Jarmo Ritalahti Eva Holmberg (toim.) ITÄ-UUDENMAAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS 2009
|
|
- Annika Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jarmo Ritalahti Eva Holmberg (toim.) ITÄ-UUDENMAAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS 2009 Haaga-Helia tutkimuksia 3/2010
2 Julkaisujen myynti HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kirjoittajat ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIAn julkaisusarja Tutkimuksia 3/2010 Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Teoksen valokopiointi kielletty, ellei valokopiointiin ole hankittu lupaa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry, Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. Julkaisija: Taitto: Kannen suunnittelu: Kannen kuva: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Oy Graaf Ab / Riina Nyberg Tarja Leponiemi ISSN: ISBN:
3 Sisällys 1 Johdanto Projektin tausta ja tavoitteet Käytetyt käsitteet Tutkimuksen toteutus Itä-Uusimaa matkailualueena Itä-Uudenmaan matkailijoiden kulutus maakunnassa Matkailijamäärät Päiväkävijöiden kulutus Hotellivieraiden kulutus Muussa majoituksessa yöpyneiden kulutus Vierasvenesatamissa yöpyneiden kulutus Kesämökkiläisten kulutus Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden kulutus Matkailijaryhmien kulutusten vertailu Kokonaismatkailutulo menomenetelmän mukaan Itäuusmaalaisten yritysten matkailutulo vuonna Matkailutoimialat Kokonaismatkailutulo tulomenetelmän mukaan Meno- ja tulomenetelmän tulosten vertailu Vertailu Ahvenanmaan vuoden 2008 tutkimukseen Matkailun työllistävä vaikutus Itä-Uudellamaalla vuonna Yhteenveto Lähteet SISÄLLYS 3
4 1 Johdanto 1.1 Projektin tausta ja tavoitteet Itä-Uusimaa on suosittu matkailumaakunta Etelä-Suomessa pääkaupunkiseudun itäpuolella. Alueen suosituimmat matkailukohteet ovat Porvoon ja Loviisan kaupungit. Muita merkittäviä, matkailijoiden suosimia käyntikohteita ovat muun muassa Pukaron Paroni Lapinjärvellä ja Strömforsin ruukki Ruotsinpyhtäällä, joka on osa nykyistä Loviisaa. Vuosina tehty Itä-Uudenmaan kävijätutkimus osoitti, että suuri osa maakunnan matkailijoista oli päiväkävijöitä. He käyttivät paljon muun muassa kahvila- ja ravintolapalveluja, mutta käytetyn rahan määrää ei tässä tutkimuksessa selvitetty. Myöskään kokonaismatkailijamäärää ei tuolloin selvitetty, ei edes päiväkävijöiden osalta. (Taipale 2007.) Jotta maakunnan matkailun todellinen laajuus ja volyymi selviäisivät, maakuntaliitto ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu päättivät rahoittaa uuden tutkimushankkeen toteutettavaksi vuonna Tutkimushankkeessa selvitettiin Itä-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset matkailijahaastattelujen, mökkiläisille ja itäuusmaalaisille kohdistettujen kyselyjen sekä yrityskyselyn avulla. Kyse on niin sanotusta pohjoismaisesta mallista, jossa menomenetelmällä selvitetään matkailijoiden rahankäyttöä ja tulomenetelmällä matkailutuloa sitä saavilta yrityksiltä. Tutkimushankkeen tavoitteena on helpottaa maakunnalliseen matkailuun ja matkailun kehittämiseen liittyvää päätöksentekoa. Saadut tulokset ovat erityisen tärkeitä nyt, kun Itä-Uudenmaan liitto liittyy vuoden 2011 alussa osaksi suurempaa Uudenmaan liittoa, jonka toiminnassa matkailulla ei ole ehkä ollut yhtä suurta merkitystä kuin Itä-Uudenmaan liitossa. Itä-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyystutkimus on maakunnalle räätälöity tutkimus, jonka aineisto kerättiin vuoden 2009 aikana. Matkailijahaastattelut tehtiin maakunnan tärkeimmissä matkailukohteissa, Porvoossa ja Loviisassa. Paljon kävijöitä keräävää Pukaron Paronia ei valittu haastattelukohteeksi, koska aiemmasta tutkimuksesta selvisi, että haastatteluja on vaikea saada, kävijöiden viipymä on lyhyt eikä kohdetta JOHDANTO 4
5 miellettä mitenkään osaksi Itä-Uuttamaata. Itäuusmaalaisten, mökkiläisten ja yrityksien otosten koot ja maantieteellinen jakauma perustuvat kuntien asukaslukuihin sekä vapaa-ajan asuntojen ja yritysten määrään niissä. Tutkimusprojektin projektipäällikkönä toimi yliopettaja, FL Jarmo Ritalahti HAAGA-HELIAsta. Projektikoordinaattorina vuoden 2009 ajan HAAGA-HELIAssa työskenteli restonomi (AMK) Tanja Buch, jonka opinnäytetyö käsittelee tutkimuksen menomenetelmäosiota. Tulomenetelmäosiosta opinnäytetyön teki opiskelija Irina Silander. Molempien opinnäytetyöt valmistuvat lukuvuoden aikana. Tutkimuksen suunnittelussa ja aineiston analyysissa on ollut mukana HAAGA-HELIAn lehtori, KTL Eva Holmberg sekä suunnittelussa yliopettaja, KTL Aarni Moisala. Opiskelijoiden tukena erityisesti aineiston käsittelyssä on ollut opettaja, HuK Lauri Perkki. Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut Itä- Uudenmaan matkailutoimikunta. Tämä projektiraportin tulokset perustuvat Tanja Buchin menomenetelmätutkimukseen ja Irina Silanderin tulomenetelmätutkimukseen. 1.2 Käytetyt käsitteet Matkailija Matkailijaksi selvityksessä määriteltiin UNWTO:n (The World Tourism Organization) matkailijamääritelmän mukaisesti henkilö, joka tilapäisesti siirtyy tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle vapaa-ajanvietto-, liikematkatai muussa tarkoituksessa (Jyvälä 1981, 8). Tässä selvityksessä esimerkiksi sukulaisten ja tuttavien luona sekä myös omalla loma-asunnollaan yöpyvät henkilöt on laskettu matkailijoiksi, jos heidän vakituinen asuinkuntansa on eri kuin loma-asunnon sijaintikunta. Pohjoismainen malli Suomessa matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia on tutkittu lähinnä pohjoismaisella mallilla, joka on esitelty yksityiskohtaisesti Matkailun edistämiskeskuksen (1983) julkaisussa. Malli jakautuu tulo- ja menomenetelmään. JOHDANTO 5
6 Menomenetelmä Menomenetelmä perustuu siihen, että matkailijoita pyydetään arvioimaan alueella eri kulutuskohteisiin kuluttamansa rahamäärä (ÅSUB 2009). Menomenetelmätutkimus keskittyy vain välittömiin tulovaikutuksiin. Tulomenetelmä Tulomenetelmällä tutkitaan matkailun taloudellisia vaikutuksia yrityskyselyn avulla. Kyselyssä yrityksiä pyydetään arvioimiaan matkailun osuutta liikevaihdostaan prosentteina (ÅSUB 2009). Tulomenetelmätutkimuksen avulla voidaan analysoida alueen matkailun välittömiä, välillisiä ja johdettuja tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja verotulovaikutuksia. Välitön matkailutulo Välitön matkailutulo on yritysten saama liikevaihto, kun matkailijat ostavat tavaroita ja palveluja. Välitön matkailutulo voidaan määritellä myös matkailijoiden alueella käyttämäksi rahamääräksi ilman arvonlisäveroa (ÅSUB 2009). Välillinen matkailutulo Välillinen matkailutulo tarkoittaa liikevaihdon lisäystä, joka syntyy hankintayrityksissä, kun matkailutuloa saavat yritykset ostavat näiltä tavaroita ja palveluja (Kutilainen 2004). Matkailun välillisen tulokertoimen on todettu vaihtelevan Suomessa 1,2 1,5 (Laakkonen 2002). Välitön työllisyysvaikutus Välitön työllisyysvaikutus tarkoittaa matkailijoilta saatavaa liikevaihtoa vastaavien työpaikkojen määrää henkilötyövuosina matkailun niin sanotuissa hyödynsaajayrityksissä (Kutilainen 2004). 1.3 Tutkimuksen toteutus Itä-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyystutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta: matkailijahaastatteluista sekä yrityksille, vapaa-ajan asuntojen omistajille ja itäuusmaalaisille suunnatuista kyselyistä. Projekti- JOHDANTO 6
7 suunnitelmassa matkailijahaastattelujen otoksen kooksi määriteltiin 2500, vapaa-ajan asuntojen omistajien otoksen kooksi 250, itäuusmaalaisten 500 ja yritysten 100. Matkailijahaastatteluissa sekä itäuusmaalaisten ja mökkiläisten kyselyissä selvitettiin matkailumenoja ja yrityskyselyissä matkailutuloja. Matkailijahaastattelut oli alun perin tarkoitus toteuttaa tammi joulukuussa 2009, mutta tavoite (2500) saavutettiin jo syksyllä. Pääosa haastatteluista tehtiin touko elokuussa, joka on maakunnan matkailun huippusesonki. Vastauksia saatiin kaikkiaan 2742, joista tämän tutkimuksen aineistona on käytetty 2694 vastausta. Sesongin aikana matkailijoita haastateltiin päivittäin Porvoossa ja Loviisassa. Porvoossa haastattelupaikat olivat Vanha Porvoo, jokiranta, kaupungin matkailutoimisto ja Citymarketin käytävä. Kaupungin matkailutoimisto ja Citymarketin käytävä olivat sateisten päivien haastattelupaikkoja. Loviisassa haastattelukohteet olivat Laivasillan alue ja kaupungin keskusta. Sesongin ulkopuolella talvella, keväällä ja syksyllä haastattelut tehtiin ainoastaan Vanhassa Porvoossa viikonloppuisin. (Ks. taulukko 1.) Paikka Lukumäärä % Porvoo, vanhakaupunki Porvoo, jokiranta Loviisa, laivasillan alue Loviisa, keskusta Porvoo, matkailutoimisto 67 2 Loviisa, muu paikka 66 2 Porvoo, Citymarketin käytävä 44 2 Yhteensä Porvoo yhteensä Loviisa yhteensä Taulukko 1. Matkailijahaastatteluiden paikat. Suurin osa haastatelluista oli suomalaisia (76 %) (taulukko 2). Suurin osa ulkomaisista vastaajista oli venäläisiä, ruotsalaisia ja saksalaisia, ja myös japanilaisten ja yhdysvaltalaisten osuus vastaajista oli merkittävä. Lukumäärä % Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä Taulukko 2. Suomessa ja ulkomailla asuvien vastaajien määrä. JOHDANTO 7
8 Itäuusmaalaisille ja maakunnan vapaa-ajan asuntojen omistajille suunnatut kyselyt tehtiin syksyllä Syksy valittiin kyselyn ajankohdaksi, koska myös vapaa-ajan asuntojen omistajille kesä on vilkkain matkailusesonki. Kysely oli postikysely, jossa lomakkeen lisäksi oli palautuskuori. Vastaushalukkuutta pyrittiin lisäämään palkinnoilla, jotka arvottiin vuoden 2009 lopussa. Itä-Uudellamaalla oli vuonna 2009 noin kotitaloutta ja vapaa-ajan asuntoa. Itäuusmaalaisilta saatiin 468 vastausta ja vapaa-ajan asunnon omistajilta 631 vastausta. Vapaa-ajan asunnon omistajilta kysyttiin myös heidän kiinnostustaan vapaa-ajan asuntojensa vuokraamiseen ulkopuolisille. Halukkaiden yhteystiedot annettiin Porvoon kaupungin matkailutoimistolle jatkotoimenpiteitä varten. Kyselyt vapaa-ajan asunnon omistajille ja itäuusmaalaisille tehtiin, koska iso osa matkailijoista yöpyy ystävien ja sukulaisten luona niin vakituisissa kuin vapaa-ajan asunnoissakin erityisesti kotimaan matkailussa. Matkailutuloja mittaavan tutkimuksen kohdeyrityksiksi otettiin yrityksiä, joiden liikevaihdosta ainakin osan oletettiin tulevan matkailukysynnästä. Tilastokeskuksen toimipaikkatilaston mukaan näitä yrityksiä olisi ollut Itä-Uudellamaalla hieman yli Yrityskysely oli internetkysely, joka lähetettiin yrityksille ensimmäisen kerran joulukuussa Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen kysely lähetettiin 84 yritykselle sadan sijasta. Joulukuussa ei saatu riittävästi vastauksia, joten kysely toistettiin sekä tammikuun alussa että lopussa. Vastausten määrä jäi kuitenkin niin vähäiseksi, että tuloksia on voitu käyttää tässä tutkimuksessa vain lisä- ja tukiaineistona. Varsinainen tulotutkimus tehtiin tilastoaineiston perusteella, jolloin tunnuslukuina käytettiin muiden vastaavien tutkimusten tunnuslukuja. JOHDANTO 8
9 2 Itä-Uusimaa matkailualueena Itä-Uusimaa on vuonna 2010 seitsemän kunnan (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo) ja hieman alle asukkaan kaksikielinen rannikkomaakunta Helsingistä itään. Itä-Uudenmaan kartassa (kuvio 1) kuntien lukumäärä on suurempi, koska maakunnassa tehtiin iso kuntaliitos vuoden 2010 alussa. Kartan kuntarakenne vastaa kuitenkin tutkimusajankohdan tilannetta Itä-Uudellamaalla. Kungsvägen Kuninkaantie Sipoo Sibbo Pukkila Askola Porvoo Borgå Myrskylä Mörskom Liljendal Pernaja Pernå Lapinjärvi Lappträsk Loviisa Lovisa Ruotsinpyhtää Strömfors Kuvio 1. Itä-Uudenmaan kartta (lähde: Porvoo 2010). Matkailun kannalta maakunnan liikenteellinen sijainti on hyvä, sillä sen halki kulkee Turusta Vaalimaan kautta Venäjälle johtava valtatie E18, joka yhdistää Suomen eteläisen rannikon Pietarin metropoliin. Sama valtaväylä mahdollistaa sujuvat yhteydet myös Suomen tärkeimpiin tavara- ja henkilösatamiin kuten Helsinkiin, Turkuun ja Kotkaan. Valtatie 6 liittää Itä-Uudenmaan itäiseen Suomeen ja Venäjän Karjalaan. Myös Helsinki- Vantaan lentokenttä ja pääkaupunkiseudun palvelut ovat hyvin lähellä. Itä-Uusimaa on yksi Suomen teollistuneimmista maakunnista. Merkittävimmät teollisuudenalat ovat kemianteollisuus, energiantuotanto ja ITÄ-UUSIMAA MATKAILUALUEENA 9
10 elintarviketeollisuus. Kemianteollisuus on keskittynyt Porvooseen, energiantuotanto Loviisaan ja elintarviketeollisuus Sipooseen. Suomen puolustusta varten luotiin 1000-luvun alussa muinaislinnojen ketju, joka seurasi Suomenlahden rannikkoa myös nykyisellä Itä-Uudellamaalla. Ilmeisesti Porvoon Linnamäellä oli jo viikinkiajalla, luvuilla, puolustuslinnoitus. Porvoon sijainti etelärannikolla Hämeeseen vievän jokiväylän varrella ja teiden risteyksessä teki alueesta tärkeän jo varhain. Lisäksi nykyisen maakunnan halki 1200-luvun lopulta lähtien kulkenut Suuri rantatie (myöhemmin Kuninkaantie) korosti alueen merkitystä koko valtakunnassa. Suomen valtiollisen historian merkittävimpiä tapahtumia olivat Porvoon valtiopäivät vuonna Valtiopäivillä, Suomen sodan vielä kestäessä, Suomen säädyt vannoivat uskollisuudenvalan Venäjän keisarille Porvoon tuomiokirkossa. Porvoon valtiopäivillä Suomi sai pitää luterilaisen uskonsa ja entisen lainsäädäntönsä, joka sisälsi muun muassa talonpoikien vuosisataiset vapaudet. Voidaan myös sanoa, että Suomi nousi juuri tällöin kansakunnaksi kansakuntien joukkoon sisäisesti itsenäisenä suuriruhtinaskuntana Venäjän imperiumissa. Itä-Uusimaa tunnetaan myös kulttuurimaakuntana. Alueella on edelleen Suomen vanhin rakennuskanta: Porvoon ja Loviisan vanhat kaupungit ja 1800-luvun puutalot sekä kartanot ja ruukit. Moni kartano on edelleen alkuperäisessä käytössään maatilana. Maakunnassa ovat vaikuttaneet useat kulttuuripersoonat. Kansallisrunoilijamme J.L. Runebergin koti sijaitsee Porvoossa ja Muumi-hahmojen äiti Tove Jansson vietti kesiään Itä-Uudenmaan saaristossa. Porvoo ja Loviisa houkuttelevat edelleen kuvataiteilijoita, musiikin tekijöitä ja kirjailijoita. Maakunnan kulttuuritapahtumia ovat muun muassa Avanti!-konsertit Porvoossa, Sibelius-päivät Loviisassa ja Sipoon viulukonsertit. Itäuusmaalaisia ja valtakunnallisestikin tunnettuja perinneruokia ovat esimerkiksi Runebergin tortut, erilaiset juustot, kalaherkut, palvatut lihat, leivät, suklaat ja marjat. Itä-Uudenmaan matkailijatutkimuksen (Taipale 2007, 40 41) mukaan matkailu maakuntaan oli selkeästi päivämatkailua. Matkailijat saapuivat maakuntaan viettämään vapaa-aikaansa ja tutustumaan paikalliseen kulttuuriin. Suurin osa omatoimimatkailijoista oli keski-ikäisiä suomalaisia, jotka asuivat pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla tai muissa Itä-Uudenmaan naapurimaakunnissa. Tyypillinen seurue oli juuri keski-ikäinen pariskunta, joka vietti kohteessa vain muutamia tunteja. He käyttivät oleskelunsa aikana erityisesti ravintola- ja kahvilapalveluja. Kävijät olivat tyytyväisiä palvelujen laatuun, mutta pitivät niitä hieman kalliina. Myös nuorten aikuisten osuus kävijöistä oli suuri, mutta lapsiperheitä Itä-Uu- ITÄ-UUSIMAA MATKAILUALUEENA 10
11 simaa ei tuntunut houkuttelevan. Usealle kävijälle maakunta oli tuttu kohde, jossa käydään säännöllisesti. Porvoo matkailukohteena on yksi Suomen tunnetuimmista. Kaupungin käyntikohteita ja nähtävyyksiä ovat Vanha Porvoo ja Tuomiokirkon alue, jokiranta, Brunbergin myymälät ja Haikon kartano. Vuonna 2009 Tuomiokirkon kävijämäärä oli korkea, yli , mikä johtui kirkon uudelleen avaamisesta vuonna 2008 tuhopolttokorjausten jälkeen. Lisäksi Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlavuosi lisäsi kävijöiden halukkuutta tutustua kaupungin historiaan. Porvoon kaupungin matkailutoimistossa kävi vuoden 2009 aikana asiakasta. Taulukko 3 kuvaa Porvoon tärkeimpien matkailukohteiden kävijämääriä vuonna Kohde kävijämäärä Porvoon tuomiokirkko Porvoon museo J.L. Runebergin koti Walter Runebergin veistoskokoelma Taulukko 3. Porvoon tärkeimpien matkailukohteiden kävijämäärät vuonna Lähde: Porvoon kaupungin matkailutoimisto (2010). Kaupungissa on myös useita valtakunnallisestikin tunnettuja ravintoloita ja kahviloita. Lisäksi Porvoon läheisyydessä on useita golfkenttiä. Porvoon-kävijät käyvät kaupungin lisäksi matkallaan usein myös Loviisassa ja Sipoossa. Loviisan kaupunki on matkailukohteena Porvoota pienempi, mutta Itä-Uudenmaan toinen suosittu matkailukohde. Loviisan suosittuja vierailukohteita ovat Laivasilta, vierasvenesatama, Vanha- ja alakaupunki, Loviisan kirkko ja Svartholman merilinnoitus. Loviisa tunnetaan idyllisenä merikaupunkina, mikä selittää suosituimmat käyntikohteet. Svartholman näyttelyn kävijämäärä oli kesällä 2009 yli 4 200, Loviisan museon noin ja syksyn Wanhassa Wara Parempi -tapahtuman noin Kaupungin raatihuoneella sijaitsevassa matkailutoimistossa kävi asiakasta vuonna (Loviisan kaupungin matkailutoimisto 2010.) Itä-Uudenmaan majoituskapasiteetti on pieni, mikä johtuu maakunnan pienestä koosta ja pääkaupunkiseudun läheisyydestä. Porvoon kaupungin matkailutoimiston (Jaakkola, M ) mukaan Porvoossa on 1032 vuodepaikkaa, joista 871 on Tilastokeskuksen luokituksen mukaisissa majoitusliikkeissä. Loviisan kaupungin matkailutoimiston (Bruce, J ) mukaan kaupungissa on 700 vuodepaikkaa, joista 127 on Tilastokeskuksen luokituksen mukaisissa majoitusliikkeissä. Maakunnan matkailuelinkeinon kehittämistehtävissä on useita toimijoita. Vuoden 2010 loppuun asti matkailun kehittämistä ohjaa Itä-Uu- ITÄ-UUSIMAA MATKAILUALUEENA 11
12 denmaan liitto, jossa matkailukoordinointia hoitaa maakuntahallituksen asettama Itä-Uudenmaan matkailutoimikunta. Matkailutoimikunta on liiton virallinen asiantuntijaelin ja toimikunnan sihteerinä toimii liiton aluekehityssihteeri. Matkailutoimikunnan keskeisin tehtävä on Itä-Uudenmaan matkailustrategian toteutumisen seuranta. Matkailustrategia on tehty antamaan suuntaviivat matkailun kehittämiselle vuosina (Itä-Uudenmaan liitto 2006, 4 8.) Itä-Uudenmaan matkailustrategian visio on olla helposti tavoitettava yhtenäinen matkailualue, joka kehittää ja tarjoaa laadukkaita matkailutuotteita ja -palveluja ympäri vuoden sekä yksittäis-, ryhmä- että yritysmatkailijoille. Visio kuvaa Itä-Uudenmaan matkailun haluttua tulevaisuudenkuvaa. Strategian painopisteitä ovat yritysmatkailun, saariston matkailupalveluiden ja tapahtumien kehittäminen sekä sähköisen kauppapaikan luominen. Painopisteet perustuvat kestävään kehitykseen. Matkailustrategialle on määritelty määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joita seurataan niille asetetuilla mittareilla ja seurantavoilla. (Itä-Uudenmaan liitto 2006, ) Matkailustrategian keskeiset toimenpiteet on jaettu viiteen toimenpidekokonaisuuteen: alueorganisaatiotoiminta innovatiivinen tuotteistaminen markkinointi ja matkailunedistäminen tutkimus, koulutus ja laatu sekä saavutettavuus ja matkailun infrastruktuuri. Alueorganisaation tehtävä on muun muassa toimia matkailustrategian mukaisesti ja edistää matkailun taloudellista kehitystä. Toisin sanoen alueorganisaatio toimii tuloshakuisesti liiketaloudellisin perustein. Innovatiivinen tuotteistaminen on mukana niin kehittämishankkeissa kuin matkailuyritysten omissa toimenpiteissä. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään alueen matkailusesonkien ulkopuolisia aikoja varten kehitettäviin tuotteisiin ja palveluihin. Tuotteistamisessa pyritään ottamaan huomioon kestävä kehitys. Matkailumarkkinoinnin päävastuu on itse matkailuyrityksillä ja matkailun alueorganisaatiolla. Itä-Uudenmaan alueen matkailupalveluiden saavutettavuutta ja infrastruktuuria tullaan kohentamaan. Tämä tarkoittaa, että kohdeopastusta ja reititystä parannetaan, pysäköintipaikkoja ja -alueita varataan riittävästi sekä yksityis- että ryhmämatkailijoille, ja majoituskapasiteettia ja kongressitiloja pyritään lisäämään mahdollisuuksien mukaan. Matkailustrategia ohjaa myös alueellista julkisrahoitteista matkailututkimusta, johon Itä-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyystutkimuskin kuuluu. (Itä-Uudenmaan liitto 2006, ) ITÄ-UUSIMAA MATKAILUALUEENA 12
13 3 Itä-Uudenmaan matkailijoiden kulutus maakunnassa 3.1 Matkailijamäärät Voidaan sanoa, että mitä suuremmasta paikkakunnasta ja toiminnallisesti laajemmasta alueesta on kysymys, sitä vaikeampaa päiväkävijöiden määrän laskeminen on. Erityisesti kaupungeissa ongelman aiheuttavat päivittäinen työmatkaliikenne ja matkailijoiden vierailu useissa kohteissa saman matkan aikana. Päällekkäisyyksien tunnistamisessa vaaditaan huolellisuutta. Ja mitä monipuolisemmin tutkimusalue on saavutettavissa eri liikennevälineillä (maa, vesi, ilma), sitä vaikeampaa ja työläämpää on päiväkävijöiden määrän mittaaminen. Onkin syytä painottaa, että päiväkävijöiden kohdalla on kysymys aina jonkinlaisesta arviosta. (Kauppila 2001.) Taulukossa 4 on arvioita Itä-Uudenmaan päiväkävijöiden ja maakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määristä yöpymismuodon mukaan. Määrät on arvioitu matkailijahaastattelujen, majoitustilastojen sekä mökkiläis- ja itäuusmaalaiskyselyjen perusteella. Tilastoista saatuja yöpymisten, vapaaajan asuntojen ja kotitalouksien määriä verrattiin matkailijahaastatteluiden maakunnassa yöpyneiden suhteelliseen osuuteen koko otoksesta. ryhmä yöpymiset viipymä keskimäärin (vrk) matkailijamäärä Päiväkävijät Hotellivieraat , Muuta majoitusta käyttävät (esim. B&B) , Vierasvenesatamissa yöpyvät , Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvät , Omassa mökissä yöpyvät ,6 (vuodessa) Yhteensä Taulukko 4. Itä-Uudenmaan matkailijamäärät, yöpymiset ja viipymä vuonna ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 13
14 3.2 Päiväkävijöiden kulutus Vuonna 2009 kukin päiväkävijä kulutti alueella keskimäärin 48,61 euroa. Päiväkävijöiden kokonaismääräksi arvioitiin noin ; siten päiväkävijät jättivät Itä-Uudellemaalle yhteensä euroa. Tämä matkailijaryhmä käytti eniten rahaa vähittäiskaupoissa sekä ravintoloissa, baareissa ja kahviloissa (taulukko 5). Keskimäärin päiväkävijä teki ostoksia vähittäiskaupasta melkein 20 eurolla. kulutuskohde Taulukko 5. Päiväkävijöiden kulutus kulutuskohteittain. Kulutus ( ) / vuorokausi / päivämatkailija Kulutus ( ) / vuosi / kaikki päivämatkailijat Ravintolat, baarit, kahvilat 17, Palvelut ja huvit 1, Huoltoasemat 3, Vähittäiskauppa 19, Pakoitusmaksut, venemaksut 0, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 6, Kokonaiskulutus 48, Hotellivieraiden kulutus Kukin hotellivieras käytti keskimäärin 132,34 euroa vuorokaudessa matkallaan Itä-Uudellamaalla. Heidän keskiviipymänsä oli 1,6 vuorokautta; siten jokainen hotellissa asunut matkailija jätti alueelle 211,74 euroa. Hotellivieraiden kokonaiskulutus oli euroa vuonna Eri kulutuskohteista majoitussektori hyötyi luonnollisesti eniten tämän ryhmän kulutuksesta: hotellivieras maksoi keskimäärin lähes 50 euroa yöpymisestään vuorokaudessa. Muita merkittäviä kulutuskohteita olivat ravintolat ja vähittäiskauppa (ks. taulukko 6). ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 14
15 kulutuskohde Taulukko 6. Hotellivieraiden kulutus eri kulutuskohteisiin. Kulutus ( ) / vuorokausi / hotellivieras Kulutus ( ) / vuosi / kaikki hotellivieraat Majoitus 49, Ravintolat, baarit, kahvilat 38, Palvelut ja huvit 6, Huoltoasemat 4, Vähittäiskauppa 27, Pakoitusmaksut, venemaksut 0, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 4, Kokonaiskulutus 132, Muussa majoituksessa yöpyneiden kulutus Muu majoitus -ryhmään kuuluvat leirintäalueilla, B&B:ssä ja majataloissa yöpyvät matkailijat. Näistä matkailijoista kukin käytti keskimäärin 73,40 euroa vuorokaudessa ja heidän keskiviipymänsä oli 1,97 vuorokautta. Tilastojen mukaan tämän matkailijaryhmän yöpymisten määrä vuonna 2009 oli , joten ryhmän kokonaiskulutus alueella oli euroa. Suurimman hyödyn tästä ryhmästä sai vähittäiskauppa, noin 23 euroa vuorokaudessa kutakin matkailijaa kohden eli yhteensä noin euroa (taulukko 7). kulutuskohde Kulutus ( ) / vuorokausi / matkailija Taulukko 7. Muussa majoituksessa yöpyneiden kulutus eri kulutuskohteisiin. Kulutus ( ) / vuosi / kaikki matkailijat Majoitus 19, Ravintolat, baarit, kahvilat 17, Palvelut ja huvit 3, Huoltoasemat 4, Vähittäiskauppa 23, Pakoitusmaksut, venemaksut 0, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 5, Kokonaiskulutus 73, ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 15
16 3.5 Vierasvenesatamissa yöpyneiden kulutus Matkailijat, jotka yöpyivät omissa veneissään Loviisan tai Porvoon vierasvenesatamissa, olivat satamassa keskimäärin 2,77 vuorokautta, ja he kuluttivat 57,1 euroa vuorokaudessa henkilöä kohden. Vuonna 2009 vierasvenesatamissa yöpyi 3467 venekuntaa, joissa oli tutkimuksen mukaan keskimäärin 3 henkeä. Tämä tarkoittaa, että yöpymisvuorokausia oli yhteensä Matkailijaryhmä kulutti Itä-Uudellamaalla yhteensä yli 1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Myös tämä matkailijaryhmä käytti eniten rahaa vähittäiskauppaan. Seuraavaksi eniten tuloja saivat ravintola-ala ja huoltoasemat. kulutuskohde Kulutus ( ) / vuorokausi / matkailija Taulukko 8. Vierasvenesatamissa yöpyneiden kulutus kulutuskohteittain. Kulutus ( ) / vuosi / matkailija Ravintolat, baarit, kahvilat 14, Palvelut ja huvit 1, Huoltoasemat 11, Vähittäiskauppa 18, Pakoitusmaksut, venemaksut 4, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 6, Kokonaiskulutus 57, Kesämökkiläisten kulutus Alueen kesämökkiläisille lähetetyn kyselyn avulla pyrittiin selvittämään, kuinka paljon kesämökit olivat käytössä vuodessa. Tämän tutkimuksen perusteella ne olivat käytössä keskimäärin 76 vuorokautta vuodessa ja keskimäärin niissä yöpyi 2,32 henkilöä. Alueella on yhteensä kesämökkiä. Tämän laskelman perusteella kesämökeissä vietettiin vuodessa noin kaksi miljoonaa yötä. Haastattelujen perusteella ilmeni, että kesämökkiläisen viipymä oli keskimäärin 22,73 yötä vuodessa. Kunkin kesämökkiläisen keskimääräinen päiväkohtainen kulutus on 22,17 euroa. Tämä tarkoittaa, että kesämökkiläisten kokonaiskulutus alueella oli euroa vuonna Myös kesämökkiläiset kuluttivat eniten rahaa vähittäiskauppaan. Taulukko 9 esittää, miten kesämökkiläisten ja heidän vieraidensa kuluttama raha jakautuu eri kulutuskohteisiin. ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 16
17 kulutuskohde Taulukko 9. Kesämökkiläisten kulutus kulutuskohteittain. Kulutus ( ) / vuorokausi / kesämökkiläinen Kulutus ( ) / vuosi / kaikki kesämökkiläiset Ravintolat, baarit, kahvilat 2, Palvelut ja huvit 0, Huoltoasemat 2, Vähittäiskauppa 12, Pakoitusmaksut, venemaksut 0, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 3, Kokonaiskulutus 22, Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden kulutus Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvien määrä selvitettiin kotitalouksille lähetetyn kyselyn avulla. Kyselyn perusteella Itä-Uudenmaan kussakin kotitaloudessa oli yöpyviä vierailijoita 19 yönä vuonna Vierailijaseurueen koko oli keskimäärin kolme henkilöä. Vierailijat viettivät sukulaisten ja tuttavien luona kaikkiaan yöpymisvuorokautta. Matkailijahaastattelujen mukaan tämän ryhmän matkailijat käyttivät keskimäärin 38,54 euroa vuorokaudessa matkansa aikana ja viettivät alueella keskimäärin 4,37 vuorokautta. Siten tämä ryhmä nousi Itä-Uudenmaan tärkeimmäksi matkailijaryhmäksi: heidän kokonaiskulutuksensa vuonna 2009 oli liki 74 miljoonaa euroa. Vähittäiskauppa, ravintolat, baarit, kahvilat ja huoltoasemat olivat sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden tärkeimmät kulutuskohteet (taulukko 10). kulutuskohde Kulutus ( ) / vuorokausi / matkailija Taulukko 10. Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden kulutus kulutuskohteittain. Kulutus ( ) / vuosi / kaikki matkailijat Ravintolat, baarit, kahvilat 10, Palvelut ja huvit 2, Huoltoasemat 3, Vähittäiskauppa 18, Pakoitusmaksut, venemaksut 0, Liikenne, kuljetukset (mm. taksit) 0, Muut menot 2, Kokonaiskulutus 38, ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 17
18 3.8 Matkailijaryhmien kulutusten vertailu Taulukko 11 esittää menomenetelmän keskeiset tulokset. Sen mukaan eniten rahaa koko vuoden aikana käyttänyt matkailijaryhmä oli sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden ryhmä. Myös päiväkävijöiden kokonaiskulutus oli merkittävä. Tulos sinänsä ei ole yllättävä, koska Itä-Uudenmaan kotitalouksissa ja kesämökeillä käy ja yöpyy matkailijoita ympäri vuoden. Varsinainen kesäsesonki, jolloin maakunnassa yövytään eniten vierasvenesatamissa ja leirintäalueilla (muu majoitus), on lyhyt. ryhmä Kulutus ( ) / vuorokausi / matkailija päiväkävijät ja yöpymiset / vuosi kokonais- KULUTUS (, sis. alv) / vuosi Päiväkävijät 48, Hotellivieraat 132, Muuta majoitusta käyttävät (esim. B&B) 73, Vierasvenesatamissa yöpyvät 57, Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvät 38, Omassa mökissä yöpyvät 22, Välitön matkailutulo menomenetelmän mukaan Taulukko 11. Matkailijaryhmien kulutusten vertailu. 3.9 Kokonaismatkailutulo menomenetelmän mukaan Kun kaikkien matkailijoiden keskimääräinen rahankulutus eri kulutuskohteisiin sekä matkailijoiden kokonaisviipymä alueella on tiedossa, voidaan laskea matkailijoiden kokonaiskulutus eri kulutuskohteisiin. Taulukosta 13 ilmenee, että matkailijat käyttivät eniten rahaa ostoksiin vähittäiskaupassa, melkein 86 miljoonaa euroa. Lisäksi myös alueen ravintolat sekä huoltoasemat hyötyvät matkailusta paljon. Matkailu tuo majoitusalalle noin kuuden miljoonan euron liikevaihdon menomenetelmän mukaan. Majoitusala on ainoa ala, joka myy palvelujaan pääasiassa vain matkailijoille. Kuusi miljoona euroa on summana pieni, kun sitä vertaa vähittäiskaupan 86 miljoonaan euroon, mutta tulosta ei voida pitää yllättävänä, koska maakunnassa on oikeastaan vain yksi iso majoitusalan toimija. Kaikki muut majoitusyksiköt ovat pienehköjä. Taulukon 12 oikeanpuoleisessa sarakkeessa esitetään eri kulutuskohteiden matkailutulot ilman arvonlisäveroa. Arvonlisäverokanta vaihtelee ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 18
19 aloittain. Lisäksi bensiinin hinnassa on myös muita veroja. Arvonlisävero ei jää alueelle, joten arvonlisäverottomat tulot ovat ne matkailutulot, jotka menomenetelmän mukaan jäävät maakuntaan. Kokonaismatkailutulo ilman arvonlisäveroa oli menomenetelmän mukaan hieman yli 155 miljoonaa euroa. kulutuskohde kokonaismatkailutulo (, sis. alv) Taulukko 12. Kokonaismatkailutulo menomenetelmän mukaan vuonna kokonaismatkailutulo (, ilman alv.) Majoitus Ravintolat Vähittäiskauppa Palvelut Huoltoasemat Pakoitusmaksut Liikenne Muut menot Kokonaismatkailutulot ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS MAAKUNNASSA 19
20 4 Itäuusmaalaisten yritysten matkailutulo vuonna Matkailutoimialat Tulovaikutusten lähtökohtana ovat Tilastokeskuksen vuoden 2008 tilastot Itä-Uudenmaan yritysten kokonaisliikevaihdoista, koska vuoden 2009 tilastoja ei ollut saatavilla. Vuoden 2008 lukuja muokattiin, koska lähes kaikkien toimialojen liikevaihto supistui vuoden 2009 aikana. Vähennys oli yleisesti 3,7 prosenttia, mutta vähittäiskaupan osalta vain 1,7 prosenttia (esim. Tilastokeskus 2010a; Tilastokeskus 2010b). Suurin kokonaisliikevaihto matkailutuloa saavilla aloilla oli tukku- ja vähittäiskaupan alalla, noin 450 miljoonaa euroa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kokonaisliikevaihto oli noin 81 miljoonaa euroa. Pienin kokonaisliikevaihto oli matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toimialalla, noin 5,9 miljoonaa euroa. Tällä toimialalla on myös kaikkein vähiten yrityksiä (17 kpl). Toimialojen yhteenlaskettu kokonaisliikevaihto oli 894,6 miljoonaa euroa. Matkailulle tyypillisillä toimialoilla (toimialat, jotka tarjoavat suhteellisen paljon palveluja matkailijoille) suurin kokonaisliikevaihto oli kuljetus- ja varastointialalla, noin 180 miljoonaa euroa. On kuitenkin huomioitava, että kuljetus- ja varastointialalla on paljon yrityksiä, jotka eivät täytä matkailuyrityksen kriteerejä. Näitä yrityksiä ei ole eroteltu tässä tutkimuksessa. Tältä toimialalta ei myöskään saatu yhtään vastausta, joten arvioitaessa tämän toimialan matkailun tulovaikutuksia käytettiin apuna aiemmin tehtyjä vastaavia tutkimuksia matkailun myynnin prosenttiosuuden ja tulokertoimen kohdalla. Liikenteen (kuljetus ja varastointi) matkailuosuudeksi on tässä tutkimuksessa arvioitu viisi prosenttia toisin sanoen viisi prosenttia alan liikevaihdosta on laskettu tulevan matkailusta. Taulukossa 13 on esitelty arvioitu kokonaisliikevaihto toimialoittain vuodelle Luvut ovat arvonlisäverottomia. ITÄUUSMAALAISTEN YRITYSTEN MATKAILUTULO VUONNA
ITÄ-UUDENMAAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS 2009 1 JOHDANTO. 1.1 Projektin tausta ja tavoitteet 1.2 Käsitteet 1.3 Tutkimuksen kulku
ITÄ-UUDENMAAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS 2009 1 JOHDANTO 1.1 Projektin tausta ja tavoitteet 1.2 Käsitteet 1.3 Tutkimuksen kulku 2 ITÄ-UUSIMAA MATKAILUALUEENA 3 ITÄ-UUDENMAAN MATKAILIJOIDEN KULUTUS
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007
Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen
LisätiedotUudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016
Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2016 Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri palveluihin
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1
Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin
LisätiedotTaloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset
Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun
LisätiedotMarkkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMarkkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMarkkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja
LisätiedotMarkkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMarkkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja
LisätiedotMarkkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotHämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä
Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan
LisätiedotLEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!
Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu
LisätiedotMarkkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMatkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin
Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 13.3.
MINNO-osaprojekti Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 13.3.2014 Matkailuinnovaatiot Tavoite Etelä-Suomen kolmen maakunnan
Lisätiedot14,5 M 85 htv. matkailutulon. -työllisyys vuonna (2016: 13,3 M, +9 %) (2016: 85 htv, +0 %) 0,4 M 2,0 % 2,5 M
Mänttä-Vilppulan matkailutulo ja -työllisyys vuonna 217 14,5 M 85 (216: 13,3 M, +9 ) (216: 85, + ) Välitön matkailutulo Välitön matkailutyöllisyys Ylä-Pirkanmaan kuntien matkailutulo jaettiin jokaiselle
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013
MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja
LisätiedotMarkkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys
MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi
LisätiedotKaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten
LisätiedotMATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen
MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta
Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Pirkanmaan maakunta Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri
LisätiedotMatkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla
Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa
LisätiedotMarkkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMarkkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.
MINNO-osaprojekti Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.2013 Matkailuinnovaatiot Tavoitteena Etelä-Suomen kolmen maakunnan
LisätiedotTampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015
Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015 Mikko Manka Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30.3.2017 Meillä Tampereella on niin kaunis luonto! mutta niin on muuallakin, sillä kaikki kuvat ovat
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari 12.12.2017 Alueellinen matkailutilinpito - Matkailutilinpito on kansantalouden tilinpidon satelliitti, jota tuotetaan kansainvälisten
LisätiedotSuojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset
Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista
LisätiedotMarkkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA BELGIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN BELGIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2016
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2016 Loppuraportti Espoon kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P34767 Loppuraportti 1 (16) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotTampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä
LisätiedotMatkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016
Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät
LisätiedotMATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008
MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely
LisätiedotCoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely
CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut
LisätiedotMahdollisuuksien matkailuala
Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:
LisätiedotRajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011
Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen
LisätiedotMatkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman
Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.
LisätiedotMatkailun suuralueet sekä maakunnat
Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston
LisätiedotRuokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa
Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa 218 noin 1,8 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,8 prosenttia enemmän kuin joulukuussa 217. Kotimaisten
LisätiedotLeirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa
1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotKaravaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa
1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 1.1.219/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa 218 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli prosenttia
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 7.12.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli lokakuussa 218 noin 1,6 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 8.11.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli syyskuussa 218 noin 1,7 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli
LisätiedotMuseoiden taloudellinen vaikuttavuus
Museoiden taloudellinen vaikuttavuus 30.1.2014 Helsinki Taustatietoja Tutkimuksen tilaaja: Suomen museoliitto Tutkimuksen toteutusaika: Toukokuu 2013 - lokakuu 2013 Tutkimusmenetelmät: Lomakekysely museokävijöille,
LisätiedotTYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN
Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa
LisätiedotKaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla
Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 405 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet isobritannialaisten
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Kiina (ml. Hongkong), 113 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuus
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 27.5.2013 , 534 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet saksalaisten yöpymisistä
LisätiedotMatkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten
LisätiedotVisit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014
Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman
LisätiedotEtelä-Savon ELY-keskus, MA
Majoitus- ja ravitsemistoimialan yritysten kehitys Etelä-Savossa seutukunnittain vuosina 21-216, yöpymisvuorokaudet 21-218 (kuu) Lähde: Tilastokeskus, Toimialoittainen yritystietopalvelu, Majoitustilasto
LisätiedotGUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle
20.1.2016 GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle Taloustutkimus Oy Pasi Holm, Reija Koskela ja Kari-Pekka Töyrylä 1 10.11.2015 Taloustutkimus Oy / t-14 484 / Pasi
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotSuomalaiset Virossa 2017
Suomalaiset Virossa 2017 - Suomalaisten matkailu ja kulutus Virossa Poimintoja selvityksestä. Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivuilla, Tutkimukset-osiossa. Selvityksen
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2018
Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2018 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2018 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 3 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa PÄÄASIALLINEN
LisätiedotMatkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä
Matkailutilinpito 2011-2013 Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Esityksen sisältö - Hankkeen tavoitteet ja organisointi - Kansainväliset suositukset - Käsitteet ja
LisätiedotMARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015
pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen
LisätiedotSelvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa
Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien
LisätiedotValtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010
Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus
LisätiedotSodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti
Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014
LisätiedotMATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET. Äänekosken seutukunta
MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Äänekosken seutukunta Tammikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Äänekosken seutukunnan matkailu
LisätiedotTILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
LisätiedotMatkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto
Matkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari 2.2.2016 Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Lähde: Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040 Lapin matkailun menestystarina Matkailuklusteri Lapissa
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotMatkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista
EIO/VKE/Vesterinen SUOSITUS 20.5.2013 Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista Suomessa tehdään vuosittain useita alueellisia ja paikallisia
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017
Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2017 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 12 miljoonaa ensikertalais ta (+ 6 %) 363
LisätiedotSuomalaiset kuluttajina Virossa
Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakyselyt Selvitys perustuu Eurostatin ja Statistics Estonian tilastoihin sekä kolmeen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:
LisätiedotMara-alan yritykset odottavat hyvää kesää
KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset
LisätiedotMatkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010
1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,
LisätiedotTalvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016
Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3
LisätiedotKoulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset
Koulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset 3.5.2018 Susanna Harvio & Tuomas Santasalo, WSP Finland Oy Selvityksen tavoite ja toteutus Työn toteutus: 01-04/2018 Toteuttaja: WSP
LisätiedotLeirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa
Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 8.7.2008 Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Suomalaisilla leirintäalueilla majoittuva
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotSuomalaiset kuluttajina Virossa
Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:
LisätiedotMatkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella
Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän
LisätiedotMistä kannattavuutta?
KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Toimiala on kasvu-uralla Mistä kannattavuutta? 26.6.217 Ari Peltoniemi, pääekonomisti KUVA (korkeus voi vaihdella)
LisätiedotMatkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla
Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,
LisätiedotAutokaupan määrävuosiselvitys 2010
Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan
LisätiedotMATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET
MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Keuruun seutukunta Tammikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Keuruun seutukunnan matkailu lukuina...
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 5.1.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa 218 noin 2,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli,8
LisätiedotRajahaastattelututkimukset
Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan
LisätiedotMatkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys
Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit
LisätiedotTAPAHTUMAKARTOITUS 2013
TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn
Lisätiedot