Ruoppaushankkeiden ympäristöohjeita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruoppaushankkeiden ympäristöohjeita"

Transkriptio

1 Ruoppaushankkeiden ympäristöohjeita Hannu Majuri

2 2 Sisällysluettelo 1 Liiteluettelo 2 Johdanto 3 Määritelmiä ja käsitteitä 5 1. Ruoppaussuunnitelman tekeminen Suunnitelman tekijä Suunnitelman sisältö ja laatu Yleisiä periaatteita Poistettavan materiaalin määrä ja laatu Maan laatu ja sen vaikutus imuruoppausmassojen läjitysaltaan kokoon Vedenkorkeusvaihtelut Virtaukset ja aallokko Ympäristökartoitus Ruoppauksen ajankohta Ruoppausmenetelmän valinta Läjitysalueen suunnittelu Ruoppaustavat ja -tekniikat Ruoppaukseen liittyvät säädökset Ruoppauksen ympäristövaikutukset Vesistövaikutukset Läjityksiin liittyvät haitat Vesiläjitykset Maaläjitykset Samenemishaitat Sameuden syntyminen Samenemishaittojen vähentäminen Ruoppauksiin liittyviä ongelmia Ruoppausten vesistövaikutusten tarkkailu Ruoppausmassojen sijoitus ja jälkihoito Ruoppauslietteen läjitysalueet Läjitysvaihtoehtojen valinta Kemikaalikäsittely Läjitysten hyötykäyttö Läjitysalueiden omistussuhteet Läjitysalueen jälkihoito Ruoppausmaiden sijoitus ja muotoilu Rantaviivan muotoilu ja verhoilu Yhteenveto 37 Lähdeluettelo 37 Kirjallisuus 37 Internet-lähteet 40 CD-tallenne 40

3 Liiteluettelo 3 1) Yleisiä ohjeita ja säännöksiä vesistöön rakennettaessa 2) Tarvitaanko hankkeeseen vesilain perusteella lupa? 3) Vesialueen ruoppaukseen liittyvät valmistelevat toimet (Pirkanmaan ympäristökeskus) 4) Muistilista vesialueen ruoppausta suunnittelevalle 5) Suunnitteletko ruoppausta? (Pirkanmaan ympäristökeskus) 6) Hyvä ranta opas (Pirkanmaan ympäristökeskus) 7) Vesistöjen kunnostus, luvallista vai luvatonta? (Uudenmaan ympäristökeskus) 8) Ruoppausohje (Länsi-Suomen ympäristökeskus) 9) Ohjeita ruoppauksen tekemiseen (Lounais-Suomen ympäristökeskus) 10) Vesikasvien niitto ja ruoppaus (Hämeen ympäristökeskus) 11) Ohjeita ruoppaajalle (Porin kaupunki) 12) Vesistöjen ruoppausohjeet (Vihdin kunta) 13) Eduskuntakysely ja vastaus ruoppauksista 14) Kyselylomake alueellisille ympäristökeskuksille ja kuntien ympäristövirkamiehille Videot Nettiversiossa: Videoleikkeitä eri ruoppaustavoista ja vesiensuojelutoimista

4 4 Johdanto Maassamme tehdään vähäistä suurempia ruoppauksia arviolta toistatuhatta vuodessa. Arvio perustuu alueellisille ympäristökeskuksille jätettyihin ilmoituksiin. Pienempiä ruoppauksia, niittoja ja rannan kunnostuksia tehdään moninkertainen määrä. Ilmoitusten ja myös ruoppausten määrä on selvästi riippuvainen jäätilanteesta ja pienellä viiveellä vesistöjen vedenkorkeuksista. Myös konetyön reaalihinnalla ja taloudellisilla suhdanteilla on oma merkityksensä. Maassamme on erään internet-lähteen mukaan vesirakennusyrityksiä noin 100 ja vesirakennustoimialalla työskenteleviä noin 200. Todellinen ruoppauksia tekevien määrä on suurempi, koska ruoppauksia tehdään paljon myös harrastelijamaisesti. Ruoppaukset aiheuttavat usein haittoja tai ongelmia naapurikiinteistöjen ja vesialueen omistajille sekä erilaisille luontoarvoille. Käsillä oleva ohje pyrkii pienentämään edellä mainittuja haittoja ja parantamaan ruoppaushankkeiden lopputulosten laatua ja säilymistä. Ohjeessa käydään yleisellä tasolla läpi myös eri ruoppaustekniikat. Ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti ruoppausta suunnitteleville, ruoppauksia tekeville ja töiden maksajille. Ohjeista on hyötyä myös viranomaiskäytössä. Yleisperiaatteena on, että työn maksaja on vastuussa työn seurauksista. Urakoitsijalle on eräissä tapauksissa määrätty sakkorangaistuksia väärin tehdystä ja haittoja aiheuttaneesta työstä. Ruoppaustarve aiheutuu sisävesillä rehevöitymisestä, umpeenkasvusta ja erityisesti siitä, että rannan osalta huonompilaatuisetkin tontit käyvät nykyisin kaupaksi. Usein ruoppaustarvetta esiintyy järvillä, joiden vedenpintaa on eri syistä alennettu. Maassamme on noin 700 madaltuneeksi koettua järveä. Järven vedenpinnan nostaminen koetaan vaikeaksi, kalliiksi ja hitaaksi keinoksi. Pienemmätkin vedenpinnan nostohankkeet vaativat ympäristölupaviraston luvan. Suunnitelman teettäminen koetaan kalliiksi, koska suunnitelma edellyttää usein laajoja mittauksia. Nykytekniikalla, esimerkiksi laserkeilauksella ja monikanavaisella kaikuluotauksella mittaukset voidaan tehdä nopeasti. Suurien lähtökustannuksien vuoksi nämä soveltuvat vain isoihin hankkeisiin. Perinteinen mittausvälineistö on useimmissa hankkeissa käyttökelpoisin. Myös yksinkertaisella mittausvälineistöllä voidaan usein selvitä. Merenrannoilla ruoppaustarve johtuu pääosin maan kohoamisesta. Merialueella pitää ottaa erityisesti huomioon kansainväliset sopimukset ja määräykset. Vapaa-ajan asuntoja oli maassamme vuoden 1997 lopussa noin ja uusia valmistuu vuodessa noin Sisävesistöjen rannoilla vapaa-ajan asunnoista sijaitsee noin Erilaista kunnostusta vaativien vesistöjen rannoilla sijaitsee noin vapaa-ajan asuntoa. Nykyisin myynnissä olevat rantatontit ovat usein keskimäärin verrattain heikkoja rannan geometrian ja pohjan tai muun laadun osalta. Esimerkiksi Päijänteellä olevien kesämökkien rannoilla noin 60 %:lla on tehty parannustoimenpiteitä, esimerkiksi ruoppausta, täyttöä ja rannan hiekoittamista. Rannan parantaminen kohentaa kiinteistön arvoa yleensä selvästi enemmän kuin toimenpide maksaa. Usein ruoppaushankkeet myös epäonnistuvat varsinkin silloin, kun niitä ei ole suunniteltu.

5 Ohjeessa painottuvat nimenomaan ympäristöseikat ja hankkeiden etukäteissuunnittelu. Kun ruoppaukset toteutetaan suunnitellusti ja ohjeita noudatetaan, on lopputulos ympäristön kannalta paras mahdollinen. Samalla hanke on todennäköisesti myös teknisesti ja taloudellisesti optimoitu. Kone- ja työmaateknisiin kysymyksiin ei tässä ohjeessa tarkemmin puututa. Tämän ohjeen tekijä on valvonut ruoppauksia vesilain kannalta ympäristöhallinnossa ja aikaisemmin vesihallinnossa vuodesta 1974 lähtien. Näillä lähtökohdilla on oma merkityksensä ohjeen sisältöön ja painotuksiin. Ohjeen laatimisessa on avustanut ympäristöinsinööri Maarit Luotoharju. Työssä on konsultoinnut tekniikan tohtori Ossi Koivumäki insinööritoimisto Tamgeo Oy:stä. Ohjeen laatimisen on tehnyt mahdolliseksi Maa- ja Vesitekniikan Tuki ry:n apuraha. Pirkanmaan ympäristökeskuksessa on alkamassa vuoden 2004 alussa laaja, kolmivuotiseksi tarkoitettu ruoppauksia koskeva tutkimus- ja kehittämishanke, jossa hyödynnetään muun ohella tätä ohjetta. 5 Kangasalla, Hannun päivänä Hannu Majuri, tekniikan tohtori

6 6 Määritelmiä ja käsitteitä Ilmoittaminen ruoppauksesta on aina syytä tehdä naapureille muutaman sadan metrin etäisyydelle. Ilmoittaminen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on aiheellista, koska tällöin saa usein tietoja suojeluarvoista ja lain sisällöstä sekä erilaisia ohjeita. Vähäistä suurempi työ on ilmoitettava kuukautta ennen töihin ryhtymistä vesialueen omistajalle sekä alueelliselle ympäristökeskukselle (vesilain 1 luvun 30 ja vesiasetuksen 85 a ). Kts. jäljempänä vähäisen työn määritelmää. Ilmoituslomakkeen saa osoitteesta: Imuruoppauksella tarkoitetaan ruoppaustapaa, jossa vettä käytetään irtonaisen tai irrotettavan aineksen kuljettamiseen putkea pitkin yleensä maalla sijaitsevaa erilliseen läjitysaltaaseen. Läjitysaltaan viipymällä tarkoitetaan osamäärää (altaan vesitilavuus (m3) : lietteen pumppausteho (m3/h)) Läjitysaltaalla tarkoitetaan allasta, jossa viipymä on riittävä estämään imuruopatun lietteen haitallista kulkeutumista vesistöön. Yleensä erilaiset painanteet eivät täytä edellä sanottua. Suuri ongelma valmiissa altaassa on usein se, että pohja ei ole vaakasuora, altaan syvyys on alle metrin ja siksi syntyy oikovirtauksia. Viipymä ei siis riitä ja vesialue samenee joskus hyvinkin laajalti. Ruoppausmassojen läjityksestä on määräyksiä vesilain 4 luvun 6 :ssä. Läjitysaltaan mitoitus on oleellinen purkuvesistön kannalta. Se tulee tehdä erillisen mitoitusohjeen mukaisesti. Mitoitusohjeita on esitetty myöhemmin luvuissa ja 6. Mitoituksen tekijän tulee olla asiantuntija. Oleellista on : 1) altaan laskeutuvaa lietettä varten on tilavuutta kahdesta kolmeen kertaa ruopattavan massan määrä 2) altaan vesisyvyyttä on oltava aina vähintään 1 m, eli alussa vesisyvyyttä on oltava 2-3 m 3) altaan syvimmät kohdat eivät saa muodostua altaan reunoille 4) ruoppausmassan laskeutuvuusominaisuudet on aina selvitettävä ennen altaan mitoitusta. Läjityspaikalla tarkoitetaan aluetta, johon ruopattu aines sijoitetaan muuten kuin väliaikaisesti. Se ei voi olla vesistössä eikä myöskään alueella, johon tulvavesi ja aallokko nousee. Läjityspaikkana ei pääsääntöisesti voi käyttää vesialuetta. Tonttia ei siis saa kasvattaa vesialueelle täyttämällä, vaikka vesialue olisi omaakin. Tulvakorkeudet ja niihin aallokon aiheuttamat lisäkorkeudet saa yli neliökilometrin laajuisten vesistöjen

7 7 osalta aluekeskusten nettisivuilta osoitteesta: (esimerkissä Pirkanmaan ympäristökeskuksen osoite, muilla ympäristökeskuksilla eri osoite). Tulvakorkeuden voi arvioida myös kivissä ja kallioissa olevien raitojen ja jäkälien avulla. Vaaleat selvät rajat kivissä ovat siitepölyjen tekemiä ja ne osoittavat yleensä keskimääräisen kevättulvan korkeutta. Vaalean tai tumman jäkälän alin kasvuraja on yleensä hyvä arvio tulvavedenpinnan korkeudesta. Ruoppauksen suunnittelijan tulee olla riittävän kokenut. Tältä osin vaatimuksena on pidettävä vesiasetuksen 34 :ssä edellytettyä. Tämä tarkoittaa yleensä teknisen koulutuksen (vähintään rakennusmestari, insinööri) saanutta henkilöä, jonka on käytettävä apuna luonnontieteellisen koulutuksen saanutta (biologi, limnologi). Ruoppaussuunnitelma on asiantuntijan tekemä. Siinä on otettu huomioon tekniset, taloudelliset ja ympäristölliset tekijät, samoin hankkeen seuraukset ja pysyvyys pitkällä tähtäimellä. Se perustuu riittävään rantageometrian ja poistettavan massan laadun, määrän sekä laskeutuvuusominaisuuksien selvittämiseen, samoin kuin alueen luontoarvojen selvittämiseen ja huomioonottamiseen. Suunnitelmassa tärkeitä seikkoja ovat: toteutustapa, -ajankohta, läjityspaikka ja ennen kaikkea ruoppauksen mitoitus sekä vaaka- että pystytasossa. Ruopatun alueen pitäisi syventyä ja laajentua ulapalle päin, muuten syntyy lietettä keräävä kuoppa. Ruoppaustarve on oleellinen käsite ympäristön kannalta ja muutenkin. Tässä pitäisi lähteä liikkeelle jo vapaa-ajan tontin ostamistapahtumasta. Ostajan on syytä pohtia tarkkaan, minkälaiseen käyttöön tontin hankkii. Maakaari edellyttää oleellisten seikkojen ilmoittamisen kiinteistön myynnin yhteydessä. Kesämökkitontin tapauksessa tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että kiinteistönvälittäjä selvittää vedenkorkeusvaihtelut ja rannan pohjan laadun sekä ilmoittaa ne ostajille. Palvelun pitäisi kuulua ainakin laadukkaaseen kiinteistönvälitykseen. Myös ostajan olisi syytä selvittää itselleen ja käyttötarkoitukseensa sopivan rannan pohjan laatu, pohjan geometria, vedenkorkeusvaihtelut sekä kaavamääräykset ja erilaiset luontoarvot. Ensiksi mainitut seikat selviävät parhaiten kahlaamalla ja veneellä, toisin sanoen ottamalla selvää ajankohdan vedenkorkeus ja vertaamalla sitä vedenkorkeuden vaihtelurajoihin. Tällaisen selvittämisen tarpeellisuutta ei voi yliarvioida. Vedenpinnan korkeudet selviävät yleensä alueellisesta ympäristökeskuksesta ja isojen vesistöjen osalta osoitteesta: vedkork.htm. Aluetta koskevat luontoarvot selviävät parhaiten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja/tai alueellisesta ympäristökeskuksesta. Niistä saa tietoa myös osoitteesta: Useimmin ruoppauksia suoritetaan uimarannan parantamiseksi. Rannan optimina voi-

8 8 taisiin pitää ja usein pidetäänkin hiekkapohjaista rantaa, joka syvenee tasaisesti niin, että alle 15 metrin etäisyydellä on vettä kesäolosuhteissa 1,2 m. Uintia ja myös ruoppauksen kustannuksia ajatellen huonoin mahdollinen lienee louhikkoinen matala ranta tai upottava, erittäin hitaasti syvenevä muta- tai savipohja. Erilaisten rantojen soveltuvuutta virkistyskäyttöön on selvitetty eri lähteissä (Majuri 2001 sekä Majuri ja Tasanen 2003). Miltei yhtä usein ruoppauksia tehdään veneilyn helpottamiseksi. Koko rannan ruoppaus on harvoin perusteltua kenenkään kannalta. Usein kaislikko antaa näkösuojaa naapureille. Erilaiset vesiväylät ovat oma lukunsa. Ruoppauksen vaihtoehtoja ovat esimerkiksi: laituri, vedenpinnan nostaminen tai veneellä siirtyminen sopivaan uintipaikkaan. Ensin mainittu ei yleensä edellytä lupaa. Vedenpinnan nostaminen edellyttää aina ympäristölupaviraston luvan ja siis suunnitelman ja haittakorvauksia, jotka kaikki yhdessä ovat usein kalliimpia kuin ollaan valmiita maksamaan. Veneestä ja nimenomaan soutuveneestä käsin tapahtuva uiminen edellyttää vain kahta asiaa: ankkuria ja kunnon sivuportaita, jottei selkä venähdä tai uimapuku repeä. Lisäksi pitää ottaa huomioon vesilain 1 luvun 24, joka tarkoittaa muun muassa sitä, ettei vesillä liikkumisessa ja väliaikaisessa ankkuroinnissa saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa. Veneellä voi tietenkin myös siirtyä yleiselle uimarannalle, jos sellainen on. Ruoppauttaja on taho, joka tilaa työn ja maksaa sen. Työssä on olennaista, että siitä tehdään asianmukainen urakkasopimus asiantuntijan laatiman suunnitelman pohjalta. Ruoppaustyön valvoja vastaa siitä, että vesistössä ei aiheudu haitallista samentumista. Usein varsinkin imuruoppaustyössä ruoppauttajan on syytä itse valvoa työn toteutusta koko ajan. Valvojalla pitää olla oikeus keskeyttää työ, jos liete pääsee takaisin vesistöön. Tämä asia on sovittava urakkasopimuksessa. Tietyissä tapauksissa asiantuntijan palkkaaminen pelkästään valvontaa varten on perusteltua. Usein suunnittelija on sopivin ja ammattitaitoinen hoitamaan myös valvonnan. Ruoppaaja on itse työn tekijä. Se on myös itse ruoppauskoneesta käytetty lyhyt nimi. Ruoppaajalla on käytännössä suuri vastuu, koska tilaaja harvoin on ammattilainen ja työtilaus on usein ainutkertainen. Oikeuskäytännössä ruoppaaja on tuomittu sakkoihin vesilain rikkomisesta, jos on aiheutettu selvää haittaa. Ruoppauksella tarkoitetaan vesialueen syventämistä koneellisesti. Syventämisessä poistetaan useimmin maa- tai kiviainesta, vesikasvillisuutta tai joskus teollisuus- tms. jätettä. Vesialueella tarkoitetaan aluetta, joka on keskivedenkorkeuden (= MW) aikana veden alla. Myös kelluvien turve- tms. lauttojen poistaminen voidaan tulkita ruoppaamiseksi. Yleensä siis ruoppaus ei muuta maan ja veden välistä rajaa, jonka keskivesi (=MW) määrää. Vesijättömaan kaivaminen ei siis ole ruoppausta vaan maan

9 9 kaivamista ja maa-alueen muuttamista vesialueeksi. Usein vesijättö ei kuulu edes tontin omistajalle, ellei vesijättöä ole lunastettu. Näin ollen vesijättömaan kaivaminen edellyttää miltei aina vähintään suostumuksen saamista vesijättömaan omistajalta. Vähäisellä ruoppauksella tarkoitetaan usein (ainakin Pirkanmaan ja Hämeen ympäristökeskusten alueilla) alle 200 kuutiometrin ruoppausta. Tulkinta vaihtelee eri alueellisten ympäristökeskusten toimialueilla. Rajan ylittävät työt tulisi ilmoittaa kuukautta ennen töihin ryhtymistä vesilain 1 luvun 30 :n ja vesiasetuksen 85 a :n perusteella vesialueen omistajalle sekä alueelliselle ympäristökeskukselle. Yhteisten vesialueiden omistajina ovat kalastus-/osakaskunnat. Mainittu raja on tietenkin riippuvainen myös ruoppausajasta, -paikasta ja toteutustavasta. Rajaa voidaan perustellusti pitää suurempana meren rannoilla. Imuruoppauksissa rajaa voisi alentaa siitä syystä, että ne aiheuttavat käytännössä eniten ongelmia työn suoritusajan (avovesikausi) sekä käytännössä aina riittämättömän läjitysaltaan vuoksi. Useiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ovat edellyttäneet ilmoitusten tekemistä itselleen ruoppauksen koosta riippumatta. Ruoppaaja ja ruoppauttaja ovat vesilain 1 luvun 30 :n perusteella vastuussa töistä aiheutuneista haitallisista seurauksista. Käsitettä vähäinen ruoppaus tultaneen tarkentamaan vireillä olevan vesilain muutostyön yhteydessä tehdyn eduskuntakyselyn vuoksi (Tulonen 2003). 1. Ruoppaussuunnitelman tekeminen Suurimmat ongelmat ruoppaushankkeissa syntyvät yleensä siitä, ettei ole tehty kunnon suunnitelmaa. Usein on siirrytty suoraan toteutukseen urakoitsijan aloitteesta ilman minkäänlaisia ilmoituksia edes naapureille puhumattakaan vesialueen omistajasta tai viranomaisista. Varsinkin imuruoppausurakoitsijat harrastavat maaseudulla tolppa- ja lehti-ilmoituksia, joissa todetaan, että alueella liikkuu imuruoppaaja. Juuri nämä hetken mielijohteesta toteutettavat hankkeet aiheuttavat yleensä ongelmia. Niissä koetaan tärkeäksi säästäminen koneen siirtokustannuksissa. Usein ruoppauksesta päätetäänkin vasta sitten, kun naapurissa ruopataan. Valitettavan usein tällaisista ruoppauksista päädytään riitaan. Hyvässä suunnitelmassa pitää tarkastella myös ne vaihtoehdot, joihin ei sisälly ruoppausta. Tältä osin kts. määritelmät. Erilaisiin ruoppauskohteisiin tarvitaan eritasoisia suunnitelmia. Esimerkiksi kovaan moreenimaahan ei tarvitse tehdä niin tarkkoja esiselvityksiä kuin pehmeään liejurantaan. Rannan omistaja pystyy tekemään itsekin monia mittauksia ja tutkimuksia rannastaan. Kannattaa kuitenkin kysyä neuvoa myös asiantuntijoilta ja lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja/tai alueelliselta ympäristökeskukselta.

10 10 Ruoppauksen ongelmat liittyvät ruoppaustarpeen arviointiin, alkutilanteen selvittämiseen, lopputuloksen kuvailuun, hyödynarviointiin, tulosten säilyvyyteen, eri ruoppaustapojen valintaan, työjohdollisiin ongelmiin, taloudellisiin kysymyksiin, ympäristökysymysten selvittämiseen, asenteisiin, psykologisiin seikkoihin ja mahdollisesti jo valmiiksi huonoihin naapurisuhteisiin. Lyhyesti voidaan todeta, että harva kesämökin omistaja kykenee onnistuneesti ratkaisemaan kaikki edellä mainitut kysymykset ilman asiantuntijaa. Suunnitelman tekemisessä ovat tärkeitä ainakin seuraavassa esitetyt seikat. 1.1 Suunnitelman tekijä Vrt. määritelmä. Suunnitelman tekeminen sopii pieniä ruoppauskohteita varten parhaiten maanrakennusalan rakennusmestarille. Harvoin itse ruoppaustyön tekijä, siis koneurakoitsija, on riittävän osaava ja motivoitunut suunnitelman tekemiseen. Hyvä suunnittelija käyttää apunaan muita asiantuntijoita sekä viranomaisia esimerkiksi maan laadun, suojelukohteiden ja arvojen sekä kaavamääräysten tms. selvittämiseen. Suunnitelman tekijän ammattitaito on ensiarvoisen tärkeä lopputuloksen, sen pysyvyyden ja ympäristön kannalta. 1.2 Suunnitelman sisältö ja laatu Yleisiä periaatteita Suunnitelman sisältö ja painotukset riippuvat siitä, haetaanko ympäristölupaviraston lupa vai ei. Suunnitelman sisältö voisi kuitenkin molemmissa tapauksissa olla soveltuvin osin vesiasetuksen kolmannen luvun, erityisesti 60 :n mukainen. Ohjeita, joita myös voi soveltaa, löytyy osoitteesta: yo92.pdf Suunnitelman sisältö voisi olla esimerkiksi seuraava: Kartat Suunnitelmassa pitäisi olla kolmen eri mittakaavan mukaiset kartat (1: , värillinen peruskartta 1: ja 1:500-1:2 000), joista näkyy myös tilojen rajat 200 metrin etäisyydelle työkohteesta ja rekisterinumerot. Lisäksi on selvitettävä edellä mainittujen tilojen omistajat yhteystietoineen. Nämä selviävät yleensä kunnanvirastosta. Voimassa olevan rekisterikartan saa maanmittauskonttorista. Rekisterinumeron perusteella tilojen omistajat ja omistajien osoitteet selviävät tarvittaessa myös väestörekisterikeskuksesta. Osakaskuntien yhteystiedot saa työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköstä.

11 11 Rannan geometria ja pohjan laatu Rannan geometrian selvittäminen onnistuu veden puolella parhaiten talvella. Peruskartta, johon on merkitty syvyyskäyrät on myös hyödyllinen. Työ aloitetaan selvittämällä vedenkorkeusvaihtelut ja mittauspäivän vedenpinnan korkeus. Tältä osin katso määritelmät. Varsinainen mittaus tapahtuu esimerkiksi niin, että mitataan vesisyvyydet ruopattavaa rantaa kohtisuorassa suunnassa ja jatketaan mittausta maan puolelle. Syvyyksiä ja maanpinnan korkeuspisteitä otetaan 2-5 metrin välein. Mittaus aloitetaan riittävän syvästä kohdasta, josta ei tarvitse ruopata. Mittaus viedään maalle niin kauas, jonne tulva eikä aallokko nouse. Maan ja veden raja merkitään mittauspöytäkirjaan. Mittauslinjoja on syytä olla vähintään yksi kymmentä rantaviivametriä kohti. Mittauksen kuluessa merkitään kunkin mittauspisteen kohdalle tieto tai arvio pohjan kovuudesta. Pohjan laatu selviää täsmällisesti painokairauksella tai pliktauksella ja pohjasta otettavilla maanäytteillä. Näytteenotto on ulotettava ruoppaustason alapuolelle. Kaikuluotausta ja maatutkaa voidaan myös harkita. Maatutkaluotaus olisi hyvä tehdä talvella jään päältä. (Siiro 2002). Viimeksi mainittu on usein liian kallis pieniin hankkeisiin. Tietoja pohjan profiilista tarvitaan, kun lasketaan poistettavien massojen määrää ja kun mietitään, kuinka laajalle alueelle ruoppaus täytyy ulottaa. Jos halutaan, että tavoitesyvyys on esimerkiksi 1,5 metriä, niin ruoppaus on pyrittävä ulottamaan 1,5 metrin syvyyskäyrälle asti, jottei muodostu kynnystä, joka haittaa virtauksia ja pohjasedimentin liikkeitä sekä kerää lietettä. Ruopattavan alueen pohjan laatu on syytä tutkia, jotta osataan valita oikea ruoppausmenetelmä. Imuruoppaus sopii hienojakoisille aineksille (esimerkiksi hieta, hiesu, savi ja lieju) ja kauharuoppaus kovemmille maa-aineksille. Pohjan maalaji ja kovuus selviävät käytännössä täsmällisimmin painokairauksella ja maanäytteillä. Myös pehmeän kerroksen paksuus selviää samalla. Pohjan maalaji ja kovuus selviävät käytännössä karkeasti parhaiten kahlaamalla ja/tai ottamalla näyte. Jos kahlatessa veteen syntyy mutavana, on ruopattava aines hienoa ja sopii useimmissa tapauksissa imuruopattavaksi. Pehmeän kerroksen paksuus on myös oleellinen tieto. Isommissa hankkeissa tulisi ruopattava maa-aines tutkia laboratoriossa. Näytteenotto sedimentistä voidaan suorittaa erilaisilla näytteenottimilla ja -noutimilla. Laboratoriossa sedimenttinäytteistä kannattaisi määrittää sedimentin fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ruoppauksen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Fysikaalisista ominaisuuksista ainakin vesipitoisuus, orgaanisen aineksen määrä ja rakeisuus olisi hyvä määrittää, jotta voidaan arvioida sedimenttien käyttäytymistä ruoppauksen ja läjittämisen yhteydessä. Sedimentin laskeutuvuus imuruoppauksessa on erittäin oleellista selvittää. Jos pohjasedimenttien voidaan olettaa sisältävän haitta-aineita, näytteistä pitää tehdä myös kemiallisia analyysejä. (Siiro 2002).

12 12 Mittaustulokset piirretään kartalle syvyyskartan tapaan ja lisäsi piirretään mittalinjojen leikkauskuvat. Viimeksi mainittuihin merkitään vallitsevat vedenpinnan korkeudet: HW (ylin vesi), MW (keskivesi) ja NW (alin vesi). Karttaan merkitään ruopattava alue siten, ettei muodostu aluetta, jossa vesi ei pääse vaihtumaan. Pituusleikkauksiin merkitään ruoppauksen tuleva syvyys niin, että ei muodostu lietettä keräävää kuoppaa.karttaan merkitään ruopattava alue siten, ettei muodostu aluetta, jossa vesi ei pääse vaihtumaan. Näiden tietojen avulla saadaan laskettua massamäärä. Suunnitelma edellä mainitulla tavalla tehtynä alentaa ruoppauskustannuksia, koska ruopattava alue on luultavasti näin menetellen tarkoituksenmukainen eikä tarpeettoman suuri. Suunnitelma helpottaa myös lopputuloksen mittaamista ja selkeyttää tilaajan ja urakoitsijan asemaa ja myös tätä kautta pienentää urakkahintaa. Ruoppauksessa pitää siis ottaa huomioon, ettei kaiveta kuoppia, jotka keräävät lietettä. Tämä usein unohdetaan. Läjityspaikat Läjityspaikka tulee kaivinkoneruoppauksessa valita siten, etteivät massat pääse takaisin vesistön tulvan, aallokon eikä sateen aikana. Usein tämä edellyttää kuormausta ja poiskuljetusta. Vesistön tulvakorkeuden selvittämisessä voi käyttää seuraavia menetelmiä: 1) Suurien vesistöjen vedenkorkeusvaihtelukuvaajat löytyvät ympäristöhallinnon nettisivuilta, kts. määritelmät. 2) Alueelliset ympäristökeskukset tietävät useimmista järvistä vedenkorkeusvaihtelut ja erityisesti ns. alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet, kts. määritelmät. 3) Maastomerkeistä, lähinnä kivissä ja kalliossa olevista merkeistä voi usein päätellä tulvakorkeuden, kts. määritelmät. Jos jossain erikoistapauksissa läjitetään omalle vesijättömaalle, on ruoppausmaa peitettävä suodatinkankaalla ja karkealla maa-aineksella tai muulla tavalla. Samanlainen käsittely tarvitaan toisinaan myös ruopatulla alueella, mikäli siltä alueelta tai sen reunaluiskista aiheutuu vesistön haitallista samenemista. Tarve riippuu ruopatun pohjan maalajista, vesisyvyydestä sekä aallokosta ja/tai virtauksista. Läjittämisestä aiheutuu usein myös rantapuuston haitallista kuolemista. Usein on tarpeellista kuljettaa massat pois koko rantavyöhykkeeltä, siis yli 100 metrin etäisyydelle. Imuruoppauksessa tarvitaan aina selkeytysallas ja joskus kemikalointia, mikäli ruopattava aines on erittäin hienoa ja hidasta laskeutumaan. Altaan mitoitus on esitetty jäljempänä kohdassa Allasalueen tulisi olla myös riittävän tasainen. Usein altaan tarvittava koko kasvaa niin suureksi, että koko menetelmä on yksittäisen tilan osalta soveltumaton, jos on kyseessä huonosti laskeutuva svaiaines.

13 Eroosiosuojaukset 13 Tietyissä tapauksissa maalle läjitetty massa on syytä peittää suodatinkankaalla ja karkealla aineksella haitallisen eroosion ja veden samenemisen vuoksi. Jos pohjan muoto, syvyys ja virtaukset sitä edellyttävät, on tietyissä tapauksissa syytä varautua myös samantapaiseen käsittelyyn ruopatuillakin alueilla. Usein ruopatun alueen luiskat jätetään pystysuoriksi, jolloin ne aiheuttavat pitkään tarpeetonta samentumista. Luiskat pitäisi jo ruoppauksen yhteydessä tehdä maalajin mukaisiksi, toisin sanoen käytännössä usein kaltevuuteen 1:4. Ilmoitus naapureille Kokemuksen mukaan naapureille on syytä ilmoittaa aina ruoppaustyöstä, työn koosta riippumatta. Ilmoitus on syytä tehdä hyvissä ajoin ennen koneen paikalle tulemista. Suostumuksen saaminen estää ennalta pahojen riitojen syntymisen. Naapureina ruoppauksissa olisi syytä pitää ainakin 200 metrin etäisyydellä maata tai vettä omistavia. Naapureiden yhteystiedot saa kunnasta rekisterinumeron ja/tai osoitteen perusteella. Osakas- ja kalastuskunnista saa tietoja TE-keskuksen kalatalousyksiköstä ja maanmittausviranomaiselta. Rekisterinumeron perusteella omistajan yhteystiedot saa myös väestörekisterikeskuksesta soittamalla. Kokemusten mukaan suomalainen kesämökin omistaja saattaa loukkaantua tosi pahasti, jos häntä ei riittävästi oteta huomioon Poistettavan materiaalin määrä ja laatu Kaivuluokitus Seuraavassa esitetty perustuu pääosin lähteeseen Forsberg Ruoppaukseen parhaiten soveltuvan kaluston ja sen suorituskyvyn arvioiminen edellyttää siirrettävän aineksen ominaisuuksien tuntemista. Ruoppauksessa kuten muussakin vesirakennuksessa on oleellista, että kaikki ne, jotka joutuvat välittämään maa- ja kivilajeja koskevia tietoja, käyttävät samaa teknistä kieltä. Tämä kaikki vaatii yhtenäistä luokitusjärjestelmää, myöskin kansainvälisellä tasolla, jotta vältyttäisiin väärinkäsityksiltä, jotka voivat tulla hyvinkin kalliiksi. Käytännössä on tarpeetonta laatia kovin mutkikkaita luokitusjärjestelmiä maan ruopattavuudelle ruoppausta varten. On katsottu, ettei ole tarpeellista tehdä omaa ruoppausluokitusta ruoppaustarkoituksiin, koska Geo-kaivuluokitus täyttää ne vaatimukset, joita ruopattavuuden määrittäminen asettaa. Geokaivuluokitus perustuu geoteknisen maalajiluokituksen mukaisiin maalajiryhmiin ja maalajeihin. Luokitusta sovellettaessa käytetään vain geoteknisen maalajiluokituksen mukaisia maalajien nimiä. Kaivuluokitus on kaksivaiheinen. Alustavassa suunnittelussa ja yksinkertaisissa tapauksissa voi-

14 14 daan käyttää geoteknisen maalajiluokituksen maalajiryhmiä (taulukko 1). Yksityiskohtaisemmissa tapauksissa ryhmät jaetaan kirjaimella ja numerolla ilmoitettaviin kaivuluokkiin (E1-M3). Jos samaan maalajiryhmään kuuluvia kaivuluokkia ei haluta tai voida yksikäsitteisesti määrittää, voidaan viereiset kaivuluokat yhdistää esimerkiksi E2-E3, K1-K2, M2-M3. Maalajien ominaisuuksia, jotka määräävät kaivuluokan sanotaan luokitusperusteiksi. Taulukossa 1 on mainittu luokitusperusteet eri maalajiryhmissä.

15 15 Taulukko 1. Kaivuluokitus. Määräävät luokitusperusteet. Lähde : (Forsberg 1982). Maalajiryhmä Nimitys Lyhennys Kaivuluokan määräävät luokitusperusteet Eloperäiset maalajit E Puisuus Hienorakeiset maalajit H Lajitepitoisuus (maalaji) Suljettu leikkauslujuus Karkearakeiset maalajit K Lajitepitoisuus Kivisyys ja lohkareisuus Moreenimaalajit M Tiiveys Kivisyys ja lohkareisuus Kaivuluokat Kaivuluokitus käsittää luonnontilaisten maalajien kaivuluokituksen (taulukko 2), rakennettujen maakerrosten ja täytemaan luokituksen (taulukko 3) sekä louheen ja murskaustuotteiden kuormausluokituksen (taulukko 4). Taulukossa 5 on esitetty ruopattavuus eri menetelmillä. Taulukko 2. Luonnontilaisten maalajien kaivuluokat ja määräävät luokitusperusteet Lähde : (Forsberg 1982). Maalajiryhmä E H K M Kaivuluokka E1 E2 E3 H1 H2 H3 K1 K2 K3 M1 M2 M3 Määräävät luokitusperusteet Maalajit Puisuus Kivisyys Lohkareisuus Kuivatilavuus Pu % Ki % Lo % Mp/m3 paino y Liejut, muta - Turpeet <30 Turpeet >30 Savet Siltit Kuivakuori Hiekat Sorat <30 Somero, Kivikko 30 50, >50 Löyhät, kivettömät tai kiviset moreenit <30 <10 <1,9 Keskitiiviit, kivettömät tai kiviset moreenit <30 <10 1,9 2,1 Tiiviit moreenit >2,1 Runsaskiviset moreenit >30 <10 Lohkareiset ja runsaslohk. moreeni Louhikot >50

16 16 Taulukko 3. Rakennettujen maakerrosten ja täytemaan kaivuluokat. (Forsberg 1982). Kaivuluokka Materiaalikuvaus Pääasiallinen maalaji T1 Maakerros muodostuu pääasiassa eloperäisistä tai hienorakenteisista maalajeista (E- ja H-ryhmät) turve, lieju, humusmaa, savi, siltti T2 Maakerros muodostuu pääasiassa karkearakeisista hiekka, sora maalajeista (K-ryhmä) T3 Maakerros muodostuu pääasiassa moreenit moreenimaalajeista (M-ryhmä) T4 Maakerros muodostuu pääasiassa louheesta louhe Taulukko 4. Louheen ja murskaustuotteiden kuormausluokitus. (Forsberg 1982). Kuormausluokka Materiaalikuvaus Raekoko (suurimpien rakeiden keskimääräinen halkaisija) cm L1 Murskeet ja sepelit - L2 Hienoksi ja keskikarkeaksi räjäytetty louhe < 60 L3 Karkeaksi räjäytetty louhe > 60 Taulukko 5. Ruopattavuus eri ruoppausmenetelmin. (Forsberg 1982). Luokka Imuruoppaaja Ketjuruoppaaja Pisto- ja kuokkaruoppaaja Kahmariruoppaaja E1 Hyvin Hyvin Kohtalaisesti Hyvin E2 Hyvin Hyvin Kohtalaisesti Hyvin E3 Kohtalaisesti Hyvin Kohtalaisesti Hyvin (puisuus heikentää tulosta) H1 Hyvin Hyvin Hyvin Hyvin H2 Kohtalaisesti Hyvin Hyvin Hyvin H3 Kohtalaisesti Hyvin Hyvin Hyvin K1 Hyvin Hyvin Hyvin Hyvin K2 Kohtalaisesti Hyvin Hyvin Hyvin K3 Ei mahdollista Kohtalaisesti tai Hyvin Kohtalaisesti huonosti M1 Ei mahdollista Huonosti Hyvin Huonosti M2 Ei mahdollista Huonosti Hyvin Ei mahdollista ilman irroitt. M3 Ei mahdollista Ei mahdollista Kohtalaisesti ilman irroitt. T1 Hyvin Hyvin Kohtalaisesti Hyvin T2 Kohtalaisesti tai Hyvin Hyvin Hyvin huonosti T3 Ei mahdollista Huonosti Kohtalaisesti Huonosti T4 Ei mahdollista Huonosti Kohtalaisesti Kohtalaisesti L1 Ei mahdollista Hyvin Hyvin Hyvin L2 Ei mahdollista Kohtalaisesti Hyvin Hyvin L3 Ei mahdollista Huonosti Kohtalaisesti Kohtalaisesti

17 1.2.3 Maan laatu ja sen vaikutus imuruoppausmassojen läjitysaltaan kokoon 17 Ruopattavan maan tai aineksen laatu tulisi selvittää ainakin karkeasti, jotta voidaan valita oikea ruoppaustapa, -kalusto ja ajankohta. Jos on epäiltävissä, että ruopattava maa sisältää myrkyllisiä tai haitallisia aineita, asiasta on syytä olla yhteydessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen ja/tai alueelliseen ympäristökeskukseen. Viranomaisten antamia ohjeita on syytä noudattaa myös suunnitelman tekemisessä. Eri maalajien soveltuvuus eri ruoppausmenetelmille ilmenee luvusta Mikäli on tarkoitus käyttää imuruoppausta, on yleensä syytä selvittää ruopattavan massan rakeisuuskäyrä sekä tehdä lisäksi laskeutuvuuskokeita. Viimeksi mainittu on erittäin tärkeä raekoon 0,002 0,006 mm ja myös 0,002 mm pienempien osalta. Usein on hyödyllistä selvittää myös orgaanisen aineen määrä, jota kuvaa ns. hehkutusjäännös. Jos ruopattavassa massassa on orgaanista ainesta, ei raekoon perusteella voi päätellä laskeutuvuusominaisuuksia. Yksinkertaistetun laskeutuvuuskokeen suoritus ja mitoitus lyhyesti: 1. Kilo ruopattavaa ainetta, sekoitus > 30 min ämpärissä. 2. Näytteet pipetillä 15 cm:n syvyydestä alkutilanteessa sekä 0,5, 1, 2, 4, 6 ja 24 tuntien päästä. 3. Määritetään näytteistä kiintoaine mg/l (ja sameus) 4. Tulokset logaritmi/logaritmi paperille kiintoaine (mg/l)/laskeutumisaika (h) 5. Valitaan käyrästä haluttua poisto-prosenttia vastaava aika t (h) 6. Lasketaan laskeutumisnopeus v = 0,15 m/ t = pintakuorma (m/h) 7. Lasketaan keskimääräinen teho vuorokausikeskiarvona TT = (k1 * T)/24 8. Altaan pinta-ala A = TT/v 9. Altaan kokonaispinta-ala A2 = A + (k2 *M)/s, 10. Kaavoissa A ja A2 altaan pinta-alat, T = imuruoppaajan teho (m 3 /h), TT = imuruoppaajan teho vuorokausikeskiarvona (m 3 /h), M = teoreettinen massamäärä (m 3 ), k1 = työtunnit vuorokaudessa, k2= löyhtymiskerroin, V = altaan tilavuus (m 3 ) ja s = altaan syvyys (m) Esimerkki. Oletetaan, että käyrällä poistoprosentin 72 kohdalla aika t = 3,0 h, k1= 8 h k2 = 1,5 = löyhtymiskerroin, M = 500 m 3 = teoreettinen massamäärä, T = 350 m 3 /h = imuruoppaajan teho, tällöin v = 0,05 m/h, TT= (8 * 350)/24 = 117, A = 117/0,05 = 2333 m 2 ja A2 = 2333 m 2 + ( 1,5 * 500)/s. Tilavuudeksi saadaan V = ( /s) * s = m 3, jos s = 1,5 m = läjitysaltaan syvyys. Jos työtä tehdään kolmessa vuorossa, eli k1 = 24 h, V = m 3. Kuten edellä kohdassa sivulla 26 olevasta taulukosta ilmenee, aiheuttaa altaasta lähtevä vesi ongelmia jo silloin, kun kiintoainepitoisuus ylittää noin 10 mg/l. Erään lähteen mukaan kalat eivät kärsi, jos kiintoainetta on mg/l, lehtivaurioita vesisammaleeseen aiheutuu kiintoainepitoisuudesta 100 mg/l, kalat karkoittuvat, jos kiintoainepitoisuus on 250 mg/l ja pohjaeläimet häviävät, jos kiintoainepitoisuus on mg/l- Esimerkki imuruoppauksesta Kangasalta: Liete laskeutunut 24 tuntia, silti 15 cm:n syvyydessä kiintoainetta mg/l. Lähde: Rönkkömäki, M., Ratilainen, M ja Lahti, S. Imuruoppausvesien selkeytysaltaan mitoituksesta ja tarkkailusta. Oulu Oulun yliopiston vesirakennustekniikan laitoksen julkaisu. A-sarja. Julkaisu s liitettä Kuten edellä olevasta voidaan päätellä, ei ole syytä antaa edes karkeata arviota läjitysaltaan pintaalasta eikä tilavuudesta ilman laskeutuvuusominaisuuksien selvittämistä.. Jos jostain syystä massan laatua ei selvitetä edellä kerrotulla tai tarkemmalla tavalla, tulee altaaseen mahtua joka tapauksessa vuorokauden koko lietemäärä ja siinä tulee olla vesisyvyyttä työn loppuvaiheessa joka paikassa vähintään metri. Ylivirtausnopeus ei saa ylittää arvoa 0,1 m/s.

18 Vedenkorkeusvaihtelut Ruoppaussuunnitelmaan kuuluu myös selvitys vedenkorkeuden vaihtelurajoista. On selvitettävä keskivedenkorkeuden raja, siis maan ja veden raja, sekä alin ja ylin vedenpinnan korkeus. Jos ei tiedetä keskivedenkorkeutta, saatetaan tahattomasti syyllistyä vesialueen täyttämiseen. Alimmalla ja ylimmällä vedenpinnan korkeudella on merkitystä tarpeellisen ruoppaussyvyyden määrittämisessä ja sopivan läjityspaikan alimman korkeuden määrittämisessä. Vedenkorkeudet selviävät isompien vesistöjen osalta osoitteesta: ja muiden vesistöjen osalta alueellisesta ympäristökeskuksesta. Katso tältä osin lisäksi määritelmät Virtaukset ja aallokko Aallokko ja pohjavirtauksen voimakkuus Aallokon mittasuhteiden ja virtausnopeuksien mittaaminen tai mallintaminen auttaa mittavien kunnostusten suunnittelua. Aallokon toiminnan tason määritystä tarvitaan kohteen yleissuunnittelussa. Aallokko on tärkein sedimenttiä irrottava tekijä. Aallokon eroosiovoima ja veden nopeus pohjan tasolla voidaan laskea teoreettisesti järven syvyystietojen, ulappa-alueen laajuuden ja tuulen voiman avulla. Veden nopeus pohjalla voidaan karkeasti määrittää kaavalla: u = H/2 * (g/z), missä H = 0,0016* U * (F/g), missä u = veden nopeus pohjalla (m/s) (ilman rantatasanteen ylityksen ja kasvillisuuden merkitystä) H = aallonkorkeus (m) g = 9,81 m/s 2 Z = vesisyvyys (m) U = tuulen nopeus (m/s) F = pyyhkäisymatka (m) Pienet hiukkaset liikkuvat nopeuden u arvolla 0,15 m/s ja raekoolle 2 mm rajanopeus on 0,30 m/s. Teoreettisten tarkastelujen ohella tarvitaan isoissa hankkeissa kuitenkin myös paikallisia mittauksia. Aallokkoperäisten prosessien voimakkuuden mukaan voidaan kunnostustoimenpiteen valintaa suunnata tarkoituksenmukaisella tavalla. Tietoja voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa ruoppauksia, läjityksiä, kasvillisuuden käsittelyä ja myös eri-

19 19 laisten toimintojen sijoittamista ranta-alueelle. Lisäksi aaltoparametrien kautta voidaan arvioida riittävää ruoppaussyvyyttä tai suojakynnystä sekä muiden suojarakenteiden sijoittelua. (Alasaarela 1993). Suomen ympäristökeskuksen Vesi- ja ekotekniikan tutkimusryhmän automaattisella mittausasemalla voidaan mitata aallonkorkeutta pitkän aikaa yhtäjaksoisesti. Asema on varustettu GSM-linkillä, jonka kautta asema lähettää tulokset automaattisesti mittausta suorittaessaan työasemakoneelle. Lisäksi asemaan kuuluu aurinkopaneeli, jonka avulla aseman akku latautuu. Asema suorittaa vedenpinnankorkeuden mittauksen 10 kertaa sekunnissa, joten lähetettävä tietomäärä on erittäin suuri. Mittaus suoritetaan paineanturilla, jonka antama sähköinen impulssi muutetaan vedenkorkeustiedoksi. Mittauksen yhtäjaksoinen kestoaika ja sen tapahtumahetki voidaan lähes vapaasti määrittää. Virtaukset Virtausmittaukset ovat tärkeä osa ruoppauksen suunnittelua laajemmissa hankkeissa. Virtaukset kuljettavat sedimenttiä. Kun selvitetään, mistä suunnasta virtaukset tulevat, tiedetään myös, mistä suunnasta tulee suurin osa pohjalle kerrostuvasta sedimentistä ja minne se menee. Nykyisin voidaan virtaustutkimuksissa käyttää apuna tietokoneelle ohjelmoituja malleja, jotka laskevat virtaukset muun muassa syvyystietojen, tuulien, ilmanpaineen, veden korkeuden ja kerrostuneisuuden perusteella. Ruoppaus pitäisi aina tehdä vallitsevan virtaussuunnan mukaisesti. Samoin pitäisi huolehtia siitä, että ruopatulla alueella on luonnollinen yhteys vesialueen päävirtaukseen. Muutoin virtauksien mukana kulkeutuva sedimentti kasautuu ruopattuun kuoppaan ja ruoppauksesta saatava hyöty jää vähäiseksi. Isommissa hankkeissa on syytä selvittää virtauksia. Erilaisia virtausmittausmenetelmiä on useita. Yksinkertaisin ja edullisin menetelmä virtausten mittaamiseen on uimuri. Se soveltuu hyvin hitaiden virtausten mittaamiseen. Virtauksen suunta ja nopeus havaitaan pintakohon liikkeestä. Uimurina voidaan käyttää esimerkiksi teryleenikankaista lieriötä tai virtaristiä. Virtaristin voi valmistaa itse metalli- tai vanerilevyistä. Sopiva levyn koko on esimerkiksi cm. Sopiva pintakoho on esimerkiksi noin 10 cm halkaisijaltaan oleva styrox-pallo. Köyden täytyy olla ohutta ( halkaisija 2-3 mm). Uimuri upotetaan mittaussyvyyteen pintakohon varaan. Veteenlaskupaikka paikannetaan esimerkiksi kannettavalla GPS-laitteella ja merkitään se ja lisäksi kellonaika muistiin. Uimurien annetaan ajelehtia virtausten mukana jonkin aikaa, puolesta tunnista tuntiin. Sen jälkeen otetaan GPS:llä uimurien uudet sijainnit ja merkitään muistiin. Samoin

20 20 kellonaika. Laskupaikan ja nostopaikan välisen etäisyyden ja kuluneen ajan perusteella voidaan laskea virtausten suunta ja nopeus. Jos ei ole käytettävissä GPS-laitetta, voi virtaristien liikkumisen arvioida silmämääräisesti. Muita virtausmittausmenetelmiä ovat muun muassa rekisteröivä virtausmittari, akustinen virtausmittari ja merkkiainemittaukset Ympäristökartoitus Ennen kunnostustöiden aloittamista on tutkittava lähialueen ympäristö. Pitää selvittää, löytyykö alueelta tai sen lähiympäristöstä esimerkiksi uhanalaisia eläimiä tai kasveja, jotka voivat tuhoutua ruoppauksessa. Asiasta saa tietoa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja/tai alueelliselta ympäristökeskukselta. Joskus myös esihistorialliset löydökset saattavat estää ruoppauksen. Tämän asian saa tarkastettua museovirastolta. Alueen kalasto on aina selvitettävä. Tuhoaako mahdollinen ruoppaus kaloille tärkeitä kutualueita? Asiasta saa tietoa kalastus- ja osakaskunnilta sekä TE-keskuksen kalatalousyksiköltä Ruoppauksen ajankohta Työ tulee tehdä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Tämä itsestään selvä periaate on säädettynä myös vesilain 2 luvun 3 :ssä. Esimerkiksi ruoppaukset parhaana loma-aikana tiheillä mökkirannoilla ovat vesilain vastaisia. Arvokkailla lintuvesialueilla ruoppauksia ei saa tehdä lintujen pesintäaikana. Pesintäkausi kestää huhtikuusta elokuuhun lajista riippuen. Suositus on, että ruoppaustyöt tehdään välillä Mikäli alueella on syyskutuisia lohikaloja, tulee vesistöön kohdistuvia toimenpiteitä välttää myös syys- ja talvikaudella kutualueella ja sen lähistöllä; virtaavissa vesissä yläpuolisen vesistön lisäksi myös alapuolella kaloja häiritsevän melun takia Ruoppausmenetelmän valinta Ruoppausmenetelmää valittaessa on otettava huomioon järven omat erikoispiirteet ja seuraavia asioita (Alasaarela 1990, Marstio 1979): - järvelle ja rannalle pääsy sekä rannan laatu - ruopattavan alueen koko ja sijainti järvessä - läjitysalueen paikka ja etäisyys järvestä - alkuperäinen vesisyvyys ja vesitilavuus - tuleva vesisyvyys

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla

Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla Ruoppausinfo Salon kaupungintalo 7.3.2013 Ilmoittaminen Kaikesta koneellisesta työstä tehtävä ilmoitus valvovalle viranomaiselle (ELY tai kaupunki) Kunta

Lisätiedot

RUOPPAUKSET SALON SEUDULLA Tervetuloa!

RUOPPAUKSET SALON SEUDULLA Tervetuloa! RUOPPAUKSET SALON SEUDULLA 6.3.2013 Tervetuloa! Sanna Tikander VELHO-hanke Illan ohjelma 16.30 Kahvi 17.00 Tilaisuuden avaus Pirkko Paranko, Salon kaupunki 17.10 Mitä on ruoppaus? Sanna Tikander, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla, LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78 Annettu julkipanon jälkeen 8.6.2004 ASIA HAKIJAT Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA 1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Pori 4.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kari Nieminen Lain tavoite 1. Edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina

Lisätiedot

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan

Lisätiedot

Kaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen

Kaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla - julkaistaan 11.6.2014 sähköisesti ja painettuna Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 J-P Triipponen

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 61/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-44 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 61/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-44 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2009 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 61/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-44 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Venesataman rakentaminen Rymättylän Ajolan kylään tilan Ajola RN:o

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Vesistöjen vedenpintojen nostohankkeet Ratkaisumalleja vedennostohankkeiden ongelmiin

Vesistöjen vedenpintojen nostohankkeet Ratkaisumalleja vedennostohankkeiden ongelmiin 1 Kuva: Esko Kuusisto Vesistöjen vedenpintojen nostohankkeet Ratkaisumalleja vedennostohankkeiden ongelmiin Tauno Vesala Hannu Majuri Loppuraportti 1.12.2004 2 Aluksi Projektin alkuperäinen tarkoitus oli

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Kokemäenjoen nahkiaisselvitys -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Lähtötilanne suunnittelulle Voimalaitosten kalatalousmaksut Hoitosuunnitelma: tarpeellista selvittää nahkiaisen

Lisätiedot

päätöksen nro 23/2009/3 muuttaminen, Helsinki

päätöksen nro 23/2009/3 muuttaminen, Helsinki Etelä-Suomi Päätös Nro 50/2011/4 Dnro ESAVI/414/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.3.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Helsingin kaupungille antaman vesialueen ruoppaamista,

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kallijärven ruoppausalueen laajentaminen, Keminmaa Keminmaan kunta Kunnantie 3 94400 Keminmaa 2

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI 1/8 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi

Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Rakentamisen ohjauksen seminaari 13.11.2013 22.11.2013 1 Ympäristöopas 52 - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista (1999) Ympäristöhallinnossa

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren

Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä

Lisätiedot

MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMIEN TARKASTUKSISTA, OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA JA MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGISSA.

MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMIEN TARKASTUKSISTA, OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA JA MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGISSA. MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMIEN TARKASTUKSISTA, OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA JA MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGISSA. 1 YLEISTÄ Maa-aineslain 23 :n (555/1981) ja MRL 145 :n

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Kaustisen kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta, ottamistoiminnan valvonnasta sekä

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 7

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 7 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2015 Nro 7 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT (Hyväksytty ympäristölautakunnassa 26.2.2015) 1 Yleistä

Lisätiedot

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... 3 3 VARAVEDEN MÄÄRÄ JA VARAVESITARPEEN ARVIOINTI... 4 4 VESISYVYYDEN VERTAILUTASO... 5 5 VÄYLÄN

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2011/4 Dnro ESAVI/334/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2011 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla,

Lisätiedot

Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut

Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut 1 YLEISTÄ Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Kaivannaisjätesuunnitelma

Kaivannaisjätesuunnitelma Kaivannaisjätesuunnitelma NCC:n Kiviainestoimipiste Pornaisten PORNAINEN NCC Roads Oy Mannerheimintie 103a PL 13, 00281 Helsinki Puh. 010 507 6800 nccroads@ncc.fi www.ncc.fi Sisällys 1 Perustiedot... 3

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Maaperätutkimukset Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Selvitetään maalaji Otetaan näyte laboratoriotutkimuksia varten JA / TAI Tehdään

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 19/2013/2 Dnro ISAVI/11/04.09/2013

PÄÄTÖS Nro 19/2013/2 Dnro ISAVI/11/04.09/2013 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 19/2013/2 Dnro ISAVI/11/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 13.3.2013 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Padon poistaminen ja ruoppaus Nurmijärven Kurkilahdessa Kohtiluodon ja mantereen välisellä

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

MAA-AINESMAKSUT HALSUAN KUNTA

MAA-AINESMAKSUT HALSUAN KUNTA MAA-AINESMAKSUT HALSUAN KUNTA 2 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Halsuan kunnassa maa-ainesten ottosuunnitelman tarkistamisesta, ottotoiminnasta,

Lisätiedot

Hakemuksen käsittelystä ja suunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava seuraavat

Hakemuksen käsittelystä ja suunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava seuraavat KUOPION KAUPUNKI, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut MAA-AINESLUPIA JA MAISEMATYÖLUPIA KOSKEVA TAKSA Maa-aineslain mukaista maa-aineslupaa, yhdistettyä maa-aineslupaa ja ympäristölupaa sekä maankäyttö-

Lisätiedot

Vesialueen ruoppaaminen hakijoiden omistaman määräalan edustalla, Mikkeli.

Vesialueen ruoppaaminen hakijoiden omistaman määräalan edustalla, Mikkeli. PÄÄTÖS Nro 7/05/2 Dnro ISY-2004-Y-183 Annettu julkipanon jälkeen 31.1.2005 HAKIJAT Ulla Tukiainen Marko Tukiainen ASIA Vesialueen ruoppaaminen hakijoiden omistaman määräalan edustalla, Mikkeli. HAKEMUS

Lisätiedot

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 3/2013/2 Dnro ESAVI/111/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.1.2013 ASIA Rautilakeskuksen rannan kunnostaminen ja vesialueen ruoppaaminen, Vehmaa HAKIJAT Asunto Oy Vehmaan Rautilan

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

Tehtävät lukuun 11 Symbioosi 3. 1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin

Tehtävät lukuun 11 Symbioosi 3. 1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin 1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin Ohessa on kolme virkettä lehtiartikkelista: Tuulet eivät tuo Itämerelle suolapulssia Ravinnekuormat ovat polttaneet hapen pois. Itämeri kaipaa

Lisätiedot

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &

Lisätiedot

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi Pohjanmaan Taimenpäivät 12.12.2016 Suorat ja puuttomat purot Noin 20 000km purokm perattiin tukinuiton ja maankuivatuksen tarpeisiin sotien jälkeisenä aikana Maankuivatuksessa

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT HAMINAN KAUPUNGISSA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT HAMINAN KAUPUNGISSA 1 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT HAMINAN KAUPUNGISSA Haminan kaupungissa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta, ottamistoiminnan

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 19/10/2 Dnro ISAVI/18/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava kunnalle seuraavat maksut:

Ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava kunnalle seuraavat maksut: 1 YLEISTÄ 1(5) Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta sekä muista viranomaistehtävistä luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan maa-aineslain

Lisätiedot

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta Lappi PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012 LAPELY/152/07.00/2012 07.00.03 10/2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ AA

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/4 Dnro ESAVI/98/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 8/2010/4 Dnro ESAVI/98/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 8/2010/4 Dnro ESAVI/98/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2010 ASIA HAKIJAT MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Vesialueen ruoppaaminen rantakiinteistön edustan merialueella ja

Lisätiedot

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1 Tulvista ja tulvavaarasta 2 Mahdollinen tulva-alue 50 km 2 3 Pahimmat tulvat ja tulvavaaratilanteita *) 1899 kevät, ns. valapaton tulva 1924 kevät

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

Suunnitelmaa kohti perusmaksu 180,00. sekä lisäksi peritään hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan

Suunnitelmaa kohti perusmaksu 180,00. sekä lisäksi peritään hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Ympäristölautakunta 5.11.2014 Tekninen lautakunta 13.11.2014 Voimaantulo 1.1.2015 1 YLEISTÄ Maa-ainesten

Lisätiedot

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

KONNEVEDEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1 KONNEVEDEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 2 Sisällys: 1 Yleistä 2 Tarkastusmaksu 3 Valvontamaksu 4 Kuuleminen

Lisätiedot

Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut: Sisällysluettelo:

Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut: Sisällysluettelo: KAUHAVAN KAUPUNKI Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut: Sisällysluettelo: 1 Yleistä 2 Tarkastusmaksu 3 Valvontamaksu 4 Kuuleminen 5 Vakuudet

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 HAKIJA Savon Voima Verkko Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kallaveteen välille Säyneensalo

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2)

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K20006 T6 25.5.2016 ALUSTAVA KUURINNIITTY KIRJOMÄKI KORTTELI 20006 T6 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on lähtötietoina

Lisätiedot