Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 641/2008 vp Teatteri- ja orkesterilain epäkohtien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Teatteri- ja orkesterilaissa määritellyn valtionavun piirissä on 23 klassista musiikkia edustavaa orkesteria ja vain 4 rytmimusiikkia edustavaa orkesteria. Yli 95 % lain piirissä olevista valtion jakamista tukirahoista suuntautuu klassisen musiikin orkestereille. Laki siis suosii kohtuuttomasti klassista musiikkia ja klassisen musiikin toimijoita. Omaksuttu linja on aiheuttanut sen, että rytmimusiikkia edustavat orkesterit ja yhtyeet joutuvat toimimaan pääosin kaupallisessa ympäristössä. Musiikin alan kulttuuriyrittäjän kannalta tilanne on ristiriitainen. Klassisen musiikin alalla toimivat kaupalliset yrittäjät, esimerkiksi levyyhtiöt, konserttitoimistot ja manageritoimistot, pääsevät välillisesti osaksi julkisesta tuesta, koska ne ostavat ja myyvät palveluitaan julkisin varoin ylläpidetyille sinfoniaorkestereille ja festivaaleille. Sen sijaan rytmimusiikkia edustavilla kaupallisilla toimijoilla ei ole mitään mahdollisuutta tukeen silloinkaan, kun palveluiden tuotantorakenne on korostetusti painottunut voiton tavoittelun sijasta yleisön palveluun ja muusikoiden työllistämiseen. Uusien orkestereiden on lähes mahdotonta päästä teatteri- ja orkesterilain piiriin. Valtionosuuden saaminen nimittäin edellyttää, että orkesteri harjoittaa vakinaista esitystoimintaa, sillä on vähintään yksi päätoiminen työntekijä ja sen toiminnalle on olemassa taloudelliset edellytykset. Kriteereitä ei ole mahdollista täyttää, ellei orkesterilla ole jo valmiiksi muuta mittavaa rahoitusta. Toisaalta valtionosuuden saamisen yhtenä edellytyksenä on, että orkesteria ei ylläpidetä "taloudellisen voiton tavoittelemiseksi". Kuitenkin valtionavun piirissä jo olevat "epäkaupallisina" pidetyt klassisen musiikin orkesterit voivat vapaasti osallistua kaupalliseenkin toimintaan. Muun muassa kaupallisten konserttien järjestäminen, kaupallisilla äänilevyillä soittaminen sekä esimerkiksi konserttipalvelujen myyminen yksityisille yrityksille on valtionapua nauttiville orkestereille mahdollista. Kieltäessään orkesteritoiminnalta taloudellisen voiton tavoittelun laki ei edistä valtionosuuden tulosvastuullista käyttöä, alan kulttuuriyrittäjyyttä eikä työpaikkojen syntymistä. Kulttuurin kansantaloudellisen merkityksen lisääminen ja kulttuuriyrittäjyyden edistäminen on kuitenkin kirjattu hallitusohjelmaan. Samalla kun nykyinen laki estää uusien toimijoiden pääsyn valtionavun piiriin, se turvaa avun piiriin aikoinaan otettujen myös taiteellisesti heikkotasoisten orkestereiden aseman. Nykyinen valtionapujärjestelmä ei myöskään kohtele tasa-arvoisesti veronmaksajia, sillä tällä hetkellä kansalaisella, joka ei ole kiinnostunut klassisesta musiikista tai sinfoniaorkestereiden esittämästä musiikista, ei ole juuri mahdollisuutta päästä osalliseksi verovaroillaan tuotetusta tai tuetusta säveltaiteesta. Eikö teatteri- ja orkesterilain yksi tärkeimmistä tehtävistä ole kuitenkin edesauttaa sitä, että eri väestöryhmien on mahdollista asuinpaikastaan, varallisuudestaan tai musiikkimaustaan riippumatta päästä nauttimaan verovaroin tuotetuista konserteista? Versio 2.0

2 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä muuttaakseen teatteri- ja orkesterilakia siten, että valtionavun piiriin pääsee enemmän myös muita kuin vanhoja klassisen musiikin orkestereita ja että valtionapuun vaikuttavat nykyistä enemmän tuotettujen palveluiden laatu, tarpeellisuus ja saatavuus? Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 2008 Antti Kaikkonen /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 641/2008 vp Antti Kaikkonen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antti Kaikkosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 641/2008 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä muuttaakseen teatteri- ja orkesterilakia siten, että valtionavun piiriin pääsee enemmän myös muita kuin vanhoja klassisen musiikin orkestereita ja että valtionapuun vaikuttavat nykyistä enemmän tuotettujen palveluiden laatu, tarpeellisuus ja saatavuus? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtionosuuden saamisen edellytykset orkesterin toimintaan on määritelty teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 2 :ssä. Valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että: teatterin tai orkesterin omistaa kunta tai kuntayhtymä taikka yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu teatteri- tai orkesteritoiminnan harjoittaminen taikka teatterin tai orkesterin ylläpitäminen; teatteri tai orkesteri harjoittaa vakinaista ja ammatillista esitystoimintaa; teatterilla tai orkesterilla on vähintään yksi päätoiminen työntekijä ja taiteellisesta toiminnasta vastaavana työntekijänä alan koulutuksen tai riittävän perehtyneisyyden omaava henkilö; teatterin tai orkesterin toiminnalle on taloudelliset edellytykset, mutta teatteria tai orkesteria ei kuitenkaan ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi; teatterilla tai orkesterilla on toiminta- ja taloussuunnitelma; teatterin tai orkesterin palveluiden tuottaminen on tarpeellista. Orkesterin tulee täyttää valtionosuuden saamisen edellytykset jo lain piiriin haettaessa. Vuonna 2008 valtionosuutta saa 27 orkesteria joista neljä on muita kuin klassisen musiikin orkestereita. Valtionosuusjärjestelmää luotaessa lain piiriin otettiin ennen 1990-lukua toimintansa vakiinnuttaneet orkesterit. Vuoden 1993 alusta voimaan tulleen lain piiriin hyväksyttiin 23 orkesteria ja muuta yhtyettä. Suuri osa näistä orkestereista on kuntien ylläpitämiä, jolloin rahoituksen perustana on kunnan orkesterin toimintaan myöntämä avustus. Opetusministeriö tukee lähtökohtaisesti voittoa tavoittelematonta, yleishyödyllistä kulttuuritoimintaa. Kulttuuriyrittäjyyttä edistetään kansallisella tasolla kehittämällä luovien alojen liiketoiminta- ja vientiosaamista. Teatteri- ja orkesterilaissa ei määritellä mitä musiikin lajia lain piiriin hyväksyttävän orkesterin tulisi edustaa. Lain edellytykset ovat kaikille samat esitettävästä musiikin alasta riippumatta. Lain piirissä olevien orkestereiden valtionosuuskelpoisuutta seurataan, ja valtionosuuden saamisen edellytyksien on täytyttävä myös lain piiriin pääsyn jälkeen. Lain piiriin pääsemiseksi edellytetään hakemusta.viime vuosina hakijoiden joukossa ei ole ollut muita kuin klassisen musiikin orkestereita. Valtionosuus ei ole ainoa valtion tukimuoto orkesteritoiminnan edistämiseen. Valtion säveltaidetoimikunta myöntää vuosittain avustusta rahoituslain ulkopuolisille orkestereille ja yhtyeille. Myönnettävä avustus on harkinnanvarainen 3

4 Ministerin vastaus toiminta-avustus, jonka saamisen edellytykset ovat valtionosuutta väljemmät. Vuonna 2008 avustusta myönnettiin yhteensä 57 hakijalle, jotka edustavat laajasti musiikin eri aloja. Opetusministeriö seuraa musiikin kentällä tapahtuvia muutoksia. Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2008 Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin 4

5 Ministerns svar KK 641/2008 vp Antti Kaikkonen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 641/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Kaikkonen /cent: Vad ämnar regeringen göra för att ändra teater- och orkesterlagen så att även flera andra än gamla orkestrar för klassisk musik ska få statsbidrag och så att de producerade tjänsternas kvalitet, nödvändighet och tillgänglighet ska påverka statsbidraget mer än nu? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Förutsättningarna för att erhålla statsandel anges i 2 i teater- och orkesterlagen (730/1992). En förutsättning för att erhålla statsandel är att teatern eller orkestern ägs av en kommun eller en samkommun eller av en privat sammanslutning eller stiftelse, till vars stadgeenliga uppgifter hör att bedriva teater- eller orkesterverksamhet eller att svara för en orkester eller en teater, teatern eller orkestern uppträder regelbundet och yrkesmässigt, teatern eller orkestern har åtminstone en heltidsanställd arbetstagare och som ansvarig för den konstnärliga verksamheten en person med utbildning på området eller med tillräcklig förtrogenhet med området, ekonomiska förutsättningar finns för teaterns eller orkesterns verksamhet, men dock så att teatern eller orkestern inte verkar i syfte att uppnå ekonomisk vinst, teatern eller orkestern har en verksamhetsoch ekonomiplan, det är nödvändigt att producera teaterns eller orkesterns tjänster. Orkestern ska uppfylla förutsättningarna för att erhålla statsandel redan när den ansöker om att bli omfattad av lagen. År 2008 får 27 orkestrar statsandel och fyra av dem är andra än orkestrar för klassisk musik. När statsandelssystemet skapades togs orkestrar som etablerat sin verksamhet före 1990-talet med inom lagens ram. Inom ramen för den lag som trädde i kraft vid ingången av 1993 antogs 23 orkestrar och andra grupper. En stor del av dessa orkestrar upprätthålls av kommuner, vilket betyder att grunden finansieringen grundar sig på det understöd som kommunen beviljar för orkesterns verksamhet. Undervisningsministeriet stöder i princip allmännyttig kulturverksamhet som inte bedrivs i syfte att uppnå ekonomisk vinst. Kulturföretagsamhet främjas på nationell nivå genom att affärsverksamhets- och exportkunnandet i de skapande branscherna utvecklas. I teater- och orkesterlagen definieras inte vilket slag av musik den orkester som godkänns inom ramen för lagen ska företräda. Lagens förutsättningar är lika för alla oberoende av vilket slags musik de framför. Statsandelsbehörigheten för orkestrar som omfattas av lagen följs upp och förutsättningarna för erhållande av statsandel ska uppfyllas även efter det att orkestern godkänts inom ramen för lagen. För att orkestern ska bli godkänd inom ramen för lagen förutsätts en ansökan. Under de senaste åren har inga andra grupper än orkestrar för klassisk musik funnits med bland de sökande. Statsandel är inte den enda statliga stödformen för främjande av orkesterverksamhet. Statens tonkonstkommission beviljar årligen under- 5

6 Ministerns svar stöd till orkestrar och grupper som står utanför finansieringslagen. Understödet är ett verksamhetsbidrag som är beroende av prövning och förutsättningarna för erhållandet av understödet är vidare än för statsandelen. År 2008 beviljades understöd till sammanlagt 57 sökande som företräder en bred skala av musikformer. Undervisningsministeriet följer upp förändringar på musikfältet. Helsingfors den 2 oktober 2008 Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin 6