Nuorisotyö Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Valtionosuudet opetusministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa) 2004 varsinainen talousarvio 2005 varsinainen talousarvio 2004/2005 lisäys Ammattikorkeakoulut Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Oppisopimuskoulutus Kansalaisopistot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Kansanopistot Ammatilliset erikoisoppilaitokset Opintokeskukset Kesäyliopistot ja 52 Kirjastot ja 52 Teatterit ja orkesterit ja 52 Museot ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset Kuntien kulttuuritoiminta Kuntien liikuntatoimi Kuntien nuorisotyö Yhteensä Arvio valtionosuuksien jakautumisesta Kunnat ja kuntayhtymät (77 %) * Kunnat * Kuntayhtymät Yksityiset (23 %) Valtionosuuksien mitoituksessa on otettu huomioon valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen aiheuttamien menolisäysten jaksottaminen neljälle vuodelle. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen valtionosuuslainsäädännön muuttamisesta. Opetustusministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 242,9 158,5 74,6 32,0 63,9 571,9 Vuoden 2005 sitoumukset 57,3 103,8 80,6 33,7 50,2 325,6 Valtuudet yhteensä 300,2 262,3 155,2 65,7 114,1 897,5 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Täydentävässä talousarvioesityksessä opetusministeriön hallinnonalan valtionosuudet on mitoitettu ottaen huomioon hallituksen esitys valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksottaminen neljälle vuodelle (HE 181/2004), valtioneuvoston asetus valtionosuuden perusteena käytettävien opetus- ja kirjastotoimen yksikköhintojen keskimääräisistä euromääristä vuonna 2005 (880/2004), kansanopistojen, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten tarkistetut yksikköhinnat vuodelle 2005 sekä tarkistetut kuntien verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauserät. T o i s e n t ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Tässä täydentävässä talousarvioesityksessä opetusministeriön hallinnonalan valtionosuudet on mitoitettu ottaen huomioon tulopoliittiseen sopimukseen vuosille liittyvä hallituksen kannanotto, joka edellyttää muutettavaksi valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksottamista vuosille Jaksotuksen muuttuminen edellyttää eduskunnan käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen (HE 181/2004) muuttamista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain osalta. Eduskunnalle annettuun täydentävään esitykseen verrattuna valtion ja kuntien välinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus muuttuu siten, että arviolta euron suuruisesta tarkistuksesta maksetaan euroa vuonna 2005 ja lisäksi euroa sekä vuonna 2006 että vuonna Loppuosa kustannustenjaon tarkistuksesta maksetaan vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valtioneuvoston kehyslinjauksen mukaan valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistukseen liittyvä täysimääräinen tarkistus jaksotetaan neljälle vuodelle 2005 alkaen. Valtionosuuksiin tehdään vuonna 2005 indeksikorotus, joka on 75 prosenttia täysimääräisestä korotuksesta. Vajaa indeksitarkistus aiheuttaa ongelmia erityisesti sen vuoksi, että se kasvattaa kuntien rahoitusosuutta kumulatiivisesti. Vaikka indeksikorotusta ei toteuteta täysimääräisenä, voidaan kuitenkin myönteisenä pitää sitä, että korotus on tasoltaan suurempi kuin aiemmin. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausuntoon ja toteaa, että aikaistamalla valtionosuuksien maksatusta sekä kohdentamalla hallitusohjelman mukaisesti ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt opetustoimen hyväksi, voitaisiin korjata opetustoimen valtionosuuksien jälkeenjääneisyydestä syntyvää rahoitusvajetta. Valiokunnan mielestä erityisesti kuntien asukaslukupohjaisten valtionosuusleikkausten purkaminen on välttämätöntä myös perusopetuksen toimintaedellytysten turvaamisen kannalta. Asukaslukupohjainen valtionosuuden leikkaus vielä kumuloituu vuosittain, joten leikkaukset on kiireellisesti purettava. V e i k k a u s v o i t t o v a r a t. Eduskunta on lukuisia kertoja kuluneen kymmenen vuoden aikana edellyttänyt, että valtiontalouden tilan niin salliessa, kirjastojen lakisääteiset valtionosuudet siirretään yleisistä budjettivaroista katettaviksi. Kuluvan vuoden talousarvion hyväksymisen yhteydessä eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytettiin, että vuoden 2005 talousarvion valmistelussa kirjastojen valtionosuuksien siirtoa nopeutettaisiin merkittävästi. Opetusministeriö otti tämän lausuman huomioon valmistellessaan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmaa, jossa kirjastojen valtionosuudet esitettiin katettaviksi yleisistä budjettivaroista nopeutetun aikataulun mukaisesti siten, että kirjastojen valtionosuuksia ei maksettaisi enää vuonna 2008 veikkausvoittovaroista. Hallituksen esitys vuoden 2005 talousarvioksi laadittiin kuitenkin noudattaen raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetussa laissa olevia siirtymäsäännöksen enimmäisprosentteja veikkausvoittovarojen käyttämisestä kirjastojen valtionosuuksiin. Valiokunta pitää välttämättömänä nopeuttaa kirjastojen valtionosuuksien siirtoa yleisestä budjetista katettavaksi ja tekee euron siirron momentilta yleisten budjettivarojen momentille Tämä merkitsee sitä, että aikataulu kirjastojen valtionosuuksien siirtämiseksi nopeutuu kahdella vuodella. Näin vapautuvista veikkausvoittovaroista käytetään euroa muihin momentin arvioidun käyttösuunnitelman mukaisiin tarkoituksiin. Lisäksi vapautuvasta määrärahasta siirretään euroa lisäyksenä urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen momentille ja euroa lisäyksenä nuorisotyön tukemiseen momentille Valiokunta pitää tärkeänä, että lisämäärärahoja kohdennettaessa otetaan huomioon valiokunnan perusteluissa todetut kannanotot. Valiokunnan mielestä on asianmukaista, että hallitus valmistelee asiasta lainmuutoksen, jotta asiaa ei tarvitse sen jälkeen enää erikseen käsitellä. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 4 : Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä valmistelee ja tuo eduskunnan käsiteltäväksi veikkauksen ja raha-arpajaisten voitonjakoa koskevan lain muutosehdotuksen niin, että kirjastojen valtionosuuksien siirto yleisistä budjettivaroista kokonaan katettavaksi voidaan hallituksen esityksen pohjalta varmistaa tapahtuvaksi kahdeksassa vuodessa kymmenen vuoden sijasta vuoteen 2010 mennessä. K a n s a l a i s v a i k u t t a m i s e n p o l i t i i k k a o h j e l m a. Verrattuna muiden Pohjoismaiden kansalaisiin suomalaiset osallistuvat vähemmän kansalaistoimintaan ja ovat vähiten mukana poliittisessa toiminnassa. Hallitusohjelmaan sisältyy kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Valiokunta pitää sen edistämistä tärkeänä demokratian vahvistamisessa. Tavoitteena on parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja äänestysaktiivisuutta, lisätä demokratiakasvatusta ja antaa vähemmän koulutetuille, pienituloisille, syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille nykyistä paremmat mahdollisuudet kansalaisyhteiskuntaan kiinnittymiseen. Tärkeä keino demokratiakasvatuksessa on poliittisen toiminnan ja toimijoiden esittely peruskoulun yläasteella, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Yhteiskuntaopin opetusta tulee lisätä ammatillisten oppilaitosten opetussuunnitelmissa. Valiokunta viittaa myös jäljempänä luvun perusteluissa vapaasta sivistystyöstä todettuun. K u l t t u u r i a l a n k o u l u t u k s e s t a. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa kulttuurialan koulutuspaikkoja kokonaisuudessaan tullaan laskemaan vuoteen 2008 mennessä. Tämä on valiokunnan mielestä välttämätöntä. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty erityisesti teatterialan koulutuksen ongelmiin. Teatteri- ja tanssialalla työttömyys on 17,2 prosenttia. Lisäksi ammattikorkeakoulutason koulutus on määrällisesti suurta ja osin heikosti profiloitunutta. Toisaalta esimerkiksi teatteritekniikan koulutusta ei ole riittävästi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 E d u s k u n n a n l a u s u m a 4 : Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä valmistelee ja tuo eduskunnan käsiteltäväksi veikkauksen ja raha-arpajaisten voitonjakoa koskevan lain muutosehdotuksen niin, että kirjastojen valtionosuuksien siirto yleisistä budjettivaroista kokonaan katettavaksi voidaan hallituksen esityksen pohjalta varmistaa tapahtuvaksi kahdeksassa vuodessa kymmenen vuoden sijasta vuoteen 2010 mennessä. 01. Opetusministeriö S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2005: Opetusministeriön strategista ohjausta vahvistetaan. Hallinnonalan tulossuunnittelussa ja -seurannassa käytetään vaikuttavuuden, laadun ja kustannusten tunnuslukuja ja laadullista arviointia. Delegointi- ja alueellistamisselvitysten perusteella valmistellaan tehtävien mahdollista siirtämistä. Valmistellaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmän uudistus osana kuntien rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistamista. Tavoitteena on turvata koko maassa tasapuoliset lakisääteiset opetus- ja kulttuurihallinnon palvelut. Vakiinnutetaan arviointitoiminta osaksi opetus- ja kulttuurihallinnon toiminnan kehittämistä. Opetus- ja kulttuurihallinnon tuottavuushankkeella tuetaan ja vauhditetaan hallinnonalalla toteutettavia tuottavuuden lisäämiseen johtavia toiminnallisia ja rakenteellisia uudistuksia ja tietotekniikan käyttöä. Verkkopalvelu- ja verkkotoimintastrategian toteuttamista jatketaan tavoitteena siirtyä pääsääntöisesti sähköisiin prosesseihin vuonna Verkkopalveluja parannetaan uudistamalla www-sivusto, kehittämällä tulosohjauksen tueksi vuorovaikutteista sähköistä asiointia tukeva yliopistojen tulosohjausportaali ja lisäämällä valtionavustusprosessissa sähköisiä osuuksia. Pääosa opetusministeriön hallinnonalan virastoista ja laitoksista on uuden palkkausjärjestelmän piirissä vuoden 2005 loppuun mennessä. Strategisella henkilöstösuunnittelulla varaudutaan opetus- ja kulttuurihallinnon henkilöstön ikärakenteen muutokseen. 10. Eräiden kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen määräraha budjetoitavaksi momentille Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 2005 talousarvio talousarvio tilinpäätös Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on vastuullinen, avoin, yhteistyöhakuinen ja tulevaisuuteen suuntautunut sivistyspolitiikan asiantuntijaorganisaatio. Ministeriö vastaa hallinnonalansa strategisesta ohjauksesta ja toimii taloudellisesti, tuottavasti ja laadukkaasti sekä kehittää henkisiä voimavarojaan TP 2004 budjetoitu 2005 TA Tulot maksullinen toiminta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta talousarvio III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnonalankehittämis-, kokeilu-, suunnittelu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, koulutuksen arviointitoiminnasta, niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sisältötuotannon edistämiseen, kulttuuriperinnön digitointiin, kirjastojen sisältöpalveluiden ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämiseen sekä opettajien täydennyskoulutukseen ja digitaalisen opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan hankkeet Nuorten osallisuushanke Koulutuksen arviointi Koulutuksen ja tieteen toimialan hankkeet Tietoyhteiskuntaohjelma Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa tietoyhteiskuntaohjelman ja euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman rahoitukseen ja vähennyksenä euroa siirtona momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttökorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa valokopiointimäärien kasvun johdosta ja korvaustason jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi, johon sisältyy euroa opetustoiminnan ja yleisten kirjastojen digitaalisten käyttöoikeuksien hankintaan talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahasta saa käyttää euroa Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukaisen valtionavustuksen ja euroa Paasikivi-Seuralle myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2005 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2004 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta Kainuun maakunnassa toteutettavaa tavoite 1 -ohjelmaa lukuun ottamatta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelman sekä Equal-, Interreg- ja Urban-yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla ja olevien EU-osuuksien kanssa. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Huolehditaan ohjelmakauden EU:n rakennerahasto-ohjelmien tehokkaasta toimeenpanosta ja koordinoinnista. Tavoitteena on tukea kansallista koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa hyödyntämällä täysimääräisesti hallinnonalalle kohdistetut EU:n rakennerahastoresurssit. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuosien sitoumukset 49,509 18,312-67,821 Vuoden 2005 sitoumukset 17,620 31,586 21,288 70,494 Yhteensä 67,129 49,898 21, ,315 Momentin myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen rahastoittain ja ohjelmittain (milj. euroa) Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Equal Interreg Urban Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 8,199 8, ,061 0,144 19,808 Euroopan sosiaalirahasto 13,300 8,487 25,321 3, ,686 Yhteensä 21,499 16,891 25,321 3,578 3,061 0,144 70,494 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa) Budjetoitu Budjetoitu valtuutta määrärahaa v Myöntämis- v talousarvio+ valtuus talousarvio+ Määräraha Ohjelma lisätalousarviot v lisätalousarviot v Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tavoite 1 34,515 8,199 28,352 7,189 Tavoite 2 39,631 8,404 34,505 8,794 Interreg 11,284 3,061 8,527 2,985 Urban 0,592 0,144 0,392 0,139 Yhteensä 86,022 19,808 71,776 19,107 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tavoite 1 67,416 13,300 59,679 12,867 Tavoite 2 37,152 8,487 30,608 7,606 Tavoite 3 126,808 25, ,595 24,749 Equal 7,792 3,578 6,016 2,800 Yhteensä 239,168 50, ,898 48,022 EAKR + ESR YHTEENSÄ 325,190 70, ,674 67,129 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen euroon nähden myöntämisvaltuuden lisäys on euroa, mistä euroa aiheutuu Equal-yhteisöaloiteohjelman osalta siirrosta momentilta ja euroa tavoite 1- ja 2 -ohjelmien hallinnonaloittaisten valtuusjakojen täsmentymisestä sekä euroa Interreg III B -yhteisöaloiteohjelman valtuuksien budjetoinnin aikaistamisesta talousarvio III lisätalousarvio I lisätalousarvio 2004 talousarvio tilinpäätös Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön tilajärjestelyjen aiheuttamien kalusto- ja varustehankintojen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Yhden henkilötyövuoden lisäys talousarvioesitykseen nähden johtuu opetusministeriön toimitilahankkeesta vuoden 2004 kolmannen lisätalousarvion perusteluihin viitaten talousarvio talousarvio Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. 05. Kirkollisasiat S e l v i t y s o s a : Opetusministeriön tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Pääasiallisena keinona on kirkollisasioiden toimialan lainsäädännön valmistelu. Tavoitteena on kansankirkkojen itsehallinnon vahvistaminen niiden sisäistä toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen hautaustoimessa. Vuoden 2005 aikana uudistetaan ortodoksista kirkkokuntaa koskeva lainsäädäntö. Uudistuksella pyritään mm. vahvistamaan kirkon itsehallintoa sen sisäistä toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa, kehittämään kirkon päätöksentekoa ja hallintoa nykyistä selkeämmäksi, tehokkaammaksi ja joustavammaksi. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Toiminnan menot (1 000 euroa) 2003 TP 2004 budjetoitu 2005 TA Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta - myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suomen Merimieskirkolle myönnettävästä avustuksesta saa käyttää enintään euroa Hampurin merimieskirkon ja enintään euroa Lontoon merimieskirkon rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon edellyttäen, että evankelisluterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vähintään vastaavat osuudet. Käyttösuunnitelma Eräät avustukset ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille Avustus Suomen Merimieskirkolle mistä Lontoon merimieskirkon rakentamisavustuksiin (enintään) mistä Hampurin merimieskirkon rakentamisavustuksiin (enintään) mistä yleisavustus toimintaan Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoito Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä luovutetun alueen hautausmaiden kunnostaminen Yhteensä S e l v i t y s o s a : Ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät avustukset on tarkoitus käyttää muun ohella Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konservointilaitoksen toiminnan tukemiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa siirtona momentilta talousarvio talousarvio tilinpäätös Opetushallitus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti Opetushallitukselle vuodelle 2005 seuraavat tulostavoitteet: Opetushallitus seuraa ja tukee koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia opetussuunnitelmatyössä ja opetuksen kehittämisessä, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisessä ja oppilashuollon lainsäädännön toteuttamisessa, kehittää ammatillisen koulutuksen tutkintoja, opetussuunnitelman perusteita, työssäoppimista ja näyttöjä sekä ennakoi koulutustarpeita ja hallinnoi ESR-rahoituksella rahoitettuja ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeita, tarkistaa ja uudistaa aikuisten näyttötutkintojen perusteita yhteistyössä työelämän järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa, kehittää kielitutkintojärjestelmää ja kielitutkintojen järjestäjäverkostoa, tukee oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamista sekä kehittää vapaan sivistystyön ohjaus- ja seurantajärjestelmiä yhteistyössä opetusministeriön ja alan toimijoiden kanssa, kehittää oppilaan- ja opinto-ohjausta sekä koulutustiedotusta ja -neuvontaa, tukee eri koulumuotojen paikallisen ja seudullisen yhteistyön lisäämistä, kehittää yksilöllisiin lähtökohtiin ja tarpeisiin perustuvaa opetusta ja erilaisten oppijoiden edellytysten huomioon ottamista sekä kaventaa poikien ja tyttöjen välisiä osaamiseroja, kehittää ja tukee maahanmuuttajien koulutusta ja opintoja, tukee opetustoimen henkilöstön kehittämistä järjestämällä täydennyskoulutusta, käyttää arviointituloksia opetuksen kehittämistyössä, osallistuu osana koulutuksen arviointiverkostoa oppimistulosten arviointiin ja kehittää koulutuksen järjestäjien käyttöön laadunhallinnan ja arvioinnin malleja, kehittää toimialansa tietovaraston sisältöä ja parantaa tuotteiden laatua ja saatavuutta sekä tekee tietovarantojen pohjalta temaattisia selvityksiä ja raportteja koulutuksen kehittämiseen yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa, tuottaa koulutuksen indikaattoreita ja ennakointitietoa kansallisiin, maakuntien, seutukuntien ja koulutuksen järjestäjien tarpeisiin sekä osallistuu kansallisten tietojen tuottajana kansainvälisten järjestöjen indikaattorien tuotantoon, tukee suomalaisen koulutuksen kansainvälistymistä Euroopan unionin sopimien ja kansallisten tavoitteiden mukaisesti, vastaa kansallisen ja EU-rahoituksen suuntaamisesta koulutuspolitiikkaa tukevalla tavalla, osallistuu Venäjä- ja lähialueyhteistyö -ohjelmien toimeenpanoon sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön, vahvistaa asemaansa opetustoimialan kansainvälisenä osaamis- ja palvelukeskuksena, ylläpitää ja kehittää valtakunnallisia opiskelijavalinta- ja koulutustiedotusjärjestelmiä, hoitaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslainsäädännön edellyttämät valtionosuuslaskelmat, hoitaa tutkintojen kansalliseen ja kansainväliseen tunnustamiseen kuuluvat tehtävät sekä hoitaa Opetushallituksen tehtäväksi säädetyt ja määrätyt viranomaistehtävät ja tuottaa palveluja koulutusalan toimijoille. Opetushallitus parantaa toimintansa laatua toiminnan arvioinnista saatujen tulosten perusteella sekä tukee henkilöstönsä työhyvinvointia ja kehittymistä. Opetushallituksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien , 20.22, 20.25, 40.25, 60.25, ja määrärahoja. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) TP budjetoitu TA Maksullisen toiminnan tuotot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Opetushallituksen maksullisen palvelutoiminnan suoritteita, kpl 2003 toteutuma 2004 arvio 2005 arvio Koulutus- ja konsultointi Koulutettavapäiviä Ulkomaisen tutkinnon vastaavuus Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arviointi Julkisoikeudellisia suoritteita Opetushallinnon tutkinto Korkeakouluopintojen rinnastaminen Valtion kielitutkinnot Oppimateriaali Myytävien tuotteiden nimikkeitä Myydyt oppimateriaalituotteet Myydyt julkaisut Opetushallituksen viranomaissuoritteita, kpl 2003 toteutuma 2004 arvio 2005 arvio Opetussuunnitelman perusteet Ammattitutkinnon perusteet Oppimistulosten arvioinnit Koulutustiedon haut oppilaitostietojärjestelmästä Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Määrärahasta käytetään euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten. S e l v i t y s o s a : 2003 TP 2004 budjetoitu 2005 TA Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto muu erittelemätön talousarviorahoitus Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälinen yhteistyö S e l v i t y s o s a : Kansainvälisen yhteistyön tarkoituksena on edistää korkeatasoisen suomalaisen koulutuksen, kulttuurin ja sivistyksen kansainvälistä näkyvyyttä sekä muiden kulttuurien esittäytymistä Suomessa ja lisätä tietoutta muiden maiden ja alueiden yhteiskunta- ja kulttuurielämästä. Opetusministeriön merkittäviä kansainvälisiä toimintafoorumeita ovat mm. YK, erityisesti Unesco, WIPO, WTO, Euroopan unioni, Euroopan neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto sekä muut alueneuvostot. Näiden piirissä tehdyt strategiat, toimintaohjelmat ja linjaukset samoin kuin kansainväliset sopimukset ohjaavat osaltaan myös opetusministeriön toimintaa. Toimintaan vaikuttavat lisäksi hallinnonalan järjestöjen hallitustenväliset kokoukset ja huippukokoukset kestävästä kehityksestä ja tietoyhteiskunnasta, joiden koordinaatiosta ja seurannasta huolehditaan. Myös tulevan EU- puheenjohtajuuskauden valmistelut ohjaavat osaltaan toimintaa. Talousarvioesityksen valmisteluun yhteydessä opetusministeriö asettaa alustavasti seuraavat kansainvälisen yhteistyön toteuttamista koskevat tulostavoitteet vuodelle 2005: Opetusministeriö huolehtii osaltaan Suomen etujen varmistamisesta ja toimintatavoitteiden edistämisestä sekä vaikuttavuuden lisäämisestä monenkeskisissä hallitustenvälisissä järjestöissä sekä globaalilla, alueellisella että kansallisella tasolla. Ministeriö vaikuttaa osaltaan kansainvälisten järjestöjen työhön ja sen kehittämiseen sekä on aktiivinen neuvoteltaessa uusista kansainvälisistä yleissopimuksista, suosituksista ja päätöslauselmista vaikuttaen Suomen kannalta edullisten ratkaisujen etsimiseen ja konsensuksen löytymiseen. Edistetään suomalaisen kulttuurin vientiä ja kansainvälistä näkyvyyttä. Tuetaan korkeatasoisen suomalaisen kulttuurin esittäytymistä merkittävillä ulkomaisilla foorumeilla. Kehitetään toimia, jotka edistävät muiden kulttuurien esittäytymistä Suomessa, ulkomailla asuvien suomalaisten koulutus- ja kulttuuritoimintaa sekä suomensukuisten kansojen kielten ja kulttuurin säilymistä ja elpymistä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti Venäjän ja Itä- Euroopan instituutille vuodelle 2005 seuraavat tulostavoitteet: Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Keskitetään toiminta strategisiin painopistealueisiin, joita ovat kirjasto- ja tietopalvelun sekä julkaisutoiminnan kehittäminen. Erityistä huomiota kiinnitetään asiakastyytyväisyyden lisäämiseen ja uuden tekniikan hyväksikäyttöön. Instituutti kehittää mittarit, joiden avulla voidaan seurata asiakaskunnan rakennetta, sen kasvua ja palvelujen saatavuutta sekä asiakastyytyväisyyttä, erityisesti maahanmuuttajille tarkoitetun kirjallisuuden sekä tietopalvelun osalta. Kehitetään yhteistoimintaa eri sidosryhmien kanssa maahanmuuttajien kielen ja kulttuurin tukemiseksi. Yhteistyötä kehitetään kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, viranomaisten ja muiden alan toimijoiden kanssa. Instituutti lisää yhteisrahoitteisia hankkeita yhteistyötahojen kanssa. Lisätään ulkopuolisen rahoituksen avulla toteutettavia monenkeskisiä hankkeita merkittävämmän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Instituutti kehittää ja lisää hanketoimintaansa ulkopuolisen rahoituksen avulla siten, että sen osuus nousee eri hankkeissa vuosittain TP 2004 budjetoitu 2005 TA Tulot maksullinen toiminta Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 myönnetty 768 käytetty 729 siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka -aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Määrärahaa saa lisäksi käyttää määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavasti. S e l v i t y s o s a : Monenkeskisessä, pohjoismaisessa ja EU-yhteistyössä edistetään Suomen tavoitteita opetusministeriön hallinnonalalla mahdollisimman tehokkaasti, yhteistyöhakuisesti ja avoimesti. Painopisteenä on globalisaation vaatimusten huomioiminen vuonna 2004 opetusministeriössä tehtävän selvityksen tulosten perusteella. Globalisaatiokehitys huomioidaan myös tukemalla kahdenvälisiä korkeatasoisia hankkeita EU:n ulkopuolisissa maissa. Kulttuurisen moninaisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi erityisesti monenkeskisessä yhteistyössä osallistutaan opetusministeriön hallinnonalaa koskevan kansainvälisen sopimusjärjestelmän ajantasaistamiseen sekä kansainvälisen, oikeudellisesti sitovan kehyksen luomiseen kansalliselle, alueelliselle ja kansainväliselle politiikalle ja toiminnalle. Lisäksi osallistutaan Unescon 33. yleiskokoukseen ja vastataan Suomen osalta kokouksen sisältövalmisteluista laajapohjaisesti. Harkinnanvaraisten valtionavustusten myöntämisessä keskitytään yhä enemmän strategisesti merkittäviin hankkeisiin. Tavoitteena on vähentää käsiteltävien hakemusten määrää vähintään 10 %. Lisäksi yksittäisiä hankkeita ohjataan entistä enemmän opetusministeriön alaisille toimijoille ja muille yhteistyötahoille. Kehitetään avustettavien hankkeiden rahoitusperiaatteita priorisoimallayhteisrahoitteisia, laajan rahoituspohjan omaavia projekteja. Selvitetään mahdollisuuksia tehostaa ulkomailla asuvien suomalaisten koulutus- ja kulttuuritoimintaa sekä kehittää ulkosuomalaisten medioiden ja järjestöjen rahoitusmalleja. Sukukansaohjelma arvioidaan ja ohjelmaan liittyviä toimintamalleja kehitetään. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Monenkeskinen yhteistyö Kahdenkeskinen yhteistyö Euroopan integraatiosta aiheutuvat menot Ulkosuomalaisten sivistysolojen edistäminen Pohjoismainen yhteistyö Sukukansaohjelma Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa kulttuuri-instituuttien projektitoiminnan määrärahojen siirtona momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä tekevien ulkomaanyhdistysten toimintaan myönnettävien avustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa kulttuuri-instituuttien toiminta-avustusten ja euroa kansainväliseen levitykseen tarkoitettujen julkaisujen tuen siirtona momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Unescon jäsenmaksu Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta Suomen maksuosuus WIPOlle/Bernin unionille Suomen maksuosuus ICCROMille Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuva meno OECD/CERI jäsenmaksu Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURIMA- GES-rahastoon Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle Suomen maksuosuus WADAlle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 OECD/INES jäsenmaksu Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Säännös koskee vuosia Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta (HE 18/2004 vp). Yliopistojen merkitys korostuu kansallisessa ja alueellisessa innovaatiojärjestelmässä sekä kansallisen kilpailukykymme ja hyvinvointimme kehittämisessä. Tämä edellyttää yliopistojen kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan edellytysten kehittämistä lähivuosina. Tavoitteena on yliopistojen tutkimuksen, tutkijankoulutuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan korkea kansainvälinen taso ja laatu. Opetusministeriö asettaa yliopistoille vuodelle 2005 seuraavat tavoitteet: Vaikuttavuus ja laadunhallinta Yliopistoissa harjoitettavassa tieteellisessä tutkimuksessa painotetaan korkealaatuista, kansainvälisesti kilpailukykyistä ja eettisesti kestävää tutkimusta. Yliopistot vahvistavat ammattimaisen tutkijanuran edellytyksiä. Tutkijakouluja kehitetään tärkeimpänä väylänä tohtorintutkintoon. Yliopistot tiivistävät ja lisäävät kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Yliopistot lisäävät yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistavat suomalaista Venäjän-asiantuntemusta. Yliopistot lisäävät englanninkielistä opetustarjontaa vahvuusaloillaan ja kiinnittävät erityistä huomiota opetuksen ja opetusmenetelmien laatuun. Suomen tai ruotsin kielen ja suomalaisen kulttuurin opetusta ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille lisätään. Yliopistot vahvistavat tutkimuksen ja opetuksen perusedellytyksiä kehittämällä niitä tukevia kirjasto- ja tietopalvelujaan sekä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriaan. Yliopistot kehittävät virtuaaliopetuksen tarjontaa osana muuta opetuksen kehittämistä. Yliopistot ottavat käyttöön kaikilla aloilla opiskelijoiden kanssa laadittavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman vuoteen 2006 mennessä. Yliopistot valmistelevat ja toteuttavat kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanon ja opintojen mitoituksen uudistuksen niin, että uuteen rakenteeseen voidaan siirtyä joustavasti syyslukukaudesta lähtien. Työelämässä toimiville kehitetään täydennyskoulutusta, soveltuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta ja avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaa. Yliopistot kehittävät yhteyksiään elinkeinoelämään tehostamalla liiketoimintaosaamistaan, innovaatiopalvelujaan sekä tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä. Yliopistojen alueellista vaikuttavuutta vahvistetaan verkostoitumalla alueiden keskeisten toimijoiden kanssa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Yliopistot kehittävät työyhteisöään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina paranee ja henkilöstön työkyky ja - tyytyväisyys lisääntyvät. Yliopistot edistävät tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Toiminnallinen tehokkuus Yliopistot kehittävät toiminnallista tehokkuuttaan ja rakenteita siten, että perusvoimavaroja voidaan uudelleen kohdentaa opetuksen ja tutkimuksen edellytysten parantamiseen ja painoalojen vahvistamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Yliopistot laajentavat toimintansa rahoituspohjaa suoran budjettirahoituksen lisäksi hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita. Opiskelijavalintojen kehittämiseksi laaditaan toimenpideohjelma, jonka avulla nopeutetaan opintoihin sijoittumista, alennetaan opintojen aloittamisikää, vähennetään valintayksiköiden määrää sekä kevennetään yleisesti valintamenettelyjä. Opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehitetään niin, että opintojen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät erityisesti humanistisella, matemaattis-luonnontieteellisellä ja teknistieteellisellä koulutusalalla. Yliopistojen keskimääräiset määrälliset tavoitteet vuosiksi toteutuma 2002 toteutuma 2003 toteutuma tavoite Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorin tutkinnot Uusien opiskelijoiden määrä Uusista opiskelijoista samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä (%) 34,9 1) 50 Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Perustutkintoa suorittavista ulkomailla opiskelemassa yli 3 kk jakson Avoimen yliopisto-opetuksen laskennalliset kokovuotiset opiskelijapaikat Avoimen yliopisto-opetuksen väylän kautta tutkinto-opiskeluun siirtyvät Budjettirahoitusta täydentävän rahoituksen osuus vähintään kokonaisrahoituksesta (%) 36,4 36,5 35,0 36,0 Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin euroa. Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Nykyinen yliopistolaki määrittelee yliopistojen perustehtäviksi tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja niihin perustuvan opetuksen, mutta myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja tutkimustulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisen. Talousarvioesityksessä yliopistojen toimintamenomäärärahoja korotetaan kehittämislain mukaisesti. Myönteistä on, että talousarvioesitykseen liittyen on hyväksytty myös lainmuutos, joka antaa yliopistoille mahdollisuuden perustaa yksin tai muiden kanssa osakeyhtiöitä yliopiston taiteellisen tai tutkimustoiminnan tulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi. Valiokunta joutuu jälleen kerran toteamaan, että yliopistojen tilavuokrista aiheutuvia ongelmia ei vieläkään ole saatu ratkaistuksi. Yliopistojen vuokratyöryhmä ehdotti, että yliopistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi toimintamenomäärärahojen mitoituksessa talousarvioesitykseen tulee sisällyttää sekä toimitilojen muutoksista että kustannustason muutoksista johtuvat kompensaatiot. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yliopistojen alueellisen roolin kasvaessa ja ulkopuolisen rahoituksen lisääntyessä yliopistojen yhteiskunnallisen ja erityisesti alueellisen palvelutehtävän merkitys korostuu jatkuvasti. Näin yliopistojen sivutoimipisteillä on osaltaan säännöksistä määräytyvä alueellinen tehtävä. Näiden tehtävien hoitamiseksi asianmukaisesti tulee huolehtia myös yliopistojen sivutoimipisteiden riittävistä voimavaroista. Valiokunnalle on myös esitetty, että sivutoimipisteiden vuokrakustannukset ovat vieläkin korkeammat kuin yliopistojen tilakustannukset yleensä. 1) Tieto ei vielä saatavilla Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 On ehdotettu, että uusien tutkimusalueiden ja -aloitteiden syntyä tulisi edistää ja koota tähän voimavaroja muun muassa uudelleensuuntamisella. Yhtenä alueena on mainittu kylmätutkimus. Strategisesti oikein kohdennettu, korkeatasoinen ja kilpailukykyinen tutkimus- ja innovaatiotoiminta ovat pitkällä aikavälillä myös kestävimpiä investointikohteita. E l ä i n l ä ä k e t i e t e e n k o u l u t u s. Helmikuussa 2000 valtioneuvosto päätti eläinlääketieteellisen opetuksen jäämisestä Helsingin yliopistoon ja siirtämisestä Viikin kampukselle. Helsingin yliopiston mukaan asia oli silloin ongelmaton ja koulutus voidaan hoitaa asianmukaisesti. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta antoi Helsingin yliopistolle luvan tehdä vuokrasopimus Senaatti-kiinteistöjen kanssa noin hyötyneliömetriä kliinisen eläinlääketieteen laitoksen opetustilojen rakennuksen rakentamisesta Viikkiin. Hevossairaalan rakentamisesta ei ole tehty päätöstä. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty niihin ongelmiin, joita on ilmennyt eläinsairaalan rakentamisen rahoituksesta. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 5 : Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti huolehtivan siitä, että eläinsairaalatilat rakennetaan koulutuksen kannalta sellaisiksi, että asianmukaisesti varmistetaan eläinlääketieteen korkeatasoinen koulutus, eläinlääkäreiden laillistuminen ja EU-pätevyys. E d u s k u n n a n l a u s u m a 5 : Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti huolehtivan siitä, että eläinsairaalatilat rakennetaan koulutuksen kannalta sellaisiksi, että asianmukaisesti varmistetaan eläinlääketieteen korkeatasoinen koulutus, eläinlääkäreiden laillistuminen ja EU-pätevyys. 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään euroa yliopistojen omien päätösten mukaisesti. Määrärahasta saa käyttää lähtien myös enintään euroa opetusministeriön päätöksellä tarkemmin määrättävissä yliopistoissa ja päätöksessä tarkemmin osoitetuissa rajoissa yliopistolaissa yliopistojen tehtäväksi säädetyssä yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa sekä tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisessä ja erityisesti yliopistojen tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan kaupallisessa hyödyntämisessä samoin kuin yliopistojen koulutus- ja tutkimuspalveluiden kansainvälisen kaupallisen hyödyntämisen lisäämisessä tarvittavien, yliopiston yksin tai yhdessä muiden kanssa perustamien osakeyhtiöiden perustamisesta ja valtiolle kuuluvien osakkeiden merkitsemisestä, käynnistämisestä ja muista omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin. Edellytyksenä määrärahan käytölle tähän tarkoitukseen on, että perustettava osakeyhtiö toteuttaa välittömästi yliopistolaissa yliopiston tehtäväksi säädettyä yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä tai vahvistamalla mahdollisuuksia hyödyntää yliopistojen koulutus- ja tutkimuspalveluita kaupallisesti myös kansainvälisesti ja että tämä on määrätty asianmukaisella tavalla yhtiön toimialaksi. Yliopistot oikeutetaan luovuttamaan hallinnassaan olevia valtiolle kuuluvia immateriaalioikeuksia apporttina perustettaville yhtiöille enintään euron arvosta. Tässä tarkoitetuissa osakeyhtiöissä valtiolle kuuluvien osakkeiden hallinnointi on asianomaisen yliopiston tehtävänä. Yliopistot oikeutetaan hyväksymään tässä tarkoitettujen yhtiöiden valtiolle kuuluvien osakkeiden luovutus, merkitsemättä jättäminen tai muu vastaava osakejärjestely, joka aiheuttaa valtion määräysvallan tai määräenemmistövallan menetyksen taikka, muussa kuin valtionyhtiössä, määrävähemmistön hallinnan menetyksen. Toimialaltaan ja toiminnaltaan yliopistolaissa säädettyä yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sekä tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä välittömästi toteuttavien osakeyhtiöiden osakkeiden hallinnoinnista ja myynnistä saatavat tulot otetaan euroon saakka nettobudjetoinnissa huomioon asianomaisen yliopiston tuloina. Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden 2005 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2005 jälkeen siten, että nettomenojen lisäys on vuositasolla enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Teknologian siirtotoiminnan tehostamiseksi sekä tutkimuksesta ja koulutuspalvelujen kehittämisestä syntyvien Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 tulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi opetusministeriön päätöksellä määrätyt yliopistot voivat perustaa osakeyhtiöitä sekä hallinnoida, hankkia ja myydä tai muutoin luovuttaa osakkeita näitä tarkoituksia varten perustetuista osakeyhtiöistä. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon osakeyhtiöistä saatavat osinko- ja muut tulot sekä osakkeiden myynnistä saatavat tulot. Eduskunta on hyväksynyt esityksen valtion talousarviosta annetun lain nettobudjetointia koskevan 3 a :n muuttamisesta. Yliopistoille annettavassa osakeyhtiöiden valtiolle kuuluvien osakkeiden hallinnoinnissa noudatetaan muutoin mitä Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi laissa valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä (740/1991) säädetään. Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1317/2001) sekä opetusministeriön päätöksiin kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) ja avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993). Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot toteutuma tavoite toteutuma tavoite Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Yhteensä Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Helsingin yliopisto, mistä euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille ja euroa kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 Turun kauppakorkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Opetusministeriön käytettäväksi Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa yliopistojen perusrahoituksen vahvistamiseen ja euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 2003 TP 2004 budjetoitu 2005 TA Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen muu erittelemätön talousarviorahoitus Muilta momenteilta tuleva rahoitus yhteensä Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) TP budjetoitu TA Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Hintatuki Kustannusvastaavuus tuen jälkeen Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) TP budjetoitu TA Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot Muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tulot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : A r k t i n e n y l i o p i s t o. Arktinen yliopisto (The University of Arctic eli UArctic) on toiminut vuodesta 2001 lähtien. Arktisen yliopiston toimintaa ohjaa ajatus korkeakoulujen yhteisvoimin toteuttamasta korkeatasoisesta koulutuksesta pohjoisella napa-alueella. Suomi on ollut UArcticin merkittävin rahoittaja toiminnan alkuvuosina. Opetusministeriö osoittaa Lapin yliopistolle vuosille vuosittain euroa kansainvälisen arktisen yliopistoverkoston koordinointiin. Lisäksi opetusministeriö osoittaa Kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle (CIMO) euroa vuosittain North2north-vaihto-ohjelmaan, joka on keskeinen osa UArcticin toimintaa. Tähän asti ongelmana on ollut muiden valtioiden alhainen osallistuminen toiminnan rahoitukseen. Valiokunnan saamien tietojen mukaan tämä on muuttumassa ainakin osittain. Valiokunnan tietoon on tullut, että Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu ovat tulleet aktiivisesti mukaan UArcticin toimintaan konkreettisin hankkein. Niiden toteuttaminen edistäisi valiokunnan mielestä suomalaisten korkeakoulujen omien vahvuusalojen kehittymistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi osaltaan suuntaa riittävästi rahoitusta arktisen alueen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Edellä todetun perusteella momentille lisätään euroa. Tarkoituksena on tukea lisämäärärahalla Arktisen yliopiston toimintaa talousarvio III lisätalousarvio 2004 talousarvio tilinpäätös Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20