180 Sepänkylä. Asemakaavan muutos korttelissa 401 sekä siihen rajautuva tiealue. Kaavoitusosasto 1: Kaavaluonnos Kaavaehdotus 7.4.

Transkriptio

1 180 Sepänkylä Asemakaavan muutos korttelissa 401 sekä siihen rajautuva tiealue Kaavoitusosasto 1:2 000 Kaavaluonnos Kaavaehdotus Hyväksytty kunnanvaltuustossa._.201_

2 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan perustiedot ja nimi Suunnittelualueen sijainti Kaavan tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Taustaselvitykset ja lähdemateriaali TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteutus Asemakaavan oikeusvaikutukset LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osalliset Asemakaavan tavoitteet Alustavat vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttamisen seuranta

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Mustasaari. Kunnanosa: 180, Smedsby. Kiinteistöt: Asemakaava koskee kiinteistöjä RN:o 2:586, RN:o 2:585, RN:o 2:352, RN:o 2:353, RN:o 2:356, RN:o 2:439 ja RN:o 878:0:1. Kaavan nimi: Asemakaavan muutos korttelissa 401. Kaavan mittakaava: 1: Kaavatunnus: / Suunnittelualueen sijainti Asemakaava-alue muodostuu korttelista 401 ja siihen rajautuvista tiealueista. Kortteli rajautuu Mustasaarentiehen, Niittylähteentiehen, Antintiehen ja Heikintiehen. Kaava-alueen sijainti ja rajaus käyvät ilmi kansilehden kuvasta. 1.3 Kaavan tarkoitus Asunto Oy Sepänkylän Pankkitalo on hakenut asemakaavan muutosta kiinteistöllä RN:o 2:586, joka muodostaa osan korttelin 401 tontista 2. Kaavanmuutoksen tavoitteena on selvittää edellytykset rakennusoikeuden ja kerrosluvun korottamiseen kiinteistöllä RN:o 2:586. Samalla tehdään kaavateknisiä tarkistuksia korttelialueen muihin osiin. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu asemakaavakartasta ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 1 - Havainnekuva Liite 2 - Seurantalomake Liite Taustaselvitykset ja lähdemateriaali - Kartat sähkö-, vesi- ja viemärijohdoista - Exposure of the general public to radiofrequency electromagnetic fields (a joint statement from the Nordic radiation safety authorities, 2009) - Mastot maisemassa, ympäristöministeriö

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti selvittää edellytykset asemakaavan muuttamiseen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheessa Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville. _._.2016 _._.2016 Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä. _._.2016 _ Yhdyskuntarakentamisen lautakunta yhtyi asemakaavaehdotukseen. _._.2016._.2016 _ Kunnanhallitus yhtyi asemakaavaehdotukseen. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavaehdotuksen. 2.2 Asemakaava Asemakaava käsittää Sepänkylän korttelin 401. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 0,6 hehtaaria. Nykyisessä asemakaavassa liikerakennuksille varattu AL-korttelialue jaetaan kahdeksi erilliseksi tontiksi. Sille osalle, jota kaavanmuutos koskee, osoitetaan merkintä AK, asuinkerrostalojen korttelialue. Muilta osin säilytetään merkintä AL, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Korttelialueella, jonka merkintänä oli aiemmassa asemakaavassa YT (kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialue), merkinnäksi on muutettu alueen käyttötarkoituksen perusteella EMT, mastoalue. Korttelialueelle on sallittua rakentaa toimintaa palvelevia huoltorakennuksia. Kaavakarttaa on täydennetty olemassa olevalla johtoverkolla. 2.3 Asemakaavan toteutus Alue on rakennettu, ja olemassa olevan rakennuskannan muutokset ja laajennukset tehdään yksityisesti. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti: 3

5 Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaavaalueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kortteli 401 sijaitsee Sepänkylän keskustan tuntumassa Mustasaarentien ja Niittylähteentien risteyksessä noin 500 metrin päässä Sepänkylän ydinkeskustasta. Lähistöllä sijaitsee kulttuuritalo, koulukeskus, huoltoasema ja Pohjanmaan Munakeskuskunnan entinen teollisuus-/varastorakennus sekä rivi- ja omakotitalovaltaista asutusta. Kuva 1. Näkymä kaava-alueelle. Luonnonympäristö Alue sijaitsee rakennetussa ympäristössä. Kaava-alueella ei ole luonnontilaisia alueita. Alueella ei ole pohjavesialueita. 4

6 Rakennettu ympäristö Kortteli 401 on kokonaan rakennettu. Lähimpänä Mustasaarentien ja Niittylähteentien risteystä on yksikerroksinen liike-/toimistorakennus, jossa on moottoripyöräkerhon toimitilat. Vieressä on kaksikerroksinen liike-/asuinrakennus. Rakennuksessa toimii kampaamo, mutta muilta osin rakennus on tällä hetkellä asuinkäytössä. Korttelissa on myös tietoliikennemasto ja sen huoltorakennus. Huoltorakennus on alkujaan rakennettu puhelinkeskukseksi. Alueella ei tiettävästi ole muinaisjäännöksiä tai muinaismuistoja. Palvelut Sepänkylän kuntakeskuksessa on laaja palvelutarjonta. Liikenne Kaava-alue sijaitsee entisen valtatien 8 eli nykyisen Mustasaarentien varrella. Korttelialue rajautuu myös Niittylähteentiehen, Antintiehen ja Heikintiehen. Heikintien ja Mustasaarentien välissä on varaus kevyen liikenteen väylälle, joka ei kuitenkaan ulotu Mustasaarentielle saakka. Mustasaarentiellä ja Niittylähteentiellä on kevyen liikenteen väylä. Tekniset palvelut Rakennus, jota kaavanmuutos koskee, on liitetty kaukolämpöverkkoon. Alueelle on rakennettu kunnallistekniikka. Kuva 2. Vesi- ja viemärijohtoverkko. 5

7 Kuva 3. Anvian kaapelivedot kaava-alueella. Erityistoiminta Kaava-alueella on 60 metriä korkea tietoliikennemasto. Anvian omistama masto on operaattorien yhteiskäytössä eli mastossa on mastotilaa eri matkapuhelinoperaattoreille. Radio-, televisio- ja puhelinmastot lähettävät radioaaltoja, joiden taajuus on 10 MHz 2,5 GHz. Radiotaajuisille kentille (radio- ja mikroaallot) annetaan viitearvo, joka ilmaisee kentän suurimman suositellun signaalivoimakkuuden, ja arvo sisältää suuren turvamarginaalin tunnettuihin terveysvaikutuksiin. Signaalivoimakkuus ei saa ylittyä yleisillä paikoilla. EU-maista suurin osa soveltaa samoja, EU:n suosittamia viitearvoja, jotka perustuvat kansainvälisen säteilysuojelukomission (ICNIRP) linjauksiin. Viitearvojen yksikkönä on watti neliömetriä kohti (W/m²). Kuva 4. Radioaallot lähtevät maston antennista vaakasuoraan eteenpäin viuhkamaiseen keilaan, joka on pystysuunnassa kapea (10º) ja vaakasuunnassa leveä (90º). 6

8 Radioaaltojen voimakkuus heikkenee nopeasti, kun etäisyys lähettimeen kasvaa. Tästä syystä voimakkaiden tv- ja radiolähetinten radioaallot ovat heikkoja osuessaan maahan tai paikkoihin, joissa ihmiset oleskelevat. Voimakkaat lähettimet sijoitetaan aina korkeisiin mastoihin, joten altistuminen on vähäistä radioaaltojen osuessa maahan. Lähettimen tehon lisäksi altistumiseen vaikuttavat etäisyys antenniin, antennin suuntaus sekä vaimentavat ja heijastavat esineet. Taulukossa vertaillaan eri lähteiden signaalivoimakkuuksia. Lähde Signaalivoimakkuus Langaton puhelin 0,01 W Langattoman puhelimen tukiasema 0,01 W Langaton tietokoneverkko (2,4 GHz) 0,1 W Matkapuhelin 0,25 Bluetooth (langaton hiiri/headset) 0,001 W Matkapuhelinverkon tukiasema 2 8 W Digitaalinen televisiolähetin W Radiolähetin, FM W Maanomistus Alue käsittää pääasiassa yksityisomistuksessa olevia maa-alueita. Kortteliin rajautuvat katualueet ovat osittain kunnan omistuksessa. Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty punaisella rasterilla kuvaan 5. Kuva 5. Maanomistussuhteet. 7

9 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Tavoitteita on osin tarkistettu, ja pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen yhteiskunnallemme asettamiin haasteisiin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin asiakokonaisuuksiin: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnalliset tavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan periaatteellisia linjauksia, jotka koskevat alueidenkäyttöä yleiskaavoituksessa. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita, joita ei ole rajattu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä Asemakaava-aluetta koskevat seuraavat aluevaraukset: taajamatoimintojen alue (A) keskustatoimintojen alue (C) kaupunkikehittämisen vyöhyke, Vaasan kaupunkiseutu kk-1 kaupunki maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke kmk. Kuva 6. Ote maakuntakaavasta. 8

10 Strateginen yleiskaava Mustasaaren kunnalle on laadittu strateginen yleiskaava vuosina Yleiskaavan tarkoituksena on ohjata kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleisperiaatteita. Strateginen yleiskaava on kuvaus kunnan maankäytön visiosta vuoteen 2040 saakka ja strategia vision toteuttamiseksi. Kunnanhallitus hyväksyi strategisen yleiskaavan Strateginen yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Kuva 7. Ote Mustasaaren kunnan strategisesta yleiskaavasta. Yleiskaava Sepänkylän osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Osayleiskaavassa kortteli 401 sisältyy lähipalvelujen aluevaraukseen (PL). Sepänkylän osayleiskaavan tarkistaminen käynnistyi syksyllä Kaavaehdotus esiteltiin keväällä Kaavaehdotuksen mukaan kortteli 401 sisältyy keskustatoimintojen aluevaraukseen (C). Kuvassa 8 on ote voimassa olevasta osayleiskaavasta ja kuvassa 9 ote ehdotuksesta tarkistetuksi osayleiskaavaksi. 9

11 Kuva 8. Ote Sepänkylän osayleiskaavasta. Kuva 9. Osayleiskaavaehdotus, Asemakaava Lääninhallitus on vahvistanut voimassa olevan rakennuskaavan päätöksellään nro B Kortteli 401 käsittää liikerakennusten korttelialueen, jossa vähintään 50 % rakennusalasta on käytettävä liiketarkoituksiin (AL/0,50), sekä kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueen (YT). Kuva 10. Ote rakennuskaavasta. Asemakaavan muutos ja laajennus Kokkolantien tiealueella (Mustasaarentie) hyväksyttiin

12 Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan rakennusjärjestys tuli voimaan Ympäristönsuojelumääräykset Länsirannikon ympäristöyksikön ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan Rasitteet Korttelin 401 tontin 2 kiinteistöillä on useita rasitteita. Kiinteistöllä RN:o 2:586 on ajoyhteysrasite (Y ) sekä vesijohtorasite (Y ). Kiinteistöllä RN:o 2:585 on pysäköintirasite (Y ) sekä viemärijohtorasite (Y ). Kiinteistöllä RN:o 2:586 on tieoikeus kiinteistön RN:o 2:439 kautta. Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaoston päätöksen mukaan Asunto Oy Sepänkylän Pankkitalo saa käyttää kiinteistön edustalla olevaa tiealuetta pysäköintialueena. Tulevassa asemakaavan tarkistuksessa lupa voidaan kumota tai sitä voidaan muuttaa. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa (1:2 000). Karttaa on täydennetty, ja kaavoituspäällikkö Barbara Påfs on hyväksynyt täydennetyn kartan ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asunto Oy Sepänkylän Pankkitalo on hakenut asemakaavan muutosta kiinteistöllään. Hakija omistaa kiinteistön RN:o 2:586, joka muodostaa osan korttelin 401 tontista 2. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta on päättänyt selvittää edellytykset asemakaavan muuttamiseen. Kunta ja Asunto Oy Sepänkylän Pankkitalo ovat allekirjoittaneet asemakaavoitussopimuksen Osalliset Osallisilla on oikeus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä ilmaista mielipiteensä kaavasta. Kaavoitukseen osallisia ovat - maanomistajat - alueen asukkaat ja ne, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt - Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjanmaan pelastuslaitos - Vaasan Sähköverkko Oy - Anvia. 11

13 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin Vasabladetissa ja Pohjalaisessa sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kunnan verkkosivustolla. Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Suunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Kaavaluonnos oli nähtävillä valmisteluvaiheessa Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Lausunnon jättivät rakennuslautakunta, ympäristöjaosto, Pohjanmaan pelastuslaitos, Vaasan Sähköverkko Oy ja Anvia. Rakennuslautakunta yhtyy asemakaavan muutokseen ja pitää tämänkaltaisia kaavanmuutoksia erinomaisina, sillä ne tiivistävät kunnan keskusta-aluetta ja antavat samalla mahdollisuuden parantaa vanhempaa rakennuskantaa. Ympäristöjaostolla, Pohjanmaan pelastuslaitoksella ja Vaasan Sähköverkko Oy:llä ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Anvia huomauttaa alueelle kaivetuista kaapeleistaan, jotka on otettava huomioon ja suojattava kaivutöissä. Anvialla ei ole muuta lisättävää. Lausunnot eivät aiheuta toimenpiteitä kaavaehdotuksen laatimisvaiheessa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa mutta että se haluaa mielellään käydä kaavan läpi työkokouksessa. Ely-keskuksen ja kunnan kesken on pidetty työkokous Kokouksen aikana kävi ilmi, että kaavan laatimisen yhteydessä on selvitettävä tietoliikennemaston vaikutukset. Yleisesti kaavanmuutos nähtiin kuitenkin myönteisenä asiana, sillä se mahdollistaa ennestään olevan rakennuskannan kehittämisen. Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä ja asianomaisilta viranomaisilta pyydettiin lausunnot luonnosvaiheessa kohdan 4.2 mukaisesti. Kaavaehdotus lähetetään tiedoksi asianomaisille viranomaisille. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on tutkia edellytyksiä rakennusoikeuden ja kerrosluvun korottamiseen, jotta rakennukseen olisi mahdollista rakentaa kolmas kerros korttelialueen sillä osalla, joka käsittää kiinteistön RN:o 2:586. Samalla rakennuksen muotokieli uudistuu, kun julkisivu ja katto uusitaan. Kaavanmuutos koskee ensisijaisesti kiinteistöä RN:o 2:586, mutta tarvittaessa tehdään myös muita tarkistuksia korttelialueen muissa osissa. 12

14 4.4 Alustavat vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavanmuutoksella muutetaan rakennusoikeutta korttelin yhdellä tontilla. Alueidenkäyttö perustuu voimassa olevaan rakennuskaavaan, minkä vuoksi ei ole ollut tarpeen laatia vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue käsittää korttelin 401. Korttelialue käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen (AK), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (AL) ja mastoalueen (EMT). 5.2 Aluevaraukset Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Korttelialue käsittää yhden rakennuspaikan, jonka rakennusoikeus on k-m² ja kerrosluku III. Korttelialueella 20 % rakennusalasta voidaan käyttää liike- ja toimistotiloihin. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL-1) Korttelialue käsittää yhden rakennuspaikan, jonka tehokkuusluku on e = 0,35 ja kerrosluku II. Korttelialueella vähintään 50 % rakennusalasta on käytettävä liike- tai toimistotiloihin. Mastoalue (EMT) Korttelissa 401 on mastoalue (EMT), jonka tehokkuusluku on e = 0,15. Alueella on noin 60 metriä korkea masto ja huoltorakennus. Muut alueet Olemassa oleville johdoille on annettu korttelialueilla merkintä maanalainen johtoa varten varattu alueen osa. Kiinteistölle RN:o 2:586 on varattu ajo-oikeus (ajo), joka turvaa yhteyden kiinteistölle RN:o 2:585 rasitteen mukaisesti. Ohjeellinen pysäköintialue on osoitettu tonteille 2 ja Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain 9. :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on pyritty tunnistamaan ja selvittämään asemakaavan toteuttamisen vaikutukset. Arviointi on tehty olemassa olevien selvitysten, kirjallisuuden ja maastokäyntien perusteella. Vaikutusten arviointia täydennetään kaavaprosessin aikana osallisilta saatavan palautteen perusteella. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on rakennettu, joten asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. 13

15 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavanmuutos aiheuttaa muutoksen rakennettuun ympäristöön, koska kaava sallii kerrosluvun korottamisen korttelin 401 tontilla 2. Rakennuksen käyttötarkoitus ei muutu, mutta kerrosluvun korottaminen muuttaa rakennuksen muotoa. Laajennuksen yhteydessä on tarkoitus uusia rakennuksen julkisivu ja katto. Ehdotuksessa tarkistetuksi Sepänkylän osayleiskaavaksi kaava-alue on osoitettu keskustatoimintojen alueen ulkoreunalle, mikä tukee muutosta. Laajennuksen myötä pysäköintipaikkoja tarvitaan enemmän, mikä supistaa nykyistä piha-aluetta. Viihtyisän ja hyvin hoidetun kokonaisuuden luominen edellyttää, että pihaympäristö suunnitellaan huolellisesti. Asemakaavan toteuttaminen lisää liikennettä alueelle, mutta koska laajennus on suhteellisen vähäinen, alueen liikenne ei lisäänny merkittävästi. Korttelialueella on kunnan johtoverkko, joka on otettava huomioon, kun rakennuspaikat toteutetaan. Johtoalueelle ei saa rakentaa kiinteitä rakennelmia. Alueelle on kaivettu myös Anvian kaapeleita, jotka on otettava huomioon ja suojattava kaivutöissä. Hulevesiverkko on Niittylähteentien tiealueella. Tontteja toteutettaessa vähintään puolet rakentamattomasta maa-alasta on päällystettävä vettä läpäisevällä materiaalilla. Korttelialueen rajauksessa Niittylähteentietä vasten on huomioitu mahdollisuus toteuttaa kiertoliittymä Niittylähteentien ja Mustasaarentien risteykseen. Vaikutukset elinympäristöön ja terveyteen Kaava-alueella on tietoliikennemasto. Masto antaa tekniset edellytykset toimivalle tietoliikenneverkolle, mutta samalla se on tekninen laite, jonka voidaan kokea vaikuttavan maisemakuvaan kielteisesti korkeutensa vuoksi. Taajamaympäristössä on paljon teknisiä rakennelmia, joten vaikutukset ovat usein paikallisempia kuin harvaan asutussa maaseutuympäristössä, jossa mastorakennelma yleensä hallitsee ympäristöä. Pohjoismaiset säteilyturvallisuusviranomaiset ovat vuonna 2009 antaneet yhteisen lausunnon Exposure of the general public to radiofrequency electromagnetic fields. Lausunnon mukaan radiotaajuisten kenttien aiheuttamista negatiivisista terveysvaikutuksista ei ole tällä hetkellä tieteellistä näyttöä. Tästä syystä pohjoismaiset säteilyturvallisuusviranomaiset eivät tällä hetkellä katso tarpeelliseksi laatia yhteisiä suosituksia radiotaajuisten kenttien pienentämiseksi edelleen. 14

16 Tähän viitaten voidaan todeta, että selvityksen laatiminen mastoalueen säteilyriskien vaikutuksista elinympäristöön ja terveyteen ei ole ajankohtaista. Koska radioaaltoja käyttävät järjestelmät ovat olleet olemassa vasta pari vuosikymmentä, säteilyturvallisuusviranomaiset seuraavat tarkasti matkapuhelinliikenteeseen ja terveysriskeihin liittyvää tutkimusta. Maston välittömässä läheisyydessä voi olla vaarana putoava lumi ja jää. Joissain tapauksissa myös tuulen vinkuminen mastorakennelmassa voidaan kokea häiritsevänä. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja asemakaavamääräykset esitellään asemakaavakartassa ja kohdassa 5.2 Aluevaraukset. 5.5 Nimistö Kaava-alueeseen rajautuvat tiet ovat Mustasaarentie, Niittylähteentie, Antintie ja Heikintie. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta Toteutusta valvovat kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu). Mustasaaressa , kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs Kaavoitusinsinööri Marika Häggblom 15