KUTSU. Ari Saarnilehto 48 vuotta tiedekunnan elämässä s. 6. Tuomas Lehtinen: Miten me juristit kirjoitamme asiamme? Tiedekunnan. Päivä 30.3.

Transkriptio

1 KUTSU 2015 Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan lehti alumneille Ari Saarnilehto 48 vuotta tiedekunnan elämässä s. 6 Tuomas Lehtinen: Miten me juristit kirjoitamme asiamme? 16 Tiedekunnan 18 Päivä

2 CALONIAN KUTSU 2015 Outi Korhonen ohjaa kansainvälisen oikeuden väitöskirjatutkijoita 10 Sisällys Pääkirjoitus... 3 Tiedekunnan kuulumisia... 4 Tiedekunnan arjessa kuudella vuosikymmenellä... 6 Opiskelijan näkökulma: Opintotuki rajoittaa opiskelija-aikaa... 9 Tutkijan näkökulma: Kansainvälistä toimintaa kansainvälisessä oikeudessa Uusia kasvoja Uusia tohtoreita Kolumni: Miten me juristit kirjoitamme asiamme? Varainhankinta XIV Tiedekunnan Päivä Calonia Running Challenge CRC goes HCR! Alumnikoordinaattorilta: Alumniyhteistyö jatkukoon! Koulutuskalenteri Ajankohtaista Senilexistä: Senilexin toiminnasta vuonna Tee hyvä päätös Tue osaajien koulutusta Tieteestä elämään 17 Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan alumnitoiminnan lehti ISSN Calonian kutsu ilmestyy kerran vuodessa. Toimitus Oikeustieteellinen tiedekunta TURUN YLIOPISTO s-posti: caloniankutsu@utu.fi faksi: (02) Päätoimittaja: Jukka Mähönen Tekniset tiedot Painosmäärä: kpl Taitto: Tarja Linden As Spin Press, 2015 Kannen kuva: Hanna Oksanen

3 Kulunut Calonia-vuosi on ollut monella tavoin vakauttamisen aikaa. Pääsisäänotto on vakiinnutettu 140 uuteen opiskelijaan aiempien sitoumusten mukaisesti. Emme sen sijaan lähteneet syksyllä jo edellisessä Calonian kutsussa viittaamiini niin sanottuihin sumanpurkutalkoisiin eli sisäänoton väliaikaiseen lisäykseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, toisin kuin sisaryksiköt Helsingissä, Joensuussa ja Rovaniemellä. Tämä oli tiedekunnan tapa reagoida vastuullisesti nousussa olleeseen lakimiestyöttömyyteen. Tiedekunnasta valmistuu tällä hetkellä vuosittain 140 oikeustieteen maisteria. Määrä nousee tulevina vuosina jonkin verran aiemman sisäänoton lisäyksen vuoksi. Lisäksi tiedekunnan englanninkielisestä Law and Information Society -maisteriohjelmasta alkaa valmistua uusia kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maistereita. Tiedekunnan kansainvälinen näkyvyys ja tuloksellisuus on säilynyt hyvällä tasolla, pysyttäen asemansa kahdensadan parhaan joukossa maailmassa QS World University Rankingsissä oikeustieteen alalla. Myös rahoituspohja on säilynyt vakaana sekä tulosperusteisen perusrahoituksen, ulkopuolisen tutkimusrahoituksen että täydennyskoulutuksen ja julkaisutoiminnan osalta. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osalta mainittakoon erityisesti professori Johanna Niemen vuoden alussa alkanut viisivuotinen Minna Canth -akatemiaprofessuuri ja siihen liittyvä tutkimusrahoitus. Tiedekunnan tärkein resurssi on kuitenkin sen henkilöstö. Kulunut vuosi osoittaa, että kilpailu parhaista on kovaa, kesällä 2013 rekrytoidut kaksi uutta yliopistonlehtoria ovat molemmat siirtyneet muihin yliopistoihin. Toisaalta Tuomas Myllyn tenure track -apulaisprofessuuri on vakiinnutettu uudeksi eurooppalaisen talousoikeuden professuuriksi, olemme saaneet uuden oikeushistorian professorin Mia Korpiolan, joka siirtyi Helsingin yliopistosta ja uuden siviilioikeuden yliopistonlehtorin Mia Hoffrénin sekä kolme tutkijatohtoria. Uusia jännittäviä rekrytointeja on lisäksi käynnissä. Tätä kirjoittaessani suurin käynnissä oleva ponnistus on tiedekunnan tutkimuksen kansainvälinen kokonaisarviointi. Saman aikaisesti viemme eteenpäin kohti konkretiaa vuonna 2012 käynnistettyä tutkintorakenteen uudistusta, jonka keskeisenä tavoitteena on tutkintojen työmarkkinakelpoisuuden edelleen vahvistaminen. Kuten olen aiemmin todennut, tämäkin edellyttää tiivistä vuorovaikutusta alumneihimme. Tervehdinkin jälleen kerran kiitollisena tiedekunnan puolesta teitä kaikkia ja kutsun teidät Tiedekunnan Päivään 27. maaliskuuta! jukka mähönen dekaani PÄÄKIRJOITUS

4 TIEDEKUNNAN kuulumisia 2014 Teksti: Mia Fager Kuvat: hanna oksanen, jenni valta, tarja lindén Kunnianosoituksia ja palkintoja Tiedekunnan opintojakso Kansainväliset instituutiot in action valittiin Turun yliopiston vuoden 2014 opintojaksoksi. Opintojakson vastuuopettajina toimivat professori Outi Korhonen ja tutkija Janne Salminen. Opintojakso oli suunniteltu yhteistyössä opiskelijajärjestö ELSA ry:n kanssa. Suomalainen Lakimiesyhdistys myönsi OTM Visa Kurjelle Lakimies-aikakauskirjan nuorten kirjoittajien palkinnon ja OTM Toni Selkälälle oivallisten oikeustieteen maisteritutkielmien palkinnon. Väittelijän palkinto myönnettiin OTT Outi Anttilalle, joka väitteli tiedekunnassa elokuussa Lexiläiset äänestivät tiedekunnan Vuoden opettajaksi 2014 professori Jaakko Ossan. Perusteluissa Ossaa kiitettiin muun muassa asiantuntijuudesta, rennosta ja kiinnostavasta opetuksesta sekä opiskelijamyönteisyydestä. Toiseksi äänestyksessä sijoittui professori Jukka Snell ja kolmanneksi professori Outi Korhonen. Tiedekunnan opiskelijat osallistuivat jälleen Willem C. Vis International Commercial Arbitration Moot -oikeus tapauskilpailuun. 21. kerran järjestettyyn kilpailuun osallistui 298 joukkuetta 66 maasta. Vis Moot -oikeustapauskilpailu kerää joka vuosi tuhansia välimiesmenettelyn ja kansainvälisen kauppalain opiskelijoita ja ammattilaisia ratkomaan ajankohtaisia prosessi- ja sopimusoikeudellisia kysymyksiä. Lisäksi tiedekunnasta osallistui kaksi joukkuetta European Law Moot Court -oikeustapauskilpailuun. Torinon aluefinaalissa opiskelija Mirka Kuisma eteni Luxembourgin finaaliin ja Juho Hellgren ja Saara Ingström sijoittuivat joukkuekilpailussa toiseksi. Tiedekunnassa järjestettiin kaksi juhlallista valmistujaistilaisuutta, publiikkia, joissa vuoden aikana valmistuneet oikeustieteen maisterit saivat todistuksen ja kukituksen. Publiikkien järjestämiseen osallistuivat tiedekunnan lisäksi Lex ry, Senilex ry ja Suomen Lakimiesliitto. Turun yliopiston rehtori myönsi tuomari, OTT Allan Rosakselle Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ensimmäisen Senior Fellow -nimikkeen ajalle Nimike voidaan myöntää akateemisesti tai yhteiskunnallisesti erityisesti ansioituneelle henkilölle enintään viiden vuoden määräajaksi. Allan Rosas on voimakkaasti vaikuttanut sekä tutkijana että käytännön toimijana suomalaisen oikeustieteen ja oikeuskulttuurin eurooppalaistumiseen ja kansainvälistymiseen. Rosas on monin tavoin edistänyt perus- ja ihmisoikeuksien aseman vahvistamista Suomessa. Allan Rosas on toiminut lukuisia kertoja tieteellisenä asiantuntijana ja luennoitsijana Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa sekä ollut ansiokkaasti rakentamassa Turun yliopiston ja Åbo Akademin välistä kiinteää yhteistyötä oikeustieteen alalla mm. Turku Law Schoolin ja Ihmisoikeusinstituutin kautta. Rosas nimitettiin kunniatohtoriksi Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan vuonna T Allan Rosas Turun yliopistossa tutkimusassistentti julkisoikeuden vt. apulaisprofessori apulaisprofessori Åbo Akademissa valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden vt. professori valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori Euroopan komissiossa oikeudellinen pääneuvonantaja apulaispääjohtaja EU-tuomioistuimessa presidentti työjärjestyskomitean puheenjohtaja Huhtikuussa tiedekunnan uudet professorit Johanna Niemi (prosessioikeus) ja Seppo Koskinen (työoikeus) pitivät professoriluentonsa (ent. virkaanastujaisluento) Akatemia-talossa. 4 CALONIAN KUTSU 2015

5 Kansainvälisiä seminaareja ja asiantuntijaluentoja Tiedekunnan Päivää vietettiin Aamu päivän seminaarin aiheena oli Asiantuntijuuden ongelmia ja iltapäivällä keskityttiin Verkostossa toimimisen oikeudellisiin kysymyksiin. Luennoitsijoina olivat professori Jaakko Ossa, professori Ari Saarnilehto, tohtorikoulutettava Jaakko Salminen, Executive Vice President and Chief Financial Officer Esa Ikäheimonen, asianajaja Jarkko Ruohola, Head of Tax Reijo Salo ja toimitusjohtaja Jari Suominen. Iltaa vietettiin Senilexin järjestämässä illallistilaisuudessa Ravintola Koulussa. Päivän tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan 137 tiedekunnan alumnia. Tammikuussa professori Kauko Wikströmin 70-vuotisjuhlaseminaarissa Oikeus, vero, talous alustivat professori Reijo Knuutinen aiheesta Näkökulmia verotuksen oikeudenmukaisuuteen ja OTT, yliopistonlehtori Matti Urpilainen aiheesta Kansainvälisen vero-oikeuden pelisäännöt muuttuvat nopeasti miten käy oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden? sekä professori Jaakko Ossa aiheesta Hallituksen osinkoverolinjaukset vuonna Huhtikuussa tiedekunta, How to Rule the Economy -tutkimushanke (Suomen akatemia), Tampereen yliopiston julkisoikeus sekä Suomen valtiosääntöoikeudellisen seura järjestivät Calonialla professori Pekka Länsinevan ( ) muistoseminaarin PERUSOIKEUDET NYT. Seminaarissa oli alustajina joukko valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita, mm. professori Veli-Pekka Viljanen, professori Jukka Mähönen ja tutkija Janne Salminen Turun yliopistosta, eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, professori Raija Huhtanen, professori Jukka Viljanen ja apulaisprofessori Juha Lavapuro Tampereen yliopistosta, professori Tuomas Ojanen ja professori (emeritus) Lars D. Eriksson Helsingin yliopistosta sekä professori Juha Karhu Lapin yliopistosta. Pohjoismainen hallinto-oikeuden seminaari (Nordiskt förvaltningsrättsligt seminarium) järjestettiin Calonialla Kyseessä on jo 1960-luvulla käynnistetty maittain kiertävä ja joka toinen vuosi järjestettävä seminaari. Ohjelmassa oli alustuksia hallinto-oikeuden eri lohkoilta, kuten hallintovalvonnasta, hallinnollisista pakotteista, kunnista työttömyyden torjujina ja Euroopan unionin oikeuden täytäntöönpanojärjestelmästä. Osallistujia eri Pohjoismaista oli runsaat 30, ja vilkkaat keskustelut käytiin perinteiseen tapaan skandinaavisilla kielillä. Vuosittaisen Turku Law School -luennon piti tänä vuonna Euroopan unionin tuomioistuimen varapresidentti, professori Koen Lenaerts. Hän käsitteli hyvin ajankohtaisessa puheessaan The EMU and the EU s Constitutional Framework Euroopan unionin valtiosääntöistä viitekehystä ja talous- ja rahaliiton uudelleenmuotoamiseen liittyviä ongelmia. Hän näki liiton muutoksilla olevan dramaattisia vaikutuksia unionin kons titutionaaliseen balanssiin. Luento, jota seurasi vielä tieteellinen Ruling the EMU -seminaari toimivat erinomaisena aloituksena lukuvuoteen. Seminaarissa keskusteltiin niin ikään talous- ja rahaliiton kehittämisestä. Alicia Hinarejos (Cambridge) käsitteli alustuksessaan EMU:n fiskaalista puolta ja sen tulevaisuudennäkymiä ja Mattias Wendel (Humbolt, Berliini) puhui ajankohtaisesta OMT-tapauksesta erityisesti saksalaiselta kannalta. Lisäksi seminaarissa alustivat professori Kaarlo Tuori, professori Jukka Snell ja tutkija Janne Salminen. Marraskuussa suomalaiset valtiosääntöoikeuden tutkijat kokoontuivat tiedekunnan järjestämään seminaariin Stability and Change The dynamics of Constitutional Developments Villa Tammekanniin Tartoon yhdessä balttia laisten valtiosääntötutkijoiden kanssa. Seminaarin teemana oli valtiosääntöoikeudellinen muutos. Seminaaris sa yhtäältä suomalaiset tutkijat esittivät tutkimuksiaan kotimaisesta valtiosääntöoikeudellisesta muutoksesta 1990-luvun puolesta välistä tähän päivään. Virolaiset, liettualaiset ja latvialaiset tutkijat puolestaan tarkastelivat samanaikaista kehitystä Baltiassa. Kehitys on ollut uskomattoman nopeata. Balttilainen kehitys tarjosi mielenkiintoisen vertailukohdan suomalaisten kehityskulkujen arvioimiseksi. Seminaari ja keskustelut balttilaisten kollegojen kanssa toimivat pohjana jatkon tiiviimmälle yhteistyölle. Marraskuun toisen seminaarin, Työehtosopimukset vähimmäispalkan turvaajana, järjestivät tiedekunnan työoikeuden oppiaine yhteistyössä Turun yliopiston työtieteiden keskuksen ja Turun työoikeusklubin kanssa. Seminaarissa luennoivat professori Seppo Koskinen, tutkija Paul Jonker-Hoffren ja tohtorikoulutettava Jari Murto Turun yliopistosta sekä Vesa Ullakonoja Länsi- Suomen aluehallintovirastosta. Joulukuun 5. päivänä tiedekunnassa järjestettiin workshop Internet Liability and Intermediaries in Europe: Recent Developments. Työpajassa keskusteltiin Internetin ja informaatioyhteiskunnan kehityksen kannalta olennaisista ajankohtaisista kysymyksistä, kuten välittäjien vastuusta, linkittämisestä internet-ympäristössä tekijänoikeuden kannalta, tietosuojasta, nettineutraliteetistä, viestintäteknologiapatenttien kohtelusta kilpailuoikeudessa ja verkkouutispalvelun vastuusta käyttäjien kommenteista. Työpaja kokosi yhteen vaikuttajia ja asiantuntijoita tuomioistuimista, viranomaisista, yritysmaailmasta, asianajotoimistoista ja yliopistoista. Avausesitelmän piti tuomari Allan Rosas. Lisäksi tilaisuudessa puhuivat Kaisa Olkkonen (Nokia), tutkija Pekka Savola (HY), professori Katja Lindroos (Itä-Suomen yliopisto) ja Jarkko Vuorinen (Kilpailuvirasto) sekä tiedekunnasta professori Tuomas Mylly sekä tohtorikoulutettavat Johannes Heikkonen, Toni Selkälä ja Niklas Vainio. Useat osallistujat toivoivat workshopille jatkoa. CALONIAN KUTSU

6 Teksti: Jussi matikainen Kuvat: Hanna Oksanen Tiedekunnan arjessa kuudella vuosikymmenellä Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on ollut kiinteä osa Ari Saarnilehdon elämää vuodesta 1967 saakka. Ensi kesänä Saarnilehto jää eläkkeelle 67-vuotiaana, mutta lupaa olla jatkossakin vakikasvo Tiedekunnan Päivässä. Alun perin porilaispojan mielessä siinsivät arkkitehtiopinnot. Niitä silmällä pitäen hän valitsi lukiossa vapaaehtoiseksi aineekseen piirustuksen. Kritiikki sai kuitenkin muuttamaan suunnitelmia. Piirustukseni lytättiin säännönmukaisesti. Kerran teinkin vesivärityön. Laitoin sen kylpyammeen pohjalle ja suihkutin vettä päälle, jolloin värit levisivät. Työ kehuttiin maasta taivaaseen. Minä ajattelin, että piirtäjän ura oli sitten tässä, Ari Saarnilehto nauraa. Saarnilehdon lapsuudenkodissa ei ollut juristitaustaa, mutta hänen äitinsä oli toimistotyöntekijänä porilaisessa Pentti Astalan asianajotoimistossa. Yhtenä päivänä ilmoitinkin meneväni lukemaan juridiikkaa. Täytyy sanoa, etten ole katunut päätöstäni kertaakaan. Oikeustieteellinen tiedekunta on 1980-luvun puolivälistä lähtien identifioitunut Calonia-rakennukseen. Kun Saarnilehto syksyllä 1967 valittiin opiskelijaksi, ei tiedekunnalla ollut omaa rakennusta. Vuonna 1961 perustetun tiedekunnan väki majaili Luonnontieteiden talossa, jossa he jakoivat kirjaston biologien kanssa. Suurin osa luennoista pidettiin salissa XIII. Jossakin vaiheessa kirjastomme siirrettiin pääkirjaston kolmanteen kerrokseen. Kun työtilat kävivät ahtaiksi, siirtyi yksityisoikeuden laitos Arwidssoninkadun varrelle kasarmialueelle. Julkisoikeuden laitos oli Hämeenkadulla, rikos- ja prosessioikeus puurakennuksessa nykyisen Calonian vieressä. Juristin osattava soveltaa oppimaansa Saarnilehdon nimi nousee usein esiin, kun tiedekunnan alumneilta pyytää muistoja mieleen jääneistä opettajista. Itse on vaikea arvioida osaamistaan opettajana, mutta sen myönnän, ettei opettaminen ole minulle koskaan ollut ongelma. Saarnilehdolle on tärkeätä, että opetuksessa säilyy yhteys konkretiaan, todellisiin oikeustapauksiin. Luennoilla Saarnilehto käsittelee oikeustapauksia niin, että myös jokainen opiskelija pääsee ääneen ehdottamaan ratkaisuja ongelmiin. Juristi, joka ei kykene soveltamaan teoriaa käytännön tapaukseen, on hyödytön. Kun Saarnilehto 1960-luvulla opiskeli, ei pedagogiikkaan juuri kiinnitetty huomiota. Meillä oli sellainenkin opettaja, joka luki salin edessä käsikirjoitusta ääneen. Virheen huomattuaan hän otti taskustaan kynän, korjasi virheen ja jatkoi sitten lukemistaan. Muistan, kuinka eräskin opiskelija istui tylsistyneenä eturivissä ja pakkasi joululahjoja. Toisaalta opettajakunnasta löytyi positiivisiakin esimerkkejä, ehkä jopa oman opettajuuden innoittajia. Esimerkiksi professori P. J. Muukkosen luennoilla kyllä viihdyttiin. Siellä puhuttiin juristien käytännön työstä, juridiikan teorian saimme kirjoista. Yliopistoelämän kiehtova vapaus Saarnilehto nimitettiin siviilioikeuden professoriksi vuonna Sitä ennen tutkijan pestit tiedekunnassa olivat seuranneet toisiaan. Valmistuin syyskuussa Tiesin, että saisin tutkimusstipendin, jos ilmoittautuisin jatko-opiskelijaksi. Lisensiaatin tutkintokin valmistui kohtuullisessa ajassa, ja rupesin saamaan täältä työpaikkoja. En sitten lähtenyt poiskaan. Saarnilehdolle olisi saattanut olla tarjolla myös toinen tie. Sekä hänen isoisänsä että isänsä toimivat Satakunnan Kansaa julkaisevan Satakunnan Kirjateollisuuden toimitusjohtajina. Yliopistoelämän vapaus on kuitenkin sopinut minulle paremmin. Täällä olen saanut tehdä asioita, joista eniten pidän. Valmistuttuaan 23-vuotias Saarnilehto toimi hetken aikaa oikeusneuvosmiehenä 6 CALONIAN KUTSU 2015

7 En näe mitään syytä, miksei tiedekunta menestyisi hyvin jatkossakin. Alumnitoiminnan ja täydennyskoulutuksen kehittäminen toki vievät aikaa, mutta uskon työlleni löytyvän jatkajia, Ari Saarnilehto sanoo. CALONIAN KUTSU

8 työllistymismahdollisuutensa myös yliopistomaailman ulkopuolelle ovat olennaisesti parantuneet. alioikeudessa Porissa. Samaan aikaan hän oli Lexin puheenjohtaja kauaskantoisin seurauksin. Joulukuussa 1970 katselin Lexissä sillä silmällä yhtä tyttöä. Kysyin ystävältäni tytön taustoja ja sain vastaukseksi: Hän on serkkuplikkani, oikein mukava. Asumme yhä yhdessä. Tutkimus ei saa unohtaa suomalaista yhteiskuntaa Saarnilehto on myös tutkimuksessa pyrkinyt säilyttämään yhteyden käytäntöön. Tutkijana hänet tunnetaan muun muassa vuokralainsäädännön asiantuntijana. Minulle tutkimus on asia, joka kytkeytyy käytännön tapauksiin. Tämä on leimannut melkein kaikkea, mitä olen tehnyt. Saarnilehto onkin hieman huolissaan suuntauksesta, jossa tutkimuksen kansainvälisyydestä uhkaa tulla itseisarvo. Hän korostaa, että myös kansainväliselle, englanniksi tehtävälle tutkimukselle on tilaus. Mutta tutkimuksen yhteyksiä suomalaiseen yhteiskuntaan ei tulisi unohtaa. Näen yhtenä tutkimuksen tehtävänä kotimaisen oikeudenkäytön palvelemisen. Suomi on pieni maa, mutta täällä on juridisia ongelmia tismalleen yhtä paljon kuin suuressa maassa. Viime vuosina Saarnilehto on johtanut tutkimusryhmiään yhä vahvemmin poikkitieteellisten hankkeiden maailmaan. Tekes-rahoitteisissa projekteissa oikeustieteilijät ovat tehneet yhteistyötä esimerkiksi liiketaloustieteilijöiden, tuotantotalouden asiantuntijoiden ja biologien kanssa. Yhteishankkeet ovat olleet kasvun paikkoja myös monille nuorille väitöskirjan tekijöille. Jos hyvin käy, saan toimia vuonna 2015 kustoksena neljä tai viisi kertaa, Saarnilehto myhäilee. Kaiken kaikkiaan Saarnilehto on seurannut ilolla kehitystä, jossa myös asianajotoimistot ovat alkaneet tunnustaa tohtorien arvo työmarkkinoilla. Ei tohtoreita vieläkään käsistä revitä, mutta kaiken kaikkiaan heidän Kirjoittamista en lopeta Professorin tehtäviensä rinnalla Saarnilehdolla on ollut keskeinen rooli tiedekunnan ja koko yliopiston hallinnossa. Hän toimi dekaanina neljä kautta peräkkäin vuosina Yliopiston hallituksessa Saarnilehto on istunut viidellä vuosikymmenellä, viimeksi yliopistouudistuksen jälkeisessä ensimmäisessä hallituksessa, joka toimi Saarnilehto on tyytyväinen tapaan, jolla yliopistojen johtamista ja hallitustyöskentelyä on viime vuosina uudistettu. Nykyään yliopistojen hallituksissa rehtorit toimivat esittelijöinä ja hallitus päättää suuret linjat. Aiemmin valtiollisen yliopiston aikana hallitustyöskentely tahtoi jumiutua eri ryhmien keskinäiseen kinasteluun ja omien etujen puolustamiseen. Saarnilehto on ollut aktiivinen oikeustieteellisen tiedekunnan täydennyskoulutuksen ja alumnitoiminnan kehittäjä. Hänen dekaanikautensa alkuun sijoittui myös tiedekunnan päätös alkaa itse tehdä vuosittain omat pääsykoekirjat. Kyseessä on tulonlähde, mutta myös pyrkimys tasa-arvoistaa hakijoita. Kun kirjat säilyivät vuodesta toiseen samoina, taisi meillä olla pahimpana vuonna vain kolme uutta ylioppilasta 120 sisäänpääseen joukossa. Vuosittain vaihtuvat kirjat ovat aikaansaaneet sen, että myös uusien ylioppilaiden mahdollisuudet päästä tiedekuntaan ovat hyvät. Tämähän on pyrkimys nyt koko valtakunnan yliopistolaitoksen tasolla. Maaliskuussa Saarnilehto avaa viimeisen kerran Tiedekunnan Päivän, joka on järjestyksessään 14. Saarnilehdon ansiosta tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa tiedekunnan alumnitoiminnan vuosittaisena kohokohtana. Tiedekunnan Päivästä en ajatellut pysytellä pois jatkossakaan, vaikken sitä enää avaakaan, Saarnilehto lupaa. Tulevaisuuden suunnitelmia kysyttäessä Saarnilehdolla on yksi valmis vastaus. Kirjoittamista en lopeta. Työn alla on useitakin aihioita, jotka ansaitsevat tulla julkaistuiksi. 8 CALONIAN KUTSU 2015

9 Opintotuki rajoittaa opiskelija-aikaa Opintotukea on muokattu lähes jatkuvasti vuoden 2011 jälkeen. Nykyinen opintotukijärjestelmä on sekava ja positiiviset muutokset ovat olleet vähäisiä. OPISKELIJAN NÄKÖKULMA Opintotuki on opiskelijoiden pääasiallinen tulonlähde ja useimmat opiskelijat ovat siitä täysin riippuvaisia. Jatkuvat muutokset opintotukeen ovat aiheuttaneet sen, että vuosikurssista riippuen opintotuen perusteet ja määrät ovat hyvin erilaisia. Opiskelijat eivät enää aina edes itse tiedä, mitkä määräykset koskevat heitä. Tilanteen hahmottamista vaikeuttaa erityisesti se, että osa muutoksista koskee kaikkia opiskelijoita, osa tiettynä vuonna aloittaneita. Nykyisin järjestelmän tarkoitus on saada opiskelijat valmistumaan nopeasti, ei tukea erilaisia opiskelijoita. Opintotukikuukausien rajaus Opintotukikuukausien maksimäärää vähennettiin taas syksyllä Nyt aloittava opiskelija saa opintotukea enää puoli vuotta yli tutkinnon tavoiteajan. Tukikuukausien tarkasti rajattu määrä vaikeuttaa opiskelijan omaa päätäntävaltaa asioista. Opiskelijan mahdollisuus tehdä haluamiaan valinnaisia opintoja, käydä vaihdossa ja osallistua opintojen ulkopuoliseen opiskelijaelämään ovat rajatumpia. Syksystä 2015 lähtien poistetaan kokonaan toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon myönnettävä tuki. Käytännössä tämä tulee vaikeuttamaan huomattavasti kahden tutkinnon tekemistä sekä alan vaihtamista. Opiskelijalle ei siis enää tulevaisuudessa anneta varaa virheeseen ammatinvalinnassa eikä käytännön mahdollisuutta arvostettuihin kaksoistutkintoihin. Vaatimus opintojen edistymisestä Luonnollisesti opintotukeen vaaditaan sitä, että opinnot edistyvät. Aikaisemmin tätä on valvottu vain siten, että opiskelijalta vaaditaan tietty määrä opintopisteitä jokaista nostettua tukikuukautta kohti. Tämä muuttui, kun vuodesta astui voimaan kaksiportainen opintotuki. Kaksivaiheinen opintotuki vaatii alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen ennen kuin opiskelija saa käyttöönsä viimeisen kahden vuoden tuet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jälkeen aloittaneiden tulee saada ON- tutkintonsa viimeistään neljäntenä vuonna ja syksyllä 2014 aloittaneiden jo kolmessa ja puolessa vuodessa, mikäli opiskelija haluaa tukiensa jatkuvan tauotta. Erityisesti oikeustieteen opiskelijat ovat kokeneet tämän uudistuksen hankalaksi, koska meillä kaksivaiheisuus ei näy opintojen rakentumisessa kovin selkeästi. Meillä monet ovat aiemmin saaneet molemmat tutkintonsa valmiiksi vasta opintojensa loppupuolella, vaikka olisivatkin valmistuneet tavoiteajassa. Nyt notaarityö on pakko tehdä jo aikaisemmin. Pieniä muutoksia opiskelijan eduksi Kaikki opintukea koskevat muutokset eivät ole olleet negatiivisia jälkeen aloittaneet saavat aavistuksen enemmän opintotukea ja viime syksynä nostettiin opintolainan valtiontakauksen määrää. Kauan odotettu opinrahan sitominen indeksiin tapahtui viime vuonna. Positiiviset muutokset ovat kuitenkin pieniä ja monet tärkeät muutokset ovat vielä tekemättä, tärkeimpänä asumislisän nostaminen todellisia asumiskuluja vastaavalle tasolle. Elina Hirvonen Lex ry:n hallituksen puheenjohtaja CALONIAN KUTSU

10 Teksti: outi korhonen kuvat: The Ratification of the Treaty of Munster, Gerard Ter Borch (1648), Bretton woods, Hanna Oksanen Kansainvälistä toimintaa kansainvälisessä oikeudessa Kansainvälisen oikeuden piirissä väitöskirjatutkijoina toimivat georgialainen Shorena Nikoleishvili, pakistanilainen Ali Imran (pääohjaajana professori Tuomas Mylly), uutena tulokkaana joukkoon liittyvä saksalainen Jakob Haerting ja enemmän tai vähemmän suomalaiset Ville Sinkkonen, Toni Selkälä, Mikko Rajavuori, Johanna Friman ja Sari Sirva. Professori Outi Korhonen toimii kaikkien ohjaajana. Tiimin kansainvälisyys on monikerroksista: ulkomaankokemusta, työkielenä englanti, kaksikielisyyttä, kansainvälistä julkaisutoimintaa ja liikkuvuutta. Kuvaan ovat päässeet mukaan myös Outi Korhonen keskellä takana ja Shorena Nikoleishvili punaviittaisen henkilön vieressä. Tel Avivissa vaihdossa oleva Mikko Rajavuori tutkii ihmisoikeusjärjestelmän ja valtio-omistajuuden rajapintoja. Aiemmin hän vieraili Australian National Universityssä. Aktiivisen kansainvälistymisen merkittävin anti on selvä: Verkostoituminen, Mikko toteaa. Hän ottaa osaa myös European Science Foundationin Globalisation and Transnational Human Rights Obligations -hankkeeseen sekä Harvard Law Schoolin Institute for Global Law and Policy:n intensiiviworkshopeihin, joihin myös Ville Sinkkonen ja Ahmad Ghouri osallistuvat. Outi on tänä vuonna IGLP:n senior facultyn jäsen ja International Law Stream in johtaja ja pääsee siten työskentelemään myös oman 6-henkisen professoritiiminsä kanssa, johon kuuluvat Karen Knop, Zoran Oklopcic, Frederic Megret, Arnulf Becker Lorca ja tutkija Heidi Matthews. Caloniaan kansainvälistä väriä tuovat erityisesti Shorena ja Ali, jotka osallistuvat aktiivisesti tutkimustapaamisiin, opiskelijoiden ohjaamiseen ja opetukseen. Näin laajempikin piiri saa 10 CALONIAN KUTSU 2015

11 käsityksen siitä, että suomalainen tapa nähdä kansainvälinen oikeus ja sen sosiaalinen viitekehys ei ole läheskään ainoa. Oikeuden kysymykset ja niiden tärkeysjärjestys vaihtelevat näkökulmista riippuen. Shorena on saanut tutkijaurallaan jo ainakin CIMOn ja Erasmus Mundus -apurahat ja on nykyisin Turun yliopiston apurahalla kuten Alikin. Shorena on kutsuttu myös George Soroksen tutkijapiiriin ja julkaisemaan ensimmäinen artikkelinsa Journal of Minority and Group Rights -lehdessä. Palkintorikas vuosi Mennyt vuosi oli kansainvälisen oikeuden tutkijoille varsin palkintorikas, kun Ville sai sekä Turun yliopiston että Valtiotieteellisen yhdistyksen vuoden gradu-palkinnot ja Toni Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen Oivallisen OTMtutkielman palkinnon ja saman tien Suomen Lakimiesliiton tutkielmapalkinnon. Näistä onkin poikinut Villelle kirjasopimus Martti Koskenniemen toimittaman Erik Castren Institute Monographs-sarjassa (Brill/Kluwer) ja Tonin työ ilmestyi Jurisprudentiassa. Journal-artikkeleita on tulossa kaikilta yhdessä ohjaajan kanssa ja ilman suomalaisten julkaisujen lisäksi. Johanna Frimanin voimankäytön sääntelyä ja Yhdistyneitä kansakuntia uudistamaan pyrkivä, englanninkielinen väitöskirja on lähtenyt tarkastusprosessiin saatuaan potkua niin Maaliskuun 25. päivän rahaston palkinnosta kuin tiedekunnan myöntämästä viimeistelyrahastakin. Johannan työ on jo saanut huomiota mm. Kölnin uuden Institute for International Peace and Security Law n johtajalta, professori Claus Kressiltä, joka on lupautunut tulossa olevaan vastaväittäjän tehtävään. Suunnitteilla on tapahtuma tämän nousevan ja akuutisti mielenkiintoisen oikeuden alueen ympärille. Nuorten tutkijoiden tukeminen Näiden nuorten tutkijoiden kansainvälistymisessä on monta tasoa, joita ohjaaja ja tiedekunta voivat tukea monella tavoin, vaikka nuorten kansainvälistyminen ja liikkuminen ovatkin heidän ihan omia Ali Imaran kuiskuttelee Bolivian edustajalle ja Mikko Rajavuori kuikuilee takana oikealla. saavutuksiaan. Tutkijoiden rahoituksen ja hyvien, toisiaan lähellä olevien työ- ja kokoontumistilojen turvaaminen on tietenkin heidän keskittyneen toimintansa elinehto, kannustavat palkinnot ovat antaneet kaikille potkua ja siivittäneet julkaisuja; säännölliset tiimikokoukset, tutkijoiden keskinäisen tuen motivoiminen ja mahdollistaminen, toisten kirjoitusten kommentoinnin, opetukseen osallistumisen, tapahtumien järjestämisen ja yhteisten ulkomaisten vieraiden kutsumisten kanssa työskentely antavat nuorille itsevarmuutta ja luovat sellaisia valmiuksia, joilla he osaavat tuoda tutkimustaan esille kansainvälisesti. Kilpailu on kovaa ja suomalainen kulttuuri ei välttämättä opeta markkinoimaan tutkimusta. Olemme tiimissä tuoneet muuten niin yksinäiseen tutkijantyöhön kollektiivisia elementtejä ja parhaita käytäntöjä esim. Harvardista. Näin kansainvälistymisen eri muodot julkaisuista konferenssiesiintymisiin ja tutkijavierailuihin puolin ja toisin eivät enää muodostu kynnyksiksi, vaan ovat luonnollisia etappeja. Tiimin kansainvälistymisen perusta tehdään Caloniassa; dekaani Jukka Mähösen ja Mika Viljasen projektien ja rahoituksen tuella on emännöity Martti Koskenniemeä, Guenter Frankenbergiä, Dan Danielseniä ja viimeksi Suomen Punaista Ristiä. Nämä tapahtumat ovat jälleen johtaneet uusiin ideoihin kuten Mikan, Mikon ja Tonin organisoima Law in the Lighthouse. Uusien kansainvälisten kontaktien myötä syntyy aina uutta toimintaa. Kun sitä on tarpeeksi, se leviää ja syvenee eikä jää yksittäisten tutkijoiden yksittäisiksi jutuiksi. TUTKIJAN NÄKÖKULMA CALONIAN KUTSU

12 UUSIA KASVOJA 2015 Teksti: Mia fager kuva: Hanna OKSANEN, TEEMU WESTER, KALLE AHTI Oikeustieteellisessä tiedekunnassa avattiin vuonna 2013 oikeushistorian professorin tehtävä julkisesti ja kansainvälisesti haettavaksi. Professorin tehtävänä on harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Professorin tehtävään valittiin neljän hakijan joukosta oikeustieteen tohtori Mia Korpiola. Hän aloitti tehtävässään Helsingin yliopiston kasvatti Mia Korpiola on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1996, oikeustieteen lisensiaatiksi vuonna 1998 ja oikeustieteen tohtoriksi vuonna 2004 Helsingin yliopistosta. Vuodesta 2007 hän on ollut oikeushistorian dosentti (HY). Vuoden 2014 alusta Korpiola nimitettiin TIASkollegiumtutkijan tehtävään Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Tätä ennen hän toimi useissa post doc -tehtävissä Helsingin yliopistossa. Mia Korpiolalla on opetuskokemusta lähes 15 vuotta, niin perustutkintotasolla kuin jatkokoulutuksessa. Korpiola on pidetty ja arvostettu opettaja, jonka saama palaute on ollut voittopuolisesti positiivista. Korpiolalla on monipuolista kokemusta opetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä. Hän on erityisesti kiinnostunut perustutkinto-opetuksessa käytettävien opetustapojen monipuolistamisesta sekä opiskelijoiden opintomotivaation lisäämisestä. Korpiolan tutkimuksellinen tuotanto on laaja-alaista. Hän on erityisesti ansioitunut merkittävän keski- ja uuden ajan alun perheoikeuden historiaa koskevan tutkimuksen johdosta. Korpiola on koko tähänastisen akateemisen uransa ajan ollut aktiivinen niin kansallisissa kuin kansainvälisissä, erityisesti pohjoismaisissa tutkimusverkostoissa. Lukuvuonna hän osallistuu kuuden kuukauden ajan tutkimusprojektiin Foundations and Space of Action of Nordic Inheritance Law: Strategies, Relations and Historical Development, ca Norjan tiedeakatemian tutkimusinstituutti CAS:issa (Centre for Advanced Study). Turun yliopisto kutsuu Olen erittäin innostunut päästessäni työskentelemään Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Olen kuullut tiedekunnan hengestä vain positiivista. Tietysti työmatka pitenee, sillä en perhesyistä voi muuttaa Turkuun, mutta toisaalta näen monia avautuvia mahdollisuuksia kehittää oikeushistorian tutkimusta ja opetusta. Minut on otettu erittäin ystävällisesti vastaan, ja on hienoa kokea olevansa tervetullut resurssi tiedekunnassa! Hyvän yhteisön eteen tekee mielellään töitä, Mia Korpiola vastaa Turkuun siirtymisestä. Odotan jatkossakin sitä ystävällisyyttä, avoimuutta ja reiluutta, jota olen tähän asti kokenut, Korpiola kehuu tiedekuntaa työyhteisönä. Tiedekunta vaikuttaa erittäin halukkaalta tukemaan uusia tutkimus- ja opetusavauksia, mikä on hienoa! Yllätysseminaari ensimmäiseksi Ensimmäinen asia, johon ryhdyin, oli kansainvälisen tieteellisen yllätysseminaarin järjestäminen arvostetulle edeltäjälleni, 70 vuotta täyttäneelle Lars Björnelle. Hänen läheisimmät suomalaiset ja ulkomaiset kollegansa matkustivat omalla kustannuksellaan Turkuun puhuak seen pohjoismaisen oikeustieteen historiasta ja juhliakseen häntä. Olen myös perehtynyt tiedekunnan ja oppiaineen opetuksen nykytilaan, jotta voin siltä pohjalta kehittää oikeushistorian opetusta tulevina vuosina, Korpiola kertoo. opetuksellisia avauksia Uusia opetuksellisia avauksia olisivat esimerkiksi tieteellisen kirjoittamisen 12 CALONIAN KUTSU 2015

13 kurssi jatko-opiskelijoille ja historiallinen oikeudenkäyntidraama perustutkintoopiskelijoille, Korpiola kertoo. Haluaisin kehittää erilaisia yhteistyökuvioita myös Turku Centre for Medieval and Early Modern Studiesin (TUCEMEMS) kanssa kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisäksi. Minulla on myös useita ideoita tutkimushankkeiksi, ja näille olen alkanut hakea rahoitusta, Mia kertoo innostuneena. TURKU OIKEUSHISTORIAN KESKUKSEKSI Mia Korpiolan pitkän aikavälin visio on nostaa Turku Pohjoismaiden johtavaksi oikeushistorian keskukseksi. Tiedekunnassa on tehty viime vuosina tärkeitä rekrytointeja, ja uskon, että Turku on nyt vahvassa nosteessa, Korpiola miettii. Haluaisin myös osoittaa opiskelijoille, että oikeushistoria tarjoaa inspiroivan ja analyyttisen näkökulman oikeuteen. Kannattaa ottaa riski ja rakastua oikeushistoriaan!, Korpiola hehkuttaa. Suhde opiskelijoihin Tulen pyrkimään mutkattomaan opiskelijakontaktiin, Mia kertoo. Opiskelijat ovat hänen mielestään osa tiedeyhteisöä. Jäykät hierarkiat eivät kannusta luovuuteen ja innovatiiviseen ajatteluun. Tavoitteenani opettajana on tukea opiskelijoiden aktiivista oppimisprosessia monipuolisten opetusmuotojen ja palautteen avulla. Uran virstanpylväät Uralla yksi asia johtaa usein toiseen. Kansainvälistymisessä olen voinut rakentaa erityisesti vanhempien kollegoideni Anu Pylkkäsen, Pia Letto- Vanamon ja Heikki Pihlajamäen luomalle pohjalle, Mia kertoo. Heidän kauttaan pohjoismaiset kollegat tulivat jo aloittelevana jatko-opiskelijana tutuiksi. Heidän kannustuksellaan oli myös luontevaa alkaa kirjoittaa englanniksi ja julkaista ulkomailla. Minulla on ollut hienoja mentoreita (Anu Pylkkänen, James A. Brundage ja Maria Lähteenmäki), jotka ovat rohkaisseet, opettaneet esimerkillään ja toimineet keskustelukumppaneita vuosien varrella, Mia kiittää. Mia Korpiola arvostaa tutkijakoulu OMY:a. Se oli (ja on edelleen) tärkeä sosiaalisesti. Akateeminen pätkätyöläisyys on ajoittain ollut erittäin rankkaa, eikä vertaistuen merkitystä voi vähätellä, Mia kertoo. Tutkijakoulurahoitus myös mahdollisti konferenssien kautta tapahtuvan verkostoitumisen Euroopan ja USA:n suuntaan. Nämä yhteydet esimerkiksi keskiajan kanonisen oikeuden ja perheoikeuden historian tutkijoihin ovat sittemmin poikineet useita kirjahankkeita ja tutkimusyhteistyötä, Mia kertoo. Yliopisto sijaitsee Turun keskustan laitamilla, kuusi korttelia kauppatorilta, täl puol jokke. Lohia ja taimenia vilisevä Aurajoki virtaa aivan yliopiston vieressä, tuomiokirkon torni kohoaa korkealle Unikankareen kummulla. Mutta se turkulaisuus! Vanha leikkisä hokema kuuluu, että pitää olla Heidekenillä syntynyt, förillä ajanut, Aurajokeen pudonnut ja Kakolassakin käväissyt, ennen kuin on tosi turkulainen. Millä mielellä lähdet tutustumaan turkulaisiin? Tuon määritelmän mukaan en tietenkään voi koskaan olla tosi turkulainen, nauraa Mia. Toisaalta minulla on Turussa ja Raisiossa sukulaisia: täti ja kolme serkkua. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa on myös useita tuttuja tutkijakouluajoilta ja Helsingistä Turkuun siirtyneitä entisiä työtovereita. Tuttavien joukossa on lisäksi monia Turun yliopistossa työskenteleviä historioitsijoita. Tältä pohjalta on hyvä lähteä tutustumaan uusiin turkulaisiin! Tammikuun alussa 2014 tiedekunnassa aloitti työnsä uusi opintopäällikkö, KM Tiia Enges. Tiia on työskennellyt Turun yliopistossa eri tehtävissä vuodesta 2002 alkaen, viimeksi koulutussuunnittelijana kasvatustieteiden tiedekunnassa sekä opiskelija- ja hakijapalveluiden päällikkönä keskushallinnossa. Tuomas Mylly nimitettiin eurooppalaisen talousoikeuden professoriksi alkaen. Mylly on tiedekunnan ensimmäinen ns. tenure track -urapolkujärjestelmän läpikäynyt professori. Urapolkujärjestelmässä, joka otettiin Turun yliopistossa käyttöön vuonna 2011, henkilö palkataan aluksi apulaisprofessorin määräaikaiseen työsuhteeseen, jonka kuluessa hänen työskentelyään seurataan ja arvioidaan. Menestyminen arvioinnissa johtaa uuteen määräaikaiseen työsuhteeseen, ja päämääränä on vakinaistuminen professorin tehtävään. CALONIAN KUTSU

14 uusia tohtoreita vuonna 2014 Ulla-Maija Mylly Intellectual property protection of computer program interfaces and interoperability Väitöskirjani tavoitteena oli selvittää, miten immateriaalioikeuslainsäädännön keskeinen tavoite, teknologinen kehitys, toteutuu ohjelmistomarkkinoilla. Ohjelmistomarkkinoiden globaalin luonteen vuoksi tutkimuk sessa vertailtiin Euroopan ja Yhdys valtojen lainsäädäntöä. Kun tietokoneohjelmia suojataan sekä tekijänoikeus- että patenttilainsäädännöllä, tutkimuksessa analysointiin näiden kahden suojamuodon onnistuneisuutta. Tutkimuksessa hyödynnettiin oikeusvertailun lisäksi oikeustaloustieteellistä lähestymistapaa. Tämä lähestymistapa oli luonnollinen valinta, sillä immateriaalioikeuslainsäädännön oikeuttamisperusteina käytetään myös taloudellisia argumentteja. Tutkimuksessa analysoitiinkin, miten oikeuskulttuuriin sidotut oikeuttamisperusteet vaikuttavat käytännön lainsoveltamistilanteisiin ja vaikeuttavat lainsäädännön kansainvälisiä harmonisointiprosesseja. Immateriaalioikeuslainsäädännön tavoitteen saavuttamisen, teknologisen kehityksen turvaamisen, ajatellaan lähtökohtaisesti olevan mahdollista yksinoikeuksien muodossa annettujen kannustimien avulla. Tekijöiden ja keksijöiden taloudellinen palkitseminen on immateriaalioikeuslainsäädännön keskiössä. Kuitenkin tietokoneohjelmien yhteentoimivuus mahdollistaa eri kehittäjien luomien sovellusten liittämisen olemassa oleviin ohjelmistoympäristöihin. Tämän mahdollisuuden on havaittu vievän tehokkaasti teknologista kehitystä eteenpäin. Liian vahva immate riaalioikeussuoja voikin estää yhteentoimivuuselementtien käytön kilpailevissa ohjelmissa. Tutkimuksessa havaittiin, että tekijänoikeuslainsäädännön turvaamilla keinoilla ei saavuteta kaikissa tilanteissa käyttäjien kannalta tyydyttävää toiminnallisuutta, vaikka lainsäädännöllä on pyritty turvaamaan riittävän yhteentoimivuuden saavuttaminen. Tutkimuksessa ehdotettiin tekijänoikeussääntelyn muuttamista siten, että riittävä yhteentoimivuustieto olisi kaikkien kehittäjien saatavilla ilman epävarman tutkimusmenetelmän käyttämistä. Näin mahdollistettaisiin teknologinen kehitys kaikissa tilanteissa eikä yhteentoimivuuden puutteellisuus muodostaisi kynnyskysymystä edistykselle. Patenttisuoja on vielä tekijänoikeussuojaa ongelmallisempi yhteentoimivuuden näkökulmasta. Eurooppalaisiin säännöksiin on vasta tulossa säännös, joka mahdollistaa testimenetelmän käytön yhteentoimivuustiedon selvittämisessä. Vastaavaa säännöstä ei ole Yhdysvalloissa vielä lainkaan. Lisäksi sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa yhteentoimivuuselementin patentointi estää sen käytön muissa tuotteissa ilman patentinhaltijan suostumusta. Tutkimuksessa ehdotettiinkin patenttilainsäädäntöön muutosta, jolla mahdollistettaisiin yhteentoimivuuselementin käyttö muissa tietokoneohjelmissa ilman patentinhaltijan suostumusta. Tutkimuksessa ehdotetut muutokset merkitsisivät, että tekijänoikeus ja patenttilainsäädäntö edistäisivät teknologista kehitystä tehokkaammin. Jotta muutoksilla olisi aitoa merkitystä globaaleilla ohjelmistomarkkinoilla, tulisi ne toteuttaa vähintään EU:n tasolla. 14 CALONIAN KUTSU 2015

15 Anna-Liisa Autio Lainkäyttö yritysten riidanratkaisussa Väittelin aiheesta Lainkäyttö yritysten riidanratkaisussa. Olin onnekas, väitökseni sattui olemaan tiedekunnan sadas väitös! Runsas neljä vuotta kestänyt tutkimusprojekti oli yksi merkittävimmistä jaksoista elämässäni. Tutkimustyöhön keskittymisen mahdollisti opinto- ja virkavapaa Turun hovioikeuden viskaalin virastani. Työtilan saaminen Caloniasta antoi lisäpotkua tutkimustyölle ja pääsin sisään tutkijayhteisöön. Urheilijan luonteestani oli apua tutkimuksenteolle. Rupesin tekemään tutkimustyötä suunnitelmallisesti ja paneuduin siihen täydellä sydämellä. Päämäärän saavuttaminen sekä tutkimustyössä että urheilussa vaatii tuntien, päivien, kuukausien ja vuosien puurtamista. Sain liitettyä projektiini vuoden tutkimusjakson Englannissa Sheffieldin yliopistossa ja puolen vuoden gästdoktorand -jakson Uppsalan yliopistossa. Perheen raahaaminen toiseen maahan, lapsien laittaminen paikallisiin kouluihin, kodin perustaminen aloittaen asunnon vuokraamisesta sekä kattiloiden ja huonekalujen hankinnasta vieläpä kahteen kertaan tuntuu tosin hieman järjettömältä. Hankaluuksia ja vaivaa voi näin myöhemmin muistella vain hymyssä suin. Kaikesta tuli näköjään selvittyä. Väitöstutkimuksessa selvitin yleisten tuomioistuinten tarjoaman siviilioikeudellisen lainkäytön asemaa ja saatavuutta kotimaisessa yritysten välisessä riidanratkaisussa. Tutkimuksen lähtökohta oli yritysmaailman näkökulma oikeuden tosiasialliseen saatavuuteen. Empiirisen oikeustutkimukseni otoksena oli 250 suurinta suomalaista yritystä. Kyselytutkimuksen avulla selvitin lainkäytön saatavuuteen liittyvien tekijöiden välistä painoarvoa. Tulosten mukaan merkittävin lainkäytön saatavuutta estävä tekijä vastanneille yrityksille vaikuttaa olevan oikeudenkäynnin julkisuus. Sen jälkeen seuraavat tekijät ovat oikeudenkäynnin kesto ja tuomarin asiantuntemus. Oikeudenkäynnin kustannuksilla ja tuomion ennakoitavuudella ei ole niinkään merkitystä. Vastanneet yritykset pitävät välimiesmenettelyä suosituimpana riidanratkaisumekanismina. Oikeudenkäynti oli kuitenkin eniten käytetty toteutunut riidan ratkaisumekanismi. Timo Korander Rikottujen ikkunoiden nollatoleranssi Tuoreessa väitöskirjassani tutkin maailman kuuluisinta järjestyspoliisitoiminnan teoriaa, rikottujen ikkunoiden teesiä ja sen nollatoleranssi-toteutusta. Osoitan teorian olevan uuskonservatiivinen ideologia, jolla kyseenalaistettiin USA:n korkeimman oikeuden kansalaisoikeuksien painotusta ja epäluottamusta poliisin järjestyksenvalvontaa kohtaan. Käytännössä ristiriita konkretisoitui 1990-luvun puolivälissä New Yorkissa. Kun kadulla eläminen oli aiemmin kansalaisoikeus, niin rikottujen ikkunoiden nollatoleranssi-linjalla asunnottomuus kriminalisoitiin. Kirjassa tuon esiin, kuinka suomalaisella poliisilla on aina halutessaan nollatoleranssilinja järjestyksen valvonnassa. Suomalaisen poliisin linjaa voidaan pitää hyvin konservatiivisena ja se onkin linjassa yhdysvaltalaisten uuskonservatiiviajatushautomoiden kanssa. Ne levittivät ideaa rikotusta ikkunasta, eli jos yksi ikkuna on rikottu, tullaan muutkin rikkomaan, joten se yksi on heti korjattava. Osoitan, että vastaavaa ajattelutapaa on luettavissa Suomen poliisilaistakin, jossa järjestystä voidaan valvoa kovillakin keinoilla ennalta estävästi. Mahdollinen häirikkö voidaan viedä putkaan, jos hänestä epäillään olevan kohta harmia. Ajattelutapaa on turha Suomessa kutsua ikkunateoriaksi, nimitän sitä puuttumattomuusriskiksi. Poliisi ennemmin puuttuu kuin jättää puuttumatta, jos se epäilee, että kohta tapahtuu jotain harmillista, niin että poliisille seuraa lisähankaluuksia, esimerkiksi moitteita muilta kansalaisilta. Vastakohta on puuttumisriski eli ajattelu, että on riski puuttua esimerkiksi ihmis- ja perusoikeuksien johdosta. Poliisilaki ja sen määritelmät yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta antavat kansainvälisestikin verrattain laajat valtuudet suomalaiselle poliisille toimia. Väitän kansalaisten tuen hyvinvointikontrollivaltiolle, jossa yhdistyvät tiukka katujen kontrollikulttuuri ja hyvinvointiyhteiskunnalliset tavoitteet, mahdollistaneen tämän. CALONIAN KUTSU

16 ALUMNIN KOLUMNI miten me juristit kirjoitamme asiamme? Meidän lakimiesten tulee saattaa asiamme ja ilmaisumme sellaiseen kirjalliseen tai suulliseen muotoon, että viestimme menee perille. Työmme ydin on usein se, että ilmaisumme sisällön tulee olla oikeudellisesti oikein ja mieluiten oikein jo ensimmäisellä ilmaisukerralla. Lakimieheltä edellytetään kykyä selvittää asiansa kirjallisesti. Tämän vuoksi lakimiehen on oltava aina valmis kirjoittamaan asiansa. Useat tämän ajan tekniset välineet ovat helpottaneet lakimiehen päivittäistä kirjoitustyötä. Tekstinkäsittelyn moninaiset sovellukset, sähköposti ja tietoverkkojen suomat mahdollisuudet edesauttavat kirjoitustyötämme sekä kirjoitetun siirtoa maailman eri kolkkiin. Tekninen kehitys antaa lakimiehille mahdollisuuden reagoida välittömästi. Lakimieskunnan kirjalliset esitykset voivat saavuttaa kohteensa nykyään ajatusta nopeammin valitettavasti joskus jopa sananmukaisesti ajatusta nopeammin eli ennen kirjoittajan varsinaista ajatustyötä. Ennen tekstinkäsittelylaitteiden yleistymistä lakimiesten laatimat kirjalliset tuotokset olivat pääsääntöisesti pitkän pohdinnan ja laatimisprosessin tulos. Syy ei kuitenkaan aina ollut se, että ajattelu olisi vienyt aikaa, vaan syyt olivat yleensä toisaalla. Merkittävin tekijä prosessin hitauteen oli se, että kerran paperille kirjoitetun tekstin muuttaminen vei huomattavasti aikaa. Ennen tekstinkäsittelyn suomaa apua kirjoitukseen tehdyn pienenkin muutoksen takia kokonainen sivu tai joskus jopa koko asiakirja jouduttiin käytännössä kirjoittamaan uudestaan. Tämän työn tekivät useimmiten lakimiehen apuna toimineet kirjoittamisen ammattilaiset eli sihteerit. Lakimieskunnassa on tullut esille uutena ongelmana se, että kirjoitettua ja jollekin taholle toimitettua tekstiä ei aina lueta. Harmittavan usein huomaa, että lakimiehet kuten varmaankin valtaosa lukutaitoisesta väestöstä yhä harvemmin lukee kokonaisia kirjoja lukuun ottamatta viihdekirjoja. Sen sijaan tekstiä luodaan järjettömällä nopeudella ja mittavia määriä. Lakimieskunta joutuu työssään jatkuvassa kiireessä tuottamaan tekstiä, minkä vuoksi yhä harvemmalla jää aikaa lukemiseen. Monesti asiakokonaisuuden oikeudellinen tutkiminen on muuttunut yhteisölliseksi tapahtumaksi, vailla perusteltua yhden juristin kokonaisnäkemystä. Vuonna 1994 syntynyt poikani totesi löydettyään kuusivuotiaana vanhan kirjoituskoneen kaapista: Mahtava kirjoituksen samaan aikaan printtaava laite! Hänen elinaikanaan kirjoitettua tai kopioitua tekstiä tuotetaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samalla oikeudellisen kirjoittamisen tapa on muuttunut valitettavan usein tekstin massatuotannoksi. Oikeudellisten asiakirjojen lukijat kysyvät yhä useammin, missä asiakirjan oikeudellinen sisältö on. Oikeudellisen kirjoituksen sisältö jää lukijalle yhä useammin tyhjäksi ja arvottomaksi. Lakimiehillä ei kuitenkaan ole varaa kirjoittaa turhaan. Oikeudellisten kirjoitusten ongelmana ei enää ole tekstin määrä vaan sen sisältö, tai pikemmin sisällön puute. Nykymääritelmin voidaan sanoa, että lakimiehen tulee olla aina oman tekstinsä oikeudellisen sisällön tuottajia. Jos meillä ei ole sanottavaa tai kerrottavaa, meidän ei tulisi ainakaan kirjoittaa. Jos taas lakimiehellä on oikeudellisesti merkityksellistä kerrottavaa, tulee hänen kyetä saattamaan kertomuksensa sisältö esille ymmärrettävässä muodossa. Kilpailu lukijoiden ajasta on kovaa. Jotta voimme olla mukana täs sä kilpailussa, suomalaisten lakimiesten tulee äidinkielestään riippumatta kiinnittää huomiota kirjoituksen sisältöön ja kirjallisen ilmaisun selkeyteen. Tarkistan päivittäin omia kirjoituksiani ja huomioni kiinnittyy siihen, että valitettavan usein en onnistu kirjoitustehtävässäni tarpeeksi hyvin. Onneksi voin nykyään vaivattomasti korjata ja kirjoittaa tekstini uudestaan. Ehkä tämäkin kirjoitus olisi vaatinut vielä yhden tarkastuslukukierroksen? Tuomas Lehtinen OTT, dos, Osakas asianajotoimisto Castren & Snellman 16 CALONIAN KUTSU 2015

17 Lahjoita PAREMPI TULEVAISUUS Tule mukaan tekemään tieteestä hyvinvointia Turun yliopiston tutkijat ja asiantuntijat tekevät joka päivä työtä suomalaisten tulevaisuuden eteen. Tuhannet uudet osaajat siirtyvät vuosittain yhteiskunnan palvelukseen jakamaan ja soveltamaan uusinta tietoa - meidän kaikkien parhaaksi. Turun yliopisto tarvitsee nyt ystäviään toimintansa ja yhteisen alueellisen elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tee hyvä päätös Jos yksittäinen lahjoitus on yli euroa, sen voi kohdentaa oikeustieteelliselle koulutusalalle. Tiedustelut dekaani Jukka Mähönen, puh utu.fi/lahjoita lahjoita@utu.fi Rahankeräyslupa POL

18 XIV Tiedekunnan Päivän ohjelma Perjantaina kello 12 alkaen Turun yliopiston oikeus tieteellinen tiedekunta ja sen entisten opiskelijoiden yhdistys Senilex ry järjestävät Calonialla XIV Tiedekunnan Päivän. Ohjelma Kaikille yhteinen seminaari Kriisi, katastrofi ja juristi Calonian luentosali Avaus Professori Ari Saarnilehto (vuoden 1967 opiskelija) Kuulumisia tiedekunnasta dekaani Jukka Mähönen (1984) Kansainvälinen oikeus konflikteissa: ukraina, Syyria ja uudet sodat Professori Outi Korhonen Kahvitauko Lakimies ja katastrofi 4 näkökulmaa Varatuomari Kari Kurki (1965) Johtaja Sirpa Rautio (1982) Varatuomari Mika Lundelin (1994) Mahdollisuus käydä lounaalla opiskelijaruokala Machiavellissä, Assistentinkatu 5 (Educarium) Päivän ohjelma jatkuu vuosikurssien 1965, 1975, 1985, 1995 ja 2005 kurssitapaamisilla ja muiden osalta seminaarilla Ansiomenetyksen korvaaminen KKO 2014:97 Professori Ari Saarnilehto (1967) Seminaari päättyy Senilexin vuosikokous Senilexin järjestämä illallinen tiedekunnan entisille opiskelijoille Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18 Jatkot Kirkkotiellä Ks. Kurssitapaamiset Vuoden 1965 opiskelijoiden kokoonkutsujat Milla Erkkola, , mirerk@utu.fi Vuoden 1975 opiskelijoiden kokoonkutsujat Jarmo Kallinen, , jarmo.kallinen@maistraatti.fi Vuoden 1985 opiskelijoiden kokoonkutsujat Kari Karjalainen, , kari.karjalainen@juridicus.fi Minna Kuusio, , minna.kuusio@pohjola.fi Vuoden 1995 opiskelijoiden kokoonkutsujat Johannes Piha, , johannes.piha@borenius.com Salla Suominen, , salla.suominen@castren.fi Vuoden 2005 opiskelijoiden kokoonkutsujat Matias Pälve, , matias.palve@attendo.fi Hinta on 82,00 sisältää seminaarin, kahvit, lounaan ja illallisen sekä koko päivän ohjelman Ilmoittautuminen mennessä osoitteessa konsta.utu.fi palvelutunnus: päivä Osallistumismaksu maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä verkkopankkitunnuksilla tai luottokortilla 18 CALONIAN KUTSU 2015

19 Calonia Running Challenge CRC goes HCR! Helsingin oikeustieteellinen tiedekunta opiskelijoineen ja alumneineen on haastettu onnistuneesti kisaan. Eli kilpailemme paitsi itseämme ja toisiamme, myös helsinkiläisiä vastaan Vuoden 2015 editiossa CRC Goes HCR, eli kisa järjestetään Helsinki City Runin yhteydessä lauantaina ! Matkana on siten vain puolimaraton 21,1 km. Tapahtuma kokoaa yhteen kolme toisiaan vastaan kilvoittelevaa ryhmää: 1. tiedekunnan nykyiset opiskelijat, 2. tiedekunnan entiset opiskelijat ja 3. tiedekunnan nykyiset ja entiset työntekijät ja jatko-opiskelijat. Mitä enemmän osallistujia kussakin joukkueessa on, sitä parempi tulos. Lähtö tapahtuu Eläintarhan Urheilukentän viereiseltä Vauhtitieltä klo 15:00 alkaen. HUOM: Juoksunumero tulee lunastaa viimeistään lauantaina kello mennessä. Parkkipaikan löytymiseen yms. kannattaa varata aikaa. Ilmoittautuminen maksuineen hoidetaan HCR-järjestäjän järjestelmässä. Valitse järjestelmästä Henkilö kohtainen ilmoittautuminen ja täytä tietosi. Tiedekunnan nykyiset ja entiset työntekijät ja jatko-opiskelijat ilmoittavat seuraksi CRC, nykyiset opiskelijat ilmoittavat seuraksi CRCo, tiedekunnan entiset opiskelijat (alumnit) ilmoittavat seuraksi CRCa, jotta osaamme poimia tulokset mukaan omaan kisaamme oikeaan ryhmään. Jos haluat osallistua jonkin muun seuran nimellä, mutta osallistut myös CRC-kisaan, ilmoita tästä sähköpostitse Tarja Lindenille (tarja. ja kerro samalla, missä ryhmässä osallistut CRC-kisaan. Calonia Running Challenge -kisaan osallistuvat saavat 10% alennuksen kulloisistakin hinnoista koodilla CRC2015. Koodi ilmoitetaan lopuksi maksettaessa osallistumista (alennus näkyy vasta tuolloin). Maksut on porrastettu ilmoittautumisajankohdan mukaan. Ilmoittautumisohje löytyy tiedekunnan nettisivuilta Tietoa bussikuljetuksesta tdk:n tapahtumasivuilta (ks. oheinen pallura) ja CaloniaRunningChallenge -FB sivuilta. HCR-tapahtuman tiedotus CRC-tapahtuman tiedotus (esim. kokoontumiset ennen juoksua ja sen jälkeen) tai facebook CaloniaRunningChallenge CALONIAN KUTSU

20 ALUMNIKOORDINAATTORILTA Turun yliopiston ja oikeustieteellisen tiedekunnan alumnitoiminta on entisten opiskelijoiden ja yliopiston yhteistyötä. REKISTERÖIDY ALUMNIKSI PÄIVITÄ YHTEYSTIETOSI Lisätietoja Turun yliopiston alumnitoiminnasta Lisätietoja oikeustieteellisen tiedekunnan alumitoiminnasta Alumniyhteistyö jatkukoon! Alumnitoiminta on juurruttanut asemansa suomalaisessa yliopistoelämässä. Sana alumni, yliopiston oma kasvatti, tunnetaan, alumnien kanssa tehtävä yhteistyö on osoittanut tarpeellisuutensa ja sen perään osataan kysyä. Nyt ollaan siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Siihen, jossa alumnien mukana olo ja mukaan otto on yliopistossa osa normaalia arkipäivää. Työskentelen nyt toista vuotta Turun yliopiston alumnitoiminnasta vastaavana koordinaattorina. Tehtäviini kuuluu muun muassa auttaa tiedekuntia järjestämään tapahtumia alumneille, vastata mentorointiohjelmasta, tiedottaa alumneille yliopiston tapahtumista ja uutisista sekä ylläpitää alumnirekisteriä. Sen avulla tavoitamme työelämään siirtyneet turunyliopistolaiset ja kauppakorkeakoululaiset. Yhden ihmisen voimavaroin ei tietenkään järjestetä seitsemän tiedekunnan alumnitoimintaa. Meidän vahvuutemme onkin, että eri tiedekunnilla ja jopa joillakin oppiaineilla on omia alumniyhdistyksiään. Niin teilläkin, hyvät oikeustieteilijät: vuonna 2000 perustettu itsenäisesti toimiva Senilex, Suomen ensimmäinen oikeustieteilijöiden alumniyhdistys. Alumniyhdistykset tekevät erittäin tärkeää työtä. Kokemus on osoittanut, että alumnien on helpo sitoutua oman oppiaineensa tai tiedekuntansa alumnitoimintaan, sen jälkeen on luonteva lähteä mukaan myös yliopistotason alumnitoimintaan. Yliopistolle alumnit ovat tärkeä voimavara ja suora linkki työelämään. Alumnit osaavat kertoa, jos opetus ei vastaa nykyajan työelämän tarpeita. He voivat myös auttaa tämän päivän opiskelijoita löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Te, oikeustieteilijät, olettekin upealla tavalla kantaneet tätä vastuuta. Se näkyy muun muassa mentoritoiminnassa, jossa valmistumisvaiheessa oleva opiskelija, aktori, saa tuekseen vähintään viisi vuotta työelämässä kokemuksia ja kontakteja luoneen mentorin. Vuoden kestävän mentorointikauden aikana pari pohtii yhdessä keinoja, miten aktori voi etsiä ja löytää paikkansa työelämästä. Oikeustieteilijöiden alumnitoimintaa kelpaa esitellä muille. Tiedekunnan Päivä on hieno tapahtuma, jonka nostan usein esimerkiksi onnistuneesta alumnitoiminnasta. Se yhdistää luontevalla tavalla kaksi tärkeintä alumnitoiminnan kulmakiveä: se sekä antaa uutta tietoa että luo mahdollisuuden sosiaaliselle kohtaamiselle ja verkostoitumiselle. Ensi vuonna kaikilla alumneilla on mahdollisuus auttaa Turun yliopistoa toimimaan nykyistäkin paremmin. Kaikille rekisteröidyille alumneille lähetettävässä kartoituksessa kysytään paitsi teidän toiveitanne alumnitoiminnalle myös sitä, miten hyvin opetus vastaa työelämän tarpeisiin. Silloin on aika antaa ruusuja, risuja ja hyviä vinkkejä. Kaikki Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat Turun yliopiston alumneja, mutta vain osa on rekisteröitynyt alumniksi eli antanut meille yhteys tietonsa, jotta voimme kertoa yliopiston uutisista, tapahtumisista ja vaikkapa täydennyskoulutuksesta. Jos sinä et vielä ole rekisteröitynyt, voit tehdä sen osoitteessa www. utu.fi/alumniksi. Turun yliopiston alumneille on myös oma ryhmänsä LinkedInissä. Tervetuloa mukaan toimintaan. Oikein hyvää alumnivuotta ja ollaan yhteyksissä! Outi Santavuori Turun yliopiston alumnikoordinaattori Tervetuloa takaisin kotiyliopistollesi! 20 CALONIAN KUTSU 2015