Valtuusto Sivu 1 / 112

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 112 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-22:50 Tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Jyrki Kasvi, puheenjohtaja (Vihr.) Anitra Ahtola Kari Kuusisto (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.), poistui klo , tilalla Leo Hiltunen Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina (SDP), poistui tauon aikana, tilalle Antti Aarnio Henri Haaksiala (Kok.) Carl Haglund (SFP), poistui tauon aikana, tilalle Marita Backman Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner Harriet Klar-Nykvist (SDP) Arja Juvonen Maija Saimalahti (PerusS&Sit.) Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP), saapui klo Johanna Karimäki (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti Päivi Salli (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 112 Kirsi Louhelainen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.), saapui klo Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi Jan Holst (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP), poistui klo , tilalla Jarkko Rahkonen Timo Soini Kari Pajunen (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Liisa Kivekäs (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell Nina af Hällström (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui tauon aikana, tilalle Jukka Niemelä Muut saapuvilla olleet Paula Karhunen Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Virpi Ala-aho Pekka Heikkinen Maria Jyrkkä Päivi Sutinen Jouni Majuri nuorisovaltuuston edustaja, saapui klo kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja reviisori taloussuunnittelujohtaja konserniohjauksen kehittämisjohtaja, poistui tauon aikana palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 112 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Anitra Ahtola Maria Jungner Arja Juvonen Katja Lahti Johanna Paattiniemi Timo Soini Tarja Tallqvist Kurt Torsell Leo Hiltunen Toni Seppänen

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 112 Allekirjoitukset Jyrki Kasvi puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kaarina Järvenpää Martti Hellström Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 112 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 115 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Varavaltuutetun, Svenska rum -lautakunnan jäsenen ja 8 Espoon käräjäoikeuden lautamiehen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 118 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen 11 eronpyyntö ja täydennysvaali 119 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 13 varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 120 Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen eronpyyntö 14 ja täydennysvaali 121 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn 16 omavelkaisen takauksen tarkistaminen Vuoden 2015 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat 21 toimenpiteet Vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien 45 määrääminen vuodelle Tuuliniitty II, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 52 hyväksyminen, alue , 12. kaupunginosa Tapiola 126 Suurpelto I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 21. kaupunginosa Henttaa 127 Tiistilä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön 93 hankesuunnitelman päivityksen hyväksyminen EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valtuustokysymys Espoon keskukseen senioreiden 102 toimintakeskuksesta 132 Valtuustoaloite Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen 105 säilyttämisestä 133 Kokouksessa jätetyt aloitteet 109

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kaarina Järvenpää ja Martti Hellström.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Valtuusto Sivu 8 / / /2012 Kaupunginhallitus Varavaltuutetun, Svenska rum -lautakunnan jäsenen ja Espoon käräjäoikeuden lautamiehen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 toteaa, että varavaltuutettu Katariina Sorvanto (Kok.) on menettänyt vaalikelpoisuutensa varavaltuutetun, Svenska rum -lautakunnan jäsenen ja käräjäoikeuden lautamiehen toimiin ja että hänen luottamustoimensa on päättynyt, 2 valitsee Svenska rum -lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Katariina Sorvannon (Kok.) tilalle Emilia Beckerin (Kok.) sekä hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen (Kok.) 3 valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Katariina Sorvannon tilalle. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee Svenska rum -lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Katariina Sorvannon (Kok.) tilalle Emilia Beckerin (Kok.) sekä hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Juhani Savonen (Kok.) sekä Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Katariina Sorvannon tilalle Eva Kivilaakso-Wellmanin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotukset ja kaupunginhallituksen ehdotus muilta osin hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Valtuusto: 1 totesi, että varavaltuutettu Katariina Sorvanto (Kok.) on menettänyt vaalikelpoisuutensa varavaltuutetun, Svenska rum -lautakunnan jäsenen ja käräjäoikeuden lautamiehen toimiin ja että hänen luottamustoimensa on päättynyt,

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Valtuusto Sivu 9 / valitsi Svenska rum -lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Katariina Sorvannon (Kok.) tilalle Emilia Beckerin (Kok.) sekä hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Juhani Savosen (Kok.) 3 valitsi Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Katariina Sorvannon tilalle Eva Kivilaakso-Wellmanin. Selostus Varavaltuutettu, Svenska rum -lautakunnan jäsen ja käräjäoikeuden lautamies Katariina Sorvanto ilmoittaa päivätyllä kirjeellään muuttaneensa pois Espoosta. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Emilia Becker on Katariina Sorvannon henkilökohtainen varajäsen Svenska rum -lautakunnassa joten hänelle tulee valita varajäsen. Tasaarvolain säännösten estämättä Svenska rum -lautakunnan jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että varajäseneksi valitaan nainen. Valtuusto on kokouksessaan valinnut Espoon käräjäoikeuden lautamiehet toimikaudeksi Espoon käräjäoikeuden osastonjohtaja Tapani Koskimäki ilmoittaa päivätyllä kirjeellään, että Katariina Sorvanto on pyytänyt eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä, koska hän on muuttanut pois Espoosta ja kehottaa Espoon kaupunkia valitsemaan uuden lautamiehen valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoja harjoittava henkilö (KäräjäoikeusL 6 ).

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Valtuusto Sivu 10 / 112 Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 toteaa, että varavaltuutettu Katariina Sorvanto (Kok.) on menettänyt vaalikelpoisuutensa varavaltuutetun, Svenska rum -lautakunnan jäsenen ja käräjäoikeuden lautamiehen toimiin ja että hänen luottamustoimensa on päättynyt, 2 valitsee Svenska rum -lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Katariina Sorvannon (Kok.) tilalle Emilia Beckerin (Kok.) sekä hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen (Kok.) 3 valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Katariina Sorvannon tilalle. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Espoon käräjäoikeus - Katariina Sorvanto

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Valtuusto Sivu 11 / / /2012 Kaupunginhallitus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuuto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Juhana Malmen (Vihr.) tilalle (Vihr.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Juhana Malmen (Vihr.) tilalle Antti Kainulaisen (Vihr.). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Juhana Malmen (Vihr.) tilalle Antti Kainulaisen (Vihr.). Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen Juhana Malme (Vihr.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena henkilökohtaiset syyt. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Valtuusto Sivu 12 / 112 Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan jäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Juhana Malmen (Vihr.) tilalle (Vihr.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Juhana Malme

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Valtuusto Sivu 13 / / /2012 Kaupunginhallitus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinaiseksi jäseneksi Kirsi Törmänen-Petmanin (SDP) tilalle Aino Sederholmin (SDP). Päätös Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsen Kirsi Törmänen-Petman (SDP) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena työesteet ja ajankäytölliset syyt. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinaiseksi jäseneksi Kirsi Törmänen-Petmanin (SDP) tilalle Aino Sederholmin (SDP). Käsittely Päätös Tiedoksi Asia käsiteltiin 238 pykälän jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Jaoston sihteeri - Kirsi Törmänen-Petman

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Valtuusto Sivu 14 / / /2012 Kaupunginhallitus Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Jukka Lahden (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sakari Heiskasen (SDP) tilalle (SDP). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Jukka Lahden (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sakari Heiskasen (SDP) tilalle Martti Hellströmin (SDP). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Jukka Lahden (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sakari Heiskasen (SDP) tilalle Martti Hellström (SDP). Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Jukka Lahden (SDP) henkilökohtainen varajäsen Sakari Heiskanen (SDP) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ajankäytölliset syyt. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Valtuusto Sivu 15 / 112 Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan jäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Jukka Lahden (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sakari Heiskasen (SDP) tilalle (SDP). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Sakari Heiskanen

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Valtuusto Sivu 16 / / /2013 Kaupunginhallitus Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 tarkistaa myöntämäänsä kaupungin omavelkaista takausta seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Tapiolan Keskuspysäköinti Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 35 milj euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 12 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään neljä vuotta kunkin lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Valtuusto Sivu 17 / 112 Päätös Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Päätöshistoria Selostus Tapiolan keskukseen on rakenteilla keskuspysäköintilaitos (noin autopaikkaa), keskitetyt huoltotilat ja yhteisväestönsuoja. Kokonaisuuden toteuttamisesta vastaa Tapiolan Keskuspysäköinti Oy. Tapiolan Keskuspysäköinti Oy perustettiin Osakesarjoja on kolme ja ne kohdistuvat seuraavasti: A-osakesarja: pysäköinti, B- osakesarja: Keskushuoltolaitos ja C-osakesarja: varastotilat keskushuollon yhteydessä. Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n osakkeet jakautuvat seuraavasti: A-osakkeet, pysäköinti LähiTapiolan kiinteistöt Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n kiinteistöt (2 kpl) Espoon Kaupunki 557 Länsimetro Oy 370 Yhteensä B-osakkeet, keskushuolto LähiTapiolan kiinteistöt 263 Espoon Kaupunki 90 Yhteensä 353 C-osakkeet, varastot LähiTapiolan kiinteistöt (3 kpl) omistavat kaikki osakkeet 50 Rakennushanke Metron ohella pysäköinnin järjestäminen on Tapiolan keskuksen uudistamisen lähtökohtia. Keskuksen korttelialueiden suunnitteluun liittyi myös pysäköintilaitoksen suunnitelmien kehittäminen. Laitoksen laajentaminen oli perusteltua keskuksen rakentamistehokkuuden kasvaessa. Kalliopysäköinnin yhteyteen suunniteltiin Tapionaukion pysäköintilaitos ja keskitetyt liiketilojen huoltotilat sekä yhteisväestönsuoja. Tapionaukion pysäköintilaitos mahdollisti keskuksen vaiheittain toteuttamisen. Tällä turvataan keskuksen elinvoima myös rakentamistöiden aikana. Keskushuollon tilojen kautta hoidetaan tärkeimpien tavaratalojen ja liiketilakokonaisuuksien tavara- ja jätehuolto. Erityisesti todettiin tarpeelliseksi kehittää ja monipuolistaa pysäköintilaitoksen liittymiä yläpuolisiin tiloihin ja julkisille alueille. Tämän kehittämisen seurauksena saatiin pysäköintilaitokseen kytkettyä myös Kulttuurikeskus ja Tapionkentän ympäristö.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Valtuusto Sivu 18 / 112 Kaupunki on alkuaan merkinnyt pysäköintiyhtiön osakkeita tavoitteenaan luovuttaa osakkeita uudistettaville kiinteistöille sitä mukaa, kun uudistushankkeet käynnistyvät. Kaupunki tulee kaavojen yhteydessä laadittaviin maankäyttösopimuksiin sisällyttämään velvoitteen ostaa kaupungilta kaavojen ja rakennuslupien edellyttämät autopaikat keskuspysäköintilaitoksesta. Kaupungin osuus rahoitetaan pysäköintiyhtiön ottamalla kaupungin takaamalla lainalla. Valtuusto myönsi takauksen yhtiölle kaupungin osakkeiden osalta, taattava lainan enimmäismäärä 15 milj. euroa. Valtuusto hyväksyi kaupungin omavelkaisen takauksen tarkistuksen. Lainan enimmäismäärää nostettiin 15 miljoonasta eurosta 25 miljoonaan euroon. Lisäksi valtuusto päätti tarkistaa kaupungin myöntämää omavelkaista takausta niin, että lainan määrä on enintään 30 miljoonaa euroa. Koska Tapiolan keskuspysäköinnin, keskushuollon ja yhteisväestönsuojan kustannukset ovat nousseet hankkeen kehityksen myötä ja tulevat uusien laskelmien mukaan olemaan yhteensä 135 milj. euroa (alv 0 %), myös Espoon kaupungin osuus on noussut. Kaupungin osuus tästä on 35 milj. euroa, aikaisemmin arvioidun 30 milj. euron sijaan. Tapiolan keskuspysäköinti Oy anoo Espoon kaupungilta omavelkaisen takauksen nostamista 35 milj. euroon. Kustannusten kohoaminen johtuu pääosin laitoksen suunnitelmien kehittymisestä vastaamaan Tapiolan keskuksen jatkuvasti kehittyviä suunnitelmia. Alkuperäisessä suunnitelmassa ja kustannusarviossa ei osattu ottaa huomioon kaikkea mitä pysäköintilaitoskokonaisuudelta vaaditaan voimakkaasti kehittyvässä kaupunkikeskuksessa. Erityisesti seuraavat asiat ovat kohottaneet kustannuksia: Pysty-yhteyksien (hissit ja portaat) määrää on lisätty alkuperäisestä, jotta laitos mahdollisimman hyvin palvelee sekä uuden että vanhan keskuksen osan pysäköintilaitoksen julkisilla alueilla liikkuvia. Lisäksi pysty-yhteyksien toteuttamisessa on tullut vastaan arvioitua vaativampia pohjaolosuhteita,mikä on seurausta pysty-yhteyksien sovittamisesta rakennettuun kulttuuriympäristöön. - Tapionaukion pysäköintilaitoksen kohdalla pohjaolosuhteet osoittautuivat huomattavasti arvioitua vaativammiksi, yhtenä erityispiirteenä Tapionraitin varren suojeltujen mäntyjen asettamat vesivaatimukset. - Kalliopysäköintilaitoksen rakennuttamisen kohdalla kilpailutilanne pääkaupunkiseudulla on ollut arvioitua huonompi. Yhtenä syynä on ilmeisesti ollut se, että maanalaisiin vaativiin raudoitus- ja betonointitöihin on ollut vain rajoitetusti ammattityövoimaa tarjolla.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Valtuusto Sivu 19 / 112 Rakentamisen eteneminen Tapionaukion pysäköintilaitoksen rakentaminen käynnistettiin kesäkuussa Maanalaisen laitoksen paikat (335 paikkaa) otettiin käyttöön maaliskuussa Tapionaukiolle toteutetut 120 paikkaa otettiin käyttöön heinäkuussa Keskuspysäköinnin, keskushuollon ja yhteisväestönsuojan louhintatyöt oli tehtävä samanaikaisesti metroaseman louhintatöiden kanssa, koska pysäköintilaitos sijaitsee metroaseman vieressä sen pohjoispuolella. Tapiolan metroaseman louhintatyö käynnistettiin huhtikuussa ja pysäköintilaitoksen toukokuussa Louhintatyöt valmistuivat pääosin vuoden 2013 lopussa. Keskuspysäköinnin, keskushuollon ja yhteisväestönsuojan sisärakentamistyöt käynnistyivät vuoden 2014 alussa. Laitos otetaan käyttöön maaliskuussa Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 tarkistaa myöntämäänsä kaupungin omavelkaista takausta seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Tapiolan Keskuspysäköinti Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 35 milj euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 12 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään neljä vuotta kunkin lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Valtuusto Sivu 20 / valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Käsittely Päätös Teknisen toimen johtaja poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 5-kohta). Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Valtuusto Sivu 21 / / /2015 Kaupunginhallitus Vuoden 2015 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 merkitsee liitteenä olevan seurantaraportti I:n tiedoksi, 2 merkitsee liitteenä olevan konserniseurannan tiedoksi, 3 merkitsee vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin annetut selvitykset tiedoksi, 4 merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon seurantaraportti I:stä tiedoksi, 6 muuttaa vuoden 2015 talousarviota seuraavasti: 1 Yleishallinto (pl. 112) - Tuloarvion lisäys euroa - Määrärahan lisäys euroa 31 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta - Tuloarvion lisäys euroa - Määrärahan lisäys euroa 46 Joukkoliikenne - Määrärahan vähennys euroa 92 Maa- ja vesialueet - Määrärahan lisäys euroa Tapiolan taseyksikön investoinnit - Määrärahan lisäys euroa Tuloslaskelma Valtionosuudet - Tuloarvion lisäys euroa

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Valtuusto Sivu 22 / 112 Käsittely Kilpi Pajusen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että Espoon Asuntojen vuokrissa noudatetaan omakustannusperiaatetta siten, että vuokria korotetaan enintään kustannustason nousun mukaisesti. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kilven toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että Espoon Asuntojen vuokrissa noudatetaan omakustannusperiaatetta siten, että vuokria korotetaan enintään kustannustason nousun mukaisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Vuoden 2015 Seurantaraportti I 2 Vastaukset vuoden 2014 arviointikertomuksen huomioihin 3 Pöytäkirjamerkinnät Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen 5 Konserniseuranta Tarkastuslautakunnan lausunto 1. Seurantaraportti I Toimintaympäristö Espoon väkiluku kesäkuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan asukasta. Kasvu alkuvuoden osalta oli asukasta, joka on ollut odotetun mukainen. Ennusteiden mukaan väestömäärä tulee kasvamaan noin henkilöllä tänä vuonna. Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Tammi - kesäkuun väestönkasvusta reilut 50 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä, 15 prosenttia maahanmuutosta johtuvaa ja 34 prosenttia kuntien välisestä muuttoliikkeestä johtuvaa. Huomioitavaa on, että samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä lisääntyy, heidän osuutensa syntyneistä ja siten koko väestönkasvusta kasvaa merkittävästi. Vieraskielisiä on myös kuntien välisessä muuttoliikkeessä.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Valtuusto Sivu 23 / 112 Suuryritysten ja niiden alihankkijoiden mittavat irtisanomiset ovat jatkuneet koko Suomessa ja myös Espoossa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kesäkuun lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 11,1 %. Koko maan työttömyysaste oli 14 %. Espoossa, kuten muissakin suurimmissa kaupungeissa, työttömien määrä kasvoi huomattavasti voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Korkeasti koulutetuista on tullut uusi pitkäaikatyöttömien ryhmä kasvavan vieraskielisten työttömien ryhmän rinnalle. Espoon työllisyystilanteessa huomionarvoista on, että erityisesti yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden kasvu on nopeaa, ja että kaksi suurta työttömien erityisryhmää ovat korkeasti koulutetut ja vailla ammattia olevat. Toisaalta avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät kohtaa tai vastaa toisiaan, sillä työttömyys on kasvanut avointen työpaikkojen lisääntymisestä huolimatta. Kaupunki jatkaa aktiivisia toimenpiteitä työllistymisen edellytysten luomiseksi. Esimerkkinä tästä on ammattiliittojen urapalvelujen sekä TEtoimiston keskeisten palvelujen ja kunnan työllisyydenhoidon palvelujen yhteistyö, jolla palvellaan kasvanutta pitkäaikaistyöttömien joukkoa. Talouden ja toiminnan toteutuminen Kaupungin tulos tammi - heinäkuulta 2015 oli 48 milj. euroa ja se on 35 milj. euroa parempi kuin vuosi sitten. Tulosta parantavat edellistä vuotta etupainotteisemmin syntyneet ulkoiset tuotot ja rahoitustuotot. Toimialojen ennusteiden mukaan toimintatulot ovat alittamassa ja toimintamenot ylittämässä talousarvion. Koko kaupungin tasolla on kuitenkin nähtävissä, että ennusteet ovat turhan pessimistiset ja siksi kaupunkitasoinen ennuste on laadittu n. 15 milj. euroa positiivisemmaksi. Ennuste toimii myös kehysvalmistelun pohjana. Vaikka toimialoilla onkin yksittäisiä tulojen alituspaineita ja menojen ylityspaineita, on loppuvuonna tavoiteltava nykyistä tiukemmin valtuuston hyväksymän toimintakatteen toteutumista ja myös alittamista. Alkuvuosi ja kesä ovat olleet menojen osalta melko maltillista, mutta erityisesti henkilöstömäärä ja henkilöstökulut ovat kehittyneet ennakoitua suurempina. Henkilöstösopimuksen toteutumiseksi on tiukennettava vapautuvien vakanssien täyttämistä ja projektihenkilökunnan palkkaamista. Samalla on huolehdittava siitä, että kustannukset eivät siirry vuokratyövoimaan tai palveluiden ostoihin. Ulkoiset toimintatulot kehittyvät ennusteiden mukaan heikommin kuin talousarviossa on varauduttu. Kokonaisarvio tuloista on 288,8 milj. euroa eli n.7,6 milj. euroa talousarviota heikompi. Merkittävin syy tähän on maanmyyntivoitot, jotka näyttävän osin siirtyvän vuodelle Tukia ja avustuksia kaupunki saa ennakoitua enemmän, mutta ne kasvattavat myös toimintamenoja vastaavalla summalla. Tuloennuste on n. 8 milj. euroa viime vuotta pienempi.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Valtuusto Sivu 24 / 112 Henkilöstökuluennusteessa on koko kaupungin tuloslaskelmatasolla varauduttu n. 1,1 prosentin kasvuun, joka sisältää yleisten korotusten vaikutukset, tälle vuodelle perustetut uudet vakanssit sekä niiden toimintojen henkilöstökustannukset, jotka kaupunki on päättänyt siirtää omaksi toiminnokseen. Henkilöstökuluja kertyy 635,5 milj. euroa. Palvelujen ostojen ennuste on 752,4 milj. euroa ja se ylittää talousarvion lähes 11 milj. eurolla. Tämä tarkoittaa, että palvelujen ostot kasvavat viime vuodesta 5,5 prosenttia eli vajaat 40 milj. euroa. Osa kasvusta liittyy valmistus omaan käyttöön -erän kasvuun ja nettobudjetoitujen yksiköiden toimintaan sekä avustuksiin, jolloin lisäys on myös menopuolella. Yksittäinen iso talousarvion ylittävä erä on erikois-sairaanhoito, 8,6 milj. eurolla. Vaikka erikoissairaanhoito on suurin yksittäinen palvelujen osto ja se kattaa n. 34 prosenttia kaupungin ostoista, ei palvelujen ostojen kehityksen tarkastelussa voi unohtaa myös muita toimittajia ja palvelujen tuottajia. Toimintakatteessa (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) tavoitellaan talousarviota, joka on ,9 milj. euroa ja reilut 27 milj. euroa suurempi kuin edellisvuonna. Se tarkoittaa, että yhä suurempi osa verorahoituksesta käytetään palvelujen tuottamiseen ja pienempi osa investointien rahoittamiseen. Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja tilitettiin 850 milj. euroa ja ennusteen mukaan talousarvio milj. euroa tullaan saavuttamaan. Verotulot tulevat kasvamaan n. 4 prosenttia eli 54 milj. euroa viime vuodesta. Valtionosuuksia saadaan 29,7 milj. euroa eli 24 milj. euroa enemmän kuin oli arvioitu. Kasvu johtuu siitä, että kiinteistöveron alarajojen nostosta aiheutuva verotulolisäys kerättiin valtiolle ottamalla se valtionosuuksien kokonaissuummasta. Muutoksen valmistelun alkuvaiheessa valtiovarainministeriö suunnitteli ottavansa lisätulon kuntakohtaisesti niiltä kunnilta, joiden kiinteistöverotulo nousi alarajojen korottamisen takia. Rahoitustuottoja on kertynyt alkuvuoden aikana ennakoitua paremmin ja ne tulevat ylittämään talousarvion lähes 14 milj. eurolla. Rahastojen tuottojen toteuma on ollut ennustettua suurempaa, johtuen mm. Euroopan keskuspankin elvytysohjelmasta, heikentyneestä eurosta ja alhaisesta öljyn hinnasta. Myös rahastopurku on realisoinut tuottoja. Sijoitusten tuottoennuste on pidetty kuitenkin loppuvuoden osalta maltillisena. Toimintakatteen toteutuessa talousarvion mukaisena, tulevat valtionosuudet ja rahoitustuotot parantamaan kaupungin tulosta ja helpottamaan kaupungin maksuvalmiutta. Ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan 136,6 milj. euroa ja tilikauden tulos 15,7 milj. euroa. Vuosikate toteutuu 41 milj. euroa talousarviota parempana, vaikka onkin vielä 43 milj. euroa alle 180 milj. euron vuosikatetavoitteen. Kaupungin investointimenojen toteuma heinäkuun lopussa on yhteensä 108,3 milj. euroa. Muutetussa talousarviossa investointeihin on varattu 355

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Valtuusto Sivu 25 / 112 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida korkeintaan 335 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioon merkitystä 219 milj. euron lainannostovaltuudesta on käytetty 150 milj. euroa. Tämän lisäksi alkuvuonna purettiin rahastoja suunnitellusti 40 milj. eurolla. Vuoden aikana käytettiin myös lyhytaikaista rahoitusta. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 405,1 milj. euroa. Espoo-tarinassa on vuodelle 2015 asetettu yhteensä 31 tulostavoitetta. Yhdeksän tulostavoitteen osalta arvioidaan, että tulostavoite ei toteudu tai sen toteutuminen on epävarmaa tai se toteutuu osin loppuvuoden aikana. Nämä kohdistuvat resurssit ja johtaminen sekä asukkaat ja palvelut näkökulmien tulostavoitteisiin. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävän kehityksen kaikkien tulostavoitteiden arvioidaan toteutuvan tänä vuonna. 2. Talousarvion muuttaminen ja yhtiöiden pääomittaminen Yleishallinto: Kela on muuttanut käytäntöään ja tulkitsee vuoden 2015 alusta alkaen Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen tuottaman työterveyshuollon palvelutuottajan toiminnaksi, josta aiheutuu muutos laskutuskäytäntöön. Kelan pyynnöstä työterveyshuollon laskutus muutetaan bruttoperusteiseksi ja joudutaan läpilaskuttamaan yleishallinnon kautta. Tästä syystä yleishallintoon kohdistuu sisäiset työterveyshuollon kokonaismenot 4,3 milj. euroa ja vastaavasti saadaan sisäistä tuloa 2,5 milj. euroa ja Kela-korvaus 1,8 milj. euroa. Suomenkielinen opetus: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö järjestää vammaisten lasten aamu- ja iltapäivä sekä lomahoidon lukuvuodelle tehdyn puitesopimuksen mukaisesti. Vuoden 2014 syyslukukauden osalta maksut kohdistettiin laskut jakamalla. Vuoden 2015 alusta lukien on opetuksen tulosyksikkö maksanut kustannukset kokonaan ja laskuttanut sisäisenä laskuja vammaispalvelua. Suomenkielisellä opetuksella ei ole toiminnan järjestämiseen määrärahaa, joten opetuslautakunta ehdottaa tulo- ja menoarvioiden kasvattamista 1,5 milj. eurolla. Määräraha sisältyy ennusteeseen ja on vuodelle Joukkoliikenne: Menot toteutuvat 3,7 milj. euroa talousarviota pienempinä joukkoliikenteen vuoden 2014 kuntaosuuden täsmäytyksen vuoksi. Täsmäytys 3,7 milj. euroa on tehty Espoon vuoden 2015 menoihin, koska HSL:n tilinpäätös valmistui huomattavasti Espoon tilinpäätöstä myöhemmin. HSL ennustaa myös vuoden 2015 kuntaosuuden toteutuvan talousarviota pienempänä. Ennustetta seurataan ja aiheeseen palataan lokakuun kkraportin yhteydessä. Maa- ja vesialueet: Maanhankintaan on muutetussa talousarviossa varattu 6,8 milj. euroa. Maahankintaan tarvitaan lisää rahaa 1 milj. euroa. Maanhankintamäärärahaa kuluttaa tänä vuonna erityisesti Holmanpuiston kaava-alueeseen liittyvät tontinosien järjestelyt, yhteensä noin 2,6

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Valtuusto Sivu 26 / 112 miljoonaa euroa. Tontinosien hankkiminen kaupungille mahdollistaa tonttien luovutuksen myöhemmin yhtenäisellä kilpailutuksella. Lisäksi Gobbackan kaava-alue saa juuri lainvoiman ja sen maankäyttösopimuksiin sisältyvien esisopimusten täytäntöönpano vie noin 1,1 miljoonaa euroa. Yhdessä normaalin, lähinnä yleisten alueiden, maanhankinnan kanssa nämä aiheuttavat yhden miljoonan lisämäärärahatarpeen tämänhetkiseen budjettiin verrattuna. Kunnallistekniikka: Tekninen lautakunta ( ) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tehtäväalueelta 941-AA (Yleiset tiet) siirretään 1,15 milj. euroa tehtäväalueelle 941-AB (Pääkadut) liitteen mukaisesti. Suurpellon taseyksikön investoinnit Osakesijoitus Suurpellon jätehuolto Oy:hyn Kaava-alueilla I ja II jätteenkeräys on toteutettu imujätejärjestelmällä, jonka hallinnoimiseksi perustettiin vuonna 2008 Suurpellon Jätehuolto Oy. Kaikki alueen kiinteistöt tulevat jäteyhtiön omistajiksi ja ovat sitoutuneet käyttämään jäteyhtiön jätteenkeräysjärjestelmää. Kukin kiinteistö rakentaa tonttiliittymänsä ja jätekuilut omalla kustannuksellaan. Toimintakulut katetaan osakkailta (liittyneiltä kiinteistöiltä) perittävillä maksuilla omakustannusperiaatteella. Investoinnit on rahoitettu osakepääomasuorituksilla ja yhtiön ottamalla lainoituksella. Lainaa lyhennetään osakepääomasijoituksilla. Rakennuskohteiden aloituksen yhteydessä kukin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiö suorittaa osakepääomasijoituksensa. Näillä katetaan kyseisen yhtiön osuus jäteyhtiön investointikustannuksista. Espoon kaupunki on yksi yhtiön perustajaosakkaista tasavertaisena maanomistajana muiden maanomistajien kanssa. Perustamisen jälkeen liittyvät yhtiöt maksavat osakesijoituksen lisäksi oman osuutensa lainanhoitokustannuksista sovitulla korolla. Vuoden 2014 lopussa järjestelmään liittyneiden taloyhtiöiden kokonaismäärä on 36. Aikanaan on sovittu, että kukin rakennusoikeusneliö liittyy järjestelmään ostamalla osakkeita. Osakkeen hinta päätettiin aikaan sidotusti ja myöhempien liittymisten osalta sovittiin, että niihin tulee lisätä tarvittavat korkomenot korotuksena rahoituskustannusten kattamiseksi. Yhtiön nykyisellä korkokannalla 5 % osakesijoitusten siirtäminen tuonnemmaksi tulee rakennusoikeuksien omistajille kalliiksi. Siksi suurin osa omistajista on tehnyt osakesijoituksen jo ennen rakennuskohteen aloitusta. Kaupungilla on alkuperäisen sopimuksen mukaisia rakennusoikeusneliöitä , joiden osalta osakesijoitus on tekemättä. Näiden osalta osakesijoitukset on viisasta tehdä pikaisesti. Jäljellä olevien rakennusoikeusneliöitä vastaavan osakesijoituksen arvo on 1,7 milj. euroa. Osakesijoitusten rahoittamiseksi esitetään, että kaupunginhallitus siirtäisi Suurpellon taseyksikön kunnallistekniikan määrärahasta 1 milj. euroa Suurpellon taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin. Loput voidaan rahoittaa Suurpellon taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin vuodelle 2015 varatusta määrärahasta.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Valtuusto Sivu 27 / 112 Kiinteistö Oy Espoon sairaalan osakepääoman lisääminen Yhtiön hallitus esittää, että kaupunki sijoittaa yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) yhteensä 0,7 milj. euroa. Yhtiön alkuperäinen oma pääoma on 0,5 milj. euroa. Suurimmat kuluerät yhtiölle ovat kiinteistövero sekä maanvuokra HUS:lle, joita on maksettava jo sairaalan rakennusaikana. Näiden erien yhteissumma oli 0,23 milj. euroa vuonna Ilman lisäsijoitusta yhtiön omat pääomat loppuvat tämän vuoden aikana. Yhtiön rahoitus on suunniteltava uudelleen siinä vaiheessa kun sairaala valmistuu ja vuokrataan sosiaali- ja terveystoimelle. Sijoitus voidaan maksaa yleishallinnon osakkeiden ostoon varatusta määrärahasta. Tapiolan taseyksikön investoinnit Hanke Merituulentie välillä Tapiolantie Pohjantie Vuoden 2015 talousarviossa Merituulentien rakentamiselle on varattu 9,0 milj. euroa. Merituulentien rakentaminen perustuu kaupungin ja LähiTapiolan kesken allekirjoitettuun Tapiolan keskuksen toteuttamissopimukseen. Sopimuksen mukaan Merituulentie rakennetaan kokonaan uudelleen noin viisi metriä nykyistä tasoa alemmaksi. Sopimusta tehtäessä tarkoituksena oli toteuttaa Merituulentien uudistaminen kahdessa vaiheessa: ensin itäinen osuus ja sitten läntinen osuus. Vuonna 2015 tarvittavan kaupungin rahoituksen määrä arvioitiin tältä pohjalta. Metroliikenne käynnistyy elokuussa On tärkeää, että Merituulentie ja sen yhteyteen toteutettava liityntäbussiterminaali saadaan valmiiksi mahdollisimman pian eli käytännössä vuonna Tämän varmistamiseksi LähiTapiola kehitti ratkaisun, jossa Merituulentien uudistustyö tehdään yhdessä vaiheessa niin, että työt tehdään läntisessä osassa vielä toimivien liikerakennusten alapuolella. Tästä seuraa, että kaupungin puolelta tarvittava rahoitus vuonna 2015 on 21,0 milj. euroa eli 12,0 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Kaupungin kokonaisrahoituksen määrä ei muutu, vain osa siitä aikaistuu vuodella. Tilakeskus-liikelaitoksen investoinnit Tilakeskus esittää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi seuraavat hankkeiden väliset määrärahasiirrot: - Investointihankkeelle 3684 Painiityn päiväkoti ja avoin päiväkoti euroa investointihankkeelta 3690 Suviniityn päiväkoti ja neuvola. - Investointihankkeelle Siirtokelpoisten toimitilojen perustukset ja pihatyöt euroa investointihankkeelta 3690 Suviniityn päiväkoti ja neuvola.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Valtuusto Sivu 28 / 112 Päätöshistoria Tuloslaskelma Kaupunginhallitus Talousarvion valtuustokäsittelyn aikaan oli kaupungilla sellainen tieto, että kiinteistöveron alarajojen korottamisesta tuleva verolisäys peritään Espoolta kuntakohtaisena valtionosuusleikkauksena valtiolle. Eduskunta kuitenkin muutti leikkausmekanismin niin, että lisätulo vähennettiin valtionosuuksien kokonaissummasta. Sen vuoksi valtionosuuksia kertyy tänä vuonna 24,2 milj. euroa enemmän kuin talousarvioon on merkitty. 3. Konserniseuranta Konserniseuranta eli välitilinpäätös sisältää tytäryhteisöjen, kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen talouden ja toiminnan seurantatiedot ajalta Seurannassa esitettyjen yhteisöjen taloustiedot yhdistellään myös kaupungin konsernitilinpäätökseen. Konserniseuranta tukee osaltaan yhteisöjen toiminnan ja tuloksellisuuden seurantaan. Välitilinpäätös sisältää yhteisöjen tuloslaskelmat ajalta ja vertailun edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, voimassa olevan talousarvion, mahdollisen ennusteen talousarvion toteutumisesta sekä yhteisön merkittävimmät tapahtumat ja muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna Merkittävimmät yhteisöt ovat lisäksi toimittaneet kuvauksen olennaisimmista riskeistä, niiden hallintakeinoista sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. 4. Arviointikertomus vuodelta 2014 Kaupunginhallitus on pyytänyt lauta- ja johtokuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja tuomaan ne valtuuston käsiteltäväksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi Seurantaraportti 1:n yhteydessä. Selvitykset ovat liitteenä. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 päättää selostusosassa kuvatuin perustein - siirtää kunnallistekniikan tehtäväalueelta 941-AA (Yleiset tiet) 1,15 milj. euroa tehtäväalueelle 941-AB (Pääkadut), - siirtää Suurpellon taseyksikön kunnallistekniikan määrärahasta 1 milj. euroa Suurpellon taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin, - siirtää Tilakeskuksen investointihankkeelle 3684 Painiityn päiväkoti ja avoin päiväkoti euroa investointihankkeelta 3690 Suviniityn päiväkoti ja neuvola, - siirtää Tilakeskuksen investointihankkeelle Siirtokelpoisten toimitilojen perustukset ja pihatyöt euroa investointihankkeelta 3690 Suviniityn päiväkoti ja neuvola,

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Valtuusto Sivu 29 / tehdä 1,7 milj. euron osakesijoituksen Suurpellon jätehuolto Oy:hyn, - tehdä 0,7 milj. euron osakesijoituksen Kiinteistö Oy Espoon sairaalaan. 2 ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee liitteenä olevan seurantaraportti I:n tiedoksi 2 merkitsee liitteenä olevan konserniseurannan tiedoksi 3 merkitsee vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin annetut selvitykset tiedoksi 4 merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon seurantaraportti I:stä tiedoksi 6 muuttaa vuoden 2015 talousarviota seuraavasti: 1 Yleishallinto (pl. 112) - Tuloarvion lisäys euroa - Määrärahan lisäys euroa 31 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta - Tuloarvion lisäys euroa - Määrärahan lisäys euroa 46 Joukkoliikenne - Määrärahan vähennys euroa 92 Maa- ja vesialueet - Määrärahan lisäys euroa Tapiolan taseyksikön investoinnit - Määrärahan lisäys euroa Tuloslaskelma Valtionosuudet - Tuloarvion lisäys euroa Käsittely Päätös Asia käsiteltiin pykälän 264 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Valtuusto Sivu 30 / / /2015 Kaupunginhallitus Vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh Jorma Valve, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy ohjeellisena - liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien toimintatulot ja -menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi, - liitteessä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti neuvottelutoimikunnassa sovitun mukaisesti, että esityslistan tämä ja seuraava asia käsitellään yhdessä, päätöksenteko erikseen. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen. Simpanen Värmälän ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen nro 18: Valtuusto toivoo, että budjetissa on huomioitu ikääntyneiden määrän kasvu kaikissa sosiaali- ja terveystoimen palveluissa. Ruoho Värmälän ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen nro 17: Valtuusto toivoo, että taloussuunnitelman kehys sisältää ratkaisun vesihuolto-ongelmiin Kulmakorven ja Ämmässuon vaikutusalueiden asutuksissa. Esimerkiksi Mustanpurontien vesihuolto-ongelma ei ollut tiedossa edellistä vesihuollon kehittämissuunnitelmaa tehdessä, ja nyt tilanne siellä on katastroofalinen. Ihmiset hakevat vetensä parin kilometrin päästä kotoaan huoltoaseman viereisestä vesikraanasta. Ali Hyrkön ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen nro 14: Valtuusto toivoo, että maailmantilanteen vuoksi Espoo varaisi resursseja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja kotouttamistoimiin. Lauslahti Jalosen kannattamana teki seuraavan toivomuksen nro 11:

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Valtuusto Sivu 31 / 112 Valtuusto toivoo, että tukipalveluiden suhteellinen osuus kustannuksista pienenee kehyskaudella. Lauslahti Uotilan ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen nro 12: Valtuusto toivoo, että budjetissa on huomioitu väestön kasvu kaikissa sivistystoimen palveluissa - opetuksessa n. 800 oppilasta enemmän, - varhaiskasvatukseen tulevien lasten määrän nousu, - maahanmuuttaja-taustaisen asiakaskunnan kasvu (erityisopetus, tehostettu opetus, kotouttaminen/syrjäytymisen ehkäisy; esim Ice Hearts, Vamos, Kesäleiri, Ohjaamo...) - uusien tilojen käyttökustannukset, - liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimen laajenevien palveluiden kulut ja väestökasvun edellyttämän avustukset kolmannelle sektorille. Kilpi Pajusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: nro 1: Valtuusto hyväksyy ohjeellisena - liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien toimintatulot ja -menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi siten muutettuna, että veroprosentin alentamistavoitteen toteuttamiseksi toimintatuloja vähennetään 20 milj. Eurolla ja toimintamenoja vähennetään 20 milj. eurolla kohdistaen vähennykset taloussuunnitelman valmistelussa täsmennettäviin investointiohjelman menoihin. - liitteessä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi siten muutettuna, että investointeja vähennetään 20 milj. eurolla. Perustelu: Vuoden 2015 Seurantaraportti 1:n selostuksessa valtuustolle (valtuuston Asia 8., esityslistan s. 20) todetaan seuraavasti: Vuosikate toteutuu 41 milj. euroa talousarviota parempana 41 miljoonaa euroa vastaa runsasta 0,5 % kunnallisveroprosenttia. Espoon kaupunki ja espoolaiset ovat onnistuneet taloudellisesti budjetoitua paremmin. Tämän onnistumisen tulee näkyä myös espoolaisten veronmaksajien kukkarossa. Kaupunki tulee toimeen pienemmällä veroprosentilla kuin nykyinen 18 %. Edelläkävijäkaupunkina Espoon tulee osoittaa, että veroja voidaan myös alentaa.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Valtuusto Sivu 32 / 112 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu muutosehdotus, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä ja edelleen, että muutosehdotusäänestyksen jälkeen otetaan käsiteltäväksi toivomukset niille annetussa numerojärjestyksessä. Äänestys Kilven muutosehdotuksesta nro 1: Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 67 äänellä 8 ääntä vastaan hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestykset toivomuksista: Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lauslahden toivomusehdotus nro 11 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Lauslahden toivomusehdotusta nro 11, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 43 äänellä 21 ääntä vastaan ja 11 äänestäessä tyhjää hyväksyi Lauslahden toivomusehdotuksen nro 11. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lauslahden toivomusehdotus nro 12 hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Alin toivomusehdotus nro 14 hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Alin toivomusehdotusta nro 14, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 9 ääntä vastaan ja 3 äänestäessä tyhjää hyväksyi Alin toivomusehdotuksen nro 14. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Ruohon toivomusehdotus nro 17

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Valtuusto Sivu 33 / 112 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Ruohon toivomusehdotusta nro 17, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 40 äänellä 16 ääntä vastaan ja 18 äänestäessä tyhjää hyväksyi Ruohon toivomusehdotuksen nro 17. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Simpasen toivomusehdotus nro 18 hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että budjetissa on huomioitu ikääntyneiden määrän kasvu kaikissa sosiaali- ja terveystoimen palveluissa. - Valtuusto toivoo, että taloussuunnitelman kehys sisältää ratkaisun vesihuolto-ongelmiin Kulmakorven ja Ämmässuon vaikutusalueiden asutuksissa. Esimerkiksi Mustanpurontien vesihuolto-ongelma ei ollut tiedossa edellistä vesihuollon kehittämissuunnitelmaa tehdessä, ja nyt tilanne siellä on katastroofalinen. Ihmiset hakevat vetensä parin kilometrin päästä kotoaan huoltoaseman viereisestä vesikraanasta. - Valtuusto toivoo, että maailmantilanteen vuoksi Espoo varaisi resursseja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja kotouttamistoimiin. - Valtuusto toivoo, että tukipalveluiden suhteellinen osuus kustannuksista pienenee kehyskaudella. - Valtuusto toivoo, että budjetissa on huomioitu väestön kasvu kaikissa sivistystoimen palveluissa o o o o o opetuksessa n. 800 oppilasta enemmän, varhaiskasvatukseen tulevien lasten määrän nousu, maahanmuuttaja-taustaisen asiakaskunnan kasvu (erityisopetus, tehostettu opetus, kotouttaminen/syrjäytymisen ehkäisy; esim Ice Hearts, Vamos, Kesäleiri, Ohjaamo...) uusien tilojen käyttökustannukset, liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimen laajenevien palveluiden kulut ja väestökasvun edellyttämän avustukset kolmannelle sektorille.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Valtuusto Sivu 34 / 112 Liite Selostus 6 Kehyslaskelmat 7 Äänestyslista 123 (esityslistan asia 9) Yleinen talouskehitys Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo useita vuosia supistunut ja nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ei ole odotettavissa. Viennin kasvu on jo pitkään jäänyt maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksia on jatkuvasti menetetty. Tämän kehityksen nähdään myös jatkuvan koko ennusteperiodin ajan. Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan Suomen talouskehitys jää huomattavasti heikommaksi kuin vuoden 2014 syksyllä arvioitiin. Tuolloin vuonna 2015 BKT:n kasvun ennustettiin olevan 1,2 %, kun uusimman arvion mukaan kasvu jää 0,3 %:iin. Useat ennustelaitokset ovat kesän aikana arvioineet, että talouskehitys myös tänä vuonna jää negatiiviseksi. Ministeriö arvioi, että tulevien vuosien kehitys jää hyvin matalaksi. Kuntaliitto Kommunförbundet

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Valtuusto Sivu 35 / 112 Kansainvälinen talous Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Venäjän talouden kasvunäkymät ovat jo pidemmän aikaa olleet heikot ja Ukrainan kriisi on nopeuttanut talouden alamäkeä. Venäjän talous tulee seuraavien parin vuoden aikana supistumaan ja siten sillä on omalta osaltaan negatiivinen vaikutus Suomen vientiin. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä koko ennusteperiodin ajan. Euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Suomen viennille tärkeän Saksan kasvu pysynee noin puolessatoista prosentissa. Ruotsin talouskehitys jatkuu euroaluetta nopeampana ja Kiinan talous kasvaa seuraavien vuosien aikana noin seitsemän prosentin vauhdilla. Espoon toimintaympäristö ja talous Väestömuutokset Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa henkeä. Väestön määrä lisääntyi vuoden 2014 aikana asukkaalla eli 1,8 %. Kasvu oli noin 860 henkeä edellisvuotta suurempi. Espoossa väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Osuus oli laskenut 75,7 %:sta 67,7 %:iin ilmeisesti maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta. Suuralueista selvästi suurimman väestönlisäyksen vuoden 2014 aikana sai jo toisena vuotena peräkkäin Suur-Matinkylä. Alle kouluikäisten määrä oli lisääntynyt vuoden 2014 aikana, mutta väestömäärän kokonaiskasvun vuoksi ikäryhmän osuus väestöstä pysyi ennallaan. Kouluikäistenkin määrä oli lisääntynyt ja heidän väestöosuutensakin oli hieman kohonnut. Nuorten, vuotiaiden, osuus ja määrä oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Varsinaisten työikäisten, vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. Yli 65- vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2014 aikana noin hengellä. Ryhmän osuus väestöstä nousi 13,2 %:sta 13,6 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi noin 680 hengellä ja osuus kohosi 5,0 %:iin. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2014 aikana se kohosi 12,2 %:sta 13,3 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2015 alussa Määrä oli kasvanut noin asukkaalla vuoden aikana. Ruotsinkielisten osuus oli jälleen laskenut hieman ja suomenkielisten osuus laski 79,1 %:iin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Väestöennuste Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu ylittää 1,6 %, vuosina

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Valtuusto Sivu 36 / 112 väestönkasvu ylittää 1,4 % ja vuodesta 2021 eteenpäin 1,3 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,5 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Espoossa oli asukkaita vuoden 2014 alussa ja Espoon väestömäärä on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2013/2014 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2023/2024 on yhteensä asukasta eli keskimäärin asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina on ja vuodesta 2020 alkaen asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on nostettu aiemmasta. Uusi ennuste poikkeaa edellisestä siten, että vuosien väestö on ja vuosien väestö asukasta enemmän kuin edellisessä ennusteessa. Suuralueista eniten kasvavat Suur-Leppävaara, Suur-Tapiola ja Suur-Espoonlahti asukkaalla ja pienalueista Suurpelto 4 200, Niittykumpu ja Saunaniemi asukkaalla. Yli tuhannella asukkaalla kasvavia pienalueita on kaikkiaan 13. Toisaalta myös 13 pienalueen asukasmäärä vähenee. Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät ja asukkaalla. Työllisyys ja työttömyys Kesäkuun 2015 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 11,1 %. Koko maan työttömyysaste oli 14 %. Alle 25- vuotiaita oli Espoossa työttömänä ja 50 vuotta täyttäneitä Naisia oli 47,7 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli eli 35,1 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli avointa työpaikkaa. Espoossa työttömien määrä kasvoi huomattavasti voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Espoossa oli työttömiä 16,1 % (2102 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömien määrä kasvoi 9 % vuodentakaisesta ja työttömyysaste oli 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Espoossa 17,7 % vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 45,1 % vuodentakaista enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 23,6 % vuodentakaista enemmän. Kaupungin talouden kehitys Espoon kaupungin tulos vuodelta 2014 oli puoli miljoonaa negatiivinen ja vuosikatetta kertyi noin 117 milj. euroa. Vuosikate heikkeni 48 ja tulos 55 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuosikatteesta merkittävä osa, yli 40 milj.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Valtuusto Sivu 37 / 112 euroa kertyi rahastojen tuotoista, joita ei voida käyttää toiminta- tai investointimenojen rahoitukseen ilman valtuuston erillistä päätöstä. Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 toukokuussa toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU), jolla asetettiin tavoitteet rahoitustasapainon parantamiseksi ja määriteltiin keinoja, joilla tasapainoa ja tuottavuutta haetaan. TATU- ohjelma jatkuu vuoden 2017 loppuun ja vuosien taloussuunnitelman taloustavoitteet asetettiin sen pohjalta. Ohjelma toteutetaan projektimallin mukaisesti toimenpide- ja projektikokonaisuutena. Ohjelman yhtenä lähtökohtana on valtion suunnitelmat tasapainottaa julkisen talouden kestävyysvajetta. Niiden osalta vuodelle 2015 ei voitu kirjata tasapainotustavoitteita, koska rakennepoliittisen ohjelman toteutus jäi vaalikauden lopulla hyvin vaatimattomaksi. Heikon talouskehityksen sekä Espoon väestönkasvun ja vahvasti kasvavan palvelujen kysynnän takia vuoden 2015 talousarvio hyväksyttiin 24 milj. euroa alijäämäisenä. Kun valtionosuudet ylittävät talousarvion ja käyttötalouden talousarvio pitää hyvin, on mahdollista ja tavoitteena saada kuluvalle vuodelle ylijäämäinen tulos. Toimialat ovat raportoineet jonkin verran tuloarvioiden vajauksia ja ylitysuhkia, mutta ne on tarkoitus hoitaa niin, että alkuperäisen talousarvion toimintakate vähintään toteutuu. Vuosikate ja tulos jäävät kuitenkin kauas TATU-tavoitteista ja viime vuotta merkittävästi suurempi osa investoinneista ja lainojen lyhennyksistä katetaan lisälainaa ottamalla. Vuonna 2014 uutta lainaa otettiin 117 milj. euroa ja tänä vuonna 219 milj. euroa. Kaupungin investointitaso on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea. Investointeja toteutettiin 320 milj. eurolla vuonna 2014, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 225 milj. euroa. Koko kaupunkikonsernin investointitaso oli noin 720 milj. euroa. Kaupunkikonsernin velkamäärä kasvoi 309 milj. euroa ja oli vuoden lopussa milj. euroa eli euroa / asukas. TATU-ohjelman tavoitteeksi asetettiin lainamäärä, jossa ei huomioida Espoon Asunnot Oy:n ja HSY:n lainoja, oli viime vuoden lopussa euroa / asukas. Konsernilainojen katto on euroa / asukas ja lainamäärä kasvaa sen yli vuoden 2016 lopulla. Ellei käyttötalouden tulosta onnistuta merkittävästi parantamaan, lainamäärän kasvu kiihtyy lähivuosina. Suunnittelukierroksen lähtökohdat Verorahoitus Verotuloennuste tarkistettiin elokuun alussa koko maan ja Espoon vuoden 2014 ansiotulojen kertymän sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2015 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän verotuloennustekehikon perusteella. Vuonna 2015 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1387 milj. euroa eli talousarvion verotulokohta täyttyy. Verotulojen suhteellisen hyvä kasvu (+4,1 %) aiheutuu siitä, että valtio nosti kiinteistöveron alarajoja tämän vuoden alussa. Se nosti kiinteistöveron kertymää 31,6 %.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Valtuusto Sivu 38 / 112 Vuoden 2016 verotulo jää ennusteen mukaan noin 25 milj. euroa pienemmäksi kuin vuoden 2014 syksyllä arvioitiin. Ero johtuu taantuman pitkittymisestä ja työttömyyden kasvusta. Vuoden 2016 valtionosuuksista on käytettävissä Suomen kuntaliiton laatimat alustavat kuntakohtaiset laskelmat. Valtionosuuksia arvioidaan saatava 46 milj. euroa vuonna 2016, kun tämän vuoden summa on 29,7 milj. euroa. Valtionosuuksien lisäys johtuu kuntien ja valtion välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Valtionosuusleikkauksista on päätetty edellisen hallituksen aikana vuoteen 2017 saakka ja se on huomioitu tuloarviossa. Uuden hallituksen hallitusohjelman vaikutuksia verorahoitukseen ei ole voitu arvioida tässä vaiheessa. On tiedossa, että kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja ollaan nostamassa, mutta tietoa ei ole noston suuruudesta tai siitä, aikooko valtio kerätä kuntien saaman lisätulon itselleen viime vuoden tapaan. Verorahoitusta sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta mm. valtionosuuksiin on varauduttu tarkistamaan vielä syyslokakuussa kun niistä saadaan tarkemmat tiedot. Käyttötalouskehys Käyttötalouden kehystä valmisteltaessa on pyritty huomioimaan TATUohjelman vaikutuksia toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäysesityksiä on jouduttu vahvasti karsimaan, jotta on päästy suunnitelmakaudella positiiviseen tulokseen. Vuoden 2016 tulos on lievästi negatiivinen mutta sen jälkeen tulos kääntyy positiiviseksi. Vuosikate ja tulos ovat selkeästi TATU-tavoitteita heikompia jokaisena suunnitteluvuonna. Kehyspäätösehdotuksessa ei ole voitu huomioida hallitusohjelman kuntasektorille lupaamia talouden tasapainotuskeinoja, koska niistä ei ole kesän aikana saatu uutta tietoa. Valtion talousarvion käsittelyaikataulua on myöhennetty niin, että hallituksen esitys annetaan vasta 28.9.