Vuonna 2012 valmistuneiden oikeustieteen maistereiden palautetta oikeustieteellisestä koulutuksesta

Transkriptio

1 Vuonna 2012 valmistuneiden oikeustieteen maistereiden palautetta oikeustieteellisestä koulutuksesta 1

2 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksessa selvitetään vuonna 2012 valmistuneiden lakimiesten kokemuksia oikeustieteellisistä opinnoista sekä heidän sijoittumistaan työelämään. Tutkimus on jatkoa Lakimiesliiton vastavalmistuneille tehtäville sijoittumistutkimuksille, joista viimeisin on vuodelta Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet nimenomaisesti työelämään sijoittumiseen. Tämän tutkimuksen toisena painopisteenä ovat kokemukset oikeustieteellisistä opinnoista. Tutkimuksen suunnittelussa on saatu tukea Suomen Ekonomiliitolta ja kysymykset on tehty mahdollisuuksien mukaan yhteismitallisiksi Ekonomiliiton oman vastavalmistuneille suunnatun kyselyn kanssa. Vastaajien taustatiedot Yliopisto Helsinki Turku Lappi Valmistuneita Vastanneita Vastausaste 30 % 30 % 31 % Yksikön osuus kaikista vastanneista Yksikön osuus kaikista valmistuneista 47 % 26 % 27 % 47 % 27 % 26 % Vuonna 2012 valmistui 493 oikeustieteen maisteria. Kysely lähetettiin toukokuussa 2013 sähköpostin kautta 390:lle henkilölle, joilla oli toimiva sähköpostiosoite Lakimiesliiton jäsenrekisterissä. Tutkimukseen vastasi yhteensä 153 henkilöä. Kyselyyn siis vastasi 31,0 % kaikista valmistuneista ja 39 % niistä, joille kysely lähetettiin. Vastausprosentti laski huomattavasti edellisestä tutkimuksesta, johon vastasi noin 43,1 % vuosina valmistuneista Vastaajat syntymävuosittain Suurin osa vastaajista oli syntynyt vuonna 1984 vastaajien keski-iän ollessa 29,4 vuotta. 2

3 Gradun oikeudenala Esineoikeus (n= 7) Eurooppaoikeus (n= 5) Finanssioikeus (n= 14) Hallinto-oikeus (n= 7) Kansainvälinen oikeus (n= 4) Kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu (n= 1) Kauppaoikeus / Immateriaalioikeus (n= 21) Maa-, vesi- ja ympäristöoikeus (n= 2) Oikeuden ja sukupuolen tutkimus / Naisoikeus (n= 1) Oikeushistoria (n= 3) Oikeussosiologia / Kriminologia (n= 3) Oikeustaloustiede (n= 2) Persoonallisuus-, perhe- ja jäämistöoikeus (n= 9) Mies Nainen Prosessi- ja insolvenssioikeus (n= 9) Rikosoikeus (n= 22) Työ- ja sosiaalioikeus (n= 15) Urheiluoikeus (n= 1) Valtiosääntöoikeus (n= 8) Velvoiteoikeus (n= 18) Muu (n= 1) 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Suosituimmat pro gradun oikeudenalat vastaajilla olivat rikosoikeus (22) ja kauppaoikeus (21). Yli kymmenen vastaajaa teki gradunsa myös velvoiteoikeudesta (18), työ- ja sosiaalioikeudesta (15) sekä finanssioikeudesta (14). Suhteellisesti suurempi osa miehistä teki gradunsa kauppaoikeudesta ja eurooppaoikeudesta. Naisten keskuudessa suosittuja olivat rikosoikeus, prosessioikeus ja finanssioikeus. 3

4 Valmistunut VTM/YTM Valmistunut KTM Valmistunut DI Valmistunut Tradenomi Valmistunut muu yliopistotutkinto Valmistunut muu AMKtutkinto Opinnot kesken VTM/YTM Opinnot kesken KTM Opinnot kesken DI Opinnot kesken Tradenomi Opinnot kesken muu yliopistotutkinto Opinnot kesken muu AMK-tutkinto Muut korkeakouluopinnot 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Vastaajista 39,9 %:lla oli toinen korkeakoulututkinto suoritettu tai kesken. Toisen tutkinnon suorittaneita oli n. 17 % vastaajista ja tutkinnon suorittaminen oli kesken n. 22 %:lla vastaajista. Toisen tutkinnon suorittajista 75 % oli suorittanut tai suorittamassa yliopistotutkintoa ja 25 % ammattikorkeakoulututkintoa. Kauppatieteiden maisterin tutkinto oli suosituin toinen tutkinto. Se oli kesken tai suoritettu jopa yli 14 %:lla vastaajista. 4

5 Opintoni eivät viivästyneet Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti Työskentely opintojen ohella osa-aikaisesti Varusmiespalvelu / siviilipalvelu Äitiys-, isyys- tai vanhempainloma Tutkielman viivästyminen Opiskelu ulkomailla Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa Opiskelumotivaation puute Puutteellinen opintojen ohjaus tai opintojärjestelyt Harrastukset Epävarmuus työllistymisestä Sairaus Muu syy Valmistuneiden osuus vastaajista Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt 100% Vastaajien valmistumisajat 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 v 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v 7 v 8 v 9 v 10 v Aika Helsinki Turku Lappi Nopeimmat valmistumisajat olivat Lapin yliopistossa opiskelleilla (mediaani, keksiarvo). Valmistumisaikojen mediaaneissa ei ollut suuria eroja. Helsingin yliopistosta valmistuneiden mediaanivalmistumisaika oli 5 vuotta 8 kuukautta ja valmistumisaikojen keskiarvo 6 vuotta 4 kuukautta. Opintojen viivästymisen syyt 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Helsinki Turku Lappi 5

6 Yksikön maine Katsoin mahdollisuudet opiskelijaksi pääsemiseen hyviksi kyseiseen yksikköön Sain yksiköistä enemmän tietoa kuin muista Valintamenettely Yksikön sijaintipaikkakunta Yksikön erikoistuminen Ystävien ja/tai sukulaisten vaikutus Halu itsenäistyä Opiskelukieli Laajat opiskelumahdollisuudet / valinnanvara Muu syy Vain noin kolmasosa vastaajista ei kokenut opintojensa viivästyneen. Tärkeimmiksi syiksi opintojen viivästymiseen valmistuneet mainitsivat työskentelyn opintojen ohessa. Kaikkien yliopistojen kohdalla täyspäiväinen työskentely viivästytti opintoja. Helsingin yliopisto erottautui siinä, että myös osa-aikaisen työskentelyn koettiin viivästyttäneen opintoja. Suoraan opintoihin liittyviä syitä opintojen viivästymiseen olivat tutkielman viivästyminen, opiskelumotivaation puute sekä puutteellinen opintojen ohjaus tai opintojärjestelyt. Noin % opiskelijoista koki näiden syiden viivästyttäneen opintoja. Oikeustieteellisen alan saamat arviot Koulutusyksikköjen valintaperusteet 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Helsinki Turku Lappi Koulutusyksikköjen valintaperusteet erosivat toisistaan huomattavasti. Helsingin kohdalla yksikön maine vaikutti huomattavasti muita yksiköitä enemmän. Lapin yliopiston valinnan taustalla oli muita useammin se, että opiskelija katsoi hyväksi omat mahdollisuutensa päästä kyseiseen yksikköön opiskelemaan. Tärkeäksi valintaperusteeksi muodostui kaikkien yliopistojen kohdalla yksikön sijaintipaikkakunta. 6

7 Arviot yliopistoon liittyvistä osa-alueista yksiköittäin, asteikko 1 5 Helsinki Turku Lappi Yliopiston tilat 3,6 3,5 4,0 Yliopiston laitteet 3,4 2,8 3,7 ATK-tuki 3,2 2,8 3,6 Kirjastopalvelut 3,7 3,9 3,6 Arviot opetukseen liittyvistä osa-alueista yksiköittäin, asteikko 1 5 Helsinki Turku Lappi Opetusmenetelmät 2,9 3,0 3,0 Pakolliset opinnot 3,1 3,1 3,3 Pro Gradun oppiaineen opetus 3,7 3,8 3,7 Kielten ja viestinnnän opetus 3,7 3,8 4,0 Englanti 3,6 3,4 3,8 Suomen kieli ja viestintä 3,1 3,1 3,0 Ruotsi 3,6 3,5 3,9 Vieraskieliset kurssit 3,5 3,7 3,5 Yksikkökohtaisia kommentteja Helsinki Äidinkielen opetusta ihan liian vähän, varsinkin kun otetaan huomioon sen tärkeys työvälineenä. Mikä viestinnän opetus? Graduvaiheessa olisin kaivannut enemmän asianmukaista opetusta metodeista sekä opettajilta aktiivisempaa otetta gradutyöskentelyyn. Yleisestikin monilla luennoilla opetusmenetelmät ovat auttamattomasti vanhanaikaisia: luennoilla käytettiin vanhentuneita kalvoja tai pahimmassa tapauksessa ei luentomateriaaleja ollenkaan, pedagogiikkaan oli opettajilla harvemmin kiinnostusta ja muutoinkin opetusmenetelmien monipuolisuuteen käytettiin melko vähän huomiota. Itsenäiseen ajatteluun, ongelmanratkaisuun, viestintään tai argumentaatiotaitoihin liittyviä harjoitteita ei juuri oikeustieteellisen ohjelmassa ollut. Toivottavasti tilanne olisi opiskeluajoistani jo hieman parantunut. Kuten edellisessäkin kohdassa, niin opetusmenetelmät riippuvat täysin opettajasta. Ei mitään yhtenäistä. Muutenkin opetusmenetelmiä pitäisi monipuolistaa. Useimmissa oppiaineissa kirjatentillä voi suorittaa 100 % kurssista. Miksi näin? Opiskelijoilta voi ja tulee vaatia enemmän. Arvosanat voisivat muodostua kirjallisuudesta vain osaksi ja loppusuoritus olisi jotain muuta. Esim. kauppiksessa kurssit suoritetaan usein (tentti 50 %, laskuharjoitukset 30% ja case-esitys 20%) Monipuolisemmat opetusmenetelmät auttaisivat myös kehittämään muita työelämässä tarvittavia taitoja kuin kirjallisen tiedon omaksumista. Tutkinnon yhteisten opintojen opetus on liian hajanaista. Vaikka teoriatasolla ne muodostaisivat järkevän kokonaisuuden, on yksittäisten kurssien sisältö liian vaihtelevaa. Esimerkkejä: Ympäristöoikeudessa opetettiin vanhojen kalvojen pohjalta jo vanhentunutta lakia. Hallintooikeuden kurssi oli niin helppo, että sain hyvän arvosanan, vaikka en avannut yhtään tenttivaatimuksiin kuuluvaa kirjaa jne. Yleisesti taas kysymys siitä, että yksittäisten oppiaineiden sisältö saa olla ihan mitä tahansa. Massaluentojen rooli koulutuksessa on aivan liian suuri. Monien luennoitsijoiden pedagogisissa taidoissa ja motivaatiossa olisi parantamisen varaa. Positiivisia poikkeuksia löytyy kyllä myös. 7

8 Ryhmätöitä ja esimerkiksi ongelmalähtöistä opiskelua ja kirjallisia töitä tenttien sijaan tai niiden rinnalla saisi olla enemmän. Turku Lappi Parikymppiselle opiskelijalle, jolla ei ole oikeudenaloihin liittyen mitään elämänkokemusta, on kaikkiaan 16 oikeudenalan kahlaaminen lähes täysin itsenäisesti pusertaen mielestäni väärä lähestymistapa oikeustieteisiin. Jos resursseja siis olisi, tulisi opetusta tehdä tarkoituksenmukaisemmaksi opiskelijan kannalta. Ei ole mielestäni mitään hyötyä opiskelijalle opetella yli 1000 sivun koealueita alle kuukauden aikataululla ''hauki on kala'' -tyylillä. Enemmän hyötyä olisi siitä, että asiantuntevan opettajan avustamana voitaisiin paneutua oikeudenaloittain niihin keskeisimpiin asioihin, myöhemmin kerkeää sitten yksityiskohtaistaa tietopohjaansa jos kiinnostusta riittää. Keskeisimpiin asioihin huomion kohdistaminen antaisi tulevaisuuden kannalta paremmat eväät kuin avuttomat yritykset opetella sieltä sun täältä mainittuja yli 1000 sivun koealueita. Tällöin opiskelijalla olisi jopa tosiasiallinen mahdollisuus ymmärtää todella oikeudenalan lähtökohtia oikealla tavalla ja oikeista lähtökohdista. Liikaa ulkoaopettelua ja muutenkin opetus on hyvin teoreettista ja kirjekurssimaista. Enemmän käytännön harjoituksia ja esimerkiksi mahdollisuus, että jonkun tenttikysymyksen voisi korvata laadukkaalla esseellä. Opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta tulisi lisätä ja luennot voisi muuttaa interaktiivisemmiksi. Ylipitkät tenttialueet eivät palvele ketään, koska käytännössä niin laajaa aluetta ei kukaan pysty ottamaan hallintaan ja tällöin tieto jää päähän vain juuri sen ajaksi, että sen saa syljettyä ulos tenttipaperiin. Opetusmenetelmät voisivat olla monipuolisemmat ja toivoisin enemmän oikeustapausopetusta. Suurimmassa osassa opetettavia oikeusaloja asiat jäisivät huomattavasti paljon paremmin mieleen kun oikeustapausten kautta käytäisiin asioita läpi. Pelkkä luentojen kuunteleminen on pidemmän päälle pitkästyttävää ja ne käydään vain sen vuoksi, koska ne ovat pakollisia. Opetusmenetelmät koostuivat liikaa "pakollisista massaluennoista", joiden tarkoituksena oli lähinnä täyttää opinto-oppaaseen kirjatut edellytykset, ei oppiminen. Liian usein myös luennoitsija vaikutti täyttävän ainoastaan hänelle kuuluvaa opetusvelvollisuutta ilman, että hän olisi ollut aidosti kiinnostunut opettamisesta. Massaluentojen rooli koulutuksessa on aivan liian suuri. Monien luennoitsijoiden pedagogisissa taidoissa ja motivaatiossa olisi parantamisen varaa. Positiivisia poikkeuksia löytyy kyllä myös. Ryhmätöitä ja esimerkiksi ongelmalähtöistä opiskelua ja kirjallisia töitä tenttien sijaan tai niiden rinnalla saisi olla enemmän. 8

9 Arviot opintojen ohjauksesta yksiköittäin, asteikko 1 5 Helsinki Turku Lappi Orientaatiopäivät tai muu opintojen aloittamiseen liittyvä 3,1 3,6 3,3 Opintohallinnon / opintotoimiston palvelut ohjaus 3,1 3,4 3,2 Ohjaus opintojaksoilla 2,4 3,2 2,9 Opinto-opas 3,7 3,8 4,0 WebOodi 3,4-3,9 Informaatio www-sivuilla 3,1 3,2 3,5 Opiskelijatutorointi 2,9 2,9 2,8 Opettajatutorointi 1,9 2,2 2,3 Yksikkökohtaisia kommentteja Helsinki Välillä esim. seminaareissa tunnelma oli se, että ilmeisesti oletettiin kaiken olevan valmiiksi tuttua. Alustavaa ohjausta ei useinkaan ollut niille, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana. Opettajatuutorointia ei käsittääkseni ollut lainkaan. Ohjaukset "opintojaksoilla" jäivät ainakin minun osallani "näin suoritat tämän luennon" - ohjauksiksi. Minkäänlaista koko ko. tentin/opintokokonaisuuden kattavaa ohjausta ei näkynyt muutoin, kuin projektissa. Opinto-opas (se paperinen) oli toivoton sillisalaatti täynnä virheitä, puuttuvia opintokokonaisuuksia ja paikkaansapitämättömiä tietoja. Edelleen se oli lähinnä luettelo tenteistä, opintokokonaisuuksista tai muusta se ei kerro mitään. Joka perkeleen tentin kohdalla lukee "lakikirjan siteeraamisesta ei pisteitä - edellytetään kokonaisuuden hallintaa" ja ketunmarjat, monta tenttiä meni läpi puhtaalla lakikirjabingolla. Taisi olla copy-pastella vedetty opintokokonaisuuksien kuvaukset aineesta toiseen. Oodi oli muutamaa viimeistä vuotta lukuunottamatta - jolloin en sitä enää tarvinnut, graduvaihe - vain ja ainoastaan ilmoittautumisjärjestelmä. Ilmeisesti nykyään se tarjoaa jo enemmänkin tietoa, mutta minä en sitä käyttänyt about viimeistä tenttiä lukuunottamatta mihinkään muuhun, kuin ilmoittautumiseen. Ohjaus opintojaksoilla on täysin oppiaine- / professorikohtaista. Yliopistolla ei ollut mitään yhteinäistä käytäntöä. Hyvät opettajat hoitivat hommat hyvin ja huonot huonosti. Asian ei pitäisi olla näin, vaan laadun pitäisi olla suurelta osin opetuksen vastuuhenkilöstä riippumatonta. Tuntuu, että kaikki saavat tehdä hommat täysin oman mielensä mukaan, eikä tiedekunnalla ole intressiä valvoa ohjauksen ja opetuksen laatua Turku Lappi Tapasin opettajatuutorini kaksi kertaa, eika hanta kiinnostanut kovin paljon tuutorityoskentely. Tapasin opiskelijatuutoreita ainoastaan opintojeni ensimmäisellä viikolla ja opettajatuutoria kaksi kertaa viiden vuoden aikana. Opiskelijatutor liittyi lähinnä vapaa-ajan toimintaan, opiskeluun liittyvissä asioissa hänestä ei ollut apua. Tutoropettajan lähestyminen oli liian korkean kynnyksen takana. Välillä tuntuu, että opiskelija jää todella yksin, esim. tilanteessa, jossa reputtanut pari tenttiä putkeen ja tuntuu, ettei asiat etene. Opintojen alussa enemmän infoa siitä, että opinnot kannattaa oikeasti suunnitella kokonaisuutena, eikä kulkea vain yhdestä tentistä seuraavaan. 9

10 Heti opintojen alussa enemmän opintoihin liittyvää ohjausta ja informaatiota. Opintojen loppuvaiheessa enemmän realistista informaatiota käytännön työelämästä, eikä mitään satukertomuksia kuinka hienoa on työskennellä jossain as.ajotoimistossa isona. Enemmän tukea opettajatutorilta myös opintojen loppuvaiheessa (esim.tutkielman tekoon liittyvissä käytännön kysymyksissä). Itse tapasin oman opettajatutorini vain kerran henkilökohtaisesti opintojen alkuvaiheessa. 10

11 Arviot oikeustieteellisen koulutuksen antamista valmiuksista yksiköittäin, asteikko 1 5 Helsinki Turku Lappi Juridiikan yleinen tuntemus 3,7 3,6 3,8 Juridiikan tuntemus pro gradun oikeudenalalla 4,0 4,0 4,1 Viestintävalmiudet äidinkielellä 3,7 3,8 3,7 Viestintävalmiudet toisella kotimaisella kielellä 3,0 2,7 2,9 Viestintävalmiudet englanniksi 3,3 3,5 3,3 Viestintävalmiudet muilla vierailla kielillä 2,2 2,8 2,2 Tieteelliset valmiudet 3,5 3,2 3,5 Yrittäjävalmiudet, tiedolliset 2,0 2,1 2,1 Yrittäjävalmiudet, asenteelliset 2,1 2,3 2,3 Valmiudet toimia kansainvälisessä ympäristössä 3,0 3,0 3,0 Valmiudet ryhmässä työskentelyyn 3,2 3,2 3,4 Yleiset johtamisvalmiudet 2,5 2,5 2,8 Henkilöstöjohtamis- /esimiesvalmiudet 2,2 2,3 2,6 Tietotekniset valmiudet 3,1 2,8 3,2 Valmius omaksua uusia asioita 4,2 4,1 4,1 Ongelmanratkaisuvalmius 4,0 3,9 4,0 Esiintymisvalmiudet 2,9 3,3 3,3 Vuorovaikutusvalmiudet 3,1 3,5 3,3 Neuvottelutaidot 2,8 3,0 3,1 Projektinhallintataidot 3,0 3,2 3,0 Työelämätietous 2,8 2,8 2,8 Eettisen toiminnan valmiudet 2,9 3,1 3,2 Yksikkökohtaisia kommentteja Helsinki Yrittäjyydestä ei ole ollut mitään puhetta, lukuunottamatta tentittävää lainsäädäntöä, mutta esim. lakimiesyrittäjyys vaihtoehtona ja käytännössä puuttuu. Pakollinen työharjoittelu olisi hyvä. Neuvottelutaitoja tai muitakaan käytäntöön liittyviä taitoja ei juurikaan ole käyty läpi. Aihetta käydään läpi ammattikouluissakin paremmin. Tietotekniikan kanssa oli itselläni se ongelma, että opetusta ei juuri ollut ja silloinkin opettaja oletti, että kaikki osaa jo valmiiiksi kaiken. Koko tutkintoon ei missään vaiheessa kuulunut minkäälaista koulutusta liittyen projektinhallintaan tai johtamiseen. Vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot ovat varmasti jonkin verran kehittyneet opiskelijatoiminnassa, mutta ei niinkään oppitunneilla. Ne harvat oikeustieteeseen liittyvät ryhmätyöt eivät kuitenkaan ole varsinaisesti kehittäneet mitään taitoja, kun ryhmäläiset ovat edellisenä iltana tehneet oman osuutensa ja lähettäneet pätkät yhdelle ryhmäläiselle, joka copypastella liittää tarinat yhteen. Tällaista "ryhmätyöopetusta" en siis kaipaisi yhtään lisää, paremmin oppii lukemalla kirjastossa. Juridisen englannin taidot ovat suorastaan surkeat, koska yhtään kirjaa en koko opiskeluaikana lukenut englanniksi. Kaksi taisi kuulua tutkintoon, mutta ne oli helppo skipata; ainakin kv-oikeuteen liittyvä englanninkielinen kirja oli aivan karseaa luettavaa, jopa sellaiselle jolla oli hyvät juridisen englannin kielen taidot - tästä käytiin aikoinaan keskustelua. Tämän tyyppiset tenttikirjat ovat surkeaa oppimateriaalia (niin kielen kuin juridisen sisällön kannalta). Englannin kielen taitoni on muuten kuitenkin ok, ja jonkin verran työelämässä olen oppinut lisää alan sanastoa. 11

12 Turku Lappi Juridiikan yleisen tuntemuksen osalta itse koulutus ei anna riittävästi valmiuksia. Yliopiston tulisi kannustaa opiskelijoita aktiivisempaan juridiseen kansalaisuuteen. Ottamaan osaa yleiseen keskusteluun, seuraamaan juridisia uutisia ja lainsäädännön kehitystä yms. Viestintävalmiuksia kehittyi ainoastaan viestinnän kursseilla, jotka suoritin avian opintojen alussa. Miksei niitä voisi kehittää enemmän myös yleisessä opetuksessa. Yrittäjyyttä ei käsitelty mitenkään koko tutkinnon aikana. Yrittäjyyttä ja esimiestoimintaa ei tuoda opinnoissa millään tavoin esille. Lakimiesyrittäjyyden "peruskurssi" voisi olla pohdinnan arvoinen kokonaisuus, jonka voisi sijoittaa valinnaisiin opintoihin. Kurssilla voisi käydä läpi yrittäjyyttä yleisellä tasolla, yrityksen perustamista ja arjen pyörittämistä sekä erityisesti lakiasiaintoimiston arkisisa haasteita. Mielestäni oikeustieteellinen koulutus nykyisellään ei valmista työelämään muuten kuin siten, että opiskelija omaksuu juridisen ajattelutavan ja valmiudet etsiä tietoa. OTM tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin erilaisille aloille ja valmiin työntekijän kouluttaminen työpaikasta riippumatta on todennäköisesti käytännössä mahdotonta. Työssä tarvittavat tiedot opitaan sitten kantapään kautta. Kielten opetus oli tiedekunnassa hyvää, mutta itse opiskelin vain pakolliset kurssit ja nämäkin opintojen alkuvaiheessa. Kurssien päättymisen jälkeen en ole aktiivisesti käyttänyt enkä opiskellut vieraita kieliä, joten taidot ovat hyvin ruosteessa. Tämä on oma vikani, ei nähdäkseni tiedekunnan syy. Oikeustieteellinen koulutus tiedekunnassamme ei nähdäkseni valmistanut opiskelijoita yrittäjyyteen. Yrittäjyyden tulee nousta omasta mielenkiinnosta ja aktiivisuudesta. Tietotekniikkapuoli oikeustieteellisissä opinnoissa ontuu. Ei esim. opeteta pakollisena tiettyjä perusjuttuja, kuten Excelin käyttäminen. Myös esiintymistä tulisi olla enemmän, koska se on käytännössä yksi tärkeimpiä asioita juristin työssä. Mielestäni opinnoissa tulisi kertoa enemmän alan yrittäjyydestä sekä valmentaa esimiestyöhön. Kokemukseni mukaan nämä asiat jäivät osaltani käytännössä kokonaan pimentoon yliopiston puolesta. Toki Lakimiesliiton osalta järjestettiin erilaisia työnhakuseminaareja yms. YTM:n tutkintoon verrattuna oikeustieteellisen teoriapuoli on kevyehko. Lisäksi johtamis- ja henkilöstöosaamisen kursseja ei ollut tarjolla. Ryhmätöitä ei juurikaan ole. Kielitaidon ja kansainvälisyyden puute johtuvat opiskelijasta itsestään, niitä kursseja olisi ollut tarjolla 12

13 Vastaajien arviot väittämiin koulutuksesta, asteikko 1 5 Helsinki Turku Lappi Koulutus vastasi odotuksia 3,5 3,5 3,6 Koulutus oli laadukasta 3,3 3,7 3,6 Koulutus oli vaativaa 3,5 4,0 4,0 Koulutus oli motivoivaa 3,2 3,2 3,6 Opinnot olivat mielenkiintoisisa 3,8 3,6 4,0 Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin 3,2 3,2 3,6 Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys 3,0 3,2 3,4 Kielten opetusta oli riittävästi saatavilla 3,5 3,6 3,7 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3,7 3,8 3,8 Yksikkökohtaisia kommentteja Helsinki Niitä tekijöitä, jotka muodostavat koulutuksen laadun yksittäiselle opiskelijalle ei valvota. Tämän laadun muodostavat yksittäiset luennot, tentit ja muut opintosuoritukset. Jos halutaan todellista laatua, tulee näiden osatekijöiden heikoimpia lenkkejä parantaa huomattavasti. Koulutuksen vaativuuden osalta kyse on liikaa siitä, onko jokin tentti vaikea vai helppo. Molempia löytyy, mutta vaikeistakin tenteistä voi hyvällä yleistiedolla ja tuurilla päästä helposti läpi. Varsinaista läsnäoloa vaativaa työtä ei vaadita. Ei palautettavia harjoituksia, ei aktiivisuutta luennoilla, ei esiintymistä, ei ryhmätöitä. Tenttien vaativuuden sijaan tulisi keskittyä siihen prosessiin mitä opiskelijoilta vaaditaan opintosuorituksen saavuttamiseksi. Työelämätaitojen hankkiminen ulkoistettiin täysin työelämälle. Ne jotka kävivät töissä ovat hyvin valmiita työelämään, ne jotka eivät niin päinvastoin. Opetus on liian kirjekurssimaista massaluentojen seuraamista ja massatenttejä. Sellaisista tietomääristä ei jää mitään pidemmän aikavälin muistiin. Tämä ei vastaa käsitystäni laadukkaasta opetuksesta. Ulkomailla opiskellessa pienryhmäopetuksen laatu oli aivan eri luokkaa. Hyödyin ulkomailla vietetystä vuodesta hyvin paljon keskustelevan ja avoimen ilmapiirin vuoksi. Oman yliopiston koulutus keskittyi kalvosulkeisiin. Turku Opinnot etenivät hyvin pitkälti niin, että istuin kirjastossa ja luin tentteihin neljä viikkoa ja sitten menin tenttiin. En käynyt luennoilla, koska niihin meni suhteettman paljon aikaa, kun luettavaa oli niin paljon. Luennoilta saaduilla tiedoilla ei olisi päässyt tentistä läpi. Jos luentoihin olisi panostettu enemmän, olisin käynyt. Jotkut proffat panostivat ja niissä ihmiset kyllä kävivät. Notaarivaiheen jälkeen kävin pakollisilla luennoilla. Enemmän käytännön kursseja ja sellaista, että luentoihin panostettaisiin tai luennoilta tulisi kysymys tai, että läsnäolosta saisi esim. hyvityspisteen tenttiin. Kotitentit ym. hyviä. Lakikirjankäyttöä pitäisi harjoitella ja myös tietotekniikkaa enemmän. Koulutus ei valmistanut käytännön työelämään kovin hyvin. (tästä kirjoitettu jo yllä) Opiskeluilmapiiri muutaman läheisen ystävän välistä kanssakäymistä lukuunottamatta oli heikko. Ilmapiirissä paistoi oman edun tavoittelu ja menestyminen muiden kustannuksella. Tämä sai minut karttamaan esimerkiksi suuria pääkaupunkiseudun asianajotoimistoja ja 13

14 Lappi olenkin päättänyt luoda uraani toisaalla. Pinnallisuus ja itsekeskeisyys opiskeluporukoissa sai minut kyseenalaistamaan lakimiesammattikuntaa kohtaan aiemmin kokemani arvostuksen. Opinnot eivät todellakaan aina olleet mielenkiintoisia, koska monet aineet olivat sellaisia, joissa joutui pänttäämään hirmuisen määrän sivuja ja luennot olivat tosi huonoja. Jos professori ei osaa luennoida, ei luennoista yksinkertaisesti saa mitään irti. Oikeustieteellisessä opiskelu on suureksi osaksi itsenäistä puurtamista, olisi kiva, jos välillä olisi jotain käytännön harjoituksiakin enemmän. Esim. harjoiteltaisiin vaikka oikeussalityöskentelyä. Opinnot on tosi teoreettisia, joten työelämä vasta käytännössä opettaa kaikki asiat. Koulutuksen laatu sinänsä oli ihan hyvää keskitasoa, mutta koulustusta ei mielestäni voinut mitenkään sanoa erityisen vaativaksi. Hyvällä lukutekniikalla varustettu opiskelija pärjää helposti. Itselläni oli selkeä motivaatio koulutukseen hakeutumiselle, mutta koulutuksen motivoivuus kärsii mielestäni siitä, että opetus painottuu valtavan isoihin kirjatentteihin ja joissakin oppiaineissa on hyvin mielivaltaisia käytäntöjä. Työelämävalmiudet jäävät hyvin keskinkertaisiksi, ellei työkokemusta JOLTAIN ALALTA ole jo ennestään ja ellei kokemusta hanki itsenäisesti opiskelujen aikana. 14

15 Vastaajien arviot koulutusyksiköstään, asteikko 1 5 Helsinki Turku Lappi on kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä 3,0 3,5 3,1 Käyttää elinkeinoelämän / julkisen sektorin 3,1 3,2 3,0 asiantuntijoita opetuksessaan Hyväksyy opiskelijat osaksi asiantuntijayhteisöä 3,0 3,5 3,1 Huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla 3,2 3,4 3,1 Tarjoaa kansainvälisia opiskelumahdollisuuksia 3,8 3,8 3,8 Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin 3,2 3,2 3,6 On kiinnostunut työnantajien toiveista, jotka koskevat 2,8 2,6 2,9 vastavalmistuneiden taitoja Pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä työmarkkinoihin 2,8 2,9 2,9 Yksikkökohtaisia kommentteja Helsinki Jälkeenpäin ajatellen olisi ollut hyvä, jos opintojen ohjauksessa olisi voitu antaa vinkkejä, mitä kannattaa tehdä, jotta saisi töitä mahdollisimman nopeasti valmistumisen jälkeen. Esim. olisi voitu tuoda esille, millaiset ovat työllisyysnäkymät eri oikeudenaloilla. Itse taisin valita syventävät opintoni järkevästi, mutta se oli osittain sattumaa. Muutenkin voisi tuoda esille sitä, mitä kaikkea työmarkkinat juristilta vaativat (suuntautumista, lisäopintoja muilta aloilta jne.). Nämä asiat ovat viimeisenä opiskeluvuotena/valmistumisen jälkeen kyllä käyneet selviksi, mutta olisi ollut kiva kuulla "vanhemmilta ja viisammilta" vinkkejä työelämään jo opintojen alkuvaiheessa. Infoa (ja miel. opintojen alkuvaiheessa) olisi tullut antaa reippaasti enemmän esim siitä, miten pääsee vaikkapa tuomarin uralle ja auskultoimaan (esim. eräs työkaveri meni valtiohallinnon harjoittelluun esittelijän tehtäviin, mutta ei syyttäjänvirastoon - mikä oli virhe - auskultointipaikasta haaveileminen on osoittautunut turhaksi). Jotta olisin saanut vaikutelman siitä, että yliopisto olisi kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä, olisin joskus halunnut kuulla, että jokin muutos, uudistus tai parannus olisi tehty annetun palautteen perusteella. Mikäli palautetta kerättiin, ei sitä koskaan esitelty tai kerrottu mitä sen perusteella ollaan tehty. Perusopetukseen kuuluville luennoille olisin toivonut joskus asiantuntijavieraita. Jos asiasta järjestetään 20h luentoja voisi yksi 2h luento olla jonkin työelämässä olevan esittämä, jossa teoria heräisi käytännön kautta eloon. Helsingin tiedekunta tuntui elävän Helsinki-kuplassa. Eli koska yliopisto saavuttaa maantieteellisen sijaintinsa kautta parhaat mahdolliset opiskelijat ja opettajat, ei sen tarvi huolehtia asioista sen enempää. Taas viittaan opetusmenetelmien epätasaisuuteen ja siihen, että hyviä käytäntöjä olisi mahdollisuus kopioida vaikka mistä pääkaupunkiseudun yliopistosta pienellä vaivalla, mutta näin ei tunnuta tekevän. Etenkin seminaareissa ja lopputöissä törmäsi valitettavan usein ajatusmalliin, jonka mukaan opiskelija ei ole pätevä esittämään juuri omaa argumentaatiota. Myön professoreiden näkökantojen kritisoiminen aiheutti usein vähintäänkin huonoa ilmapiiriä. Mitä tulee opintosisältöjen jatkuvaan ajankohtaisuuteen tai työmarkkinoiden seuraamiseen, ei ollut poikkeuksellista, että esimerkiksi luentomaterilaaleissa puhuttiin markoista. 15

16 Turku Lappi Julkisen sektorin ja elinkeinoelämän asiantuntijoita voisi hyödyntää opetuksessa huomattavasti nykyistä enemmän ja monissa aineissa paras käytännön näkemys ja kokemus sekä uusin tieto tulisikin sitä kautta. Lapin yo:ssa opiskelijoiden asema asiantuntijaýhteisössä jää olemattomaksi, sillä opiskelijakunta on hajanaista ja opiskelijoiden mahdollista muuta osaamista ei tunneta eikä siten hyödynnetä. Joukossa on kuitenkin määrällisesti paljon 30+ opiskelijoita, joilla on pitkä kokemus muilta aloilta ja jota voisi myös hyödyntää. Opetusmenetelmien uudistaminen palvelisi paremmin myös koulutuksen kilpailukykyä työmarkkinoilla ja parantaisi valmiuksia työelämään siirtymiselle. 16

17 Kansainvälisyys Suoritin osan tutkintoon sisältyneistä opinnoista ulkomailla? 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Helsinki Turku Lappi Helsingissä opiskelleiden keskuudessa opiskelijavaihto oli kaikista suosituinta Vaihtoon osallistuneiden vastaajien arviot opiskelijavaihdosta yksiköittäin, asteikko 1 5 Sain riittävästi tietoa käytettävissä olevista vaihtoyliopistoista ennen lähtöäni Pystyin asianmukaisesti sisällyttämään suorittamani vaihto-opinnot osaksi tutkintoani Uskon saaneeni vaihto-opintojaksoni aikana sellaista osaamista, jota muuten en tutkinnon aikana olisi saanut Helsinki Turku Lappi 3,8 3,4 4,0 4,0 4,1 4,4 4,0 4,1 4,8 Koen vaihto-opintojaksoni olleen minulle hyödyksi 3,6 3,9 4,6 laadukkaan työllistymisen kannalta Opetus vaihto-opintojaksoni aikana oli laadukasta 4,0 3,6 4,2 Vaihtoon lähtöön kannustettiin riittävästi yliopiston 4,0 3,2 4,6 taholta Taloudellinen tuki ja muu tuki vaihtoon lähtöön oli 3,5 3,4 4,0 riittävää Tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoon lähdön 3,8 4,2 4,4 17

18 Mikä asia tai mitkä asiat olivat avainasemassa vaihtoonlähtöpäätöksesi kannalta? Mitä useammin sana esiinynyt vastauksessa, sitä suurempana se näkyy kuvassa. Mikä asia ratkaisi vaihto-opintokohteen valinnan kohdallasi? Mitä useammin sana esiinynyt vastauksessa, sitä suurempana se näkyy kuvassa. 18

19 Mikäli et ollut opiskelijavaihdossa tutkintosi aikana, mihin päätöksesi perustui? Mitä useammin sana esiinynyt vastauksessa, sitä suurempana se näkyy kuvassa. 19

20 Olen vakinaisessa kokopaivätyössä Olen vakinaisessa osapäivästyössä h/vko Olen määräaikaisessa kokopäivätyössä Olen määräaikaisessa osapäivätyössä h/vko Olen päätoiminen yrittäjä Olen osa-aikainen yrittäjä/toiminimi/osakas yrityksessä Jatkan opiskelua Olen vanhempainlomalla tai hoitovapaalla Suoritan varusmies- tai siviilipalvelua Haen työtä (ei vielä työpaikkaa) Jokin muu, mikä Työllistyminen Opiskeluaikainen oman alan työkokemus kuukausissa Osa-aikaista työtä Kokopäiväistä työtä Työtä yhteensä F10 0 kk 0 kk 0 kk F25 0 kk 3 kk 3,5 kk Mediaani 3 kk 7 kk 16 kk F75 18 kk 14 kk 39 kk F90 36 kk 25 kk 56 kk Vastavalmistuneella juristilla oli Erot oman alan työkokemuksessa olivat suuret eri tiedekuntien välillä. Helsingissä opiskelleiden mediaanityökokemus oli 28,5 kuukautta kokopäiväistä tai osaaikaista työtä, Turun kohdalla vastaava luku oli 13 kuukautta ja Lapin 7 kuukautta. 12,5 % vastaajista ei ollut hankkinut oman alan työkokemusta koko opiskeluaikana. 60% 50% Valmistuneiden työtilanne keväällä % 30% 20% 10% Helsinki Turku Lappi 0% 20