Jarmo Ritalahti Eva Holmberg (toim.) ITÄ-UUDENMAAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jarmo Ritalahti Eva Holmberg (toim.) ITÄ-UUDENMAAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS 2009"

Transkriptio

1 Jarmo Ritalahti Eva Holmberg (toim.) ITÄ-UUDENMAAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS 2009 Haaga-Helia tutkimuksia 3/2010

2 Julkaisujen myynti HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kirjoittajat ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIAn julkaisusarja Tutkimuksia 3/2010 Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Teoksen valokopiointi kielletty, ellei valokopiointiin ole hankittu lupaa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry, Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. Julkaisija: Taitto: Kannen suunnittelu: Kannen kuva: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Oy Graaf Ab / Riina Nyberg Tarja Leponiemi ISSN: ISBN:

3 Sisällys 1 Johdanto Projektin tausta ja tavoitteet Käytetyt käsitteet Tutkimuksen toteutus Itä-Uusimaa matkailualueena Itä-Uudenmaan matkailijoiden kulutus maakunnassa Matkailijamäärät Päiväkävijöiden kulutus Hotellivieraiden kulutus Muussa majoituksessa yöpyneiden kulutus Vierasvenesatamissa yöpyneiden kulutus Kesämökkiläisten kulutus Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden kulutus Matkailijaryhmien kulutusten vertailu Kokonaismatkailutulo menomenetelmän mukaan Itäuusmaalaisten yritysten matkailutulo vuonna Matkailutoimialat Kokonaismatkailutulo tulomenetelmän mukaan Meno- ja tulomenetelmän tulosten vertailu Vertailu Ahvenanmaan vuoden 2008 tutkimukseen Matkailun työllistävä vaikutus Itä-Uudellamaalla vuonna Yhteenveto Lähteet SISÄLLYS 3

4 1 Johdanto 1.1 Projektin tausta ja tavoitteet Itä-Uusimaa on suosittu matkailumaakunta Etelä-Suomessa pääkaupunkiseudun itäpuolella. Alueen suosituimmat matkailukohteet ovat Porvoon ja Loviisan kaupungit. Muita merkittäviä, matkailijoiden suosimia käyntikohteita ovat muun muassa Pukaron Paroni Lapinjärvellä ja Strömforsin ruukki Ruotsinpyhtäällä, joka on osa nykyistä Loviisaa. Vuosina tehty Itä-Uudenmaan kävijätutkimus osoitti, että suuri osa maakunnan matkailijoista oli päiväkävijöitä. He käyttivät paljon muun muassa kahvila- ja ravintolapalveluja, mutta käytetyn rahan määrää ei tässä tutkimuksessa selvitetty. Myöskään kokonaismatkailijamäärää ei tuolloin selvitetty, ei edes päiväkävijöiden osalta. (Taipale 2007.) Jotta maakunnan matkailun todellinen laajuus ja volyymi selviäisivät, maakuntaliitto ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu päättivät rahoittaa uuden tutkimushankkeen toteutettavaksi vuonna Tutkimushankkeessa selvitettiin Itä-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset matkailijahaastattelujen, mökkiläisille ja itäuusmaalaisille kohdistettujen kyselyjen sekä yrityskyselyn avulla. Kyse on niin sanotusta pohjoismaisesta mallista, jossa menomenetelmällä selvitetään matkailijoiden rahankäyttöä ja tulomenetelmällä matkailutuloa sitä saavilta yrityksiltä. Tutkimushankkeen tavoitteena on helpottaa maakunnalliseen matkailuun ja matkailun kehittämiseen liittyvää päätöksentekoa. Saadut tulokset ovat erityisen tärkeitä nyt, kun Itä-Uudenmaan liitto liittyy vuoden 2011 alussa osaksi suurempaa Uudenmaan liittoa, jonka toiminnassa matkailulla ei ole ehkä ollut yhtä suurta merkitystä kuin Itä-Uudenmaan liitossa. Itä-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyystutkimus on maakunnalle räätälöity tutkimus, jonka aineisto kerättiin vuoden 2009 aikana. Matkailijahaastattelut tehtiin maakunnan tärkeimmissä matkailukohteissa, Porvoossa ja Loviisassa. Paljon kävijöitä keräävää Pukaron Paronia ei valittu haastattelukohteeksi, koska aiemmasta tutkimuksesta selvisi, että haastatteluja on vaikea saada, kävijöiden viipymä on lyhyt eikä kohdetta JOHDANTO 4

5 miellettä mitenkään osaksi Itä-Uuttamaata. Itäuusmaalaisten, mökkiläisten ja yrityksien otosten koot ja maantieteellinen jakauma perustuvat kuntien asukaslukuihin sekä vapaa-ajan asuntojen ja yritysten määrään niissä. Tutkimusprojektin projektipäällikkönä toimi yliopettaja, FL Jarmo Ritalahti HAAGA-HELIAsta. Projektikoordinaattorina vuoden 2009 ajan HAAGA-HELIAssa työskenteli restonomi (AMK) Tanja Buch, jonka opinnäytetyö käsittelee tutkimuksen menomenetelmäosiota. Tulomenetelmäosiosta opinnäytetyön teki opiskelija Irina Silander. Molempien opinnäytetyöt valmistuvat lukuvuoden aikana. Tutkimuksen suunnittelussa ja aineiston analyysissa on ollut mukana HAAGA-HELIAn lehtori, KTL Eva Holmberg sekä suunnittelussa yliopettaja, KTL Aarni Moisala. Opiskelijoiden tukena erityisesti aineiston käsittelyssä on ollut opettaja, HuK Lauri Perkki. Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut Itä- Uudenmaan matkailutoimikunta. Tämä projektiraportin tulokset perustuvat Tanja Buchin menomenetelmätutkimukseen ja Irina Silanderin tulomenetelmätutkimukseen. 1.2 Käytetyt käsitteet Matkailija Matkailijaksi selvityksessä määriteltiin UNWTO:n (The World Tourism Organization) matkailijamääritelmän mukaisesti henkilö, joka tilapäisesti siirtyy tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle vapaa-ajanvietto-, liikematkatai muussa tarkoituksessa (Jyvälä 1981, 8). Tässä selvityksessä esimerkiksi sukulaisten ja tuttavien luona sekä myös omalla loma-asunnollaan yöpyvät henkilöt on laskettu matkailijoiksi, jos heidän vakituinen asuinkuntansa on eri kuin loma-asunnon sijaintikunta. Pohjoismainen malli Suomessa matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia on tutkittu lähinnä pohjoismaisella mallilla, joka on esitelty yksityiskohtaisesti Matkailun edistämiskeskuksen (1983) julkaisussa. Malli jakautuu tulo- ja menomenetelmään. JOHDANTO 5

6 Menomenetelmä Menomenetelmä perustuu siihen, että matkailijoita pyydetään arvioimaan alueella eri kulutuskohteisiin kuluttamansa rahamäärä (ÅSUB 2009). Menomenetelmätutkimus keskittyy vain välittömiin tulovaikutuksiin. Tulomenetelmä Tulomenetelmällä tutkitaan matkailun taloudellisia vaikutuksia yrityskyselyn avulla. Kyselyssä yrityksiä pyydetään arvioimiaan matkailun osuutta liikevaihdostaan prosentteina (ÅSUB 2009). Tulomenetelmätutkimuksen avulla voidaan analysoida alueen matkailun välittömiä, välillisiä ja johdettuja tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja verotulovaikutuksia. Välitön matkailutulo Välitön matkailutulo on yritysten saama liikevaihto, kun matkailijat ostavat tavaroita ja palveluja. Välitön matkailutulo voidaan määritellä myös matkailijoiden alueella käyttämäksi rahamääräksi ilman arvonlisäveroa (ÅSUB 2009). Välillinen matkailutulo Välillinen matkailutulo tarkoittaa liikevaihdon lisäystä, joka syntyy hankintayrityksissä, kun matkailutuloa saavat yritykset ostavat näiltä tavaroita ja palveluja (Kutilainen 2004). Matkailun välillisen tulokertoimen on todettu vaihtelevan Suomessa 1,2 1,5 (Laakkonen 2002). Välitön työllisyysvaikutus Välitön työllisyysvaikutus tarkoittaa matkailijoilta saatavaa liikevaihtoa vastaavien työpaikkojen määrää henkilötyövuosina matkailun niin sanotuissa hyödynsaajayrityksissä (Kutilainen 2004). 1.3 Tutkimuksen toteutus Itä-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyystutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta: matkailijahaastatteluista sekä yrityksille, vapaa-ajan asuntojen omistajille ja itäuusmaalaisille suunnatuista kyselyistä. Projekti- JOHDANTO 6

7 suunnitelmassa matkailijahaastattelujen otoksen kooksi määriteltiin 2500, vapaa-ajan asuntojen omistajien otoksen kooksi 250, itäuusmaalaisten 500 ja yritysten 100. Matkailijahaastatteluissa sekä itäuusmaalaisten ja mökkiläisten kyselyissä selvitettiin matkailumenoja ja yrityskyselyissä matkailutuloja. Matkailijahaastattelut oli alun perin tarkoitus toteuttaa tammi joulukuussa 2009, mutta tavoite (2500) saavutettiin jo syksyllä. Pääosa haastatteluista tehtiin touko elokuussa, joka on maakunnan matkailun huippusesonki. Vastauksia saatiin kaikkiaan 2742, joista tämän tutkimuksen aineistona on käytetty 2694 vastausta. Sesongin aikana matkailijoita haastateltiin päivittäin Porvoossa ja Loviisassa. Porvoossa haastattelupaikat olivat Vanha Porvoo, jokiranta, kaupungin matkailutoimisto ja Citymarketin käytävä. Kaupungin matkailutoimisto ja Citymarketin käytävä olivat sateisten päivien haastattelupaikkoja. Loviisassa haastattelukohteet olivat Laivasillan alue ja kaupungin keskusta. Sesongin ulkopuolella talvella, keväällä ja syksyllä haastattelut tehtiin ainoastaan Vanhassa Porvoossa viikonloppuisin. (Ks. taulukko 1.) Paikka Lukumäärä % Porvoo, vanhakaupunki Porvoo, jokiranta Loviisa, laivasillan alue Loviisa, keskusta Porvoo, matkailutoimisto 67 2 Loviisa, muu paikka 66 2 Porvoo, Citymarketin käytävä 44 2 Yhteensä Porvoo yhteensä Loviisa yhteensä Taulukko 1. Matkailijahaastatteluiden paikat. Suurin osa haastatelluista oli suomalaisia (76 %) (taulukko 2). Suurin osa ulkomaisista vastaajista oli venäläisiä, ruotsalaisia ja saksalaisia, ja myös japanilaisten ja yhdysvaltalaisten osuus vastaajista oli merkittävä. Lukumäärä % Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä Taulukko 2. Suomessa ja ulkomailla asuvien vastaajien määrä. JOHDANTO 7

8 Itäuusmaalaisille ja maakunnan vapaa-ajan asuntojen omistajille suunnatut kyselyt tehtiin syksyllä Syksy valittiin kyselyn ajankohdaksi, koska myös vapaa-ajan asuntojen omistajille kesä on vilkkain matkailusesonki. Kysely oli postikysely, jossa lomakkeen lisäksi oli palautuskuori. Vastaushalukkuutta pyrittiin lisäämään palkinnoilla, jotka arvottiin vuoden 2009 lopussa. Itä-Uudellamaalla oli vuonna 2009 noin kotitaloutta ja vapaa-ajan asuntoa. Itäuusmaalaisilta saatiin 468 vastausta ja vapaa-ajan asunnon omistajilta 631 vastausta. Vapaa-ajan asunnon omistajilta kysyttiin myös heidän kiinnostustaan vapaa-ajan asuntojensa vuokraamiseen ulkopuolisille. Halukkaiden yhteystiedot annettiin Porvoon kaupungin matkailutoimistolle jatkotoimenpiteitä varten. Kyselyt vapaa-ajan asunnon omistajille ja itäuusmaalaisille tehtiin, koska iso osa matkailijoista yöpyy ystävien ja sukulaisten luona niin vakituisissa kuin vapaa-ajan asunnoissakin erityisesti kotimaan matkailussa. Matkailutuloja mittaavan tutkimuksen kohdeyrityksiksi otettiin yrityksiä, joiden liikevaihdosta ainakin osan oletettiin tulevan matkailukysynnästä. Tilastokeskuksen toimipaikkatilaston mukaan näitä yrityksiä olisi ollut Itä-Uudellamaalla hieman yli Yrityskysely oli internetkysely, joka lähetettiin yrityksille ensimmäisen kerran joulukuussa Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen kysely lähetettiin 84 yritykselle sadan sijasta. Joulukuussa ei saatu riittävästi vastauksia, joten kysely toistettiin sekä tammikuun alussa että lopussa. Vastausten määrä jäi kuitenkin niin vähäiseksi, että tuloksia on voitu käyttää tässä tutkimuksessa vain lisä- ja tukiaineistona. Varsinainen tulotutkimus tehtiin tilastoaineiston perusteella, jolloin tunnuslukuina käytettiin muiden vastaavien tutkimusten tunnuslukuja. JOHDANTO 8

9 2 Itä-Uusimaa matkailualueena Itä-Uusimaa on vuonna 2010 seitsemän kunnan (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo) ja hieman alle asukkaan kaksikielinen rannikkomaakunta Helsingistä itään. Itä-Uudenmaan kartassa (kuvio 1) kuntien lukumäärä on suurempi, koska maakunnassa tehtiin iso kuntaliitos vuoden 2010 alussa. Kartan kuntarakenne vastaa kuitenkin tutkimusajankohdan tilannetta Itä-Uudellamaalla. Kungsvägen Kuninkaantie Sipoo Sibbo Pukkila Askola Porvoo Borgå Myrskylä Mörskom Liljendal Pernaja Pernå Lapinjärvi Lappträsk Loviisa Lovisa Ruotsinpyhtää Strömfors Kuvio 1. Itä-Uudenmaan kartta (lähde: Porvoo 2010). Matkailun kannalta maakunnan liikenteellinen sijainti on hyvä, sillä sen halki kulkee Turusta Vaalimaan kautta Venäjälle johtava valtatie E18, joka yhdistää Suomen eteläisen rannikon Pietarin metropoliin. Sama valtaväylä mahdollistaa sujuvat yhteydet myös Suomen tärkeimpiin tavara- ja henkilösatamiin kuten Helsinkiin, Turkuun ja Kotkaan. Valtatie 6 liittää Itä-Uudenmaan itäiseen Suomeen ja Venäjän Karjalaan. Myös Helsinki- Vantaan lentokenttä ja pääkaupunkiseudun palvelut ovat hyvin lähellä. Itä-Uusimaa on yksi Suomen teollistuneimmista maakunnista. Merkittävimmät teollisuudenalat ovat kemianteollisuus, energiantuotanto ja ITÄ-UUSIMAA MATKAILUALUEENA 9

10 elintarviketeollisuus. Kemianteollisuus on keskittynyt Porvooseen, energiantuotanto Loviisaan ja elintarviketeollisuus Sipooseen. Suomen puolustusta varten luotiin 1000-luvun alussa muinaislinnojen ketju, joka seurasi Suomenlahden rannikkoa myös nykyisellä Itä-Uudellamaalla. Ilmeisesti Porvoon Linnamäellä oli jo viikinkiajalla, luvuilla, puolustuslinnoitus. Porvoon sijainti etelärannikolla Hämeeseen vievän jokiväylän varrella ja teiden risteyksessä teki alueesta tärkeän jo varhain. Lisäksi nykyisen maakunnan halki 1200-luvun lopulta lähtien kulkenut Suuri rantatie (myöhemmin Kuninkaantie) korosti alueen merkitystä koko valtakunnassa. Suomen valtiollisen historian merkittävimpiä tapahtumia olivat Porvoon valtiopäivät vuonna Valtiopäivillä, Suomen sodan vielä kestäessä, Suomen säädyt vannoivat uskollisuudenvalan Venäjän keisarille Porvoon tuomiokirkossa. Porvoon valtiopäivillä Suomi sai pitää luterilaisen uskonsa ja entisen lainsäädäntönsä, joka sisälsi muun muassa talonpoikien vuosisataiset vapaudet. Voidaan myös sanoa, että Suomi nousi juuri tällöin kansakunnaksi kansakuntien joukkoon sisäisesti itsenäisenä suuriruhtinaskuntana Venäjän imperiumissa. Itä-Uusimaa tunnetaan myös kulttuurimaakuntana. Alueella on edelleen Suomen vanhin rakennuskanta: Porvoon ja Loviisan vanhat kaupungit ja 1800-luvun puutalot sekä kartanot ja ruukit. Moni kartano on edelleen alkuperäisessä käytössään maatilana. Maakunnassa ovat vaikuttaneet useat kulttuuripersoonat. Kansallisrunoilijamme J.L. Runebergin koti sijaitsee Porvoossa ja Muumi-hahmojen äiti Tove Jansson vietti kesiään Itä-Uudenmaan saaristossa. Porvoo ja Loviisa houkuttelevat edelleen kuvataiteilijoita, musiikin tekijöitä ja kirjailijoita. Maakunnan kulttuuritapahtumia ovat muun muassa Avanti!-konsertit Porvoossa, Sibelius-päivät Loviisassa ja Sipoon viulukonsertit. Itäuusmaalaisia ja valtakunnallisestikin tunnettuja perinneruokia ovat esimerkiksi Runebergin tortut, erilaiset juustot, kalaherkut, palvatut lihat, leivät, suklaat ja marjat. Itä-Uudenmaan matkailijatutkimuksen (Taipale 2007, 40 41) mukaan matkailu maakuntaan oli selkeästi päivämatkailua. Matkailijat saapuivat maakuntaan viettämään vapaa-aikaansa ja tutustumaan paikalliseen kulttuuriin. Suurin osa omatoimimatkailijoista oli keski-ikäisiä suomalaisia, jotka asuivat pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla tai muissa Itä-Uudenmaan naapurimaakunnissa. Tyypillinen seurue oli juuri keski-ikäinen pariskunta, joka vietti kohteessa vain muutamia tunteja. He käyttivät oleskelunsa aikana erityisesti ravintola- ja kahvilapalveluja. Kävijät olivat tyytyväisiä palvelujen laatuun, mutta pitivät niitä hieman kalliina. Myös nuorten aikuisten osuus kävijöistä oli suuri, mutta lapsiperheitä Itä-Uu- ITÄ-UUSIMAA MATKAILUALUEENA 10

11 simaa ei tuntunut houkuttelevan. Usealle kävijälle maakunta oli tuttu kohde, jossa käydään säännöllisesti. Porvoo matkailukohteena on yksi Suomen tunnetuimmista. Kaupungin käyntikohteita ja nähtävyyksiä ovat Vanha Porvoo ja Tuomiokirkon alue, jokiranta, Brunbergin myymälät ja Haikon kartano. Vuonna 2009 Tuomiokirkon kävijämäärä oli korkea, yli , mikä johtui kirkon uudelleen avaamisesta vuonna 2008 tuhopolttokorjausten jälkeen. Lisäksi Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlavuosi lisäsi kävijöiden halukkuutta tutustua kaupungin historiaan. Porvoon kaupungin matkailutoimistossa kävi vuoden 2009 aikana asiakasta. Taulukko 3 kuvaa Porvoon tärkeimpien matkailukohteiden kävijämääriä vuonna Kohde kävijämäärä Porvoon tuomiokirkko Porvoon museo J.L. Runebergin koti Walter Runebergin veistoskokoelma Taulukko 3. Porvoon tärkeimpien matkailukohteiden kävijämäärät vuonna Lähde: Porvoon kaupungin matkailutoimisto (2010). Kaupungissa on myös useita valtakunnallisestikin tunnettuja ravintoloita ja kahviloita. Lisäksi Porvoon läheisyydessä on useita golfkenttiä. Porvoon-kävijät käyvät kaupungin lisäksi matkallaan usein myös Loviisassa ja Sipoossa. Loviisan kaupunki on matkailukohteena Porvoota pienempi, mutta Itä-Uudenmaan toinen suosittu matkailukohde. Loviisan suosittuja vierailukohteita ovat Laivasilta, vierasvenesatama, Vanha- ja alakaupunki, Loviisan kirkko ja Svartholman merilinnoitus. Loviisa tunnetaan idyllisenä merikaupunkina, mikä selittää suosituimmat käyntikohteet. Svartholman näyttelyn kävijämäärä oli kesällä 2009 yli 4 200, Loviisan museon noin ja syksyn Wanhassa Wara Parempi -tapahtuman noin Kaupungin raatihuoneella sijaitsevassa matkailutoimistossa kävi asiakasta vuonna (Loviisan kaupungin matkailutoimisto 2010.) Itä-Uudenmaan majoituskapasiteetti on pieni, mikä johtuu maakunnan pienestä koosta ja pääkaupunkiseudun läheisyydestä. Porvoon kaupungin matkailutoimiston (Jaakkola, M ) mukaan Porvoossa on 1032 vuodepaikkaa, joista 871 on Tilastokeskuksen luokituksen mukaisissa majoitusliikkeissä. Loviisan kaupungin matkailutoimiston (Bruce, J ) mukaan kaupungissa on 700 vuodepaikkaa, joista 127 on Tilastokeskuksen luokituksen mukaisissa majoitusliikkeissä. Maakunnan matkailuelinkeinon kehittämistehtävissä on useita toimijoita. Vuoden 2010 loppuun asti matkailun kehittämistä ohjaa Itä-Uu- ITÄ-UUSIMAA MATKAILUALUEENA 11

12 denmaan liitto, jossa matkailukoordinointia hoitaa maakuntahallituksen asettama Itä-Uudenmaan matkailutoimikunta. Matkailutoimikunta on liiton virallinen asiantuntijaelin ja toimikunnan sihteerinä toimii liiton aluekehityssihteeri. Matkailutoimikunnan keskeisin tehtävä on Itä-Uudenmaan matkailustrategian toteutumisen seuranta. Matkailustrategia on tehty antamaan suuntaviivat matkailun kehittämiselle vuosina (Itä-Uudenmaan liitto 2006, 4 8.) Itä-Uudenmaan matkailustrategian visio on olla helposti tavoitettava yhtenäinen matkailualue, joka kehittää ja tarjoaa laadukkaita matkailutuotteita ja -palveluja ympäri vuoden sekä yksittäis-, ryhmä- että yritysmatkailijoille. Visio kuvaa Itä-Uudenmaan matkailun haluttua tulevaisuudenkuvaa. Strategian painopisteitä ovat yritysmatkailun, saariston matkailupalveluiden ja tapahtumien kehittäminen sekä sähköisen kauppapaikan luominen. Painopisteet perustuvat kestävään kehitykseen. Matkailustrategialle on määritelty määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joita seurataan niille asetetuilla mittareilla ja seurantavoilla. (Itä-Uudenmaan liitto 2006, ) Matkailustrategian keskeiset toimenpiteet on jaettu viiteen toimenpidekokonaisuuteen: alueorganisaatiotoiminta innovatiivinen tuotteistaminen markkinointi ja matkailunedistäminen tutkimus, koulutus ja laatu sekä saavutettavuus ja matkailun infrastruktuuri. Alueorganisaation tehtävä on muun muassa toimia matkailustrategian mukaisesti ja edistää matkailun taloudellista kehitystä. Toisin sanoen alueorganisaatio toimii tuloshakuisesti liiketaloudellisin perustein. Innovatiivinen tuotteistaminen on mukana niin kehittämishankkeissa kuin matkailuyritysten omissa toimenpiteissä. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään alueen matkailusesonkien ulkopuolisia aikoja varten kehitettäviin tuotteisiin ja palveluihin. Tuotteistamisessa pyritään ottamaan huomioon kestävä kehitys. Matkailumarkkinoinnin päävastuu on itse matkailuyrityksillä ja matkailun alueorganisaatiolla. Itä-Uudenmaan alueen matkailupalveluiden saavutettavuutta ja infrastruktuuria tullaan kohentamaan. Tämä tarkoittaa, että kohdeopastusta ja reititystä parannetaan, pysäköintipaikkoja ja -alueita varataan riittävästi sekä yksityis- että ryhmämatkailijoille, ja majoituskapasiteettia ja kongressitiloja pyritään lisäämään mahdollisuuksien mukaan. Matkailustrategia ohjaa myös alueellista julkisrahoitteista matkailututkimusta, johon Itä-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyystutkimuskin kuuluu. (Itä-Uudenmaan liitto 2006, ) ITÄ-UUSIMAA MATKAILUALUEENA 12

13 3 Itä-Uudenmaan matkailijoiden kulutus maakunnassa 3.1 Matkailijamäärät Voidaan sanoa, että mitä suuremmasta paikkakunnasta ja toiminnallisesti laajemmasta alueesta on kysymys, sitä vaikeampaa päiväkävijöiden määrän laskeminen on. Erityisesti kaupungeissa ongelman aiheuttavat päivittäinen työmatkaliikenne ja matkailijoiden vierailu useissa kohteissa saman matkan aikana. Päällekkäisyyksien tunnistamisessa vaaditaan huolellisuutta. Ja mitä monipuolisemmin tutkimusalue on saavutettavissa eri liikennevälineillä (maa, vesi, ilma), sitä vaikeampaa ja työläämpää on päiväkävijöiden määrän mittaaminen. Onkin syytä painottaa, että päiväkävijöiden kohdalla on kysymys aina jonkinlaisesta arviosta. (Kauppila 2001.) Taulukossa 4 on arvioita Itä-Uudenmaan päiväkävijöiden ja maakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määristä yöpymismuodon mukaan. Määrät on arvioitu matkailijahaastattelujen, majoitustilastojen sekä mökkiläis- ja itäuusmaalaiskyselyjen perusteella. Tilastoista saatuja yöpymisten, vapaaajan asuntojen ja kotitalouksien määriä verrattiin matkailijahaastatteluiden maakunnassa yöpyneiden suhteelliseen osuuteen koko otoksesta. ryhmä yöpymiset viipymä keskimäärin (vrk) matkailijamäärä Päiväkävijät Hotellivieraat , Muuta majoitusta käyttävät (esim. B&B) , Vierasvenesatamissa yöpyvät , Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvät , Omassa mökissä yöpyvät ,6 (vuodessa) Yhteensä Taulukko 4. Itä-Uudenmaan matkailijamäärät, yöpymiset ja viipymä vuonna ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 13

14 3.2 Päiväkävijöiden kulutus Vuonna 2009 kukin päiväkävijä kulutti alueella keskimäärin 48,61 euroa. Päiväkävijöiden kokonaismääräksi arvioitiin noin ; siten päiväkävijät jättivät Itä-Uudellemaalle yhteensä euroa. Tämä matkailijaryhmä käytti eniten rahaa vähittäiskaupoissa sekä ravintoloissa, baareissa ja kahviloissa (taulukko 5). Keskimäärin päiväkävijä teki ostoksia vähittäiskaupasta melkein 20 eurolla. kulutuskohde Taulukko 5. Päiväkävijöiden kulutus kulutuskohteittain. Kulutus ( ) / vuorokausi / päivämatkailija Kulutus ( ) / vuosi / kaikki päivämatkailijat Ravintolat, baarit, kahvilat 17, Palvelut ja huvit 1, Huoltoasemat 3, Vähittäiskauppa 19, Pakoitusmaksut, venemaksut 0, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 6, Kokonaiskulutus 48, Hotellivieraiden kulutus Kukin hotellivieras käytti keskimäärin 132,34 euroa vuorokaudessa matkallaan Itä-Uudellamaalla. Heidän keskiviipymänsä oli 1,6 vuorokautta; siten jokainen hotellissa asunut matkailija jätti alueelle 211,74 euroa. Hotellivieraiden kokonaiskulutus oli euroa vuonna Eri kulutuskohteista majoitussektori hyötyi luonnollisesti eniten tämän ryhmän kulutuksesta: hotellivieras maksoi keskimäärin lähes 50 euroa yöpymisestään vuorokaudessa. Muita merkittäviä kulutuskohteita olivat ravintolat ja vähittäiskauppa (ks. taulukko 6). ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 14

15 kulutuskohde Taulukko 6. Hotellivieraiden kulutus eri kulutuskohteisiin. Kulutus ( ) / vuorokausi / hotellivieras Kulutus ( ) / vuosi / kaikki hotellivieraat Majoitus 49, Ravintolat, baarit, kahvilat 38, Palvelut ja huvit 6, Huoltoasemat 4, Vähittäiskauppa 27, Pakoitusmaksut, venemaksut 0, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 4, Kokonaiskulutus 132, Muussa majoituksessa yöpyneiden kulutus Muu majoitus -ryhmään kuuluvat leirintäalueilla, B&B:ssä ja majataloissa yöpyvät matkailijat. Näistä matkailijoista kukin käytti keskimäärin 73,40 euroa vuorokaudessa ja heidän keskiviipymänsä oli 1,97 vuorokautta. Tilastojen mukaan tämän matkailijaryhmän yöpymisten määrä vuonna 2009 oli , joten ryhmän kokonaiskulutus alueella oli euroa. Suurimman hyödyn tästä ryhmästä sai vähittäiskauppa, noin 23 euroa vuorokaudessa kutakin matkailijaa kohden eli yhteensä noin euroa (taulukko 7). kulutuskohde Kulutus ( ) / vuorokausi / matkailija Taulukko 7. Muussa majoituksessa yöpyneiden kulutus eri kulutuskohteisiin. Kulutus ( ) / vuosi / kaikki matkailijat Majoitus 19, Ravintolat, baarit, kahvilat 17, Palvelut ja huvit 3, Huoltoasemat 4, Vähittäiskauppa 23, Pakoitusmaksut, venemaksut 0, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 5, Kokonaiskulutus 73, ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 15

16 3.5 Vierasvenesatamissa yöpyneiden kulutus Matkailijat, jotka yöpyivät omissa veneissään Loviisan tai Porvoon vierasvenesatamissa, olivat satamassa keskimäärin 2,77 vuorokautta, ja he kuluttivat 57,1 euroa vuorokaudessa henkilöä kohden. Vuonna 2009 vierasvenesatamissa yöpyi 3467 venekuntaa, joissa oli tutkimuksen mukaan keskimäärin 3 henkeä. Tämä tarkoittaa, että yöpymisvuorokausia oli yhteensä Matkailijaryhmä kulutti Itä-Uudellamaalla yhteensä yli 1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Myös tämä matkailijaryhmä käytti eniten rahaa vähittäiskauppaan. Seuraavaksi eniten tuloja saivat ravintola-ala ja huoltoasemat. kulutuskohde Kulutus ( ) / vuorokausi / matkailija Taulukko 8. Vierasvenesatamissa yöpyneiden kulutus kulutuskohteittain. Kulutus ( ) / vuosi / matkailija Ravintolat, baarit, kahvilat 14, Palvelut ja huvit 1, Huoltoasemat 11, Vähittäiskauppa 18, Pakoitusmaksut, venemaksut 4, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 6, Kokonaiskulutus 57, Kesämökkiläisten kulutus Alueen kesämökkiläisille lähetetyn kyselyn avulla pyrittiin selvittämään, kuinka paljon kesämökit olivat käytössä vuodessa. Tämän tutkimuksen perusteella ne olivat käytössä keskimäärin 76 vuorokautta vuodessa ja keskimäärin niissä yöpyi 2,32 henkilöä. Alueella on yhteensä kesämökkiä. Tämän laskelman perusteella kesämökeissä vietettiin vuodessa noin kaksi miljoonaa yötä. Haastattelujen perusteella ilmeni, että kesämökkiläisen viipymä oli keskimäärin 22,73 yötä vuodessa. Kunkin kesämökkiläisen keskimääräinen päiväkohtainen kulutus on 22,17 euroa. Tämä tarkoittaa, että kesämökkiläisten kokonaiskulutus alueella oli euroa vuonna Myös kesämökkiläiset kuluttivat eniten rahaa vähittäiskauppaan. Taulukko 9 esittää, miten kesämökkiläisten ja heidän vieraidensa kuluttama raha jakautuu eri kulutuskohteisiin. ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 16

17 kulutuskohde Taulukko 9. Kesämökkiläisten kulutus kulutuskohteittain. Kulutus ( ) / vuorokausi / kesämökkiläinen Kulutus ( ) / vuosi / kaikki kesämökkiläiset Ravintolat, baarit, kahvilat 2, Palvelut ja huvit 0, Huoltoasemat 2, Vähittäiskauppa 12, Pakoitusmaksut, venemaksut 0, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 3, Kokonaiskulutus 22, Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden kulutus Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvien määrä selvitettiin kotitalouksille lähetetyn kyselyn avulla. Kyselyn perusteella Itä-Uudenmaan kussakin kotitaloudessa oli yöpyviä vierailijoita 19 yönä vuonna Vierailijaseurueen koko oli keskimäärin kolme henkilöä. Vierailijat viettivät sukulaisten ja tuttavien luona kaikkiaan yöpymisvuorokautta. Matkailijahaastattelujen mukaan tämän ryhmän matkailijat käyttivät keskimäärin 38,54 euroa vuorokaudessa matkansa aikana ja viettivät alueella keskimäärin 4,37 vuorokautta. Siten tämä ryhmä nousi Itä-Uudenmaan tärkeimmäksi matkailijaryhmäksi: heidän kokonaiskulutuksensa vuonna 2009 oli liki 74 miljoonaa euroa. Vähittäiskauppa, ravintolat, baarit, kahvilat ja huoltoasemat olivat sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden tärkeimmät kulutuskohteet (taulukko 10). kulutuskohde Kulutus ( ) / vuorokausi / matkailija Taulukko 10. Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden kulutus kulutuskohteittain. Kulutus ( ) / vuosi / kaikki matkailijat Ravintolat, baarit, kahvilat 10, Palvelut ja huvit 2, Huoltoasemat 3, Vähittäiskauppa 18, Pakoitusmaksut, venemaksut 0, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 2, Kokonaiskulutus 38, ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 17

18 3.8 Matkailijaryhmien kulutusten vertailu Taulukko 11 esittää menomenetelmän keskeiset tulokset. Sen mukaan eniten rahaa koko vuoden aikana käyttänyt matkailijaryhmä oli sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden ryhmä. Myös päiväkävijöiden kokonaiskulutus oli merkittävä. Tulos sinänsä ei ole yllättävä, koska Itä-Uudenmaan kotitalouksissa ja kesämökeillä käy ja yöpyy matkailijoita ympäri vuoden. Varsinainen kesäsesonki, jolloin maakunnassa yövytään eniten vierasvenesatamissa ja leirintäalueilla (muu majoitus), on lyhyt. ryhmä Kulutus ( ) / vuorokausi / matkailija päiväkävijät ja yöpymiset / vuosi kokonais- KULUTUS (, sis. alv) / vuosi Päiväkävijät 48, Hotellivieraat 132, Muuta majoitusta käyttävät (esim. B&B) 73, Vierasvenesatamissa yöpyvät 57, Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvät 38, Omassa mökissä yöpyvät 22, Välitön matkailutulo menomenetelmän mukaan Taulukko 11. Matkailijaryhmien kulutusten vertailu. 3.9 Kokonaismatkailutulo menomenetelmän mukaan Kun kaikkien matkailijoiden keskimääräinen rahankulutus eri kulutuskohteisiin sekä matkailijoiden kokonaisviipymä alueella on tiedossa, voidaan laskea matkailijoiden kokonaiskulutus eri kulutuskohteisiin. Taulukosta 13 ilmenee, että matkailijat käyttivät eniten rahaa ostoksiin vähittäiskaupassa, melkein 86 miljoonaa euroa. Lisäksi myös alueen ravintolat sekä huoltoasemat hyötyvät matkailusta paljon. Matkailu tuo majoitusalalle noin kuuden miljoonan euron liikevaihdon menomenetelmän mukaan. Majoitusala on ainoa ala, joka myy palvelujaan pääasiassa vain matkailijoille. Kuusi miljoona euroa on summana pieni, kun sitä vertaa vähittäiskaupan 86 miljoonaan euroon, mutta tulosta ei voida pitää yllättävänä, koska maakunnassa on oikeastaan vain yksi iso majoitusalan toimija. Kaikki muut majoitusyksiköt ovat pienehköjä. Taulukon 12 oikeanpuoleisessa sarakkeessa esitetään eri kulutuskohteiden matkailutulot ilman arvonlisäveroa. Arvonlisäverokanta vaihtelee ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 18

19 aloittain. Lisäksi bensiinin hinnassa on myös muita veroja. Arvonlisävero ei jää alueelle, joten arvonlisäverottomat tulot ovat ne matkailutulot, jotka menomenetelmän mukaan jäävät maakuntaan. Kokonaismatkailutulo ilman arvonlisäveroa oli menomenetelmän mukaan hieman yli 155 miljoonaa euroa. kulutuskohde kokonaismatkailutulo (, sis. alv) Taulukko 12. Kokonaismatkailutulo menomenetelmän mukaan vuonna kokonaismatkailutulo (, ilman alv.) Majoitus Ravintolat Vähittäiskauppa Palvelut Huoltoasemat Pakoitusmaksut Liikenne Muut menot Kokonaismatkailutulot ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 19

20 4 Itäuusmaalaisten yritysten matkailutulo vuonna Matkailutoimialat Tulovaikutusten lähtökohtana ovat Tilastokeskuksen vuoden 2008 tilastot Itä-Uudenmaan yritysten kokonaisliikevaihdoista, koska vuoden 2009 tilastoja ei ollut saatavilla. Vuoden 2008 lukuja muokattiin, koska lähes kaikkien toimialojen liikevaihto supistui vuoden 2009 aikana. Vähennys oli yleisesti 3,7 prosenttia, mutta vähittäiskaupan osalta vain 1,7 prosenttia (esim. Tilastokeskus 2010a; Tilastokeskus 2010b). Suurin kokonaisliikevaihto matkailutuloa saavilla aloilla oli tukku- ja vähittäiskaupan alalla, noin 450 miljoonaa euroa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kokonaisliikevaihto oli noin 81 miljoonaa euroa. Pienin kokonaisliikevaihto oli matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toimialalla, noin 5,9 miljoonaa euroa. Tällä toimialalla on myös kaikkein vähiten yrityksiä (17 kpl). Toimialojen yhteenlaskettu kokonaisliikevaihto oli 894,6 miljoonaa euroa. Matkailulle tyypillisillä toimialoilla (toimialat, jotka tarjoavat suhteellisen paljon palveluja matkailijoille) suurin kokonaisliikevaihto oli kuljetus- ja varastointialalla, noin 180 miljoonaa euroa. On kuitenkin huomioitava, että kuljetus- ja varastointialalla on paljon yrityksiä, jotka eivät täytä matkailuyrityksen kriteerejä. Näitä yrityksiä ei ole eroteltu tässä tutkimuksessa. Tältä toimialalta ei myöskään saatu yhtään vastausta, joten arvioitaessa tämän toimialan matkailun tulovaikutuksia käytettiin apuna aiemmin tehtyjä vastaavia tutkimuksia matkailun myynnin prosenttiosuuden ja tulokertoimen kohdalla. Liikenteen (kuljetus ja varastointi) matkailuosuudeksi on tässä tutkimuksessa arvioitu viisi prosenttia toisin sanoen viisi prosenttia alan liikevaihdosta on laskettu tulevan matkailusta. Taulukossa 13 on esitelty arvioitu kokonaisliikevaihto toimialoittain vuodelle Luvut ovat arvonlisäverottomia. ITÄUUSMAALAISTEN YRITYSTEN MATKAILUTULO VUONNA

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 1 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 1 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari,

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari, Suomalaisten matkailu Viroon The Baltic Guide seminaari, 13.1.216 Esityksen teemat 1. Suomalaisten matkat Viroon eri tietolähteet 2. Matkailijakohtainen rahankäytön profiili 3. Suomalaisten matkailijoiden

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Loppuraportti (osa 2). Tulo- ja työllisyysvaikutukset

Matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Loppuraportti (osa 2). Tulo- ja työllisyysvaikutukset Matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Loppuraportti (osa 2). Tulo- ja työllisyysvaikutukset Noora Tahvanainen Eero Vatanen Raija Komppula Sisällysluettelo 1. Johdanto...

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Osa I. Matkailijoiden päivittäinen rahankäyttö Noora Tahvanainen Raija Komppula Eero Vatanen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2.

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti

KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti Jenni Mikkonen ja Ira Lahovuo Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄ,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos PÄIJÄT-HÄME Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 12 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos VARSINAIS-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 212 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot...3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...4

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

The Baltic Guide -julkaisut

The Baltic Guide -julkaisut The Baltic Guide julkaisut The Baltic Guide matkailulehti on ilmestynyt jo 23 vuotta. Tavoita ostovoimaiset Viron matkailijat suomen, englannin, venäjän ja vironkielisten julkaisujemme kautta. Lehtien

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

RUKA NORDIC TAPAHTUMAN AIKAANSAAMA MATKAILUKULUTUS KUUSAMOSSA A k t i v i t e e t t i m a t k a i l u 1

RUKA NORDIC TAPAHTUMAN AIKAANSAAMA MATKAILUKULUTUS KUUSAMOSSA A k t i v i t e e t t i m a t k a i l u 1 RUKA NORDIC 2016 -TAPAHTUMAN AIKAANSAAMA MATKAILUKULUTUS KUUSAMOSSA 24.1.2017 A k t i v i t e e t t i m a t k a i l u 1 Yleisökysely Ruka Nordic 2016 -tapahtuman yleisölle tehtiin haastattelututkimus,

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Hilkka Lassila, Savonia-amk Oy Hankkeen tuloksista Matkailun taloudelliset vaikutukset merkittäviä Vaikututuksia pyrittiin arvioimaan eri menetelmillä

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus

Visit Finland matkailijatutkimus 2 Visit Finland matkailijatutkimus Kesä 2016 (touko-lokakuu) Visit Finland tutkimuksia 7 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Matkat Suomeen ulkomailta... 6 Matkan kesto

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, helmikuu Vapaa-ajanmatkat helmikuussa 2010 Suomalaiset tekivät helmikuussa yhteensä 410 000 yöpymisen sisältänyttä vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Matkoja,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos ETELÄ-SAVO Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo ETELÄ-SAVO... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi - Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi - Aki Kauranen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Asema

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot