Ikäinnovaatio hankkeen Koillis-Savon seututapaaminen Tuusniemellä

Transkriptio

1 Ikäinnovaatio hankkeen Koillis-Savon seututapaaminen Tuusniemellä Tilaisuuden aluksi Parosen Elsa (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio hanketta ja sen etenemistä. Hankkeen tavoitteena on yhdistää eri toimijat suunnittelemaan ja kehittämään ikääntyvien ihmisten kokonaisvaltaisen toimintakyvyn (fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn) ylläpitämiseen ja edistämiseen tähtäävää toimintamallia. Tähän on haastettu kevään 2012 seutukuntatapaamisissa mm. kaikki eläkeläis- ja veteraani- sekä muut alueilla toimivat järjestöt. Tärkeää hankkeen onnistumisen kannalta on saada mukaan kuntien eri hallintokunnat sosiaalija terveystoimesta aina tekniseen, liikuntaan ja sivistystoimeen saakka. Jokaisen sektorin toiminnan kehittämisellä voidaan vastata yhä paremmin väestön ikääntymiseen liittyvän palvelutarpeen muutoksiin. Tavoitteena on saada eri toimijat samaan paikkaan miettimään väestön ikääntymisen haasteita ja innostaa sekä velvoittaa itse kutakin tahoa miettimään ja kehittämään toimintojaan ikääntyneiden hyvinvoinnin ja omatoimisuuden edistämiseksi. Seututapaamiseen kokoontui Koillis-Savon kuntien eri hallintokuntien ja järjestöjen edustajia. Osallistujat olivat sitä mieltä, että Koillis-Savon kunnissa on samantyylistä toimintaa, kunnat ovat keskenään hyvin samankaltaisia ja asukkaiden ikäjakaumakin on samankaltainen. Osallistujien mukaan ikääntyvien osuus eri toiminnoissa on vahva; keski-iät ovat korkeita eri harrastuksissa. Koillis-Savossa oltiin yhtä mieltä siitä, että yhteistä toimintaa ja ideoiden jakamista tarvitaan kuntien kesken. Keskustelua käytiin kuntien hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. Vahvasti esille nousi teknologian hyödyntäminen. Teknologia, esimerkiksi hyvinvointi-tv, mahdollistaa yhteydenpidon kaukana asuvien omaisten kanssa ja luo turvallisuutta ikääntyneiden elämään. Jo toimivista hyvistä käytännöistä kertyi pitkä lista seututapaamisen muistioon. Näitä käytäntöjä hanke hyödyntää ja jatkojalostaa muiden kuntien käyttöön. Seututapaamisessa keskustelua käytiin teknologian lisäksi mm. esteettömyyden tärkeydestä, uusista asumisen muodoista, liikenneratkaisuista, kuntien eri hallintokuntien välisestä yhteistyöstä, vanhusneuvostoista, nuorten ja iäkkäiden yhteensaattamisesta. Esille nousi myös paikallisen median tarpeellisuus hankkeen kannalta, tarvitaan mediaiskuja paikallislehtiin ja radioon, mikäli ikääntyvät halutaan tavoittaa tehokkaasti ja tätä kautta saada kuntalaiset tietoiseksi hankkeesta. Koettiin, että paikallisen median kautta voitaisiin vaikuttaa hankkeeseen syksyllä tehtävän kyselyn vastausprosenttiin myönteisesti.

2 Teknologia, esim. hyvinvointi-tv Paikallinen media Miten saadaan ihmiset mukaan toimintaan? Miten ehkäistäisiin syrjäytymistä? Uudet asumisen muodot Esteettömyys ja liikenneratkaisut Omaishoitajien tukeminen Liikuntapaikat ja välineet sekä ohjaus Koillis-Savon seututapaaminen keskusteluaihiot Työurien tukeminen Nuorten & iäkkäiden yhteistyö Kuntien eri hallintokuntien välinen yhteistyö/vanhusneuvostot/yhdistykset /Koillis-Savon kansalaisopisto/seurakunnat Syksy 2012 Koillis-Savon seuraava seututapaaminen Uudet asumisen muodot Keskustelua käytiin uusista asumisen muodoista, kuten ryhmäasumisesta. Ryhmäasuminen ja sen mahdollisuudet ovat käytössä Tuusniemellä ja Juankoskella. Rautavaaralla ryhmäkotien tarvetta arvioidaan. Ryhmäasunto antaa turvaa olonsa turvattomaksi kokeneille asukkaille. Työurien tukeminen Seututilaisuudessa keskustelua herätti myös se, miten työelämässä pysymistä tuetaan. Tukeminen koettiin melko olemattomaksi esimerkiksi eläkeputkien vuoksi. Lisäksi monilla työpaikoilla on koettu painetta eläkkeelle siirtymiseen nuorempien työntekijöiden taholta.

3 Ikääntyvien ja nuorten välinen yhteistyö Keskustelu liikkui paljon sen ympärillä, että kuntien hyvistä käytännöistä (koulutoimen/päiväkodin) nuorien ja ikääntyvien välillä on otettava mallia kuntien kesken. Esimerkiksi Tuusniemellä yläasteen opiskelijoiden toteuttamasta ulkoiluttamisesta ja tilaisuuksiin osallistumisesta voisivat nuorisovaltuustot ottaa vinkkiä. Tärkeäksi koettiin se, että nuorten ja iäkkäiden välillä olevaa rajapintaa olisi saatava lähemmäs toisiaan: yhteistyötä on oltava iäkkäiden ja nuorten välillä. Tämän kautta voitaisiin lisäksi saada nuoria kiinnostumaan hoivapuolesta. Vanhustyöhön kun ei tahdota saada ammattioppilaitoksissa opiskelijoita; olisi tärkeää jo peruskouluaikoina opiskelijoiden nähdä vanhusten arkea. Ehdotuksia tuli myös siihen liittyen, että koulussa voisi olla jokin kurssi vapaaehtoisena, jossa tuotettaisiin musiikkia/muita esityksiä ja oltaisiin esimerkiksi palvelukodin asukkaiden kanssa. Tuusniemellä on annettu räätälöityä ensiapukoulutusta (punainen risti) terveystiedon tunneilla. Liikenneratkaisut ja esteettömyys Liikenneratkaisuihin liittyen käytiin keskustelua siitä, että Rautavaaralla on käytössä uutena kokeiluna Ovelta ovelle systeemi, asiointimahdollisuus kimppakyydillä, jossa taksi kulkee ovelta ovelle, ajaa ja vie pankkiin, apteekkiin yms. sekä kotiin (2*vk:ssa); tätä palvelua tarjotaan lyhemmillekin matkoille (kirkonkylän sisällä). Keskustelua herätti myös Tuusniemellä toteutettu Pyörätuolisafari, jossa tekninen johtaja on ollut vanhusneuvoston kokouksessa kertomassa esteettömästä ympäristöstä, joka on huomioitu kirkonkylän peruskorjauksessa samoin kuin kevyenliikenteen väylät ja levähdyspaikat. Tavoitteena on se, että julkisiin paikkoihin/yrityksiin olisi esteetön pääsy. Esteettömyysasioiden kehittämiseen ei nähty rajoja: luiskat ja muut systeemit on saatava kuntoon ja tässä nähtiin edessä olevan vielä paljon työsarkaa: teiden ja rakennusten suhteen jo suunnitteluvaiheessa on huomioitava liikuntarajoitteiset ihmiset. Kuntien mukaan onkin rakennettu/saneerattu ja huolehdittu tässä yhteydessä esteettömyydestä. Tärkeäksi koettiin myös se, että esimerkiksi puistoalueella/kulkureiteillä on mm. levähdyspenkkejä. Liikuntapaikat ja välineet sekä ohjaus Todettiin, että kunnissa on liikuntapaikkoja ja myös liikuntavälineisiin on panostettu, mutta aktiivinen käyttö on jäänyt melko vähäiseksi. Tärkeäksi koettiin liikunnanohjauksen merkitys. Rautavaaralla

4 aloittaa uusi fysioterapeutti, sillä tähän asti Rautavaaralla on puuttunut ohjaaja esim. monitoimihallista ja tätä työtä edellä mainittu fysioterapeutti tulee tekemään. Tuusniemellä ikääntyville on järjestetty ohjattuja kuntosaliryhmiä ja kuntosali on kaikille kuntalaisille maksuton. Juankoskella on itseohjautuvia ryhmiä ja nämä itseohjautuvat ryhmät ovat haalineet puolestaan lisää ihmisiä ryhmiin. Painotettiin, että myös kansalaisopiston toimesta järjestetään hyviä ryhmiä. Koillis-Savon kansalaisopisto ja seurakuntien rooli Seurakunnan merkitystä nostettiin tilaisuudessa esille. Todettiin, että seurakunta on aktiivisesti kunnan kanssa yhteistyössä. Lisäksi seututilaisuudessa keskusteltiin kansalaisopiston tarjoamista kursseista. Koillis-Savon kansalaisopisto tuottaa palvelutaloihin palvelua: liikunta- ja musiikkiryhmiä, jotka ovat tärkeitä asiakkaiden muistin ja hyvinvoinnin kannalta. Juankoskella ja Nilsiässä on toteutettu muistikoulutoimintaa, jota laajennetaan Kaaville ja Rautavaaralle. Merkittäväksi nähtiin se, että kansalaisopisto tarjoaa opintotarjonnan lisäksi toimintaa; esim. päivätoiminnan puutteisiin on vastattu ja virkistäytymistoiminta on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kansalaisopisto tuottaa ensiapukoulutusta; alkusammutus ja hätäensiapu koulutukset ovat suunnitteilla syksyksi Atk-koulutuksessa on erilaisia variaatioita; esim. ikääntyville on tarjolla omia kursseja: sosiaaliseen mediaan suuntautuvaa koulutusta ja Internetsivujen luomiseen kohdennettua koulutusta (mm. sen vuoksi, että yhdistykset saisivat luotua itselleen kotisivuja). Ennen eläkettä/eläkkeelle jääneet ovat suurimmat osallistujaryhmät. Noin joka 5 kuntalainen osallistuu kansalaisopiston toimintaan ja Kuopiossa on tutkittu, että noin puolet asukkaista osallistuu elämänsä aikana kansalaisopiston toimintaan. Koillis-Savon kansalaisopisto on tehnyt toimenpiteitä ikääntyvien suuntaan ja huomioinut ikääntyvät ihmiset toiminnassaan/palvelutuotantonsa kehittämisessä. Todettiin, että ihmiset hakevat kansalaisopistosta yhdessäoloa ja sosiaalista toimintaa. Kansalaisopistolla on olemassa TAHTO-piiri (kutsutaan koolle vapaaehtoisia: MML, mielenterveyskuntoutus, seurakunta, Nilsiän yrittäjiä yms.; yhteistoimintamalli on käytössä Nilsiässä). Lisäksi kansalaisopisto tekee yhteistyötä mm. SPR:n kanssa. Kuitenkin koettiin, että kansalaisopisto ja yhdistykset voisivat tehdä vielä tiiviimminkin yhteistyötä tai vaihtoehtoisesti ehkä näkyvämmin kuin tähän saakka on tehty. Juankoskelle ja Rautavaaralle ollaan suunnittelemassa Harry-messuja. Messut

5 ovat matalankynnyksen tilaisuus, jossa yhdistysten ja kansalaisopistojen on mahdollista esitellä toimintaansa ja tätä kautta luoda mm. yhdistyksille mahdollisuuksia uusien jäsenien rekrytointiin. Omaishoitajien tukeminen Seututilaisuudessa keskusteltiin myös omaishoitajien tukemisesta. Kunnilla on käytössä intervallihoitoa ja päivähoitomahdollisuutta, jotta hoitajat saisivat pidettyä vapaapäiviä. Tuusniemellä on esimerkiksi ns. päiväparkki 4 h/ pv. maksutta palvelukeskuksessa ja täten hoitaja voi hoitaa rauhassa asioitaan. Tuusniemellä omaishoitajia on tuettu siten, että heille on järjestetty laivaristeily ja jouluateria. Omaishoitajille on lisäksi oma OHOH-kerhonsa. Vastaavasti Juankoskella omaishoitoa on järjestetty kotiin: naapurit menneet apuun; perhetyössä ollaan kehittämässä toisenlaista mallia. Koettiin kuitenkin, että sijaisjärjestelmää olisi kehitettävä siihen suuntaan, että hoitajan sijainen menisi hoidettavan kotiin. Todettiin, että intervallihoito jää joskus käyttämättä sen vuoksi, ettei hoidettava halua lähteä pois kotoa. Teknologia Teknologian merkitystä toimintakyvyn näkökulmasta pohdittiin tilaisuudessa tarkkaan. Todettiin, että sosiaalisten kontaktien puute ja turvattomuus ovat olennaisia asioita palveluasumiseen hakeutumisessa. Koettiin, että teknologialla voisi olla tässä huomattava rooli, jolla palveluiden piiriin tuloa voitaisiin siirtää. Esimerkiksi hyvinvointi-tv:n avulla on mahdollista vaikuttaa turvallisuuden tunteen lisääntymiseen. Tilaisuudessa nähtiin tärkeäksi se, että yhteyttä voidaan ottaa myös virtuaalisesti, koska kaikilla ei ole mahdollisuuksia lähteä kotoaan esimerkiksi kerhoihin. Etenkin syrjäkylän iäkkäille Hyvinvointi-TV on merkittävä, koska siihen saa omaisliittymän. Koettiin, että omaisien kanssa tapahtuva yhteydenpito on merkittävää ikääntyvän toimintakyvyn kannalta ajateltuna. Juankosken pilotoimaan hyvinvointi-tv:hen liittyen todettiin, että hyvinvointi-tv:n omaksumisen /käytön opettelun kannalta parhainta aikaa on esimerkiksi muistisairauden alkuvaihe. Keskivaikeasti dementoitunut oppii hitaammin ja turvaranneke on olennainen asia hyvinvointi-tv:n lisäksi silloin kun henkilö on keskivaikeasti dementoitunut. Juankosken hyvinvointi-tv:stä ollaan julkaisemassa opinnäytetyötä keväällä 2012 (Savonia-ammattikorkeakoulu).

6 Kuntien edustajat kokivat, että Juankosken hyvinvointi-tv:n malli on merkittävä ja sitä tulisi kehittää edelleen. Esimerkiksi Rautavaaralla on ajatuksena puhelimen näytön hyödyntäminen. Kehittämisenarvoiseksi koettiin se, että videoneuvottelua/hyvinvointi-tv:n käyttöä saataisiin laajennettua lääkärit ja henkilökunta suuntaan. Näkö- ja kuuloyhteys toisi kotiuttamiseen laadukkuutta. Tilaisuudessa esitettiin myös epäilyjä teknologian suhteen: Parantavatko teknologiset ratkaisut välttämättä fyysistä toimintakykyä? Koettiin, että ongelma ei ole olosuhteiden puitteissa vaan siinä, miten ihmiset saadaan toimimaan. Korostettiin, että fyysiset ja sosiaaliset kontaktit sekä läsnäolon tärkeys ovat tärkeitä teknologian lisäksi. Tulevaisuudessa tarjottavien teknologisten palveluiden suhteen on huomioitava myös ne ihmiset, jotka eivät vielä halua hyödyntää teknologiaa. Vastavuoroisesti todettiin, että ikäihmisille on annettava kokeilun mahdollisuus; kokemuksien kautta luodaan myönteisiä kokemuksia siitä, että teknologia ei ole pelottavaa. Miten saadaan ihmiset järjestöihin/johonkin toimintaan mukaan? Miten voidaan ehkäistä ihmisten syrjäytymistä? Nostettiin esille, että esimerkiksi kunnallisvaaleihin on vaikea saada vuotiaita mukaan. Koettiin tärkeäksi se, että nuoria saataisiin mukaan seurakunnan/kunnanvaltuustojen/järjestöjen toimintaan sillä uusia toimijoita tarvittaisiin. Hyväksi havaittu käytäntö on järjestöjen mukaan henkilökohtainen kontakti/kutsu ja paikanpäällä käyminen: herätyksiä pitää tehdä. Järjestöihin rekrytoinnissa nähtiin keskeiseksi se, että järjestöjen tulisi näkyä jollakin tavalla ja esiintyä julkisesti, jotta kansalaiset saataisiin kiinnostumaan. Koettiin myös, että järjestöjen olisi päästävä pois vielä nykyäänkin osittain vallitsevasta nurkkakuntaisuudesta ja viritellä yhteistyötä keskenään. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että tässä tarvitaan jonkinasteista kulttuurinmuutosta. Syksyn 2012 ja Koillis-Savon alueen seuraava seututapaaminen Pohdittiin sitä, voisiko hanketta esitellä syyskuussa 2012 Harry-messuilla, jossa yhdistysväkeä on mukana. Lisäksi hanke voisi olla esillä vanhustenviikossa Rautavaaralla (lokakuun ensimmäisellä viikolla). Nostettiin esille myös, että johonkin liikunnallisen tilaisuuden yhteyteen voisi ajatella seuraavaa Koillis-Savon alueen seututapaamista.