Työkaluja siirtymävaiheiden hallintaan (MTRP) Maaliskuu 2014

Transkriptio

1 Työkaluja siirtymävaiheiden hallintaan (MTRP) Maaliskuu 2014 This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein."

2 SISÄLTÖ Osio 1 - FIESTA taustaa 1.0 Konteksti 1.1 FIESTA-verkoston jäsenet ja liittyminen 1.2 Miten hyödynnän näitä työkaluja Osio 2 - Siirtymävaiheiden suunnittelu ja toimintastrategiat 2.0 Siirtymävaiheiden suunnittelu 2.1 Tulevaisuuskuva Osio 3 - Koulujen ja yhteisöjen toiminta - Asiantuntijan näkökulmia 3.1 Siirtymät esikoulusta ala-asteelle - kysymyksiä esikoulujen asiantuntijoille 3.2 Siirtymät esikoulusta ala-asteelle - kysymyksiä esikoulujen asiantuntijoille 3.3 Siirtymät ala-asteelta yläasteelle - kysymyksiä ala-asteen asiantuntijoille 3.4 Siirtymät ala-asteelta yläasteelle - kysymyksiä ala-asteen asiantuntijoille 3.5 Siirtymien tukeminen - kysymyksiä terveydenhoidon asiantuntijoille Osio 4 - Siirtymiä tukevat toimintastrategiat 4.0 Esimerkkejä siirtymistä esikoulusta ala-asteelle 4.1 Esimerkkejä siirtymistä esikoulusta ala-asteelle 4.2 Esimerkkejä siirtymistä ala-asteelta yläasteelle 2

3 4.3 Esimerkkejä siirtymistä ala-asteelta yläasteelle Osio 5 - FIESTA-verkoston resurssit onnistuneisiin siirtymiin 5.0 FIESTAn hyvien käytäntöjen raportti 5.1 FIESTAn kirjallisuuskatsaus 5.2. FIESTAn itsearviointityökalut 5.3 FIESTAn verkko-oppimismoduulit Osio 6 - liitteet 1. Kansalliset resurssit 2. Lähteet 3. FIESTA-verkoston kumppaniorganisaatiot 3

4 1.0 Konteksti FIESTAverkosto sai alkunsa marraskuussa 2011 Euroopan Unionin Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) alaisessa Comeniushankkeessa, joka on osa Elinikäisen Oppimisen Ohjelmaa. Verkostossa on 11 asiantuntijaorganisaatiota Irlannista, Kyproksesta, Kreikasta, IsoBritanniasta, Romanista, Espanjasta, Suomesta, Bulgariasta ja Hollannista. Organisaatioihin kuuluu vapaaehtoisorganisaatioita, yliopistoja, kouluja, opettajankoulutuslaitoksia sekä inklusiivisen koulutuksen edunajajia. (katso liite 1 lisätietoja) Siirtymävaiheet ja yhteisöllinen työskentely ovat tärkeitä, mutta usein laiminlyötyjä ydinalueita, kun tarkastellaan erityistarpeisten lasten inklusiivisen oppimisen haasteita. FIESTA keskittyy mahdollistamaan erityistarpeisille lapsille onnistuneen siirtymän yhteisöllisen työskentelyn kautta. Verkostossa kehitetään monitieteellisesti oppimisratkaisuja oppimisalan asiantuntijoille ja sosiaali ja terveysalan ammattilaisille, jotta he voivat tukea erityistarpeisia lapsia paremmin siirtymävaiheiden haasteissa. Verkostossa tuetaan erityistarpeisia lapsia ja heidän vanhempiaan seuraavissa siirtymävaiheiden haasteissa: 1. siirtymät esikoulusta alaasteelle sekä alaasteelta yläasteelle. 2. erityistarpeisten lasten siirtymät normaalin koulun piiriin. 4

5 1.1 FIESTA jäsenet FIESTA-sivusto on ensisijainen tila viestinnän keskeisiä kohderyhmiä varten. Sivusto on perusteellisesti päivitetty vastaamaan tarpeisiin sidosryhmillemme. FIESTA-sivusto sisältääuseita uusia ja parannettuja ominaisuuksia sosiaalisen sivuston käyttöä (verkkoyhteisö FIESTA jäsenille erityisesti) ja paransi käytettävyyttä kaikkien käyttäjien kannalta. Erilliset osat ovat lapsille lisätukea vaatimuksia, perheisiin ammattilaiset ja päätöksentekijät varmistaa käyttäjän johti alueita ovat ajan tasalla ja asianmukaista tietoa ja työkaluja kullekin kohderyhmälle. Jäsenen ainoa osio on käytettävissä joka sisältää yksinoikeudella resursseja ja kaikkien kehittämätkonsortio. Tullakseen-FIESTA jäseneksi rekisteröidy FIESTA-verkkosivuilla ja kirjaudu sisään, jotta voit käyttää kaikkia tarvittavia resursseja. 1.2 Miten käytän näitä työkaluja? MTRP tarjoaa otantastrategioita mahdollistamiseksi onnistunutta siirtymistä lapsille ylimääräisiä koulutustarpeisiin. Se tarjoaa myös yksityiskohtaiset kuvaukset FIESTA resursseja sidosryhmillemme pääosin - oppilaiden ylimääräisiä koulutustarpeita, opettajat, rehtorit, tukihenkilöstö, lasten vanhemmat ylimääräisiä koulutustarpeita, terveydenhuollon ammattilaisten ja vapaaehtoisten kanssa. Tämä paketti avulla voit pin kohta, mitkä resurssit ovat sopivia yksilöllisiä tarpeita. 5

6 Osio 2 - Siirtymävaiheiden suunnittelu ja toimintastrategiat 2.0 Siirtymien suunnittelu Tavoitteena suunniteltaessa siirtymistä on jotta opiskelijat voivat valmistautua ja onnistuneesti tehdä muutoksia eri vaiheissa heidän koulutuksensa ja elämänsä, kuten koulun aloittaminen, liikkuvat luokassa edellisvuodesta, muuttuvat kouluissa, täyttämällä koulu tai asuvat itsenäisesti ja / tai syöttämällätyövoima. Tämä suunnittelu on käynnissä ja alkaa uudelleen jokaisen uuden kouluvuoden ja kehittyy koko vuoden. Tutkimus osoittaa, tehokas suunniteltaessa siirtymistä on yhteistoiminnallista ja kattavia ja suunnittelua siirtymien tulisi aloittaa hyvissä ajoin todellinen siirtyminen (FIESTA Kirjallisuuskatsaus) Riippumatta erityisen siirtyminen tehdään, opetussuunnitelmien päätökset on perustuttava käsitys yksittäisten opiskelijoiden sekä niiden vahvuudet ja tarpeesta, ja tavoitteet oppilaiden ja perheiden itsensä. Samanlainen kehitys yksittäisille oppimissuunnitelmia, suunniteltaessa siirtymistä tulisi olla dynaamista ja jatkuvaa, sillä siirtyminen tavoitteet saattavat muuttua. FIESTA suosittelee kirjaa suunniteltaessa siirtymistä, mukaan lukien siirtyminen tavoitteita ja strategioita, jotka olisi sisällytettävä osana oppilaan yleisen opetuksen järjestämisen suunnitelma.fiesta itsearviointivälineitä (SAT) avulla voit suunnitella, arvioida ja seurata siirtymävaiheen prosessia. SAT on ladattavissa sivustolta. 2.1 Tulevaisuuskuva Onnistunut siirtyminen edellyttää suunnittelu hyvissä ajoin todellinen siirtyminen. Näin varmistetaan, että suunnittelu on aina tulevaisuuteen suuntautunut, että on olemassa selvä jatkuvuus koko oppilaan koulu vuotta, ja että tarvittavat suunnitelmat ja tuet ovat paikoillaan. Tämä antaa oppilaille ja heidän perheilleen aikaa perehtyä saatavilla asetukset ja palvelut, ja aika laittaa tarvittavat suunnitelmat teoiksi niin oppilaat saavuttavat tavoitteensa. Eteenpäin suunnittelu kuuluu myös auttaa oppilaita ymmärtämään nuorena, joka muuttuu ja haasteet ovat osa elämää. Learning hallita siirtymiä varhaisessa iässä on välttämätöntä onnistuneen ja mielekäs siirtyminen. 6

7 Oppilaat vaativat myös rohkaisua ja jatkuvaa tukea saavuttamaan mitattavia tavoitteita ja hyödyntää omia vahvuuksiaan. Tämä puolestaan mahdollistaa oppilaiden ottaa omistukseen siirtymisen prosessia ja mahdollistaa oppilaiden ja perheiden asettaa realistiset tavoitteet ja kehittää taitoja, joita tarvitaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. 7

8 Osio 3 - Koulujen ja yhteisöjen toiminta - Asiantuntijan näkökulmia Kuten oppilaat siirtyvät yhdestä oppimisympäristön toiseen, joukkue voi olla monia kysymyksiä. Tässä muutamia näyte kysymyksiä pohtimaan teidän joukkue kokouksissa ympäri siirtymistä esikoulusta Primary School (myös erityiskouluissa). 3.1 Siirtymät esikoulusta ala-asteelle - kysymyksiä esikoulujen asiantuntijoille Kuka on tärkein yhteyspiste lapsille, vanhemmille ja esikouluhenkilöstölle koko siirtymävaiheen prosessissa? Miten rakentaa kumppanuuksia paikallisten peruskoulujen kanssa? Miten varmistamme, että oppilas on valmis siirtymään? Miten valmistaa vanhemmat siirtymisprosessissa? Mitä resursseja tarjoamme auttamaan päätökseen tietun koulun valinnan? Mitä kannattaa tehdä tarjoamme niille siirtymässä asiantuntija ympäristöissä esim erityinen koulu? Mitä tietoja tarjoammeperuskoulun ennenvirallista siirtymistä? Olemmeko valmisoppilas profiili / arviointiperuskoulun? 3.2 Siirtymät esikoulusta ala-asteelle - kysymyksiä esikoulujen asiantuntijoille Kuka ontärkein yhteyspisteesikoulussa? Kuka ontalon tärkein yhteyspiste lapsille, vanhemmille kokosiirtymävaiheen prosessia? 8

9 Miten varmistamme, ettälisätuen tarpeet täyttyvät sisällä koulussa jaluokkahuoneessa? Mitä fyysisiä muutoksia tarvitaankoulu / luokkahuoneessa? Mitä muita ammattilaisia osallistuvatlapsen kehitykseen esimerkiksi psykologi jne? Miten arvioidasiirtymävaiheen prosessia? Miten voimme tehdä muita opettajia talon tietoinenlapsen yksilölliset tarpeet? 3.3 Siirtymät ala-asteelta yläasteelle - kysymyksiä ala-asteen asiantuntijoille Kuka on tärkein yhteyspiste jälkeisessä peruskoulussa? Kuka on talon tärkein yhteyspiste lapsille, vanhemmille ja virkaan peruskoulun koko siirtymävaiheen prosessia? Onko muodollinen siirtyminen puitteet paikallaan seuratapost peruskoulussa? Onko osallisuutta, siirtyminen ja tai oppilaiksi paikallaanpost peruskoulussa? Miten osallistuu opiskelijoita ja perheitäsiirtymävaiheen prosessissa? Miten rakentaa kumppanuuksia post peruskouluissa? Miten rakentaa kumppanuuksia muiden virastojen tai ammattilaisia esim vammaisjärjestöjen, omaishoidon ammattilaisille? Miten varmistamme on kattava tiedonvaihto oppilaiden, vanhempien ja post peruskoulun? Miten säännöllinen viestintä, arviointi ja arvostelu siirtymäkauden prosessia hallinnoi? Onko mentorointi tukee järjestelmää? 9

10 3.4 Siirtymät ala-asteelta yläasteelle - kysymyksiä ala-asteen asiantuntijoille Kuka on vastuussa laskemisesta tukee / resursseja käytössä yksilölliset tarpeet oppilas? Miten oppilaan edistymistä voidaan mitata? Voiko oppilas noudattaa opetussuunnitelmaa? Onko oppilas on one tukihenkilöstö paikallaan? Jos näin on, miten tämä helpottuu? Kuinka kauan oppilas pysyä tässä oppimisympäristössä? Mitä suunnitelmia meidän on tulevaisuudessa lasten lisätuen tarpeet? Tuleeko muita oppilaita luokassa oppimisen tarvitsee tämän kaltaista oppilaan? Miten voimme varmistaa, että opettajat ovat tietoisia tästä oppilaan yksilöllisen oppimisen tavoitteet tulevaisuudessa? Miten varmistaa, että siirtyminen prosessi oppilas johtanut? Miten aktiivisesti mukaan vanhempien ja perheiden siirtymävaiheessa? Miten kommunikoida / yhteistyötä muiden ammattilaisten mukana oppilaan kehitystä esimerkiksi Psykologi, Toimintaterapeutti, fysioterapeutti jne Onko siellä ollut moniammatillinen arviointi mukautumaan fyysisen mukautukset, liittyviin kysymyksiin ja avustava teknologia? Miten varmistamme, että saamme tärkeät tiedot oppilas? Onko meillä mahdollisuus mukauttaa prosesseja siirtyminen eri lasten tarpeisiin? Ovatko lapset ja vanhemmat varustettu avain yhteyshenkilön tukea tiedon jakamista, viestintä ja päätöksenteko siirtymäprosessin aikana? Mitä koulutusta ja kehittämistä tarvitaan oppilaitoksen henkilökunta? Mitä politiikka on valmis tukemaan meitä? 10

11 Mitkä kansalliset virastot voidaan käyttää tukemaan siirtymistä ja osallisuuden toimintaohjelman? 3.4 Siirtymien tukeminen kysymyksiä terveydenhuollon asiantuntijoille Mitä arviointeja on tapahtunut ja kuka? Oletko suorittaa koulun käynti? Oletko arvioinut koulu, jotta tarpeisiin oppilaan? Kuka on tärkein yhteyspiste koulussa? Mitä muita ammattilaisia osallistuvat oppilaan kehitystä? Oletko kuullut muiden liittoutuneiden terveydenhuollon ammattilaiset ympäri tarvitsee tukea siirtymävaihetta? Miten aiotte kommunikoida / yhteistyötä koulujen kanssa? Kuinka tuetaan oppilaan siirtymisen aikana? Miten aiotte tukea vanhemman ja perheen siirtymisen aikana? Miten aiotte tukea koulujen ja kasvatusalan ammattilaisten siirtymisen aikana? Miten aiotte tarjota kattavia tietoja vanhemmille noin siirtyminen? Miten varmistetaan, että siirtyminen prosessi oppilas johtanut? Miten varmistetaan, että vanhemmat osallistuvat siirtymävaihetta ja ovat mukana keskeiset päätökset? 11

12 Osio 4 Siirtymiä tukevat toimintastrategiat 4.0 terveydenhuollon asiantuntijoille Tunnista taidot oppilaat tarvitsevat ensi ympäristössä. Jaa tämä luettelo taitoja vanhempien ja muiden jäsenten oppimista joukkue, ja suunnitelma tapoja auttaa oppilaita oppimaan näitä taitoja Vahvistetaan ja luoda yhteyksiä peruskouluissa, jotta voidaan rakentaa suhteita ja varmistaa onnistunut viestintä Sovi tapaaminen, jossa esikoululaiset uuteen kouluun Aikataulu tapaaminen uuden luokanopettajalla ja vanhemmat oppilas lisätukea tarpeisiin Täydellinen arviointi linjassa kansallisten standardien Keskity käyttäytymistä ja oppilaan kouluvalmiuden valmistelemaan oppilaille lisätukea tarvitsee esim itsenäisyys, sosiaaliset ja viestintätaidot 4.1 Esimerkkejä siirtymistä esikoulusta ala-asteelle Ota yhteys esiopetuksen saada tietoa ja arviointi (jos suoritettu) Järjestä lapsia ja vanhempia käymään ennen alkua lukuvuoden Tarjoa koulu tiedotteen / kirjanen vanhemmille Toimitaan kumppanuudessa vanhempien Muodosta vahvat yhteydet esikouluissa yhteisössä Tarjoa avoin ja viihtyisä ympäristö Otetaan käyttöön arjessa mahdollisimman pian 12

13 Osallistu oppilaiden leikin ja hauskaa Aseta kaveri järjestelmä / mentoritukena tarvittaessa Varmista, luokkahuone avustajat ovat paikoillaan tarvittaessa 4.2 Esimerkkejä siirtymistä ala-asteelta yläasteelle Varmista, että oppilaat ovat aktiivisesti mukana siirtymävaiheen prosessissa Kannusta oppilaita tunnistamaan oppimisen vahvuuksia ja etuja. Antaa oppilaille mahdollisuuksia seurata omaa edistymistä ja jakaa käsityksiä opettajien kanssa. Opeta oppilaille strategioita ajanhallinta, muistiinpanojen tekemistä, testin valmistelun ja testi ottaen. Tutustuta oppilaiden aikataulujen, aihe valinta, lyhenteitä, koulu layout, koulupäivä jne Varmista, että tiettyjä tukimuotoja, jotka on oltava paikallaan alkuvuonna sisältyvät oppilaiden opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Tutki asianmukaiset apuvälinemarkkinoita ja luoda mahdollisuuksia oppilaita kehittämään näitä tarvittavia taitoja. Keskustele mukautukset ja majoitus, joita on onnistuneesti käytetty aiemmin, pitäen mielessä vaatimukset oppimisympäristön. Varmista, oppilaat ja heidän perheensä ovat tietoisia ja osallistua uusien koulujen avoin päivä, tämä antaa heille mahdollisuuden tavata opettajia ja esittää kysymyksiä ja saada tietoa koulun. Jos mahdollista, helpottaa joukkueen tapaaminen uuden koulun, jakaakseen tarvittavaa tietoa oppilaalle lisätukea tarpeisiin. Kommunikoi saavat opettajille opiskelijan vahvuudet ja tarve. Jos opiskelija on jo koulutussuunnitelma, keskustella sen sisällöstä ja majoitus tarvitaan tulevana vuonna. 13

14 4.3 Esimerkkejä siirtymistä ala-asteelta yläasteellel Tarjoa induktion aikana oppilaat perehdytetään koulun aikataulun, koulupäivän / rutiini, kouluympäristöön ja ulkoasu ja täyttää kaikki henkilöstöön. rakentaa yhteyksiä / kumppanuuksia paikallisten peruskouluissa, jotta tukea siirtymävaihetta. Tarjoa koulun avoimien ovien päivä oppilaille ja perheille Jos mahdollista tavata peruskoulun ammattilaisten keskustella oppilaan yksilölliset tarpeet. Jos tämä ei ole mahdollista, varmistettava, että yksityiskohtaiset tiedot vaihdetaan sekä ammattilaiset. Varmista, että oppilaat ja perheet ovat aktiivisesti mukana siirtymävaiheen prosessia tarjoamalla heille mahdollisuuden esittää kysymyksiä ja arvioida prosessin. Varmista, että oppilaat saavat tarvittavat tiedot valmistaa heitä siirtymistä. Tarjoa / kehittää kaveri / mentorointi, jolla varmistetaan, että oppilaat sopeutua siirtyminen Varmista, että kaikki tarvittavat säädöt ja apuvälineteknologiaa ovat olemassa oppilas. Tee yhteistyötä muiden virastojen / ammattilaisten mukana oppilaan kehitystä esimerkiksi Toimintaterapeutti. Vanhemmille on tukea saatavilla Transition Resource Pack dokumentista, joka on saatavilla toukokuussa

15 Osio 5- FIESTA-verkoston resurssit onnistuneisiin siirtymiin 5.0 FIESTAn kirjallisuuskatsaus FIESTA kirjallisuuskatsaus on: Kehitetty käsitteellinen ja kulttuurien temaattisen areenoille FIESTA verkkoon. Analysoidaan terminologia ja määritelmät siirtyminen, osallistamiseen ja Sopimus hyödyntää kumppanimaissa. Tunnistetut avain (hallitus) politiikkoihin paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä että ilmoittaa siirtymävaihetta lasten lisätukea tarpeisiin. Perustettu keskeiset hypoteesit koskevat parhaita käytäntöjä, jotka testataan projektien 15

16 Kehittyneet keskeisiä laadullisia kysymyksiä tarkastellaan kuulemisvaihetta tärkeimmille kohderyhmille. Kirjallisuuskatsaus on ladattavissa FIESTA verkkosivuilla, käyttää FIESTAn hyvien käytäntöjen raportti Tämä hyvien käytäntöje raportti yhdistää teemoja kirjallisuuskatsauksen kanssa havainnot kvantitatiivinen kyselytutkimus ja laadullisia haastatteluja / kohderyhmien Korosta osallistujien käsityksiä parhaita käytäntöjä. Itse raportti on jaettu 3 osaan, jotka korostavat parhaita käytäntöjä osalta käsitteitä, rakenteita ja suhteita siirtymisen. Viimeisessä osassa raportin tarjoaa joukon suosituksia Koulu Johtajat ja päätöksentekijöille, sillä Opettajat, muut pois koulusta virastojen, ammattilaisille ja perheille ja lapsille. Parhaiden käytäntöjen raportti ehdottaa seuraavaa olisi päätettävä varmistaa parhaat käytännöt ovat osa siirtymistä. 1. Muodollinen siirtymien viitekehys - Kehitetään virallista siirtymistä kehys, joka on joustava yksilöllisiin tarpeisiin lasten lisätuen tarpeet ja mukautuva perustuvat kansalliseen politiikkaan. Puitteet, joissa selvitetään esi- siirtyminen valmisteet ja siirtymäkauden jälkeiseen arviointiin, jotta varmistetaan onnistunut siirtyminen ja mielekäs osallisuutta. 2. Kokonaisvaltaisuus - lähestyessä Tunnustetaan koulutus-, psykologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset kontekstit lapsen lisätukea tarpeisiin ja heidän perheilleen, jotka tarjoavat kokonaisvaltaista lähestymistapaa oppimiseen ja poistaa esteet oppimiselle. 3. Osallisuus - Varmista lasten lisätukea tarpeet ja heidän vanhempansa ovat mukana ja ovat keskellä kaikki päätökset, jotka vaikuttavat niihin. 16

17 4. Henkilökohtaistaminen - Helpottaa lasten lisätukea tarpeiden kautta räätälöityjä lähestymistapoja ja pedagogiikan räätälöity heidän yksilöllisiin tarpeisiin. 5. Tiedot - Antaa asiaa, ajan tasalla, ajantasaista tietoa lasten ylimääräisiä ja heidän vanhempiensa saatavilla tavalla. 6. Avainhenkilö - avainhenkilöjärjestelmä (yhteyspiste) lapsille lisätukea tarpeisiin ja heidän vanhempiensa tukea niitä koko siirtymävaiheen prosessia. Avain työntekijä on keskeinen rooli kaikille ammattilaisille pitämään yhteyttä ja kommunikoida varmistaa selkeä polku viestinnän kaikille. 7. Jatkuva tuki - Tunnista selkeä koulutusjakson jatkamista tukee lasten lisätukea tarpeet aikana ja jälkeen siirtymisen. 8. Yhteisöllinen työskentely - Varmista ammattilaisten koulutukseen ja terveydenhuoltoon yhteistyöllinen käyttäen ennakoivaa lähestymistapaa tarpeisiin lasten lisätuen tarpeet siirtymisen aikana. 9. Koulutus - Tarjota koulutusta ja jatkuvaa ammatillista koulutusta ammattilaisille että keskitytään hallintaan siirtyminen, mukautetaan opetussuunnitelman malleja osallisuuden, vammaisuuden ja lapsuuden. Kirjaudu FIESTA Best Practice raportti - project.eu/best- practice- report 17

18 5.2 Itsearviointityökalu Itsearviointiprosessia liittyy lapsia lisätukea tarpeet, lasten vanhemmat lisätukea tarpeisiin, rehtorit, luokanopettajat ja erikoistuneen henkilöstön yhteistyötä ja toteuttamaan yhteisiä toimia, jotka perustuvat tuloksiin itse arviointiprosessia. Prosessi mahdollistaa suunnittelua ja rakentaa yhteistyössä käyttäytymistä. Siinä selvennetään ilmenneistä ongelmista siirtymäaikoja ja osoittaa kentät itsensä koulutukseen ja parantaa laatua koulutuksen lähestymistapoja Edut itsearviointi prosessissa: Systemaattinen alustava tutkimus, tutkimus ja arviointi kasvatustyötä koulun yksikön siirtymisen aikana käyttäen koko koulun lähestymistavasta. Muotoilu yhteiset tavoitteet ja toiminnan painopistealueet oppilaille lisätukea tarpeisiin 18

19 suunnittelu ja toteutus yhdessä sovittuja toimia. seuranta ja arviointi nykyisten kasvatustyötä yksittäisten oppilaiden. palaute tuloksista sekä uusien tavoitteiden. Itsearviointiväline ja itsearviointia ohjenuorana asiakirja on ladattavissa osoitteessa FIESTA verkko-oppimismoduulit FIESTA-verkostossa on tuotettu 3 verkko-oppimismoduulia, joiden aiheina ovat: 1. Vammaistietoisuus Oppimistavoitteet ymmärtää paremmin"sosiaalinen" ja " lääketieteellisen " malleihin vammaisuudesta Miten kieli voi toimia esteenä prosessissa osallisuutta. luonto ja erilaisia esteitä, jotka estävät vammaisia pysty osallistumaan jokapäiväistä toimintaa Vammaisuus tietoisuutta erityisiä opettajille 19

20 Vammaisuus tietoisuutta erityisiä vanhemmille Kehitetään edelleen taitoja, jotka helpottavat osallistava koulutuksia ja yhteiskunta. 2. Mentorointi ja oppimisen tuki Oppimistavoitteet: ymmärtää paremmin mentorointi Miten voisimme mentori opiskelijoille, vanhemmille ja opettajille Miten mentorointi voitaisiin käyttää onnistunutta siirtymää 3. Yhteisöllinen työskentely Oppimistavoitteet: ymmärtää paremmin yhteistyötä ja yhteistyöhön toimintaa, joka voi edistää osallisuutta kouluissa Miten yhteistyö voitaisiin käyttää helpottamaan siirtymistä Muita taitoja ja osaamista yhteistyötä perheiden, ammattilaisten ja puoliammattilaiset Moduulit ovat ladattavissa (verkoston jäseneksi rekisteröityneille) www-sivuiltamme: 20

21 Liite 1 - Lähteet Association of Secondary Teachers Ireland and National Parents Council Introducing your Second Level School, Ireland: ASTI and NPC. Blackrock Education Centre Movin on Up: Easing the Transition from Primary to Post-Primary School, Dun Laoghaire: Blackrock Education Centre Centre for Early Childhood Development and Education (2006a) S olta, the National Quality Framework for Early Childhood Education. Infant Classes User Manual. Dublin: CECDE. FIESTA Literature Review A Framework for European Collaborative Working, Inclusive Education and Transition: Analysing Concepts, Structures and Relationships. Available from (Accessed, April 2014) Irish National Teachers Organisation INTO Consultative Conference on Education: Transitions in Primary School. Dublin: INTO Kelly, A Why are post 12 year old students with special education needs who have attended mainstream schools seeking admission to special schools? Dublin: National Association of Boards of Management in Special Education (NAMBSE) National Council for Special Education (2011) Parent Booklet, Dublin: NCSE Meijer, C.J.W. (ed.) (2003). Special Education Across Europe in 2003: Trends in Provision in 18 European Countries. Available from: /special-education-across-europe-in-2003/?searchterm=Special Education Across Europe in 2003: Trends in Provision in 18 European Countries (Accessed January 30, 2014). Galton, M., Moving to secondary school: what do pupils in England say about the experience? In: D. Jindal-Snape, ed Educational transitions: moving stories from around the world. London: Routledge. Ch.7 (Part III). Galton, M. & Hargreaves, L., Transfer and transition. In: L. Hargreaves & M. Galton, ed Special Education Support Services (SESS), Building on ability, transition from primary to post primary [online]. Available from [Accessed, April 2014].Transfer from the primary classroom 20 years on. London: Routledge Falmer. Ch.1. Ware.J et al Research Report on the Role of Special Schools and Classes in Ireland, Dublin: National Council for Special Education Holmes et al A Study of Transition from Primary to Post-primary School for Pupils with Special Educational Needs, Dublin: National Council for Special Education. 21

22 Liite 2 Kansalliset resurssit Ireland Link Summary Department of Education and Skills National Council for Special Education (NCSE) National Disability Authority (NDA) Special Education Support Services (SESS) Irish Association of Teachers in Special Education (IATSE) National Educational Psychological Service (NEPS) Disability Federation Ireland (DFI) A department of the Irish state with responsibility for education and training. The mission of the Department is to enable learners to achieve their full potential and contribute to Ireland's economic, social and cultural development The NCSE was set up to improve the delivery of education services to persons with additional support requirements arising from disabilities with particular emphasis on children. Services are delivered through a national network of Additional support requirements Organisers (SENOs) who interact with parents and schools and liaise with the HSE in providing resources to support children with additional support requirements The National Disability Authority is the independent state body providing expert advice on disability policy and practice to the Minister, and promoting Universal Design in Ireland The role of the SESS is to enhance the quality of learning and teaching in relation to special educational provision. The service co-ordinates, develops and delivers a range of professional development initiatives and support structures for school personnel working with students with additional support requirements in mainstream primary and postprimary schools, special schools and special classes. The SESS operates under the remit of the Teacher Education Section (TES) of the Department of Education and Skills A professional organisation for teachers who work with children and young people who have additional support requirements Supports the personal, social and educational development of all children through the application of psychological theory and practice in education. The service is organised on a regional basis with psychologists being assigned to a group of schools. Where a school doesn't have an assigned psychologist, it can avail of a service from an independently employed panel of psychologists DFI is the national support organisation and advocate for voluntary disability organisations in Ireland who provide services to people with disabilities 22

23 Bulgaria Link Summary Ministry of Education and Science National Law on Education The Ministry of Education and Science is the state body responsible for developing and implementing policies in the fields of formal education, vocational training and science. The National Law on Education is the main educational document for school education. Ordinance 1/ of the Ministry of Education for education of children and students with SEN and/or chronic deceases As stated within it: Art. 1: Through this Ordinance the state educational requirements for children with SEN are defined. Art.6 (2): The inclusive education of children with SEN is implemented within the peer group in the kindergarten or school environment with the support on part of the support teachers and the specialists from the local resource center for supporting the inclusive education of children and students with SEN. Regulations on the activities of the resource centers for supporting the inclusion of children with SEN Define the main responsibilities of the resource centres for supporting the inclusion of children with SEN. Art. 3 (1) The resource centers support the successful integration of children and students with SEN in mainstream educational environment Art. 5 (1) The resource centers carry out activities for implementing the state policy for education of children with SEN Regulations for Applying the Bulgarian National Law on Education National Association of the Resource Teachers The document defines the structure and the functions of the teams for complex pedagogical assessment as part of the Regional Inspectorates on Education. Their role is to accomplish initial assessment of the development of the child or the student and to base on it recommendations for the type and the form of education, the particular kindergarten or school and the type of resource support. The National Association of the Resource Techers is Bulgarian NGO of the professionals working for the effective integration, inclusion and education of children with various abilities and requirements in a mainstream setting. 23

24 Romania Link Summary Comisia nationala pentru invatamant special It was founded to improve the delivery of special education services to children with special needs. It functions within the Ministry of Education. Autoritatea Național pentru Persoanele cu Handicap The National Disability Authority is the independent state body providing expert advice on disability policy and practice. National Disability Authority Direcția General de Asistenț Social și Protecția Copilului Social assistence and Child Protection Serviciu de evaluare si orientare scolara si profesionala (organized on a regional basis) Supports the personal, social and educational development of all children. It is the main provider of resources to support children with additional support requirements. It monitors and ensures compliance with the national strategy and policy on social services and child s protection. SEOSP is a special department offering evaluation and career orientation services to children with special needs. Evaluation and career orientation services Centrul de resurse i de asisten educa ional Resource Centre and Special Education Support Services This centre (organized in each region) is a resource centre offering support services enhancing the quality of education customised to meet each child s needs and improve their development, progress and social inclusion. Rețeaua Național de Informare și Cooperare pentru integrarea în comunitate a copiilor și tinerilor cu cerințe educative speciale It is a national network of resources and support. Organisers collaborate with parents and schools to support children with additional support requirements. National network of Resources and Cooperation aiming at integrating special children and young people in the community Fundatia Serviciilor Sociale Bethany It is a non-governmental foundation offering social services with a view to improving the quality of disadvantaged people especially children and Bethany Social Services Foundation families, offering social services and promoting best practice in social assistance (it works nationally). Ancora Salv rii Foundation `Ancora Salv rii` Foundation is a non-profit organization, aimed at helping people in need, particularly children with autism, people with disabilities, chronic illness, regardless of race, religion, nationality, etc. Their vision is to develop projects to support some of 24