Saimaa Geopark -yhdistyksen perustaminen ja Saimaan Geopark-alueen muodostaminen

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Saimaa Geopark -yhdistyksen perustaminen ja Saimaan Geopark-alueen muodostaminen 115/ /2016 Kh Valmistelija Antti Pätilä Puh Saimaan eteläisellä osalla, ns. Suur-Saimaan altaalla ja siihen liittyvillä vesi alueil la, on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää kulttuuri- ja luonnon his to rial lis ta arvoa. Alue on kiinnostava kansainvälisesti kasvussa olevan luonto- ja nk. geomatkailun kannalta. Saimaa on noussut esiin eri taho jen kautta merkittävänä järvialueena maailmassa, mutta järvialueen ainut laa tuis ta geologista perustaa ja järven syntytarinaa ei ole juurikaan tuotu matkailullisesti esiin. Saimaan potentiaali uniikkina, luonnoltaan mo nipuo li se na, historialtaan ainutlaatuisena alueena on vielä hyödyntämättä täy si pai noi ses ti. Alueen julkisten toimijoiden kuntien, kaupunkien, maakuntien on kiin nitet tä vä yhdessä vielä tehokkaammin huomiota eteläisen Saimaan tu le vaisuu teen yhtenäisenä luonto- ja kulttuurimatkailun alueena. Alueen elin voimai suut ta voi kehittää luomalla Saimaan tarinasta laaja his to rial lis-kult tuu rinen viitekehys Saimaan kestävään matkailulliseen esiintuomiseen ja tuotteis ta mi seen. Tämä tavoite tähtää koko eteläisen Saimaan ja siihen liit tyvien vesialueiden tunnettuuden nostoon sekä kansallisesti että kan sain vä lises ti. Suunnitteilla oleva Saimaa Geopark -aluekokonaisuus tarjoaa toi min ta mallin alueen luontomatkailun edistämiseksi. Saimaa Geopark on yksi Etelä-Kar ja lan ja Etelä-Savon maakuntaliittojen matkailustrategioiden kär kihank keis ta. Myös Suomen kansallisessa matkailustrategiassa Geopark-alu eet tuodaan esiin luontomatkailun avainvahvuuksina. Saimaa Geopark -aluetta on valmisteltu Saimaa geomatkailukohteeksi -pro jek tis sa. Geopark kestävän kehittämisen työkaluna ja kansainvälisyyden li sääjä nä Geopark-verkosto syntyi Keski-Euroopassa vuonna 2000 neljän taantuvan alu een pohtiessa keinoja siihen, kuinka alueiden taloutta saataisiin nousuun. Huomattiin, että alueiden vahvuuksina ovat ainutlaatuinen luonto ja geo lo gia sekä niihin liittyvä historia ja nykykulttuuri. Geoparkilla tarkoitetaan yhtenäistä, selkeärajaista maantieteellistä aluetta, jon ka kohteet ja maisemat ovat kansainvälisesti geologisesti arvokkaita. Geo park-alu een hallinto toteutetaan kokonaisvaltaisesti yhdistämään suoje lun, opetuksen ja kestävän kehityksen arvot. Alueen kulttuurin ja elollisen luon non arvot yhdistyvät geologiseen taustaan ja niitä käytetään yhdessä geo lo gi sen tiedon kanssa lisäämään ymmärrystä planeettamme toi min nas-

2 ta. Saimaa Geopark-aluekokonaisuuden keskeinen ajatus on kehittää aluetta ja sen paikallistaloutta houkuttelemalla Geoparkin alueelle sen geo lo gias ta, luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneita uusia kävijäryhmiä. Saimaa Geo parkin idea on kuvata jääkauden sekä jääkauden jälkeisten, post kla si aa lis ten luonnonilmiöiden vaikutusta järvialueen luontoon, ihmistoimintoihin ja kulttuuriin. Saimaa Geopark kokoaa yhteen Saimaan tarinan. Geoparkiksi voidaan nimetä aluekokonaisuus, jolla on erityistä geologista ar voa ja joka sisältää merkittäviä geologisia maisemia, nähtävyyksiä ja käyn ti koh tei ta. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, his to rial lises ti tai kulttuurisesti tärkeitä ja omaleimaisia kohteita. Eteläisen Saimaan luon to- ja kulttuurialue käsittää juuri nämä kriteerit. Geopark lisää koti- ja ulkomaisten matkailijoiden saapumista alueelle ja kehit tää alueen omaan tarinaan liittyviä laadukkaita palveluja ja tuotteita. Alueen yrittäjät voivat hakeutua mukaan Geopark-toimintaan, jossa he saa vat erityisen laatukoulutuksen. Sen jälkeen yrittäjät saavat tuotteilleen Geopark-lo gon, joka kertoo laadukkaasta paikallistuotteesta eri puolille maa ilmaa. Geopark linkittää yrittäjät mukaan kansainväliseen Geopark-toimintaan, jon ka kautta uudet ideat ja kansainvälinen yhteistyö vahvistuu. Maailmalla on yli 100 Geopark-aluekokonaisuutta ja Euroopassakin lähes 70. Suo men tois tai sek si ainoa Geopark on Ranualla Pohjois-Suomessa. Geopark-alueet lisäävät tutkitusti myös alueen asukkaiden kotiseudun tunte mus ta ja arvostusta, kun oman asuinympäristön geosisältöjä ja luonnonja kulttuurihistoriaa tuodaan esille monipuolisesti. Geopark luo ope tus si sältö jä myös kouluopetukseen. Geopark itsessään ei ole suojelu- tai kieltoalue. Geopark on alueen mat kailun ja luontokohteiden sekä historiallisen kehityksen esittämiseen täh tää vä työkalu. Geopark ei myöskään ole hanke, vaan laaja pro ses sin omai nen toimintamalli, jolla lisätään aluekokonaisuuden elinvoimaisuutta ja tun nettuut ta määrätyissä, kehittyvissä kansainvälisissä verkostoissa ja koh de ryhmis sä. Mat kai lul li sen vetovoiman näkökulmasta Geopark-alueet ovat rinnas tet ta vis sa kansallispuistoihin ja UNESCOn maa il man pe rin tö koh tei siin. UNESCO-statuksen hakeminen Saimaan Geoparkille Kansainvälinen Geopark-verkosto (Global Geoparks Network GGN) on osa YK:n alaisen UNESCOn toimintaa, kuten maailmanperintökohteet. Ku kin Geoparkiksi haluava alue hakee Geopark-jäsenyyttä UNESCOlta. Ha kupro ses si kestää noin puolestatoista kahteen vuoteen. Hakuasiakirjat ovat luettavissa UNESCOn www-sivuilla. Asiakirjoissa on mää ri te ly tarkasti Global Geopark -alueen kriteerit, joita on syytä nou dat taa hakuprosessissa. Yksi keskeinen kriteeri on, että hakeva Geopark on ol lut käytännössä toiminnassa vähintään yhden vuoden. Statuksen saatuaan alue saa käyttää UNESCOn tunnuksia ja UNESCO

3 Glo bal Geopark -nimeä. Eteläisen Saimaan alue olisi Saimaa UNESCO Glo bal Geopark. Geopark on luonteeltaan pysyvää toimintaa ei määräaikainen hanke. Toimin nan taso arvioidaan neljän vuoden välein korkean laatutason yl lä pi tä misek si. UNESCOn ja kansainvälisen Geopark-verkoston asiantuntijat, toi mijat, verkostot ja ideat ovat kaikkien Geoparkien käytössä ja tietoja vaih detaan aktiivisesti erilaisissa tapaamisissa ja kokouksissa. Geoparkin jä senmak su UNESCOlle on noin euroa vuodessa. Saimaan Geopark-alueen perustaminen Saimaan Geopark muodostetaan perustamalla Saimaan Geopark -yh dis tys Yhdistyksen perustavat jäsenet ovat Geopark-alueen kau pun git ja kunnat: Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Juva, Puumala, Ruo ko lah ti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari. Geopark-alue on esitetty kartalla. Saimaa Geoparkin toiminta alkaa virallisesti ja vuoden aikana hae taan lisärahoitusta hankkeen käytännön toteutuksille, suunnitellaan Geo park-tee ma reit te jä sekä rakennetaan konkreettisia geokohteita, opaskyl ti tyk siä, organisaatiota ja muita Geopark-statuksen saamiseksi mää ri telty jä asioita jälkeen Saimaan Geoparkista voidaan käyttää kansainvälistä nimi tys tä Aspiring Saimaa Geopark. Saimaa Geopark -yhdistys tulee hakemaan UNESCOn Global Geopark -sta tus ta vuoden 2017 aikana. Hakuprosessi on kaksivaiheinen: Toukokuussa 2017 laaditaan luonnos jäsenhakemuksesta ja ilmoitetaan aiko mus hakea jäsenyyttä. Haun ensimmäiseen vaiheeseen liittyen laa di taan UNESCOn ohjeiden mukainen itsearviointi. Sen tekeminen edellyttää ko ko aluekokonaisuuden toimintojen syvällistä tarkastelua paitsi geo koh tei den, georeitistön ja opastuskokonaisuuksien myös kuntatasolle ulot tu van Geoparkkiin liittyvien opetustoiminnan, paikallisyhteisön identiteetin ke hit tymi sen ja matkailuelinkeinon huolellista tarkastelua. Hakemukset osoitetaan kansalliselle Geopark-toimikunnalle, joka antaa niis tä lausunnon ja välittää aiehakemuksen kansainväliselle UNESCOn Geo park-sih tee ris töl le. Varsinainen UNESCOn Geopark-statuksen saamiseen tähtäävä hakemus jä te tään marraskuussa 2017 kansalliselle Geopark-toimikunnalle, joka välit tää sen edelleen UNESCO:lle. Tämän jälkeen on odotettavissa, että UNESCOn määräämät arvioitsijat tar kas ta vat Saimaa Geopark-aluekokonaisuuden geologiset näkökulmat, jon ka jälkeen arviointi keskittyy alueen muuhun matkailulliseen, alue ta loudel li seen ja toiminnalliseen tarkasteluun. Arviointi tehdään vuonna 2018 alu eel la ja kestää useampia päiviä sisältäen konkreettisia kohdevierailuja, opas tuk sen arviointia ja muuta tarkastustoimintaa. Erityistä huomiota ar-

4 vioin nis sa kiinnitetään alueen toimijoiden (kuntien) henkiseen ja ta lou del liseen sitoutumiseen kokoisvaltaiseen ja pitkäntähtäimen toimivuuteen alueen hyväksi. UNESCO Global Geopark -status voidaan myöntää Saimaa Geoparkille syk syl lä Saimaa Geoparkin suunnittelu alkanut vuonna 2011, jatkuu vuoden 2016 lop puun Saimaa Geoparkin suunnittelu alkoi vuonna Vuosille Etelä-Kar ja lan ja Etelä-Savon maakuntaliitot sekä eteläisen Saimaan kau pungit ja kunnat Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Juva, Puumala, Ruokolahti, Sa vi tai pa le, Sulkava ja Taipalsaari ovat myöntäneet euron ra hoituk sen Etelä-Saimaan luontomatkailun kehittämiseen Geopark-alueen suun nit te lun kautta. Valmisteluhankkeen osatoteuttajana on Geologinen tutkimuskeskus GTK, jo ka vastaa alueen geologisten, luontomatkailuun sopivien resurssien kartoit ta mi ses ta ja määrittelystä. Hanketta hallinnoi Imatran Seudun Ke hi tysyh tiö Oy. Hankkeen tuloksena eteläisen Saimaan alueelta on määritelty 111 hyvää geo lo gis ta matkakohdetta, jotka geologisen sisältönsä puolesta sopivat mat kai lu käyt töön. Jokaisen kunnan alueelta otetaan mukaan Saimaa Geoparkiin kunnan ja asian tun ti joi den määrittämät käyntikohteet, jotka kertovat parhaiten Saimaan luonnonhistoriasta ja siihen liittyvästä kulttuurista. Kullakin Geo parkkiin kuuluviin kohteisiin tulee UNESCOn asettamien kriteerien mukaan liittyä jonkin asteinen suojelumerkintä (muinaisjäännös-merkintä, luon nonsuo je lu alue tai muu vastaava) joko suunnittelukaavoissa (maakunta- tai yleis kaa va) tai muuten. Saimaan geokohteiden luettelointi ja suo je lu merkin tö jen tarkastelu on toteutettu GTK:n ja Etelä-Karjalan maakuntaliiton toimes ta. Saimaa Geopark -yhdistyksen perustaminen vuoden 2017 alusta lähtien Kuten edellä on kuvattu, niin eteläisen Saimaan alueelle tulee perustaa Geo park-yh dis tys kansainväliseen Geopark-verkostoon liittymistä ja Geopark-sta tuk sen saamista varten. Yhdistyksen perustamisen ja toiminnan pe ri aat teet on käsitelty valmisteluhankkeen ohjausryhmässä. Yhdistys toimii vi ral li se na alueellisena Geopark-toimijana ja on jäseniensä edunvalvoja Geo park-ver kos tos sa. Saimaa Geopark -yhdistyksen toimintamalli on kuvattu yksityiskohtaisesti oheis ma te ri aa lis sa. Saimaa Geopark-yhdistyksen säännöt ja pe rus ta miskir ja laa di taan valmisteluhankkeessa vuoden 2016 aikana. Val mis te lu hankkeen oh jaus ryh mä vastaa sääntöjen valmistelusta. Geopark-yhdistyksen ja alueen päätoimipaikaksi (yhdistyksen kotipaikaksi) mää ri tel lään Imatran kaupunki (valmisteluhankkeen ohjausryhmän kokous

5 , Mikkeli). UNESCO-kriteerien mukaan toimipisteessä tulee työsken te le mään oma henkilökuntansa (2 3 htv), joka hallinnollisesti liittyy Imat ran kaupungin henkilökunnaksi. Toiminta tähtää Geopark-alueen suun nit te luun ja toteutukseen, jossa: - luodaan tarvittavat Saimaa Geopark-aineistot, - tuodaan Geopark-sisällöt paikallisen tason yritys- ja ke hit tä mis toimin taan, - tuetaan yritystoimintaa koulutuksin, - integroidaan maakunnalliset virkistysalueorganisaatiot (Ete lä-kar jalan säätiö ja Etelä-Savon yhdistys) osaksi Saimaan Geopark -toimin ta mal lia, - haetaan alueelle kansallisia ja kansainvälisiä rahoituksia eri lai siin ke hit tä mis hank kei siin ja - toimitaan alueen yhteistyöelimenä kansainväliseen toi min taan ja tut ki mus yh tei söi hin. Yhdistyksen vuosittaiset jäsenmaksut, alkaen vuodesta 2017, on val mis telu hank kees sa määritelty seuraavasti seuraavan viiden vuoden suun nit te lujak sol le: - kaupungit Imatra, Lappeenranta ja Mikkeli, euroa - kunnat Juva, Puumala, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Tai palsaa ri, euroa. Saimaan Geopark -yhdistyksen rahoitussuunnitelma vuosille on esitetty oheismateriaalissa. Yhdistyksen vuosittainen maksuaikataulu mää ri tel lään samalla, kun yh distyk sen säännöt kirjoitetaan. Yhdistyksen joh to kun nan muodostavat ky seisten yh dek sän kuntaorganisaation edustajat, joilla on yh te näi nen puhe- ja ää ni oi keus johtokunnassa ja vuosikokouksessa (1 ääni per jäsen). Lisäksi joh to kun taan voidaan kutsuttuina ottaa mukaan maa kun ta liit to jen edus ta jat se kä GTK:n edustaja. Kuntien yhteinen rahoitusosuus vuosittain on euroa, jonka lisäksi yh dis tyk sen liitännäisjäseneksi voidaan hyväksyä, vuosikokouksen määrää mää jäsenmaksua vastaan, ns. Geopark-kummi- tai Geo park-yri tys jä seniä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että yhdistyksen liikevaihto olisi noin euroa. Jäsenmaksulla katetaan Geoparkin toiminnan palkka- ja muita kuluja. Yhdis tyk sen pääomaa voidaan käyttää myös Geoparkiin liittyvien ke hit tä mishank kei den omarahoitusosuutena. Esitetty jäsenmaksuosuus huomioidaan vuo sit tain kuntien talousarviosuunnittelussa. Saimaa Geopark ry on suunniteltu perustettavaksi loppuvuoden 2016 ai kana niin, että rekisteröity yhdistys aloittaa toimintansa Kj Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Ruokolahden kunta - liittyy ylläesitetyllä tavalla perustettavaan Sai maa Geopark -yh dis tykseen - varautuu esitettyyn euron jäsenmaksuosuuteen vuosittain talous ar vios saan

6 - hyväksyy esitetyt periaatteet Sai maa Geopark -aluekokonaisuuden muo dos ta mi ses ta. Kh Kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittää kunnanvaltuustolle, että Ruo kolah den kunta - liittyy ylläesitetyllä tavalla perustettavaan Saimaa Geopark -yh dis tykseen, jos kaikki muutkin yhdistyksen jäseniksi suunnitellut kunnat suh tau tu vat yhdistyksen perustamiseen myönteisesti ja sitoutuvat esitettyyn rahoitukseen - varautuu esitettyyn euron jäsenmaksuosuuteen vuosittain talous ar vios saan - hyväksyy esitetyt periaatteet Sai maa Geopark -aluekokonaisuuden muo dos ta mi ses ta. Kv Kunnanvaltuustolle jaetaan esityslistan mukana Saimaa Geoparkin pe rusta mis ta koskevaa aineistoa. Kh Kunnanhallitus esittää kunnnanvaltuustolle, että Ruokolahden kunta - liittyy yllä esitetyllä tavalla perustettavaan Saimaan Geopark -yh distyk seen, jos kaikki muutkin yhdistyksen jäseniksi suunnitellut kunnat suh tau tu vat yhdistyksen perustamiseen myöneisesti ja sitoutuvat esitet tyyn rahoitukseen - varautuu esitettyyn euron jäsenmaksuosuuteen vuosittain talous ar vios saan - hyväksyy esitetyt periaatteet Saimaan Geopark -aluekokonaisuuden muo dos ta mi ses ta. Kv Merkittiin, että puheenvuoroja käyttivät valtuutetut Timo Kärki, Matti Jaa tinen, Harri Ahonen ja Niina Sikiö. Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallituksen esitys hyväksyttiin kun nan valtuus ton päätökseksi.