Ruoppaushankkeiden ympäristöohjeita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruoppaushankkeiden ympäristöohjeita"

Transkriptio

1 Ruoppaushankkeiden ympäristöohjeita Hannu Majuri

2 2 Sisällysluettelo 1 Liiteluettelo 2 Johdanto 3 Määritelmiä ja käsitteitä 5 1. Ruoppaussuunnitelman tekeminen Suunnitelman tekijä Suunnitelman sisältö ja laatu Yleisiä periaatteita Poistettavan materiaalin määrä ja laatu Maan laatu ja sen vaikutus imuruoppausmassojen läjitysaltaan kokoon Vedenkorkeusvaihtelut Virtaukset ja aallokko Ympäristökartoitus Ruoppauksen ajankohta Ruoppausmenetelmän valinta Läjitysalueen suunnittelu Ruoppaustavat ja -tekniikat Ruoppaukseen liittyvät säädökset Ruoppauksen ympäristövaikutukset Vesistövaikutukset Läjityksiin liittyvät haitat Vesiläjitykset Maaläjitykset Samenemishaitat Sameuden syntyminen Samenemishaittojen vähentäminen Ruoppauksiin liittyviä ongelmia Ruoppausten vesistövaikutusten tarkkailu Ruoppausmassojen sijoitus ja jälkihoito Ruoppauslietteen läjitysalueet Läjitysvaihtoehtojen valinta Kemikaalikäsittely Läjitysten hyötykäyttö Läjitysalueiden omistussuhteet Läjitysalueen jälkihoito Ruoppausmaiden sijoitus ja muotoilu Rantaviivan muotoilu ja verhoilu Yhteenveto 37 Lähdeluettelo 37 Kirjallisuus 37 Internet-lähteet 40 CD-tallenne 40

3 Liiteluettelo 3 1) Yleisiä ohjeita ja säännöksiä vesistöön rakennettaessa 2) Tarvitaanko hankkeeseen vesilain perusteella lupa? 3) Vesialueen ruoppaukseen liittyvät valmistelevat toimet (Pirkanmaan ympäristökeskus) 4) Muistilista vesialueen ruoppausta suunnittelevalle 5) Suunnitteletko ruoppausta? (Pirkanmaan ympäristökeskus) 6) Hyvä ranta opas (Pirkanmaan ympäristökeskus) 7) Vesistöjen kunnostus, luvallista vai luvatonta? (Uudenmaan ympäristökeskus) 8) Ruoppausohje (Länsi-Suomen ympäristökeskus) 9) Ohjeita ruoppauksen tekemiseen (Lounais-Suomen ympäristökeskus) 10) Vesikasvien niitto ja ruoppaus (Hämeen ympäristökeskus) 11) Ohjeita ruoppaajalle (Porin kaupunki) 12) Vesistöjen ruoppausohjeet (Vihdin kunta) 13) Eduskuntakysely ja vastaus ruoppauksista 14) Kyselylomake alueellisille ympäristökeskuksille ja kuntien ympäristövirkamiehille Videot Nettiversiossa: Videoleikkeitä eri ruoppaustavoista ja vesiensuojelutoimista

4 4 Johdanto Maassamme tehdään vähäistä suurempia ruoppauksia arviolta toistatuhatta vuodessa. Arvio perustuu alueellisille ympäristökeskuksille jätettyihin ilmoituksiin. Pienempiä ruoppauksia, niittoja ja rannan kunnostuksia tehdään moninkertainen määrä. Ilmoitusten ja myös ruoppausten määrä on selvästi riippuvainen jäätilanteesta ja pienellä viiveellä vesistöjen vedenkorkeuksista. Myös konetyön reaalihinnalla ja taloudellisilla suhdanteilla on oma merkityksensä. Maassamme on erään internet-lähteen mukaan vesirakennusyrityksiä noin 100 ja vesirakennustoimialalla työskenteleviä noin 200. Todellinen ruoppauksia tekevien määrä on suurempi, koska ruoppauksia tehdään paljon myös harrastelijamaisesti. Ruoppaukset aiheuttavat usein haittoja tai ongelmia naapurikiinteistöjen ja vesialueen omistajille sekä erilaisille luontoarvoille. Käsillä oleva ohje pyrkii pienentämään edellä mainittuja haittoja ja parantamaan ruoppaushankkeiden lopputulosten laatua ja säilymistä. Ohjeessa käydään yleisellä tasolla läpi myös eri ruoppaustekniikat. Ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti ruoppausta suunnitteleville, ruoppauksia tekeville ja töiden maksajille. Ohjeista on hyötyä myös viranomaiskäytössä. Yleisperiaatteena on, että työn maksaja on vastuussa työn seurauksista. Urakoitsijalle on eräissä tapauksissa määrätty sakkorangaistuksia väärin tehdystä ja haittoja aiheuttaneesta työstä. Ruoppaustarve aiheutuu sisävesillä rehevöitymisestä, umpeenkasvusta ja erityisesti siitä, että rannan osalta huonompilaatuisetkin tontit käyvät nykyisin kaupaksi. Usein ruoppaustarvetta esiintyy järvillä, joiden vedenpintaa on eri syistä alennettu. Maassamme on noin 700 madaltuneeksi koettua järveä. Järven vedenpinnan nostaminen koetaan vaikeaksi, kalliiksi ja hitaaksi keinoksi. Pienemmätkin vedenpinnan nostohankkeet vaativat ympäristölupaviraston luvan. Suunnitelman teettäminen koetaan kalliiksi, koska suunnitelma edellyttää usein laajoja mittauksia. Nykytekniikalla, esimerkiksi laserkeilauksella ja monikanavaisella kaikuluotauksella mittaukset voidaan tehdä nopeasti. Suurien lähtökustannuksien vuoksi nämä soveltuvat vain isoihin hankkeisiin. Perinteinen mittausvälineistö on useimmissa hankkeissa käyttökelpoisin. Myös yksinkertaisella mittausvälineistöllä voidaan usein selvitä. Merenrannoilla ruoppaustarve johtuu pääosin maan kohoamisesta. Merialueella pitää ottaa erityisesti huomioon kansainväliset sopimukset ja määräykset. Vapaa-ajan asuntoja oli maassamme vuoden 1997 lopussa noin ja uusia valmistuu vuodessa noin Sisävesistöjen rannoilla vapaa-ajan asunnoista sijaitsee noin Erilaista kunnostusta vaativien vesistöjen rannoilla sijaitsee noin vapaa-ajan asuntoa. Nykyisin myynnissä olevat rantatontit ovat usein keskimäärin verrattain heikkoja rannan geometrian ja pohjan tai muun laadun osalta. Esimerkiksi Päijänteellä olevien kesämökkien rannoilla noin 60 %:lla on tehty parannustoimenpiteitä, esimerkiksi ruoppausta, täyttöä ja rannan hiekoittamista. Rannan parantaminen kohentaa kiinteistön arvoa yleensä selvästi enemmän kuin toimenpide maksaa. Usein ruoppaushankkeet myös epäonnistuvat varsinkin silloin, kun niitä ei ole suunniteltu.

5 Ohjeessa painottuvat nimenomaan ympäristöseikat ja hankkeiden etukäteissuunnittelu. Kun ruoppaukset toteutetaan suunnitellusti ja ohjeita noudatetaan, on lopputulos ympäristön kannalta paras mahdollinen. Samalla hanke on todennäköisesti myös teknisesti ja taloudellisesti optimoitu. Kone- ja työmaateknisiin kysymyksiin ei tässä ohjeessa tarkemmin puututa. Tämän ohjeen tekijä on valvonut ruoppauksia vesilain kannalta ympäristöhallinnossa ja aikaisemmin vesihallinnossa vuodesta 1974 lähtien. Näillä lähtökohdilla on oma merkityksensä ohjeen sisältöön ja painotuksiin. Ohjeen laatimisessa on avustanut ympäristöinsinööri Maarit Luotoharju. Työssä on konsultoinnut tekniikan tohtori Ossi Koivumäki insinööritoimisto Tamgeo Oy:stä. Ohjeen laatimisen on tehnyt mahdolliseksi Maa- ja Vesitekniikan Tuki ry:n apuraha. Pirkanmaan ympäristökeskuksessa on alkamassa vuoden 2004 alussa laaja, kolmivuotiseksi tarkoitettu ruoppauksia koskeva tutkimus- ja kehittämishanke, jossa hyödynnetään muun ohella tätä ohjetta. 5 Kangasalla, Hannun päivänä Hannu Majuri, tekniikan tohtori

6 6 Määritelmiä ja käsitteitä Ilmoittaminen ruoppauksesta on aina syytä tehdä naapureille muutaman sadan metrin etäisyydelle. Ilmoittaminen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on aiheellista, koska tällöin saa usein tietoja suojeluarvoista ja lain sisällöstä sekä erilaisia ohjeita. Vähäistä suurempi työ on ilmoitettava kuukautta ennen töihin ryhtymistä vesialueen omistajalle sekä alueelliselle ympäristökeskukselle (vesilain 1 luvun 30 ja vesiasetuksen 85 a ). Kts. jäljempänä vähäisen työn määritelmää. Ilmoituslomakkeen saa osoitteesta: Imuruoppauksella tarkoitetaan ruoppaustapaa, jossa vettä käytetään irtonaisen tai irrotettavan aineksen kuljettamiseen putkea pitkin yleensä maalla sijaitsevaa erilliseen läjitysaltaaseen. Läjitysaltaan viipymällä tarkoitetaan osamäärää (altaan vesitilavuus (m3) : lietteen pumppausteho (m3/h)) Läjitysaltaalla tarkoitetaan allasta, jossa viipymä on riittävä estämään imuruopatun lietteen haitallista kulkeutumista vesistöön. Yleensä erilaiset painanteet eivät täytä edellä sanottua. Suuri ongelma valmiissa altaassa on usein se, että pohja ei ole vaakasuora, altaan syvyys on alle metrin ja siksi syntyy oikovirtauksia. Viipymä ei siis riitä ja vesialue samenee joskus hyvinkin laajalti. Ruoppausmassojen läjityksestä on määräyksiä vesilain 4 luvun 6 :ssä. Läjitysaltaan mitoitus on oleellinen purkuvesistön kannalta. Se tulee tehdä erillisen mitoitusohjeen mukaisesti. Mitoitusohjeita on esitetty myöhemmin luvuissa ja 6. Mitoituksen tekijän tulee olla asiantuntija. Oleellista on : 1) altaan laskeutuvaa lietettä varten on tilavuutta kahdesta kolmeen kertaa ruopattavan massan määrä 2) altaan vesisyvyyttä on oltava aina vähintään 1 m, eli alussa vesisyvyyttä on oltava 2-3 m 3) altaan syvimmät kohdat eivät saa muodostua altaan reunoille 4) ruoppausmassan laskeutuvuusominaisuudet on aina selvitettävä ennen altaan mitoitusta. Läjityspaikalla tarkoitetaan aluetta, johon ruopattu aines sijoitetaan muuten kuin väliaikaisesti. Se ei voi olla vesistössä eikä myöskään alueella, johon tulvavesi ja aallokko nousee. Läjityspaikkana ei pääsääntöisesti voi käyttää vesialuetta. Tonttia ei siis saa kasvattaa vesialueelle täyttämällä, vaikka vesialue olisi omaakin. Tulvakorkeudet ja niihin aallokon aiheuttamat lisäkorkeudet saa yli neliökilometrin laajuisten vesistöjen

7 7 osalta aluekeskusten nettisivuilta osoitteesta: (esimerkissä Pirkanmaan ympäristökeskuksen osoite, muilla ympäristökeskuksilla eri osoite). Tulvakorkeuden voi arvioida myös kivissä ja kallioissa olevien raitojen ja jäkälien avulla. Vaaleat selvät rajat kivissä ovat siitepölyjen tekemiä ja ne osoittavat yleensä keskimääräisen kevättulvan korkeutta. Vaalean tai tumman jäkälän alin kasvuraja on yleensä hyvä arvio tulvavedenpinnan korkeudesta. Ruoppauksen suunnittelijan tulee olla riittävän kokenut. Tältä osin vaatimuksena on pidettävä vesiasetuksen 34 :ssä edellytettyä. Tämä tarkoittaa yleensä teknisen koulutuksen (vähintään rakennusmestari, insinööri) saanutta henkilöä, jonka on käytettävä apuna luonnontieteellisen koulutuksen saanutta (biologi, limnologi). Ruoppaussuunnitelma on asiantuntijan tekemä. Siinä on otettu huomioon tekniset, taloudelliset ja ympäristölliset tekijät, samoin hankkeen seuraukset ja pysyvyys pitkällä tähtäimellä. Se perustuu riittävään rantageometrian ja poistettavan massan laadun, määrän sekä laskeutuvuusominaisuuksien selvittämiseen, samoin kuin alueen luontoarvojen selvittämiseen ja huomioonottamiseen. Suunnitelmassa tärkeitä seikkoja ovat: toteutustapa, -ajankohta, läjityspaikka ja ennen kaikkea ruoppauksen mitoitus sekä vaaka- että pystytasossa. Ruopatun alueen pitäisi syventyä ja laajentua ulapalle päin, muuten syntyy lietettä keräävä kuoppa. Ruoppaustarve on oleellinen käsite ympäristön kannalta ja muutenkin. Tässä pitäisi lähteä liikkeelle jo vapaa-ajan tontin ostamistapahtumasta. Ostajan on syytä pohtia tarkkaan, minkälaiseen käyttöön tontin hankkii. Maakaari edellyttää oleellisten seikkojen ilmoittamisen kiinteistön myynnin yhteydessä. Kesämökkitontin tapauksessa tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että kiinteistönvälittäjä selvittää vedenkorkeusvaihtelut ja rannan pohjan laadun sekä ilmoittaa ne ostajille. Palvelun pitäisi kuulua ainakin laadukkaaseen kiinteistönvälitykseen. Myös ostajan olisi syytä selvittää itselleen ja käyttötarkoitukseensa sopivan rannan pohjan laatu, pohjan geometria, vedenkorkeusvaihtelut sekä kaavamääräykset ja erilaiset luontoarvot. Ensiksi mainitut seikat selviävät parhaiten kahlaamalla ja veneellä, toisin sanoen ottamalla selvää ajankohdan vedenkorkeus ja vertaamalla sitä vedenkorkeuden vaihtelurajoihin. Tällaisen selvittämisen tarpeellisuutta ei voi yliarvioida. Vedenpinnan korkeudet selviävät yleensä alueellisesta ympäristökeskuksesta ja isojen vesistöjen osalta osoitteesta: vedkork.htm. Aluetta koskevat luontoarvot selviävät parhaiten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja/tai alueellisesta ympäristökeskuksesta. Niistä saa tietoa myös osoitteesta: Useimmin ruoppauksia suoritetaan uimarannan parantamiseksi. Rannan optimina voi-

8 8 taisiin pitää ja usein pidetäänkin hiekkapohjaista rantaa, joka syvenee tasaisesti niin, että alle 15 metrin etäisyydellä on vettä kesäolosuhteissa 1,2 m. Uintia ja myös ruoppauksen kustannuksia ajatellen huonoin mahdollinen lienee louhikkoinen matala ranta tai upottava, erittäin hitaasti syvenevä muta- tai savipohja. Erilaisten rantojen soveltuvuutta virkistyskäyttöön on selvitetty eri lähteissä (Majuri 2001 sekä Majuri ja Tasanen 2003). Miltei yhtä usein ruoppauksia tehdään veneilyn helpottamiseksi. Koko rannan ruoppaus on harvoin perusteltua kenenkään kannalta. Usein kaislikko antaa näkösuojaa naapureille. Erilaiset vesiväylät ovat oma lukunsa. Ruoppauksen vaihtoehtoja ovat esimerkiksi: laituri, vedenpinnan nostaminen tai veneellä siirtyminen sopivaan uintipaikkaan. Ensin mainittu ei yleensä edellytä lupaa. Vedenpinnan nostaminen edellyttää aina ympäristölupaviraston luvan ja siis suunnitelman ja haittakorvauksia, jotka kaikki yhdessä ovat usein kalliimpia kuin ollaan valmiita maksamaan. Veneestä ja nimenomaan soutuveneestä käsin tapahtuva uiminen edellyttää vain kahta asiaa: ankkuria ja kunnon sivuportaita, jottei selkä venähdä tai uimapuku repeä. Lisäksi pitää ottaa huomioon vesilain 1 luvun 24, joka tarkoittaa muun muassa sitä, ettei vesillä liikkumisessa ja väliaikaisessa ankkuroinnissa saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa. Veneellä voi tietenkin myös siirtyä yleiselle uimarannalle, jos sellainen on. Ruoppauttaja on taho, joka tilaa työn ja maksaa sen. Työssä on olennaista, että siitä tehdään asianmukainen urakkasopimus asiantuntijan laatiman suunnitelman pohjalta. Ruoppaustyön valvoja vastaa siitä, että vesistössä ei aiheudu haitallista samentumista. Usein varsinkin imuruoppaustyössä ruoppauttajan on syytä itse valvoa työn toteutusta koko ajan. Valvojalla pitää olla oikeus keskeyttää työ, jos liete pääsee takaisin vesistöön. Tämä asia on sovittava urakkasopimuksessa. Tietyissä tapauksissa asiantuntijan palkkaaminen pelkästään valvontaa varten on perusteltua. Usein suunnittelija on sopivin ja ammattitaitoinen hoitamaan myös valvonnan. Ruoppaaja on itse työn tekijä. Se on myös itse ruoppauskoneesta käytetty lyhyt nimi. Ruoppaajalla on käytännössä suuri vastuu, koska tilaaja harvoin on ammattilainen ja työtilaus on usein ainutkertainen. Oikeuskäytännössä ruoppaaja on tuomittu sakkoihin vesilain rikkomisesta, jos on aiheutettu selvää haittaa. Ruoppauksella tarkoitetaan vesialueen syventämistä koneellisesti. Syventämisessä poistetaan useimmin maa- tai kiviainesta, vesikasvillisuutta tai joskus teollisuus- tms. jätettä. Vesialueella tarkoitetaan aluetta, joka on keskivedenkorkeuden (= MW) aikana veden alla. Myös kelluvien turve- tms. lauttojen poistaminen voidaan tulkita ruoppaamiseksi. Yleensä siis ruoppaus ei muuta maan ja veden välistä rajaa, jonka keskivesi (=MW) määrää. Vesijättömaan kaivaminen ei siis ole ruoppausta vaan maan

9 9 kaivamista ja maa-alueen muuttamista vesialueeksi. Usein vesijättö ei kuulu edes tontin omistajalle, ellei vesijättöä ole lunastettu. Näin ollen vesijättömaan kaivaminen edellyttää miltei aina vähintään suostumuksen saamista vesijättömaan omistajalta. Vähäisellä ruoppauksella tarkoitetaan usein (ainakin Pirkanmaan ja Hämeen ympäristökeskusten alueilla) alle 200 kuutiometrin ruoppausta. Tulkinta vaihtelee eri alueellisten ympäristökeskusten toimialueilla. Rajan ylittävät työt tulisi ilmoittaa kuukautta ennen töihin ryhtymistä vesilain 1 luvun 30 :n ja vesiasetuksen 85 a :n perusteella vesialueen omistajalle sekä alueelliselle ympäristökeskukselle. Yhteisten vesialueiden omistajina ovat kalastus-/osakaskunnat. Mainittu raja on tietenkin riippuvainen myös ruoppausajasta, -paikasta ja toteutustavasta. Rajaa voidaan perustellusti pitää suurempana meren rannoilla. Imuruoppauksissa rajaa voisi alentaa siitä syystä, että ne aiheuttavat käytännössä eniten ongelmia työn suoritusajan (avovesikausi) sekä käytännössä aina riittämättömän läjitysaltaan vuoksi. Useiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ovat edellyttäneet ilmoitusten tekemistä itselleen ruoppauksen koosta riippumatta. Ruoppaaja ja ruoppauttaja ovat vesilain 1 luvun 30 :n perusteella vastuussa töistä aiheutuneista haitallisista seurauksista. Käsitettä vähäinen ruoppaus tultaneen tarkentamaan vireillä olevan vesilain muutostyön yhteydessä tehdyn eduskuntakyselyn vuoksi (Tulonen 2003). 1. Ruoppaussuunnitelman tekeminen Suurimmat ongelmat ruoppaushankkeissa syntyvät yleensä siitä, ettei ole tehty kunnon suunnitelmaa. Usein on siirrytty suoraan toteutukseen urakoitsijan aloitteesta ilman minkäänlaisia ilmoituksia edes naapureille puhumattakaan vesialueen omistajasta tai viranomaisista. Varsinkin imuruoppausurakoitsijat harrastavat maaseudulla tolppa- ja lehti-ilmoituksia, joissa todetaan, että alueella liikkuu imuruoppaaja. Juuri nämä hetken mielijohteesta toteutettavat hankkeet aiheuttavat yleensä ongelmia. Niissä koetaan tärkeäksi säästäminen koneen siirtokustannuksissa. Usein ruoppauksesta päätetäänkin vasta sitten, kun naapurissa ruopataan. Valitettavan usein tällaisista ruoppauksista päädytään riitaan. Hyvässä suunnitelmassa pitää tarkastella myös ne vaihtoehdot, joihin ei sisälly ruoppausta. Tältä osin kts. määritelmät. Erilaisiin ruoppauskohteisiin tarvitaan eritasoisia suunnitelmia. Esimerkiksi kovaan moreenimaahan ei tarvitse tehdä niin tarkkoja esiselvityksiä kuin pehmeään liejurantaan. Rannan omistaja pystyy tekemään itsekin monia mittauksia ja tutkimuksia rannastaan. Kannattaa kuitenkin kysyä neuvoa myös asiantuntijoilta ja lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja/tai alueelliselta ympäristökeskukselta.

10 10 Ruoppauksen ongelmat liittyvät ruoppaustarpeen arviointiin, alkutilanteen selvittämiseen, lopputuloksen kuvailuun, hyödynarviointiin, tulosten säilyvyyteen, eri ruoppaustapojen valintaan, työjohdollisiin ongelmiin, taloudellisiin kysymyksiin, ympäristökysymysten selvittämiseen, asenteisiin, psykologisiin seikkoihin ja mahdollisesti jo valmiiksi huonoihin naapurisuhteisiin. Lyhyesti voidaan todeta, että harva kesämökin omistaja kykenee onnistuneesti ratkaisemaan kaikki edellä mainitut kysymykset ilman asiantuntijaa. Suunnitelman tekemisessä ovat tärkeitä ainakin seuraavassa esitetyt seikat. 1.1 Suunnitelman tekijä Vrt. määritelmä. Suunnitelman tekeminen sopii pieniä ruoppauskohteita varten parhaiten maanrakennusalan rakennusmestarille. Harvoin itse ruoppaustyön tekijä, siis koneurakoitsija, on riittävän osaava ja motivoitunut suunnitelman tekemiseen. Hyvä suunnittelija käyttää apunaan muita asiantuntijoita sekä viranomaisia esimerkiksi maan laadun, suojelukohteiden ja arvojen sekä kaavamääräysten tms. selvittämiseen. Suunnitelman tekijän ammattitaito on ensiarvoisen tärkeä lopputuloksen, sen pysyvyyden ja ympäristön kannalta. 1.2 Suunnitelman sisältö ja laatu Yleisiä periaatteita Suunnitelman sisältö ja painotukset riippuvat siitä, haetaanko ympäristölupaviraston lupa vai ei. Suunnitelman sisältö voisi kuitenkin molemmissa tapauksissa olla soveltuvin osin vesiasetuksen kolmannen luvun, erityisesti 60 :n mukainen. Ohjeita, joita myös voi soveltaa, löytyy osoitteesta: yo92.pdf Suunnitelman sisältö voisi olla esimerkiksi seuraava: Kartat Suunnitelmassa pitäisi olla kolmen eri mittakaavan mukaiset kartat (1: , värillinen peruskartta 1: ja 1:500-1:2 000), joista näkyy myös tilojen rajat 200 metrin etäisyydelle työkohteesta ja rekisterinumerot. Lisäksi on selvitettävä edellä mainittujen tilojen omistajat yhteystietoineen. Nämä selviävät yleensä kunnanvirastosta. Voimassa olevan rekisterikartan saa maanmittauskonttorista. Rekisterinumeron perusteella tilojen omistajat ja omistajien osoitteet selviävät tarvittaessa myös väestörekisterikeskuksesta. Osakaskuntien yhteystiedot saa työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköstä.

11 11 Rannan geometria ja pohjan laatu Rannan geometrian selvittäminen onnistuu veden puolella parhaiten talvella. Peruskartta, johon on merkitty syvyyskäyrät on myös hyödyllinen. Työ aloitetaan selvittämällä vedenkorkeusvaihtelut ja mittauspäivän vedenpinnan korkeus. Tältä osin katso määritelmät. Varsinainen mittaus tapahtuu esimerkiksi niin, että mitataan vesisyvyydet ruopattavaa rantaa kohtisuorassa suunnassa ja jatketaan mittausta maan puolelle. Syvyyksiä ja maanpinnan korkeuspisteitä otetaan 2-5 metrin välein. Mittaus aloitetaan riittävän syvästä kohdasta, josta ei tarvitse ruopata. Mittaus viedään maalle niin kauas, jonne tulva eikä aallokko nouse. Maan ja veden raja merkitään mittauspöytäkirjaan. Mittauslinjoja on syytä olla vähintään yksi kymmentä rantaviivametriä kohti. Mittauksen kuluessa merkitään kunkin mittauspisteen kohdalle tieto tai arvio pohjan kovuudesta. Pohjan laatu selviää täsmällisesti painokairauksella tai pliktauksella ja pohjasta otettavilla maanäytteillä. Näytteenotto on ulotettava ruoppaustason alapuolelle. Kaikuluotausta ja maatutkaa voidaan myös harkita. Maatutkaluotaus olisi hyvä tehdä talvella jään päältä. (Siiro 2002). Viimeksi mainittu on usein liian kallis pieniin hankkeisiin. Tietoja pohjan profiilista tarvitaan, kun lasketaan poistettavien massojen määrää ja kun mietitään, kuinka laajalle alueelle ruoppaus täytyy ulottaa. Jos halutaan, että tavoitesyvyys on esimerkiksi 1,5 metriä, niin ruoppaus on pyrittävä ulottamaan 1,5 metrin syvyyskäyrälle asti, jottei muodostu kynnystä, joka haittaa virtauksia ja pohjasedimentin liikkeitä sekä kerää lietettä. Ruopattavan alueen pohjan laatu on syytä tutkia, jotta osataan valita oikea ruoppausmenetelmä. Imuruoppaus sopii hienojakoisille aineksille (esimerkiksi hieta, hiesu, savi ja lieju) ja kauharuoppaus kovemmille maa-aineksille. Pohjan maalaji ja kovuus selviävät käytännössä täsmällisimmin painokairauksella ja maanäytteillä. Myös pehmeän kerroksen paksuus selviää samalla. Pohjan maalaji ja kovuus selviävät käytännössä karkeasti parhaiten kahlaamalla ja/tai ottamalla näyte. Jos kahlatessa veteen syntyy mutavana, on ruopattava aines hienoa ja sopii useimmissa tapauksissa imuruopattavaksi. Pehmeän kerroksen paksuus on myös oleellinen tieto. Isommissa hankkeissa tulisi ruopattava maa-aines tutkia laboratoriossa. Näytteenotto sedimentistä voidaan suorittaa erilaisilla näytteenottimilla ja -noutimilla. Laboratoriossa sedimenttinäytteistä kannattaisi määrittää sedimentin fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ruoppauksen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Fysikaalisista ominaisuuksista ainakin vesipitoisuus, orgaanisen aineksen määrä ja rakeisuus olisi hyvä määrittää, jotta voidaan arvioida sedimenttien käyttäytymistä ruoppauksen ja läjittämisen yhteydessä. Sedimentin laskeutuvuus imuruoppauksessa on erittäin oleellista selvittää. Jos pohjasedimenttien voidaan olettaa sisältävän haitta-aineita, näytteistä pitää tehdä myös kemiallisia analyysejä. (Siiro 2002).

12 12 Mittaustulokset piirretään kartalle syvyyskartan tapaan ja lisäsi piirretään mittalinjojen leikkauskuvat. Viimeksi mainittuihin merkitään vallitsevat vedenpinnan korkeudet: HW (ylin vesi), MW (keskivesi) ja NW (alin vesi). Karttaan merkitään ruopattava alue siten, ettei muodostu aluetta, jossa vesi ei pääse vaihtumaan. Pituusleikkauksiin merkitään ruoppauksen tuleva syvyys niin, että ei muodostu lietettä keräävää kuoppaa.karttaan merkitään ruopattava alue siten, ettei muodostu aluetta, jossa vesi ei pääse vaihtumaan. Näiden tietojen avulla saadaan laskettua massamäärä. Suunnitelma edellä mainitulla tavalla tehtynä alentaa ruoppauskustannuksia, koska ruopattava alue on luultavasti näin menetellen tarkoituksenmukainen eikä tarpeettoman suuri. Suunnitelma helpottaa myös lopputuloksen mittaamista ja selkeyttää tilaajan ja urakoitsijan asemaa ja myös tätä kautta pienentää urakkahintaa. Ruoppauksessa pitää siis ottaa huomioon, ettei kaiveta kuoppia, jotka keräävät lietettä. Tämä usein unohdetaan. Läjityspaikat Läjityspaikka tulee kaivinkoneruoppauksessa valita siten, etteivät massat pääse takaisin vesistön tulvan, aallokon eikä sateen aikana. Usein tämä edellyttää kuormausta ja poiskuljetusta. Vesistön tulvakorkeuden selvittämisessä voi käyttää seuraavia menetelmiä: 1) Suurien vesistöjen vedenkorkeusvaihtelukuvaajat löytyvät ympäristöhallinnon nettisivuilta, kts. määritelmät. 2) Alueelliset ympäristökeskukset tietävät useimmista järvistä vedenkorkeusvaihtelut ja erityisesti ns. alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet, kts. määritelmät. 3) Maastomerkeistä, lähinnä kivissä ja kalliossa olevista merkeistä voi usein päätellä tulvakorkeuden, kts. määritelmät. Jos jossain erikoistapauksissa läjitetään omalle vesijättömaalle, on ruoppausmaa peitettävä suodatinkankaalla ja karkealla maa-aineksella tai muulla tavalla. Samanlainen käsittely tarvitaan toisinaan myös ruopatulla alueella, mikäli siltä alueelta tai sen reunaluiskista aiheutuu vesistön haitallista samenemista. Tarve riippuu ruopatun pohjan maalajista, vesisyvyydestä sekä aallokosta ja/tai virtauksista. Läjittämisestä aiheutuu usein myös rantapuuston haitallista kuolemista. Usein on tarpeellista kuljettaa massat pois koko rantavyöhykkeeltä, siis yli 100 metrin etäisyydelle. Imuruoppauksessa tarvitaan aina selkeytysallas ja joskus kemikalointia, mikäli ruopattava aines on erittäin hienoa ja hidasta laskeutumaan. Altaan mitoitus on esitetty jäljempänä kohdassa Allasalueen tulisi olla myös riittävän tasainen. Usein altaan tarvittava koko kasvaa niin suureksi, että koko menetelmä on yksittäisen tilan osalta soveltumaton, jos on kyseessä huonosti laskeutuva svaiaines.

13 Eroosiosuojaukset 13 Tietyissä tapauksissa maalle läjitetty massa on syytä peittää suodatinkankaalla ja karkealla aineksella haitallisen eroosion ja veden samenemisen vuoksi. Jos pohjan muoto, syvyys ja virtaukset sitä edellyttävät, on tietyissä tapauksissa syytä varautua myös samantapaiseen käsittelyyn ruopatuillakin alueilla. Usein ruopatun alueen luiskat jätetään pystysuoriksi, jolloin ne aiheuttavat pitkään tarpeetonta samentumista. Luiskat pitäisi jo ruoppauksen yhteydessä tehdä maalajin mukaisiksi, toisin sanoen käytännössä usein kaltevuuteen 1:4. Ilmoitus naapureille Kokemuksen mukaan naapureille on syytä ilmoittaa aina ruoppaustyöstä, työn koosta riippumatta. Ilmoitus on syytä tehdä hyvissä ajoin ennen koneen paikalle tulemista. Suostumuksen saaminen estää ennalta pahojen riitojen syntymisen. Naapureina ruoppauksissa olisi syytä pitää ainakin 200 metrin etäisyydellä maata tai vettä omistavia. Naapureiden yhteystiedot saa kunnasta rekisterinumeron ja/tai osoitteen perusteella. Osakas- ja kalastuskunnista saa tietoja TE-keskuksen kalatalousyksiköstä ja maanmittausviranomaiselta. Rekisterinumeron perusteella omistajan yhteystiedot saa myös väestörekisterikeskuksesta soittamalla. Kokemusten mukaan suomalainen kesämökin omistaja saattaa loukkaantua tosi pahasti, jos häntä ei riittävästi oteta huomioon Poistettavan materiaalin määrä ja laatu Kaivuluokitus Seuraavassa esitetty perustuu pääosin lähteeseen Forsberg Ruoppaukseen parhaiten soveltuvan kaluston ja sen suorituskyvyn arvioiminen edellyttää siirrettävän aineksen ominaisuuksien tuntemista. Ruoppauksessa kuten muussakin vesirakennuksessa on oleellista, että kaikki ne, jotka joutuvat välittämään maa- ja kivilajeja koskevia tietoja, käyttävät samaa teknistä kieltä. Tämä kaikki vaatii yhtenäistä luokitusjärjestelmää, myöskin kansainvälisellä tasolla, jotta vältyttäisiin väärinkäsityksiltä, jotka voivat tulla hyvinkin kalliiksi. Käytännössä on tarpeetonta laatia kovin mutkikkaita luokitusjärjestelmiä maan ruopattavuudelle ruoppausta varten. On katsottu, ettei ole tarpeellista tehdä omaa ruoppausluokitusta ruoppaustarkoituksiin, koska Geo-kaivuluokitus täyttää ne vaatimukset, joita ruopattavuuden määrittäminen asettaa. Geokaivuluokitus perustuu geoteknisen maalajiluokituksen mukaisiin maalajiryhmiin ja maalajeihin. Luokitusta sovellettaessa käytetään vain geoteknisen maalajiluokituksen mukaisia maalajien nimiä. Kaivuluokitus on kaksivaiheinen. Alustavassa suunnittelussa ja yksinkertaisissa tapauksissa voi-

14 14 daan käyttää geoteknisen maalajiluokituksen maalajiryhmiä (taulukko 1). Yksityiskohtaisemmissa tapauksissa ryhmät jaetaan kirjaimella ja numerolla ilmoitettaviin kaivuluokkiin (E1-M3). Jos samaan maalajiryhmään kuuluvia kaivuluokkia ei haluta tai voida yksikäsitteisesti määrittää, voidaan viereiset kaivuluokat yhdistää esimerkiksi E2-E3, K1-K2, M2-M3. Maalajien ominaisuuksia, jotka määräävät kaivuluokan sanotaan luokitusperusteiksi. Taulukossa 1 on mainittu luokitusperusteet eri maalajiryhmissä.

15 15 Taulukko 1. Kaivuluokitus. Määräävät luokitusperusteet. Lähde : (Forsberg 1982). Maalajiryhmä Nimitys Lyhennys Kaivuluokan määräävät luokitusperusteet Eloperäiset maalajit E Puisuus Hienorakeiset maalajit H Lajitepitoisuus (maalaji) Suljettu leikkauslujuus Karkearakeiset maalajit K Lajitepitoisuus Kivisyys ja lohkareisuus Moreenimaalajit M Tiiveys Kivisyys ja lohkareisuus Kaivuluokat Kaivuluokitus käsittää luonnontilaisten maalajien kaivuluokituksen (taulukko 2), rakennettujen maakerrosten ja täytemaan luokituksen (taulukko 3) sekä louheen ja murskaustuotteiden kuormausluokituksen (taulukko 4). Taulukossa 5 on esitetty ruopattavuus eri menetelmillä. Taulukko 2. Luonnontilaisten maalajien kaivuluokat ja määräävät luokitusperusteet Lähde : (Forsberg 1982). Maalajiryhmä E H K M Kaivuluokka E1 E2 E3 H1 H2 H3 K1 K2 K3 M1 M2 M3 Määräävät luokitusperusteet Maalajit Puisuus Kivisyys Lohkareisuus Kuivatilavuus Pu % Ki % Lo % Mp/m3 paino y Liejut, muta - Turpeet <30 Turpeet >30 Savet Siltit Kuivakuori Hiekat Sorat <30 Somero, Kivikko 30 50, >50 Löyhät, kivettömät tai kiviset moreenit <30 <10 <1,9 Keskitiiviit, kivettömät tai kiviset moreenit <30 <10 1,9 2,1 Tiiviit moreenit >2,1 Runsaskiviset moreenit >30 <10 Lohkareiset ja runsaslohk. moreeni Louhikot >50

16 16 Taulukko 3. Rakennettujen maakerrosten ja täytemaan kaivuluokat. (Forsberg 1982). Kaivuluokka Materiaalikuvaus Pääasiallinen maalaji T1 Maakerros muodostuu pääasiassa eloperäisistä tai hienorakenteisista maalajeista (E- ja H-ryhmät) turve, lieju, humusmaa, savi, siltti T2 Maakerros muodostuu pääasiassa karkearakeisista hiekka, sora maalajeista (K-ryhmä) T3 Maakerros muodostuu pääasiassa moreenit moreenimaalajeista (M-ryhmä) T4 Maakerros muodostuu pääasiassa louheesta louhe Taulukko 4. Louheen ja murskaustuotteiden kuormausluokitus. (Forsberg 1982). Kuormausluokka Materiaalikuvaus Raekoko (suurimpien rakeiden keskimääräinen halkaisija) cm L1 Murskeet ja sepelit - L2 Hienoksi ja keskikarkeaksi räjäytetty louhe < 60 L3 Karkeaksi räjäytetty louhe > 60 Taulukko 5. Ruopattavuus eri ruoppausmenetelmin. (Forsberg 1982). Luokka Imuruoppaaja Ketjuruoppaaja Pisto- ja kuokkaruoppaaja Kahmariruoppaaja E1 Hyvin Hyvin Kohtalaisesti Hyvin E2 Hyvin Hyvin Kohtalaisesti Hyvin E3 Kohtalaisesti Hyvin Kohtalaisesti Hyvin (puisuus heikentää tulosta) H1 Hyvin Hyvin Hyvin Hyvin H2 Kohtalaisesti Hyvin Hyvin Hyvin H3 Kohtalaisesti Hyvin Hyvin Hyvin K1 Hyvin Hyvin Hyvin Hyvin K2 Kohtalaisesti Hyvin Hyvin Hyvin K3 Ei mahdollista Kohtalaisesti tai Hyvin Kohtalaisesti huonosti M1 Ei mahdollista Huonosti Hyvin Huonosti M2 Ei mahdollista Huonosti Hyvin Ei mahdollista ilman irroitt. M3 Ei mahdollista Ei mahdollista Kohtalaisesti ilman irroitt. T1 Hyvin Hyvin Kohtalaisesti Hyvin T2 Kohtalaisesti tai Hyvin Hyvin Hyvin huonosti T3 Ei mahdollista Huonosti Kohtalaisesti Huonosti T4 Ei mahdollista Huonosti Kohtalaisesti Kohtalaisesti L1 Ei mahdollista Hyvin Hyvin Hyvin L2 Ei mahdollista Kohtalaisesti Hyvin Hyvin L3 Ei mahdollista Huonosti Kohtalaisesti Kohtalaisesti

17 1.2.3 Maan laatu ja sen vaikutus imuruoppausmassojen läjitysaltaan kokoon 17 Ruopattavan maan tai aineksen laatu tulisi selvittää ainakin karkeasti, jotta voidaan valita oikea ruoppaustapa, -kalusto ja ajankohta. Jos on epäiltävissä, että ruopattava maa sisältää myrkyllisiä tai haitallisia aineita, asiasta on syytä olla yhteydessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen ja/tai alueelliseen ympäristökeskukseen. Viranomaisten antamia ohjeita on syytä noudattaa myös suunnitelman tekemisessä. Eri maalajien soveltuvuus eri ruoppausmenetelmille ilmenee luvusta Mikäli on tarkoitus käyttää imuruoppausta, on yleensä syytä selvittää ruopattavan massan rakeisuuskäyrä sekä tehdä lisäksi laskeutuvuuskokeita. Viimeksi mainittu on erittäin tärkeä raekoon 0,002 0,006 mm ja myös 0,002 mm pienempien osalta. Usein on hyödyllistä selvittää myös orgaanisen aineen määrä, jota kuvaa ns. hehkutusjäännös. Jos ruopattavassa massassa on orgaanista ainesta, ei raekoon perusteella voi päätellä laskeutuvuusominaisuuksia. Yksinkertaistetun laskeutuvuuskokeen suoritus ja mitoitus lyhyesti: 1. Kilo ruopattavaa ainetta, sekoitus > 30 min ämpärissä. 2. Näytteet pipetillä 15 cm:n syvyydestä alkutilanteessa sekä 0,5, 1, 2, 4, 6 ja 24 tuntien päästä. 3. Määritetään näytteistä kiintoaine mg/l (ja sameus) 4. Tulokset logaritmi/logaritmi paperille kiintoaine (mg/l)/laskeutumisaika (h) 5. Valitaan käyrästä haluttua poisto-prosenttia vastaava aika t (h) 6. Lasketaan laskeutumisnopeus v = 0,15 m/ t = pintakuorma (m/h) 7. Lasketaan keskimääräinen teho vuorokausikeskiarvona TT = (k1 * T)/24 8. Altaan pinta-ala A = TT/v 9. Altaan kokonaispinta-ala A2 = A + (k2 *M)/s, 10. Kaavoissa A ja A2 altaan pinta-alat, T = imuruoppaajan teho (m 3 /h), TT = imuruoppaajan teho vuorokausikeskiarvona (m 3 /h), M = teoreettinen massamäärä (m 3 ), k1 = työtunnit vuorokaudessa, k2= löyhtymiskerroin, V = altaan tilavuus (m 3 ) ja s = altaan syvyys (m) Esimerkki. Oletetaan, että käyrällä poistoprosentin 72 kohdalla aika t = 3,0 h, k1= 8 h k2 = 1,5 = löyhtymiskerroin, M = 500 m 3 = teoreettinen massamäärä, T = 350 m 3 /h = imuruoppaajan teho, tällöin v = 0,05 m/h, TT= (8 * 350)/24 = 117, A = 117/0,05 = 2333 m 2 ja A2 = 2333 m 2 + ( 1,5 * 500)/s. Tilavuudeksi saadaan V = ( /s) * s = m 3, jos s = 1,5 m = läjitysaltaan syvyys. Jos työtä tehdään kolmessa vuorossa, eli k1 = 24 h, V = m 3. Kuten edellä kohdassa sivulla 26 olevasta taulukosta ilmenee, aiheuttaa altaasta lähtevä vesi ongelmia jo silloin, kun kiintoainepitoisuus ylittää noin 10 mg/l. Erään lähteen mukaan kalat eivät kärsi, jos kiintoainetta on mg/l, lehtivaurioita vesisammaleeseen aiheutuu kiintoainepitoisuudesta 100 mg/l, kalat karkoittuvat, jos kiintoainepitoisuus on 250 mg/l ja pohjaeläimet häviävät, jos kiintoainepitoisuus on mg/l- Esimerkki imuruoppauksesta Kangasalta: Liete laskeutunut 24 tuntia, silti 15 cm:n syvyydessä kiintoainetta mg/l. Lähde: Rönkkömäki, M., Ratilainen, M ja Lahti, S. Imuruoppausvesien selkeytysaltaan mitoituksesta ja tarkkailusta. Oulu Oulun yliopiston vesirakennustekniikan laitoksen julkaisu. A-sarja. Julkaisu s liitettä Kuten edellä olevasta voidaan päätellä, ei ole syytä antaa edes karkeata arviota läjitysaltaan pintaalasta eikä tilavuudesta ilman laskeutuvuusominaisuuksien selvittämistä.. Jos jostain syystä massan laatua ei selvitetä edellä kerrotulla tai tarkemmalla tavalla, tulee altaaseen mahtua joka tapauksessa vuorokauden koko lietemäärä ja siinä tulee olla vesisyvyyttä työn loppuvaiheessa joka paikassa vähintään metri. Ylivirtausnopeus ei saa ylittää arvoa 0,1 m/s.

18 Vedenkorkeusvaihtelut Ruoppaussuunnitelmaan kuuluu myös selvitys vedenkorkeuden vaihtelurajoista. On selvitettävä keskivedenkorkeuden raja, siis maan ja veden raja, sekä alin ja ylin vedenpinnan korkeus. Jos ei tiedetä keskivedenkorkeutta, saatetaan tahattomasti syyllistyä vesialueen täyttämiseen. Alimmalla ja ylimmällä vedenpinnan korkeudella on merkitystä tarpeellisen ruoppaussyvyyden määrittämisessä ja sopivan läjityspaikan alimman korkeuden määrittämisessä. Vedenkorkeudet selviävät isompien vesistöjen osalta osoitteesta: ja muiden vesistöjen osalta alueellisesta ympäristökeskuksesta. Katso tältä osin lisäksi määritelmät Virtaukset ja aallokko Aallokko ja pohjavirtauksen voimakkuus Aallokon mittasuhteiden ja virtausnopeuksien mittaaminen tai mallintaminen auttaa mittavien kunnostusten suunnittelua. Aallokon toiminnan tason määritystä tarvitaan kohteen yleissuunnittelussa. Aallokko on tärkein sedimenttiä irrottava tekijä. Aallokon eroosiovoima ja veden nopeus pohjan tasolla voidaan laskea teoreettisesti järven syvyystietojen, ulappa-alueen laajuuden ja tuulen voiman avulla. Veden nopeus pohjalla voidaan karkeasti määrittää kaavalla: u = H/2 * (g/z), missä H = 0,0016* U * (F/g), missä u = veden nopeus pohjalla (m/s) (ilman rantatasanteen ylityksen ja kasvillisuuden merkitystä) H = aallonkorkeus (m) g = 9,81 m/s 2 Z = vesisyvyys (m) U = tuulen nopeus (m/s) F = pyyhkäisymatka (m) Pienet hiukkaset liikkuvat nopeuden u arvolla 0,15 m/s ja raekoolle 2 mm rajanopeus on 0,30 m/s. Teoreettisten tarkastelujen ohella tarvitaan isoissa hankkeissa kuitenkin myös paikallisia mittauksia. Aallokkoperäisten prosessien voimakkuuden mukaan voidaan kunnostustoimenpiteen valintaa suunnata tarkoituksenmukaisella tavalla. Tietoja voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa ruoppauksia, läjityksiä, kasvillisuuden käsittelyä ja myös eri-

19 19 laisten toimintojen sijoittamista ranta-alueelle. Lisäksi aaltoparametrien kautta voidaan arvioida riittävää ruoppaussyvyyttä tai suojakynnystä sekä muiden suojarakenteiden sijoittelua. (Alasaarela 1993). Suomen ympäristökeskuksen Vesi- ja ekotekniikan tutkimusryhmän automaattisella mittausasemalla voidaan mitata aallonkorkeutta pitkän aikaa yhtäjaksoisesti. Asema on varustettu GSM-linkillä, jonka kautta asema lähettää tulokset automaattisesti mittausta suorittaessaan työasemakoneelle. Lisäksi asemaan kuuluu aurinkopaneeli, jonka avulla aseman akku latautuu. Asema suorittaa vedenpinnankorkeuden mittauksen 10 kertaa sekunnissa, joten lähetettävä tietomäärä on erittäin suuri. Mittaus suoritetaan paineanturilla, jonka antama sähköinen impulssi muutetaan vedenkorkeustiedoksi. Mittauksen yhtäjaksoinen kestoaika ja sen tapahtumahetki voidaan lähes vapaasti määrittää. Virtaukset Virtausmittaukset ovat tärkeä osa ruoppauksen suunnittelua laajemmissa hankkeissa. Virtaukset kuljettavat sedimenttiä. Kun selvitetään, mistä suunnasta virtaukset tulevat, tiedetään myös, mistä suunnasta tulee suurin osa pohjalle kerrostuvasta sedimentistä ja minne se menee. Nykyisin voidaan virtaustutkimuksissa käyttää apuna tietokoneelle ohjelmoituja malleja, jotka laskevat virtaukset muun muassa syvyystietojen, tuulien, ilmanpaineen, veden korkeuden ja kerrostuneisuuden perusteella. Ruoppaus pitäisi aina tehdä vallitsevan virtaussuunnan mukaisesti. Samoin pitäisi huolehtia siitä, että ruopatulla alueella on luonnollinen yhteys vesialueen päävirtaukseen. Muutoin virtauksien mukana kulkeutuva sedimentti kasautuu ruopattuun kuoppaan ja ruoppauksesta saatava hyöty jää vähäiseksi. Isommissa hankkeissa on syytä selvittää virtauksia. Erilaisia virtausmittausmenetelmiä on useita. Yksinkertaisin ja edullisin menetelmä virtausten mittaamiseen on uimuri. Se soveltuu hyvin hitaiden virtausten mittaamiseen. Virtauksen suunta ja nopeus havaitaan pintakohon liikkeestä. Uimurina voidaan käyttää esimerkiksi teryleenikankaista lieriötä tai virtaristiä. Virtaristin voi valmistaa itse metalli- tai vanerilevyistä. Sopiva levyn koko on esimerkiksi cm. Sopiva pintakoho on esimerkiksi noin 10 cm halkaisijaltaan oleva styrox-pallo. Köyden täytyy olla ohutta ( halkaisija 2-3 mm). Uimuri upotetaan mittaussyvyyteen pintakohon varaan. Veteenlaskupaikka paikannetaan esimerkiksi kannettavalla GPS-laitteella ja merkitään se ja lisäksi kellonaika muistiin. Uimurien annetaan ajelehtia virtausten mukana jonkin aikaa, puolesta tunnista tuntiin. Sen jälkeen otetaan GPS:llä uimurien uudet sijainnit ja merkitään muistiin. Samoin

20 20 kellonaika. Laskupaikan ja nostopaikan välisen etäisyyden ja kuluneen ajan perusteella voidaan laskea virtausten suunta ja nopeus. Jos ei ole käytettävissä GPS-laitetta, voi virtaristien liikkumisen arvioida silmämääräisesti. Muita virtausmittausmenetelmiä ovat muun muassa rekisteröivä virtausmittari, akustinen virtausmittari ja merkkiainemittaukset Ympäristökartoitus Ennen kunnostustöiden aloittamista on tutkittava lähialueen ympäristö. Pitää selvittää, löytyykö alueelta tai sen lähiympäristöstä esimerkiksi uhanalaisia eläimiä tai kasveja, jotka voivat tuhoutua ruoppauksessa. Asiasta saa tietoa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja/tai alueelliselta ympäristökeskukselta. Joskus myös esihistorialliset löydökset saattavat estää ruoppauksen. Tämän asian saa tarkastettua museovirastolta. Alueen kalasto on aina selvitettävä. Tuhoaako mahdollinen ruoppaus kaloille tärkeitä kutualueita? Asiasta saa tietoa kalastus- ja osakaskunnilta sekä TE-keskuksen kalatalousyksiköltä Ruoppauksen ajankohta Työ tulee tehdä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Tämä itsestään selvä periaate on säädettynä myös vesilain 2 luvun 3 :ssä. Esimerkiksi ruoppaukset parhaana loma-aikana tiheillä mökkirannoilla ovat vesilain vastaisia. Arvokkailla lintuvesialueilla ruoppauksia ei saa tehdä lintujen pesintäaikana. Pesintäkausi kestää huhtikuusta elokuuhun lajista riippuen. Suositus on, että ruoppaustyöt tehdään välillä Mikäli alueella on syyskutuisia lohikaloja, tulee vesistöön kohdistuvia toimenpiteitä välttää myös syys- ja talvikaudella kutualueella ja sen lähistöllä; virtaavissa vesissä yläpuolisen vesistön lisäksi myös alapuolella kaloja häiritsevän melun takia Ruoppausmenetelmän valinta Ruoppausmenetelmää valittaessa on otettava huomioon järven omat erikoispiirteet ja seuraavia asioita (Alasaarela 1990, Marstio 1979): - järvelle ja rannalle pääsy sekä rannan laatu - ruopattavan alueen koko ja sijainti järvessä - läjitysalueen paikka ja etäisyys järvestä - alkuperäinen vesisyvyys ja vesitilavuus - tuleva vesisyvyys

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla, LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78 Annettu julkipanon jälkeen 8.6.2004 ASIA HAKIJAT Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula

Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Päätös Nro 131/2011/4

Päätös Nro 131/2011/4 Etelä-Suomi Päätös Nro 131/2011/4 Dnro ESAVI/515/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.7.2011 ASIA HAKIJA Ruoppausmassojen läjittäminen mereen Lokkiluodon meriläjitysalueella sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

Valkeasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan Vääränlahden ruoppausta koskevan määräajan jatkaminen 30.4.2012 saakka, Tohmajärvi

Valkeasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan Vääränlahden ruoppausta koskevan määräajan jatkaminen 30.4.2012 saakka, Tohmajärvi Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 57/2011/1 Dnro ISAVI/4/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 ASIA Valkeasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan Vääränlahden ruoppausta koskevan määräajan

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula

Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Vesiväylät Rakennuskustannusten arviointiohje

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Vesiväylät Rakennuskustannusten arviointiohje 16 2012 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Vesiväylät Rakennuskustannusten arviointiohje Vesiväylät Rakennuskustannusten arviointiohje Liikenneviraston ohjeita 16/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva:

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Vesilain mukainen lupahakemus ruoppaustöiden suorittamiseen ranta-alueella ja lupa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

Vesilain mukainen lupahakemus ruoppaustöiden suorittamiseen ranta-alueella ja lupa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta Vesilain mukainen lupahakemus ruoppaustöiden suorittamiseen ranta-alueella ja lupa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta Hakija: Kiinteistö Kultaranta, 78-404-1-361 Omistaja: Janne Ollenberg

Lisätiedot

Vesistöjen vedenpintojen nostohankkeet Ratkaisumalleja vedennostohankkeiden ongelmiin

Vesistöjen vedenpintojen nostohankkeet Ratkaisumalleja vedennostohankkeiden ongelmiin 1 Kuva: Esko Kuusisto Vesistöjen vedenpintojen nostohankkeet Ratkaisumalleja vedennostohankkeiden ongelmiin Tauno Vesala Hannu Majuri Loppuraportti 1.12.2004 2 Aluksi Projektin alkuperäinen tarkoitus oli

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

EU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki

EU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki EU-UIMAVESIPROFIILI Suojärven uimaranta Äänekosken kaupunki UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

SUUNNITTELUKESKUS OY SELVITYS 1(7) Satamatekninen. Helsinki/M Vähäkäkelä 27.4.2005 4899-C5527

SUUNNITTELUKESKUS OY SELVITYS 1(7) Satamatekninen. Helsinki/M Vähäkäkelä 27.4.2005 4899-C5527 SELVITYS 1(7) Satamatekninen ENNAKKOKOPIO Helsinki/M Vähäkäkelä 27.4.2005 4899-C5527 ISOJÄRVEN VESIENSUOJELUYHDISTYS R.Y. TEKNINEN SELVITYS ISOJÄRVEN OSITTAISESTA RUOPPAAMISESTA 1 JOHDANTO 2 VESISTÖSELOSTUS

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

Päätös Nro 41/2012/2 Dnro ESAVI/200/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 22.2.2012

Päätös Nro 41/2012/2 Dnro ESAVI/200/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 22.2.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2012/2 Dnro ESAVI/200/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 22.2.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kiinteistön Rantapuisto RN:o 1:13, Luodonkylä, rannan edustan vesialueen

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Rannan ruoppaus, vesialueen täyttö, laiturin rakentaminen ja valmistelulupa Kirkonsalmen länsirannalla, Iisalmi

Rannan ruoppaus, vesialueen täyttö, laiturin rakentaminen ja valmistelulupa Kirkonsalmen länsirannalla, Iisalmi Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 63/2012/2 Dnro ISAVI/9/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2012 ASIA Rannan ruoppaus, vesialueen täyttö, laiturin rakentaminen ja valmistelulupa Kirkonsalmen länsirannalla,

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

EU-UIMAVESIPROFIILI. Kovalanniemen uimaranta. Äänekosken kaupunki

EU-UIMAVESIPROFIILI. Kovalanniemen uimaranta. Äänekosken kaupunki EU-UIMAVESIPROFIILI Kovalanniemen uimaranta Äänekosken kaupunki UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Vesilaki 19.5.1961/264

Vesilaki 19.5.1961/264 Vesilaki 19.5.1961/264 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä Vesialueet ja vedet Käytön yleiset rajoitukset 12 Joessa on syvimmällä kohdalla valtaväylä veden vapaata juoksua,

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Päätös Nro 17/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/81/04.09/2012. Rannan ruoppaus Leppävedellä Vasikkasaaren edustalla, Laukaa

Päätös Nro 17/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/81/04.09/2012. Rannan ruoppaus Leppävedellä Vasikkasaaren edustalla, Laukaa Päätös Nro 17/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/81/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 20.3.2013 Asia Hakija Rannan ruoppaus Leppävedellä Vasikkasaaren edustalla, Laukaa Hänninen Heikki Mäkelä Rauno

Lisätiedot

Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla

Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla Matti Seppälä EPOELY 10.4.2014 Seinäjoki 1 Ilmoittamisvelvollisuus (VL 2:15, 5:6, VA 4:31) Ruoppaukset (2:6), alle 500 m3

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kallijärven ruoppausalueen laajentaminen, Keminmaa Keminmaan kunta Kunnantie 3 94400 Keminmaa 2

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 61/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-44 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 61/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-44 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2009 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 61/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-44 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Venesataman rakentaminen Rymättylän Ajolan kylään tilan Ajola RN:o

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 19/10/2 Dnro ISAVI/18/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 12/2013/2 Dnro ISAVI/14/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.2.2013. Jukajärven Myllylahden ruoppaus, Juva HAKEMUKSEN VIREILLETULO

PÄÄTÖS Nro 12/2013/2 Dnro ISAVI/14/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.2.2013. Jukajärven Myllylahden ruoppaus, Juva HAKEMUKSEN VIREILLETULO Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2013/2 Dnro ISAVI/14/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.2.2013 ASIA Jukajärven Myllylahden ruoppaus, Juva HAKIJA Torgex Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakija on aluehallintovirastoon

Lisätiedot

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan. Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 3/2013/2 Dnro ESAVI/111/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.1.2013 ASIA Rautilakeskuksen rannan kunnostaminen ja vesialueen ruoppaaminen, Vehmaa HAKIJAT Asunto Oy Vehmaan Rautilan

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 1

ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 1 ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 1 ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova

Lisätiedot

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Kokemäenjoen nahkiaisselvitys -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Lähtötilanne suunnittelulle Voimalaitosten kalatalousmaksut Hoitosuunnitelma: tarpeellista selvittää nahkiaisen

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... 3 3 VARAVEDEN MÄÄRÄ JA VARAVESITARPEEN ARVIOINTI... 4 4 VESISYVYYDEN VERTAILUTASO... 5 5 VÄYLÄN

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot

UIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot UIMAVESIPROFIILI 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Turun kaupunki, Liikuntapalvelukeskus Blomberginaukio 4 20720 Turku p. 02 330 000 (vaihde) 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Liikuntapalvelukeskus,

Lisätiedot

Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi

Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Rakentamisen ohjauksen seminaari 13.11.2013 22.11.2013 1 Ympäristöopas 52 - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista (1999) Ympäristöhallinnossa

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 32/2012/2 Dnro ISAVI/77/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2012

PÄÄTÖS Nro 32/2012/2 Dnro ISAVI/77/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 32/2012/2 Dnro ISAVI/77/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2012 HAKIJAT Leo Pölönen sekä Pasi ja Taru Venäläinen, yhdessä ASIA Kunnostusruoppaus Pyhäselän rannassa Nivanjoen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI OINILAN LAMPI 1

UIMAVESIPROFIILI OINILAN LAMPI 1 UIMAVESIPROFIILI OINILAN LAMPI 1 V. Repo 28.2.2011 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

ASIA Yhteisen vesialueen ruoppaaminen kiinteistön Leppälahti 734-639-1-210 rannan edustalla, Salo

ASIA Yhteisen vesialueen ruoppaaminen kiinteistön Leppälahti 734-639-1-210 rannan edustalla, Salo Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 139/2012/2 Dnro ESAVI/47/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2012 ASIA Yhteisen vesialueen ruoppaaminen kiinteistön Leppälahti 734-639-1-210 rannan edustalla, Salo HAKIJAT

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

Vesialueen ruoppaus Peräisten kylän yhteisrannan edustalla sekä rannan kunnostaminen, Naantali

Vesialueen ruoppaus Peräisten kylän yhteisrannan edustalla sekä rannan kunnostaminen, Naantali Etelä-Suomi Päätös Nro 114/2010/4 Dnro ESAVI/132/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.6.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Vesialueen ruoppaus Peräisten kylän yhteisrannan edustalla sekä rannan kunnostaminen,

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

AURAJÄRVEN UIMAVESIPROFIILI 1

AURAJÄRVEN UIMAVESIPROFIILI 1 AURAJÄRVEN UIMAVESIPROFIILI 1 AURAJÄRVEN UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 1 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHDEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 1 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHDEN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 1 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHDEN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

Suutarinjärven kunnostus alkuun

Suutarinjärven kunnostus alkuun Vaikka talvi koetteli hermoja! Suutarinjärven kunnostus alkuun Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen alueen huonoimpaan kuntoon päässeen Suutarinjärven kunnostus on saatu näyttävästi ja hienosti

Lisätiedot

Vesialueen ruoppaaminen kiinteistöille Solvik RN:o 6:222 ja Ugglebo RN:o 6:265 menevien veneväylien syventämiseksi, Espoo

Vesialueen ruoppaaminen kiinteistöille Solvik RN:o 6:222 ja Ugglebo RN:o 6:265 menevien veneväylien syventämiseksi, Espoo Etelä-Suomi Päätös Nro 215/2010/4 Dnro ESAVI/340/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.11.2010 ASIA HAKIJAT Vesialueen ruoppaaminen kiinteistöille Solvik RN:o 6:222 ja Ugglebo RN:o 6:265 menevien veneväylien

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2011/4 Dnro ESAVI/334/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2011 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla,

Lisätiedot

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja 1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI LAPPI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI - HIEKKAHELMI

UIMAVESIPROFIILI - HIEKKAHELMI 1 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 47/10/2 Dnro ISAVI/26/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010

PÄÄTÖS Nro 47/10/2 Dnro ISAVI/26/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 47/10/2 Dnro ISAVI/26/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen

Lisätiedot

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI Koskenniska 2, 01360 Vantaa 15.6.2011 Korjausrakentaminen ja Koskimyllyn päiväkoti, Vantaan kaupunki TARKASTUSRAPORTTI 3.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot