Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geopark -alueen muodostaminen

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geopark -alueen muodostaminen 130/ /2016 Kh Valmistelija: Jari Willman, kunnanjohtaja p Selvityksen laatijat: Topiantti Äikäs, kaupunkikehitysjohtaja, p Minna Kähtävä-Marttinen, projektipäällikkö, p Saimaa Geopark -yhdistyksen perustaminen ja Saimaan Geo park-alueen muodostaminen Saimaan eteläisellä osalla, ns. Suur-Saimaan altaalla ja siihen liittyvillä vesi alueil la, on merkittävää kulttuuri- ja luonnonhistoriallista arvoa. Alue on kiin nos ta va sekä kansallisesti että kansainvälisesti matkailun kannalta. Saimaa on noussut esiin eri tahojen kautta merkittävänä järvialueena maa ilmas sa. Saimaan ainutlaatuista geologista perustaa ja järven syntytarinaa ei ole juurikaan tuotu matkailullisesti esiin. Saimaan potentiaali uniikkina, luon nol taan monipuolisena, historialtaan ai-nutlaatuisena alueena on vielä hyö dyn tä mät tä täysipainoisesti. Alueen julkisten toimijoiden kuntien, kaupunkien, maakuntien on kiin nitet tä vä yhdessä vielä tehokkaammin huomiota eteläisen Saimaan tu le vaisuu teen. Alueen elinvoimaisuutta voi kehittää luomalla Saimaan tarinasta laa ja historiallis-kulttuurinen viitekehys Saimaan kestävään matkailulliseen esiin tuomiseen ja tuotteistamiseen. Tämä tähtää koko eteläisen Saimaan ja siihen liittyvien vesialueiden tunnettuuden nostoon sekä kansallisesti et tä kansainvälisesti. Suunnitteilla oleva Saimaa Geopark -aluekokonaisuus tarjoaa toi min ta mallin alueen luontomatkailun edistämiseksi. Saimaa Geopark on yksi Etelä-Kar ja lan ja Etelä-Savon maakuntaliittojen matkailustrategioiden kär kihank keis ta. Myös Suomen kansallisessa matkailustrategiassa Geopark-alu eet tuodaan esiin luontomatkailun avainvahvuuksina. Geopark kestävän kehittämisen työkaluna ja kansainvälisyyden li sääjä nä Geopark-aluekokonaisuuden keskeinen ajatus on kehittää aluetta ja sen pai kal lis ta lout ta houkuttelemalla Geoparkin alueelle sen geologiasta, luonnos ta ja kulttuurista kiinnostuneita uusia kävijäryhmiä. Geopark lisää kotija ulkomaisten matkailijoiden saapumista alueelle ja kehittää alueen omaan tarinaan liittyviä laadukkaita palveluja ja tuotteita. Alueen yrittäjät voi vat hakeutua mukaan Geopark-toimintaan, jossa he saavat erityisen laa tu koulu tuk sen. Sen jälkeen yrittäjät saavat tuotteilleen Geopark-logon, jo ka kertoo laadukkaasta paikallistuotteesta eri puolilla maailmaa.

2 Geopark linkittää yrittäjät mukaan kansainväliseen Geopark-toimintaan, jon ka kautta uudet ideat ja kansainvälinen yhteistyö vahvistuu. Maailmalla on yli 100 Geopark-aluekokonaisuutta ja Eurooppassakin lähes 70. Suomen toistaiseksi ainoa Geopark on Ranualla Pohjois-Suomessa. Geopark-alueet lisäävät tutkitusti myös myös alueen asukkaiden ko ti seudun tuntemusta ja arvostusta, kun oman asuinympäristön geosisältöjä ja luon non- ja kulttuurihistoriaa tuodaan esille monipuolisesti. Geopark luo ope tus si säl tö jä myös kouluopetukseen. Geopark itsessään ei ole suojelu- tai kieltoalue. Geopark on alueen mat kailun ja luontokohteiden sekä historiallisen kehityksen esittämiseen täh tää vä työkalu. Geopark ei myöskään ole hanke, vaan laaja pro ses sin omai nen toimintamalli, jolla lisätään aluekokonaisuuden elinvoimaisuutta ja tun nettuut ta määrätyissä, kehittyvissä kansainvälisissä verkostoissa ja koh de ryhmis sä. Geopark-verkosto syntyi Keski-Euroopassa vuonna 2000 neljän taantuvan alu een pohtiessa keinoja siihen, kuinka alueiden taloutta saataisiin nousuun. Huomattiin, että alueiden vahvuuksina ovat ainutlaatuinen luonto ja geo lo gia sekä niihin liittyvä historia ja nykykulttuuri. Geoparkiksi voidaan nimetä aluekokonaisuus, jolla on erityistä geologista ar voa ja joka sisältää merkittäviä geologisia maisemia, nähtävyyksiä ja käyn ti koh tei ta. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, his to rial lises ti tai kulttuurisesti tärkeitä ja omaleimaisia kohteita. Eteläisen Saimaan luon to- ja kulttuurialue käsittää juuri nämä kriteerit. Nykyisin Euroopan Geopark-verkostoon kuuluu lähes 70 Geoparkia ympäri Eu roop paa ja maailmanlaajuiseen verkostoon yli sata Geoparkia eri puo lil la maailmaa. Matkailullisen vetovoiman näkökulmasta Geopark-alueet ovat rin nas tet ta vis sa kansallispuistoihin ja UNESCOn maa il man pe rin tö koh teisiin, vaikka Geopark ei ole suoranainen suojelualue sanan tiukimman määri tel män mukaan. Saimaan Geopark-alueen perustaminen Saimaan Geopark muodostetaan perustamalla Saimaan Geopark -yh dis tys Yhdistyksen perustavat jäsenet ovat Geopark-alueen kau pun git ja kunnat: Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Juva, Puumala, Ruo ko lah ti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari. Geopark-alue on esitetty liitteessä 1. Saimaa Geoparkin toiminta alkaa virallisesti ja vuoden aikana hae taan ulkoista rahoitusta hankkeen käytännön toteutuksille, suun ni tellaan Geopark-teemareittejä sekä rakennetaan konkreettisia geokohteita, opas kyl tyk siä, organisaatiota ja muita Geopark-statuksen saamiseksi määri tel ty jä asioita. UNESCO-statuksen hakeminen Saimaan Geoparkille Geopark-verkosto (European Geoparks Network EGN) on osa YK:n alaisen UNESCOn toimintaa, kuten maailmanperintökohteet. Kukin Geo par kik-

3 si haluava alue hakee Geopark-jäsenyyttä UNESCOlta. Hakuprosessi kestää noin puolestatoista kahteen vuoteen. Statuksen saatuaan alue saa käyttää UNESCOn tunnuksia ja UNESCO Glo bal Geopark -nimeä. Eteläisen Saimaan osalta olisi Saimaa UNESCO Glo bal Geopark. Geopark on pysyvää toimintaa, jonka taso arvioidaan neljän vuoden välein kor kean laatutason ylläpitämiseksi. UNESCOn ja kansainvälisen Geopark-ver kos ton asiantuntijat, toimijat, verkostot ja ideat ovat kaikkien Geopar ki en käytössä ja tietoja vaihdetaan aktiivisesti erilaisissa tapaamisissa ja kokouksissa. Geoparkin jäsenmaksu UNESCOlle on noin 1000 vuodes sa. Saimaa Geopark -yhdistys tulee hakemaan UNESCOn Global Geopark -sta tus ta. Hakuprosessi on kaksivaiheinen: Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan luonnos jäsenhakemuksesta ja il moite taan aikomus hakea jäsenyyttä. Hakemukset osoitetaan kansalliselle Geo park-toi mi kun nal le, joka antaa niistä lausunnon ja välittää aie ha ke muksen kansainväliselle UNESCOn Geopark-sihteeristölle. Toisessa vaiheessa varsinainen UNESCOn Geopark-statuksen saamiseen täh tää vä hakemus jätetään loka-marraskuussa kansalliselle Geo park-toimi kun nal le, joka välittää sen edelleen UNESCO:lle. Tämän jälkeen on odotettavissa, että UNESCOn määräämät arvioitsijat tar kas ta vat Saimaa Geopark-aluekokonaisuuden geologiset näkökulmat, jon ka jälkeen arviointi keskittyy alueen muuhun matkailulliseen, alue ta loudel li seen ja toiminnalliseen tarkasteluun. Arviointi tehdään alueella ja kestää useampia päiviä sisältäen konkreettisia kohdevierailuja, opastuksen arvioin tia ja muuta tarkastustoimintaa. Erityistä huomiota arvioinnissa kiin nite tään alueen toimijoiden (kuntien) henkiseen ja taloudelliseen si tou tu miseen kokoisvaltaiseen ja pitkäntähtäimen toimivuuteen alueen hyväksi. Saimaa Geoparkin suunnittelu alkanut vuonna 2011, jatkuu vuoden 2016 loppuun Saimaa Geoparkin suunnittelu alkoi vuonna Vuosille Etelä-Kar ja lan ja Etelä-Savon maakuntaliitot sekä eteläisen Saimaan kau pungit ja kunnat Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Juva, Puumala, Ruokolahti, Sa vi tai pa le, Sulkava ja Taipalsaari ovat myöntäneet euron ra hoituk sen Etelä-Saimaan luontomatkailun kehittämiseen Geopark-alueen suun nit te lun kautta. Valmisteluhankkeen osatoteuttajana on Geologinen tutkimuskeskus GTK, jo ka vastaa alueen geologisten, luontomatkailuun sopivien resurssien kartoit ta mi ses ta ja määrittelystä. Hanketta hallinnoi Imatran Seudun Ke hi tysyh tiö Oy. Hankkeen tuloksena eteläisen Saimaan alueelta on määritelty 111 hyvää geo lo gis ta matkakohdetta, jotka geologisen sisältönsä puolesta sopivat mat kai lu käyt töön.

4 Jokaisen kunnan alueelta otetaan mukaan suunnitteilla olevaan Saimaa UNES-CO Global Geoparkiin kunnan ja asiantuntijoiden määrittämät käynti koh teet, jotka kertovat parhaiten Saimaan luonnonhistoriasta ja siihen liitty väs tä kulttuurista. Hanke valmistelee myös jäsenhakemuksen tekemisen UNES COl le loppuvuodesta Kullakin Geoparkkiin kuuluviin kohteisiin tu lee UNESCOn asettamien kriteerien mukaan liittyä jonkin asteinen suo jelu mer kin tä (muinaisjäännösmerkintä, luonnonsuojelualue tai muu vas taava) joko suunnittelukaavoissa (maakunta- tai yleiskaava) tai muuten. Saimaa Geopark -yhdistyksen perustaminen vuoden 2017 alusta lähtien Kuten edellä on kuvattu, niin eteläisen Saimaan alueelle tulee perustaa Geo park-yh dis tys kansainväliseen Geopark-verkostoon liittymistä ja Geopark-sta tuk sen saamista varten. Yhdistys toimii virallisena alueellisena Geo park-toi mi ja na ja on jäseniensä edunvalvoja Geopark-verkostossa. Saimaa Geopark -yhdistyksen toimintamalli on kuvattu yksityiskohtaisesti liit tees sä 2. Saimaa Geopark-yhdistyksen säännöt ja perustamiskirja laa ditaan valmisteluhankkeessa vuoden 2016 aikana. Valmisteluhankkeen ohjaus ryh mä vastaa sääntöjen valmistelusta. Geopark-yhdistyksen ja alueen päätoimipaikaksi (yhdistyksen kotipaikaksi) mää ri tel lään Imatran kaupunki (valmisteluhankkeen ohjausryhmän kokous , Mikkeli). UNESCO-kriteerien mukaan toimipisteessä tulee työsken te le mään oma henkilökunta (2 3 htv), joka hallinnollisesti liittyy Imatran kau pun gin henkilökunnaksi. Toiminta tähtää Geopark-alueen suun nit te luun ja toteutukseen, jossa: luodaan tarvittavat Saimaa Geopark-aineistot, tuodaan Geopark-sisällöt paikallisen tason yritys- ja ke hit tä mis toi mintaan, tuetaan yritystoimintaa koulutuksin, integroidaan maakunnalliset virkistysalueorganisaatiot (Ete lä-kar jalan säätiö ja Etelä-Savon yhdistys) osaksi Saimaan Geopark -toi minta mal lia, haetaan alueelle kansallisia ja kansainvälisiä rahoituksia erilaisiin kehit tä mis hank kei siin ja toimitaan alueen yhteistyöelimenä kansainväliseen toimintaan ja tutki mus yh tei söi hin. Yhdistyksen vuosittaiset jäsenmaksut, alkaen vuodesta 2017, on val mis telu hank kees sa määritelty seuraavasti seuraavan viiden vuoden suun nit te lujak sol le: kaupungit Imatra, Lappeenranta ja Mikkeli: kunnat Juva, Puumala, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Tai palsaa ri: Saimaan Geopark -yhdistyksen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma vuo sil le on esitetty liitteessä 3. Yhdistyksen vuosittainen maksu ai ka tau lu määritellään samalla, kun yhdistyksen säännöt kirjoitetaan.

5 Kuntien yhteinen rahoitusosuus vuosittain on euroa, jonka lisäksi yh dis tyk sen liitännäisjäseneksi voidaan hyväksyä, vuosikokouksen määrää mää jäsenmaksua vastaan, ns. Geopark-kummi- tai Geo park-yri tys jä seniä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että yhdistyksen vuotuinen kus tannus ar vio olisi noin euroa. Jäsenmaksulla katetaan Geoparkin toiminnan palkka- ja muita kuluja. Yhdis tyk sen pääomaa voidaan käyttää myös Geoparkiin liittyvien ke hit tä mishank kei den omarahoitusosuutena. Esitetty jäsenmaksuosuus huomioidaan vuo sit tain kuntien talousarviosuunnittelussa. Saimaa Geopark ry on suunniteltu perustettavaksi loppuvuoden 2016 ai kana niin, että rekisteröity yhdistys aloittaa toimintansa Vuonna 2017 Geopark olisi jo toiminnassa ja alueen jäsenhakemus vireillä UNES- CO:s sa. Lisäksi on vuosittain talousarviovalmistelussa otettava huomioon toiminnan vaa ti mat muut kustannukset, kuten opasteiden sijoittaminen (ensimmäinen vuo si), kohteiden merkitseminen ja markkinointi. Tarkemmat suojelulliset ky sy myk set varmistuvat vasta UNESCOn arvioitsijoiden käynnin jälkeen. Kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs on esitellyt hanketta kun nan val tuustol le Liitteet Kj Liite 1: Geopark-alue Liite 2: Saimaa Geopark-toimintamalli Liite 3: Saimaa Geopark kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kunnanhallitus päättää ja ehdottaa edelleen kunnanvaltuustolle pää tet täväk si, että Taipalsaaren kunta liittyy yllä esitetyllä tavalla perustettavaan Sai maa Geopark -yhdistykseen, varautuu esitettyyn jäsenmaksuosuuteen vuo sit tain talousarviossaan ja hyväksyy esitetyt periaatteet Saimaa Geopark -aluekokonaisuuden muodostamisesta. Taipalsaaren kunta nimeää edus ta jan sa aloittavaan Saimaa Geopark -yhdistyksen hal li tuk seen vuoden 2016 loppuun mennessä. Kh Hyväksyttiin.