Vastavalmistuneiden sijoittumistutkimus 2014
|
|
- Aurora Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastavalmistuneiden sijoittumistutkimus 2014 Vuonna 2013 valmistuneiden oikeustieteen maistereiden palautetta oikeustieteellisestä koulutuksesta
2 Tutkimuksessa selvitetään vuonna 2013 valmistuneiden oikeustieteen maistereiden kokemuksia oikeustieteellisistä opinnoista sekä heidän sijoittumisestaan työelämään. Tutkimus on jatkoa Lakimiesliiton vastavalmistuneille tehtäville sijoittumistutkimuksille, joita tehdään vuosittain. Vastaajien taustatiedot Yliopisto Helsinki Turku Lappi Valmistuneita Vastanneita Vastausaste 29,9 % 30,6 % 27,6 % Yksikön osuus kaikista vastanneista Yksikön osuus kaikista valmistuneista 51,0 % 28,4 % 20,6 % 50,4 % 27,5 % 22,1 % Vastaajat syntymävuosittain Suurin osa vastaajista oli syntynyt vuonna Vastaajien mediaanisyntymävuosi oli 1986 ja vastaajien keski-ikä 29,4 vuotta. Vastaajien keski-ikä oli sama kuin edellisen vuoden tutkimuksessa.
3 Opintojen aloitusvuosi ,3 % 5,3 % Pääsin opiskelemaan 2,0 % Ensimmäisellä hakukerralla 23,7 % 67,7 % Toisella hakukerralla Kolmannella hakukerralla Neljännellä hakukerralla Viidennellä tai sen jälkeisellä hakukerralla Pääsin opiskelemaan 7 % Siihen yksikköön johon hain ensimmäisellä hakukerralla Muuhun yksikköön 93 %
4 Koulutusyksikön valintaperusteet Helsinki Turku Lappi Koulutusyksikköjen valintaperusteet erosivat toisistaan huomattavasti. Helsingin kohdalla yksikön maine vaikutti huomattavasti muita yksiköitä enemmän. Lapin yliopiston valinnan taustalla oli muita useammin se, että opiskelija katsoi hyväksi omat mahdollisuutensa päästä kyseiseen yksikköön opiskelemaan. Tärkeäksi valintaperusteeksi muodostui kaikkien yliopistojen kohdalla yksikön sijaintipaikkakunta. Kommentteja liittyen opiskelupaikan valintaan Helsinki Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta ja oli selvää, että johonkin suureen kaupunkiin on lähdettävä opiskelemaan. Tiesin, että Helsinkiin on vaikeinta päästä opiskelemaan ja arvelin, että sen täytyy silloin olla myös kouluna laadukkain Valmennuskurssitarjonnalla on myös suuri merkitys. Pääkaupunkiseudulla asuvalle on luonnollista hakea Helsinkiin, koska käsittääkseni muihin oikiksiin ei ollut ainakaan hakiessani tarjolla valmennuskursseja kuin Helsingin oikikseen. Olin asennoitunut yrittämään kaksi tai kolme kertaa Helsinkiin, minkä jälkeen olisin uskoakseni harkinnut vakavasti Lappiin pyrkimistä Olen pääkaupunkiseudulta kotoisin, joten oli luontevaa jäädä tänne opiskelemaan. Helsinki oli ainoa itselleni edes vähän mieluinen paikkakunta, jossa voi opiskella oikeustieteitä, se ratkaisi Minulla oli mahdollisuus osallistua ainoastaan valmennuskurssille, joka valmisti Helsingin oikeustieteellisen pääsykokeeseen, enkä halunnut Vaasaan. Opiskelupaikkakunnan valintaan vaikuttivat ennen kaikkea perhe ja ystävät. Harkitsin ensin Turkua parempana vaihtoehtona, mutta päädyin Helsinkiin ensiksi mainitusta syystä. Turulla oli silloin ainakin sellainen maine, että ryhmäkoot ovat pienempiä ja opinnoissa on konkreettisempi ote. Vaasan yksikön maine hyvänä paikkana, jossa opetus on mielekkäämpää ja pienen ryhmän tiiveys Turku Koska olin vakinaisessa virassa, halusin yliopiston olevan lähellä. Lisäksi olin jo suorittanut avoimessa yliopistossa opintosuorituksia.
5 Lappi Suurin syy Turkuun hakemiseen oli perheeni, johon hakuvaiheessa kuului jo kaksi pientä lasta (kolmas lapsemme syntyi opiskeluaikanani). Miehelläni oli jo tuolloin vakituinen työpaikka Turun seudulla, joten hakeminen mihinkään muualle ei tullut edes mieleeni. Helsinkiläisillä on ehkä vähän "stadilainen" maine muualla Suomessa, josta olen kotoisin, joten en missään nimessä halunnut sinne; Rovaniemi profiloitui kaamosalueeksi ja vähän huonommaksi kouluksi, joten käteen jäi itselle aiemmin tuntematon Turku. Sukulaiset ja tutut kehuivat kaupunkia ja ko. koulua. Vaihtoehtoja oli kolme: Helsinki, Turku ja Rovaniemi. Rovaniemi ei paikkakuntana tai yliopistona kiinnostanut ja Helsingissä asumiskustannukset olivat mielestäni liian korkeat. Turun oikeustieteellisellä tiedekunnalla oli hyvä maine ja halusin myös muuttaa suurempaan kaupunkiin. Olin jo sisällä LaY:n toisessa tiedekunnassa enkä jaksanut taas muuttaa 800 km toiseen suuntaan, kun asuntokin oli kiva saunallinen kaksio... Kyllä rehellisesti on todettava, että Lapiin pyritään yleisesti siksi, että pääsy% on (ollut) helpompi kuin Hkissä ja Turussa. Onneksi Suomessa ainakin tällä hetkellä valmistuu tasalaatuisia juristeja joka yliopistosta, joten opiskelupaikka on ns. makuasia... Pohjoisesta kotoisin olevana Lappi oli luonnollinen valinta Hain Lapin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, sillä halusin maksimoida todennäköisyydet päästä heti aloittamaan opinnot. En halunnut, että työelämään siirtyminen viivästyy mahdollisten useiden hakuyritysten vuoksi. Hakiessani oikikseen olin lähes valmis YTM, joten opintoja oli jo takana. Kävitkö valmennuskurssin sinä vuonna jona pääsit opiskelemaan? 29 % 71 % Kyllä En Vastaajien mediaanivalmistumisaika oli 6,17 vuotta ja keskiarvo 6,18.
6 Arvio yliopistoon liittyvistä osa-alueista, asteikko 1 5 (suluissa arvosana edellisestä tutkimuksesta) Helsinki Turku Lappi Yliopiston tilat 3,5 (3,6) 3,5 (3,5) 3,9 (4,0) Yliopiston 3,1 (3,4) 3,1 (2,8) 3,5 (3,7) laitteet ATK- tuki 3,0 (3,2) 3,2 (2,8) 3,4 (3,6) Kirjastopalvelut 3,5 (3,7) 4,0 (3,9) 3,3 (3,6) Yksikkökohtaisia kommentteja Arviot opintojen ohjauksesta yksiköittäin, asteikko 1 5 (suluissa arvosana edellisestä tutkimuksesta) Helsinki Turku Lappi Orientaatiopäivät tai muu opintojen aloittamiseen 3,2 (3,1) 3,6 (3,6) 3,1 (3,3) liittyvä ohjaus Opintohallinnon / opintotoimiston palvelut 2,9 (3,1) 3,5 (3,4) 3,2 (3,2) Ohjaus opintojaksoilla 2,4 (2,4) 3,1 (3,2) 2,7 (2,9) Opinto- opas 3,7 (3,7) 4,2 (3,8) 3,8 (4,0) WebOodi 3,4 (3,4) - 3,3 (3,5) Informaatio www- sivuilla 2,8 (3,1) 3,6 (3,2) 3,3 (3,5) Opiskelijatutorointi 3,1 (2,9) 3,2 (2,9) 2,9 (2,8) Opettajatutorointi 1,6 (1,9) 2,6 (2,2) 2,0 (2,3) Helsinki Opettajatutorointia ei ollut juuri lainkaan, olisi voinut olla enemmän kaikissa asioissa, vaikka työllistymiseen ja gradun tekoon liittyen. Ainakin kirjaston www-sivut hankalat, esim. vaikea löytää tietoa vapaista huoneista tai saada apua gradun tiedonhankintaan. Molemmat kohdat koskevat kirjallisten töiden (seminaarityöt, projekti) ohjausta. Opiskeluaikanani opastus tieteellisen kirjoittamisen suhteen näytti olevan mallia "heitetään veteen ja katsotaan oppiiko uimaan". Ymmärtääkseni opetuksen ja opastuksen laatuun on sittemmin pyritty tiedekunnassa kiinnittämään enemmän huomiota. Kaipasin etenkin ensimmäisten vuosien aikana enemmän yleistä opastusta sekä kannustavampaa ja vuorovaikutuksellisempaa (eli motivoivampaa) ilmapiiriä. Olisi suotavaa, että ensimmäisinä vuosina tarjottaisiin enemmän henkilökohtaista opastusta liittyen opintotahtiin, erikoistumiseen ja yleisesti opinnoissa suuntautumiseen. Lisäksi koen, että lopulta opinnoissa menestyminen edellytti lähinnä yksinomaan yksinäisiä tunteja kirjastossa eikä kriittiseen ajatteluun kovinkaan paljon kannustettu tiedekunnan taholta. Uskon, että vaatimustason nostaminen ja opetuksen kehittäminen (esim. pienryhmät, vuorovaikutuksellisuus) lisäisi opiskelijoiden motivaatiota ja siten myös oppimistuloksia. Ajoittainen "työelämässä sitten oppii" -asenne sekä tiedekunnan että opiskelijoiden keskuudessa on turhauttava ja edelleen usein valitettavan totta. Alussa olisi voinut kertoa enemmän siitä, mitä opintoja kannattaa hoitaa pois alta esimerkiksi ensimmäisenä vuonna, koska seuraavat vuodet ovat vaikeampia. Tuutorointi oli enemmänkin ainejärjestön ja juhlien korostamista. Harvan oppiaineen sivuja pidettiin ajan tasalla ja oli sattumasta kiinni, löysikö nettisivuilta etsimäänsä tietoa. Ohjaus opintojaksoilla oli olematonta harjoitusseminaareissakin. Toisaalta en itse olisi kaivannutkaan opintojen ohjausta opintojaksoilla. Pidin oikiksessa opiskelun itsenäisyydestä, mielestäni hyvin itsenäinen opiskelu ja työskentely on tärkeä osa juristiksi kasvamista. Tutoroinnin jälkeen oli yliopistolta vaikea tavoittaa kansliahenkilökuntaa (aukioloajat huonot), opinto-ohjaajaa sekä professoreita. Yksittäistä palautetta oli käytännössä mahdotonta saada. Professorit eivät joustaneet. Kukaan ei ollut ikinä varma mitä pitäisi tehdä tai tulee tapahtumaan ja tätä tietoa oli vaikea löytää mistään. Opintojaksojen aikana ei ollut
7 ohjausta juurikaan, vaan jokainen opiskeli itsenäisesti ja opettajan ohjaus rajoittui ainoastaan satunnaisiin luentoihin. Opettajat olivat liian kaukana oppilaista, mitään opettajaoppilas vuorovaikutusta ei juurikaan syntynyt opiskelujen aikana ennen graduprojektia. Ohjaus opintojaksoilla ja opettajatutorointi: ensimmäisenä ja viimeisenä vuonna nämä olivat ihan hyvällä mallilla, mutta toivoisin siihen väliinkin jotain, niin ettei opiskelija jää aivan omilleen. Opintojen alkuvaiheessa enemmän palautetta tenttivastauksista ja muutenkin omasta suoriutumisesta, jotta opettelu "juristimaiseen ajatteluun" ja oikeaan vastaustekniikkaan ei olisi tarvinnut tapahtua kantapään kautta. Muutoinkin kaikki kommunikaatio opiskelijoiden ja oikiksen opetushenkilökunnan kanssa lähes olematonta. Pidin tätä erittäin valitettavanan ja olisi toivonut huomattavasti henkilökohtaisempaa otetta. Turku Ensimmäisinä opiskeluvuosina oli todella epäselvää, missä vaiheessa ja koska pitäisi alkaa suorittamaan valinnaisia opintoja, erikoistumisjaksoja ja syventäviä opintoja. Pitkää oli myös epäselvää, mitä nämä kaikki tarkoittavat. Ensimmäisellä erikoistumisjaksollakaan ei selitetty, mitä tulee tapahtumaan ja mikä on seminaarityö, koska ryhmässä aloitti minun lisäkseni vain yksi toinen henkilö, jolle kyseinen erikoistumisjakso oli ensimmäinen. Lähes kaikilla opintojaksoilla olisi saanut olla enemmän ohjausta. Opettajatuutorista sen verran, että hänet näin kerran koko opiskeluaikanani. Muistaakseni hän vaihtoi työpaikkaa eikä uutta ilmeisesti valittu. Ohjausta olisi varmasti ollut saatavilla, jos sitä olisi itse aktiivisesti etsinyt, mutta sitä ei ollut automaattisesti tarjolla. Enemmän tapaamisia (koko opiskeluaikana molempia oli vain yksi, heti opintojen alussa), koko opiskeluajan jatkuvaa tutorointia. Lappi Ohjaus: taso vaihteli professorista riippuen (parhaat professorit olivat ""alaisensa"" saaneet toimimaan hyvin, heikkojen johtamistaitojen omaavat eivät) ja assistentit yms. saattoivat olla hyvinkin ylimielisiä ""palvelemaan"" tavallista kyselevää opiskelijaa, ""lue opintooppaasta"" oli suosittu vastaus, joka ei juurikaan hyödyttänyt. Opiskelijatuutorointi: Meille sattui erinomainen, asiallinen ja hyvä ns. roolimalli. Kaverille ei arpajaisissa käynyt hyvä tuuri vaan sai itselleen typeriä/ ala-arvoisia juttuja (mm. puhui työtehtävistä, joissa oli ollut koulutusaikana ja ""opetti"" kuinka niissä pitää asiakasta kohdella) suoltavan ""naistennaurattajan"", joka vastasi loistavasti lakimiehistä annettavaa ylimielistä kuvaa ja asennetta." "Opintojen ohjaaminen HOPS.eineen on vahvaa alussa, mutta opintojen seuraaminen ja edistymisen tukeminen sekä jelppi vlamistumisvaiheessa on vähäisempää. Opintojen puolivälissä esim. 3. vuonna voisi olla jokin check point Charlie, jolloin väkeä ratsattaisiin. Kun on pieni fuksipallero, ei ymmärrä mitä opiskelu oikeasti on ja vaatii eikä työelämästä sitä vähääkään. Kolmantena vuonna osaisi jo kysyä oikeita asioita ja myös ongelmat opintojen etenemisessä saataisiin selvitettyä. Toki yliopisto ei ole mikään ala-aste ja tietty vapaus opintojen suorittamisessa täytyy säilyttää. Loppuvaiheessa tukea saa vaihtelevasti. Jotkut proffat jopa auttavat työnhaussa. Toiset puusilmäisesti ajavat vain akateemista byrokratiaa. Opintoja saataisiin lyhennettyä loppupäästä 2-6 kk sillä, että käsittämätön byrokratia opinnäytteen hyväksymisen sekä tutkintotodistuksen ympärillä karsittaisiin." Arviot opetukseen liittyvistä osa-alueista yksiköittäin, asteikko 1 5 (suluissa arvosana edellisestä tutkimuksesta) Helsinki Turku Lappi Opetusmenetelmien 2,7 (2,9) 3,1 (3,0) 2,9 (3,0) tarkoituksenmukaisuus Tutkinnon kaikille yhteisten opintojen opetus 2,9 (3,1) 3,2 (3,1) 3,1 (3,3)
8 Pro Gradusi oppiaineen opetus 3,6 (3,7) 4,0 (3,8) 3,6 (3,7) Kielten ja viestinnän opetus 3,3 (3,7) 3,6 (3,8) 3,6 (4,0) Englanti 3,4 (3,6) 3,7 (3,4) 3,9 (3,8) Suomen kieli ja viestintä 3,0 (3,5) 3,3 (3,1) 3,3 (3,0) Ruotsi 3,7 (3,6) 3,5 (3,5) 3,9 (3,9) Vieraskielisten kurssien opetus 3,7 (3,5) 4,0 (3,7) 3,9 (3,5) Helsinki Turku Englanninopetusta aivan liian vähän, pakollisiin kurssivaatimuksiin ei sisältynyt juurikaan englanninkielistä kirjallisuutta. Juridisen englannin opetus lapsenkengissään. Tutkinnon kaikille yhteisten opintojen opetus oli tasoltaan kovin vaihtelevaa. 120 diaa/ 1,5h ja piirtoheitinkalvot vanhentuneesta lainsäädännöstä kuuluu pohjanoteerauksiin. Massaluennot ovat sinänsä mielestäni usein ihan tarkoituksenmukaisia, jos niille onnistuu luomaan oppimismyönteisen ilmapiirin eikä kyseessä ole ainoastaan tunti, jolla luetaan läpi ainoastaan lakitekstiä. Mainiota olisi, jos useampia massaluentoja tukisi esim. oikeustapausten käsittely pienryhmissä tms. Englannin kieli on nykyään työssämme niin tärkeä, että oikiksessa pakollisten opintojen määrä pitäisi olla huomattavasti suurempi ja vaatimustaso huomattavasti kovempi. Mielestäni olisi hyvä jos yliopisto tarjoasi mahdollisuuden suorittaa englanninkielessä esim. ILEC-sertifikaatin. Työelämässä ei menesty, jos ei pysty kommunikoimaan juridista osaamistaan asiakkaalle tai tuottamaan myös kielellisesti laadukkaita asiakirjoja. Oikiksen opetusmenetelmät: massaluennot ja suuri määrä tenttikirjallisuutta. Mielestäni nämä eivät ole opetusta lainkaan. Massaluennot ja kirjojen pänttääminen eivät osallista opiskelijoita lainkaan. Oikiksessa on suhteettoman pienet opettajaresurssit oppilaiden määrään nähden. Näillä resursseilla yliopistosta tulee ulos juristeja, mutta ei hyviä juristeja. Opetuksen taso oli ihan hyvä, mutta läsnäolopakot olivat todella hankalia työssäkäyvälle opiskelijalle. Näissä tulisi ottaa paremmin huomioon ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja tarjota enemmän vaihtoehtoja (ilman, että työmäärä on etänä opiskellessa nelinkertainen - tätäkin näkyi). Opertusmenetelmien tarkoituksenmukaisuus: Vaihtoehtoja massaluennoille tulisi olla enemmän varsinkin oppiaineissa, joissa teorian soveltaminen käytäntöön ei ole niin yksinkertaista. Tutkinto oli aika paljon itseopiskelua. Sitä joko ymmärtää tai ei - ei siellä paljon varmisteltu, menikö perille. Käytännönläheisempää otetta olisi hyvä lisätä. Esim. perhe- ja perintöoikeuden peruskurssilla meidät jaettiin pieniin tiimeihin ratkomaan oikeustapauksia. Käytäntöä voisi laajentaa myös muihin aineopintokursseihin. Opetusmenetelmät olivat (muutamaa positiivista poikkeusta lukuun ottamatta, esim. valinnainen oikeustapauskilpailu) massaluentoja eikä niiden sisältöä taikka muotoa oltu mietitty oppimistavoitteiden lähtökohdista. Sisältö välittyi kyllä kirjoista, mutta muut juristilta vaadittavat taidot olisivat jääneet valinnaisiksi ellei niitä ainejärjestöissä ja työelämässä olisi päässyt harjoittelemaan. Opetusmenetelmät (ensimmäiset 3 vuotta) ovat hyvin vanhanaikaiset: massaluentoja ja kirjatenttejä. "En antanut arvosanaa huonoa arvosanaa, mutta halusin kehua Turun ruotsia, sillä suoritin opinnot legendaarisen Bo Grönholmin aikana. Pidin seminaarityöskentelystä erikoistumisjaksojen aikana, niiden pakottamasta kirjoittamisesta on myöhemmin ollut suuri hyöty. Enemmänkin pitäisi minusta opintojen aikana joutua kirjoittamaan." Opetusmenetelmät ovat samat kuin kymmeniä vuosia sitten. Opintojen aikana tuntui, ettei laitosta edes kiinnostanut yksittäisten opiskelijoiden mielipide. Palautetta sai antaa vain yksittäisistä kursseista, ei opinnoista laajemmin saatikka kurssitarjonnasta. Kielten opetus
9 Lappi oli laadukasta. Erikoistumisjaksojen vaatimukset vaihtelivat huomattavasti riippuen opettajasta. Opetusmenetelmänä oli miltei koko tutkinnon suorittamisen ajan itsenäinen lukeminen ja tenttiminen, tai vaihtoehtoisesti kirjallisten töiden laatiminen. Olen vahvasti sitä, että enemmän väittelyyn, puhumiseen/esiintymiseen ja muuhun juristin perustyökaluihin liittyviä menetelmiä olisi tullut korostaa opetustilanteissa. Opetusmenetelmät: luento-opetus/pienryhmäseminaarit eivät loppuvaiheen opinnoissa valmenna työelämään. Oikeustapauskilpailujen tyyliset ratkaisut olisivat parempia yhdistettynä simuloituun prosessaamiseen. Liikaa kirjekurssimaisuutta ja liian vähän oikeustapausharjoituksia. Niitä pitäisi olla lähes kaikissa oppiaineissa. Yhteiset opinnot: Taso oli vaihtelevaa. Jotkut professorit ovat nerokkaita, mutta eivät osaa ilmaista itseään saati opettaa. Joissakin aineissa oli vaikea saada laadukasta opetusta vaikka mitään erityistä perustetta tälle poissaololle/ puuttumiselle ei ollut (esim. aktiivinen julkaisutoiminta joka veisi aikaa). Yliopisto/ tiedekunta nostaisi tasoaan, jos sillä olisi aktiivisesti julkaisevia professoreita. Kielet ja viestintä: Lakimiehille opetetaan aivan liian vähän = ei ollenkaan suullista ja kehollista ilmaisua ja kuinka kohdata asiakas/ päämies. Oikeustieteellinen opetus on jäänyt junnaamaan paikalleen ja perustuu lähestulkoon ulkoa opettelemiseen. Tällä metodilla opiskelija opettelee asioita ulkoa ja muistaa ne ehkä tenttipäivänä. Tämän jälkeen alkaa seuraavan aineen asioiden ulkoa opetteleminen jolloin edellisen opintokokonaisuuden asiat vaipuvat unholaan. Esimerkiksi Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden puolella opintoja suoritetaan mm. laatimalla kirjallisuudesta sivun esseitä. Tällä tavalla mielestäni opiskelija pääsee pohtimaan asioita syvällisemmin ja muodostamaan oman näkemyksen asiosta. Se ei tunnu aina tarkoituksenmukaiselta, että tenttiin luetaan ulkoa/ päntätään toistatuhatta sivua, jotka unohtaa muutaman viikon päästä tentistä. Tietyt asiat on toki opeteltava ulkoa, mutta muuten toivoisin panostusta enemmän soveltamiseen ja oivaltamiseen sekä muihin käytännön työelämän tarpeita palveleviin taitoihin eikä niinkään ulkoa opetteluun. Todellisessa elämässä kun asiat voi tarkistaa lähteistä eikä kaikkea tarvitse muistaa ulkoa. Arviot oikeustieteelisen tutkinnon antamista valmiuksista yksiköittäin, asteikko 1 5 (suluissa arvosana edellisestä tutkimuksesta) Helsinki Turku Lappi Juridiikan yleinen tuntemus 3,7 (3,7) 3,9 (3,6) 3,8 (3,8) Juridiikan tuntemus pro gradun 4,0 (4,0) 4,2 (4,0) 4,0 (4,1) oikeudenalalla Viestintävalmiudet äidinkielellä 3,5 (3,7) 4,1 (3,8) 3,7 (3,7) Viestintävalmiudet toisella kotimaisella 2,5 (3,0) 3,2 (2,7) 2,6 (2,9) kielellä Viestintävalmiudet englanniksi 3,1 (3,3) 3,8 (3,5) 3,4 (3,3) Viestintävalmiudet muilla vierailla kielillä 2,3 (2,2) 2,6 (2,8) 2,2 (2,2) Tieteelliset valmiudet 3,4 (3,5) 3,7 (3,2) 3,5 (3,5) Yrittäjävalmiudet, tiedolliset 1,7 (2,0) 2,1 (2,0) 2,1 (2,1) Yrittäjävalmiudet, asenteelliset 1,9 (2,0) 2,4 (2,3) 2,4 (2,3) Valmiudet toimia kv- ympäristössä 3,1 (3,0) 3,4 (3,0) 3,1 (3,0) Valmiudet ryhmässä työskentelyyn 3,0 (3,2) 3,8 (3,2) 3,5 (3,4) Yleiset johtamisvalmiudet 2,0 (2,5) 2,6 (2,5) 2,8 (2,8) Henkilöstöjohtamis- / esimiesvalmiudet 2,0 (2,2) 2,5 (2,3) 2,7 (2,6)
10 Tietotekniset valmiudet 2,9 (3,1) 3,3 (2,8) 3,3 (3,2) Valmius omaksua uusia asioita 4,2 (4,2) 4,3 (4,1) 4,1 (4,1) Ongelmanratkaisuvalmius 3,9 (4,0) 4,0 (3,9) 4,0 (4,0) Esiintymisvalmiudet 2,7 (2,9) 3,6 (3,3) 3,5 (3,3) Vuorovaikutusvalmiudet 2,9 (3,1) 3,7 (3,5) 3,5 (3,3) Neuvottelutaidot 2,3 (2,8) 3,1 (3,0) 3,0 (3,1) Projektinhallintataidot 2,7 (3,0) 3,2 (3,2) 3,1 (3,0) Työelämätietous 2,9 (2,8) 3,0 (2,8) 2,9 (2,8) Eettisen toiminnan valmiudet 2,8 (2,9) 3,2 (3,1) 3,3 (3,2) Helsinki Kokemukseni mukaan ryhmätöitä ei tehdä niin paljon, että kukaan voisi niiden perusteella saada valmiuksia ryhmässä työskentelyyn. Nämä valmiudet on hankittu koulutuksen ulkopuolelta. Itse pidin presentaation opiskelujeni aikana noin 7 kertaa enkä koe mitenkään vältelleeni esiintymistä vaativia tilaisuuksia. Edes jonkin asteinen esiintyminen ja vuorovaikutuksellisuus kuuluisi tuoda mukaan opintoihin jo ensimmäisistä vuosista lukien, jotta esiintymisestä tulisi luonnollinen osa juristin taitoja jo opiskeluaikoina. Myös esim. yrittäjyyteen kannustaminen on heikkoa, mielestäni kirjanpidon pakolliset opinnot voisi hyvin korvata abc-kurssilla liittyen käytännön yritystoimintaan, johtamisoppeihin ja taloushallintoon (esim. kirjanpidon analysoinnin opettaminen eikä niinkään sen mekaanisen toteuttamisen opettaminen). Kauttaaltaan tiedekunnan opetus perustuu edelleen mielestäni pitkälti opiskelijan omaan motivaation kehittää omia valmiuksiaan tietyiltä sektoreilta. Mikäli ei opiskelija ei osaa itse arvioida vielä opiskeluaikanaan omaa kiinnostustaan ja valita sen mukaisesti valinnaisia kursseja, näyttäisi työskentelymahdollisuudet valmistumisen jälkeen huonommilta. Opinnoissa valmistetaan opiskelijoita hyvin omaksumaan suuria määriä tietoja ja annetaan hyvä yleinen käsitys juridiikasta. Myös projektissa ainakin itse sain hyvät tieteelliset valmiudet. Sen sijaan opinnoissa voitaisiin vielä enemmän valmentaa opiskelijoita esiintymään ja neuvottelemaan, jotka ovat hyödyllisiä taitoja työelämässä. Yleensäkin opinnoissa tulee hyvin vähän esille käytännön näkökulma ja työelämään valmistaminen. En saanut mitään lisävalmiuksia yrittäjyyteen tai johtamiseen, enkä olisi näitä kaivannutkaan. Äidinkielen kurssit olivat surkeita ottaen huomioon, että taidokas ja looginen kielenkäyttö on juristin työssä perusedellytyksiä. Mielestäni varsinaiset suomen kielen kurssit voisi jättää pois kokonaan, niistä ei ole mitään hyötyä. Sen sijaan olen sitä mieltä että oppiaineiden opettajien pitäisi kiinnittää oppilaiden tekstien kieleen enemmän huomiota. Ainakin harjoitusseminaareissa pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota kieleen kuin varsinaiseen oikeudelliseen substanssiin. Esiintymis-, vuorovaikutus- ja neuvotteluvalmiuksia oikis ei myöskään opettanut lainkaan, vaikka nämä ovat juristin työssä elintärkeitä taitoja. Tämä johtuu opetusmetodeista. Luennoilla tai kirjastossa istumalla ei opi argumentoimaan. Harjoitusseminaarien ja graduseminaarin opponointi oli lähinnä muodollista arvostelua, eikä koskaan varsinaista väittelyä. Oikiksessa oppi hyvin Suomen oikeusjärjestelmän A:sta Ö:hön, mutta käytännön työssä tarvittavia taitoja ei lainkaan. Eniten jäin kaipaamaan väittelytaitojen opetusta sekä lainvalmistelua koskevia käytännön kursseja. Toivoisin siis enemmän käytännön kursseja kaikkien oikeudenalojen pänttäämisen sijaan. Koulutukseen ei kuulu pakollisia opintoja johtamiseen/esimiestehtäviin liittyen. Samoin koulutuksesta puuttuu esiintymisopetus ja neuvotteluopetus. Molemmat ovat äärimmäisen tärkeitä valmistuneelle asianajajalle. Opetuksesta puuttuu käytännön läheisyys täysin. Suurimman osan käytännön elämästä opin työn kautta, opinnot antavat vain valmiuden löytää tieto ja ymmärtää perusasiat ja kontekstin/ajatusmaailman. Yrittäjyyteen liittyvien asioiden osalta: en muista että näistä olisi ikinä puhuttu missään? En tosin yrittänyt asiaa selvittääkään, mutta ei tullut vastaan."
11 Turku Ylipäätään koulutuksessa panostetaan vain vähän ilmaisutaitoon ja työelämän realiteetteihin. Nämä kyvyt opin työelämässä. Opetuksessa huomioidaan aika vähän työelämän tarpeita, mikäli opiskelija ei käy opiskeluaikana töissä tai ei pääse harjoitteluun, ei tällä ole juurikaan valmiuksia pärjätä työelämässä Työelämä- ja yrittäjävalmiudet ovat heikossa, koska en muista perehtyneeni työelämään tai yrittäjyyteen yliopistossa, jos työelämävalmiuksilla tarkoitetaan työn hankkimista opiskelujen päätyttyä. Minulla ei opiskelujen aikana syntynyt juuri kuvaa eri mahdollisuuksista ja siitä, miten opintomenestys ym. vaikuttavat työnsaantiin; mahdollisesti näin, koska yleinen mantra oli, että juristit saavat heti töitä lähes aina. Nyt valmistuneena ja aluksi jonkin aikaa töitä hakeneena tuntuu, että opiskelijoille voisi enemmän korostaa opiskeluaikaisten töiden, opiskelumenestyksen jne. merkitystä ensimmäisen työpaikan saannille, sikäli kun niillä on merkitystä. Yrittäjyydestä ei puhuttu muistaakseni lainkaan, esim. asianajosta yrittäjyytenä. Edelleen työelämän ja eläkkeen kytkennät jäivät minulle täysin hämäriksi opiskeluaikana enkä ajatellut, että valmistumisen viivästyminen vaikutti myös minulle kertyneisiin eläkkeisiin. Asia voisi olla jotain, josta pari sanaa lausutaan opiskelujen alussa. Mitä tulee sosiaalisiin ja henkisiin valmiuksiin juristin töissä, koulussa ei mielestäni juuri keskitytty niihin vaan juridiikkaan. Toisaalta en tiedä paljonko niitä valmiuksia muuten voi kehittää kuin käytännössä erilaisissa töissä ja luottamustehtävissä. Tutkinto ei valmista oikein miltään osin työelämään, joka on toisaalta ymmärrettävää työpaikkojen laajan kirjon takia, mutta ehkä jotakin olisi mahdollista silti opettaa. Tuntuu, että kuusi vuotta kului pitkälti kirjan ääressä ilman mitään konkreettista oppia. Voi olla etten kiinnostuksen puutteen vuoksi hakeutunut oikeille kursseille, mutta yrittäjyys ei kyllä näkynyt kovin paljon opetuksessa, kuten ei myöskään johtamistaidot. Johtamistaitojen opetteleminen on varmasti monelle alalla olevalle tärkeää. Työelämästä en muista puhutun kertaakaan opintojeni aikana. Ryhmätöitä pitäisi olla enemmän, neuvottelutaitoja ei harjoiteltu missään. Ei yliopistossa opeteta työelämätaitoja, ne opitaan pikku hiljaa työelämässä. En tiedä onko muilla koulutusaloilla toisin. Lappi Yrittäjyyttä sivuttiin ehkä valinnaisilla eri tiedekunnan alle kuuluvilla kursseilla, mutta ei muuten. Samoin johtajuusvalmiuksien kanssa. Juristikoulutus on yhä pääosin tutkijakoulutusta. Koulutus ei huomioi sitä, että suurin osa juristeista joutuu työskentelemään haastavissa vuorovaikutustilanteissa, esimiehinä ja esiintymään paljon. Myös taloustaitojen opettaminen jää kirjanpidon perusteet kurssille... Enemmän johtamisen ja talousosaamisen kursseja - ihan pakollisena! Samoin esiintymistä, väittelyä ja work shop-tyyppistä koulutusta tarvittaisiin enemmän... Kansainvälisessä ympäristössä toimiminen ei tullut tutuksi, koska ei juuri oikeustieteellisen Esiintymisvalmiutta ja neuvottelutaitoa olisi syytä korostaa myös koulutuksessa viemällä eri kursseja luentojen ohella vuorovaikutteisempaan suuntaan. Useampiin kursseihin voisi sisällyttää enemmän oikeustapausharjoituksia tai erilaisia simuloituja neuvottelutilanteita. Projektinhallintataidot olisivat myös erinomainen lisä opintokokonaisuuteen. Vastaajien arviot väittämiin koulutuksesta, asteikko 1 5 (suluissa arvosana edellisestä tutkimuksesta) Helsinki Turku Lappi Koulutus vastasi niitä odotuksia, joita minulla oli aloittaessani 3,4 (3,5) 3,7 (3,5) 3,8 (3,6) opinnot Koulutus oli laadukasta 3,0 (3,3) 3,7 (3,7) 3,5 (3,6) Koulutus oli vaativaa 3,6 (3,5) 3,9 (4,0) 3,9 (4,0) Koulutus oli motivoivaa 3,1 (3,2) 3,5 (3,2) 3,5 (3,6)
12 Opinnot olivat mielenkiintoisia 3,7 (3,8) 4,0 (3,6) 3,8 (4,0) Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin 2,9 (3,2) 3,3 (3,2) 3,3 (3,6) Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys 2,9 (3,0) 3,3 (3,2) 3,2 (3,4) Kielten opetusta oli riittävästi saatavilla 3,6 (3,5) 3,6 (3,6) 3,5 (3,7) Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3,7 (3,7) 4,0 (3,8) 4,0 (3,8) Helsinki Vaatimustaso oli osittain yllättävän matala. Vaikka tulinkin parissa tentissä hylätyksi, useimmissa tenteissä vaatimustasoa ei pidetty erityisen ylhäällä. Luulin yliopistossa vaadittavan enemmän. Parempia, innostavampia luennoitsijoita, pienemmät ryhmät, osallistuvampaa opetus jne. Ongelmat lienevät kaikkien tiedossa, mutta ratkaisuja niihin ei omana opiskeluaikanani näkynyt. Itse koin, että opinnot eivät olleet kovin vaativia sen jälkeen, kun oppi lukemaan tentteihin oikein ja omalla tavalla. Uskon, että opiskelijoilla olisi potentiaalia oppia käsittelemään ja tuottamaan juridista tietoa nykyistä paremmin ja monipuolisemmin. Lisäksi ainakin itse koin, että opintoihin motivoituminen oli alussa vaikeaa, koska aineopinnot vaativat käytännössä täysin itsenäistä tiedon tankkaamista, tenttiä ja rupeaman aloittamista alusta. Mielestäni opinnot muuttuivat alkutahmeuden jälkeen hyvinkin palkitsevaksi, mutta uskon, että vuorovaikutuksellisempi opetustyyli etenkin ensimmäisten opiskeluvuosien aikana voisi lisätä sekä opiskelijoiden motivaatiota että halua panostaa opintoihin nykyistä enemmän. Selkeästi suurempi osa opintomateriaaleista voisi olla englanniksi. Nähdäkseni esim. useimmat kauppiksen käyneet osaavat englantia valmistumisen jälkeen paremmin, koska heillä on suurempi osa oppimateriaaleista englanniksi. Työelämä on niin paljon muutakin kuin kirjojen lukemista ja luennoilla hiljaa istumista. Koulutus vastasi kyllä odotuksia, koska aloittaessani en ymmärtänyt, että tieteellisyys ei välttämättä auta työelämässä paljoakaan. Työelämään itse koulutus ei kaikkinensa valmistanut, mutta opetti kyllä reagoimaan eri impulsseihin ja etsimään vastauksia luetuilta alueilta. Tiedonhakua pitäisi opettaa enemmän. En ollut aivan valmistautunut siihen, miten kirjekurssimaisesta koulutuksesta on kyse. Usein tuntui, että oppiminen on tehtävä yksin, ilman ohjausta. Lopputuloksena kuitenkin tuntuu, että perustietoja ja -taitoja karttui siten, että työelämään siirtyminen ei ole tuntunut vaikealta tai haastavalta. Yksin puurtaminen ei kauheasti motivoi. Ei ollut edes käytettävissä mitään mittareita, joista olisi voinut huomata, onko edistynyt jossain tai oppinut jotain uutta. Voisi miettiä, onko tarkoituksenmukaista, että aineopinnot käydään nykyisiin kokonaisuuksiin järjestettyinä kursseina. Nehän voitaisiin järjestää myös esim. niin, että ensimmäisenä vuonna opetellaan tietyt perusteet useammalta alalla ja seuraavina vuosina näitä tietoja aina syvennetään pitäen kaikki perusoikeudenalat mukana. Kun kaikista olisi tietyt perustiedot, voisi sitten valita vapaasti ne, jotka kiinnostavat enemmän ja syventää näitä vielä eteenpäin maisterivaiheessa. Luulen, että näin jäisi käteen enemmän kuin nykyisessä systeemissä, jossa voit unohtaa kaikki aineopintotenttiin opettelemasi jutut kokonaan, kun olet sen suorittanut. Turku Pakollisten kielten ryhmiin oli hankalaa päästä ja osittain siitä syystä valmistumisenikin venyi lähes vuodella. Kielten opintojaksoissa ei huomioitu työssä käyviä opiskelijoita. Osa ryhmistä olisi ehdottomasti pitänyt olla myöhemmin iltapäivällä tai illalla. Ryhmiä oli kysyntään nähden selvästi liian vähän! Koulutukseen tulisi sisällyttää käytännön opintojaksoja enemmän, joka auttaisi työelämään siirtymisessä. Olisin halunnut opiskella huomattavasti enemmän toisella kotimaisella kielellä ja englanniksi ja myöskin saada molemmissa kielissä pidemmälle menevää opetusta esim. valtionhallinnon erinomaisen kielitaidon kokeeseen valmistavaa opetusta.
13 Lappi Työelämän tulisi painottua lisää opinnoissa - Turussa ei ainakaan aikaisemmin ollut pakollisena minkäänlaista asiakirjan laatimisen peruskurssia, joka nyt on joka juristin pakko osata. Itse opin sen töissä, mutta jotkut eivät myöskään työskentele koulun ohella.. Onneksi pääsin alan töihin opintojeni aikana, sillä koin oppineeni töissä paljon enemmän kuin opintojeni aikana. Tosin perustietämys ja juridinen yleissivistys piti ensin hankkia opinnoissa. Riippuu tietty työtehtävistä, mutta koulutus ei mielestäni juurikaan anna valmiuksia käytännön työelämän tehtäviin. Monessa paikassa vastavalmistunut juristi on ns. pihalla. Tiedekunnasta voi esimerkiksi valmistua henkilö, joka ei ole koskaan käynyt käräjäsalissa. Silti tällainen kaveri saattaa valmistuttuaan olla ensimmäisenä hakemassa auskultointipaikkoja, ja saattaa jopa pian saadakin sellaisen, mikäli hakee jonnekin syrjäisemmälle paikkakunnalle. Ehdottomasti kaikille pakollisena pitäisi olla kurssi, jossa käydään seuraamassa määrätty määrä tuomioistuimen istuntoja. Opiskeluilmapiiri oli ehdottomasti parempi Åbo Akademissa kuin Turun Yliopistossa. Valitettavasti näin. Olisin mielellään verkostoitunut Turun Yliopistossa, mutta Åbo Akademin opiskelijoita ei otettu aina avoimin sylin vastaan. Suomen oikeusjärjestelmää 85 % käytiin läpi...opetuksen taso vaihteli valtavasti, osa luennoitsijoista oli erittäin korkeatasoisia, jotkut suorastaan pilkkasivat opiskelijoita. Kieliopintoja oli saatavilla ihan hyvin, mutta niistä ei tiedotettu. Moni kurssi meni ohi kun ei itse ollut katsonut oikeaan aikaan WebOodista kursseja. Vastaajien arviot koulutusyksiköistään, asteikko 1 5 (suluissa arvosana edellisestä tutkimuksesta) Helsinki Turku Lappi On kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä 2,9 (3,0) 3,7 (3,5) 3,1 (3,1) Käyttää elinkeinoelämän / julkisen sektorin asiantuntijoita 3,0 (3,1) 3,5 (3,2) 3,0 (3,0) opetuksessaan Hyväksyy opiskelijat osaksi asiantuntijayhteisöä 2,8 (3,0) 3,4 (3,5) 3,3 (3,1) Huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla 2,9 (3,2) 3,4 (3,4) 3,0 (3,1) Tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia 4,0 (3,8) 4,0 (3,8) 3,7 (3,8) On kiinnostunut työnantajien toiveista, jotka koskevat 2,4 (2,8) 2,8 (2,6) 2,8 (2,9) vastavalmistuneiden taitoja Pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä työmarkkinoihin 2,6 (2,8) 3,2 (2,9) 2,7 (2,9) Helsinki Tiedekunnassa asioita muutetaan hyvin hitaasti, mikä voi olla syynä siihen, että huomioon ei ole vielä kovin paljon tai pitkään otettu opiskelijoiden mielipiteitä tai mahdollisten työnantajien toiveita. Tämä ei myöskään aina ole huono asia, koska myös jatkuvien muutosten tekeminen voisi vaikeuttaa opiskelua. Yhteyttä käytännön työelämään tulisi parantaa ja ottaa se huomioon opetuksessa Vierailevia asiantuntijaluennoitsijoita oli ainoastaan harvakseltaan (tietyt dosentit). Kokemukseni esimerkiksi kauppakorkeakoulun maisteriohjelmasta on täysin päinvastainen, vierailevia luennoitsijoita käytetään aktiivisesti (ja he ovat alansa huippua vaikkeivät dosentteja). Edelleen opiskelijoita pitäisi ottaa aktiivisemmin mukaan asiantuntijayhteisöön ja tutkimukseen - tästä tarjoavat monet muut yliopiston kampukset hyvän esimerkin. Seminaaritöitä voisi työstää yhdessä vanhempien tutkijoiden kanssa esimerkiksi yhteisiksi artikkeleiksi.
14 Turku Opiskelijoilla pitäisi olla paljon enemmän harjoittelua kaikilla mahdollisilla juridiikan alueilla, jotta mahdollisimman moni saisi hyvät kontaktit työnantajiin jo opiskeluaikana. Yhteistyökurssit tms olisivat myös toivottavia. Koulu ei varsinaisesti tunnu juuri osallistuvan minkäänlaiseen vuorovaikutukseen työmarkkinoiden kanssa - sen sijaan opiskelijajärjestö Lex on aktiivinen tässä suhteessa Itselleni jäi sellainen kuva, että yhteydet työelmään oli opiskelijatoiminnan varassa. Lappi Yliopistoyhteisöt ovat yhä umpioita... Lapin yo;lla on valitettavan heikot ja heikosti vaalitut yhteydet talouden, hallinnon ja politiikan huipuille. Tutkimuksella ja opetuksella olisi mahdollisuuksia luoda verkostoja sinne, mutta tiedekunnan ja koko yo:n suhdetyö rajoittuu ihan liikaa Rovaniemen kaupunkiin ja Lapin maakuntaan. Huono itsetunto vai nurkkakuntaisuus? Työmarkkinayhteyksiä voisi tarjota enemmän. Muut korkeakouluopinnot 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Lopputyön oikeudenala
15 Opintojen kesto Helsinki 1 Suoritin opintoni mahdollisimman nopeasti Valmistumiseni viivästyi Pidin pitkiä taukoja opiskelusta Viivästytin virallista valmistumistani, koska minulla ei ollut työpaikkaa tiedossa, enkä halunnut jäädä työttömäksi Turku Lappi Keskimääräinen oman alan työkokemus opiskeluajalta Osa-aikaista (KK) Kokopäiväistä (KK) 11,3 22,1 10,1 8,0 5,6 1,8 Helsinki Turku Lappi
16 Ensimmäinen työnantaja 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Helsinki Turku Lappi 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työskenteletkö lakimiestehtävissä? Helsinki Turku Lappi Kyllä, kokonaan Kyllä, osittain En Ei työelämässä Yksiköiden välisessä työllistymisessä on sekä laadullisesti että määrällisesti suuria eroja. Opiskeluaikainen työkokemus (mediaani) Lakimiestehtävät Osittaiset lakimiestehtävät Ei lakimiestehtävissä Osa-aikainen 17 kk 6 kk 0 kk 0 kk Täyspäiväinen 8 kk 6 kk 5 kk 3 kk Ei työelämässä
17 Kelpoisuusvaatimukset (työllistyneet) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Helsinki Turku Lappi Ei edellytetty korkeakoulututkintoa Kyllä, korkeakoulututkinto Kyllä, ylempi korkeakoulututkinto Kyllä, nimenomaan OTM-tutkinto Toimitko opiskeluaikanasi opiskelijajärjestössä?/ Työskentelekö lakimiestehtävissä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kyllä, aktiivisesti Kyllä, jonkin verran En Kokonaan Osittain Ei Ei Työelämässä
18 Bruttopalkka ensimmäisessä työpaikassa Helsinki Turku Lappi Mediaani Keskiarvo Oletko ollut työttömänä valmistumisen jälkeen? 100 % 80 % 29,0 % 43,9 % 42,3 % 60 % 40 % 20 % 71,0 % 56,1 % 57,7 % Kyllä En 0 % Helsinki Turku Lappi
19 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lupalakimiesjärjestelmä vaikeutti työllistymistäni 24 % 41 % 16 % 9 % 10 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
LisätiedotKotimainen kirjallisuus
Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen
LisätiedotKauppatieteellinen tiedekunta Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto
VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta TODISTUSPYYNTÖLOMAKE Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Sukunimi (myös entinen) Etunimet Henkilötunnus Opiskelijanumero Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka
LisätiedotHarjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012
Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään
LisätiedotPirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET
Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotSijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla
Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut
LisätiedotYTM. Politiikkatieteet
YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o
LisätiedotKansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!
Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotSisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan
Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten
LisätiedotKalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun
Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 2016 Luento #3 Tiedeyhteisö ja työelämä Kysymyksiä parin viikon takaa Toinen kotimainen kieli https://into.aalto.fi/display/filc/toinen+kotimainen+kieli
LisätiedotKysely 1.vuoden opiskelijoille 2016
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotValmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2009 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto
Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2009 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Opintoasiat/ Susan Blomberg Kysely tehtiin e-lomakkeella ajalla 1.9. 31.12.2009, ja siihen vastasi 14 humanististen
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI b
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Anna Kaasinen Itä-Suomen yliopisto Syksy 2016 Anna Kaasinen (Itä-Suomen yliopisto) MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Syksy 2016 0 / 9 MITÄ FLIPPED CLASSROOM ON? Flipped classroom eli
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotNUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013
NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin
LisätiedotTEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET
TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotEhdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!
OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri
LisätiedotOIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO
OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotTyöllistymisen seuranta selvityksen tulokset Emma Salmi
Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset 2013 23.1.2014 Emma Salmi Vastaajien taustatiedot 1/2 Yhteensä 48 vastaajaa Vastaajista miehiä 46% ja naisia 54% Vastanneet valmistuneet seuraavista oppilaitoksista:
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen
Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin
LisätiedotInsinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.
Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
Lisätiedot2. Sain riittävästi tietoa opinnoista ja ammattialasta oppilaitokselta, jossa opiskelen.
OPISKELIJAPALAUTEKYSELYT 2018 1(7) Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen 415/2018 ja päätöksen mukaiset opiskelijapalautekyselyt, jotka otetaan käyttöön 1.7.2018 alkaen. Vastausasteikko: (5) täysin
LisätiedotVERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:
VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotREC-E5010 Perustoimitukset TkT Juhana Hiironen
REC-E5010 Perustoimitukset 6.2.2017 TkT Juhana Hiironen Luennon sisältö 12:15 12:45 Palaute kurssipalautteesta, johtopäätelmät 12:45 13:30 Ryhmätyö: ryhmät valmistelevat posterit tenttikysymyksestä (1
LisätiedotAalto-yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden uraseurannan tuloksia
Aalto-yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Uraseurantatutkimuksen taustaa ja kohderyhmä Uraseurantatutkimus on Aarresaariverkoston (Suomen yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotKoulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:
TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen
LisätiedotOhjaus Oulun yliopistossa
Ohjaus Oulun yliopistossa Lähinnä sinua: oman tiedekuntasi lähipalvelut ja omaopettaja O Opintojen suunnittelu ja aikatauluttaminen Kaikille yhteisissä palveluissa: opintopsykologi ja suunnittelijat O
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotPääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen
Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %
LisätiedotSijoittumisen yhteisseuranta
Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen
LisätiedotSVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus ( )
SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus (16.03.2017-27.04.2017) 1. OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVATVastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=en samaa enkä
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
Lisätiedot2013 VALMISTUNEIDEN TULOKSET Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Omat kysymykset
2013 VALMISTUNEIDEN TULOKSET Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Omat kysymykset 1 - TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama palautekysely vastavalmistuneille diplomi-insinööreille
LisätiedotVuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot
Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko
LisätiedotHallintotieteellisen alan kieliopinnot
Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotTyönantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg
Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään harjoitteluun.
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotTIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi
TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi Auri Kaihlavirta 1.6.2011 1. Tapaaminen 1.6. klo 16-18 Varajohtajan terveiset Kurssin esittely Tavoite Läsnäolo Suoritustavat Esittäytyminen HOPS 1 Opintojen
LisätiedotUraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta
Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän
LisätiedotAmAk Opettajakysely - Perusraportti
AmAk Opettajakysely - Perusraportti 1. Yksikkö? 2. Osaamisala? 3. Kuinka monta Ammattiakatemian opiskelijaa on ollut ryhmässäsi? 4. Montako opiskelijaa on ryhmässäsi kokonaisuudessaan? (numeerinen vastaus)
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset
LisätiedotU N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti
ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotInkubion opintokysely 2015 * Required
Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotKieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö
Kieliopinnot KTM-tutkinnossa 4.9.2017 Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelut: kielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut
LisätiedotOpiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä
Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston
LisätiedotQ1 Olen. Koulutuskysely kevät / 47. Answered: 2,264 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 15.55% 352.
Q1 Olen Answered: 2,264 Skipped: 0 Mies Nainen Mies Nainen 15.55% 352 84.45% 1,912 Total 2,264 1 / 47 Q2 Ikäni on Answered: 2,264 Skipped: 0 15 17 vuotta 18 20 vuotta 21 25 vuotta 26 30 vuotta yli 31 vuotta
LisätiedotVuonna 2012 valmistuneiden oikeustieteen maistereiden palautetta oikeustieteellisestä koulutuksesta
Vuonna 2012 valmistuneiden oikeustieteen maistereiden palautetta oikeustieteellisestä koulutuksesta 1 1989 1988 1987 1986 1985 1984 1983 1982 1981 1980 1979 1978 1977 1976 1975 1974 1973 1972 1971 1970
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
LisätiedotKeravanjoen koulu Opitaan yhdessä!
Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
LisätiedotTervetuloa! Tänään tapahtuu seuraavanlaista:
Tervetuloa! Tänään tapahtuu seuraavanlaista: Opiskelijakyselyn tulosten yhteenveto Kehitysehdotuksien puintia Vapaamuotoista keskustelua (kysymyksiä, vastauksia, neuvoja, murheita) Kiva, että olet tullut
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotOpintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat
Opintojen ohjaus Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat 29.8.2017 Opiskelu yliopistossa Yliopisto-opintoihin kuuluu olennaisena osana akateeminen vapaus ja toisaalta myös vastuu omista opinnoista ja niiden
LisätiedotTYÖLLISTYMISEN SEURANTA
2018 VASTAAJIEN T YÖLLISYYSTILANNE 60 50 40 30 20 10 0 2014 2015 2017 2018 Palkkatöissä Työtön 55% Palkkatöissä 19% Työttömänä PIENRYHMÄSSÄ (sekä koko-aikaisesti että osa-aikaisesti) OPISKELLEIDEN TYÖLLISYYSTILANNE
LisätiedotVASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK
VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot
LisätiedotKIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi
KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotALOITUSKYSELY Kysytään viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty.
OPISKELIJAPALAUTEKYSYMYKSET 2018 1(6) Vastausasteikko: (5) täysin samaa mieltä (4) jokseenkin samaa mieltä (3) osin samaa osin eri mieltä (2) jokseenkin eri mieltä (1) täysin eri mieltä Punaisella kirjoitettuja
LisätiedotHUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.
Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.
LisätiedotParas paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio
Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Opiskelu lukiossa Vaatii hyvän pohjatason äidinkielestä, matematiikasta, ruotsista ja englannista Vaatii itsenäistä otetta opiskeluun ja vastuun
LisätiedotKieliä Jyväskylän yliopistossa
ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opintonsa 2009-2010 aloittaneet opiskelijat, opetussuunnitelma 2009-2010) 1 KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotOppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti
Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys
Lisätiedot