Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo E/275/221/2014 Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 3 TOIMINTALINJAUKSET JA TAVOITTEET Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta 11 4 RESURSSISUUNNITELMAT 12

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus (GTK) tuottaa tietoa ja palveluja yhteiskunnan päätöksenteon ja elinkeinoelämän käyttöön. Päämääränä on edistää kestävää taloudellista kasvua ja hyvinvointia. GTK:n toiminta tähtää ennen kaikkea elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sekä ilmasto- ja energiapolitiikan toteuttamiseen. TEM:n konsernistrategia ja tavoitelinjaukset sekä GTK:lle asetetut vaikuttavuustavoitteet ohjaavat toiminnan suunnittelua ja suuntaamista. Keskeisiä tavoitteita ovat kilpailukykyisen toimintaympäristön luomisen ohella tuotannollisten investointien ja uusien työpaikkojen synnyn edistäminen sekä energiaomavaraisuuden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen. GTK toiminta näillä alueilla tukee samalla ympäristöpolitiikan tavoitteita ja tasapainoista alueellista kehitystä. Suunnittelukauden ( ) alku osuu ajallisesti yhteen uuden, monivuotisen TEM-GTK tulossopimuksen kanssa, joten tavoitteenasettelu täsmentyy myöhemmin. Mikäli valtion resurssikehyksen supistuminen jatkuu ennakoidusti, merkittävästi niukentuva perusrahoitus tulee edellyttämään kiinteiden kustannusten alentamista ja perustehtävään kuuluvien toimintojen osittaista uudelleenarviointia. Toisaalta kansallisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistuminen ja kehittymässä olevat EU:n tutkimusrakenteet saattavat tarjota GTK:lle merkittäviä mahdollisuuksia sekä hankerahoituksen että verkostomaisen toiminnan osalta. Toimintaympäristön muutostekijöistä huolimatta laitoksen toiminnassa ei ennakoida tapahtuvan suunnittelukaudella merkittäviä toiminnan yleiseen suuntaamiseen liittyviä painotusmuutoksia. Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto on edelleen keskeinen tulosalue ja laitoksen kehittämistä kansallisena geotietokeskuksena sekä mineraalisten luonnonvarojen ja niiden kestävän käytön eurooppalaisena huippuosaajana jatketaan. Kasvun kärkialueet (cleantech, digitalisaatio ja biotalous) näkyvät jatkossa läpileikkaavina teemoina GTK:n panostuksessa elinkeinorakenteen ja kilpailukyvyn uudistamiseen. EU:n raaka-ainestrategian tavoitteet keskittyvät omavaraisuuden kasvattamiseen, materiaalitehokkuuden lisäämiseen ja kestävien tuotantomenetelmien kehittämiseen. GTK:n rooli mineraalialalla painottuu malmipotentiaalisten vyöhykkeiden kolmiulotteiseen mallintamiseen, malminmuodostusprosessien tutkimukseen ja syvämalmivyöhykkeiden tunnistamiseen tulevaisuuden kaivostoiminnan edellytysten varmistamiseksi. Kestävään kaivostoimintaan, materiaalitehokkuuteen ja koko raaka-aineketjun hallintaan liittyvä yhteistyö kasvattaa merkitystään. Energiatehokkuus ja vähähiilisyys ohjaavat tavoitteina osaltaan yhteiskunnan toimintaa ja uuden liiketoiminnan kehittymistä. GTK:n roolina on luoda valmiuksia geoenergiapotentiaalin entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen ja turvata turveteollisuuden raaka-ainesaantimahdollisuuksia kansallisten strategialinjausten mukaisesti. Maankäyttö- ja rakentamissektorilla painopiste on kasvualueiden rakentamiseen ja vesienhoidon toteutusohjelmaan liittyvässä toiminnassa. Palvelujen sähköistyminen ja tietoinfrastruktuurin kehitys asettaa sekä kansallisia että kansainvälisiä vaatimuksia GTK:lle geologisten aineistojen vastuutahona. Osana Suomen geoalan tutkimusjärjestelmää ja laajempaa kansallista innovaatiojärjestelmää GTK:n toimintaroolin muutosta tuetaan vahvistamalla yliopistoyhteistyötä edelleen ja toimimalla aktiivisesti eurooppalaisissa kumppanuusohjelmissa. Yhteiset tutkimusohjelmat ja -infrastruktuurit, tavoitehakuinen verkostotoimintamalli, korkeatasoinen osaaminen ja ulkopuolisten rahoituslähteiden tehokas hyödyntäminen ovat GTK:n tutkimuksen menestyksen kulmakiviä.

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS GTK lisää vuorovaikutusta asiakastahojensa kanssa ja osallistaa sidosryhmiä pitkän aikavälin suunnitteluun entistä laajemmin. Muuttuvien asiakastarpeiden ymmärtäminen ja aito pyrkimys arvoketjuihin kytkeytymiseen muodostaa pohjan sekä asiantuntijapalvelujen kehittämiselle että asiakasvaikuttavuuden jatkuvalle vahvistumiselle. Vientiprojektitoimintaa toteutetaan osana kansallista viennin edistämisverkostoa (Team Finland). 'Public-Private-Partnership' mallien kehittämisellä haetaan uusia toimintatapoja yritysten vientiponnistelujen tukemiseksi. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Käynnissä ja näköpiirissä olevat merkittävät toimintaympäristön muutokset (kuva 1) ja niiden arvioitu vaikutus GTK:n toimintaan suunnittelukaudella on seuraavassa jaettu kahteen osaan. Ensin arvioidaan valtionhallinnossa ja tutkimusjärjestelmässä tapahtuvien muutostekijöiden vaikutuksia ja loppuosassa arvioidaan perusrooliin vaikuttavia pidemmän aikavälin näkymiä. Muutostekijöitä Uudet sisältöavaukset, 3D & 4D, asiantuntijakärki professoritasolle Strategian selkeys ja konkretia Asiantuntijavaltaisuus, fokusointi osaamiseen Reunaehdot toiminnanharjoittamiselle Budjettirahoituksen tasoon sopeutuminen Tutkimus ja tieto Tavoitteet Henkilöstö Sääntely Rahoitus Sisäiset/Ulkoiset muutostekijät Globaali Megatrendit (edelleen) Asiakkaat Toimialojen suhdanteet EU Sidosryhmät TEM Muut ministeriöt VN Verkostot ja kumppanuudet Alueelliset erityispiirteet TEM-tavoitteenasettelu Luonnonvaraselonteko 2014 Kansalliset strategiat Suomen Akatemia (strategisen tutkimuksen neuvosto) Hallinnolliset ICT-hankkeet Tutkimuslaitosuudistus (LVK, VTT) Keskushallinnnon uudistus (KeHU; KA) Menokehykset (TAE) Horizon 2020 EIP-RM SIP implementation EIT-KIC-RM Kuva 1: Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä Koko valtionhallintoa ja Suomen tutkimusrakennetta uudistetaan perinpohjaisesti. Hallitusohjelmatason tavoitteet heijastuvat sekä julkisen hallinnon työnjaossa että kansallisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisessa uudistamisessa. Ydintoimintojen korostaminen keskittää toimialariippumattomia toimintoja palvelukeskuksiin, ja ministeriörajat ylittävällä yhteistyöllä pyritään valtionhallinnon sisäisen työnjaon tehostamiseen. Oman ydintehtävän asemointi suhteessa koko toimijakenttään korostuu; kehittyvät tietoprosessit muuttavat toimintatapaa ja parantavat tuottavuutta. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön ta-

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS voitteina on toisaalta yhdistää toiminnan ja tietoprosessien kehittämistä ja toisaalta uudistaa tavoitteenasetteluun ja ohjaukseen liittyviä menettelyjä ministeriöiden kohdealuemäärittelyjen kautta. Tutkimusrahoituksessa strategisen tutkimuksen neuvoston linjaukset vaikuttavat koko kotimaisen tutkimuksen painopisteisiin. Lisäksi kansallisen tutkimusjärjestelmän rakenteet, tutkimusagenda ja rahoitusmalli osin kytkeytyvät EU:n tutkimusrakenteisiin. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan päätavoitteena on kasvun vahvistaminen ja elinkeinotoiminnan uudistuminen. Politiikan toimin vaikutetaan kasvun kärkialueisiin (cleantech, digitalisaatio ja biotalous), joihin kytkeytyminen on yksi suunnittelukauden päätavoitteista. Onnistuminen edellyttää GTK:lta vaiheittain tapahtuvaa toimintamallin muutosta, tiiviimpää kytkentää alan yritystoimintaan ja aktiivista verkostoitumista luonnonvara-alan innovaatiotoimijoiden kanssa. Toimintamallin uudistamisen ytimessä on näkemyksellinen tulevaisuuden asiakastarpeiden luotaus ja ennakointi. Tavoite valtion menokehityksen hillitsemiseksi on heijastunut tutkimusrahoituksen uudistamiseen ja GTK:n perusrahoituksen supistumiseen. Tapahtuneet ja näköpiirissä olevat perusrahoitukseen kohdistuvat leikkaukset edellyttävät toiminnan laajuuden ja kiinteiden kustannusten tason uudelleenarviointia. Vaikka toimeksiantojen saamisessa (maksullinen toiminta) ja projektirahoituksen hankkimisessa (yhteisrahoitteinen) onnistuttaisiin tavoitteiden mukaisesti, kiristyvä rahoitus vaarantaa sekä GTK:n yhteiskunnallisen vaikuttavuuden että strategiassa tavoitellun osaamis- ja ikärakenteen oikaisemisen. Korkeatasoinen ydinosaaminen on kansainvälistyvässä ympäristössä GTK:n keskeisin menestystekijä. Kansainvälinen kilpailu avainosaajista kiristyy. Hyvä johtaminen ja avoin organisaatiokulttuuri luovat jatkossa pohjan menestykselle; ei pelkästään toiminnan tuloksellisuuden näkökulmasta, vaan myös osallistamisen, motivaation vahvistumisen ja työvoimakilpailun näkökulmasta. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna mineraalien saatavuuden strateginen merkitys EU:ssa korostuu maailmanlaajuisen kysynnän kasvaessa, joskin viime vuosina maailmantalouden vaisu kehitys on johtanut raaka-aineiden hinnan laskun myötä etsintäinvestointien aktiivisimman vaiheen hiipumiseen. Maamme mineraalitaloudella on kuitenkin hyvät kasvunäkymät, ja mahdollisuudet lisätä alan kansantaloudellisia ja alueellisia vaikutuksia ovat hyvät. Arktisen alueen luonnonvaroihin ja Luoteis-Euroopan liikenneväyliin kohdistuvan mielenkiinnon voi arvioida tarjoavan jatkossa merkittäviä mahdollisuuksia GTK:n yhteistyönäkymiin. Julkisuudessa esillä olleet kaivostoiminnan ympäristöhaitat ovat vaikuttaneet kielteisesti alan asenneilmastoon ja koko luonnonvarojen merkitystä koskevaan keskusteluun. GTK lisää panostustaan kaivostoiminnan sosiaalisia vaikutuksia ja luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevaan viestintään. Toisaalta vaatimus kestävämmästä kaivostoiminnasta voi vaikuttaa positiivisesti kaivosympäristöjen ja koko raaka-aineketjun hallintaan liittyvän asiantuntemuksen kysynnän kehitykseen. GTK:n rooli sovelletun perustiedon ja asiantuntemuksen ja palveluiden tuottajana sekä raaka-ainepotentiaalin osoittajana kansainvälistyneelle mineraalialalle jatkuu vahvana. Kansalliset ja EU-tason luonnonvarastrategiat ja mineraalipoliittiset ohjelmat suuntaavat tutkimustoimintaa. Kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelman myötä Green Mining tavoitteet ovat GTK:n tutkimustoiminnan ja osaamisen kehittämisen ytimessä. EU-raaka-ainealoitteen (RMI) strateginen toteuttamissuunnitelma (EIP RM SIP) konkretisoituu kehittyvien yhteistyörakenteiden (mm. ETP-SMR, EIT- KIC, EuroGeoSurveys ERANET) tiivistyessä sekä Horizon2020 hankekokonaisuuksien käynnistyttyä. Fennoskandian kilpialue on avainasemassa EU:n kriittisten raaka-aineiden lähteenä ja Suomella on edel-

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS lytykset keskeiseen rooliin raaka-aineiden innovaatiokumppanuuden toimijana ja rakennettaessa raakaaineiden eurooppalaista osaamiskeskuksen (EIT-KIC) raaka-aineisiin painottuvaa kokonaisuutta. Ilmasto- ja energiakysymykset ovat elinkeinopolitiikan keskeisiä reunaehtoja. Uusiutuvien energialähteiden osuutta, hajautettua energiatuotantoa ja omavaraisuuden vahvistamista korostetaan kotimaan strategisessa tavoitteenasettelussa, mikä asettaa GTK:lle turvetuotannon raaka-ainevarojen saatavuuteen, geoenergian käytön lisäämiseen ja ydinvoiman turvallisuuteen liittyviä tutkimushaasteita. Ilmastomuutoksen tutkimusyhteistyöhön GTK osallistuu erityisesti Itämeren ja muiden paleoilmastotutkimusten osalta. Yhdyskuntarakentaminen kohdistuu osin yhä vaativampiin kohteisiin, joissa suunnittelun ja edistyksellisten ratkaisujen merkitys kasvaa. GTK:n haasteena on mallipohjaisen suunnittelun tarpeisiin yhteensopivien 3D-geomallien kehittäminen ja sovittaminen pehmeikkö- ja kalliorakentamisen tarpeisiin. Hallinnonalojen yhteistyö vesienhoidon toteutusohjelmassa luo kysyntää GTK:n osaamiselle erityisesti pohjavesikysymyksissä ja happamien sulfaattimaiden ympäristövaikutusten hallinnassa. Yhdyskuntarakentamisen kiviainesten osalta elinkaaritarkastelun merkitys kasvaa, ja reaaliaikaiseen tietoon perustuva ainesten käytön systeeminen näkökulma vahvistuu. Tietoyhteiskuntakehitys, digitalisaatio, hajautettu tiedontuotanto ja paikasta riippumattomat virtuaaliset työympäristöt uudistavat myös GTK:n perustehtävää geologisten aineistojen tietohuollon ja INSPIREvelvoitteiden vastuuorganisaationa. Geotiedon kysyntä kasvaa käytön esteiden poistuessa. Tietojen joustava kansallinen ja kansainvälinen yhteiskäyttö edellyttää GTK:lta tiedon, tietojärjestelmien ja asiantuntemuksen korkeaa tasoa, monipuolisia tietotuotteita ja nopeaa tiedonsiirtoa. Kansallisten tietovirtojen kokonaishallinta ja tiedonhallintaan pohjautuva palvelutoiminta muodostuu entistä keskeisemmäksi osaksi GTK:n toimintaa ja vaikuttavuutta.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS TOIMINTALINJAUKSET JA TAVOITTEET 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus GTK:n vaikuttavuudessa on kaksi näkökulmaa: toiminnan tulosten konkreettinen lisäarvo ja roolillinen tuki laajemmassa kontekstissa. Konkreettinen lisäarvo ja välitön asiakasvaikutus liittyy tyypillisesti asiakkaan tuotantoon tai toimintoketjuun, kun taas roolillinen tuki tapahtuu arvoverkostojen kautta ja rakentaa pitkän aikavälin yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Strategiassaan GTK on määritellyt vaikuttavuustavoitteensa seuraavasti: Mineraaliala vahvistuu osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta. Kestävien energiaratkaisujen käyttöönottomahdollisuudet paranevat. Yhdyskuntien raaka-ainehuollon ja maankäytön suunnittelun edellytykset paranevat. Geologinen tieto ja asiantuntemus laajasti yhteiskunnan kehityksen tukena. Mineraaliset luonnonvarat osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua. GTK:n toiminnan tulokset kohdistuvat kolmelle vaikuttavuusalueelle (kuva 2). Suunnittelukaudelle on asetettu vaikuttavuuden vahvistamiseen liittyvät tavoitteet. Kuva 2. GTK:n toimintamalli ja vaikuttavuus

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Malmipotentiaalisten vyöhykkeiden 3D/4D-mallinnuksella ja laajojen kokonaisuuksien tutkimuksella luodaan edellytyksiä kaivosteollisuuden uusille investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Edistetään yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien metallien ja teollisuusmineraalien kestävää käyttöä ja kaivostoiminnan ympäristöhaittojen vähentämistä Green Mining -konseptin mukaisesti. Osallistutaan aktiivisesti raaka-ainesektorin kotimaisten ja eurooppalaisten verkkojen ja tutkimusohjelmien toimintaan ja kehittämiseen (Suomen Vuoriklusteri, Horizon2020, EIP, EIT-KIC, ETP- SMR, EuroGeoSurveys) Tuetaan kansallisen ja eurooppalaisen mineraalipolitiikan vahvistamista. Energiahuolto ja ympäristö Geoenergian hyödyntäminen yhdyskuntien ja suurkiinteistöjen suunnittelussa ja rakentamisessa tehostuu ja laajenee valtakunnallisesti. Tavoite tukee Cleantech-yritystoimintaa (TEM / kasvun kärkialue). Tuetaan energiatuotannon huoltovarmuutta valtioneuvoston soiden ja turvemaiden kestävää käyttöä koskevan periaatepäätöksen mukaisesti. Turpeen varantotietoja hyödynnetään synergiayhteydessä valtioneuvoston Biotalousstrategian linjauksien mukaisissa uusiutuvia biomassoja käsittelevissä tutkimuksissa. Osallistutaan ydinjätteiden ja uusien ydinlaitosten sijoittamista koskeviin tutkimuksiin ratkaisujen turvallisuuden varmentamiseksi. Edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävien toimenpiteiden toteutusta erityisesti Itämerta koskevissa kysymyksissä. Maankäyttö ja rakentaminen Edistetään taloudellisia ja ympäristötekijät huomioonottavia maankäyttöratkaisuja kasvukeskuksissa. Erityisesti luodaan digitaalisia palvelukokonaisuuksia geotiedon käyttäjille. Tavoite tukee geotietoa hyödyntävää yritystoimintaa ja toteuttaa osaltaan TEM:n tavoitetta edistää digitalisaatiota. Yhdyskuntien tarvitseman vesi- ja kiviaineshuollon toteutusmahdollisuudet paranevat. Tuetaan merenpohjan käyttösuunnitelmien laadintaa yhdyskuntien rakentamissuunnitelmien ja vedenalaisen luonnon suojelutoimien yhteensovittamiseksi.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus ja tuottavuus GTK:n toiminnan tuottavuuden kehittämistavoitteet painottuvat suunnittelukaudella perustehtävän edellyttämien ydinprosessien virtaviivaistamiseen, tukitoimintojen tehostamiseen ja projektiosaamisen vahvistamiseen. Toiminnan ja talouden ohjausta tehostetaan edelleen Kieku-projektin tuloksia hyödyntäen. Kieku-järjestelmää täydennetään tarvittavilla osajärjestelmillä suunnittelun ja seurannan tehostamiseksi eri toimijatasoilla. Ohjelmatoiminnalla tehostetaan laitostason tutkimusohjausta ja keskittymistä ydintehtäviin. Ohjelmaperusteinen panos-tuotosseuranta tuottaa jatkossa entistä yksilöidympää seurantatietoa toiminnan tuottavuuden jatkuvaan kehittämiseen. Ohjelmarakenteen kustannuskehykset esitetään taulukossa 1. Taulukko 1. Kustannusjakauma (%) vaikuttavuusalueittain ja ohjelmittain Tulos- TOT sopimus TAE TTS TTS TTS TTS Mineraalivarat ja raakaainehuolto Mineraalipotentiaali Ekotehokas kaivostoiminta Energiahuolto ja ympäristö Energia Globaalimuutos ja geologia Maankäyttö ja rakentaminen Yhdyskuntarakentaminen Pohjavesi ja kiviainekset Yhteensä Taloudellisuutta parannetaan omaa tuotantoa täydentävillä ostopalveluratkaisuilla erityisesti tutkimuksen tukitoiminnoissa. Tehokkuus ja taloudellisuus ohjaavat tukipalveluissa omana työnä ja ulkoisina palveluina toteutettavaa työnjakoa. Toimialariippumattomat IT -toiminnot keskitetään palvelukeskukseen tehtyjen linjausten mukaisesti (TORI -hanke). Tietoprosesseja, palveluja ja asiointia kehitetään osana tietoyhteiskuntakehitystä ja ministeriön kehittämisohjelmia. Uusi asianhallintajärjestelmä saadaan täydessä laajuudessa käyttöön suunnittelukauden alussa.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS Kannattavuus ja toiminnan kustannusvastaavuus Maksullisen toiminnan kannattavuustavoite pidetään suunnittelukaudella 7 % tasolla (ylijäämä 7 % tuotoista). Yhteisrahoitteisessa toiminnassa säilytetään vähintään 50 % kustannusvastaavuustaso Tuotokset ja laadunhallinta Palvelukyky ja asiakaslähtöisyys GTK:n palvelustrategian mukaisesti laitoksen kehittämisen yhtenä keskeisenä lähtökohtana on palvelusuuntautuneisuuden vahvistaminen. Olennaisin osa vaikuttavuutta on sidosryhmätarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Palvelukyvyn kehittämisen kulmakiviä ovat käytännössä toimintaprosessien ja osaamisen jatkuva parantaminen, vaikuttavuusalueittainen tarvekartoitus, tuotteistus ja palvelutarjooman hallinta sekä markkinointi. Käyttäjälähtöisillä tietopalveluratkaisuilla huolehditaan tutkimustiedon ja aineistojen saatavuudesta sekä edistetään niiden monipuolistuvaa käyttöä. Kehittämistoiminta seuraa valtionhallinnon ja TEM-konsernin yleislinjauksia; tietoarkkitehtuurisuunnittelulla ja palveluratkaisuilla pyritään sekä oman toiminnan että asiakkaiden prosessien tehostumiseen. Sähköisiä palveluja kehitetään lisääntyvästi hallinnonalojen yhteistyönä ja verkostoitumalla kaupallisten palveluntarjoajien kanssa. Tutkimustulosten tietopalvelujen kytkeytyminen kansainvälisiin jakelukanaviin kasvattaa merkitystään. Rahoitusrakenteen muutoksen jatkuessa osin tai kokonaan ulkopuolisella rahoituksella toteutettavan toiminnan edellytyksiä on vahvistettava. Painopisteiksi nousevat aktiivinen yhteydenpito asiakkaisiin, ennakkoluuloton toimintamallien uudistaminen, tutkimuspalvelujen tuotteistus sekä asiakassegmentoinnin hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä ja markkinoinnin kohdistamisessa. Kotimaan maksullisessa toiminnassa panostetaan sekä yhteydenpidon tiivistämiseen avainasiakkaiden kanssa että asiakaspohjan laajentamiseen. Projektiviennin tulovirtaa pyritään kasvattamaan tavoittelemalla edelleen aktiivisesti hankkeita Suomen kehitysavun kohdemaissa, kehityspankkien ohjelma-alueilla ja lähialueilla. Ulkomaan projektitoiminnan yhteyksiä kotimaisen teollisuuden vientiponnisteluihin tiivistetään. Laadunhallinta GTK:n laadunhallinnan tarkoituksena on (1) tiedontuotannon prosessilaadun varmistaminen laatujärjestelmällä, (2) monipuolisen arviointitiedon tuottaminen toiminnan kehittämisen tueksi, ja (3) kehittämistoiminnan tulosten vakiinnuttaminen käytännöiksi. Suunnittelukauden alkupuolella laatujärjestelmä integroidaan kokonaisarkkitehtuurityöhön ja tietoprosessien uudistamiseen. Asiakasprojektien laadunhallintaan kiinnitetään jatkossakin erityistä huomiota sekä toimintatavan yhtenäisyyden prosessin että lopputuotteiden laadunvarmistuksen osalta. Palvelukyvyn vahvistaminen systemaattisella sidosryhmätoiminnalla ja palvelutoiminnan tunnuslukujen seurannalla kasvattaa merkitystään GTK:n laadunhallintatoiminnassa. Toiminnan sisäisten (CAF/EFQM) arviointien säännöllinen toteutus ja tulosten hyödyntäminen toimii jatkossakin laitoksen johtamisen ja kehittämistarpeiden tunnistamisen tukena. Riskinhallinnan menettelyt viedään tasolle, jolla arviointitoiminnan tuloksista saadaan suoraan tukea johtamiseen ja päätöksenteon toimintamallien kehittämiseen.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS Vaikuttavuusalueittaiset tulostavoitteet Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto GTK osallistuu aktiivisesti kansallisten ja EU-rahoitteisten tutkimushankkeiden generointiin ja toteuttamiseen sekä alan verkostojen kehittämiseen. Tavoitteena on vahvan EIT-KICosaamiskeskittymän luominen Suomeen keskuspaikkana Otaniemen kampus. Toiminnassa korostetaan laajojen alueiden 3D/4D-mallinnusta, malminmuodostusprosessien ymmärtämistä, etsintäteknologian kehittämistä ja malmipotentiaalin ennustamista myös syvämalmeille. Työ tehdään tiiviinä kotimaisena ja kansainvälisenä yhteistyönä hyödyntäen tehokkaasti EU:n tarjoamia rahoituslähteitä. Tärkeimpiä suunnittelukauden tuloksia ovat Keski-Lapin ja muiden malmipotentiaalisten alueiden 3D/4D-kallioperämallit. Kehitetään uutta teknologiaa ja ratkaisuja kaivosympäristöjen ja kaivosten vesikysymysten hallintaan kansallisena ja kansainvälisenä yhteistyönä. Rikastusteknisissä tutkimuksissa painotetaan toimeksiantajien kokonaisvaltaista palvelua, asiakastarpeiden huomiointia ja ekotehokkaiden menetelmien kehittämistä. Suomen keskeisistä kaivosmineraaleista tehdään kokonaisarvio, joka ottaa huomioon teollisuuden standardien mukaisesti luokiteltujen tunnettujen varantojen lisäksi myös otaksutut, löydettävissä olevat varannot. Uudistettu Suomen ja Fennoskandian kallioperän kehityksen ja metallogenian malli valmistuu. Keskitytään kallioperää ja sen raaka-ainepotentiaalia koskevien aineistojen yhtenäistämiseen kansainvälisten standardien mukaisiksi kansallisiksi karttatietokantakokonaisuuksiksi, jotka mahdollistavat tehokkaat palveluratkaisut. Tietosisällön tavoitteellinen täydentäminen muodostaa tarvelähtöisen tiedonkeruun pitkän aikavälin rungon. Kehitetään mineraalivarojen elinkaaritutkimusta tuottamaan tutkimus- ja ennustetietoja päättäjien ja elinkeinoelämän käyttöön. Hi-tech-metallien esiintymispotentiaaliin, malmityyppeihin ja rikastukseen liittyvää tutkimusta jatketaan päämääränä johtava asiantuntijuus Euroopassa. GTK:n asema kansallisia mineraalialan parhaita käytäntöjä sekä alan perustietoutta tarjoavana keskuksena vahvistuu. Tiiviissä yhteistyössä yliopistojen kanssa kehitetään yhteistä geotieteiden tutkimuslaboratoriota tuottamaan uusia tieteellisiä innovaatioita ja sovelluksia luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristöongelmien tutkimukseen

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS Energiahuolto ja ympäristö Geoenergiakenttien mallinnus- ja mitoitusosaaminen syvenee ja osaamista hyödynnetään suurkohteiden hybridiratkaisujen kehittämisessä. Arvio kotimaisesta geoenergian kokonaispotentiaalista valmistuu. Tulostavoite tukee osaltaan TEM:n määrittelemää kasvun kärkialuetta Cleantech. Yhtenä GTK:n perustehtävänä toteutettava turvevarojen kartoitus mitoitetaan ja kohdennetaan energiapolitiikan linjausten sekä teollisuuden tarpeiden mukaisesti. Turvevarojen kartoitusta tehostetaan ja kartoitusta toteutetaan enenevässä määrin yhteisrahoitteisina hankkeina tarvelähtöisyyden pohjalta. Turvevarantoja koskeva tilinpito tuottaa valtakunnallisia ja alueellisia analyysejä käyttöön saatavista ja teollisesti hyödynnettävistä turvevaroista. Varantotietoja hyödynnetään synergiayhteydessä Valtioneuvoston Biotalous-strategian linjauksien mukaisissa uusiutuvien biomassoja käsittelevissä tutkimuksissa. Turvetutkimusta kohdistetaan kansallisen suo- ja turvemaiden strategian määrittelemille painopistealueille teemoina turvetuotannon vesistövaikutukset ja metsänkasvatukseen soveltumattomien ojitettujen soiden soveltuvuus turvetuotantoon. Tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa. Tutkimusyhteistyötä käytetyn ydinpolttoaineen turvallisten loppusijoitusratkaisujen määrittämiseksi jatketaan teollisuuden kanssa. Loppusijoitusratkaisujen pitkäaikaisturvallisuutta tutkitaan kansainvälisessä tutkimusverkostossa. Merenpohjan geologiaan ja sedimentteihin kohdistuva monitieteinen sektoritutkimusyhteistyö Itämeren tilan kehityksen ennakoimiseksi ja sopeutumistoimenpiteiden määrittämiseksi jatkuu. Maankäyttö ja rakentaminen Toiminnan painopiste suunnittelukaudella on vesienhoidon toteutusohjelman toisen vaiheen ( ) määrittämissä tehtävissä. GTK:n kannalta korostuvat vesihuollon kannalta tärkeiden muodostumien rakennemallitutkimukset, jotka ovat osa GTK:n perustehtävää. Vesienhoidon toteutusohjelman ensimmäiseen vaiheeseen kuuluva happamien sulfaattimaiden yleiskartoitus valmistuu suunnittelukauden alussa. Yhdyskuntarakentamisen tietotuotteisiin ja -palvelumäärittelyihin perustuva yhteistoiminta- ja tietotuotantomalli (suunnittelua ja rakentamista palvelevat 3D-mallit) ovat käynnissä kasvualueilla. GTK suunnittelee ja ylläpitää pääkaupunkiseudun yhtenäistä geomallia, johon kootaan tulkittu geologinen tieto ja niistä johdetut rakentamisen kannalta merkittävät tekijät alueen kaupunkimallien osaksi. Kaivosten ja louhosten sivukiven käyttöä edistetään tuotteistuksella. Yhteistyössä asiakkaiden kanssa kehitetyn valtakunnallisen maakairausrekisterin kattavuus laajenee maankäytön painopistealueilla.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS Henkisten voimavarojen hallinta Johtamisen kaikilla tasoilla pyritään selkeään strategiaviestintään ja tavoitteenasetteluun. Esimiestyöllä ja henkilöstöstrategian toteuttamisella pyritään motivaation vahvistumiseen ja koko henkilöstön työtyytyväisyyteen. Osaamistason nostamiseen tähtääviä kehittämisohjelmia jatketaan ja henkilöstörakennetta muutetaan entisestä asiantuntijapainotteisemmaksi. GTK toteuttaa henkilöstöstrategisia ja -poliittisia linjauksiaan valtionhallinnon henkilöstöstrategian sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yhteisten linjausten pohjalta. Yksityiskohtaiset sisällölliset ja voimavarojen kohdentamiseen liittyvät tavoitteet on määritelty GTK:n henkilöstöstrategiassa, jossa on tunnistettu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman inhimillisen pääoman kehittämisalueet. GTK:n henkilöstrategian päätavoite - motivoitunut ja osaava henkilöstö - luo edellytykset tulokselliselle ja innovatiiviselle toiminnalle sekä henkilöstön hyvinvoinnille. Sitä tukevat kehittämistavoitteet ovat: henkilöstön korkeatasoinen osaaminen toimintastrategiaa vastaava henkilöstörakenne tavoitteellinen ja kehittymistä tukeva työyhteisö.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS RESURSSISUUNNITELMAT TTS-kauden toimintamenomäärärahojen kehykset on esitetty taulukossa 2. Vuotuinen tulotavoite suunnittelukaudella on 9 milj. euroa. Maksullisen toiminnan osuuden tuloista arvioidaan olevan 6,5 milj. euroa ja muun toiminnan osuuden 2,5 milj. euroa. GTK:n vuosien resurssikehyksen toteutuminen ja toimintavolyymin säilyttäminen edellyttävät tulotavoitteiden saavuttamista ja osittaista ylittämistä. Toiminnan kehityksen kannalta strategisen osaamisen kehittämisohjelman toteuttaminen sekä kriittisten toimintojen avainhenkilörekrytoinnit ovat elintärkeitä, samoin investointitason ylläpitäminen. Haasteina tavoitteiden saavuttamisessa ovat hankerahoituksen hakemisessa menestyminen tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen mukaisessa kilpaillussa rahoitusmallissa sekä vuotuiset talousarvioon kohdistuvat lisäleikkauspaineet. Toiminnan riskejä arvioitaessa noudatetaan johtokunnan hyväksymää riskienhallintapolitiikkaa ja menettelyohjeita. Taulukko 2. Peruslaskelma/kehysehdotus euroa TOT TA TAE TTS TTS TTS TTS *) 2017*) 2018*) 2019**) Määräraha *) TEM:n kehys vuosille **) ei kehystä

15 Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelman liiteosa: GTK:n toimintalinjat vuosille TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA VISIO 1 2. STRATEGIA JA PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITTÄMISTAVOITTEET Yleiset toimintalinjat ja kehittämistavoitteet Tutkimusohjelmat Tiedonkeruu ja tietovarannot Palvelutoiminta Henkilöstö Viestintä TOIMINNALLISET TAVOITTEET VAIKUTTAVUUSALUEITTAIN VUOSILLE Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Energiahuolto ja ympäristö Maankäyttö ja rakentaminen Toiminnallinen kehittäminen Tukipalvelut Strateginen investointisuunnitelma vuosille Vuosisuunnitelmat

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA VISIO Toiminta-ajatus GTK on geotietokeskus, joka asiantuntemuksellaan edistää maankamaran ja sen luonnonvarojen kestävää käyttöä. Kuva 1. GTK:n rooli tutkimuskentässä Arvot Asiakaslähtöisyys Tavoitteenamme on tuntea sidosryhmien tarpeet ja päästä lähemmäksi asiakasta. Yhteistyö Arvostamme henkilöstö- ja asiakasyhteistyötä. Luottamus ja vastuullisuus Tutkimuksellinen ote, luottamus ja vastuullisuus ovat toimintamme kulmakiviä. Visio Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia.

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 2. STRATEGIA JA PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITTÄMISTAVOITTEET 2.1 Yleiset toimintalinjat ja kehittämistavoitteet GTK vastaa toiminnallaan elinkeinoelämän ja yhteiskunnan päätöksenteon tarpeisiin hallituksen ja ministeriön tavoitteenasettelun sekä asiakastarpeiden mukaisesti. GTK:n strategian lähtökohtana on toiminnan yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen. Perusrahoituksen tason lasku, tutkimusjärjestelmän muutokset ja muuttuvat sidosryhmätarpeet edellyttävät GTK:n toimintamallin ja asiantuntemuksen jatkuvaa uudistamista. Suunnittelukauden alun erityisenä haasteena on vastata resurssikehyksen supistumiseen. Tämä edellyttää kiinteiden kustannusten harkittua alentamista, kilpailtujen rahoituslähteiden tehokasta hyödyntämistä ja uusien yhteistyömallien aktiivista etsimistä. GTK:n kyky tuottaa tutkimustuloksia ja asiakaslähtöisiä palveluja riippuu (1) osaamisen ja asiantuntemuksen tasosta, (2) tietoaineistojen laadusta ja käytettävyydestä, ja (3) organisaation yhteistyökyvystä. Pidemmällä aikavälillä GTK:n kyvykkyyden kehittyminen on siis suoraan yhteydessä toiminnan suuntaamiseen siten, että hanketoiminta edistää strategiaa tukevan osaamis- ja tietopääoman kasvattamista sekä verkostojen kehittymistä. Osaaminen, toiminnan tulokset ja palvelut kohdennetaan edelleen kolmelle vaikuttavuusalueelle: Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto, Energiahuolto ja ympäristö sekä Maankäyttö ja rakentaminen (kuva 2). Kuva 2. GTK:n toimintamalli ja vaikuttavuus Strategisen tavoitteenasettelun läpileikkaavana perustana on pyrkimys korkeatasoiseen osaamiseen sekä toiminnan kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden vahvistamiseen (kuva 3). GTK tavoittelee eurooppalaista huipputasoa erityisesti painopistealueillaan, joita ovat: malmigeologia ja etsintäteknologiat, rikastusteknologia ja uusiokäyttö, kaivosympäristöt ja luonnonvarojen varantotieto ja tietoratkaisut. Kehittyvä perustehtävä on GTK:n uudistumisen ydin. Omaa perustiedontuotantoa täydennetään lisääntyvästi ulkoisilla tietovirroilla (esim. maakairaustiedot, taustapitoisuudet) sekä yhteistyöllä (TUKES malminetsintäaineistot, yliopistojen tutkimusaineistot). Kansallisen geotietokeskuksen tehtävänä on yhdistää tiedontuottajat tiedonkäyttäjiin. Toiminnallinen tehokkuus varmistetaan tutkimus- ja tietoprosessien jatkuvalla kehittämisellä. Kansainvälisesti verkottunut, tieteellisesti korkeatasoinen ja tuloksellinen tutkimustoiminta luo uutta strategista osaa-

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 mista tulevaisuuden tarpeisiin. Tarve kansallisten geologian alan tutkimustoimijoiden yhteistyön syventämiseen konkretisoituu yhteisinä infrastruktuureina ja verkostoyhteistyön tiivistymisenä. Kuva 3. GTK:n visio ja strategiset tavoitteet GTK:lla on merkittävä rooli kansallisen ja EU:n mineraalipolitiikan toteuttajana. Tavoitteena on entistä vahvempi asiantuntijapanos luonnonvarojen saatavuuden, tuotannon ja käytön hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen yhteistyö on tutkimuslaitokselle luontainen toimintatapa, jota Euroopan tutkimusjärjestelmän kehittyminen vauhdittaa. GTK nostaa aktiivisuuttaan kansainvälisissä elimissä ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön kehittämisessä. EU-projektitoiminnalla ja vientiprojekteilla edistetään Suomen vaikuttavuutta sekä mineraalisten luonnonvarojen tutkimuksessa että kehityspolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa. Vientiprojektitoiminnassa GTK integroituu Team Finland -strategian toteutukseen ja pyrkii aktiivisesti yhteistyöhön vientiyritysten kanssa. EU:n mineraalisia raaka-aineita koskevien aloitteiden (RMI), suunnitelmien (EIP SIP), rahoitusohjelmien (Horizon2020) ja rakenteiden (EIT-KIC RM; EGS ERA-NET) konkretisoituminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia jo suunnittelukauden alkupuolella. INSPIRE-prosessiin kytkeytyvä eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentuminen ja useat GTK:n toiminta-alueeseen ja yhteisölainsäädäntöön liittyvät kehittämishankkeet ohjaavat Euroopan tasoisen yhteistyön laajentamiseen.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 Muuttuva toimintaympäristö edellyttää laitokselta - ja sen koko henkilöstöltä - suunnittelukauden alkupuolella onnistumista välttämättömien uudistusten läpiviennissä. Keskeisiä yhteisiä tavoitteita ovat rahoituspohjan varmistaminen ja perustehtävän hallittu, määrätietoinen uudistaminen: Rahoituspohjan varmistaminen Tutkijoiden ja toimintayksiköiden aktiivisuus tutkimusrahoituksen ja muun yhteisrahoitteisen toiminnan lisäämisessä Yrityksille tarjottavien palvelujen valikoiman laajentaminen ja yritysyhteistyön uudet muodot Yhteistyöhakuisuus; verkostojen hyödyntäminen toimintamallien tehostamisessa Perustehtävän hallittu uudistaminen Perustiedon tuotannossa ulkopuolisen tiedon kokoaminen oman maastotyön täydentäjänä Tietoyhteiskunta; sähköiset tietovirrat ja palvelut perustehtävän ytimessä Asiantuntijaorganisaatio luo datasta tietoa tulkinnan lisäarvo keskeinen Kansainvälistyminen kaikilla toimintasektoreilla; kansainvälinen huipputaso tavoitteena painoalueilla Henkilöstön osaamisen uudistumiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitoon kohdistetaan erityistä huomiota. Henkilöstöstrategian tavoitteiden läpivienti varmistetaan tulosjohtamisella, esimiestyön jatkuvalla kehittämisellä ja toteutumisen säännöllisellä johtoryhmätason seurannalla. TEMkonsernin palvelustrategia, hankehallinta ja niihin kytketyt GTK:n kehittämiskokonaisuudet tukevat osaltaan palvelukyvyn kehittämistä. Tavoiteohjautuvuutta, aloitteellisuutta ja tuloksellisuutta edistetään vaikuttavuusalueittaisten yleistavoitteiden konkretisoinnilla avaintuloksiksi ja tulostavoitteiksi vuosittaisen toiminnansuunnittelun yhteydessä. Laitokselle laaditaan tulosprisman ja tasapainoisen tuloskortin jaottelua vastaava strategisten tavoitteiden seuranta ja tuloksellisuuden arviointitoiminta systematisoidaan toimintalohkoilla, joilla mittarien tuottama tieto kaipaa tuekseen arviointeihin perustuvia analyysejä (esim. strategiset tutkimusohjelmat). GTK:n tavoitetila vuonna Palveleva geoalan osaamiskeskus, kansallinen geotietokeskus ja sidosryhmiensä arvostama tutkimusorganisaatio. - Aktiivinen vaikuttaja elinkeinoelämän ja alueiden kehittäjänä. - Mineraalivarojen arvioinnin, tutkimuksen ja kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja. - Tunnustettu globaali toimija ja haluttu kumppani ydinosaamiseen perustuvassa tutkimuksessa ja palvelutoiminnassa. - Parhaita käytäntöjä hyödyntävä julkisen sektorin kärkiorganisaatio, jonka tuloksellisuuden kulttuuri kuvastaa henkilöstön ammattiylpeyttä ja vahvaa motivaatiota.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 GTK:n kehittämislinjauksiin liittyvät pitkän aikavälin tavoitteet on tiivistetty alla esitettyyn luetteloon. Pitkän tähtäyksen kehittämislinjaukset Vaikuttavuus: Mineraaliala vahvistuu osana kestävän kehityksen taloutta tavoitteena Suomen kehittyvä rooli kestävän alan kansainvälisenä edelläkävijänä. Kestävien energiaratkaisujen käyttöönottomahdollisuudet paranevat. Yhdyskuntien raaka-ainehuollon ja maankäytön suunnittelun edellytykset paranevat. Geologinen tieto ja asiantuntemus laajasti yhteiskunnan kehityksen tukena. Mineraaliset luonnonvarat osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua. Toiminnallinen tehokkuus: Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin fokusoitunut kansainvälisen tason osaaja. Modernit ja tehokkaat toiminta- ja palveluprosessit tuloksellisuuden avaimina. Keskittyminen ydintoimintaan ja -osaamiseen; tilaaja-tuottaja-mallia sovelletaan kattavasti hanketoiminnassa ja sisäisissä palveluissa. Palvelukyky ja asiakaslähtöisyys: Suuntaamme tutkimusohjelmamme strategisten tavoitteiden mukaisesti, ja tavoittelemme tieteellisen tason ohella lisääntyvää välitöntä asiakasvaikuttavuutta Kehittämistoimintamme tukee tuloksellisuutta ja uusiutumista. Painopisteinä ovat palveluratkaisut, tietoprosessien tehokkuus ja teknologian käyttöönoton oikea-aikaisuus. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen: Esimiestyö ja koko henkilöstömme hyvinvoinnin ylläpitäminen luovat tavoitteellisen ja kehittymistä tukevan työyhteisön ja -ympäristön. Suunnitelmallinen osaamisen johtaminen vahvistaa tieteellistä tasoamme ja luo huippuosaamista painopistealueille. Uudistamme henkilöstörakennetta hallitusti kohti asiantuntijaorganisaatiota. Tuemme kansainvälistymistä rekrytoinnein, tutkijavaihtoa lisäämällä sekä kannustamalla henkilöstöä aktiivisuuteen kansainvälisissä työryhmissä.

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusohjelmat GTK on sovelletun geotieteellisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kansallinen keskus sekä merkittävä eurooppalainen huippuosaaja erityisesti mineraalivarojen ja niiden kestävän käytön tutkimuksessa. GTK on tiiviisti verkottunut alan ulkomaisiin huippuyksiköihin ja toimii aktiivisesti monitieteellisissä yhteenliittymissä pyrkien solmimaan strategisia kumppanuuksia. Rooli korostuu eurooppalaisissa raaka-ainealan verkostoissa (EIP, EIT-KIC, ETP-SMR). EIT:n raaka-aine-kic:n osana muodostetaan huippuosaamisen keskittymä keskuspaikkana Otaniemen kampus, ja GTK tuo siihen vahvan mineraalialan osaamisensa. GTK Mintecin kansainvälistä roolia vahvistetaan keskeisenä mineraalitekniikan eurooppalaisena koetehdas-infrastruktuurina ja alan osaajana. Kotimaassa GTK edistää geotieteellisen osaamisen kehittymistä luomalla ja vetämällä yhteistyöverkostoja sekä kehittämällä yliopistojen kanssa yhteisiä tutkimushankkeita ja -infrastruktuureja, joista tärkein on Suomen geotieteiden tutkimuslaboratorio. GTK:n tutkimustoiminta tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnallisen päätöksenteon tarvitsemaa geotieteellistä asiantuntemusta ja teknologisia ratkaisuja. Verkottunut ja tieteellisesti korkeatasoinen tutkimustoiminta luo uutta strategista osaamista tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimuksen kehittämistavoitteet: GTK:lla on vahvistuvaa eurooppalaista huippuosaamista, joka tukee Green Mining -konseptin kehittymistä mineraalivarantojen, etsintämenetelmien, hyödyntämisteknologioiden ja kaivosympäristöjen hallinnassa. GTK integroituu entistä tiiviimmin EU-tason ja globaaleihin mineraalialan verkostoihin ja tutkimushankkeisiin. GTK Mintec vahvistuu keskeiseksi koetehdasinfrastruktuuriksi Euroopassa. Tutkimuksen vaikuttavuus paranee asiakastarpeita palvelevien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämisellä. GTK tuottaa korkeatasoisia sovelluksia, jotka perustuvat geotieteellisen osaamisen ja informaatioteknologian yhdistämiseen. Kansallinen geotieteellinen tutkimuslaboratorio mahdollistaa uusia tieteellisiä läpimurtoja ja palvelukonsepteja erityisesti luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristöongelmien tutkimuksessa.

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tiedonkeruu ja tietovarannot GTK vastaa kansallisesta geotietovarannosta, sen tehokkaasta karttumisesta ja tietojen käytettävyydestä yhteiskunnan ja asiakkaidensa tarpeiden ohjaamana. Tiedonkeruussa kootaan GTK:n kartoitus- ja tutkimustoiminnan tuottamat sekä GTK:n ulkopuolella tuotetut merkittävät geologiset tietovirrat GTK:n ylläpitämään kansalliseen tietovarastoon ja varmistetaan tietojen käytettävyys. Toiminnan suuntaaminen ja kehittäminen perustuu tiiviiseen vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa ja uuden teknologian oikea-aikaiseen hyödyntämiseen. GTK:n niukkenevat tiedonkeruun resurssit suunnataan entistä harkitummin tarvelähtöisesti. Uusia rahoituslähteitä hyödynnetään myös tiedonkeruun mahdollistajana. Yleisenä tavoitteena on vahvistaa GTK:n roolia kansallisena geotietokeskuksena ja edistää laitoksen jatkuvaa kehittymistä yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin tehokkaasti vastaavana osaamiskeskuksena. Aineistojen käytettävyys, käyttöön saatavuus ja sekä tietovirtojen sujuva hallinta kentältä käyttäjille ovat perustana toiminnallisen tehokkuuden, palvelukyvyn ja vaikuttavuuden kehittymiselle. Aktiivinen osallistuminen INSPIREn tietosisältömäärittelyyn, erityisenä painopistealueena mineraaliesiintymätiedot, tukee osaltaan GTK:n pyrkimystä profiloitua eurooppalaiseksi huippuosaajaksi mineraalivarojen tutkimuksessa samalla kun osaamisen kehittämistavoitteet heijastavat myös kotimaisia tieto- ja palvelutarpeita. Tietovarannon kehittämistavoitteet: Tietovirrat kertyvät tehokkaasti GTK:n tietojärjestelmiin laatuvarmennettuina ja standardien mukaisesti määriteltyinä, systemaattisina prosesseina. Karttatietokantakonsepti on kattavasti käytössä maa- ja kallioperän tiedonhallinnassa ja tietokantojen täydentyminen tukee tietämyksen syventymistä Suomen maankamarasta, mikä luo pohjan uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle. Osaamista kehitetään muuttuvien asiakastarpeiden perusteella. GTK on EU-tason suunnannäyttäjä mineraaliesiintymiä koskevissa sisältöjen ja tietorakenteiden määrittelyissä osana INSPIRE-työtä. Hajautetun tiedonkeruun toimintamalli on laajentunut avaintoimijoiden kanssa. Tiedonkeruun supistuva toiminta fokusoidaan tarvelähtöisesti ja sille kehitetään uusia rahoitusmalleja.

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Palvelutoiminta GTK on aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiinsa tarjoamalla erityisosaamiseen perustuvia asiantuntijapalveluja ja monipuolisia aineistopalveluja. GTK:n palvelustrategian johtoajatuksena on suoran asiakasvaikuttavuuden lisääminen toiminnan kaikilla lohkoilla. Asiakkaalla tarkoitetaan kaikkia tahoja, jotka suoraan hyötyvät GTK:n toiminnan tuloksista. Asiakastarpeet ohjaavat toiminnan jalostumista asiantuntija- ja tietopalveluiksi, jotka tuottavat asiakasratkaisuja omaan tietoon ja osaamiseen sekä strategisiin kumppanuuksiin perustuen. Myös maksuttomaan tietopalveluun ja tutkimusverkostoihin kohdistuva sidosryhmien tarpeita ja odotuksia koskeva tiedonhankinta systematisoidaan ja tuloksia hyödynnetään yksikkötasolla toiminnan suuntaamisessa. Palvelukykyä vahvistetaan tutkimusaineistojen käytettävyyttä parantamalla ja keskeisille asiakasryhmille suunnattuja tietopalvelukokonaisuuksia kehittämällä. Tietopalvelujen tavoitteet määrittyvät muuttuvien asiakastarpeiden, vahvistuvien yhteistoimintamallien (ulkoiset tietovirrat; yhteiset palveluratkaisut) ja nopeasti kehittyvän teknologian ohjaamina. Maksullisen palvelutoiminnan painotuksia arvioidaan jatkuvasti osana GTK:n roolia, strategiaa ja rahoitusmallia. Osin tai kokonaan ulkopuolisella rahoituksella toteutettavan toiminnan edellytyksistä pidetään huolta vahvistamalla erikoisosaamista kysynnän mukaisesti, hyödyntämällä verkostoja ja strategisia kumppanuuksia tehokkaasti. Asiantuntemus kuvataan asiakkaiden suuntaan selkeinä palvelukokonaisuuksina. Palvelutoiminnan kehittämistavoitteet: Tietopalvelu verkottuu osaksi hallinnonalakohtaisia, kansallisia ja kansainvälisiä palvelukokonaisuuksia. Tietopalvelut perustuvat joustaviin, kehittyneisiin välitys- haku- ja yhdistelyteknologioihin. Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan edellytyksiä kehitetään ja maksullisen toiminnan tarjooma keskitetään erikoisosaamista vaativiin palvelukokonaisuuksiin. GTK:n vientiprojektitoiminta integroituu Team Finland -strategian toteutukseen ja tukee kansallisen ja EU:n kehityspolitiikan tavoitteita.

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Henkilöstö GTK:ssa on motivoitunut henkilöstö, jonka osaaminen kehittyy ennakoitujen tarpeiden ja strategian mukaisesti. GTK toteuttaa henkilöstöstrategisia ja -poliittisia linjauksiaan valtionhallinnon henkilöstöstrategian sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yhteisten linjausten pohjalta. Toimintokohtaiset ja voimavarojen kohdentamista koskevat tavoitteet on määritelty GTK:n henkilöstöstrategiassa. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaiset inhimillisen pääoman kehittämisalueet on huomioitu GTK:n suunnittelukaudelle asettamille seuraaville strategisille henkilöstötavoitteille: Motivoitunut ja osaava henkilöstö Henkilöstön korkeatasoinen osaaminen suunnitelmallinen osaamisen johtaminen kansainvälisen rekrytoinnin ja tutkijavaihdon lisääminen aktiivinen kansainvälinen verkostoyhteistyö tieteellisen osaamispääoman turvaaminen ja kehittäminen Toimintastrategiaa vastaava henkilöstörakenne asiantuntijoiden osuuden lisääminen henkilöresurssien kohdistaminen ydintoimintaan Tavoitteellinen ja kehittymistä tukeva työyhteisö innostava ja näkemyksellinen johtajuus ja esimiestyö toimintatapojen, tilojen ja teknologian kehittämisen sisältävä strateginen työhyvinvointiohjelma osaksi johtamista osaamisen hallintaan ja työhyvinvointiin liittyvien strategisten henkilöstömittareiden laadinta koko henkilöstöä osallistava toimintatapa

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Viestintä Viestintä tukee tutkimuskeskuksen johtamista ja strategian toteuttamista läpi organisaation, tekee tunnetuksi GTK:ta ja sen toimintaa tavoitemielikuvan mukaisesti sekä edesauttaa GTK:n ja sen sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Ulkoisen viestinnän tavoitteena on GTK:n tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. Sisäisen viestinnän avulla vahvistetaan henkilöstön sitoutumista GTK:n strategian mukaiseen toimintaan. Vuosittain laadittava tiedotussuunnitelma luo rungon tavoitteelliselle viestinnälle ja sen edelleen kehittämiselle. Viestinnän keskeiset tavoitteet: Viestinnän roolia yhtenä keskeisenä GTK:n ulkoisen julkisuuskuvan ja sisäisen toimintakulttuuriin vaikuttavista tekijöistä vahvistetaan. GTK:n julkisuuskuvaa kehitetään viestimällä aktiivisesti toiminnan tuloksista, vaikuttavuudesta ja GTK:n roolista puolueettomana asiantuntijaorganisaationa. GTK osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun, erityisesti kaivannaisalaan liittyvillä ja muilla yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeillä aihealueilla. GTK hyödyntää monipuolisesti ja innovatiivisesti eri viestintäkanavia. Ajantasaisen verkkoviestinnän roolia ensisijaisena sisäisenä ja ulkoisena viestintäkanavana vahvistetaan. Markkinointiviestintä integroidaan tiiviimmin osaksi GTK:n kokonaisviestintää. Sisäistä viestinnän vuorovaikutteisuutta kehitetään (menettelyt ja välineet) tavoitteena toimintakulttuurin kehittämisen tukeminen. Avoimuuteen ja viestinnän oikea-aikaisuuteen kiinnitetään huomiota. Esimiehiä kannustetaan hyviin viestintäkäytäntöihin.

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TOIMINNALLISET TAVOITTEET VAIKUTTAVUUSALUEITTAIN VUOSILLE Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Mineraalivarojen kestävän käytön edellytykset paranevat ja luovat mahdollisuuksia mineraalialan pitkäjänteisille investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Vaikuttavuusalueen päämääränä on luoda edellytykset Suomen mineraalivarojen kestävälle käytölle ja mineraalialan pitkäjänteisille investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille tuottamalla kansallista ja eurooppalaista mineraalipolitiikkaa tukevia tutkimustuloksia sekä päätöksenteon tarvitsemaa tietoa mineraalivarojen saatavuudesta, käytettävyydestä ja käytön vaikutuksista. Suunnittelukauden päätavoitteena on Green Mining -konseptin ja sitä tukevan tutkimuksen edelleen kehittäminen tukemaan Suomen kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelman toteuttamista. Kotimaassa GTK kehittää edelleen rooliaan koko alan verkostoveturina. GTK:lla on vetovastuu Suomen vuoriklusterissa, joka on alan keskeinen yhteistyöverkosto. Eurooppa-tasolla osallistutaan aktiivisesti raaka-aineita koskevan kumppanuussopimuksen asiantuntijaryhmiin ja EIT-KIC-ohjelman raaka-aineita koskevan, Otaniemeen sijoittuvan osaamiskeskuksen kehittämiseen ja toimintaan. GTK:n roolia kehitetään keskeisenä, eurooppalaisena mineraalitekniikan koetehdasinfrastruktuurina ja osaajana. GTK on keskeinen toimija mineraalialalle muodostetussa eurooppalaisessa, pysyvässä asiantuntijaverkostossa. Sustainable Mineral Resources technology platformin (ETP-SMR) toiminnan kautta vaikutetaan projektihakujen sisältöön ja osallistutaan aktiivisesti tutkimuskonsortioihin. GTK lisää aktiivisuuttaan kansainvälisessä projektitoiminnassa. Mineraalipotentiaali-tutkimusohjelma Mineraalipotentiaali-tutkimusohjelma tuottaa tietoperustaa Suomen kallioperästä, kallioperän mineraalivarannoista ja -potentiaalista sekä kehittää etsintäinnovaatioita. Ohjelmassa tutkitaan malmeja ja niitä muodostavia prosesseja, selvitetään mineraalivarantojen riittävyyttä ja niiden käytön elinkaarivaikutuksia. Ohjelma luo tarkentuvia Suomen ja Fennoskandian kallioperän kehitysmalleja malmien löytymispotentiaalin arvioimiseksi. Suunnittelukaudella vahvistetaan malmitutkimuksen roolia ja lisätään alan yliopistoyhteistyötä. Tavoitteena on luoda korkeatasoinen osaaminen Suomen tärkeimmistä malmityypeistä ja tuottaa uusia etsintämalleja teollisuuden käyttöön. Monitieteisiä etsintä- ja mallinnusmenetelmiä sekä niihin liittyvää osaamista kehitetään edelleen hyödyntäen Tekesin Green Mining ohjelmaa, Suomen Akatemian ohjelmia ja EU:n rahoituslähteitä. Hi-tech -metallien esiintymispotentiaaliin, etsintämenetelmiin ja malmityyppeihin liittyvässä tutkimuksessa on tavoitteena saavuttaa johtava asiantuntijuus Euroopassa. Yhteistyötä Fennoskandian alueella jatketaan tavoitteena yhä tarkentuva tieto alueen mineraalivaroista. Tieto Suomen mineraalivarannoista ja niiden riittävyydestä on tärkeä osa tiedoiltaan jatkuvasti päivittyvää luonnonvarojen tilinpitoa. Aiheeseen liittyen kehitetään mineraalivarojen elinkaaritutkimusta tuottamaan tilasto- ja ennustetietoja päättäjien ja elinkeinoelämän käyttöön.