Jarmo Ritalahti Eva Holmberg (toim.) ITÄ-UUDENMAAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jarmo Ritalahti Eva Holmberg (toim.) ITÄ-UUDENMAAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS 2009"

Transkriptio

1 Jarmo Ritalahti Eva Holmberg (toim.) ITÄ-UUDENMAAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS 2009 Haaga-Helia tutkimuksia 3/2010

2 Julkaisujen myynti HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kirjoittajat ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIAn julkaisusarja Tutkimuksia 3/2010 Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Teoksen valokopiointi kielletty, ellei valokopiointiin ole hankittu lupaa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry, Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. Julkaisija: Taitto: Kannen suunnittelu: Kannen kuva: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Oy Graaf Ab / Riina Nyberg Tarja Leponiemi ISSN: ISBN:

3 Sisällys 1 Johdanto Projektin tausta ja tavoitteet Käytetyt käsitteet Tutkimuksen toteutus Itä-Uusimaa matkailualueena Itä-Uudenmaan matkailijoiden kulutus maakunnassa Matkailijamäärät Päiväkävijöiden kulutus Hotellivieraiden kulutus Muussa majoituksessa yöpyneiden kulutus Vierasvenesatamissa yöpyneiden kulutus Kesämökkiläisten kulutus Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden kulutus Matkailijaryhmien kulutusten vertailu Kokonaismatkailutulo menomenetelmän mukaan Itäuusmaalaisten yritysten matkailutulo vuonna Matkailutoimialat Kokonaismatkailutulo tulomenetelmän mukaan Meno- ja tulomenetelmän tulosten vertailu Vertailu Ahvenanmaan vuoden 2008 tutkimukseen Matkailun työllistävä vaikutus Itä-Uudellamaalla vuonna Yhteenveto Lähteet SISÄLLYS 3

4 1 Johdanto 1.1 Projektin tausta ja tavoitteet Itä-Uusimaa on suosittu matkailumaakunta Etelä-Suomessa pääkaupunkiseudun itäpuolella. Alueen suosituimmat matkailukohteet ovat Porvoon ja Loviisan kaupungit. Muita merkittäviä, matkailijoiden suosimia käyntikohteita ovat muun muassa Pukaron Paroni Lapinjärvellä ja Strömforsin ruukki Ruotsinpyhtäällä, joka on osa nykyistä Loviisaa. Vuosina tehty Itä-Uudenmaan kävijätutkimus osoitti, että suuri osa maakunnan matkailijoista oli päiväkävijöitä. He käyttivät paljon muun muassa kahvila- ja ravintolapalveluja, mutta käytetyn rahan määrää ei tässä tutkimuksessa selvitetty. Myöskään kokonaismatkailijamäärää ei tuolloin selvitetty, ei edes päiväkävijöiden osalta. (Taipale 2007.) Jotta maakunnan matkailun todellinen laajuus ja volyymi selviäisivät, maakuntaliitto ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu päättivät rahoittaa uuden tutkimushankkeen toteutettavaksi vuonna Tutkimushankkeessa selvitettiin Itä-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset matkailijahaastattelujen, mökkiläisille ja itäuusmaalaisille kohdistettujen kyselyjen sekä yrityskyselyn avulla. Kyse on niin sanotusta pohjoismaisesta mallista, jossa menomenetelmällä selvitetään matkailijoiden rahankäyttöä ja tulomenetelmällä matkailutuloa sitä saavilta yrityksiltä. Tutkimushankkeen tavoitteena on helpottaa maakunnalliseen matkailuun ja matkailun kehittämiseen liittyvää päätöksentekoa. Saadut tulokset ovat erityisen tärkeitä nyt, kun Itä-Uudenmaan liitto liittyy vuoden 2011 alussa osaksi suurempaa Uudenmaan liittoa, jonka toiminnassa matkailulla ei ole ehkä ollut yhtä suurta merkitystä kuin Itä-Uudenmaan liitossa. Itä-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyystutkimus on maakunnalle räätälöity tutkimus, jonka aineisto kerättiin vuoden 2009 aikana. Matkailijahaastattelut tehtiin maakunnan tärkeimmissä matkailukohteissa, Porvoossa ja Loviisassa. Paljon kävijöitä keräävää Pukaron Paronia ei valittu haastattelukohteeksi, koska aiemmasta tutkimuksesta selvisi, että haastatteluja on vaikea saada, kävijöiden viipymä on lyhyt eikä kohdetta JOHDANTO 4

5 miellettä mitenkään osaksi Itä-Uuttamaata. Itäuusmaalaisten, mökkiläisten ja yrityksien otosten koot ja maantieteellinen jakauma perustuvat kuntien asukaslukuihin sekä vapaa-ajan asuntojen ja yritysten määrään niissä. Tutkimusprojektin projektipäällikkönä toimi yliopettaja, FL Jarmo Ritalahti HAAGA-HELIAsta. Projektikoordinaattorina vuoden 2009 ajan HAAGA-HELIAssa työskenteli restonomi (AMK) Tanja Buch, jonka opinnäytetyö käsittelee tutkimuksen menomenetelmäosiota. Tulomenetelmäosiosta opinnäytetyön teki opiskelija Irina Silander. Molempien opinnäytetyöt valmistuvat lukuvuoden aikana. Tutkimuksen suunnittelussa ja aineiston analyysissa on ollut mukana HAAGA-HELIAn lehtori, KTL Eva Holmberg sekä suunnittelussa yliopettaja, KTL Aarni Moisala. Opiskelijoiden tukena erityisesti aineiston käsittelyssä on ollut opettaja, HuK Lauri Perkki. Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut Itä- Uudenmaan matkailutoimikunta. Tämä projektiraportin tulokset perustuvat Tanja Buchin menomenetelmätutkimukseen ja Irina Silanderin tulomenetelmätutkimukseen. 1.2 Käytetyt käsitteet Matkailija Matkailijaksi selvityksessä määriteltiin UNWTO:n (The World Tourism Organization) matkailijamääritelmän mukaisesti henkilö, joka tilapäisesti siirtyy tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle vapaa-ajanvietto-, liikematkatai muussa tarkoituksessa (Jyvälä 1981, 8). Tässä selvityksessä esimerkiksi sukulaisten ja tuttavien luona sekä myös omalla loma-asunnollaan yöpyvät henkilöt on laskettu matkailijoiksi, jos heidän vakituinen asuinkuntansa on eri kuin loma-asunnon sijaintikunta. Pohjoismainen malli Suomessa matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia on tutkittu lähinnä pohjoismaisella mallilla, joka on esitelty yksityiskohtaisesti Matkailun edistämiskeskuksen (1983) julkaisussa. Malli jakautuu tulo- ja menomenetelmään. JOHDANTO 5

6 Menomenetelmä Menomenetelmä perustuu siihen, että matkailijoita pyydetään arvioimaan alueella eri kulutuskohteisiin kuluttamansa rahamäärä (ÅSUB 2009). Menomenetelmätutkimus keskittyy vain välittömiin tulovaikutuksiin. Tulomenetelmä Tulomenetelmällä tutkitaan matkailun taloudellisia vaikutuksia yrityskyselyn avulla. Kyselyssä yrityksiä pyydetään arvioimiaan matkailun osuutta liikevaihdostaan prosentteina (ÅSUB 2009). Tulomenetelmätutkimuksen avulla voidaan analysoida alueen matkailun välittömiä, välillisiä ja johdettuja tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja verotulovaikutuksia. Välitön matkailutulo Välitön matkailutulo on yritysten saama liikevaihto, kun matkailijat ostavat tavaroita ja palveluja. Välitön matkailutulo voidaan määritellä myös matkailijoiden alueella käyttämäksi rahamääräksi ilman arvonlisäveroa (ÅSUB 2009). Välillinen matkailutulo Välillinen matkailutulo tarkoittaa liikevaihdon lisäystä, joka syntyy hankintayrityksissä, kun matkailutuloa saavat yritykset ostavat näiltä tavaroita ja palveluja (Kutilainen 2004). Matkailun välillisen tulokertoimen on todettu vaihtelevan Suomessa 1,2 1,5 (Laakkonen 2002). Välitön työllisyysvaikutus Välitön työllisyysvaikutus tarkoittaa matkailijoilta saatavaa liikevaihtoa vastaavien työpaikkojen määrää henkilötyövuosina matkailun niin sanotuissa hyödynsaajayrityksissä (Kutilainen 2004). 1.3 Tutkimuksen toteutus Itä-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyystutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta: matkailijahaastatteluista sekä yrityksille, vapaa-ajan asuntojen omistajille ja itäuusmaalaisille suunnatuista kyselyistä. Projekti- JOHDANTO 6

7 suunnitelmassa matkailijahaastattelujen otoksen kooksi määriteltiin 2500, vapaa-ajan asuntojen omistajien otoksen kooksi 250, itäuusmaalaisten 500 ja yritysten 100. Matkailijahaastatteluissa sekä itäuusmaalaisten ja mökkiläisten kyselyissä selvitettiin matkailumenoja ja yrityskyselyissä matkailutuloja. Matkailijahaastattelut oli alun perin tarkoitus toteuttaa tammi joulukuussa 2009, mutta tavoite (2500) saavutettiin jo syksyllä. Pääosa haastatteluista tehtiin touko elokuussa, joka on maakunnan matkailun huippusesonki. Vastauksia saatiin kaikkiaan 2742, joista tämän tutkimuksen aineistona on käytetty 2694 vastausta. Sesongin aikana matkailijoita haastateltiin päivittäin Porvoossa ja Loviisassa. Porvoossa haastattelupaikat olivat Vanha Porvoo, jokiranta, kaupungin matkailutoimisto ja Citymarketin käytävä. Kaupungin matkailutoimisto ja Citymarketin käytävä olivat sateisten päivien haastattelupaikkoja. Loviisassa haastattelukohteet olivat Laivasillan alue ja kaupungin keskusta. Sesongin ulkopuolella talvella, keväällä ja syksyllä haastattelut tehtiin ainoastaan Vanhassa Porvoossa viikonloppuisin. (Ks. taulukko 1.) Paikka Lukumäärä % Porvoo, vanhakaupunki Porvoo, jokiranta Loviisa, laivasillan alue Loviisa, keskusta Porvoo, matkailutoimisto 67 2 Loviisa, muu paikka 66 2 Porvoo, Citymarketin käytävä 44 2 Yhteensä Porvoo yhteensä Loviisa yhteensä Taulukko 1. Matkailijahaastatteluiden paikat. Suurin osa haastatelluista oli suomalaisia (76 %) (taulukko 2). Suurin osa ulkomaisista vastaajista oli venäläisiä, ruotsalaisia ja saksalaisia, ja myös japanilaisten ja yhdysvaltalaisten osuus vastaajista oli merkittävä. Lukumäärä % Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä Taulukko 2. Suomessa ja ulkomailla asuvien vastaajien määrä. JOHDANTO 7

8 Itäuusmaalaisille ja maakunnan vapaa-ajan asuntojen omistajille suunnatut kyselyt tehtiin syksyllä Syksy valittiin kyselyn ajankohdaksi, koska myös vapaa-ajan asuntojen omistajille kesä on vilkkain matkailusesonki. Kysely oli postikysely, jossa lomakkeen lisäksi oli palautuskuori. Vastaushalukkuutta pyrittiin lisäämään palkinnoilla, jotka arvottiin vuoden 2009 lopussa. Itä-Uudellamaalla oli vuonna 2009 noin kotitaloutta ja vapaa-ajan asuntoa. Itäuusmaalaisilta saatiin 468 vastausta ja vapaa-ajan asunnon omistajilta 631 vastausta. Vapaa-ajan asunnon omistajilta kysyttiin myös heidän kiinnostustaan vapaa-ajan asuntojensa vuokraamiseen ulkopuolisille. Halukkaiden yhteystiedot annettiin Porvoon kaupungin matkailutoimistolle jatkotoimenpiteitä varten. Kyselyt vapaa-ajan asunnon omistajille ja itäuusmaalaisille tehtiin, koska iso osa matkailijoista yöpyy ystävien ja sukulaisten luona niin vakituisissa kuin vapaa-ajan asunnoissakin erityisesti kotimaan matkailussa. Matkailutuloja mittaavan tutkimuksen kohdeyrityksiksi otettiin yrityksiä, joiden liikevaihdosta ainakin osan oletettiin tulevan matkailukysynnästä. Tilastokeskuksen toimipaikkatilaston mukaan näitä yrityksiä olisi ollut Itä-Uudellamaalla hieman yli Yrityskysely oli internetkysely, joka lähetettiin yrityksille ensimmäisen kerran joulukuussa Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen kysely lähetettiin 84 yritykselle sadan sijasta. Joulukuussa ei saatu riittävästi vastauksia, joten kysely toistettiin sekä tammikuun alussa että lopussa. Vastausten määrä jäi kuitenkin niin vähäiseksi, että tuloksia on voitu käyttää tässä tutkimuksessa vain lisä- ja tukiaineistona. Varsinainen tulotutkimus tehtiin tilastoaineiston perusteella, jolloin tunnuslukuina käytettiin muiden vastaavien tutkimusten tunnuslukuja. JOHDANTO 8

9 2 Itä-Uusimaa matkailualueena Itä-Uusimaa on vuonna 2010 seitsemän kunnan (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo) ja hieman alle asukkaan kaksikielinen rannikkomaakunta Helsingistä itään. Itä-Uudenmaan kartassa (kuvio 1) kuntien lukumäärä on suurempi, koska maakunnassa tehtiin iso kuntaliitos vuoden 2010 alussa. Kartan kuntarakenne vastaa kuitenkin tutkimusajankohdan tilannetta Itä-Uudellamaalla. Kungsvägen Kuninkaantie Sipoo Sibbo Pukkila Askola Porvoo Borgå Myrskylä Mörskom Liljendal Pernaja Pernå Lapinjärvi Lappträsk Loviisa Lovisa Ruotsinpyhtää Strömfors Kuvio 1. Itä-Uudenmaan kartta (lähde: Porvoo 2010). Matkailun kannalta maakunnan liikenteellinen sijainti on hyvä, sillä sen halki kulkee Turusta Vaalimaan kautta Venäjälle johtava valtatie E18, joka yhdistää Suomen eteläisen rannikon Pietarin metropoliin. Sama valtaväylä mahdollistaa sujuvat yhteydet myös Suomen tärkeimpiin tavara- ja henkilösatamiin kuten Helsinkiin, Turkuun ja Kotkaan. Valtatie 6 liittää Itä-Uudenmaan itäiseen Suomeen ja Venäjän Karjalaan. Myös Helsinki- Vantaan lentokenttä ja pääkaupunkiseudun palvelut ovat hyvin lähellä. Itä-Uusimaa on yksi Suomen teollistuneimmista maakunnista. Merkittävimmät teollisuudenalat ovat kemianteollisuus, energiantuotanto ja ITÄ-UUSIMAA MATKAILUALUEENA 9

10 elintarviketeollisuus. Kemianteollisuus on keskittynyt Porvooseen, energiantuotanto Loviisaan ja elintarviketeollisuus Sipooseen. Suomen puolustusta varten luotiin 1000-luvun alussa muinaislinnojen ketju, joka seurasi Suomenlahden rannikkoa myös nykyisellä Itä-Uudellamaalla. Ilmeisesti Porvoon Linnamäellä oli jo viikinkiajalla, luvuilla, puolustuslinnoitus. Porvoon sijainti etelärannikolla Hämeeseen vievän jokiväylän varrella ja teiden risteyksessä teki alueesta tärkeän jo varhain. Lisäksi nykyisen maakunnan halki 1200-luvun lopulta lähtien kulkenut Suuri rantatie (myöhemmin Kuninkaantie) korosti alueen merkitystä koko valtakunnassa. Suomen valtiollisen historian merkittävimpiä tapahtumia olivat Porvoon valtiopäivät vuonna Valtiopäivillä, Suomen sodan vielä kestäessä, Suomen säädyt vannoivat uskollisuudenvalan Venäjän keisarille Porvoon tuomiokirkossa. Porvoon valtiopäivillä Suomi sai pitää luterilaisen uskonsa ja entisen lainsäädäntönsä, joka sisälsi muun muassa talonpoikien vuosisataiset vapaudet. Voidaan myös sanoa, että Suomi nousi juuri tällöin kansakunnaksi kansakuntien joukkoon sisäisesti itsenäisenä suuriruhtinaskuntana Venäjän imperiumissa. Itä-Uusimaa tunnetaan myös kulttuurimaakuntana. Alueella on edelleen Suomen vanhin rakennuskanta: Porvoon ja Loviisan vanhat kaupungit ja 1800-luvun puutalot sekä kartanot ja ruukit. Moni kartano on edelleen alkuperäisessä käytössään maatilana. Maakunnassa ovat vaikuttaneet useat kulttuuripersoonat. Kansallisrunoilijamme J.L. Runebergin koti sijaitsee Porvoossa ja Muumi-hahmojen äiti Tove Jansson vietti kesiään Itä-Uudenmaan saaristossa. Porvoo ja Loviisa houkuttelevat edelleen kuvataiteilijoita, musiikin tekijöitä ja kirjailijoita. Maakunnan kulttuuritapahtumia ovat muun muassa Avanti!-konsertit Porvoossa, Sibelius-päivät Loviisassa ja Sipoon viulukonsertit. Itäuusmaalaisia ja valtakunnallisestikin tunnettuja perinneruokia ovat esimerkiksi Runebergin tortut, erilaiset juustot, kalaherkut, palvatut lihat, leivät, suklaat ja marjat. Itä-Uudenmaan matkailijatutkimuksen (Taipale 2007, 40 41) mukaan matkailu maakuntaan oli selkeästi päivämatkailua. Matkailijat saapuivat maakuntaan viettämään vapaa-aikaansa ja tutustumaan paikalliseen kulttuuriin. Suurin osa omatoimimatkailijoista oli keski-ikäisiä suomalaisia, jotka asuivat pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla tai muissa Itä-Uudenmaan naapurimaakunnissa. Tyypillinen seurue oli juuri keski-ikäinen pariskunta, joka vietti kohteessa vain muutamia tunteja. He käyttivät oleskelunsa aikana erityisesti ravintola- ja kahvilapalveluja. Kävijät olivat tyytyväisiä palvelujen laatuun, mutta pitivät niitä hieman kalliina. Myös nuorten aikuisten osuus kävijöistä oli suuri, mutta lapsiperheitä Itä-Uu- ITÄ-UUSIMAA MATKAILUALUEENA 10

11 simaa ei tuntunut houkuttelevan. Usealle kävijälle maakunta oli tuttu kohde, jossa käydään säännöllisesti. Porvoo matkailukohteena on yksi Suomen tunnetuimmista. Kaupungin käyntikohteita ja nähtävyyksiä ovat Vanha Porvoo ja Tuomiokirkon alue, jokiranta, Brunbergin myymälät ja Haikon kartano. Vuonna 2009 Tuomiokirkon kävijämäärä oli korkea, yli , mikä johtui kirkon uudelleen avaamisesta vuonna 2008 tuhopolttokorjausten jälkeen. Lisäksi Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlavuosi lisäsi kävijöiden halukkuutta tutustua kaupungin historiaan. Porvoon kaupungin matkailutoimistossa kävi vuoden 2009 aikana asiakasta. Taulukko 3 kuvaa Porvoon tärkeimpien matkailukohteiden kävijämääriä vuonna Kohde kävijämäärä Porvoon tuomiokirkko Porvoon museo J.L. Runebergin koti Walter Runebergin veistoskokoelma Taulukko 3. Porvoon tärkeimpien matkailukohteiden kävijämäärät vuonna Lähde: Porvoon kaupungin matkailutoimisto (2010). Kaupungissa on myös useita valtakunnallisestikin tunnettuja ravintoloita ja kahviloita. Lisäksi Porvoon läheisyydessä on useita golfkenttiä. Porvoon-kävijät käyvät kaupungin lisäksi matkallaan usein myös Loviisassa ja Sipoossa. Loviisan kaupunki on matkailukohteena Porvoota pienempi, mutta Itä-Uudenmaan toinen suosittu matkailukohde. Loviisan suosittuja vierailukohteita ovat Laivasilta, vierasvenesatama, Vanha- ja alakaupunki, Loviisan kirkko ja Svartholman merilinnoitus. Loviisa tunnetaan idyllisenä merikaupunkina, mikä selittää suosituimmat käyntikohteet. Svartholman näyttelyn kävijämäärä oli kesällä 2009 yli 4 200, Loviisan museon noin ja syksyn Wanhassa Wara Parempi -tapahtuman noin Kaupungin raatihuoneella sijaitsevassa matkailutoimistossa kävi asiakasta vuonna (Loviisan kaupungin matkailutoimisto 2010.) Itä-Uudenmaan majoituskapasiteetti on pieni, mikä johtuu maakunnan pienestä koosta ja pääkaupunkiseudun läheisyydestä. Porvoon kaupungin matkailutoimiston (Jaakkola, M ) mukaan Porvoossa on 1032 vuodepaikkaa, joista 871 on Tilastokeskuksen luokituksen mukaisissa majoitusliikkeissä. Loviisan kaupungin matkailutoimiston (Bruce, J ) mukaan kaupungissa on 700 vuodepaikkaa, joista 127 on Tilastokeskuksen luokituksen mukaisissa majoitusliikkeissä. Maakunnan matkailuelinkeinon kehittämistehtävissä on useita toimijoita. Vuoden 2010 loppuun asti matkailun kehittämistä ohjaa Itä-Uu- ITÄ-UUSIMAA MATKAILUALUEENA 11

12 denmaan liitto, jossa matkailukoordinointia hoitaa maakuntahallituksen asettama Itä-Uudenmaan matkailutoimikunta. Matkailutoimikunta on liiton virallinen asiantuntijaelin ja toimikunnan sihteerinä toimii liiton aluekehityssihteeri. Matkailutoimikunnan keskeisin tehtävä on Itä-Uudenmaan matkailustrategian toteutumisen seuranta. Matkailustrategia on tehty antamaan suuntaviivat matkailun kehittämiselle vuosina (Itä-Uudenmaan liitto 2006, 4 8.) Itä-Uudenmaan matkailustrategian visio on olla helposti tavoitettava yhtenäinen matkailualue, joka kehittää ja tarjoaa laadukkaita matkailutuotteita ja -palveluja ympäri vuoden sekä yksittäis-, ryhmä- että yritysmatkailijoille. Visio kuvaa Itä-Uudenmaan matkailun haluttua tulevaisuudenkuvaa. Strategian painopisteitä ovat yritysmatkailun, saariston matkailupalveluiden ja tapahtumien kehittäminen sekä sähköisen kauppapaikan luominen. Painopisteet perustuvat kestävään kehitykseen. Matkailustrategialle on määritelty määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joita seurataan niille asetetuilla mittareilla ja seurantavoilla. (Itä-Uudenmaan liitto 2006, ) Matkailustrategian keskeiset toimenpiteet on jaettu viiteen toimenpidekokonaisuuteen: alueorganisaatiotoiminta innovatiivinen tuotteistaminen markkinointi ja matkailunedistäminen tutkimus, koulutus ja laatu sekä saavutettavuus ja matkailun infrastruktuuri. Alueorganisaation tehtävä on muun muassa toimia matkailustrategian mukaisesti ja edistää matkailun taloudellista kehitystä. Toisin sanoen alueorganisaatio toimii tuloshakuisesti liiketaloudellisin perustein. Innovatiivinen tuotteistaminen on mukana niin kehittämishankkeissa kuin matkailuyritysten omissa toimenpiteissä. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään alueen matkailusesonkien ulkopuolisia aikoja varten kehitettäviin tuotteisiin ja palveluihin. Tuotteistamisessa pyritään ottamaan huomioon kestävä kehitys. Matkailumarkkinoinnin päävastuu on itse matkailuyrityksillä ja matkailun alueorganisaatiolla. Itä-Uudenmaan alueen matkailupalveluiden saavutettavuutta ja infrastruktuuria tullaan kohentamaan. Tämä tarkoittaa, että kohdeopastusta ja reititystä parannetaan, pysäköintipaikkoja ja -alueita varataan riittävästi sekä yksityis- että ryhmämatkailijoille, ja majoituskapasiteettia ja kongressitiloja pyritään lisäämään mahdollisuuksien mukaan. Matkailustrategia ohjaa myös alueellista julkisrahoitteista matkailututkimusta, johon Itä-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyystutkimuskin kuuluu. (Itä-Uudenmaan liitto 2006, ) ITÄ-UUSIMAA MATKAILUALUEENA 12

13 3 Itä-Uudenmaan matkailijoiden kulutus maakunnassa 3.1 Matkailijamäärät Voidaan sanoa, että mitä suuremmasta paikkakunnasta ja toiminnallisesti laajemmasta alueesta on kysymys, sitä vaikeampaa päiväkävijöiden määrän laskeminen on. Erityisesti kaupungeissa ongelman aiheuttavat päivittäinen työmatkaliikenne ja matkailijoiden vierailu useissa kohteissa saman matkan aikana. Päällekkäisyyksien tunnistamisessa vaaditaan huolellisuutta. Ja mitä monipuolisemmin tutkimusalue on saavutettavissa eri liikennevälineillä (maa, vesi, ilma), sitä vaikeampaa ja työläämpää on päiväkävijöiden määrän mittaaminen. Onkin syytä painottaa, että päiväkävijöiden kohdalla on kysymys aina jonkinlaisesta arviosta. (Kauppila 2001.) Taulukossa 4 on arvioita Itä-Uudenmaan päiväkävijöiden ja maakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määristä yöpymismuodon mukaan. Määrät on arvioitu matkailijahaastattelujen, majoitustilastojen sekä mökkiläis- ja itäuusmaalaiskyselyjen perusteella. Tilastoista saatuja yöpymisten, vapaaajan asuntojen ja kotitalouksien määriä verrattiin matkailijahaastatteluiden maakunnassa yöpyneiden suhteelliseen osuuteen koko otoksesta. ryhmä yöpymiset viipymä keskimäärin (vrk) matkailijamäärä Päiväkävijät Hotellivieraat , Muuta majoitusta käyttävät (esim. B&B) , Vierasvenesatamissa yöpyvät , Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvät , Omassa mökissä yöpyvät ,6 (vuodessa) Yhteensä Taulukko 4. Itä-Uudenmaan matkailijamäärät, yöpymiset ja viipymä vuonna ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 13

14 3.2 Päiväkävijöiden kulutus Vuonna 2009 kukin päiväkävijä kulutti alueella keskimäärin 48,61 euroa. Päiväkävijöiden kokonaismääräksi arvioitiin noin ; siten päiväkävijät jättivät Itä-Uudellemaalle yhteensä euroa. Tämä matkailijaryhmä käytti eniten rahaa vähittäiskaupoissa sekä ravintoloissa, baareissa ja kahviloissa (taulukko 5). Keskimäärin päiväkävijä teki ostoksia vähittäiskaupasta melkein 20 eurolla. kulutuskohde Taulukko 5. Päiväkävijöiden kulutus kulutuskohteittain. Kulutus ( ) / vuorokausi / päivämatkailija Kulutus ( ) / vuosi / kaikki päivämatkailijat Ravintolat, baarit, kahvilat 17, Palvelut ja huvit 1, Huoltoasemat 3, Vähittäiskauppa 19, Pakoitusmaksut, venemaksut 0, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 6, Kokonaiskulutus 48, Hotellivieraiden kulutus Kukin hotellivieras käytti keskimäärin 132,34 euroa vuorokaudessa matkallaan Itä-Uudellamaalla. Heidän keskiviipymänsä oli 1,6 vuorokautta; siten jokainen hotellissa asunut matkailija jätti alueelle 211,74 euroa. Hotellivieraiden kokonaiskulutus oli euroa vuonna Eri kulutuskohteista majoitussektori hyötyi luonnollisesti eniten tämän ryhmän kulutuksesta: hotellivieras maksoi keskimäärin lähes 50 euroa yöpymisestään vuorokaudessa. Muita merkittäviä kulutuskohteita olivat ravintolat ja vähittäiskauppa (ks. taulukko 6). ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 14

15 kulutuskohde Taulukko 6. Hotellivieraiden kulutus eri kulutuskohteisiin. Kulutus ( ) / vuorokausi / hotellivieras Kulutus ( ) / vuosi / kaikki hotellivieraat Majoitus 49, Ravintolat, baarit, kahvilat 38, Palvelut ja huvit 6, Huoltoasemat 4, Vähittäiskauppa 27, Pakoitusmaksut, venemaksut 0, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 4, Kokonaiskulutus 132, Muussa majoituksessa yöpyneiden kulutus Muu majoitus -ryhmään kuuluvat leirintäalueilla, B&B:ssä ja majataloissa yöpyvät matkailijat. Näistä matkailijoista kukin käytti keskimäärin 73,40 euroa vuorokaudessa ja heidän keskiviipymänsä oli 1,97 vuorokautta. Tilastojen mukaan tämän matkailijaryhmän yöpymisten määrä vuonna 2009 oli , joten ryhmän kokonaiskulutus alueella oli euroa. Suurimman hyödyn tästä ryhmästä sai vähittäiskauppa, noin 23 euroa vuorokaudessa kutakin matkailijaa kohden eli yhteensä noin euroa (taulukko 7). kulutuskohde Kulutus ( ) / vuorokausi / matkailija Taulukko 7. Muussa majoituksessa yöpyneiden kulutus eri kulutuskohteisiin. Kulutus ( ) / vuosi / kaikki matkailijat Majoitus 19, Ravintolat, baarit, kahvilat 17, Palvelut ja huvit 3, Huoltoasemat 4, Vähittäiskauppa 23, Pakoitusmaksut, venemaksut 0, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 5, Kokonaiskulutus 73, ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 15

16 3.5 Vierasvenesatamissa yöpyneiden kulutus Matkailijat, jotka yöpyivät omissa veneissään Loviisan tai Porvoon vierasvenesatamissa, olivat satamassa keskimäärin 2,77 vuorokautta, ja he kuluttivat 57,1 euroa vuorokaudessa henkilöä kohden. Vuonna 2009 vierasvenesatamissa yöpyi 3467 venekuntaa, joissa oli tutkimuksen mukaan keskimäärin 3 henkeä. Tämä tarkoittaa, että yöpymisvuorokausia oli yhteensä Matkailijaryhmä kulutti Itä-Uudellamaalla yhteensä yli 1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Myös tämä matkailijaryhmä käytti eniten rahaa vähittäiskauppaan. Seuraavaksi eniten tuloja saivat ravintola-ala ja huoltoasemat. kulutuskohde Kulutus ( ) / vuorokausi / matkailija Taulukko 8. Vierasvenesatamissa yöpyneiden kulutus kulutuskohteittain. Kulutus ( ) / vuosi / matkailija Ravintolat, baarit, kahvilat 14, Palvelut ja huvit 1, Huoltoasemat 11, Vähittäiskauppa 18, Pakoitusmaksut, venemaksut 4, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 6, Kokonaiskulutus 57, Kesämökkiläisten kulutus Alueen kesämökkiläisille lähetetyn kyselyn avulla pyrittiin selvittämään, kuinka paljon kesämökit olivat käytössä vuodessa. Tämän tutkimuksen perusteella ne olivat käytössä keskimäärin 76 vuorokautta vuodessa ja keskimäärin niissä yöpyi 2,32 henkilöä. Alueella on yhteensä kesämökkiä. Tämän laskelman perusteella kesämökeissä vietettiin vuodessa noin kaksi miljoonaa yötä. Haastattelujen perusteella ilmeni, että kesämökkiläisen viipymä oli keskimäärin 22,73 yötä vuodessa. Kunkin kesämökkiläisen keskimääräinen päiväkohtainen kulutus on 22,17 euroa. Tämä tarkoittaa, että kesämökkiläisten kokonaiskulutus alueella oli euroa vuonna Myös kesämökkiläiset kuluttivat eniten rahaa vähittäiskauppaan. Taulukko 9 esittää, miten kesämökkiläisten ja heidän vieraidensa kuluttama raha jakautuu eri kulutuskohteisiin. ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 16

17 kulutuskohde Taulukko 9. Kesämökkiläisten kulutus kulutuskohteittain. Kulutus ( ) / vuorokausi / kesämökkiläinen Kulutus ( ) / vuosi / kaikki kesämökkiläiset Ravintolat, baarit, kahvilat 2, Palvelut ja huvit 0, Huoltoasemat 2, Vähittäiskauppa 12, Pakoitusmaksut, venemaksut 0, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 3, Kokonaiskulutus 22, Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden kulutus Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvien määrä selvitettiin kotitalouksille lähetetyn kyselyn avulla. Kyselyn perusteella Itä-Uudenmaan kussakin kotitaloudessa oli yöpyviä vierailijoita 19 yönä vuonna Vierailijaseurueen koko oli keskimäärin kolme henkilöä. Vierailijat viettivät sukulaisten ja tuttavien luona kaikkiaan yöpymisvuorokautta. Matkailijahaastattelujen mukaan tämän ryhmän matkailijat käyttivät keskimäärin 38,54 euroa vuorokaudessa matkansa aikana ja viettivät alueella keskimäärin 4,37 vuorokautta. Siten tämä ryhmä nousi Itä-Uudenmaan tärkeimmäksi matkailijaryhmäksi: heidän kokonaiskulutuksensa vuonna 2009 oli liki 74 miljoonaa euroa. Vähittäiskauppa, ravintolat, baarit, kahvilat ja huoltoasemat olivat sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden tärkeimmät kulutuskohteet (taulukko 10). kulutuskohde Kulutus ( ) / vuorokausi / matkailija Taulukko 10. Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden kulutus kulutuskohteittain. Kulutus ( ) / vuosi / kaikki matkailijat Ravintolat, baarit, kahvilat 10, Palvelut ja huvit 2, Huoltoasemat 3, Vähittäiskauppa 18, Pakoitusmaksut, venemaksut 0, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 2, Kokonaiskulutus 38, ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 17

18 3.8 Matkailijaryhmien kulutusten vertailu Taulukko 11 esittää menomenetelmän keskeiset tulokset. Sen mukaan eniten rahaa koko vuoden aikana käyttänyt matkailijaryhmä oli sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden ryhmä. Myös päiväkävijöiden kokonaiskulutus oli merkittävä. Tulos sinänsä ei ole yllättävä, koska Itä-Uudenmaan kotitalouksissa ja kesämökeillä käy ja yöpyy matkailijoita ympäri vuoden. Varsinainen kesäsesonki, jolloin maakunnassa yövytään eniten vierasvenesatamissa ja leirintäalueilla (muu majoitus), on lyhyt. ryhmä Kulutus ( ) / vuorokausi / matkailija päiväkävijät ja yöpymiset / vuosi kokonais- KULUTUS (, sis. alv) / vuosi Päiväkävijät 48, Hotellivieraat 132, Muuta majoitusta käyttävät (esim. B&B) 73, Vierasvenesatamissa yöpyvät 57, Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvät 38, Omassa mökissä yöpyvät 22, Välitön matkailutulo menomenetelmän mukaan Taulukko 11. Matkailijaryhmien kulutusten vertailu. 3.9 Kokonaismatkailutulo menomenetelmän mukaan Kun kaikkien matkailijoiden keskimääräinen rahankulutus eri kulutuskohteisiin sekä matkailijoiden kokonaisviipymä alueella on tiedossa, voidaan laskea matkailijoiden kokonaiskulutus eri kulutuskohteisiin. Taulukosta 13 ilmenee, että matkailijat käyttivät eniten rahaa ostoksiin vähittäiskaupassa, melkein 86 miljoonaa euroa. Lisäksi myös alueen ravintolat sekä huoltoasemat hyötyvät matkailusta paljon. Matkailu tuo majoitusalalle noin kuuden miljoonan euron liikevaihdon menomenetelmän mukaan. Majoitusala on ainoa ala, joka myy palvelujaan pääasiassa vain matkailijoille. Kuusi miljoona euroa on summana pieni, kun sitä vertaa vähittäiskaupan 86 miljoonaan euroon, mutta tulosta ei voida pitää yllättävänä, koska maakunnassa on oikeastaan vain yksi iso majoitusalan toimija. Kaikki muut majoitusyksiköt ovat pienehköjä. Taulukon 12 oikeanpuoleisessa sarakkeessa esitetään eri kulutuskohteiden matkailutulot ilman arvonlisäveroa. Arvonlisäverokanta vaihtelee ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 18

19 aloittain. Lisäksi bensiinin hinnassa on myös muita veroja. Arvonlisävero ei jää alueelle, joten arvonlisäverottomat tulot ovat ne matkailutulot, jotka menomenetelmän mukaan jäävät maakuntaan. Kokonaismatkailutulo ilman arvonlisäveroa oli menomenetelmän mukaan hieman yli 155 miljoonaa euroa. kulutuskohde kokonaismatkailutulo (, sis. alv) Taulukko 12. Kokonaismatkailutulo menomenetelmän mukaan vuonna kokonaismatkailutulo (, ilman alv.) Majoitus Ravintolat Vähittäiskauppa Palvelut Huoltoasemat Pakoitusmaksut Liikenne Muut menot Kokonaismatkailutulot ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 19

20 4 Itäuusmaalaisten yritysten matkailutulo vuonna Matkailutoimialat Tulovaikutusten lähtökohtana ovat Tilastokeskuksen vuoden 2008 tilastot Itä-Uudenmaan yritysten kokonaisliikevaihdoista, koska vuoden 2009 tilastoja ei ollut saatavilla. Vuoden 2008 lukuja muokattiin, koska lähes kaikkien toimialojen liikevaihto supistui vuoden 2009 aikana. Vähennys oli yleisesti 3,7 prosenttia, mutta vähittäiskaupan osalta vain 1,7 prosenttia (esim. Tilastokeskus 2010a; Tilastokeskus 2010b). Suurin kokonaisliikevaihto matkailutuloa saavilla aloilla oli tukku- ja vähittäiskaupan alalla, noin 450 miljoonaa euroa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kokonaisliikevaihto oli noin 81 miljoonaa euroa. Pienin kokonaisliikevaihto oli matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toimialalla, noin 5,9 miljoonaa euroa. Tällä toimialalla on myös kaikkein vähiten yrityksiä (17 kpl). Toimialojen yhteenlaskettu kokonaisliikevaihto oli 894,6 miljoonaa euroa. Matkailulle tyypillisillä toimialoilla (toimialat, jotka tarjoavat suhteellisen paljon palveluja matkailijoille) suurin kokonaisliikevaihto oli kuljetus- ja varastointialalla, noin 180 miljoonaa euroa. On kuitenkin huomioitava, että kuljetus- ja varastointialalla on paljon yrityksiä, jotka eivät täytä matkailuyrityksen kriteerejä. Näitä yrityksiä ei ole eroteltu tässä tutkimuksessa. Tältä toimialalta ei myöskään saatu yhtään vastausta, joten arvioitaessa tämän toimialan matkailun tulovaikutuksia käytettiin apuna aiemmin tehtyjä vastaavia tutkimuksia matkailun myynnin prosenttiosuuden ja tulokertoimen kohdalla. Liikenteen (kuljetus ja varastointi) matkailuosuudeksi on tässä tutkimuksessa arvioitu viisi prosenttia toisin sanoen viisi prosenttia alan liikevaihdosta on laskettu tulevan matkailusta. Taulukossa 13 on esitelty arvioitu kokonaisliikevaihto toimialoittain vuodelle Luvut ovat arvonlisäverottomia. ITÄUUSMAALAISTEN YRITYSTEN MATKAILUTULO VUONNA

ITÄ-UUDENMAAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS 2009 1 JOHDANTO. 1.1 Projektin tausta ja tavoitteet 1.2 Käsitteet 1.3 Tutkimuksen kulku

ITÄ-UUDENMAAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS 2009 1 JOHDANTO. 1.1 Projektin tausta ja tavoitteet 1.2 Käsitteet 1.3 Tutkimuksen kulku ITÄ-UUDENMAAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS 2009 1 JOHDANTO 1.1 Projektin tausta ja tavoitteet 1.2 Käsitteet 1.3 Tutkimuksen kulku 2 ITÄ-UUSIMAA MATKAILUALUEENA 3 ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10. MINNO-osaprojekti Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.2013 Matkailuinnovaatiot Tavoitteena Etelä-Suomen kolmen maakunnan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle

GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle 20.1.2016 GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle Taloustutkimus Oy Pasi Holm, Reija Koskela ja Kari-Pekka Töyrylä 1 10.11.2015 Taloustutkimus Oy / t-14 484 / Pasi

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Matkailutilinpito 2011-2013 Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Esityksen sisältö - Hankkeen tavoitteet ja organisointi - Kansainväliset suositukset - Käsitteet ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus

Lisätiedot

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus Museoiden taloudellinen vaikuttavuus 30.1.2014 Helsinki Taustatietoja Tutkimuksen tilaaja: Suomen museoliitto Tutkimuksen toteutusaika: Toukokuu 2013 - lokakuu 2013 Tutkimusmenetelmät: Lomakekysely museokävijöille,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista EIO/VKE/Vesterinen SUOSITUS 20.5.2013 Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista Suomessa tehdään vuosittain useita alueellisia ja paikallisia

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 8.7.2008 Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Suomalaisilla leirintäalueilla majoittuva

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 2 Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 touko-lokakuu Visit Finland tutkimuksia 2 Finpro, Visit Finland Helsinki 2015 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Johdanto... 5 Matkat Suomeen eri kansallisuuksien

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Oulunkaaren seudulla 2006 ja matkailutulon kehitys 2001 2006

Matkailun taloudelliset vaikutukset Oulunkaaren seudulla 2006 ja matkailutulon kehitys 2001 2006 Matkailun taloudelliset vaikutukset Oulunkaaren seudulla 2006 ja matkailutulon kehitys 2001 2006 Matkailun taloudelliset vaikutukset Oulunkaaren seudulla 2006 ja matkailutulon kehitys 2001 2006 Haaga-Perho

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakyselyt Selvitys perustuu Eurostatin ja Statistics Estonian tilastoihin sekä kolmeen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi - Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet asuinmaan...

Lisätiedot

Signaalisessio Matkailu

Signaalisessio Matkailu Signaalisessio Matkailu Matkailuala on epäonnistunut Matkailun vaikutus Matkailun osuus koko Suomen bkt:sta 2,8 % 13,8 miljardia Suurempi kuin maa-ja metsätalous Suurempi kuin pankkisektori Suurempi kuin

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2012

Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2012 MATKO 3 MATKAILUN KOORDINOINTI ETELÄ-POHJANMAALLA v. 2011-2014 hankenumero 14689 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU / MATKO 3 -HANKE Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2012 Raportti FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti

KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti Jenni Mikkonen ja Ira Lahovuo Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄ,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Matkailun tuloja työllisyysselvitys Uudellamaalla 2013

Matkailun tuloja työllisyysselvitys Uudellamaalla 2013 Mirva Lopez, Eva Holmberg ja Jarmo Ritalahti Matkailun tuloja työllisyysselvitys Uudellamaalla 2013 Haaga-Helian julkaisut HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu http://shop.haaga-helia.com julkaisut@haaga-helia.fi

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Osa I. Matkailijoiden päivittäinen rahankäyttö Noora Tahvanainen Raija Komppula Eero Vatanen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 74,34 miljoonaa Liikevaihto supistui 3,6 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Tampereen yliopiston KAUPPAKORKEAKOULU Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET ETELÄ-POHJANMAALLA VUONNA 2004

Tampereen yliopiston KAUPPAKORKEAKOULU Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET ETELÄ-POHJANMAALLA VUONNA 2004 Tampereen yliopiston KAUPPAKORKEAKOULU MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET ETELÄ-POHJANMAALLA VUONNA 2004 2 ESIPUHE Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin avulla saadaan suuri määrä tutkittua

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN Pasi Holm, Tapani Yrjölä ja Suvi Rinta-Kiikka 25.6.2014 Johdanto Vuoden 2014 alusta lähtien yritysten oikeus

Lisätiedot

MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS TAMPEREEN SEUTUKUNNASSA VUONNA 2012

MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS TAMPEREEN SEUTUKUNNASSA VUONNA 2012 MIKKO MANKA & MAARIT WALLENIUS MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS TAMPEREEN SEUTUKUNNASSA VUONNA 2012 TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTAMISKORKEAKOULU 2014 ISBN: 978-951-44-9458-1

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokortit 2008 Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,2 miljardia euroa vuonna 2008. Edellisvuoteen verrattuna

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot