Potilasjärjestöjen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin neuvottelutilaisuus

Transkriptio

1 Potilasjärjestöjen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin neuvottelutilaisuus Oulun yliopistollinen sairaala Muistio Kuva: Kesän ahertajat, Aira Voho PPSHP:n valokuvauskilpailun satoa, 2013

2 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) POTILASJÄRJESTÖJEN JA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOTTELUTILAISUUS 2013 Aika Torstai klo Paikka Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 9 (sisäänkäynti B3) Tilaisuuden puheenjohtaja, johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka, PPSHP Ilmoittautuminen, kahvi ja lounaslippujen jako Kesäaamun avaus Rami Nyman, sairaanhoitaja, Keskusleikkausosasto, PPSHP Tämän päivän ja huomisen haasteita sairaanhoitopiirissä Aino-Liisa Oukka, johtajaylilääkäri Potilaiden ja läheisten rooli potilasturvallisuuden edistämisessä Paavo Koistinen, puh.joht, Suomen Potilasliitto ry Tauko Varjeltu vanhemmuus, SAMAT -projekti Tanja Roth, projektipäällikkö, Katja Kuusela, vastaava ohjaaja ja Hyvä vastaanotto PPSHP:n alueellinen hanke Päivi Hirsso, perusterveydenhuollon yksikön johtaja, PPSHP Palliatiivisen hoidon järjestäminen Juha Saarnio, osastonylilääkäri, gastro ja yleiskirurgia, PPSHP Keskustelu ja tilaisuuden päätös Lounas OYS:n Ravintola Kotkassa

3 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (5) Muistio: POTILASJÄRJESTÖJEN JA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOTTELUTILAISUUS klo , Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 9 Aamukahvin jälkeen yhteisen tilaisuuden avasi sairaanhoitaja Rami Nyman esittämällä lounaismurteella ajatuksia herättävät pakinat. Ensimmäinen kertoi siitä kuinka, toisten elämä meistä näyttää usein omaamme ruusuisemmalta ja toisessa perehdytettiin uusavuttomia kananmunan keittoon. Esitys oli sangen viihdyttävä ja hyvällä, avoimella mielellä päästiin päivän aiheiden pariin tilaisuuden puheenjohtajan Aino-Liisa Oukan toivotettua kaikki tervetulleiksi ja avattua tapaamisen. ASIAT (luennoitsijakohtaiset esitelmät liitteinä) 1. Tämän päivän ja huomisen haasteita sairaanhoitopiirissä, Aino-Liisa Oukka (Liite 1.) Esityksensä alkupuolella Aino-Liisa Oukka kertoi uusien säännösten, vaatimusten, toiminnan järjestämismuutosten sekä potilaan kasvavan hoitopaikan valintavapauden tuomia haasteita sairaanhoitopiirin toimintaan ja resursseihin. Työnjakoa ja toiminnan organisointia sekä sairaanhoitopiirin sisällä että alueen perusterveydenhuollon yksiköiden välillä on kartoitettu ja parannettu monin eri hankkein; esim. Leiko- (leikkaukseen suoraan kotoa) toiminnalla ja laajoilla hankeyhteistöillä (mm. KYTKE, Avaus). Sairaanhoitopiirin päätehtäviä ovat hoidon ohella koulutus ja tutkimus. Tutkimustyöllä turvataan tulevaisuuden paras ja vaikuttava hoito. Tutkimustoiminnan keskeisiä toimijoita ovat tutkimuspalveluyksikkö ja vastikään perustettu yliopiston ja sairaanhoitopiirin yhteinen tutkimusorganisaatio, MRC Oulu (Medical Research Center). Lisäksi tutkimukseen ja koulutukseen liittyvää kehitystyötä viedään eteenpäin lääketieteellisen tiedekunnan ja sairaanhoitopiirin yhteistyöryhmässä. Toiminnan laadunhallinnan ja sen keskeisen ulottuvuuden potilasturvallisuuden indikaattoreiden kehittämiseen ja menettelyjen ohjeistamiseen on sairaanhoitopiirissä viime aikoina keskitytty. Tarkoituksena on tämän vuoden aikana laatia uusi toimintakäsikirja, joka sisältää laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosuunnitelman. Seuraavaksi johtajaylilääkäri esitteli tärkeimpiä tunnuslukuja liittyen tuotettuihin palveluihin, hoitoon pääsyyn, tavoitteiden ja suoritteiden toteumiin. Tulevaisuuden haasteina erikoissairaanhoidossa on lääketieteen kehityksen tuoman 5% kustannuspaineen lisäksi kuntatalouden tiukkeneminen ja ammattihenkilöstön vaje. Tilanteen hoitamiseksi vaaditaan yhä laajenevaa ja monipuolistuvaa yhteistyötä eri organisaatioiden sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön kesken ja tietojärjestelmien jatkuvaa kehittämistä. 2. Potilaiden ja läheisten rooli potilasturvallisuuden edistämisessä, Paavo Koistinen, puh.joht, Suomen Potilasliitto ry (Liite 2.) Puheessaan Paavo Koistinen toi esille potilaan ja terveydenhuollon henkilöstön lähestyvän ja tarkastelevan hoitoon ja potilasturvallisuuteen liittyviä asioita eri näkökulmista.

4 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 3 (5) Tärkeää on avoin ja keskinäiseen yhteistyöhön pyrkivä asenne. Kyetäkseen osallistumaan täysipainoisesti omaan hoitoonsa potilas (ja tarvittaessa hänen omaisensakin) tarvitsee tietoa omasta tilanteestaan ymmärrettävällä kielellä. jatkossa potilaan valintavapauden lisääntyessä kaivataan myös yhteen koottua, yhteisesti sovituilla mittareilla tuotettua tietoa terveydenhuollon organisaatioiden toiminnan laadusta. Tällainen valtakunnallinen laadunseuranta meiltä edelleen puuttuu, THL:n Palveluvaa `asta sellainen mahdollisesti jatkossa voi muodostua. Viitatessaan Marina Erholan sanoihin Etsimme pääsyitä, emme syypäitä Paavo Koistinen painottaa haittatapahtumien sattuessa avointa keskustelua sekä potilaan, että henkilöstön kesken ja haittatapahtumien sisältämän tiedon systemaattista analysointia tapahtuman laajempien syiden selvittämiseksi. Tauon jälkeen ohjelma jatkui seuraavasti: 3. Varjeltu vanhemmuus, SAMAT -projekti Tanja Roth, projektipäällikkö, Katja Kuusela, vastaava ohjaaja ja Minna Kyngäs, palveluohjaaja (Liite 3.) Tanja Roth kertoi Kynnys ry:n ja Oulun Invalidien Yhdistys ry:n yhteisestä, vuosille ajoittuvasta, SAMAT -projektista (Samanlainen - erilainen vanhemmuus). Projektissa on mukana 7 erilailla erilaista (ja silti samanlaista) vanhempaa, joiden tarkoituksena on tarjota sekä vertaistukea että ammatillista vertaistukea, käytännön ohjausta ja koulutusta perheille ja muille asiasta kiinnostuneille. Perheiden arki ja vanhemmuus on valtaosaltaan samanlaista kaikissa perheissä, myös niissä, joissa molemmilla tai toisella vanhemmista on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus. Projektin toimijoiden erityisosaaminen kohdentuu vammaisten vanhempien vanhemmuuteen, perheiden tukemiseen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen. Tanjan esitystä jatkoi Katja Kuusela otsikolla Varjeltu vanhemmuus. Puheenvuorossaan hän toi esille, että vaikka ihmisoikeudet ja tasa-arvoisuus on säännöksin vahvistettu, kohtaavat vammaisvanhempiperheet aika ajoin arjessa välillistä ja välitöntä syrjintää. Tämä näkyy esim. asenteellisessa suhtautumisessa vammaisten oikeuteen perheen perustamiseen, vammaisten naisten raskauteen ja asioiden hoitamisena vanhemman yli. Katja painotti oikeuksien ja vastuun suhdetta ja esitti vastuuntuntoisen vanhemman piirteitä. jotta jaksaa huolehtia muista on myös pidettävä huoli itsestä. Asiakaskohtaamisessa vammaisen vanhemman kanssa Katja perään kuulutti kysymistä ja kuuntelua. Säälittely, olettamisten mukaan toiminen sekä lokerointi tulee jättää pois. 4. Hyvä vastaanotto PPSHP:n alueellinen hanke Päivi Hirsso, perusterveydenhuollon yksikön johtaja, PPSHP (Liite 4.) Päivi Hirsso kertoi yleisölle Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Hyvä vastaanotto toimintamallista, jossa toimijat ovat yhdessä paneutuneet turvallisen, osaavan, tarkoituksenmukaisen, potilaskeskeisen, tehokkaan, tasa-arvoisen ja kohtalaisessa ajassa tuotetun sairaanhoidon turvaamiseen kaikille. tavoitteena on ollut hoidon saatavuuden parantaminen. Mukana olevien terveysasemien työntekijät ovat itse pohtineet, mitkä ovat ne ongelmat, jotka piilevät vuodesta toiseen samanlaisina pysyvien jonojen ja odotusaikojen takana. Tämän jälkeen on kehitelty ratkaisuja esille nousseisiin ongelmiin. Esityksessään Päivi kuvasi hoidon huonon saatavuuden oireita niin asiakkaan, henkilökunnan kuin itse

5 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 4 (5) toiminnankin näkökulmasta. Kulmakiviä edistyksellisen hoidon saatavuuden tiellä ovat kysynnän ja kapasiteetin eli resurssien tasapainoon saattaminen sekä jonoista ja pitkistä odotusajoista eroon pääsy. Mukana olevat tiimit ovat pyrkineet ratkaisemaan lisäämällä kapasiteettia tiettyihin toimintoihin, vähentämällä kysyntää ja varautumalla kysynnän vaihteluihin sekä hävittämällä sumassa seisovaa työtä.tarkastelemalla ja kehittämällä terveyskeskuksen toimintarutiineja ja varausohjelmia voidaan saavuttaa parannuksia sekä työ- että asiakastyytyväisyydessä. 5. Palliatiivisen hoidon järjestäminen Juha Saarnio, osastonylilääkäri, gastro ja yleiskirurgia, PPSHP (Liite 5.) Juha Saarnio avasi yleisölle palliatiivisen eli oirehoidon viimeaikaista kehittämistyötä sairaanhoitopiirissä ja sen alueella. Vaikka palliatiivinen hoidossa on keskeistä potilaan ja hänen tilanteensa huomiointi ja kuunteleminen, vaatii se hoidon ammattilaisilta myös vankkaa kliinistä osaamista sekä moniammatillista yhteistyötä, verkostoitumista ja suunnittelua. Terveydenhuollon organisaatioissa palliatiivinen hoito voidaan jakaa 3 eri tasolle. Näille tasoille on hahmoteltu ja ohjeistettu mm. syöpäkivun hoito ja saattohoito. Tavoitteena palliatiivisen hoidon kehittämisessä on varmistaa potilaalle laadukas oirehoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan organisaatioiden välisiä menettelylinjauksia ja sopimuksia, joidenkin toimintojen keskittämistä ja joidenkin hajauttamista, riittävää henkilöstöä ja sen koulutusta. Keskustelu ja tilaisuuden päätös Tilaisuuden lopuksi puheenjohtaja Aino-Liisa Oukka keräsi vielä kaikki luennoitsijat auditorion eteen vastaamaan yhteisesti kysymyksiin. Keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä suuntautui kaikille luennoitsijoille. Puheenvuoroissa tuotiin esille mm. palliatiivisen hoidon kehittämisen tärkeys, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön syventämisen ja laajentamisen tarve. Lisäksi korostettiin potilaan olevan oman asiansa asiantuntija ja toimija. Potilaalle tulisi antaa tietoa potilasjärjestöistä mahd. varhaisessa vaiheessa. Kiitettyään yleisöä ja luennoitsijoita yhteisestä aamupäivästä puheenjohtaja päätti kokouksen ja osallistujat siirtyivät lounastamaan. Tapaamiseen liittyviä palautelomakkeita palautui 14 kpl. Palautteessa kiitettiin luennoitsijoita mielenkiintoisista ja ajankohtaisista aiheista. Tuleviksi aiheiksi ehdotettiin mm. pth esh yhteistyötä, trauma-kipu-kriisi, potilas-lääkäri -suhdetta. Oulussa Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka Laatupäällikkö Leena Lang