Pirkanmaan Pääasiat. Pirkanmaan ja Huittisten muistiyhdistysten jäsenlehti ISSN Pirkanmaan Pääasiat 1

Transkriptio

1 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan ja Huittisten muistiyhdistysten jäsenlehti ISSN Pirkanmaan Pääasiat 1

2 Pirkanmaan Pääkirjoitus Pääasiat Pirkanmaan ja Huittisten muistiyhdistysten jäsenlehti ISSN Sisällysluettelo Pääkirjoitus... 3 Elintavoilla on vaikutus muistihäiriöihin... 4 Muistia voi parantaa harjoittelemalla... 7 Vapaaehtoisuuden voimaa...10 Yhdistyksen 25 -vuotisjuhla...12 Muistoja yhdistyksen vuosilta...15 Viisi kysymystä ansiomerkin saaneille...22 Välitä Muista Alzheimerpäivän tapahtuma...25 Muistiviikon tilaisuuksia ja tapahtumia...26 Muistikahviloiden ohjelmat...28 Tietoa, virkistystä ja osallisuutta jäsenille...29 Paikallisosastot toimivat...30 Yhdistyksen tarjoamat palvelut...36 Ryhmätoiminta Tampereella...37 Yhteystiedot...39 Sivunvalmistus TEKOPAIKKA Suomi Oy, Sastamala Painopaikka Hämeen Offset-Tiimi Oy, Tampere Oletko koskaan miettinyt kuinka monenlaisia tehtäviä valokuvalla on? Kesällä moni meistä tallensi tärkeitä hetkiä matkoilta, juhlista tai vaikkapa erikoisista sääilmiöistä kännyköiden digiarkistoihin. Sähköisen median ja digitalisoitumisen myötä valokuvan rooli on muuttunut ja arkipäiväistynyt; selfiet eli itsestä otetut kännykkäkuvat, kuuluvat jo poliitikkojenkin arkeen. Vanhimmat meistä muistavat kuinka valokuvaamon perhepotretissa piti olla aivan hiljaa ja liikkumatta, jotta valokuva onnistui. Nykypäivän tekniikka mahdollistaa valokuvan onnistumisen kuvaajan taidoista riippumatta. Toki tekniikan lisäksi tarvitaan myös silmää ja oivallusta nähdä kuvattava kohde. Onnistunut kuva pysäyttää ja puhuttelee. Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tämän vuoksi valokuvalla on suuri merkitys tiedonvälityksessä ja taiteessa. Vuoden lehtikuva- ja luontokuvakilpailut nostavat esille taidokkaimmin vangitut hetket, kuvakulmat ja tilanteet. Valokuvaa voidaan käyttää myös hoito- tai terapiamuotona kuten Voimauttavan valokuvan menetelmässä. Vanhoja valokuvia voi käyttää apuna muistiharjoittelussa, kuten Mari Lemmetty tämän lehden artikkelissa vinkkaa. Sidomme muistomme valokuviin ja kuvat toimivat porttina menneisyyden ja nykyisyyden välillä. Vanhat valokuvat eivät kerro ainoastaan ajan kulumisesta ja jatkuvasti muuttuvasta ympäristöstä, vaan niiden kautta voi tutustua myös entisajan maailmaan. Kuvien kautta muistomme, niin arjen kuin juhlankin hetket välittyvät jälkipolville. Toisaalta voidaan kysyä ovatko meidän tämän päivän digitaaliset muistot tallella vielä vaikkapa 50 vuoden kuluttua? Nautitaan värikkäästä syksystä kameran kanssa tai ilman! Teija Siipola toiminnanjohtaja 2 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 3

3 Elintavoilla vaikutus muistihäiriöihin Kesällä saimme kuulla merkittävästä läpimurrosta muistihäiriöiden ennaltaehkäisyssä. Suomalaisen Finger-tutkimushankkeen mukaan tehostettu elintapaohjaus ehkäisee muistihäiriöitä. FINGER (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima tutkimus, jota ovat tehneet yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto ja Karolinska Institutet (Ruotsi). Lisätietoja löytyy THL:n sivuilta: Tutkimustulosten mukaan on tärkeää kohentaa elintapoja monipuolisesti ja saada aikaan kokonaisvaltainen muutos. Tavanomainen elintapaneuvonta ei ole riittävää vaan tuloksia saatiin vasta tehostetulla elintapaohjelmalla, johon sisältyi ravitsemusneuvontaa, liikuntaharjoittelua, muistiharjoittelua sekä verenpaineen, kolesterolin, veren sokerin ja muiden riskitekijöiden hallintaa. Tutkimukseen osallistui 1260 kotona asuvaa henkilöä, jotka ovat iältään vuotta. Tulokset ovat hyvin rohkaisevia, ja odotamme uusia tutkimustuloksia, Ystävyyssuhteiden vaaliminen edistää aivojen hyvinvointia. Kuvassa Marjo Haavisto ja Mari Lemmetty. jotka vahvistavat ja laajentavat näitä havaintoja. FINGER-tutkimus jatkuu siten, että tutkimuksessa mukana olleita henkilöitä seurataan vielä viiden vuoden ajan. Jatkoseurannan aikana selvitetään erityisesti tehostetun ohjauksen vaikutuksia Alzheimerin taudin ilmaantumiseen sekä muun muassa elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Meidän on kuitenkin syytä pitää mielessä, että terveellisistä elintavoista huolimatta sairaus voi osua kohdalle. Muistisairauden todennäköisyys kasvaa iän myötä. Myös perimällä on vaikutusta ja näihin tekijöihin emme voi vaikuttaa. Tutkimustulokset antavat kuitenkin varmuutta siihen, että terveellisillä elintavoilla on tärkeä merkitys muistamiselle. Pirkanmaan Muistiyhdistyksen hallinnoimassa Meva-hankkeessa tavoitteena on hankekaudella 4 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 5

4 Muistia voi parantaa harjoittelemalla Mari Lemmetty Terveellinen ravinto on tärkeää muistille. ( ) luoda pysyvä toimintakäytäntö perusterveydenhuoltoon ja työterveyshuollon yksiköihin muistisairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Hankkeessa täydennetään parhaillaan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn kehitettyä Ikihyvä-ryhmämallia sisältämään aivoterveyteen liittyviä tekijöitä. Tällainen kokonaisvaltainen kansansairauksien ohjausmalli on perusteltua ja väestön ikääntyessä muistisairauksien ennaltaehkäisyyn on panostettava nyt. Finger-hankkeen asiantuntijat ovat olleet MEVAhankkeen tukijoina ja yhteistyö jatkuu edelleen. Lähde: THL tiedote Missä avaimet ovat? Jäikö kahvinkeitin päälle? Otinko puhelimen mukaan? Kuulostaa varmasti tutulta. Jokainen ihminen unohtelee asioita varsinkin, jos ei paina asiaa kunnolla mieleen tai jos asiaa ei pysty palauttamaan mieleen. Myös jos asiaa ei koe sillä hetkellä tärkeäksi, asia ei painu mieleen. Kiire, stressi, väsymys aiheuttavat sen, että ajatus menee lukkoon emmekä muista. Vasta kun pysähtyy, ottaa etäisyyttä asiaan, asia palautuu mieleen. Arjen saa sujumaan paremmin harjoittamalla muistia. Muistin harjoittamisen myötä myös keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus paranevat. Tärkeää on valita itselle mieluisa tapa harjoittaa muistia. Muistin harjoittamiskeinoja on monia. Kotimaan ja maailman tapahtumien seuraaminen tiedotusvälineistä, bingon ja shakin pelaaminen tai ristisanojen ratkominen tekee hyvää muistille. Muistin toimintaa aktivoivat myös uudet harrastukset tai vanhan tutun asian tekeminen uudella tavalla. Muistin toimintaa on mahdollista tehostaa erilaisilla keinoilla. Asioiden muistissa säilymistä tukevat kalenterin ja muistilappujen lisäksi tekniset apuvälineet, kuten vaikkapa munakello tai lääkemuistuttajat. Asioiden muistamista voi myös helpottaa hauskalla tavalla, kun laittaa narun sormeen tai tuolin vinoon muistuttamaan siitä, mitä pitää muistaa. Usein nimien unohtaminen koetaan harmillisena muistipulmana. Nimien muistamisessa auttaa, kun toistaa nimiä ääneen tai mielessä. Henkilöistä voi rakentaa myös visuaalisia mielikuvia. Joskus nimien muistamista auttaa, kun yrittää miettiä muita henkilöön liittyviä 6 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 7

5 asioita, kuten missä hän työskentelee tai mitä hän harrastaa. Yksi helppo keino aktivoida muistia ja muistella menneitä on ottaa esille vanha luokkakuva ja yrittää palauttaa mieleen vanhojen koulukavereiden nimiä. Kaikkien vanhojen koulukavereiden nimiä ei välttämättä muista heti eikä tarvitsekaan, mutta muutaman päivän tauon jälkeen uudelleen kuvaa katsoessa saattaa muistua mieleen lisää koulukavereiden nimiä. Mahdollisesti myös kouluaikaisia tapahtumia alkaa palautua mieleen. Joskus myös pankkikortin tunnusluvun muistaminen on vaikeaa tai kiireessä se vain unohtuu. Ajattele, että jokainen tunnusluvun yksittäinen numero tarkoittaa tiettyä esinettä. Esimerkiksi jos tavoitteena on muistaa tunnusluku 1942, voit ajattele, että numero yksi tarkoittaa kynttilää, numero yhdeksän golfmailaa toisinpäin, numero neljä purjetta ja numero kaksi joutsenta. Kun tunnusluvun numerot saavat visuaalisen merkityksen, niistä voi rakentaa tarinan, joka on helppo muistaa. Esimerkiksi voit kuvitella, että kynttiläillallisen ääressä harmittelet rikki mennyttä golf-mailaa ja kun katsot ikkunasta järvelle näet purjeveneen, jonka perässä ui joutsen. Vastaavia tarinoita voit kehittää muistin tueksi mistä tahansa numerosarjoista. Muistiharjoitus Katso alla olevia sanoja minuutin ajan ja paina ne mieleen, jonka jälkeen kirjoita paperille niin monta sanaa kuin muistat. Muistin apukeinona voi yrittää käyttää itse keksittyä tarinaa sanoista. LOKKI, AURINKO, MERI, PALLO, JÄÄTELÖ, HIEKKA, LAPIO, LAUKKU, PYYHE, KALA Lähteet: Hietanen, M., Erkinjuntti, T & Huovinen, M Tunne muistisi. Käytä, kehitä, kohenna. Porvoo: WSOY. Arifullen-Hämäläinen, U Muista Pääasia ohjaajan opas. Helsinki: Miina Sillanpään Säätiö. julkaisuja B:33. 8 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 9

6 Vapaaehtoisuuden voimaa Raita Lehtonen Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toiminnassa on mukana vapaaehtoistoimijoita, joiden panos muistisairaiden sekä heidän läheistensä vierellä kulkijoina on korvaamattoman tärkeä. Suuri kiitos Teille! Vapaaehtoisuudesta kiinnostuneelle on olemassa monia mahdollisuuksia olla mukana toiminnassa. Vapaaehtoisena voi tehdä juuri sen verran kuin itsestä hyvältä tuntuu ja omiin aikatauluihin sopii; pienetkin teot ovat tärkeitä. Muistiyhdistyksen vapaaehtoistoimijat ovat mukana esimerkiksi muistikahvilatoiminnassa, vertaisryhmien vetämisessä, erilaisissa tapahtumissa ja retkillä avustamassa muistisairaita ja heidän läheisiään. Mahdollisuuksia on myös itsenäiselle toimijalle esimerkiksi toiminnasta tiedottamisen piirissä: kauppareissun ja lenkin yhteydessä voi vapaaehtoinen huolehtia yhdistyksen esitteiden ja tulevien tapahtumien mainosten jakamisesta infotauluille. Kunkin vapaaehtoisuudesta kiinnostuneen kanssa keskustellaan ja mietitään, mikä hänen tapansa olla mukana toiminnassa voisi olla. Päivi kertoo vapaaehtoistyöstään näin: Piparin tuoksu tulvahtaa vastaan, kun astun Muistiyhdistyksen ovesta sisään. Keittiöstä kuuluu naisten iloista puheen sorinaa. Naisten ryhmä leipoo tänään joulupipareita. Siellä he istuvat valmiit piparitaikinat edessään ja ottavat muoteilla mieleisiään kuvioita. Liityn joukkoon mukaan, auttelen peltejä uuniin ja valmiita pipareita jäähtymään. Piparin tuoksu saa leipureille muistot mieleen omista jouluperinteistä. Lopuksi tietysti juodaan kahvit ja maistellaan leipomuksia. Tähän joukkoon on helppo vapaaehtoisen tulla. Vastaanotto on lämmin ja välitön. Ja on hienoa seurata ammattitaitoisten ohjaajien hienovaraista työskentelyä. Tämän kokemuksen lisäksi on ollut monia muita; miesten ryhmän kanssa on käyty taidemuseossa ja bussilastillinen muistiyhdistyksen väkeä kävi tapaamassa Airaa Hyrsylän mutkassa. Vapaaehtoinen tässä ryhmässä varmasti saa ainakin yhtä paljon kuin antaa. Mukavia ihmisiä ja hauskoja muistoja heidän elämänsä varrelta. Pirkanmaan Muistiyhdistys ry tarjoaa vapaaehtoistoimijoilleen mahdollisuuden osallistua maksuttomiin koulutuksiin, sekä järjestää yhteistapaamisia joissa vapaaehtoiset voivat jakaa kokemuksiaan ja verkostoitua. Vapaaehtoistoimijat saavat tukea tärkeään työhönsä Muistiyhdistyksestä sekä toimintaalueensa paikallisosastosta. Heille tarjotaan myös mahdollisuus osallistua yhdistyksen juhliin ja retkiin. Pirkanmaan Muistiyhdistys ry järjestää syksyllä 2014 Vapaaehtoisuuden voimaa -kiertueen. Vierailemme seitsemällä paikkakunnalla (Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Sastamala, Viiala, Parkano, Ruovesi sekä Ylöjärvi) kertomassa yhdistyksen toiminnasta. Näissä avoimissa yleisötilaisuuksissa mukanamme on lisäksi luennoitsija joka puheenvuorossaan käsittelee vapaaehtoisuuden teemaa. Kiertueajankohdat voi tarkistaa Pirkanmaan Pääasiat lehden Paikallisosastot toimivat palstalta kyseisen paikallisosaston kohdalta tai ottamalla yhteyttä Muistiyhdistykseen (muistiohjaaja Raita Lehtonen, Tervetuloa sankoin joukoin mukaan toimintaamme! Sinä olet minun peilini, ja minä olen sinun peilisi. Kun katson sinuun, näen itseni. 10 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 11

7 YHDISTYKSEN 25 -VUOTISJUHLA Raita Lehtonen Pirkanmaan Muistiyhdistys on rekisteröity ja on yksi vanhimmista Muistiliiton paikallisista yhdistyksistä Suomessa. Yhdistyksen toiminta on kuluneiden vuosien aikana laajentunut ja jäsenmäärä kasvanut huomattavasti. Yhdistys on kuluneiden vuosien aikana pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että sairaudesta huolimatta hyvän elämän edellytykset olisivat olemassa ja yhdenvertaiset palvelut toteutuisivat. Tämä korostui myös yhdistyksen 25 vuotisjuhlassa, jota vietettiin hotelli Tammerin nostalgisessa juhlasalissa. Tilaisuuden tervetulosanat esitti neurologian erikoislääkäri sekä Muistiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Maire Santala. Ensimmäisenä puhujana Euroopan parlamentin jäsen sekä muistisairaan läheisen roolissa oleva Sirpa Pietikäinen pohti toteutuvatko muistisairaiden perusoikeudet. Puheessaan Sirpa Pietikäinen painotti aktiivisen elämän, kuntoutuksen ja hyvän hoidon tärkeyttä muistisairaan henkilön elämässä. Hän toi esille ajatuksen myös siitä, että virikkeettömyys ja liikkumattomuus voivat tutkitusti pahentaa muistioireita, ja olisi tärkeää, että muistisairaan mahdollisuus aktiiviseen ja virikkeelliseen elämään turvataan. Pietikäinen painotti, että olisi tärkeää luoda omaishoitostrategia, jonka tarkoitus olisi turvata omaishoitajan jaksaminen sekä hyvinvointi takaamalla mahdollisuus kuntoutukseen sekä terveydenhoitoon. Omaishoitajien jaksamisen lisäksi tärkeää on huomioida yksin asuvien muistisairaiden henkilöiden riittävä tuen saanti, sekä kaikkien asianomaisten kohdalla yksilöllisten palveluiden saanti. Sirpa Pietikäinen puhui siitä, kuinka muistisairaan henkilön kohtaamisessa olisi tärkeää huomioida hänen ilmaisemien tarpeiden merkitys. Lisäksi vuorovaikutuksessa mielekästä olisi pyrkiä auttamaan muistisairasta henkilöä toteuttamaan ajatuksiaan ja aikeitaan. Puheenvuorossaan Pietikäinen painotti yhdistyksen tärkeää roolia muistisairaiden ja heidän läheistensä edunvalvojina ja tiedon eteenpäin viejänä. Tampereen kaupungin tervehdyksen tilaisuudessa esitti tilaajapäällikkö Anniina Tirronen. Hän linjasi tärkeiksi asioiksi palveluiden kehittämisen, yleisen tietoisuuden lisäämisen sekä asenteisiin vaikuttamisen. Anniina Tirronen painotti ohjaus- ja neuvontatyön tärkeyttä ja yhteistyön merkitystä kehitettäessä muistisairaiden ja heidän läheistensä palveluverkostoa. Hän kertoi Tampereella toimivasta vanhuspalveluiden ohjaus- ja valvontaryhmästä, jossa toimii vanhusasiamiehet sekä valvontakoordinaattori. Pirkkalan alaosaston vapaaehtoistoimija Leena Pitkänen loi puheenvuorossaan katsauksen Muistiyhdistyksen 25 -vuotiselle taipaleelle. Leenan puhe on tuonnempana lehdessä. Muistiliiton tervehdyksen juhlaan toi Muistiliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Merja Mäkisalo- Ropponen. Hän kertoi Muistiliiton Välitä muista teemasta, joka jatkuu edelleen tänä vuonna. Mäkisalo-Ropponen pohti puheenvuorossaan, kuuluuko kaikkien ääni, kuka on kiinnostunut heistä joiden ääni on heikko ja kenelle puuttuminen kuuluu. Kotihoitoon painottamisen vastakohtana hän toi myös esille näkökulman, että kotioloissa muistisairas henkilö voi kokea kotihoidon rajallisuuden ja joutua asumaan turvattomissa olosuhteissa. Mäkisalo-Ropponen pohti lisäksi sitä, mikä tekee asunnosta kodin tunne vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta, itsenäisyys, elämänhallinta, sosiaaliset suhteet sekä esteettömyys. Kotona olemisen merkitys on kullekin yksilöllinen kokemus. Tiedon ja tuen lisäämisen ohella puheenvuorossa korostui kansallisen muistiohjelman jalkauttaminen kuntiin erityisesti aivoterveyden edistämisen näkökulmat. Sirpa Pietikäisen tavoin Mäkisalo-Ropponenkin painotti läheisten oikeuksia sekä omaishoidon kehittämistä hoitomuotona. Hänestä on tärkeää, että läheisten asema ja jaksaminen huomioidaan ja heille turvataan mahdollisuus palveluohjaukseen ja terveydenhuoltoon. Välittämisen teeman lisäksi tänä vuonna painotetaan osallistumisen vahvistamista sekä taiteen ja kulttuurin vaikutuksia ja mahdollisuuksia. Puheenvuoronsa lopuksi Mäkisalo-Ropponen muistutti, että me kaikki voimme olla valona ja lyhtynä toinen toisillemme. Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n juhlapäivänä yhdistys halusi muis- 12 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 13

8 MUISTOJA YHDISTYKSEN VUOSILTA Leena Pitkänen (puhe yhdistyksen 25-vuotisjuhlassa) Arja Harju, Laila Sipiläinen, Sirpa Pietikäinen ja Teija Siipola. taa ja kiittää myös toiminnassa aktiivisesti mukana olleita vapaaehtoistoimijoita tärkeästä ja arvokkaasta työstään. Muistiliiton Hopeisen ansiomerkin tilaisuudessa sai vapaaehtoistoimija Jaana Kettunen Lempäälästä sekä vapaaehtoistoimija Leena Pitkänen Pirkkalasta. Ansiomerkit ojensivat yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Maire Santala sekä yhdistyksen toiminnanjohtaja Teija Siipola. Puheiden lisäksi saimme nauttia Sanna Majanlahden, Anneli Rannan ja Tomi Pellin runo- ja musiikkiesityksestä Täällä. Ammattitaitoiset esiintyjät loivat juhlasaliin runollisen tunnelman, ja Tomin pianonsoitto toi kauniita ja harmonisia säveliä tukien hyvin runojen maailmaa. Kerron teille omia muistojani ja kokemuksiani yhteistyön vuosilta Pirkanmaan Muistiyhdistyksen kanssa. Ne ovat olleet itselleni arvokkaita vuosia - kaikki 25 - sairaanhoitajana, yhdistyksen yhdyshenkilönä, kotisairaanhoitajana ja muistihoitajana, omaishoitajana ja viimeiset viisi vuotta eläkeläisenä vapaaehtoisena. Tämä kaikki alkoi vuonna Työelämää oli takanani liki 20 vuotta, kun siirryin Hatanpään sairaalan sisätautiosastolta Pirkkalan vanhainkodin sairaanhoitajaksi vuoden -88 joulukuussa. Alzheimer-keskusliitto, nykyinen Muistiliitto oli perustettu samana vuonna ja Tampereen Dementiayhdistyksen, nykyisen Pirkanmaan Muistiyhdistyksen perustamisesta päätetty. Ensimmäinen muistiyhdistys oli perustettu Helsinkiin kaksi vuotta aiemmin ja nopeassa tahdissa niitä perustettiin muuallekin Suomeen. PIRKKALAN VANHA JA UUSI VANHAINKOTI Pirkkalan vanhainkodissa pääsin mukaan innostavaan työyhteisöön, jossa hoitotyön periaatteet ohjasivat työtä ja asukkaiden, myös muistisairaiden hoitoa ja omaisten tukemista kehitettiin. Vanhainkodissa elettiin mielenkiintoista aikaa, sillä suunnitteilla oli uusi vanhainkoti ja siihen muistisairaille oma dementiayksikkö. Nyt jos koskaan piti saada käyt- 14 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 15

9 VÄLITÄ, INNOSTU HUOLEHDI, MUISTA Leena Pitkänen töön kaikki mahdollinen tieto ja osaaminen niin, että dementiayksiköstä tulisi toimiva ja asukkaiden tarpeisiin vastaava. Muistiyhdistyksessä toimivilta asiantuntijoilta saatiin neuvot ja ohjeet. Mallia otettiin myös Alzheimer-keskusliiton Helsinkiin v.-89 perustamasta Leenankodista, joka oli maamme ensimmäinen lyhytaikaishoitoon erikoistunut hoitokoti sekä Sopimusvuoren ensimmäisestä dementiakodista Tampereella. Suunnittelussa koko henkilökunta oli alusta asti mukana. Uusi ja ajankohtainen tieto vanhusten ja dementoituvien hyvästä hoidosta ja yhteistyöstä omaisten ja läheisten kanssa oli käytössä. Myös vanhainkodin asukkaat seurasivat tiiviisti ja mielenkiinnolla uuden kodin valmistumista vanhan naapuriin. Pirkankoivuksi nimetty rakennus valmistui v 1993 ja vietti viime syksynä 20-v juhlaansa. Kehittämistyö jatkui uudessa hoitoympäristössä. Tietoa saatiin koko ajan lisää ja sitä sovellettiin käytäntöön. Kaikki vanhainkodin hoitajat saivat koulutuksen myös muistisairaiden hoitoon. Silloin jo ymmärrettiin, että tarvittiin hyvin koulutettua ja motivoitunutta henkilökuntaa, joka osaa huomioida jokaisen sairastuneen erityispiirteet ja rakentaa luottamusta ja hyvää ilmapiiriä. Vastuullamme oli, että hoito ja palvelu oli hyvää, asukkaita kunnioittavaa ja arvostavaa sekä heidän toimintakykyään ylläpitävää. Omaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön panostettiin. DEMENTIANEUVOJA JA YHDYSHENKILÖ- VERKOSTO Koko 90-luku oli vahvaa kehittämisen aikaa. Kun tieto lisääntyi, osattiin entistä paremmin hoitaa ja neuvoa muistisairauksiin sairastuneita ihmisiä ja tukea heidän omaisiaan ja läheisiään. Kirjallisuus muistisairauksista lisääntyi koko ajan. Keskusliiton Muisti-lehti oli erinomainen tiedon lähde niin sairastuneille ja omaisille kuin myös ammattihenkilöille. Keskusliitto tuotti myös opaslehtisiä tiedon jakamiseksi. Ensimmäiset dementianeuvojat aloittivat työnsä muistiyhdistyksissä 90-luvun alussa RAY:n tuella, Tampere ensimmäisten joukossa. Dementianeuvoja antoi puhelinneuvontaa ja hänen luokseen voimme ohjata sairastuneita ja omaisia saamaan tukea ja neuvontaa. Yh- 16 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 17

10 distyksessä kehitettiin nopeassa tahdissa erilaisia toimintoja sairastuneiden ja omaisten tueksi kuten: päiväpaikka, ensitietopäivät, sopeutumisvalmennuskurssit jatkokursseineen, omaisten illat, yleisöluennot, erilaiset tapahtumat ja virkistystoiminta... Maaseudun Terveys- ja lomahuolto ry:n kanssa yhteistyössä yhdistys järjesti omaisille lomaviikkoja. Tampereella Dementiayhdistys verkostoitui yhteistyökumppaneidensa kanssa ja teki tunnetuksi koko yhdistyksen alueella mm. päivätoimintaa, yhteisöhoitoa ja validaation, nykyisin TunteVan käyttöä rikastuttamassa muistisairaiden hoitoa. Me ammattihenkilöt saimme dementianeuvojalta tukea ja ohjeita. Yhdistyksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa kouluttajina olivat maan parhaat asiantuntijat. Dementianeuvojat verkostoituvat keskenään ja Muistiyhdistykset tekivät yhteistyötä ja saivat toisiltaan mallia toimiviin ratkaisuihin. Tampereella Dementianeuvojan työn tueksi rakennettiin yhdyshenkilöverkosto, johon mallia saatiin mm. Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistyksestä. Jokaiseen yhdistyksen alueen kuntaan pyrittiin nimeämään vapaaehtoinen ammattihenkilö yhdyshenkilöksi. Muistiyhdistys järjesti yhdyshenkilöille yhteisiä tapaamisia, joissa vaihdettiin kuulumiset ja saatiin ideoita omaan työhön. Yhdyshenkilöt saivat myös säännöllisesti koulutusta ja veivät saamaansa tietoa oman kuntaan, omille työpaikoilleen sekä sairastuneille ja omaisille. Näistä paikallisista toimijoista tuli kuntiin myös alaosastojen perustajia 90-luvulla. Pitkään Muistiyhdistyksellä oli viisi alaosastoa, joista vanhin on v-96 perustettu Huittinen-Vammala-Äetsä. Muut olivat Lempäälä, Kangasala, Nokia ja Sydän-Häme. Nämä viisi olivat mukana yhdistyksen Ensitieto- ja vertaistukitoiminnan projektissa vuosina Alaosastojen perustamisen uusi aalto oli vuorossa 2000-luvulla. MUISTIYHDISTYKSEN PROJEKTIT Vuonna 2003 Pirkkalan kunta lähti mukaan yhdeksän muun Pirkanmaan kunnan kanssa Muistiyhdistyksen projektiin, jonka tavoitteena oli edistää varhaista toteamista, järjestää sairastuneelle ja omaiselle neuvontaa ja tukea sekä varmistaa asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Tarkoituksena oli perustaa kuntaan muistineuvola, palkata muistihoitaja sekä järjestää sairastuneille ja heidän omaisilleen vertaistukea. Hankkeen aikana yhdistys järjesti myös koulutusta muistihoitajan työhön, muistitestaukseen ja ryhmänohjaukseen. Kunnissa perustettiin muistityöryhmä, jossa oli asiantuntemus sekä sosiaali- että terveystoimesta. Ryhmässä tehtiin suunnitelma muistisairaan hoitopoluksi. Pirkkalassa tavoitteet saavutettiin niin, että projektin päättyes- 18 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 19

11 sä v 2005 käynnistyi muistineuvola, jossa muistihoitaja työskenteli aluksi yhtenä päivänä viikossa. Varhainen toteaminen sai vauhtia, kun muistineuvolaan voi tulla ilman lääkärin lähetettä. Myös vertaistukiryhmät toteutuivat kunnan toimesta sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. Hankkeen myötä kuntaan perustettiin myös geriatrin virka samana vuonna. MUISTIHOITAJA Siirryin vanhainkodista kotisairaanhoitajan ja muistihoitajan tehtäviin. Oli vuorossa muistityöryhmässä tehdyn suunnitelman toteuttaminen: huolehtia, että sairastuneiden hoitopolku toteutui saumattomana ja katkeamattomana ja ennaltaehkäisy ja kuntoutumisen mahdollisuudet huomioitiin. Taas olivat dementianeuvojalta saadut ohjeet kullanarvoiset, kun suostuttelin henkilöitä muistitutkimuksiin ja ratkoin vaikeitakin tilanteita yhdessä sairastuneiden ja omaisten kanssa. Yhdistyksen kehittämistyö jatkui uusien projektien myötä kunnissa ja kuntakoordinaattori toimi muistihoitajien ja alaosastojen tukena. OMAISHOITAJA JA VAPAAEHTOIS- TYÖNTEKIJÄ Samoihin vuosiin tuli mukaan omaishoitajan rooli, joka toi aivan uuden näkökulman näihin sairauksiin. Anoppini sai Lewynkappaletaudin diagnoosin v Vaikka oma työ oli hoivaamista, neuvomista ja tukemista, nyt piti löytää neuvot itselleen, mikä ei ollut niinkään helppoa. Sain myös nähdä taas kerran, miten sairaudesta huolimatta terveet voimat: aikuisen elämänkokemus ja viisaus olivat edelleen olemassa. Samoin säilyivät vanhat taidot. Hänen mielipuuhaansa oli kukkien hoito ja vuodesta toiseen hän sai ne puhkeamaan kukkaan. Anoppia ei enää ole, mutta nyt äidilläni on todettu Alzheimerin tauti. Parhaat opettajani ovatkin olleet muistisairautta sairastavat itse sekä heidän omaisensa ja läheisensä. On arvokasta, että muistisairaiden itsensä ääni kuuluu ja sitä kuunnellaan tänä päivänä entistä paremmin. Heitä varten koko toiminta on viime kädessä olemassa. Nyt eläkeläisenä yhteistyö muistiyhdistyksen kanssa jatkuu Pirkkalan alaosastossa ja vertaistukiryhmien ohjaajana yhteistyössä kunnan kanssa. Innostuminen aina uudelleen se saa jatkamaan ja jaksamaan. Tässä mukanani kulkenut muistisairauteen sairastuneen henkilön viesti: Minä toivon, että me kaikki yhdessä työskentelemme sen hyväksi, että jokaisella meistä säilyy ainutlaatuinen persoona ja ihmisarvo elämämme loppuun asti. Jokaisella meistä. Raymond Girard Kanada, Alzheimer Europe Pariisi Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 21

12 Viisi kysymystä ansiomerkin saaneille Yhdistyksen 25-vuotisjuhlassa Jaana Kettuselle Lempäälästä ja Leena Pitkäselle Pirkkalasta ojennettiin Muistiliiton hopeinen ansiomerkki merkittävästä työstä muistisairaiden ja omaisten hyväksi. Kumpikin on vuosien ajan toiminut yhdistyksessä vapaaehtoisena, ohjannut ryhmiä, järjestänyt retkiä ja virkistystä sairastuneille ja omaisille ja ollut heidän tukena. Heidän iloinen ja kannustava toimintansa on houkutellut mukaan lukuisan joukon myös uusia vapaaehtoisia. Seuraavassa muutama kysymys heille: 1. Kauanko olet ollut mukana yhdistyksen toiminnassa ja mikä sai sinut kiinnostumaan toiminnasta? Jaana: Vuonna 2000 perustettuun Lempäälän alaosastoon lähdin mukaan alusta saakka, silloin oli jo äitini dementiaosastolla pitkäaikaispaikalla. Leena: Kun tulin Pirkkalan vanhainkodin sairaanhoitajaksi , työhön kuului osata hoitaa muistisairaita asukkaita hyvin. Uuden vanhainkodin ja dementiayksikön suunnittelu vaati ajantasaisen tiedon hankkimista ja käyttämistä. Alzheimer-keskusliiton ja Tampereen Dementiayhdistyksen perustaminen osui tähän kohtaan kuin tilauksesta. Yhdistyksen asiantuntemusta käytettiin työpaikassani, kun tieto muistisairauksista lisääntyi ja hoitoa kehitettiin. Lukuvuonna opiskelin sisätautien erikoissairaanhoitajaksi vanhustyö lisäaineena ja sain muistisairauksista ajantasaisen tiedon ja opin. Sitä en muista, milloin liityin yhdistyksen jäseneksi. 2. Minkälaisissa muistityöhön liittyvissä tehtävissä olet ollut? Jaana: Minä olen toiminut Lempäälän paikallisosastossa pitkään. Nykyään toimin myös yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Leena: Hatanpään sairaalan sisätautiosastolla olin toki hoitanut myös muistisairautta sairastavia. Vuonna -69 olin reilun kuukauden työssä Kangasalan vanhainkodissa, josta siirryin Hatanpäälle. Osallistuin 1990-luvulla kaksi kertaa vapaaehtoisena Dementiayhdistyksen Kivirannassa järjestämään sopeutumisvalmennuskurssiin. Toimin yhdistyksen yhdyshenkilönä Pirkkalassa ja yhdyshenkilöverkoston jäsenenä sain koulutusta, tukea ja hyviä ystäviä. Syksyllä 2004 olin kaksi ja puoli kuukautta virkavapaalla työstäni Pirkkalassa ja toimin dementianeuvojan sijaisena yhdistyksessä. Vuosiin tuli 22 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 23

13 lisääntyvästi mukaan koulutustehtäviä sekä omassa työyhteisössä että Dementiayhdistyksen projektiin liittyen. Muistihoitajan työhön kuului myös sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden koulutusta muistisairaiden hoidossa. 3. Mikä on ollut mielestäsi merkittävin muutos tänä aikana? Jaana: Merkittävin muutos on tapahtunut suhtautumisessa muistisairauteen. Sairastuneiden ja omaisten tiedon saanti on helpottunut. Myös lääkehoidossa on edistytty. Leena: Merkittävintä on asennoitumisen muutos niin, että muistioireiden ilmaantuessa ylipäätään pääsee tutkimuksiin ja oireiden syyt selvitetään. Tässä on kysymys ammatissa toimivien asenteista ja päättäjien asiantuntemuksesta. Ennen sairaus oli usein jo pitkällä, kun avun tarve huomioitiin ja omainen erityisesti tarvitsi apua ja tukea silloin. Tänä päivänä muistisairauteen sairastunutta ihmistä itseään, hänen mielipiteitään ja kokemuksiaan kuunnellaan paremmin. Sairauden varhaisella toteamisella ja kuntoutumisen keinoilla voidaan sairauden aiheuttamia oireita helpottaa ja lääkehoidolla sairauden etenemistä hidastaa. Näin muistikuntoutujaa kuunnellaan omien asioidensa asiantuntijana ja hän voi suunnitella elämäänsä eteenpäin silloin, kun terveet voimat ja taidot ovat vielä vahvat. 4. Mikä kannustaa sinua vapaaehtoistyöhön? Jaana: Minua kannustaa mahdollisuus uuden oppimiseen sekä toiminnan kehittäminen ja suunnittelu. Omaisten kohtaaminen on mieluisaa ja se kannustaa. Leena: Olen työurani aikana saanut paljon on, mistä antaa. Kokemus omaishoitajana kannustaa myös. Kun on itse vertainen, se auttaa ymmärtämään sekä muistisairautta sairastavaa että omaista paremmin. 5. Kuinka hoidat omaa muistiasi? Jaana: Minä hoidan muistiani liikkumalla, syömällä monipuolisesti, lukemalla, tekemällä ristisanatehtäviä sekä osallistumalla tapahtumiin kuten teatterit ja konsertit. Leena: Olen opetellut kaksi vuotta sukututkimusta, jossa voi tehdä salapoliisin työtä ja kokea löytämisen iloa. Vanha pakkoruotsi on käytössä ja käsialat usein arvoitusta. Lukeminen, käsityöt, luonnossa liikkuminen marjastaen tai sienestäen ja talvella hiihtäen sekä lastenlasten kanssa puuhailu pitävät päätä järjestyksessä. klo 9:30 klo 10:00 klo 10:15 klo 11:00 klo 11:30 klo 11:40 klo 12:10 Tervetuloa eri puolilta Pirkanmaata VÄLITÄ MUISTA Maailman Alzheimer-päivän tapahtumaan Tampereen pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2, Tampere Muistikävely lähtee Keskustorilta Tampereen raatihuoneen edestä kohti pääkirjasto Metsoa, jossa seuraava ohjelma Tervetulosanat Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Välitämmekö muista? Emerituspiispa Juha Pihkala Tampere välittävä kaupunki Apulaispormestari Mikko Aaltonen Uuden Muistilähettilään nimen julkistaminen vuoden 2013 Muistilähettiläs Sinikka Vaipuro evästää Hauskoja tarinoita muistista ja vähän muustakin Eeva Kaplas, Hullu Mies Huittisista vuosimallia 2008 Tilaisuus päättyy Yhteistyössä mukana Tampereen Muistiverkosto: Tampereen kaupunki, Kaupunkilähetys, Nääsville ry, Sopimusvuori, Pirkanmaan Muistiyhdistys ry ja Tampereen ev.lut. seurakunta 24 Pirkanmaan Pääasiat

14 Muistiviikon tapahtumat Tampereella Muistiviikon tapahtumia Pirkanmaalla Maanantai klo 9-12 Tiistai klo 9-12 klo klo Muistiriskitestausta ja verenpainemittausta. Tipotien terveysasema, Tipotie 4, Tampere. Avoimet ovet Muistiyhdistyksen toimistolla. Ohjelmassa verenpaineen mittausta, muistiriskitestausta ja mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun. Kalevantie 1, Tampere. Muistiriskitestausta, keskustelua muistista. Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2, pohjakerros Puhutaan muistista keskustelu- ja kyselytunti. Tampereen Diabetesyhdistys, Lähteenkatu 2-4, Tampere Tiistai klo klo klo klo klo klo Keskiviikko Keskustelua muistista. Muistin riskitestausta. Ylöjärven terveyskioski, Elon kauppakeskus, Elotie 1, Ylöjärvi Muisti-info. Vampulan kirjasto: Sallilantie 43, Vampula Muisti-info. Huittisten kirjasto: Lauttakylänkatu 26, Huittinen Muistikävely. Kokoontuminen Pirkkalaistorilla josta matka suuntaa kohti Muistikahvilaa. Nokia Muistikahvila, Kahvila-Puoti Kulmakivi, Härkitie 12 B, Nokia Yleisötilaisuus. Mitä tehdä, kun muisti pätkii. Pirkkala, valtuustosali, Suupantie 11, Pirkkala Keskiviikko klo: Keskustelua muistista. Muistiriskitestausta. Kangasalan terveyskeskus, Herttualantie 28, Kangasala klo 9-12 klo Muistiriskitestausta, verenpaineen mittausta. Lielahtikeskus, Teivaankatu 1, Tampere. Kun muisti pätkii, milloin on syytä huoleen? yleisöluento neurologi Maire Santala Sampola, Sammonkatu 2, Tampere. klo klo Muistikävely, lähtö Vammalan torilta Hopun palvelukeskukseen, Sastamala Vapaaehtoisuuden voimaa -kiertue, Palvelukeskus Hoppu, Lemmenpolku 8B, Sastamala Torstai klo Voiko muistisairauksia ehkäistä -luento, Rauhalan palvelukeskus, Pentintie 8, Parkano klo 9-12 klo klo Keskustelua muistista, muistiriskitestausta. kauppakeskus Duo, Pietilänkatu 2, Tampere Keskustele muistiasioista, muistiriskitestausta. Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 J, 2krs. Keskustele muistiasioista, muistiriskitestausta. Tipotien terveysasema, Tipotie 4, Tampere. klo Torstai klo 13- Pätkiikö muisti? luento. Huittisten kaupungintalon valtuustosali, Risto Rytin Katu 36, Huittinen. Muistikävely. Kokoontumispaikka Kaariranta; Särkimyskoskenkatu 3. Huittinen Perjantai klo klo Muistikävely Kokoontuminen Raatihuoneen edessä, määränpäänä kirjastotalo Metso, Tampere. Muistiviikon päätapahtuma Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2, Tampere. klo klo Perjantai Keskustelua muistista. Muistiriskitestausta. Lempäälän pääterveysasema, omahoitohuone, Himminpolku 6, Lempäälä. Muisti-ilta, Kirjastotalo Leija, Koivumäentie 2, Ylöjärvi klo Parkanon muistikävely, lähtö Rantakodolta klo 10; Niementie 2 klo Musiikki ja runokahvila, Toimelatalo, Asuntokuja 10, Sääksjärvi Tilaisuuksiin vapaa pääsy, tervetuloa! Järjestäjä: Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Kalevantie 1, Tampere Lisätietoja: Toimisto (03) tai muistiyhdistys@saunalahti.fi

15 PIRKANMAAN MUISTIKAHVILA, Pirmuska Perjantai klo Kanta-arkiston esittely Päivi Achte, THL Perjantai klo Mielen hyvinvointi ja elämän tarkoituksellisuus Suvi Fried, Ikäinstituutti Perjantai klo Muistisairaan ihmisen kohtaamisesta ja ymmärtämisestä Pirkko Telaranta, tietokirjailija Perjantai klo Joulujuhla (tähän ilmoittautuminen 5.12.mennessä puh , MUSIIKKI- JA RUNOKAHVILA MuRu Kahvilassa lauletaan, lausutaan ja kuunnellaan teemaan liittyviä lauluja ja runoja Hilkka Ladaun johdolla. Perjantai klo Duo Raakileet laulaa ja laulattaa Perjantai klo Sylvin tunnelmissa syystalven lauluja ja runoja Perjantai klo Joulujuhla Pirmuska ja MuRu kahvilat ovat avoinna kaikille kiinnostuneille Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toimitiloissa osoitteessa Kalevantie 1, TAMPERE lisätietoja puh. (03) , Ei ennakkoilmoittautumista Tietoa, virkistystä ja osallisuutta jäsenille! PIRKANMAAN MUISTIYHDISTYS RY:N JÄSENILTA JA SYYSKOKOUS maanantaina klo yhdistyksen toimitiloissa, os. Kalevantie 1, Tampere Välitämmekö muista? emeritusprofessori Markku Ojanen alustaa onnellisuudesta ja välittämisestä Sääntömääräinen syyskokous Käsiteltävät asiat: toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015, hallituksen ja tilintarkastajien valinta sekä muut mahdolliset asiat Kahvitarjoilu Tervetuloa! Ranskalainen ilotulitus todellinen naurupommi! Tampereen Teatterissa ÄLÄ PUKEUDU PÄIVÄLLISELLE klo Rooleissa: Ville Majamaa, Jukka Leisti, Elina Rintala, Mari Posti, Maruska Verona, Markku Thure liput: 44 /eläkeläinen, 46 /peruslippu sisältää väliaikatarjoilun: Petit fours lajitelma, kolme pientä leivosta LIPPUJA RAJOITETUSTI! Varaa omasi mennessä Marjolta SAIRASTUNEIDEN JA LÄHEISTEN VALTAKUNNALLINEN SEMINAARI Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa Lapualla kello Päivän teema on taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille. Retken jäsenhinta 60 /hlö, muilta 100 /hlö. Hintaan sisältyy: matkat, lounas, seminaarin ohjelma, kahvi, päivällinen sekä teatteriesitys Kvartetti. Seminaarin ohjelmassa mm. musiikkiesitys, teematyöskentelyä työpajoissa sekä tutustuminen tehdasmuseoon. Mukaan mahtuu 20 henkilöä. Kysy tarkemmat aikataulut ja varaukset Kristinalta p tai s-posti: 28 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 29

16 Paikallisosastot toimivat Paikallisosastojen toiminnasta saa tietoa yhdistyksen toimistosta puh ja kunkin osaston yhteyshenkilöltä sekä ryhmän yhteydessä mainituilta henkilöiltä. Tietoa myös yhdistyksen nettisivuilta: Paikallisosastot toimivat vapaaehtoistoimijoiden voimin. Lähde sinäkin rohkeasti mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa oman kuntasi alueelle muistiperheiden hyväksi! Akaa Urjala: Vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille sekä läheisille kokoontuu Akaassa, kulttuuritalo Laaksolassa (Ryödintie 2, Toijala,) Tiistaina 16.9., , ja klo Urjalassa vertaistukiryhmä kokoontuu Iltalan kerhohuoneella (Vanhainkodintie 7, Urjala) Tiistaina ja , ja klo Muistiyhdistyksen Vapaaehtoisuuden voimaa kiertue klo Viialan kirjastotalon Viiala-salissa. Lisätietoja Akaa: Marjo Haavisto puh , marjo.haavisto@saunalahti.fi, Urjala: Kristina Uotila puh , kristina.uotila@saunalahti.fi Huittinen: Kaikille avoimen Muistikahvilan kokoontumiset jatkuvat syyskuussa 3.9. teemalla Ajoterveys. Muistikahvila kokoontuu joka kk:n ensimmäinen keskiviikko klo Toripuodissa (Kappelikuja 1), omakustanteinen kahvi. Katso tarkemmat tiedot seuratoimintapalstalta Lauttakylälehdessä klo Ensitietopäivä muistisairauteen hiljattain sairastuneille sekä heidän läheisille (kaupungintalon valtuustosali, Risto Rytin Katu 36). Muistiviikon tapahtumat: Ti Muisti-info klo Vampulan kirjasto: Sallilantie 43, Vampula sekä klo Huittisten kirjasto: Lauttakylänkatu 26, Huittinen. Ke klo Pätkiikö muisti? luento. Huittisten kaupungintalon valtuustosali, Risto Rytin Katu 36, Huittinen. To klo 13- Muistikävely. Kokoontumispaikka Kaariranta; Särkimyskoskenkatu 3. Huittinen SuomiMies seikkailee-kiertue. Paikallisosaston muistihoitajana toimii Niina Immonen puh , niina.immonen@huittinen.fi, lisätietoja paikallisosaston toiminnasta: Aira Autio, puh , aira.autio@dnainternet.net Hämeenkyrö Ikaalinen: Muistiyhdistyksen Vapaaehtoisuuden voimaa kiertue klo Ikaalisissa, Toivolansaarikodissa. Lisätietoja paikallisosaston toiminnasta, Hämeenkyrö: Helvi-Elina Nissen, puh Ikaalinen: muistihoitaja Anja Janakka, puh anja.janakka@ikaalinen.fi Lempäälä: Muistisairautta sairastavien henkilöiden läheisille tarkoitetut avoimet omaishoitajien illat jatkuvat kuukauden toisena torstaina klo Himminkodon alakerrassa päivätoiminnan tiloissa (käynti järven puolelta). Nämä torstai-iltojen tapaamiset ovat kaikille omaishoitajille avoimia tilaisuuksia. Sääksjärvellä alkaa musiikki ja runokahvila (Muru) klo 14 Toimelatalossa. Lisätietoja paikallisosaston toiminnasta antaa: Jaana Kettunen puh jaana-kettunen@elisanet.fi Nokia: Muistikahvila kokoontuu kerran kuukaudessa Kahvila-Puoti Kulmakivessä (Härkitie 12 B). Kaikille avoimessa kahvilassa kuullaan ja keskustellaan muistiin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Omakustanteinen kahvi. Syksyn ensimmäinen Muistikahvila on Muistiviikolla 30 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 31

17 klo Ennen Muistikahvilaa on Muistikävely: klo kokoontuminen Pirkkalaistorilla josta matka suuntaa kohti Muistikahvilaa. Muistikahvilapäivät: 16.9., , sekä Vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille sekä heidän läheisilleen kokoontuu Vihnuskodin kirjastolla joka kuukauden ensimmäinen tiistai. Ensimmäinen ryhmätapaaminen on 2.9. klo 15 - Ryhmistä lisätietoja: Marjo Haavisto puh , marjo.haavisto@saunalahti.fi Lisätietoja paikallisosaston toiminnasta: Seija Helminen puh , seipe.raipe@gmail.com tai Tiina Pelander puh , tpelander@luukku.com Orivesi: Paikallisosasto järjestää mm. keskustelu- ja luentotilaisuuksia. Lisätietoja paikallisosaston toiminnasta: Jouko Väisänen, puh , jouko.vaisanen@saunalahti.fi Parkano Kihniö: Muistikerho muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen kokoontuu Parkanossa palvelukeskus Rantakodon Mummon kammarissa kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo Muistiviikolla Rauhalan palvelukeskuksessa klo luento aiheesta Voiko muistisairauksia ehkäistä? Toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistyksestä luennoi. Muistikävely lähtee Rantakodolta torille klo 10. Muistiyhdistyksen Vapaaehtoisuuden voimaa kiertuetapahtuma klo Parkanossa, Rauhalan palvelukeskuksessa. Kihniöön tulossa marraskuussa luento aiheesta Mitä tehdä kun muisti pätkii? Seuraa paikallislehden ilmoituksia! Lisätietoja paikallisosaston toiminnasta: Arja Grönfors, puh Parkanon muistihoitajat: ajanvaraus puh (vastaanotot Parkanon terveyskeskuksessa ja Rauhalan palvelukeskuksessa). Pirkkala: Kaikille avoin Muistikahvila kokoontuu kuukauden ensimmäisenä torstaina klo lähetyskahvila Sirpakassa (Suupantie 10). Syksyn ensimmäisessä kahvilassa 4.9. mukana muistiohjaaja Raita Lehtonen Pirkanmaan Muistiyhdistyksestä. Muistikahvilapäivät: 4.9., 2.10., ja Omakustanteinen kahvi. Muistiviikolla klo yleisötilaisuus; mitä tehdä kun muisti pätkii, Valtuustosali (Suupantie 11). Vertaistukiryhmät muistisairausdiagnoosin saaneille ja läheisille jatkavat kokoontumisia vanhustyön keskus Pirkankoivussa. Muistihoitajana alueella toimii Marjukka Minkkinen puh , marjukka.minkkinen@pirkkala.fi Lisätietoja paikallisosaston toiminnasta: Raija Rautio puh , rautionraija@gmail.com tai Leena Pitkänen puh , leena.k.pitkanen@gmail.com Sastamala: Vertaistukiryhmä kokoontuu Hopun palvelukeskuksessa Unikko-ryhmätilassa (Lemmenpolku 8) 8.9., , ja klo Yhdistys on mukana alueen tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä ensitiedon järjestämisessä alueen muistiperheille. Luento- ja keskustelutilaisuus kuntalaisille 2.9. klo Punkalaitumella (Lauttakyläntie 18) Mitä tehdä kun muisti pätkii? Luennoimassa geriatri Urpo Hautala. mukana muistiohjaaja Helena Huhtala sekä yhdistyksen projektityöntekijä Mari Lemmetty. Muistiyhdistyksen Vapaaehtoisuuden voimaa kiertue klo Hopun palvelukeskuksessa. Ennen tilaisuuden alkua, klo kokoonnutaan Vammalan torille, josta Muistikävely Hopun palvelukeskukseen! Lisätietoja kiertueesta sekä vertaistukiryhmästä: Kristina Uotila puh , kristina.uotila@saunalahti.fi ja paikallisosaston toiminnasta: Seija Kuukka, puh Sydän-Häme: Paikallisosasto on mukana järjestämässä vertaisryhmätoimintaa, ensitietoa sekä muistineuvontaa muistikuntoutujille ja läheisille. Muistisairausdiagnoosin saaneiden läheisten vertaisryhmän kokoontumisista lisätietoja antaa muistihoitaja puh Luopioisissa kokoontuva vertaisryhmä muistikuntoutujalle ja läheiselle kokoontuu parittomilla viikoilla maanantaisin klo Mikkolan navetalla (Keskitie 5) Lisätietoja: Marjo Haavisto puh Tampere: Vertaisryhmät muistikuntoutujille ja läheisille jatkavat kokoontumisia yhdistyksen tiloissa (Kalevantie 1). Lisätietoja toiminnasta: yhdistyksen toimistolta, puh tai muistiyhdistys@saunalahti.fi Muistiviikon päätapahtuma starttaa Muistikävelyllä Tampereen raatihuoneen edestä klo 9.30 kohti Tampereen pääkirjasto Metsoa, jossa ohjelma alkaa klo Kaikki muistiviikon aikana Tampereella järjestettävät tapahtumat ovat nähtävissä tässä lehdessä erillisellä ohjelmalla. 32 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 33

18 Muisti-ilta sekä klo Yhdistyksen tiloissa. Tilaisuudessa erikoislääkärin alustus sekä tietoa yhdistyksen toiminnasta. Valkeakoski: Valkeakosken kaupungin Muistikeskus järjestää muistisairautta sairastavien omaisille omaisten iltoja. Iltojen vetäjänä toimii osastonhoitaja/muistiohjaaja Anne Niemi ja sosiaaliohjaaja Katri Nieminen. Illoissa käsitellään ajankohtaisia teemoja. Lisätietoja Anne Niemi , Katri Nieminen Virrat: Kaikille avoin Muistikahvila kokoontuu kerran kuukaudessa klo 13 15, kaupungin nuorisotiloissa (Virtaintie 26) seuraavin teemoin: 8.9. Muistisairauksien ennaltaehkäisy. Riskitestejä ja verenpainemittausta. Muistihoitajat Terja Kellomäki sekä Hilkka Heikkinen Muistisairaus ja liikunnan merkitys. Fysioterapeutti Susanna Hyvönen, kuntouttava lähihoitaja Kirsi Mäenpää Kotihoidon palvelut. Sairaanhoitaja Monika Koskinen Kodin turvallisuus. Terveydenhoitaja /kotiutushoitaja Reija Pyylampi. Muistiviikolla perjantaina Maailman Alzheimer-päivää vietetään muistikävelyn merkeissä! Lähtö torilta klo liikuntahallille Jutta Gustafsbergin johdolla. Tapahtumassa läsnä perusturvajohtaja Jaana Männikkö. Tapahtuma jatkuu iltapäivätansseilla. Lisätietoja antaa Terja Kellomäki, puh ja paikallisosaston toiminnasta: Hilkka Heikkinen puh Ylöjärvi: Ylöjärvellä kokoontuu kuukauden ensimmäisenä torstaina vertaistukiryhmät muistisairauteen sairastuneille ja läheisille (lokakuussa, marraskuussa sekä joulukuussa) klo Tarkemmat tiedot Heli Kulman puh , heli. Syksyllä järjestetään Muisti- illat Ylöjärvellä sekä Kurussa. Ylöjärvi klo Kirjastotalo Leija, Kuru klo Villen Vintti. Tilaisuudessa on Geriatrian erikoislääkärin luento ja tietoa muistihoitajan toiminnasta alueella sekä muistiyhdistyksen toiminnan esittely. Muistiyhdistyksen Vapaaehtoisuuden voimaa kiertue klo Ylöjärven terveyskeskuksessa, Virtasalissa. Lisätietoja paikallisosaston toiminnasta: Raita Lehtonen puh Mänttä - Vilppula: Alueella ei ole vielä omaa paikallisosastoa. Ota yhteyttä ja tule kanssamme suunnittelemaan toimintaa. Muistiyhdistyksen Vapaaehtoisuuden voimaa kiertue klo Sarapihan palvelukeskuksessa. Ruovesi: Alueella ei ole vielä omaa paikallisosastoa. Ota yhteyttä ja tule kanssamme suunnittelemaan toimintaa. Muistiyhdistyksen Vapaaehtoisuuden voimaa kiertuetapahtuma klo Ruovedellä, Palvelutalo Honkalassa. 34 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 35

19 Yhdistyksen tarjoamat palvelut Yhdistyksen tarjoamat palvelut ovat maksuttomia ellei toisin mainita MUISTINEUVONTA JA OHJAUS Annamme ajanvarauksella muistineuvontaa ja palveluohjausta muistisairausdiagnoosin saaneille ja läheisille. MUISTITESTAUS Teemme ajanvarauksella CERADmuistitestejä (jäsenhinta 30, ei-jäsenelle hinta 60 ) MUISTI-ILLAT Muisti-illat on suunnattu hiljattain muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen. Syksyn Muistiillat ovat maanantaina sekä klo Tilaisuuksissa on erikoislääkärin alustukset ja tietoa yhdistyksen toiminnasta. Illat järjestetään yhdistyksen toimitiloissa Kalevantie 1, Tampere. TIETO - JA VERTAISKURSSI Kurssit ovat tarkoitettu muistisairausdiagnoosin saaneille ja läheisilleen. Järjestämme syksyn tieto- ja vertaiskurssin Ilkon kurssikeskuksessa Kangasalla. Kurssiin sisältyy mm. erikoislääkärin, fysioterapeutin ja lakimiehen alustukset sekä täysihoito. Hakuohjeet ja lomakkeet on saatavissa yhdistyksen toimistolta. Kurssin hinta jäsenille 50 / hlö, ei-jäsenelle 70 / hlö. HOIVAPYSÄKKI Huolehdimme muistisairaasta, jolloin läheiselle jää aikaa esim. asiointiin tai lepoon. Hoivapysäkki toimii ajanvarauksella tarpeen mukaan. Tiedustelut: Raita Lehtonen puh , Kristina Uotila puh tai Marjo Haavisto puh Hinta jäseniltä 10 euroa/tunti. TAIDENÄYTTELY Yhdistyksen tiloissa on esillä Pirkkalan taideyhdistyksen taiteilijoiden töitä. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja ja ajanvaraukset: Toimiston aukioloaikoina ma klo ti pe klo Kalevantie 1, Tampere puh tai muistiyhdistys@saunalahti.fi Ryhmätoiminta Tampereella Ryhmät ovat maksuttomia, ellei toisin mainita, vapaaehtoinen kahviraha. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT Pirkanmaan Muistiyhdistys ry, Kalevantie 1, TAMPERE puh. (03) Toimisto avoinna ma , ti pe 9-15 sähköposti: muistiyhdistys@saunalahti.fi HILJATTAIN MUISTISAIRAUSDIAGNOOSIN SAANEIDEN RYHMÄ Määräaikainen keskustelu- ja vertaisryhmä hiljattain muistisairausdiagnoosin saaneille. Samaan aikaan läheisillä on itsenäisesti kokoontuva ryhmä. Ryhmät kokoontuvat parillisilla viikoilla maanantaisin klo MIESTEN RYHMÄ Ohjattu vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille miehille. Samaan aikaan läheisillä on itsenäisesti kokoontuva ryhmä. Kokoontumiset parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo MUISTIKUNTOUTUJIEN RYHMÄ Ohjattu vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille. Samaan aikaan läheisillä on itsenäisesti kokoontuva ryhmä. Kokoontumiset parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo NAISTEN RYHMÄ Ohjattu vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille naisille. Kokoontumiset parillisilla viikoilla torstaisin klo KUNTOSALIRYHMÄ Fysioterapeutin ohjaama kuntosaliryhmä muistikuntoutujille ja heidän 36 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 37

20 läheisilleen. Ryhmä kokoontuu Sumelius -klubin kuntosalilla parittomilla viikoilla tiistaisin klo Ryhmäläisille laaditaan oma harjoitteluohjelma. Kausimaksu jäsenille 25 /henkilö, ei-jäsenille 45 /henkilö. RYHMÄ TYÖIKÄISILLE Vertaistukiryhmä työiässä muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa kuun viimeisenä torstaina klo Syyskauden tapaamiset ovat 25.9., , sekä joulukuussa poikkeuksellisesti jo SULJETTU OMAISTEN RYHMÄ Määräaikainen ryhmä muistisairausdiagnoosin saaneiden henkilöiden omaisille, jotka haluavat jakaa ryhmässä kokemuksia läheisen sairastumiseen liittyvistä asioista. Ryhmä alkaa klo Ohjaajana erik. sairaanhoitaja Tarja Kangassalo AVOIN OMAISTEN RYHMÄ Ryhmä muistisairausdiagnoosin saaneiden omaisille, jotka haluavat jakaa ryhmässä kokemuksia läheisen sairastumiseen liittyvistä asioista. Kokoontumiset kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo Ohjaajana muistihoitaja Liisa Korpinen. KUN JÄIN YKSIN RYHMÄ Ryhmä omaisille, joiden läheinen on sairastanut muistisairautta ja menehtynyt. Tukea tunteiden kohtaamiseen ja läpikäymiseen. Kokoontumiset parillisilla viikoilla maanantaisin klo Yhteystiedot Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Kalevantie 1, Tampere p. (03) Puheenjohtaja, neurologi Maire Santala Toiminnanjohtaja, KTM Teija Siipola p Toimistosihteeri merkonomi Marjukka Niemenmaa p. (03) PIRKANMAAN MUISTILUOTSI Muistiohjaaja, muistihoitaja, lähihoitaja Marjo Haavisto p Muistiohjaaja, muistihoitaja, geronomi AMK Raita Lehtonen p Muistiohjaaja, muistihoitaja, lähihoitaja Kristina Uotila p MEVA-hanke Hankekoordinaattori, TtM Sirpa Kotisaari p Projektityöntekijä, TtM Mari Lemmetty p Projektityöntekijä, ft Anne Ketola p Liityn PALVELUKUPONKI jäseneksi VERTAISLINJA TUKIPUHELIN MUISTISAIRAIDEN LÄHEISILLE Vuoden jokaisena päivänä klo (maksuton) Vastaajina koulutetut kokeneet omaishoitajat Nimi Osoite Uusi osoite (jos osoitteenmuutos) Puhelin Sähköposti Omainen/muu läheinen Yhteisöjäsen Sairastunut Ammattihenkilö 38 Pirkanmaan Pääasiat