EIP:n työllisyyspaketh

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EIP:n työllisyyspaketh"

Transkriptio

1 Φ±ξΐ6 E U R O O P A N I N V E S T O I N T I P A N K K I ElP TIEDOTE DEN EUROP/tlSKE INVESTERINGSBANK EUROPÄISCHE INVESTITIONSBANK ΕΥΡΩΠΑΪΚΗ ΤΡΑΠΕΖΑ ΕΠΕΝΔΥΣΕΩΝ EUROPEAN INVEST/VAENT BANK BANCO EUROPEO DE INVERSIONES BANQUE EUROPEENNE D'INVESTISSEMENT BANCA EUROPEA PER GII INVESTIMENTI EUROPESE INVESTERINGSBANK BANCO EUROPEU DE INVESTIMENTO N:o95 ISSN EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EUROPEISKA INVESTERINGSBANKEN EIP:n työllisyyspaketh H EU:n ylimääräisessä työllisyyshuippukokouksessa, joka pidettiin Luxemburgissa 20. ja 2 1. marraskuuta, EIP:n pääjohtaja Sir Brian Unwin tiedotti valtioiden ja hallitusten päämiehille pankin edistymisestä Euroopan kasvua ja työllisyyttä tukevan "Amsterdamin toimintoohjelman" (ASAP) toteuttamisessa. EIP:n valtuusto hyväksyi ASAP-ohjelman pääkohdat elokuun 20. päivänä vastauksena Amsterdamin Eurooppaneuvoston päätöslauselmaan (^). Kolmivuotisen ohjelman (syyskuu ) tavoitteena on suunnata huomattava osa pankin rahoituksesta työvoimavaltaisille talouden aloille ja siten tukea työllisyyttä niiden toimintaa lisäämällä. Ohjelman merkittävimpänä uutuutena on pankin todellinen riskinotto pk-yritysten työpaikkoja synnyttävien hankkeiden hyväksi. ElP ottaa ASAP-ohjelman yhteydessä käyttöön erityisen rahoitusohjelman innovatiivisia pk-yrityksiä varten, jotka ovat voimakkaassa kasvuvaiheessa teknologiapainotteisuutensa ansiosta. ASAP-ohjelmaan kuuluu myös ElP-rahoituksen lisääminen työpaikkoja luovilla ja työvoimavaltaisilla aloilla. Näitä ovat muun muassa Euroopan laajuiset verkot (TEN), ympäristönsuojelu, kaupunkien uudistaminen, terveydenhuolto ja koulutus (ks. s. 3, kehystetty teksti). (') Kokoontui 16. ja 17. kesäkuuta 1997 ks "ElP Tiedote" NO 94, s 1 Sisällys - ElP investoi työpaikkojen luomiseen 1 Rahoitussopimuksia on allekirjoitettu jo arviolta 440 miljoonan ecun edestö elokuussa hahmotellun Amsferdannin toinnintaohjelman puitteissa. Lainat ovat vastaus kesäkuussq kokoontuneen Amsterdomin Eurooppa-neuvoston pyyntöön lisätä EIP:n rahoitusapua paljon työvoimaa vaativille hankkeille. - Euroon siirtymisen valmistelu 5 Yhtenä Euroopan suurimmista kansainvälisistä joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijoista pankki tekee aktiivisesti yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan komission konssa etenkin euron käyttöönottoon liittyvien juridisten ja teknisten näkökohtien selvittämiseksi. - METAP-aJuetoimisto Kairoon 7 Pankki ja muut "Välimeren ympäristön teknisen avustusohjelman" yhteistyökumppanit avasivat aluetoimiston-kairoon ανυηαηηοη keskittämiseksi ja tehostamiseksi. -ElP-foorumi Tukholmassa pidetyn ElP-foorumin 1997 otsikkona oll "Sillanrakentojana Pohjois-Euroopassa". Keskeisinä teemoina olivat Pohjois- Euroopan ja Itämeren alueen haasteet ja tulevaisuudennäkymät alueellisen yhteistyön lisäännisessä. -ElP-palkinfo Tämän vuoden ensimmäisellä palkinnolla palkittu essee selvittää optinnaalista strategica kurssisuhteiden lukitsemiseksi Emun kolmannen vaiheen käynnistyessä.

2 E U R O O P A N N V E S T O I N T i P A N K K UUDENLAINEN TENTAVA KOKEMUKSEN POHJALTA Pyytäessään ElPiltä kasvun ja työllisyyden edistämisapua Eurooppa-neuvosto tunnusti "EIP:n ja Euroopan investointirahaston tärkeän tehtävön Euroopan työllisyyden edistäjinä järjestämällä uusia investointimahdollisuuksia (...) hyvän pankkitoiminnan periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti". Euroopan talouteen 1996 investoimil- Ιααη lähes 21 miljardilla eculla ElP on tukemiensa hankkeiden koutta vaikuttanut liki viiteen prosenttiin kiinteän päöoman bruttomuodostuksesta Euroopassa. Talouselämän tarpeisiin vastatakseen pankki on jo viime vuosina huomattavasti mukauttanut rahoitusvalikoimaansa, jotta se volsi tehokkaammin tukea Euroopan kasvua antamalla käyttöön rahoituskapasiteettinsa ja asiantuntemuksensg hankkeiden arvioinnissa sekä toimimalla Euroopan pankeille vetoapuna sellaisten hankkeiden tukemisessa, jotka vahvistavat talouden perusteita. Tämän kehityksen pöökohtia ovat seuroavat: Joulukuussa 1992 ElP perusti "Edinburghin rahoitusjärjestelmän" jouduttamaan liikenteen, ympäristönsuojelun ja kaupunkisuunnittelun infrastruktu uri hankkeiden rahoitusta. Ohjelman pöättyessö vuoden 1994 loppuun mennessä oli myönnetty seitsemän miljardia ecua arviolta 134 laajamittaiseen hankkeeseen ja satoihin keskisuuriin infrastruktuureihin yhteentoista unionin kahdestafoista jäsenmaasta. Eurooppa-neuvostot asettivat pk-yritykset etusijalle sekä Kööpenhaminan huippukokouksessa kesäkuussa 1993 että Cannesin huippukokouksessa kesäkuussa Tuloksena ElP laajensi toimintaansa pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi. Se perusti perinteisten globaalilainojensa rinnalle - joiden ανυιια rahoitetaan vuosittain noin pk-yritystö - väliaikaisen rahoitusjärjestelmän, joka käsittää 1 miljardi ecua korkotuettuina lainoina (^) työpaikkoja luoville pk-yrityksille. Vuoden 1996 loppuun mennessä pankin ja unionin varoilla oli vaikutettu työpaikan syntymiseen viidessötoista jösenmaassa. Kesäkuussa 1994 ElP, Euroopan komissio ja 77 liikepankkia kaikisto unionin jäsenmaistö perustivat Euroopan investointirahaston (EIR). Se on ainutlootuinen julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyritys ('^), jonka tehtävänä on tukea investointeja myöntömällä takauksia TENhankkeille ja pk-yritysten investointeihin. Perustamisestaan lähtien EIR on taannut 22 TEN-hanketta ja 23:a pk-yrityksiä tukevaa pankkien investointisalkkua yli 2 miljardilla eculla, joista 630 miljoonaa pk-yritysten hyväksi. Joulukuussa 1994 ElP tehosti Euroopan laajuisten liikenne-, televiestintä- ja energiansiirtoverkkojen rahoitusta esittämällä Essenin Eurooppa-neuvostolle erityisen TEN-Ioinaohjelman perustamista. Sen ανυιια pankki voi myöntäö yksilöllisesti suunniteltua rahoitusta näihin useimmiten (^) Kahden prosentin korkotuki, joka rahoitetaan EU:n budjeltivaroista. I'') EIR:n peruspäöoma on 2 miljardia ecua. Rahaston pääosakas on ElP (40 %), muut osakkaat ovat Euroopan komissio (30 %) ja 77 pankkia(30%). poikkeuksellisen suuriin hankkeisiin, jotka ovat kannattavia vasta pitkällä aikavälillä. Siitö lähtien ElP on käyttönyt tätö ohjelmaa runsaasti ja vakiinnuttanut asemansa laajojen infrastruktuurihankkeiden törkeimpönä pankkirahoituslähteenä. Se on käyttönyt yli 35,7 miljardia ecua erityisesti ensisijoisiksi luokiteltuihin TENhankkeisiin, joiden kokonaisinvestoinnit ovat noin 137 miljardia ja joiden rakentaminen koskettaa EU:ssa yli työpaikkaa. Kesökuussa 1995 EIP:n valtuusto pääfti ulottaa pankin rahoituksen myös tutkimuksen ja kehityksen (T&K) sekä vöhittäiskaupan aloille vastatakseen nöiden Sektoreiden uusien toimintojen rahoitustarpeisiin. Tuloksena oli, etto aiemmin myönnetyistä globaalilainoista rahoitettiin satoja pk- ja pkt-yritysten investointeja. Sen lisöksi annettiin huomattavaa rahoitusapua laajamittaisille hankkeille muun muassa Saksassa (BMW Rolls- Royce, Quelle, Otto-Versand), Itävallassa (Steyer-Puch), Britanniassa (Ford- Jaguar, Pirelli), Ranskassa (SNECMA, PSA-Trémery, Atmel-Rousset) ja Itoliassa (Pirelli). Kesäkuussa 1996 ElP ja muut EIR:n osakkaat oikeuttivat rahaston antamaan pööomarahoitusta TEN-hankkeille sekä innovatiivisille ja kehittyville pk-yrityksille. EIR sai valtuudet käyttöö töhön tarkoitukseen 75 miljoonaa ecua vuoden 1998 loppuun mennessä. Se on antanut töllaista rahoitusta jo kahdeksaan operaatioon yhteensö yli 20 miljoonaa ecua Belgian, Ranskan, Skandinavian, Saksan ja Britannian pk-yrityksille. Elokuussa 1997 ElP määritteli Amsterdamin toimintaohjelman (ks. s. 3, kehystetty teksti). UUSIA JA KESTÄVIÄ TYÖLLISTÄMISMAHDOLLISUUKSIA Nöitö uusia työllistömistoimia - ja etenkin pk-yrityksiin kohdistuvia sellaisia - tuetaan jatkossa EIP:n ylijöämistö. EIP:n valtuusto pöötti 20. elokuuta 1997 antamassaan päötöslauselmassa, että pankki voi kolmen seuraavan vuoden aikana ottaa toiminnan ylijäämöstö kaikkiaan J I E D 0 τ E 5-97

3 Ε ϋ Ρ Ω Ο Ρ Α Ν I N V E S T O I N T I P A N K K ASAP-OHJELMAN TOIMINTAPERIAATTEET Amsterdamin folmintaohjelma (ASAP) on vastaus päätöslauselmaan kasvusta ja työllisyydestä, jonka valtioiden ja hallitusten pöömiehet antoivat Amsterdamin Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 1997 Ohjelma sisältää useita uudistuksellisia piirteitä, joista erityisen merkittävö on EIP:n ryhtyminen innovatiivisten pk-yritysten riskirahoittajaksi. Tähän tarkoitukseen pankin toiminnan ylijöämistö on varattu miljardi ecua vuoteen 2000 mennessä. Pankin johto on möäritellyt ohjelman pöökohdat seuraavasti: 1. Erityinen PK-rahoitusohjelma Ohjelman farkoituksena on tarjota EIP:n varoista pienille ja keskisuurille korkean teknologian yrityksille tai kasvaville pkyrityksille riskipäöomainstrumentteja, päöomalainoja tai venture capital - rahoitusta. ElP myöntäö ensi sijassa globaalilainoja riskirahoituksena tiiviissa yhteisfyössö EIP:n rahoitusta völittävien eurooppalaisten yhteistyöpankkien kanssa. Joissakin tapauksissa noma yksilöllisesti suunnitellut globaalilainat voidaan antaa myös pääomasijoituksina erikoistuneille tytärpankeiile. Näihin globaalilainoihin ja päöomosijoituksiin on varattu ASAP-ohjelmaan myönnetyistä miljardista ecusta noin 800 miljoonaa. Niiden ανυιια innovatiivisia pk-yrityksio voidaan rahoittaa kaikkiaan arviolta 5-8 miljardilla eculla. Lisöksi ElP ja Euroopan investointirahasto (EIR) ovat yhteisesti perustaneet uuden "Euroopan teknologian rahoitusjärjestelmän" (ETF). Jörjestelmön tarkoituksena on antaa riskipäöomarahoitusta ja varsinaista pööomaa tukemaan kasvavien tai korkean teknologian pk-yritysten hankkeita. ElP antaa ETF-jörjestelmöän 125 miljoonaa ecua, joita EIR hallinnoi rahaston harkinnanvaraisella hoitosopimuksella. ETF sijoittaa pöäasiallisesti rahastoihin tai kehitysyhtiöihin, jotka ovat erikoistuneet myöntömöön riskipääomia pk-yrityksiin niiden käynnistysvaiheessa tai toiminnan kehittämiseen. Ennakoidun vipuvaikutuksen pk-yrityksille odotetaan olevan miljoonaa ecua omaa pööomaa vastaavaa rahoitusta. ETF-järjestelmön 125 miljoonaa ecua tulevat EIR:n jo heinäkuussa 1996 tekemien 75 miljoonan ecuna pööomasijoitusten lisöksi. ElP ja EIR ovat siten yhteisesti varanneet innovatiivisten pk-yritysten päöomarahoitukseen yhteensä 200 miljoonaa ecua. Tämä summa on oikeassa suhteessa Euroopan talouden rahoitustarpeisiin: vuonna 1996 pööomasijoituksia tehtiin noin 500 miljoonan dollarin (430 milj. ecun) arvosta. 2. Koulutus, terveydenhuolto, kaupunkien uudistaminen ja ympäristönsuojelu Pankin valtuusto hyväksyi EIP:n toiminnan laajentamisen koulutuksen, terveydenhuollon, kaupunkien uudistamisen ja ympäristönsuojelun aloilla. Pankki on aloittanut huomattavien koulutus- ja terveydenhuoltohankkeiden arvioinnin Saksassa, Espanjassa ja Kreikassa ja tömöntyyppisiin investointeihin myönnetöön globaalilainoja Belgiassa, Ranskassa ja Alankomaissa. Samanaikaisesti infrastruktuurihankkeisiin jo aiemmin myönnetyt globaalilainat ulotetaan koskemaan myös terveydenhuoltoa ja koulutusta. Pankki hioo sito paitsi rahoitusehtojaan kaupunkien uudistamisen ja ympäristönsuojelun investointien osalta, joita se rahoittaa vuosittain 4-6 miljardilla eculla. Pariokymmentä tällaista hanketta koskevat neuvottelut ovat jo loppusuoralla Saksassa (varsinkin Berliinissä), Ranskassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Italiassa. 3. Uutto vauhtia TEN-honkkeisiin Euroopan laajuisten verkkojen (TEN) ja muiden laajojen infrastruktuurihankkeiden rahoitus ovat soaneet uutta vauhtia. Pankki, joka on mukana komissaari Kinnockin johtamasso TEN-hankkeiden rahoitusta kösittelevössö korkean tason työryhmössö, tehostaa erityistö TEN-hankkeiden rahoitusohjelmaansa muun muassa myöntömöllö pitkiö lyhennysvapaita vuosia ja takaisinmaksuaikoja, antamalla "röätälöityä" rahoitusta, osallistumalla hankkeiden suunnitteluun entistö varhaisemmassa vaiheessa ja lisäämällä tukea julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyrityksille. Viime kuukausina EIP:n hallintoneuvosto on hyväksynyt yhteensä yii 3,6 miljardin ecun TEN-lainat, joissa on mukana useita tällaisia yhteisyrityksiä Saksassa, Britanniassa, Belgiassa ja Italiassa. Lisöksi ElP-rahoituksen ylarojaa voidaan nostaa tiettyjen suurten infrastruktuuri - ja ympöristöhankkeiden osalta erityistapauksissa tavanomaisesta 50 prosentista hankkeen kustannuksista sekä tukea hankkeita jo vorhaisessa vaiheessa kannattavuustutkimusten rahoituksella. ElP Τ I E D Ο I E i'-^tîn

4 E U R O O P A N I N V E S T O I N T I P A N K K I NOPEITAJA KONKREETTISIATOIMIA TYOLLISYYSKONFERENSSI Tammikuun 15. pöivänö 1998 pankki kokoaa pööekonomisti Alfred Steinherrin aloitteesta useil lita tunnettuja taloustieteilijöitö ja muita asiantuntijoita konferenssiin, iok ika kösittelee Euroopan työllisyyteen liittyviö liittyvii taloudellisia aspekteja. Konferenssin pöäa heita ovat työllistämiser 3n kehityssuuntien tarkastelu, pk-yritysten ongeimi simat työllistäjinä "" α rahoituksessa sekä investointien kytkeymö työllisyyteen. Merkittövimpiä asiantuntijoita ovat Espanjan keskuspankin pööekonomisti José Viiìais, Michael Burda Berliinin Humboldtin yliopisfosta, Charles Bean London School of Economicsista sekä Jacques Drèze ja Henri Snessens Louvainin katolisesta yliopistosta. ElP on pöättönyt omistaa myös vuoden 1998 ElP-fooruminsa Euroopan työllisyyskysymyksille. Tilaisuus pidetöön Lontoossa lokakuuta. Ohjelman yksityiskohtiin palataan "ElP Tiedotteen" myöhemmissö numeroissa. miljardi ecua suojaamaan niiltö riskeiltä, nille yrityksille myönnettövien luottojen jotka väistämöttö liittyvöt unionin työllisyyttä lisöksi. Siihen kuuluu toisaalta EIP:n edistövien uusien hankkeiden rahoittamien ja EIR:n hallinnoimien "ven rohoitukseen. Nömö rahoitusvarat, joita ei tuie pitäö avustuksina, toimivat kyseisten hankkeiden riskitappiovarauksina. ture capital" - eli riskipäöomainstrumenttien perustaminen ("Euroopan teknologian rahoitusjörjestelmö", ETF) ja toisaalta joukko globaalilainoja, jotka jörjestetöön Koska EIP:n tehtävänä on tukea taloudellisesti kaikissa jäsenmaissa tiiviissö perusteltuja ja rahoituksellisesti terveitö investointeja, se ottaa ASAP-ohjelmaa yhteisfyössö pankkisektorin konssa, joka myös kattaa osan uuden osakepöäoma- toteuttaessoan huomioon kunkin rahoituksen riskeistä. Nömö globaalilai jösenvaltion toimintaympöristön realiteetit. nat ovat erilaisio jäsenmaasta riippuen Tarkoituksena ei ole perusfaa vastatakseen mahdollisimman hyvin sekä yhtenöistö järjestelmöö, jossa rahoitusosuudet on jaettu ennalta maittain tai toimialoittain. ElP tukee erityisesti terveydenhuoltoa pk-yritysten oman pööoman vahvistamistorpeita etto pankkisektorin mahdollisuuksia unionin eri alueilla. EIP:n tavoitteena ja kaupunkien uudistamista, on osaltaon vahvistaa EU:n pööomora- koska nöiden alojen hankkeet saavat niukasti hoituksen ja sita vastaavan pööoman valtion budjettivaroja. Hankkeet rahoituksen rakenteito, jotka Britanniaa ovat myös nopeasti mööriteltävissö ja ja Alankomaita lukuunottamotta ovat niillä on todellista vaikutusta työllisyyteen. Samasta syystö rahoitusta suunnataan edelleen kohtalaisen heikkoja verrattuna Pohjois-Amerikkaan toijapaniin. koulutukseen. Tavoitteena on tallo tavalla vahvistaa unionin inhimillistö pööomaa parantamalla nuorten koulutusjörjestelmiä Vaikka tössö vaiheessa on vielö liian vorhaista esittöä tarkkoja lukuja, pk-yri sekä tukemalla koulurakennusten tyksille myönnettävö rahoitus saattaisi nykyaikaistamista ja kehittömistä. ASAP-ohjelman vaikutuksesta lisööntyö arviolta 5-9 miljardia ecua eri rahoitusinstrumenttien Aivan uutta ASAP-ohjelmassa on kuitenkin tehokkuudesta riippuen. pankin ryhtyminen pk-yritysten riskirahoittajaksi. Pööomarahoituksen osuus töstä olisi Tömä pk-yritysten rahoitusoh- jelma tulee EIP:n globaalilainoista pie miljoonaa kolmen seuraavan vuoden kuluessa. EIP:n yksiköt ovat viime kesön kuluessa ja syksystö lähtien luoneet jösenmaihin ASAP-ohjelman rahoituksen nopean toteuttamisen kannalta völttämöttömöt toiminnalliset yhteydet. Pankki saattoi siten esittöä valtioiden ja hallitusten päämiehille konkreettisia toimenpiteitö Eurooppaneuvoston erityisessö työllisyyskokouksessa Luxemburgissa 20. ja 2 1. marraskuuta ElPillö on nyt arvioitavanaan nelisenkymmentö ASAP-ohjelman koutta rahoitettavaksi soveltuvaa hanketta tai globaalilaiηαα, riskirahoituksena onnettavat lainat mukaan lukien. Pankin hallintoneuvosto on jo hyvöksynyt kymmenkunta operaatiota, joiden kokonaissumma on miljoonaa ecua; myös useita rahoitussopimuksia (kaikkiaan yli 440 miljoonaa ecua) on allekirjoitettu: koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvöt globaalilainat Belgiaan (Crédit Communal-Dexia), Ranskaan (CLF-Dexia) ja Alankomaihin (BNG) sekä koulutushanke Espanjan Valenciasso. Tämän ohella ElP ja EIR perustivat ETF-jörjestelmön (125 milj. ecua), joka on jo operatiivisesti toimintavalmis sijoittamaan osakepöäomaa eurooppalaisiin pk-yrityksiin. tè TIEDOTE 5 -

5 E υ O O P A N I N V E S T O I N T I P A N K K Euroon siirtymisen valmistelu - lainakannan muuntaminen Yhtenä Euroopan suurimpana ja merkittävimpänä kansainvölisenö joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijana ElPJIö on kiistatta törkeö rooli myös tulevilla euromarkkinoilla. Pankki tekee aktiivisesti yhteistyötä useimpien jösenvaltioiden ja Euroopan komission kanssa selvittöäkseen euron köyttöönottoon liittyvöt juridiset ja tekniset nökökohdat. Kuten aiemmassa artikkelissa esitettiin ('), voimassa olevat kansallisino voluuttoina ilmaistut velat on tärkeöö muuntaa euroiksi mahdollisimman vorhaisessa vaiheessa sen johdosta, että markkinoille saataisiin riittövän lavea valikoimo voihdettavia arvopapereita uudessa valuutassa jo etto euron pööomamorkkinot pöäsisivöt hyvin köyntiin vuodesta lähtien. Joulukuussa 1995 Madridin Eurooppaneuvoston kokouksessa jäsenvoltiot sopivat, etto vuoden alusta kaikki julkisesti noteeratut valtionobligootiot lasketaon liikkeeseen euroina. Töllaisten emissioiden korot ja pöäomat maksetaan takoisin sen jölkeen automaattisesti euroissa. Yksityiset liikkeeseenloskijat voivat oman harkintansa mukaisesti emittoido joukkolainoja osti joko euroissa tai konsallisissa valuutoissa. Tömön jälkeen kaikki uusemissiot toteutetoan vain euromööröisinö. Ulkona olevio lainoja ei tarvitse muuntaa euroiksi ennen Siihen asti kaupanköynnin kohteena olevan velan muuntamisessa noudatetaon "ei estettö, ei pakkoa" - periootetta. Vasta tosto eteenpöin muuntaminen tulee pakolliseksi kokonaisuudessaan liikkeeseenlaskijoille ja EUvaluuttamööröisten velkojen osalta. MITA MUUNTAMINEN OIKEASTAAN TARKOITTAA? Yksinkertaistettuna se merkitsee jonkin EUmaan kansallisen 'ffi'ò valuutan konvertointia euroon. J, Asiallisesti ottaen kyse on pelkästä kirjanpidollisesta 100 toimenpiteestä, eikö missöön tapauksessa ναluuttakaupasta, siila muuntokurssi on vain hallinnollisesti hyvöksytty kerroin. Varsinaisessa konversiossa euroon on kaavoiltu köytettävön kahto eri tapao. Ne tunnetaan yieisesti ylhööltö alaspöin- ja alhaalto ylöspöin- menettelyinö. Ylhööltö alaspöin - menettelyn soveltaminen velkaemissioon tarkoittaisi emissioehdoisso sovitun pienimmön nimellisarvon konvertointia. Emissio kösittöö möärötyn möörän nöitö pienimmön nimellisarvon yksiköitö. Yksikkö konvertoidaan virallisella muuntokertoimella (kuuden merkitsevän numeron tarkkuudella), pyöristetäön löhimpöön euron sadososaan (kahden merkitsevän numeron tarkkuudella) ja nöin saatu tulos kerrotaan olkuperöisellö yksiköiden möörällä. Euroina ilmaistu loppusummo erooo vööjöämöttö jossain möörin alkuperöisestö emission mööröstö. Jos yksiköiden summa ylittöö koko emission nimellismäörön, tietty möärö maksetaan takaisin köteisenö kutokin yksikköö kohden. Jos yksiköiden summa sito vostoin on nimellismööröö pienempi, on itse MiTEN KONVERSIO EUROON KAYTANNOSSATAPAHTUU?, Asiantuntijat ovat esittäneet koinnea perusratkaisumallia muuntamiseen (^). 1. Valuutfayksikön muuntaminen: Sen valuuttayksikön nnuuntaminen, jossa arvopaperin nimellisarvo on ilmaistu, käyttämällä muuniokurssia ja pyöristämällä lähimpään euron sadasosaon. Näin arvopaperin taloudellinen arvo säilyy tarkasti. 2. Nimellisarvon muuntaminen: Tassa menetelmässä valuuttayksikön muuntamisen jälkeen muunnetaan pienin nimeliisnräärä, jolla orvopaperia voidaan omistaa ja käydä kauppao. Tämän tarkoituksena on yksinkertaistaa orvopaperikouppaa ja- selvitystä. Nimellisarvon muuntaminen suoritetaan alentamallo arvopaperin pienin nimellismäärä yhdeksi euroksi tai yhdeksi euron sadasosaksi tai pyöristämällä epätasainen luku siten, että kaupanköyntiä varten saadaan tasolukuinen euromäärä. Nimellisarvon muuntamisesto syntyy pyöristysvirheitä, etenkin Jos pyöristys tehdään lähimpään tasalukuiseen euroon eikä lähimpään euron sadasosaan. Nämä erot voitaisiin korvata käteismaksuin. 3. Emissioehfojen muuntaminen: Tämä tarkoittaa arvopaperiemission ehtojen muuntamista ilmentämään uuden valuutan määräisten arvopaperimorkkinoiden erilaisia morkkinokäytäntöjä. Tavoitteena on porontaa nykyisten arvopapereiden vertailtavuutta uusiin euromääräisiin orvopopereihin sekä niiden korvattavuutta uusilla arvopapereilla. Tämä on normaalisti mahdollista tehdä vain kutsumolla koolle velkokirjanhaltijoiden kokous. ') ElP Tiedote N:o 92, sivu 14. (') Katso Englannin pankin julkaisu: "Practical issues arising from the introduction of the Euro", huhtikuu ElP Τ I E D 0 T,.E, 4ai.J

6 E υ O O P A N I N V E S T O I N T I P A N K K I asiassa tapahtunut emission laskennal nen ennokkolunostus. Alhaalta ylöspöin - menettely lähtisi kunkin yksittöisen sijoittajan joukkovelkakirjaomistuksen tasolta, jonka valuutta muunnetaan tai kunkin joukkovelkakirjan tasolta. Molemmissa tapauksissa konvertointi tehdöön virallisella muuntokertoimella ja pyöristetäön löhimpöön sadasosaan (ei euroiksi, kuten ylhööltö alaspöin - menettelyssä). Jos sijoittajan omistus on pankin nimissö, arvopaperirekisterin pitöjö soveltaa samankoltaista menettelyö kaikkiin pankkien nimissä oleviin tileihin. Kukin pankki tasaa sitten asiakkaidensa tilit siten, etto niiden loppusumma vastaa pankin omia (euromööröisiö) omistuksio arvopaperirekisterissä Arvopaperirekisterin pitöjö tekee tarvittavat tasaukset varmistaakseen, että rekisteröityjen osuuksien summa,' vastaa alkuperöisen emission möörää konvertoituna. Sekö ylhööltö alaspöin - että alhaalta ylöspöin menettely on perusteltavissa. Jokaisen maan on itse punnittava kummankin voihtoehdon edut ja haitat. Valinnan ratkaisevat viime ködessö muun muassa tekniset seikat, kustannusnökökohdat ja lainsöödöntö. Tömönhetkinen suuntaus osoittao, etto alhaalta ylöspöin - menettelyö tultaisiin köyttömöön yleisimmin, kun taos ylhööltö alaspöin - konversion köyttö jöisi pikemminkin poikkeukseksi. Erilaisten menetelmien köytöllö on vaikutusta myös yksityissektoriin, joka kuitenkin seuronnee muuntamisen suhteen oman valtionsa ratkaisuja. Töstö on saatu jo muutomia esimerkkejö. Ranskassa suuret, pöäasiossa julkiset liikkeeseenloskijat ovat jo ilmoittaneet köyttövänsö Ranskan hollituksen omoksumao menettelyö. Saksassa jölleenrakentamisen rahoituslaitos KfW on julkisesti ilmoittonut, etto se tulee noudattamaan Sokson hollituksen mollia. Edellisestö johtuen markkinoilla tulee olemaan ainakin kahdenlaisia eri tavalla konvertoitujo arvopapereita. Nimellismööröltöön euroiksi pyöristetyt joukkovelkakirjat jakavat markkinat euron sadososan tarkkuudella muunnettujen kanssa. Alkuvaiheen kirjavuuden ei kuitenkaan pitöisi vaarantaa Euroopan joukkovelkakirjamarkkinoiden likviditeetfiö eikö avoimuutto pitköllö oikavölillö. Sekavuus on poistettavissa melko nopeasti, heti kun yksityiskohdot ovat paremmin selvillö. Sito paitsi markkinat painostavat valitsemoan menetelmistö köyttökelpoisimman. KUKA PÄÄTTÄÄ MUUNTAMISESTA? PeriaatteessQ ratkaisun voi tehdö ainakin kolme oscpuolta: hallitus, joka vastaa oman valuuttanso kösittelystö, lainan liikkeeseenlaskija tai Ì sijoittajat, jotka pitövöt hallussaan lainoja. Tömö antaa potentiaalisille päötöksentekijöille laajat toimintamahdollisuudet. Itse asiassa voidaan soveltaa kahta periootetta, jotka ovat keskenöön vastokkaisia ja voivat siksi johtaa töysin eriloisiin lopputuloksiin. Ensinnökin on kiistatta selvöö, etto osallistuvot jösenvaltiot pööttövät oman velkansa muuntamisesta. Tömö johtuu valtion suvereenisuusoikeudesta (kuuluisa "lex monetae"), johon kukaan muu osapuoli ei sao puuttuo. Honkalampi kysymys onkin, kuka pööttöö valtion laitosten ja voltionyhtiöiden lainojen muuntamisesta? Entä yksityisestö velasta, ja miten yksityinen möäritellöön? Kuuluvatko siihen myös julkisten lainanottajien velat riippumatta siitö, onko sopimukset tehty yksityis - vai julkisoikeuden mukaan? Voidoonko sopimusvelvollisuudet kumota hollituksen päötöksillö nun, että käytönnössö kaikissa emissioissa on noudatettava sita, mito asiasta pöötetöön toisaalla? Odotetusti vostousta odottaa edelleen suuri joukko avoimia kysymyksiö. Niiden selvittöminen vaotii todennököisesti sekö valtion ohjausta että markkinalöhtöisiö aloitteita. KUKA VASTAA MUUNTAMISKUSTANNUKSISTA? Tömä on erittöin arka kysymys, jota on jo alettu pohtia useisso moissa etenkin pankkiyhdistysten ja hallitusten kesken. Asiasta ei toistoiseksi ole soatavilla paljoakaon tietoa. On kuitenkin jotakuinkin selväö, etteivöt kustannukset tuie pankkien asiakkaiden maksettoviksi ainakaan ennen vuotto Pääasialliset keskustelut köydäön pankkien ja hallitusten välillö, ja rotkoisut ovat eri maissa erilaisia. Jöljellö on sus vielö monio rotkoistavia ongelmia. ElP Tiedote ραΐαα asian edistymiseen myöhemmin. ElP ENNAKOI MUUNTAMISTA Kuten edellö mainittiin, vorhaisella rahayksikön muuttamisella haetoon riittövän laveaa valikoimoa eli "kriittistö massaa" helposti vaihdettavia euroinstrumentteja. Yksittöinen konvertoitu emissio ei völttömöttö ole kovin helposti voihdettava, mutto se on varmosti markkinoiden ja sijoittajien kannalta tavallisesti houkuttelevompi kuin ne konsollisten valuuttojen mäöröiset joukkovelkakirjat, joita ei ole konvertoitu. Koska emission koko vaikuttaa merkittövösti sen likviditeettiin, ElP ja muutamat muut liikkeeseenlaskijat ovat keksineet ajotuksen emittoida eurosidonnoisio joukkolainoja. Tälloisten jörjestelyjen ojotuksena on laskea liikkeeseen suuria lainoeriö eri EUvaluutoissa ennen vuofta 1 999, konvertoido ne euroiksi heti kun se on mahdollista ja sulouttao ne sitten toisiinsa. Töllö toimenpiteellö syntyy suuria joukkovelkakirjaemissioita, jotko ovat markkinoilla varmosti kovin haluttuja etenkin, Jos ne ovat myös siirrettövissö erilaisiin futuurikauppajörjestelmiin. ElP onkin jo onnistuneesti loskenut liikkeeseen useita eurosidonnoisio joukkovelkakirjoja, ja uusia on suunnitteilla. Tarkoituksena on luoda huomattovan suuria euroemissioto, jotka ovat riittövän kaupoksikäyviö ja likvidejö vuoden 1999 markkinoille. ElP toivoo myös soavansa euron tuottokäyrön käyttöön hetimmiten vuonna TIEDOTE 5-97

7 E U R O O P A N N V E S T O I N T I P A N K K I METAP-aluetoimisto Kairoon H Euroopan investointiponkki jo sen yhteistyökumppanit "Völimeren ympöristön teknisessö avustusohjelmossa" (METAP) avasivat kesöllö 1997 aluetoimiston Kairoon. Toimisto perustettiin avustomaan parhaalla mahdollisella tovollo tulevoisuuden ympöristöinvestointien suunnittelua yhteistyössö kohdemaiden konsallisten viranomaisten konssa. METAP-ohjelma köynnistettiin vuonna 1990 Välimeren maiden erityisiin ympöristöongelmiin puuttumiseksi. Ohjelmaa johtavat ElP ja Maoilmanponkki kumppaneiηααη Euroopan komissio ja Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma (UNDP). METAP-aluetoimisto käsittää kaksi yksikköö; kapositeetin vohvistomisyksikön (Capacity Building Unit) ja hankkeiden valmisteluyksikön (Project Preparation Unit). Kapositeetin vohvistamisyksikköö If^s».. t'ïj «M 4f^ detaankin erikseen, ne toimivat läheisessö yhteisfyössö tukemoon hankkeiden konkreettista suunnittelua, mikä puolestaon johtaa ympöristön pilaontumisto vöhentöviin investointeihin. Aluetoimistoa valvoo neljän yhteistyökumppanin muodostama johtokomiteo. Kapasiteetin vohvistomisyksikön tekninen henkilöstö kösittöö kolme αίαη ammattilaisto. Hankkeiden valmisteluyksikön vuoden 1998 toimintoohjelmasta vastaa yhdeksön asiantuntijan työryhmä, jolla on αρυηααη viisi tukihenkilöö. Sen operaatioita johtavat ympöristönsuojelusta jo luonnonvoroista vostaava Moailmonponkin ekonomisti Aziz Bouzaher ja honen voromiehensö, EIP:n vesihuollon jo kuljetusten osiontuntijo Philippe Ostenc. Ohjelma kösittöö yhteisen vesihuollon ja jöteveden käsittelyn hankkeiden suunnittelun, saostumisen ongelmakohtien tunnistamisen jo johtaa UNDP, ja se avustaa valtioita tunnistomoon ympöristöosioiden hallintoan liittyvöt ensisijaiset kapasiteetin lisöömisvaatimukset ja vostaamaan niihin. Hankkeiden volmisteluyksikköö johtavat yhteisesti Moailmanponkki ja ElP. Yksikön toiminnosso on keskeistö ympöristöhankkeiden luettelon loojentaminen ja ovustaminen toteutuskelpoisten hanke-esitysten Ιααdinnassa. Voikko molempio yksiköitö johkopasiteetin rokentamisen Alboniasso, Egyptissö, Turkisso, Morokosso sekö Gazan ja Lönsironnon alueilla. METAP-ohjelman yhteistyökumppanit ja kohdemoat ovat sopineet kolmesta toiminnan teemosto. Ne ovat luonnonvarojen niukkuus, saastumisen pysöyttöminen ja alueen ympöristöolan toimijoiden valmiuksien vohvistaminen. Töhön mennessä on saatu pöötökseen METAP-ohjelman kaksi vaihetta. METAP I -vaiheessa ( ) kartoitettiin Völimeren ympöristön tilo. METAP II -vaiheessa ( ) luotiin tarvittavot institutionoaliset rokenteet ja tehtiin kannottovuustutkimuksia erityisten investointihankkeiden osalta. Kuuden viime vuoden aikana METAP-ohjelmasta on tuettu yli 120 teknistä avustusohjelmoo yhteensö yli 26 miljoonallo ecuila. Rahoituksesta 85 prosenttia köytettiin toimintaan Välimeren etelö- ja itäpuolen valtioisso. Yhteistyökumppanit ovat jo köynnistöneet ohjelman kolmannen vaiheen. METAP lll:n ( ) tarkoituksena on syventäö ohjelman tovoitteito keskittymöllö erityisten ympäristöinvestointihonkkeiden toteuttomiseen. ElP on ohjelman yhteistyökumppanina jo voronnut tarvittavot henkilöresurssit sekö tekniset ja rohoitusvölineet, jotta saavutettoisiin kestövö kehitys EU:n ympöristöstrotegion ja- politiikan sekö Rion ympöristökonferenssissa 1992 loaditun Agenda 21:n johtopöötösten mukaisesti. Pankki tulee myös jatkossa ontomoan rahoituskapasiteettinsa ja kokemuksenso ohjelman köyttöön. Se pyrkii yhteistyössö Völimeren maiden konssa torkistamaan erityisiö ympöristöpoliittisia osa-alueita ja selvittömöän tarvittovien toimenpiteiden Ιααdun vuoden 2010 tienoilla perustettavaan Euroopan ja Välimeren maiden yhteiseen vopoakauppa-alueeseen vol misto utu misto ja sen hyödyntömistö varten. Tavoitteena on luodo institutionaalisio valmiuksia jo tunnistao voodittovat päöomainvestoinnit ympöristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja pysöyttömiseksi. W. METAP REGIONAL OFFICE Philippe Ostenc, Aziz Bouzaher Puh. (-E20) Faksi(+20) Söhköposti: org, ElP Τ I E D 0 Τ E,..

8 E U R O O P A N I N V E S T O I N T I P A N K K I FORUM I997 STOCKHOIM ElP-Foorumi 1997 'Sillanrakentajana Pohjois-Euroopassa" I B Kolmas ElP-Foorumi pidettiin Tukholmassa 23. ja 24. lokakuuta Se kerösi arviolta 350 ammottilaisto, jotka edustivat hollituksio, parlomenfteja ja muito julkisio elimiö, ponkkeja, yrityksiö, kcnsalaisjärjestöjö, tiedotusvälineitö sekö kansoinvölisiö jörjestöjö. Suuri osollistujamöörö yli 25 moosta ja yli 20 orvostetun puhujan puheenvuorot olivat osoituksena oiheen ajonkohtoisuudesta. Foorumisso torkasteltiin töllö kertoa Pohjois-Euroopan ja Itömeren alueen tulevoisuudennökymiö ja haosteita sekö orvioitiin mahdollisuuksio alueellisen yhteistyön lisöömiseen. Pohjois-Euroopassa ja etenkin Itömeren olueello on köynnissö perustavia muutoksio. Suomi ja Ruotsi liittyivöt Euroopan unioniin vasta kolme vuotto sitten, Puolo ja Bolticn moot ovat pyrkimössö EU:n jäseniksi ja myös Venöjö on otettova mukaan alueen loojempaan yhdentymiskehitykseen. Tulevien vuosien suuri haoste on infrastruktuurien rakentaminen ja nykyoikaistominen, jotta Pohjois-Euroopan ETA-maat ja Keski- ja Itö-Euroopon hakijomoat voidaan tehokkoosti yhdistöö muuhun Eurooppaan. ElP-Foorumin neljössö keskustelutilaisuudesso kösiteltiin alueen yhteistyön haosteita ja mahdollisuuksio, kumpponuuden merkitystä kaupunkien välillö, energia- ja ympöristökysymyksiö sekö Pohjois-Euroopan tulevoisuuden nökymiö 2000-luvulla. Kaikki foorumin tilaisuudet alustettiin poneelikeskustelulla. Alustajina oli alueen kehittömisen tärkeitö vaikuttajia ja useimmillo on runsaasti kokemusto alueellisesto yhteistyöstö. He edustivat foorumisso kansallisia ja paikallisio vironomaisia, ponkkeja, yrityksiö ja alueen törkeimpiä kansalaisjärjestöjö. Ruotsin pöäministeri Göran Persson piti rohkoisevan avauspuheenvuoron, jossa hön korosti Itämeren alueen mahdollisuuksio kehittyö Euroopan nopeimman kosvun olueeksi vuosiksi eteenpöin. Nopeasti kasvavien uusien morkkinatolouksien. kuten Puolon, Baltion maiden ja Luoteis- Venöjän eli Kuolon, jo toisaalta Pohjoismoiden vakaiden tolouksien yhdistömisellö syntyisi kaksi toisiaon töydentävöö toloudellista suuroluetta. Toiset puhujot viittasivot Itömeren alueellisen yhteistyön merkittövöön monipuolisuu- Ruotsin pääministeri Göran Persson avasi ElP-foorumin. Marraskuussa Puolan ulkoministeriksi nimitetty Bronislav Geremek oli vierailevana puhujana. teen ja pitköän perinteeseen, jota nyt οιιααη elvyttömössö koikilla yhteiskunnan tasoilla. Vierailevo puhujo, historioitsija Bronislav Geremek, joka oli foorumin oikoan Puolan parlamentin jösen ja morroskuusfa löhtien moonso ulkoosioinministeri, muistutti yleisööön erityisesti Itämeren alueen ja koko Euroopan yhteisen henkisen ja kulttuurisen perinnön lujittamisen torpeesto. Euroopan on luotova oma kulttuurinen ja poliittinen identiteettinsö, jonka perustana on yhteinen historio. Tömä vohvistoisi alueen konsojen jo yhteiskuntien yhteenkuuluvuutta ja edistöisi yhdentymiskehitystö. EIP:n pääjohtaja Sir Brian Unwin töhdensi ovouspuheessoon pankin toiminnan merkitystä Pohjois-Euroopassa ja Itömeren olueello. Hön painotti, etto ElP on sitoutunut edistömöön alueen kestäväö kehitystö merkittövällö infrastruktuuri- jo ympäristörahoituksella ja osallistumalla Itömeren suojeluohjelmoon. Pankki on rahoittanut useita hankkeita, jotko liittyvöt ohjelmassa nimettyihin 132 ympöristön ongelmakohtaon, mukaan lukien Oderjoen volumo-olueen suojelun esitutkimuksen valvonto ja koordinointi. Pankki on yksistöön Itömeren olueello rahoittanut yhteensä 31 miljardin ecun investointeja viiden viime vuoden oikono. Jotkut puhujot jo edustajot konnustivat ponkkio tehostomaon toimintaonso alueella esimerkiksi edistömällö julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyritysten muodostamisto. Pietarin varakuvernööri esitti ElP-rahoituksen ulottamisto Venöjön luoteisosoon. Greenpeocen edustojo kehotti EIP:tö jo muita ponkkeja tukemoan hiilidioksidipöösföjen vöhentämistovoitteiden köyttöönottoo, lisöömöön luotonantoo uusiutuviin energiomuotoihin ja antamaan lisäö rahoa energiotehokkuuden porantamiseen. EIP:n hallintoneuvoston varapuheenjohtojo Claes de Neergaard lousui pöötöspuheessoon, etto hyvien oikomusten on johdettavo konkreettisiin toimiin. Hallitusten, ponkkien jo yksityisten hankkeiden toteuttojien yhteistyössö on omaksuttava hyötyö ja tuloksio korostovo löhestymistopo. Hön lupasi viedö osallistujien esiin tuomot ajatukset Luxemburgiin edelleen pohdittoviksi ja toimenpiteitö varten. TIEDOTE 5-97

9 E U R O O P A N I N V E S T O I N T I P A N K K I m^mm^mim^i^mi^mmmem^?m^mm ElP-Foorumi 1997 onnistui erinomoisesti, kuten myös Modridisso 1996 pidetty Völimeren alueen haosteita jo mahdollisuuksio kösitellyt tilaisuus ja Amsterdamissa jörjestetty ensimmöinen foorumi, jossa torkasteltiin yksityissektorin roolia suurten infrastruktuurihankkeiden rahoituksessa. Menestyksen innoittomono ElP jörjestöä seuraavan fooruminso lokakuusso 1998 Lontoossa. Se puuttuu Euroopan suurimpoon hoosteeseen, nimittöin työpaikkojen luomiseen. Vuoden 1997 ElP-Foorumin pöytökirjot julkoistoan alkuvuodesta Ne ovat maksutto tilottovisso englonninkielisinö pankin tiedotus- ja viestintöosastolta Luxemburgisto, foksi: (+352) ElP-palkinto 1997 ^m Viime vuonna ovottuun vuoden ElP-polkintoon (ks. ElP Tiedote N:o 90) jötettiin huomottovo möörö töitö monista eri moisto. Firenzessö 9. lokakuuta 1997 jörjestetyillö seremonioillollisilla EIP:n pööjohtoja Sir Brian Unwin luovutti polkinnot kaikkiaan kymmenelle paikinnon saajolle Firenzen prefektin ja pormestarin lösnöollessa. Illallisille osallistui myös korkeita julkisuuden henkilöitä ja orvostettujo tutkijoito sekö Italian teollisuuden jo ponkkiolon merkkihenkilöitö. Palkitut esseet volitsi riippumaton rooti, johon kuuluivot Lord Roll of Ipsden, INSEADin dekaoni Antonio Borges, Edmond Malinvaud Collège de Francesta, Alberto Quadrio-Curzio Milonon katolisesta yliopistosto, Soksan keskuspankin Bundesbankin entinen pääjohtaja Helmut Schlesinger, Jacques-François Thisse Louvainin katolisesta yliopistosta ja EIP:n pööekonomisti Alfred Steinherr. 1. polkinto: "Quelle stratégie optimale pour geler les parités de change au démarrage de l'ue/vi?" - Bernadette Frederick & Peter Vanden Houte, tutkimus- ja strotegiaosasto, Bank Brussels Lambert (BBL). Frederick ja Vanden Houte esittävöt, etto Emu-honkkeen epäonnistuminen merkitsisi myös Euroopan integraotion pysähtymistö ja etto Ensimmäisellä palkinnolla palkitut Bernadette Frederick ja Peter Vanden Houte sekä EIP:n pääjohtaja Sir Brian Unwin palkintoseremoniassa Firenzessä. ti hyvöksyttövölle tosolle on ehtono joustovoon Emuun siirfymiseen. Tötö toustoo vosten he möörittelevöt optimoalisen strotegian, joka ottaa huomioon morkkinokurssif viiteorvona vaihtokurssien vohvistomiselle. Nöin meneteltöessö valuuttokurssit lukitoon taloudellisesti hyvöksyttövölle tosolle, mikö pitöö kurisso keinotteluo. 2. palkinto: "Eurobanking, a new world" - Jean Dermine, finonssitieteen professo- kurssisuhteiden lukitseminen toloudellisesri, INSEAD. Derminen tutkimustyön iähtökohtono on Euroopan sisöisten voluuttakurssien poistuminen Emun synnyttömössö uudessa toimintaympöristössö. Hön tarkastelee sito, miten euroon siirtyminen tulee voikuttomaan pankkien kilpailuedun perustoihin ja siten muuttamoon Euroopan pankkitoiminnan markkinoito pysyvösti jo perinpohjaisesti. 3. palkinto (joettu): "The Dynamics of European Integration" - Daniel Gros, apulaisjohtojo. Centre for European Policy Studies (CEPS). Gros laojentaa edelleen uuden toimintaympöristön käsitettö ja rakentao Euroopan integrootiomallin, joka osoittoa, miten poliittisesti perusteltu koupon vapouttamiseen töhtöövä hanke voi köynnistöö dynoomisen toloudellisen yhdentymisprosessin. 3. palkinto (jaettu): "Zur Effizienz nationaler Sozialversicherungssysteme in der Europäischen Union" - Martin Kolmar, Konstanzin yliopisto. Kolmar pyrkii tunnistamoon ne konsollisten turvojörjestelmien kriisitekijöt, joiden voidoon katsoo johtuvon Euroopan markkinoiden yhdentymiskehityksestö ja tekee ehdotuksio EU- E I ρ T I E D O T E

10 EUROOPAN NVESTOINTIPANKK maiden sosiaoliturvon kohdentamiseen moille) ja kösitellöön päöosiosso liittyvien tehottomuuksien poistamiseksi. Euroopan integraotion tulevoisuudennökymiö. Voihtoehtono olijöämäkriteereille Alle 30-vuotiaiden palkinnot: "Financial Köllmann ja Kopperschmidt esittövöt system models, corporate governance and capital investment in OECD countries: Some stylized facts" - rahotoloustieteen velon pienentömistö ja motolainflaotioisen Emun rakentamista siten, etto Emumoot sopivot tarkoin möäritellystö menet- professore Pablo de Andres telystö julkisen talouden bruttovelan Alonso & Félix J. Lopez Iturriaga, alentomiseksi suhteessa bruttokansontuotteeseen Vallodolidin yliopisto. Lopez ja de sekö toteuttoisivat käy Andres torkostelevat Euroopan rohoitusjörjestelmien löhentymistö yritysrohoituksen tönnössö tilivelvollisuutta jo kannustustoimio Euroopan keskusponkille. nökökulmosta. Keskeisenö ojatuksetönnössö ηα on, etto yritysten pööomarakenteisso "Comment concilier élargissement de havaittovot erot eri moiden välillö soottoisivot l'union européenne et construction johtua konsollisten rohoitusjörjes- monétaire?" - Jérôme Vacher, Sor telmien roolisto yritysten strategisten bonnen yliopisto. Tosso tutkielmasso investoi ntirotkoisujen hai lin nassa. kösitellöön toimivan Emun perustomiseen liittyviö voikeuksio askelto edempönö jo "A more stable stability pact" - Volker pohditaan, onko Euroopan taloudellinen Köllmann ja Andri Kopperschmidt, yhdentyminen sovitettavissa yhteen EU:n Kielin yliopisto. Tutkielmasso torkastelloon loojenemisen kanssa. Vacher esittäö, viimeoikaisio esityksiö vakaussopi- muksesta (jonka tarkoituksena on taota tulevien vuosien budjettikuri koikille Emu- etto euron köyttöönotto voidoon sovittoo EU:n laajenemiseen luomalla currency board - järjestelmien koltoisia jörjeste- ElP-polkinto perustettiin alunperin pankin 25-vuotisjuhlan kunnicksi, ja se on myönnetty joka toinen vuosi vuodesta 1985 lähtien. Vuoden 1997 palkintoo varten myöntämisperusteita tarkistettiin olennaisesti, jotta kilpailuun saataisiin tuoreito nökemyksiä Euroopan talouteen ja finanssipolitiikkaan liittyvistä oiheista. Päömöäränä oli tarjota puolueeton foorumi ojankohtaisille poliittisille keskusteluille ja edistöö siten köynnissö olevaa pohdintaa Euroopan unionin rakenteesta tulevoisuudessa. Tätö taustaa vasten palkittujen esseiden kirjoittajat esittelivöt työnsä juhlakonferenssissa, joka jörjestettiin Euroopan yliopistoinstituutin (Eülj suojeluksessc perjantaina 10. lokakuuta. Eül:n johtoja, professori Patrick Masterson ja EIP:n pööekonomisti Alfred Steinherr avasivat konferenssin ja alustivat keskustelutilaisuudet, joista jokaisen puheenjohtajona toimi palkintolautokunnan jösen. Koikilla paikinnon saajillo oli tilaisuus esitellä työnsä ja myös puolustca näkemyksiäön vilkkoissa keskusteluissa, joita usein syntyi esitysten pöötteeksi. Konferenssissa puhui myös Euroopan yliopistoinstituutin vanhempia tutkijoita. Professori Michael Artis pohti inflaatiotovoitteiden asettamista Euroopan keskusponkille ja professori Giuseppe Bertola toi esiin monia kiistokysymyksiä suppeasso esityksessään, joka käsitteli palkkoja ja työllisyyttä yhdentyvässö Euroopassa. Professori Edmond Malinvaud pöötti konferenssin Euroopan kasvua ja työllisyyttä koskevolla analyysillaan "Growth and Employment in Europe: Evolving priorities and policy responses in the post-war period". Raadin jäsenet Bundesbankin entinen pääjohtaja Helmut Schlesinger (vas.) ja EIP:n pääekonomisti Alfred Steinherr. lyitä, joissa euro toimisi onkkuri- ja vorontovoluuttono. EIP-PALKINTO 1999 ElP-palkinto myönnetöön seuraavan kerron vuonna Tavoitteena on koota omoperöisiö tutkimustöitö, jotko osaltaon merkittövösti vievät eteenpöin Euroopan politiikosta köytävöö keskusteluo. Töstö syystö polkittavien töiden on töllökin kerrallo oltovo lyhyitä esseitä, jotko käsittelevät Euroopan talouteen ja finanssipolitiikkaan liittyviö aiheita. Kilpoilu julkistetoon syksyllö 1 998, ja töiden on oltava perillö viimeistöön ElP-palkinto 1999 sisöltöö seuroavat palkintoluokot: ecua (ensimmöinen palkinto), ecua (toinen palkinto), ecuo (kolmas palkinto), ecua (aiheenmukoinen erityispalkinto) jo kolme ecun polkintoa alle 30-vuotiaiden töille. Kilpoilu on ovoin kaikille EU- ja EFTAmoiden konsoloisille sekö assosiootiosopimuksen tehneiden maiden konsaloisille ilman ikörajoituksio. ElP-polkinnon ehdot, EIB Papers -julkaisu ja löhempiö tietojo on saatovisso osoitteesta: Palkitut esseet on julkaistu "EIB Papers" -sorjan erikoisnumerossa, joka jaettiin kaikille konferenssin osanottajille jo joka on nyt tilaftavissa Euroopan investointipankista. EIB Prize Secretariat European Investment Bank 100, Boulevard Konrad Adenauer L-2950 LUXEMBOURG Foksi (+352) J.,.l E D 0 τ E 5-97

11 E U R O O P A N I N V E S T O I N T I P A N K K I Pankin toiminta mennessä LAINANOTTO: 15,6 MIUARDIA ECUA Töksi vuodeksi arvioidusto yli 20 miljardin ecun loinanotto-ohjelmasto loskettiin liikkeeseen vuoden kolmen ensimmöisen neijönneksen aikana yhteensä 15,6 miljardia ecua keskipitkiö ja pitköoikoisia lainoja 19 eri valuutassa. EU-valuuttojen osuus oli 80 % eli 48 % suurempi kuin vuotta aikoisemmin. Voroinhonkinnan painopiste oli vuoden olkupuoliskolla; kolmannen vuosineijönneksen toiminta oli 1,6 miljardia ecua. Sovitut lainat, joissa on mukana joitakin loppuvuodesto 1996 liikkeeseen loskettuja lainoja, olivat syyskuun lopussa yhteensö 16,2 miljardia ecua. Emissiotoiminnon voimokos kosvu johtui luottojen rahoituksesta, siilo myös luotonanto kosvoi liki 20% (12,3 miljardista ecusta 14,8 miljardiin ecuun) jo varsinkin pankin pyrkimyksestö laskea liikkeeseen edullisisso morkkinotilonteissa loinojo, jotka ovat alle liborin ja joilla voidaan merkittövösti olentao rahoituskustonnuksia. Oso nöiden terövien operootioiden tuotosto on jo loinottu eteenpöin erittöin edullisesti. Euron morkkinostrotegian puitteissa ElP loski liikkeeseen euroemissioita sekö eurosidonnoisio lainoja törkeimmissö Euroopan valuutoissa (NLG, FRF, DEM, PTE, GBP, ITL) yhteensä 4,9 miljardin edestö. Kolmannella vuosineljönneksellö pankki toimi unionin ulkopuolello edelleen pööasiossa Keski- ja Itö-Euroopon (KIE-maiden) markkinoilla helpottookseen maiden kehitystö niiden tulevoa EU-jösenyyttö silmöllö pitöen (ks. ElP Tiedote n:o 93, 3-97, SS. 1-3). Tössö tarkoituksessa pankki - jörjesti lokakuun lopussa ollekirjoitetun keskipitkön joukkovelkokirjaohjelmon Unkorin forinteisso; - laski liikkeeseen Tsekin kruunu -emissioita; - jotkoi tai köynnisti neuyottelujo osianomaisten viranomaisten konssa joissakin Euroopan unionin jösenehdokosmaisso. Euroop'on markkinoiden ohella - pankin vorainhonkinto tehtiin myös jenin, US-dollorin. Hongkongin dollarin sekö Etelö- Afrikon randin markkinoilla. Osa randeina nostetuisto varoista köytettiin suoraan Etelö-Afrikolle myönnettyjen loinojen maksatuksiin. SOVITUT LAINAT: 13,2 MIUARDIA ECUA ElP myönsi kuluvon vuoden tammi-syyskuusso luottojo miljoonan ecun edestö (11%) yhteisöpolitiikan tovoitteiden mukaisiin investointeihin. Euroopan unionisso ElP antoi rahoitusta neljäöntoisto moohon yhteensä miljoonaa ecuo. Lainat jokautuvot seuraavasti: miljoonaa yksittöisiö loinojo; miljoonaa globaalilainoja, joista sovittiin EIP:n yhteistyöpankkien toi rohoitusloitosten kanssa. Aiemmin sovituista globaalilainoista myönnettiin miljoonaa arviolta pienimuotoiselle honkkeelle sekö pk-sektorille (9 530 yritystö) etto poikallistason infrostruktuureihin, pöäosin vesihuoltoon (960 hanketta). Infrostruktuureihin myönnettyjen yksittöisten lainojen osuus oli edelleen suuri eli 81 % luotononnosta. Loinot jokoutuvat seuraavasti: - liikenne ja viestintä: miljoonaa Kolmonnello vuosineljönneksellö sovitut uudet lainat osoitettiin seuraaville aloille: - rautatieliikenne: erityisesti etelö-pohjoissuuntaisen Helsinki-Tompere- Seinöjoki -radon löhes 400 kilometriö pitkön rotoosuuden nykyaikoistominen. Hanke on törkeö oso Suomen routotieliikenteen kehittämisohjelmoo, jolla pyritöön parontomaon routatieliikenteen tehokkuutta jo sito koutta vohvistamoon vientiteollisuuden kilpoilukykyö; - lentoliikenne: Kööpenhaminan lentokentön loojennus, Espanjan lentoyhtiön Iberion pitkön motkon lentokaluston nykyoikaistominen kahden Airbus A koneen hankinnallo, jolla myös tuetaon Euroopan ilmoiluteollisuutto, sekö British Airwaysin pitkön motkan lentokaluston nykyaikoistominen; - kaupunkiliikenne: Madridin metro, Montpellier'n raitiovounuliikenne; - televiestintä: motkopuhelinverkon rakentaminen Esponjaon. - energia: miljoonaa Törkeimpönä rohoituskohteeno oli 840 kilometriö pitkö mookaasuputki Norjon Pohjanmeren sektorilto Dunkerqueen Pohjois-Ranskoan. Putki mohdollistaa maokaosun siirron Ranskaan jo sieltö edelleen Euroopan verkon koutta Esponjaon. - Ympäristöinfrastruktuurit: miljoonaa Uudet hankkeet koskevat Kotalonian jötevedenpuhdistusloitteistoja ja Saksassa Hessenin osovoltion pohjoisoson kunnollisto jötehuoltoo, johon on yhdistetty lömmön ja söhkön tuotonto. - Teollisuus: miljoonaa Kolmannella vuosineljönneksellö ElP myönsi lainoja kosvinsuojeluoineiden tuotantoyksikön rokentamiseen Ylö-Normondioan, maotalous- ja elintorviketuotteiden pakkouksesso köytettävön polyamidikolvotehtoon rokentamiseen Materon provinssiin, teollisuuskaosun tuotantolaitosten rokentamiseen Sussexiin ja puolijohdealustoja valmistovon tehtoan tuotontokapasiteetin lisöömiseen sekö uudenloisten menetelmien köyttöönottoon Londshutiin Boijerin osavaltioon. - Polveluala: 274 miljoonaa Tonskolle myönnettiin loino lööketeollisuuden tutkimus- ja kehitysloitosten nykyaikoistomiseen ja laajennukseen. ElP TIEDOTE 5 97 ] '

12 E U R O O P A N I N V E S T O I N T I P A N K K Καυραη alalia myönnettiin rahoitusta vöhittäiskaupan varosto-jokelukeskuksen rokentamiseen Unnaon Dortmundin löhistölle Saksoan sekö kahden kouppokeskuksen rokentamiseen Portoon jo Lissoboniin Portugaliin. Euroopan unionin ulkopuolello lainoja oli myönnetty 30. pöivöön syyskuuta mennessö miljoonaa. ElP myönsi lainoja Välimeren alueen moihin (791 miljoonaa), Keski- ja Itö-Euroopon moihin (200 miljoonaa), Etelö-Afrikkoon (125 miljoonaa), Afrikon, Karibion ja Tyynenmeren moihin (18,8 miljoonaa), Lotinoloiseen Amerikkoon (50 miljoonaa) sekö Aosiaon (46 miljoonaa). Kolmannella vuosineljönneksellö Välimeren olueello lainoja sovittiin Egyptissö keskipitkön matkon lentokaluston uusimiseen, kahden moottoritieosuuden rokentamiseen, Niilin sivuhaaron yli rakennettavoon siltohankkeeseen sekä sementtitehtoan rokentamiseen 100 kilometriö Koirosto itöön. Muita kohteita olivat Algeriossa koosuputken rakentaminen Alsorista Hossi R'Meliin, Turkisso pienten jo keskisuurten yritysten rahoitus globaoliloinon koutta sekö Libononissa pohjoisen ronnikkotien kunnosfus, Tripolin toojoman vesijohtoverkon ja vedenpuhdistusloitosten nykyaikoistominen jo voltokunnollisen söhkönsöötelykeskuksen nykyoikaistominen Beirutisso. KIE-maissa rahoitus kohdistui kokonoon liikenteeseen. Loinojo osoitettiin Slovokion tasovollasso pööteihin 1 8 kilometrin matkolto Brotislovosta Itävollon jo Unkorin rajolle, Ventspilsin satoman sisöäntulovöylön parontomiseen ja satomoloitureiden vohvistomiseen Latviossa sekö Sofian lentoasemon laajennukseen Bulgoriossa. Etelö-Afrikolle myönnettiin globoolilaino pienten ja keskisuurten investointien rohoitukseen. Mouritiuksesso ElP puolestaon rahoitti Port Louis'n sotoman muuttomista konttioluksille sopivoksi sekö pienyritysten kehittämistö Tyynenmeren saorten alueella. Rahoitusta myönnettiin myös Ghozy- Borothan vesivoimalaitokselle Pakistonissa ja kahden lentokentön loojentamiseen Filippiinien etelöososso. M ECU Oheisesta taulukosta selviää ecun keskikurssit kansallisissa valuutoissa Näitä kursseja sovelletaan v:n viimeisen vuosineijönneksen tilinpäätöstietoihin ja EIP:n toimintaa kuvaaviin tilastoihin. DEM FRF GBP NLG DKK IEP SEK FIM 1, , , , , , , ,88343 BEF 40,5744 LUF 40,5744 ITL 1921,48 ESP 166,06 PTE 200,251 GRD 310, 728 ATS 13,8368 USD 1,113 ElP tiedote on Euroopan investointipankin toimittama kausijulkaisu, joka ilmestyy samanaikaisesti 1 1 :llä eri kielellä (englanti, espanjo, hollanti, italia, kreikka, portugali, ranska, ruotsi, saksa, suomi ja tanska). Tämän julkaisun aineisto on vapaasti käytettävissä. Lähde on lainattaessa mainittava ja artikkelileike toimitettava julkaisijalle. Ì 00, bd Konrad Adenauer L Luxembourg Pufielin: ! - Telekopie: H320 V/deoneuvotte/u Varainhallinta sai uuden johtajan Anneli Peshkoff Eurooppaa, muun muassa treasury-markkinoinnin on kutsuttu päällikkönö Amsterdamissa lähtien EIP:n uudeksi varainhallinta-yksikön johtajaksi. ( ) ja johdannais- ja pööomamarkkinoiden markkinoinnista vastaavana pööllikkönä Milanossa vuoteen asti. Aiemmin Anneli Peshkoff on toiminut vuodesta 1996 tehtävöö hoitanut lähtien Citibankin Lontoon konttorissa Euroo- Luc V\/inand pasta vastaavana markkinariskien hallinnan on siirtynyt Euroopan pööllikkönä vastuullaan kaupanköynnin inves- kohteena olevat tuotteet. Peshkoff on suorit- tointirahostoon tanut kansainvälisen rahoituksen MBA-tutkinnon. (EIR) rahoitusjohtajaksi erityisinä vastuualueinaan rahoitus, varainhallinta, Varainhallinta-yksikön johtajana Anneli laskento, riskienhallinta, valvonta ja jör- Peshkoff raportoi rahoitus ja varainhoito- jestelmät. osaston ylijohtajalle René Karsentille. EIP:ssä Peshkoffin vastuualueita ovat pankin noin 25 Suomalaissyntyinen Anneli Peshkoff, 43, on eri valuutassa olevien arviolta 10 miljardin hankkinut huomattavan kansainvälisen ecun likvidien varojen hallinto, sijoitussalkun ammattikokemuksen Citibankissö, jonka pah hallinta sekä koko taseriskienhallinta. velukseen hön tuli vuonna 1979 San Rahoitus ja varainhoito -osaste vastaa EIP:n Franciscoon. Hän on työskennellyt monenlaisissa varainhankinnasta ja varainhallinnasta sekä varainhallintatehtövissä eri puolilla sisäisesfä rahoituslaskennasta. Β Italian osasto: Via Sardegna, Rome Puhelm: Telekopie: H320 Videoneuvofte/u Afeenan konttori: Amalias, 12 - GR Athens Puhelin: /774/775 Telekopio: Lissabonin konttori: Avenida da Liberdade, , 8 Ρ-1250 Lisbon Puhelm: tai Telekopio: Lontoon konttori: 68, Ρα//Α4α/Ι - london SWIY5ES Puhelm: Telekopio: Madridin konttori: Calle José Ortega y Gasset, 29 E Madrid Pulie/in: Te/eliopio-43 I Brysselin edustusto: Rue de la Loi Β-1040 Brussels Puhelin: Telekopio H320 Videoneuvotte/y 280 ) I 40 Internet Valokuvot; EIP:n kuva-arkisto, Euroopan komissio, Leppin Maschinenbau, SADE 'ί'γι Poinettu Arctic Silk-poperille ("Nordic Swan") Ceuterick ß-3000 Leuven ΙΧ-ΑΑ ΕΕα 12,Ε ι ρ TIEDOTE 5 -

EVENEMENTIELLES OPERATIONS UE FINLANDE INVESTOINTIPANKKI

EVENEMENTIELLES OPERATIONS UE FINLANDE INVESTOINTIPANKKI BEI PUBLICATIONS OPERATIONS UE FINLANDE INVEST OINTIPANKKI FIT FONDS BEI SOUS-FONDS : PUBLICATIONS SERIES : EVENEMENTIELLES SOUS-SERIES OPERATIONS UE DOSSIERS : FINLANDE PIECES INVESTOINTIPANKKI DATES

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) KOMISSIO

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) KOMISSIO L 228/30 FI II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) KOMISSIO KOMISSION SUOSITUS, annettu 29 päivänä heinäkuuta 1998, yhteenliittämisestä vapautetuilla telemarkkinoilla 8 päivänä tammikuuta 1998 annetun

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin pankkina me tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta taloudellisesti järkevällä ja kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin, jotka kohdistuvat

Lisätiedot

DEN EUROPÄ.ISKE INVESTERINGSBANK EUROPÄISCHE INVESTITIONSBANK ΕΥΡΩΠΑΪΚΗ ΤΡΑΠΕΖΑ ΕΠΕΝΔΥΣΕΩΝ EUROPEAN INVESTMENT BANK BANCO EUROPEO DE INVERSIONES

DEN EUROPÄ.ISKE INVESTERINGSBANK EUROPÄISCHE INVESTITIONSBANK ΕΥΡΩΠΑΪΚΗ ΤΡΑΠΕΖΑ ΕΠΕΝΔΥΣΕΩΝ EUROPEAN INVESTMENT BANK BANCO EUROPEO DE INVERSIONES ] BEH EIB- Ί998 1958 ò^^^e 3-1998 Ν:ο98 ISSN 1025-0905 Τι E DOT DEN EUROPÄ.ISKE INVESTERINGSBANK EUROPÄISCHE INVESTITIONSBANK ΕΥΡΩΠΑΪΚΗ ΤΡΑΠΕΖΑ ΕΠΕΝΔΥΣΕΩΝ EUROPEAN INVESTMENT BANK BANCO EUROPEO DE INVERSIONES

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

8172/98 (Presse 126) C/98/126

8172/98 (Presse 126) C/98/126 8172/98 (Presse 126) C/98/126 V a l t i o v a r a i n m i n i s t e r i e n, k e s k u s p a n k k i e n j o h t a j i e n, komission ja Euroopan rahapoliittisen instituutin kokous Bryssel, 3. toukokuuta

Lisätiedot

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2001

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2001 Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2001 joulukuu 2001 (muutos 20.12.2001) marraskuu 2001 (muutos 16.11.2001) lokakuu 2001 (muutos 19.10.2001) syyskuu 2001 (muutos 21.09.2001) elokuu

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2000

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2000 Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2000 joulukuu 2000 (muutos 27.12.2000) marraskuu 2000 lokakuu 2000 (muutos 25.10.2000) syyskuu 2000 (muutos 27.09.2000) elokuu 2000 heinäkuu 2000

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

- ECOFIN /02 (Presse 72) (OR. en) Neuvoston istunto. Barcelona,

- ECOFIN /02 (Presse 72) (OR. en) Neuvoston istunto. Barcelona, 7131/02 (Presse 72) (OR. en) Neuvoston 2418. istunto - ECON - Barcelona, 14.3.2002 Puheenjohtaja: Rodrigo RATO Y GAREDO Espanjan kuningaskunnan varapääministeri ja talousministeri Internet: http://ue.eu.int/newsroom

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto 12.4.2016 Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.5.2016 COM(2016) 353 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN STRATEGISTEN INVESTOINTIEN RAHASTON TAKUURAHASTON

Lisätiedot

ololle ja yleiseuroeppoloisiin verkosteihin. toimintojen lisöksi, jotko nousevot likimoin 25 miljordiin ecuun vuodesso.

ololle ja yleiseuroeppoloisiin verkosteihin. toimintojen lisöksi, jotko nousevot likimoin 25 miljordiin ecuun vuodesso. ^ÎMÎS ^^g^^ EIP TIEDOTE 4-1998 Ν:ο99 ISSN 1025-0905 DEN EUROP/tlSKE INVESTERINGSBANK EUROPÄISCHE INVESTITIONSBANK ΕΥΡΩΠΑΪΚΗ ΤΡΑΠΕΖΑ ΕΠΕΝΔΥΣΕΩΝ EUROPEAN INVESTMENT BANK BANCO EUROPEO DE INVERSIONES BANQUE

Lisätiedot

OP Kymenlaakso. Pankinjohtaja, yritysasiakkuudetmatti Arola

OP Kymenlaakso. Pankinjohtaja, yritysasiakkuudetmatti Arola OP Kymenlaakso Pankinjohtaja, yritysasiakkuudetmatti Arola 4.4.2017 OP lyhyesti Noin 1,7 miljoonaa omistaja-asiakasta Noin 170 osuuspankkia Hyperpaikallinen digitaalinen finanssiryhmä Asiakkaidensa omistama

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) 10343/1/16 REV 1 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENFOPOL 209 JAIEX 67 COEST 161 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS hyväksynnän antamisesta Euroopan

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 19.3.2015 2014/2209(INI) TARKISTUKSET 1-20 Liadh Ní Riada (PE546.893v01-00) vihreään kasvuun liittyvistä mahdollisuuksista pk-yrityksille (2014/2209(INI))

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Kokkola Port Tower

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Kokkola Port Tower Euroopan Investointiohjelma Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto 17.06.2016 Kokkola Port Tower Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET VARAT JA VÄLINEET

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET VARAT JA VÄLINEET EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Euroopan investointipankki (EIP) antaa pitkäaikaista hankerahoitusta, takauksia ja neuvontaa unionin tavoitteiden edistämiseksi. Rahoitusta myönnetään niin unionissa kuin kolmansissa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ OMAISUUDELLE, JONKA JÄSENVALTIO OMISTAA, JOTA SE KÄYTTÄÄ TAI

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 21/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2017/2043(BUD) 5.5.2017 TARKISTUKSET 1-16 Daniel Dalton (PE602.828v02-00) talousarviosta 2018 trilogin neuvotteluvaltuudet (2017/2043(BUD))

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2014 COM(2014) 674 final ANNEX 1 LIITE Loppukertomus vuoden 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2014 välillä allekirjoitetut EIP:n rahoitustoimet kattavan 25 päivänä lokakuuta 2011

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta Euroopan vakausmekanismin (EVM) vuoden 2014 vuosikertomus ja tilintarkastuslautakunnan kertomus ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vuoden 2014 tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastajan kertomus

Lisätiedot

Lausunto nro 2/2014. (annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 336 artiklan nojalla)

Lausunto nro 2/2014. (annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 336 artiklan nojalla) ЕВРОПЕЙСКА СМЕТНА ПАЛАТА TRIBUNAL DE CUENTAS EUROPEO EVROPSKÝ ÚČETNÍ DVŮR DEN EUROPÆISKE REVISIONSRET EUROPÄISCHER RECHNUNGSHOF EUROOPA KONTROLLIKODA ΕΥΡΩΠΑΪΚΟ ΕΛΕΓΚΤΙΚΟ ΣΥΝΕΔΡΙO EUROPEAN COURT OF AUDITORS

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin YLEISIÄ HUOMAUTUKSIA Tämä lomake on Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) laatima ja perustuu

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.6.2006 KOM(2006) 320 lopullinen 2006/0109 (CNS) 2006/0110 (CNB) KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE euroon ja Sloveniaan

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman IP/03/716 Bryssel 21. toukokuuta 2003 Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman Euroopan komission tuoreella toimintasuunnitelmalla yhtiöoikeuden uudistamisesta ja

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

13060/17 ADD 1 1 DPG

13060/17 ADD 1 1 DPG Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2017 (OR. en) 13060/17 ADD 1 PV/CONS 52 ECON 806 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3563. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Luxemburg,

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot