Pirkanmaan Pääasiat. Pirkanmaan ja Huittisten muistiyhdistysten jäsenlehti ISSN Pirkanmaan Pääasiat 1

Transkriptio

1 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan ja Huittisten muistiyhdistysten jäsenlehti ISSN Pirkanmaan Pääasiat 1

2 Pirkanmaan Pääkirjoitus Pääasiat Pirkanmaan ja Huittisten muistiyhdistysten jäsenlehti ISSN Sisällysluettelo Pääkirjoitus... 3 Muistisairauden varhainen tunnistaminen on tärkeää... 4 Muistisairaan kanssa ilmapiiri ratkaisee... 6 Vuoden Muistilähettiläs nimettiin maailman Alzheimer-päivänä...13 Palautekysely MEVA-kehittämiskumppaneille...14 Yhdistyksen hallitus esittäytyy...15 Iloa ja väriä marraskuun harmauteen!...17 Orivedelle perustettiin alaosasto...18 Pirkkalan alaosasto täytti viisi vuotta...19 Yhtä matkaa laulun sanat...20 Pirkanmaan MuRu-kahvila, kevätkokous ja jäsenilta...21 Muistikahvila Pirmuska...22 MTLH:n loma...23 Alaosastot toimivat...24 Yhdistyksen tarjoamat palvelut...28 Ryhmätoiminta Tampereella...29 Yhteystiedot...31 Sivunvalmistus TEKOPAIKKA Suomi Oy, Sastamala Painopaikka Hämeen Offset-Tiimi Oy, Tampere Syksy on ollut yhdistyksessä vilkas. Muistiviikolla järjestetyt muistikävelyt keräsivät eri puolilla Suomea innokkaita osallistujia samoin erilaiset tapahtumat ja seminaarit. Tampereella kävely järjestettiin jo neljättä kertaa. Myös muistilähettilään nimeämisestä halutaan tehdä muistiviikkoon kuuluva perinne, sillä mielestämme on tärkeää tehdä näkyväksi vuosien uraauurtava ja sitoutunut työ muistisairaiden hyväksi. Tiedotusvälineissä uutiskynnyksen ylittää helpommin huono hoito ja uhkakuvat vanhustenhoidon tulevaisuudesta, kuin työhönsä antaumuksella suhtautuvan työntekijän panos. Pyyteetöntä työtä tekevät myös lukuisat vapaaehtoiset eri puolilla Pirkanmaata ja Huittista. Vapaaehtoisten joukko kasvoi, kun Orivedelle perustettiin lokakuussa uusi alaosasto. Siellä alaosaston toiminnalle on jo pitkään ollut kysyntää, mutta ensi keväänä päästään sielläkin täyteen vauhtiin. Arvokasta työtä tekevät myös yhdistyksen hallituksen ja ohjausryhmien jäsenet, jotka vapaaehtoisina tarjoavat panoksensa yhdistyksen käyttöön. Tärkeintä työtä mielestäni teette kuitenkin te omaiset, jotka hoidatte läheistänne. Tätä työtä tehdessä toisen samassa elämäntilanteessa olevan vertaistuki on korvaamattoman arvokasta. Näitä tuntoja kuvaa erinomaisesti A. Karkiaisen yhdistykselle tekemän laulun, Yhtä matkaa, sanat. Laulun sanat löytyvät tästä lehdestä ja nuotteja saa yhdistyksestä. Laulu tulee varmasti tutuksi keväällä järjestettävissä musiikki- ja runokahviloissa. Tervetuloa mukaan! Toivotan teille kaikille hyvää adventin aikaa! Teija Siipola toiminnanjohtaja 2 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 3

3 Muistisairauden varhainen tunnistaminen on tärkeää Vuosittain yli ihmistä Suomessa sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen ja joka kolmas yli 65-vuotiaista ilmoittaa kärsivänsä jonkin asteisista muistioireista. Muistisairaudet eivät kosketa vain iäkkäitä ihmisiä: työikäisiä sairastuneista on arviolta henkilöä ja Pirkanmaalla n Kansallisen muistiohjelman mukaan tämä edellyttää toimia a) aivoterveyden edistämiseksi, b) muistisairauksien ennalta ehkäisemiseksi, c) muistioireiden tunnistamiseksi mahdollisimman varhain sekä d) oikea-aikaisen hoidon, kuntoutuksen ja muun tuen hyvin organisoitua turvaamista ja seurantaa eli vaikuttavaa ja katkeamatonta hoito- ja palveluketjua. Arvioiden mukaan noin puolet muistisairauksista on diagnosoimatta. Muistisairauksien tutkimus-, hoito- ja seurantakäytännöt eivät aina tue muistipulmien selvittelyä. Monessa tilanteessa omaisen huolta läheisen muistipulmista ei kuulla tai oteta vakavasti. Lisäksi epätietoisuutta on siitä, missä määrin muistitoimintojen heikkeneminen kuuluu normaaliin ikääntymiseen. Myös sairauteen liittyvä kielteinen leima eli stigma ja tiedon puute voivat olla esteenä tutkimuksiin hakeutumiselle ajoissa. Varhaisen diagnoosi tärkeys korostuu lukuisissa tutkimuksissa. Itä-Suomen yliopistossa psykologi Ilona Hallikaisen ja dosentti, psykologi Tuomo Hännisen tutkimuksessa havaittiin, että hyvin lievässä vaiheessa hoidon piiriin tulleilla kyky selviytyä arkipäivän askareista säilyi parempana. Lisäksi heillä todettiin seurannan aikana vähemmän mieliala- ja käytösoireita suhteutettuna sairauden vaikeusasteeseen. Toisaalta muistihuolien yleisyys väestötasolla johtaa vääjäämättä siihen, että tutkimuksiin hakeutuu yhä enemmän myös niitä henkilöitä, joilla ei ole todettavissa etenevää muistisairautta. Tässä tilanteessa terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoihin tarvitaan osaamisen vahvistamista sekä uusia työkaluja dementoivan muistisairauden tunnistamiseksi ja erottamiseksi muista muistihäiriöistä. Yhdistyksessä käynnissä olevassa MEVA -hankkeessa (Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen) pureudutaan tulevana vuonna varhaisen tunnistamisen esteisiin jotta hoito päästäisiin aloittamaan sairauden lievässä vaiheessa. Hankkeessa kehitetään varhaisen tunnistamisen malleja yhdessä Tampereen ja kehyskuntien terveyskeskusten ja työterveyshuoltojen kanssa. Kuulemme mielellämme myös teidän lukijoiden omia kokemuksia sairauden ensioireista, hakeutumisesta tutkimuksiin ja seurannasta sekä tietoa mitkä seikat estivät tai haittasivat diagnoosin saamista. Voitte ottaa yhteyttä hankekoordinaattori Sirpa Kotisaareen, saunalahti.fi tai Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 5

4 Muistisairaan kanssa ilmapiiri ratkaisee Hillervo Pohjavirta Muistisairaan ihmisen omaiselta ei odoteta ihmetekoja. Riittää, että kuuntelee ja hyväksyy hoidettavan tunteineen ja tarpeineen. Muistisairauden alkuvaiheessa ihminen on muistikatkoista huolimatta enimmäkseen suuntautunut todellisuuteen. Hän pelkää menettävänsä elämänsä hallinnan ja voi kokea elämän pettäneen hänet. Hän saattaa suojata itseään välttelemällä tunteita. takertumalla sääntöihin ja vaatimalla täydellisyyttä itseltään ja toisilta. Muistisairaat ihmiset ovat yksilöitä myös sairastaessaan eikä kaikilla tule samanlaisia oireita. Ongelma on se, että heitä kohdellaan potilaina eikä lähimmäisinä, mikä on omiaan heikentämään omanarvontuntoa. Onkin tärkeää antaa ihmisen säilyttää kasvonsa, kunnioittaa hänen näkemyksiään ja omaa aluettaan. Keskustele asiallisesti hänen kanssaan hänen esille ottamistaan asioista oikomatta tai nolaamatta häntä. Muistisairaan ihmisen kanssa tarvitaan kykyä eläytyä ja olla loukkaantumatta. Palauta mieleesi hetki, jolloin olet itse ollut saman tyyppisessä, tunteita herättävässä tilanteessa kuin tämä ihminen nyt. Miltä sinusta silloin tuntui? Epäilet, että minä olen vienyt lompakkosi. Sinulla on vaikea tilanne, kun et voi luottaa läheisiisi. Minkälainen lompakko sinulta on kateissa? Kerro, olenko minä ollut semmoinen, että olet voinut luottaa minuun. Voisinko jotenkin auttaa sinua tässä tilanteessa? Tunteet ovat keino saada yhteys Kun järkiperustelut eivät tunnu enää toimivan muistisairaan ihmisen kanssa, tunteet ja tarpeet ovat keino saada ja säilyttää yhteys häneen. Muistisairaalla ihmisellä on taipumus vetäytyä tunnemuistoihinsa vahvistamaan itseään. Kun uudet asiat eivät enää kiinnity muistiin, menneisyys alkaa tuntua nykyhetkeä kiinnostavammalta. Kun ihminen elää ajoittain toisessa ajassa ja paikassa, häntä ei kannata palauttaa väkisin nykytodellisuuteen. On luonnollista, että sairastunut toimii siitä todellisuudesta käsin, joka hänellä on muistissaan vielä jäljellä. Hoitajan tai läheisen ei tarvitse valehdella tai teeskennellä, vaan kulkea hetken verran rinnalla siinä todellisuudessa, jossa ihminen kokee olevansa sillä hetkellä. Kuulostaa, että olet vihainen. Sinua on huijattu. Mitä on tapahtunut. Kuka sinua huijaa? Mitä tee silloin kun huomaat, että taas ne on huijanneet sinua. Mitä tunteita ja tarpeita hän ilmaisee? Hillervo Pohjavirta Tapahtumien todenperäisyyttä olennaisempaa on yrittää selvittää, mikä ihminen koettaa viestiä käyttäytymisellään. Mitä voit päätellä hänen ilmeistään ja eleistään? Millainen on hänen kertomuksensa sävy? Onko hän pahastunut, pelästynyt vai kenties voitonriemuinen? Pystytkö vaistonvaraisesti arvioimaan, mitä tämä ihminen kaipaa juuri nyt? Kaipaako hän tunnustusta, läheisyyttä vai turvallisuutta? Muistisairaan ihmisen omaisen on syytä huolehtia omasta jaksamisestaan. Sairastuneen läheisen kanssa keskustellessa kannattaa 6 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 7

5 kuitenkin laittaa omat tunteet hetkeksi sivuun. Kiisteleminen, väitteleminen ja asioiden todellisen laidan osoittaminen eivät säästä aikaa eivätkä hermoja, päinvastoin, ne lisäävät kaikkien osapuolten ahdistusta. TunteVa-toimintamalli on tunteita myötäelävä hoitoasenne, jossa luottamus luodaan vähitellen pienin teoin. Kun luottamus syntyy, tilanteet eivät enää kärjisty niin helposti. Turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri merkitsee lopulta eniten, sillä muistisairaat aistivat tunnelman ja he oppivat muistamaan tunteet. Jos jotain ikävää sattuu, he muistavat sen tunteiden tasolla pitkään, mutta eivät pysty käsittelemään asiaa. Onko minussa, Oiva, nyt jotain, mistä sinä et pidä, kun sanot minua punapäiseksi paskaksi. Jos se on tämä punainen hattu, niin voin ottaa sen pois. Onko sinulla joskus ollut joku tuttu, jolla on ollut punainen hattu? Torjutut tunteet pyrkivät esille Kun muistisairaus etenee, ihminen ei enää pysty kätkemään tunteitaan. Jos hän on aina torjunut tunteet, niillä on kuitenkin taipumus pyrkiä takaisin tietoisuuteen tavalla tai toisella, joskus oudossakin muodossa. Kaikkien tekemisten ja sanomisten merkitys ei välttämättä edes selviä. Ihmisellä voi olla keskeneräisiä tunneasioita, joiden työstämiseen hän tarvitsee apua. Voi olla tapahtumia, joista hän ei ehkä koskaan ole kertonut kenellekään. Jokin nykyisyyden asia oven kolahdus, tuoksu tai puhetapa voi palauttaa mieleen vanhoja tunnemuistoja. Kyse ei ole harhoista, vaan mielikuvista ja mielleyhtymistä. Muistisairasta hoitavan on hyvä tuntea hoidettavansa niin, että hän osaa eläytyä hänen tunnemaailmaansa. Esimerkiksi se, että ihminen taittelee lautasliinoja voi edustaa hänelle monia asioita kuten hänen kaipaamaansa työn tekoa tai mukavaa odotuksen tunnelmaa ennen vieraiden tuloa. Käyttäytymisellä on mieli ja merkitys ihmiselle itselleen. Muistisairaat ihmiset, aivan kuten kaikki muutkin, kokevat iloa, surua, vihaa ja pelkoa. He haluavat olla turvassa, kuulua johonkin ja olla tarpeellisia. Vaikka sairaus heikentää ihmisen omanarvontuntoa, ymmärtävä lähipiiri voi antaa hänelle arvostusta. Veikko puhui yhä enemmän siitä, miten hienossa seurassa hän kulkee. Rouva ihmetteli miehensä johtoporrasjuttuja. Vähitellen hän ymmärsi, että Veikko pakeni mielikuviinsa voidakseen antaa itselleen kaipaamaansa arvostusta. Veikosta tuli tyytyväisempi mies, kun rouva alkoi kiittää ja kehua häntä kaikesta mahdollisesta viulunrakennustaidosta aina päivällisastioiden kantamiseen. Kuuntele ihmisen tunnetta Muistisairaan ihmisen tunnekuohut (syyttely, ikävöiminen) kertovat hänen oman tunne-elämänsä senhetkisestä tilasta. Hänellä on hänelle itselleen ajankohtaisia toiveita, odotuksia unelmia ja tarpeita. Vähitellen kyse on yhä useammin vanhoista, mieleen nousseita tunnepohjaisista muistoista kuin viime aikojen tapahtumista, joita hän ei muista. Tunteet on hyvä käsitellä silloin kun ne ovat ihmisellä mielessä. Haluat kotiin. Millainen sinun kotisi on? Tuntuuko että täällä ei ole sinulle mitään tuttua. Mikä tekee kodista kodin? Oliko sinun aina hyvä olla kotona? Millainen koti sinulla oli? Kaikki ei välttämättä ole sitä, miltä se aluksi kuulostaa tai näyttää. Ihminen voi kaivata kotia, jota ei ole ollut vuosikymmeniin tai hän kaipaa vain turvallisuutta. Muistisairaan ihmisen puheet otetaankin helposti liian kirjaimellisesti sen sijaan, että kuunneltaisiin sitä tunnetta, jota hän viestii. Jatkuvaa nälkää valittava ei välttämättä halua ruokaa vaan rakkautta ja huolenpitoa. Myrkytetty. Et uskalla syödä, koska ruoka on myrkytetty. Kuka niitä ruokia myrkyttää? Mitä teet silloin, kun ruoka on myrkytetty? Oletko koskaan saanut puhdasta ruokaa? Tunteet ovat totta ihmiselle itselleen Kun tunteet ja tarpeet huomioidaan, muistisairas ihminen jaksaa paremmin olla läsnä myös nykyhetkessä. Tunteet ovat totta hänelle itselleen, vaikka tosiasiat osoittaisivat muuta eikä hoitaja olisi asioista samaa mieltä. Muistisairaalla ihmisellä on oikeus myös muuttua ja muuttaa mieltään. Hoitajan ei tarvitse eritellä muistisairaan ihmisen tunteita, vaan vain tunnistaa ja tunnustaa ne. Kohtaamiskeinoja (kysymykset, kosketus, katse jne.) ja puhumista tärkeämpää on kuunnella. Muisti- 8 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 9

6 sairas ihminen ymmärtää puhetta paremmin sanatonta viestintää: eleitä, ilmeistä ja äänensävyjä. Hänen mielialansa myös muuttuvat nopeasti, joten kannattaa keskittyä tukemaan ajankohtaisia tunteita. Hetken päästä tunnelmat voivat olla jo toiset. Kuuntelutaidosta on apua Hyvä kuuntelija keskittyy ottamaan vastaan sen, mitä toinen ihminen viestittää hänelle itsestään ilman, että kiiruhtaa tarjoamaan ratkaisuksi omia ajatuksiaan. Hoitaja selvittää keskustellen ja kuunnellen käyttäytymisen syyn ja tunnistaa taustalla olevat tarpeet. Syyt voivat olla hyvin yksinkertaisia, niin fyysisiä kuin henkisiäkin. Kyse voi olla väärinkäsityksistä, loukkaantumisesta, vanhoista muistoista tai vaivoista, joita ihminen ei saa puettua sanoiksi. Kun myös erittäin vaikeat tunteet kuten kuolemanpelko ja suru otetaan vastaan, niin niiden tunteiden ahdistava voima vähenee. Näen, että sinulla on todella paha olla. Sinähän ihan itket. Sanot, että haluaisit vain kuolla. Onko mitään, minkä vuoksi haluaisit vielä elää? Kerro, onko mitään keinoa, millä voisin auttaa sinua? Saisinko pitää kädestä kiinni? Miten aloittaa TunteVan käyttö? 1. TunteVa-toimintamallin käytön voi aloittaa ilman kummempia opintoja. Ensimmäinen askel on se, että pystyy jättämään hetkeksi omat pyrkimyksensä ja ajatuksensa sivuun ja toimimaan rauhallisesti. ( Haluaisin saada vietyä hänet saunaan ja pesulle, mutta nyt en ajattele sitä vaan vietän kiireettömän hetken hänen kanssaan. ). 2. Toinen askel on se, että koettaa keskittyä toisen ihmisen tilanteeseen havainnoiden ja kuunnellen häntä (Miltä hän näyttää, mitä sanoja hän käyttää ja mistä hän puhuu) 3. Kolmas askel voisi olla se, että koettaa ymmärtää ja hyväksyä hänen kokemuksensa. ( Vaikka olet ollut kova saunomaan, tänään et halua saunoa.) 4. Neljäs askel on se, että vahvistaa hänelle sen, mitä hän sinulle ilmaisee, vaikka olisit itse eri mieltä. ( Akkoja! Sinä sanot oikein vakaumuksen syvällä rintaäänellä, että et halua tänään saunaan akkojen joukkoon. Kerro, millaisia akkoja? ) 5. Samalla voi myös harjoitella ottamaan vastaan kaikenlaiset tunteet ja vahvistamaan ne ( Olet ehdoton, kun sanot, että inhoat saunaa yli kaiken. Pelottaako? Onko ne pelottavia akkoja? 6. Kannattaa aina kiittää siitä, mistä voi. ( Olet aina huolehtinut puhtaudestasi hyvin. ) 7. Kun tunteille annetaan oikeus, muistisairas ihminen saa kokemuksen, että häntä kuunnellaan ja ymmärretään. Hänen mielensä voi muuttua hetkessä aivan päinvastaiseksi. Kaikki ei silti muutu hetkessä. Kun molemminpuolinen ymmärrys lisääntyy ja luottamus kasvaa, myös arkiset askareet helpottuvat vähitellen. ( Sanot, että voit sittenkin lähteä saunaan, kun haluat olla siisti ja kun minä varasin sinne ne pyyhkeet ja juomatkin. ) 10 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 11

7 Vuoden Muistilähettiläs nimettiin maailman Alzheimer-päivänä TunteVa -toimintamalli Tampereen Kaupunkilähetys ry:n TunteVa-toimintamalli (vuodesta 2006) pohjautuu Naomi Feilin luvilla kansainväliseen, validaatiomenetelmään. Suomalainen TunteVa sisältää myös yhteisönäkökulman, Sopimusvuoren terapeuttisen yhteisöhoidon mallin. Tunteva on muistisairasta ihmistä vahvistavaa vuorovaikutusta, lääkkeetöntä hoitoa. Kyse on myötäelävästä ymmärtämisestä, empatiasta, jonka avulla ihmisen omanarvontunto paranee ja ahdistus vähenee. TunteVa-hoitaja eläytyy muistisairaan ihmisen tunteisiin ja tarpeisiin. Hänen käytössään on 14 kohtaamiskeinoa, joilla hän luo luottamusta hoidettavaan sairauden eri vaiheissa. Keinoja ovat esimerkiksi erilaiset kysymykset, katse ja kosketus. Tampereen Kaupunkilähetys ry:n kyselyyn (Pohjavirta 2012) osallistuneiden yli 300 TunteVakoulutetun kokemuksen mukaan TunteVa-menetelmän käyttäminen auttaa heitä ymmärtämään muistisairaita hoidettavia, tarjoaa työkaluja haasteellisiin hoitotilanteisiin. Hoidettavan vuorovaikutuksen laatu paranee, kun hoitaja kuuntelee häntä. Hoitaja voi kokea tekevänsä oikein. Hillervo Pohjavirta TunteVa-kouluttaja Muistiviikolla järjestettiin muistikävelyjä eri puolilla Suomea tavoitteena nostaa muistin ja muistisairaista välittämisen teemaa suuren yleisön tietoisuuteen. Myös Pirkanmaalla ja Tampereella käveltiin muistiviikolla. Tampereella kävelijöitä johdatti edellisen vuoden muistilähettiläs Maija-Liisa Vänninmaja. Kävely kulki Keskustorilta yliopistolle, jossa ohjelma jatkui uuden Muistilähettilään julkistamisella. Uudeksi muistilähettilääksi nimitettiin pitkän ja ansiokkaan työuran muistisairaiden parissa tehnyt Sinikka Vaipuro. Juhlaluennon piti emeritusprofessori Markku Ojanen aiheesta Yhteinen onni - paras onni. Lisäksi tilaisuudessa Sinikka Vaipuro vasemmalla ja Maija-Liisa Vänninmaja oikealla saimme nähdä taikuri Jouko Alhon hienon esityksen sekä kuulla hänen puolisonsa kokemuksista muistisairaan miehen rinnalla. 12 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 13

8 Palautekysely MEVAkehittämiskumppaneille Yhdistyksen hallitus esittäytyy MEVA-hankkeessa tehtiin kehittämiskumppaneiden työntekijöille loka-marraskuussa sähköinen palautekysely, jossa kysyttiin heidän näkemyksiään muistisairauden riskin arvioinnista omassa työssään. Keväällä 2013 sovittiin terveyskeskusten ja työterveyshuollon yksikköjen johdon kanssa siitä, missä vastaanottotilanteissa muistisairauden riskiä arvioidaan. Kyselyllä haluttiin saada tietoa toimintakäytännön sujumisesta arjen työssä. Vastauksia saatiin hienosti toista sataa kappaletta ja koonti niistä on paraikaa tekeillä. Kyselyn vastaukset ovat tärkeä apu kehitettäessä muistisairauksien ennaltaehkäisyä terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa. Elina Tolvanen ja lippu Vastanneiden kesken arvottiin kaksi lippua Riian baletin esitykseen Prinsessa Ruusunen. Onnetar suosi lääkäri Elina Tolvasta Pirkkalasta. Onnittelumme voittajalle! Lokakuun 21. päivä pidettiin yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ja jäsenilta. Syyskokouksen valitsema hallitus jatkaa entisellä kokoonpanolla. Puheenjohtajana jatkaa neurologi Maire Santala, varapuheenjohtajana palveluohjaaja Tuula Auranen, rahastonhoitajana Hillevi Heinä-Perälä ja jäseninä rovasti Matti Holkeri, alaosastovastaava Jaana Kettunen, johtaja Perttu Pesä ja yliopettaja Sirpa Salin. Maire Santala on neurologian erikoislääkäri ja hän on tehnyt pitkän uran TAYS:ssa Pitkäniemessä neurologian, neuropsykiatrian ja vanhuspsykiatrian alueella. Aivojen degeneratiiviset sairaudet, jotka aiheuttavat mm. muistihäiriöitä, dementiaa ja niihin liittyviä käytösoireita, ovat hänelle tuttuja tutkimuksen ja hoidon/hoitovaihtoehtojen valinnan kentässä. Hän ottaa edelleen vastaan potilaita yksityisvastaanotolla ja luennoi aktiivisesti muistiin ja muistisairauksiin liittyvistä aihealueista. Maire Santala on toiminut hallituksen puheenjohtajana vuodesta Tuula Auranen toimii Akaan kaupungin palveluohjaajana ja hän on ollut mukana yhdistyksen hallituksessa vuodesta 2007 ja varapuheenjohtajana vuodesta Sosionomin opintoihin liittyvän opinnäytetyön hän teki Akaan kaupungin ikääntyneiden omaishoitajien tukemisesta. Hillevi Heinä-Perälä on päässyt seuraamaan muistisairaiden hoi- 14 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 15

9 Iloa ja väriä marraskuun harmauteen! don kehitystä toimiessaan Sopimusvuorella ensin hoitotyössä ja myöhemmin talous- ja palkkahallinnon tehtävissä. Muistisairaudet ovat hänelle tuttuja myös läheisen sairauden kautta. Hallituksessa hän on toiminut vuodesta Matti Holkeri on toiminut Lempäälässä rehtorina sekä kotikunnassaan Toijalassa lukuisissa luottamustehtävissä sekä mm. sairaanhoitopiirin valtuuston varajäsenenä. Pappina hän on tukenut sairaita ja omaisia ja myöhemmin puolison sairastumisen ja kuoleman jälkeen toiminut vertaistukijana. Muistiliitto myönsi hänelle viime keväänä apurahan Pekka Laineen nimikkorahastosta tunnustuksena vapaaehtoistyöstä. Jaana Kettunen toimii aktiivisesti monissa potilas- ja omaisyhdistyksissä ja on toiminut muistiyhdistyksen Lempäälän alaosastossa yhteensä 13 vuotta ja näistä alaosastovastaavana kahdeksan vuotta. Jaana Kettunen lähti aikoinaan muistiyhdistyksen toimintaan mukaan äidin sairastuttua muistisairauteen. Perttu Pesä on näyttelijätyönsä ohella toiminut lukuisissa luottamustehtävissä mm. Tampereen kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksen jäsenenä sekä apulaispormestarina. Tämän jälkeen hän siirtyi kaupungin perustaman tapahtumatoimiston projektijohtajaksi. Sirpa Salin on toiminut mm. vanhainkodin johtajana, yliopiston lehtorina sekä projektipäällikkönä PSHP:ssä. Tällä hetkellä hän toimii TAMK:ssa yliopettajana. Hänen väitöstutkimuksensa kohteena oli mm. vanhusta kotona hoitavat omaishoitajat. Marraskuisena aamupäivänä Kalevantie 1:n ovikello kilkatteli taajaan tahtiin. Oli torstai ja naistenryhmäläiset saapuivat vertaistukiryhmän tuttuun aamupäivätapaamiseen. Paikalle oli jo hieman aikaisemmin saapuneet vapaaehtoistoimijat Päivi ja Airi järjestelemään naisille toiminnallista ryhmätapaamista. Sisään kannettiin mikroaaltouunia, suojamuoveja ja suuri korillinen kaikenlaista tavaraa. Yhdistyksen väkikin oli osallistunut tarvittavan materiaalin hankintaan, kotoa oli tuotu mm. hiusföönejä, silitysrautoja ym. tarpeellista. Ryhmätila muuttui työpajaksi Ryhmä aloitettiin yhteisellä kahvihetkellä ja kahvittelun lomassa Päivi kertoi, että tänään kaikki halukkaat saavat värjätä itselleen mieluisan värisen silkkihuivin. Päivillä taisi ainoana tästä ryhmästä olla kokemusta moisesta tehtävästä ja niin hänen ohjauksessaan yhdessä selvisimme monista eri työvaiheista ja lopulta saimme aikaan mitä kauneimpia luomuksia! Silkkihuivien tekeminen oli hauskaa puuhaa. Jokainen osallistuja huomasi olevansa luova ja osaavansa tehdä taidetta, kunhan antoi itselleen siihen mahdollisuuden. Tekemiseen liittyi aitoa iloa oman ainutlaatuisen huivin onnistumisesta, siitä kertoi kotiinlähtijöiden iloinen puheenpulputus ja leveät hymyt! Yhdistyksen tytöt kiittävät vapaaehtoistoimijoita hienosta ideasta sekä sen toteutuksen mahdollistamisesta. 16 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 17

10 Orivedelle perustettiin alaosasto Pirkkalan alaosasto täytti viisi vuotta Orivedelle on jo pitkään toivottu muistisairaille ja heidän omaisille tietoa, tukea ja toimintaa oman kunnan alueelta. Tähän saadaan parannusta kun Orivedelle perustettu alaosasto pääsee toiminnassaan täyteen vauhtiin. Aktiiviset toimijat kokoontuivat jo suunnittelemaan tulevan kevään toimintaa. Ensi keväälle suunniteltiin lääkäriluentoa muistisairauksista ja myöhemmin keväällä suunniteltiin käynnistettävän vertaisryhmätoimintaa. Toiminnasta on kuitenkin ensin levitettävä tietoa eri tahoille. Alaosasto kokoontuu klo Oriveden palvelutalolla, Eerolantie 4. Tuohon tapaamiseen ovat kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleita ja myös ympäryskuntien edustajat otetaan lämmöllä vastaan. Lisätietoja saa Merja Saartoalalta puh orivesi.fi ja Jouko Väisäseltä puh Pirkkalan alaosasto vietti 5-vuotisjuhlaa elokuun 29. päivä Pirkkalan uudessa Monitoimisalissa. Yhdistyksen tervehdyksen toi hallituksen puheenjohtaja, neurologi Maire Santala. Sairaanhoitajana ja muistihoitajana pitkään toiminut, alaosaston perustaja Leena Pitkänen kertoi muistiasioiden kehityksestä Pirkkalassa, Tampereella sekä myös valtakunnan tasolla. Puheiden jälkeen Pirkkalan eläkkeensaajien laulukuoro esiintyi ja ohjelma päättyi Sirius-ryhmän upeaan itämaisen tanssin esitykseen. Teatteri-ilmaisun ohjaaja Katja Kujala luennoi aiheesta Taiteesta iloa - kulttuurista muistoja. Leena Pitkänen ja Raija Rautio saivat ansiomerkit ansiokkaasta työstään muistisairaiden ja omaisten parissa. 18 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 19

11 Takana on aika teiden leveiden, vastassa on polut kapeammat. Reppuun kertynyt on lasti melkoinen: ilot, itkut, viisaus ja vammat. Tuttu tienoo ympäriltä häviää, vieraaksi myös matkaseura muuttuu. Outo näköala mieltä hämmentää. Aina jotain liikaa on tai puuttuu. Yksi polun muistaa, toinen unohtaa, toiselle jää vastuu ohjaksista. Tänne levähtämään kukin tulla saa riippumatta lähtömaisemista. Yhtä matkaa San. A. Karkiainen Katse kääntyy suuntaan lapsuusmetsien, taakse monen päivän, kuun ja vuoden. Käsi liikkuu äidin kättä etsien, joka kerran helli lohdun luoden. Joku ehkä tiellään joutuu sokkeloon joka sanat vie ja hymyn hukkaa, ja sen laitaan, paikkaan orpoon, autioon huumori ei jaksa tehdä kukkaa. Taudin varjo taivaanrannan synkentää, huolet saavat apeaksi mielen. Täältä löytyy lyhty, löytyy olkapää, löytyy puhujia saman kielen. Neuvoa voi pyytää, näyttää kyyneleet, antaa laulun soida, naurun raikaa. Monet mutkat täällä ovat oienneet, huolet jääneet hetkiseksi aikaa. Yksi tutut muistaa, toinen unohtaa. Yhteyttä kaipaa kumpainenkin. Täällä puheilleen saa monta kuulijaa, ja on tervetullut vaietenkin. Yksi hyvin muistaa, toinen unohtaa, haasteensa on jokaisella meistä. Näin kun jakaa saamme taakkaa painavaa, selviämme tiemme jyrkänteistä. PIRKANMAAN MURUKAHVILA Tarjolla musiikkia, runoja ja kahvia ja mukavaa yhdessäoloa PIRKANMAAN MURUKAHVILA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toimitiloissa osoitteessa Kalevantie 1, TAMPERE Tarjolla lisätietoja musiikkia, puh. (03) runoja , ja kahvia ja mukavaa yhdessäoloa Perjantai Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toimitiloissa osoitteessa Kalevantie 1, TAMPERE klo lisätietoja puh. (03) , Ystävyys -teema Perjantai Perjantai klo Ystävyys klo teema Aiheena toiverunot, -laulut Perjantai Perjantai klo Aiheena klo toiverunot, laulut Pääsiäis teema Perjantai Kahvila on avoinna kaikille musiikista klo ja runoista kiinnostuneille ja paikalle voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista. Kahvilassa Pääsiäis lauletaan, teema lausutaan ja kuunnellaan teemaan liittyviä lauluja ja runoja Hilkka Ladaun johdolla. Osallistuminen ei edellytä laulun- tai lausunnan taitoja. Kahvila on avoinna kaikille musiikista ja runoista kiinnostuneille ja paikalle voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista. Kahvilassa lauletaan, lausutaan ja kuunnellaan teemaan liittyviä lauluja ja runoja Hilkka Ladaun johdolla. Osallistuminen ei edellytä laulun- tai lausunnan taitoja. PIRKANMAAN MUISTIYHDISTYS RY:N JÄSENILTA JA KEVÄTKOKOUS maanantaina PIRKANMAAN klo MUISTIYHDISTYS yhdistyksen toimitiloissa, RY:N JÄSENILTA os. Kalevantie JA 1, KEVÄTKOKOUS Tampere Klo 16:30-17:30 maanantaina Muistisairaan klo ihmisen kohtaaminen yhdistyksen logoterapeuttisen toimitiloissa, ajattelun näkökulmasta os. Kalevantie 1, Tampere suunnittelija Taina Stenberg, Ikäinstituutti Klo 16:30-17:30 Muistisairaan ihmisen kohtaaminen logoterapeuttisen ajattelun näkökulmasta Klo 17:30-18:30 Yhdistyksen suunnittelija Taina sääntömääräinen Stenberg, Ikäinstituutti kevätkokous käsitellään sääntöjen mukaiset kevätkokoukselle kuuluvat asiat Klo 17:30-18:30 Yhdistyksen Lämpimästi sääntömääräinen tervetuloa! kevätkokous käsitellään sääntöjen mukaiset kevätkokoukselle kuuluvat asiat Kahvitarjoilu Lämpimästi tervetuloa! Kahvitarjoilu Kuva Seija Helminen 20 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 21

12 PIRKANMAAN MUISTIKAHVILA, PIRMUSKA Kahvila on avoinna kaikille aiheesta kiinnostuneille Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toimitiloissa osoitteessa Kalevantie 1, TAMPERE lisätietoja puh. (03) , Ei ennakkoilmoittautumista Perjantai klo JouluPirmuska (tähän ilmoittautuminen mennessä puh. (03) tai sähköpostilla Pirkanmaan Muistiyhdistys ry sekä Maaseudun Terveys- ja lomahuolto ry järjestävät yhteistyössä RAY:n rahoittamana yhteisen loman MUISTIKUNTOUTUJALLE SEKÄ LÄHEISELLE Lomapaikka ja aika Kuntoutumiskeskus Apila, Kangasala, Perjantai klo Muistin apuvälinemessut Tuotteiden ja palveluiden tarjoajia esittäytymässä Loman sisältö Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, perhe-lomilla tarkoituksenmukaisissa huoneissa, lomakohteen allas-osaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma. Perjantai klo TunteVa-toimintamalli Välineitä muistisairaan kohtaamiseen Hillervo Pohjavirta, TunteVa-kouluttaja Lomatukihakemus ja päätökset Henkilökohtaiset hakemukset tehdään Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomatukihakemuslomakkeelle ja ne palautetaan lomajärjestöön hakuajan loppuun mennessä. Lomajärjestö tekee lomatukipäätökset ja ilmoittaa niistä asiakkaalle noin kaksi kuukautta ennen loman alkamista. Perjantai klo Muisti huolettaa milloin on syytä hakeutua tutkimuksiin neurologi Maire Santala Perjantai klo Muistisairaan itsemääräämisoikeus projektijohtaja Henna Nikumaa, Suomen Muistiasiantuntijat Perjantai klo Kevätkauden päättäjäiset Makkarakestit Niihaman ulkoilumajalla Kaupissa (tähän ilmoittautuminen 4.6. mennessä puh. (03) tai sähköpostilla Hakuaika päättyy Omavastuuosuus Loman omavastuuosuus on 120 /hlö. Hakemuksia ja lisätietoja saa Muistiyhdistyksen toimistolta Kristina Uotilalta numerosta Lomatukihakemuksia saa tulostettua myös itse Mtlh:n nettisivuilta osoitteesta Lomatukihakemuksen voi myös halutessaan tehdä siellä sähköisesti. 22 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 23

13 Alaosastot toimivat Alaosastojen toiminnasta saa tietoa yhdistyksen toimistosta puh ja kunkin alaosaston yhteyshenkilöltä sekä ryhmän yhteydessä mainitulta henkilöiltä. Alaosastot toimivat vapaaehtoistoimijoiden voimin, lähde sinäkin rohkeasti mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa oman kuntasi alueelle muistiperheiden hyväksi! Akaa Kylmäkoski Urjala: Vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille sekä läheisille kokoontuu Viialan kirjasto Vilkussa (Solmukatu 3, Viiala) kuukausittain. Kevätkausi alkaa klo Vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille sekä läheisille kokoontuu Urjalassa kuukausittain. Kevätkausi alkaa klo Lisätietoja: Akaa: Marjo Haavisto puh , Urjala: Kristina Uotila puh , Huittinen: Jouluinen, ohjelmallinen muistikahvila Toripuodissa klo Olemme mukana Wanhanajan joulumarkkinoilla Wirtasen makasiinissa klo Kevätkaudella: Muistikahvilan kokoontumiset jatkuvat joka kk:n ensimmäinen keskiviikko klo Toripuodissa Ensitietoa muistisairauksista illat , ja klo Kuninkaisissa lk 150 Aivoviikon seminaari klo Paikka ja ohjelma ilm. myöhemmin Ryhmiä käynnistetään kiinnostuksen mukaan Kuntosalivuorot Kaarirannassa jatkuvat viikoittain torstaina klo Tarkemmat tiedot seuratoimintapalstalla Lauttakylälehdessä Alaosaston muistihoitajana toimii Niina Immonen puh , Seuraa paikallislehden Seurat palstaa. Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Aira Autio, puh , Hämeenkyrö Ikaalinen: Muistiperheiden Muistikka-vertaistukiryhmät jatkuvat Hämeenkyrössä Kurjenmäen vanhainkodilla (Härkikuja 12, Hämeenkyrö). Seuraa paikallislehden Seurat-palstaa. Lisätietoja vertaisryhmistä ja alaosaston toiminnasta: Helvi-Elina Nissen, puh Lempäälä: Muistisairautta sairastavien henkilöiden läheisille tarkoitetut avoimet omaishoitajien illat jatkuvat kuukauden toisena torstaina klo Himminkodon alakerrassa päivätoiminnan tiloissa (käynti järven puolelta). Nämä torstai-iltojen tapaamiset ovat kaikille omaishoitajille avoimia tilaisuuksia. Lisätietoja alaosaston toiminnasta antaa: Jaana Kettunen puh Nokia: Muistikahvila kokoontuu kerran kuukaudessa Kahvila-Puoti Kulmakivessä (Härkitie 12 B, Nokia). Kaikille avoimessa kahvilassa kuullaan ja keskustellaan muistiin liittyvistä ajankohtaisista asioista sekä tavataan vanhoja ja uusia tuttuja. Seuraava kahvilapäivä klo Omakustanteinen kahvi. Vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneiden läheisille kokoontuu kuukausittain Vihnuskodin kirjastolla. Huolenpitoa tarvitsevalle muistisairaalle voidaan tarvittaessa järjestää hoiva kokoontumisen ajaksi. Kysy lisätietoja Kristina Uotilalta puh , Kevätkausi alkaa 4.2. klo Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Seija Helminen puh , tai Tiina Pelander puh , 24 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 25

14 Parkano Kihniö: Muistikerho muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen kokoontuu Parkanossa palvelukeskus Rantakodon Mummon kammarissa kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Arja Grönfors, puh Pirkkala: Kaikille avoin Muistikahvila kokoontuu kuukauden ensimmäisenä torstaina klo lähetyskahvila Sirpakassa (Suupantie 10). Omakustanteinen kahvi. Kevätkausi alkaa 9.1. Vertaistukiryhmät muistisairausdiagnoosin saaneille ja läheisille jatkavat kokoontumisia vanhustyön keskus Pirkankoivussa. Lisätietoja Leena Pitkäseltä. Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Raija Rautio puh , Leena Pitkänen puh , Sastamala: Vertaistukiryhmä aloittaa kokoontumisen 4.12 klo Hopun palvelukeskuksella (Lemmenpolku 8, Sastamala). Yhdistys on mukana alueen tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä ensitiedon järjestämisessä alueen muistiperheille. Lisätietoja vertaistukiryhmästä: Kristina Uotila puh , ja alaosaston toiminnasta: Seija Kuukka, puh Sydän-Häme: Alaosasto on mukana järjestämässä vertaisryhmätoimintaa, ensitietoa sekä muistineuvontaa muistikuntoutujille ja läheisille. Muistisairausdiagnoosin saaneiden läheisten vertaisryhmän kokoontumisista lisätietoja antaa muistihoitaja Riikka Mattila puh Pälkäneellä kokoontuvasta läheisten ryhmästä lisätietoja antaa muistihoitaja Hanna-Mari Rantanen puh Luopioisissa kokoontuva vertaisryhmä muistikuntoutujalle ja läheiselle on koolla seuraavan kerran klo Kysy lisää: Marjo Haavisto puh Tampere: Vertaisryhmät muistikuntoutujille ja läheisille jatkavat kokoontumisia yhdistyksen tiloissa (Kalevantie 1). Lisätietoja yhdistyksen toimistolta, puh tai Valkeakoski: Valkeakosken kaupungin Muistikeskus järjestää muistisairautta sairastavien omaisille omaisten iltoja. Iltojen vetäjänä toimii osastonhoitaja/muistiohjaaja Anne Niemi ja sosiaaliohjaaja Katri Nieminen. Illoissa käsitellään ajankohtaisia teemoja ja voitte vapaasti tuoda julki omia ajatuksianne ja kysymyksiänne, joita voimme yhdessä pohtia. Tiedustelut: Anne Niemi Katri Nieminen Virrat: Muistikahvila Virmuska aloittaa kevätkauden klo Kyläilykahvilassa (Virtaintie 36). Tule kahvittelemaan ja kuulemaan muistiasioista! Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Hilkka Heikkinen puh Ylöjärvi: Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Eija Myllymäki-Niemi, puh tai Heli Kulman, 26 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 27

15 Yhdistyksen tarjoamat palvelut Yhdistyksen tarjoamat palvelut ovat maksuttomia ellei toisin mainita MUISTINEUVONTA JA OHJAUS Annamme ajanvarauksella muistineuvontaa ja palveluohjausta muistisairausdiagnoosin saaneille ja läheisille. MUISTITESTAUS Teemme ajanvarauksella muistitestejä: CERAD- muistitesti (jäsenhinta 30, ei-jäsen 60 ) MMSE muistitesti (jäsenhinta 10, ei-jäsenet 20 ) MUISTI-ILLAT Pirkanmaan Muistiyhdistys ry järjestää kaikille avoimet Muisti-illat ja klo Tilaisuudessa on erikoislääkärin alustus ja tietoa yhdistyksen toiminnasta. Illat järjestetään yhdistyksen toimitiloissa Kalevantie 1, Tampere. TIETO - JA VIRKISTYSKURSSI (jäsenhinta 50 /hlö, ei-jäsenet 70 /hlö) Pirkanmaan Muistiyhdistys ry järjestää keväällä tieto- ja virkistyskurssin Ylöjärvellä. Kurssiin sisältyy mm. erikoislääkärin, fysioterapeutin ja lakimiehen alustukset sekä täysihoito. Hakuohjeet ja lomakkeet on saatavissa yhdistyksen toimistolta. HOIVAPYSÄKKI (jäsenhinta 10 /tunti) Huolehdimme muistisairaasta, jolloin läheiselle jää aikaa esim. asiointiin tai lepoon. Hoivapysäkki toimii ajanvarauksella tarpeen mukaan. Tiedustelut: Kristina Uotila puh TAIDENÄYTTELY Yhdistyksen tiloissa on esillä Pirkkalan taideyhdistyksen taiteilijoiden töitä. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja ja ajanvaraukset: Toimisto avoinna ma klo ti pe klo Kalevantie 1, Tampere puh tai muistiyhdistys@saunalahti.fi RYHMÄTOIMINTA TAMPEREELLA Ryhmät ovat maksuttomia, ellei toisin mainita, vapaaehtoinen kahviraha. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT Pirkanmaan Muistiyhdistys ry, Kalevantie 1, TAMPERE puh. (03) Toimisto avoinna ma , ti pe 9-15 sähköposti: muistiyhdistys@saunalahti.fi HILJATTAIN MUISTISAIRAUSDIAGNOOSIN SAANEIDEN RYHMÄ Keskustelu- ja vertaisryhmä hiljattain muistisairausdiagnoosin saaneille ja läheisille. Ryhmä jaetaan kahteen osaan jolloin läheisillä itsenäisesti kokoontuva ryhmä. Ryhmät kokoontuvat parillisilla viikoilla maanantaisin klo Kevätkausi alkaa Ryhmä on määräaikainen. MIESTEN RYHMÄ Ohjattu vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille miehille ja läheisille. Ryhmä jaetaan kahteen osaan jolloin läheisillä itsenäisesti kokoontuva ryhmä. Kokoontumiset parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo Kevätkausi alkaa RYHMÄ MUISTIKUNTOUTUJILLE Ohjattu vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille ja läheisille. Ryhmä jaetaan kahteen osaan jolloin läheisillä itsenäisesti kokoontuva ryhmä. Kokoontumiset parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo Kevätkausi alkaa NAISTEN RYHMÄ Ohjattu vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille naisille. Kokoontumiset parillisilla viikoilla torstaisin klo Kevät kausi alkaa KUNTOSALIRYHMÄ Fysioterapeutin ohjaama kuntosaliryhmä muistikuntoutujille ja läheisille. Ryhmä kokoontuu Sumelius -klubin 28 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 29

16 Yhteystiedot Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Kalevantie 1, Tampere p. (03) Ohjaaja, muistihoitaja, lähihoitaja Kristina Uotila p kuntosalilla parittomilla viikoilla tiistaisin. Kysy lisätietoja kellonajoista. Ryhmäläisille laaditaan oma harjoitteluohjelma. Kevätkausi alkaa Kausimaksu jäsenet 25 /henkilö, ei jäsenet 45. RYHMÄ TYÖIKÄISILLE Kuukausittain kokoontuva ryhmä työiässä muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen. Kevätkausi 23.1., 20.2., 20.3., ja klo SULJETTU OMAISTEN RYHMÄ Ryhmä muistisairausdiagnoosin saaneiden omaisille, jotka haluavat jakaa ryhmässä kokemuksia läheisen sairastumiseen liittyvistä asioista. Ryhmä kokoontuu kuukausittain torstaisin klo Kevätkausi alkaa Ohjaajana erik. sairaanhoitaja Tarja Kangassalo. AVOIN OMAISTEN RYHMÄ Ryhmä muistisairausdiagnoosin saaneiden omaisille, jotka haluavat jakaa ryhmässä kokemuksia läheisen sairastumiseen liittyvistä asioista. Kevätkausi alkaa tiistaina klo Kokoontumiset kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Ohjaajana muistihoitaja Liisa Korpinen. KUN JÄIN YKSIN RYHMÄ Ryhmä omaisille, joiden läheinen on sairastanut muistisairautta ja menehtynyt. Tukea tunteiden kohtaamiseen ja läpikäymiseen. Kokoontumiset parittomilla viikoilla maanantaisin klo Kevätkausi alkaa Puheenjohtaja, neurologi Maire Santala Toiminnanjohtaja, KTM Teija Siipola p Toimistosihteeri merkonomi Marjukka Niemenmaa p. (03) PIRKANMAAN Lisäksi lehden MUISTILUOTSI takakanteen kaivataan Projektityöntekijä, yheydenottokuponkia takaisin. Aiemmin ol ft Anne Ketola Ohjaaja, alaosassa tällainen ja osoitteemme p. takakannessa: muistihoitaja, lähihoitaja Marjo Haavisto p Liityn PALVELUKUPONKI jäseneksi Nimi Osoite Uusi osoite (jos osoitteenmuutos) Puhelin MEVA-hanke Hankekoordinaattori, TtM Sirpa Kotisaari p Projektityöntekijä, TtM Heta Periviita (Mari Lemmettyn vanhempainloman sijainen) p Sähköposti 30 Pirkanmaan Pääasiat Omainen/muu Osoitteenmuutos läheinen Yhteisöjäsen Eroan yhdistyksestä Ammattihenkilö Muu Liityn Sairastunut yhdistykseen Omainen/muu Ammattihenkilö läheinen Opiskelija

17 32 Pirkanmaan Pääasiat Kalevantie Tampere