Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 A, 4.krs Tampere

Transkriptio

1 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 A, 4.krs Tampere pirkanmaa@sll.fi Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Varastokatu 3 A, 4. krs Tampere Nokian Luonto ry c/o Timo Lepistö Aaroninkatu Nokia Ylöjärven Luonto ry c/o Timo Tamminen Niemitie 14 A Ylöjärvi Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys ry c/o Mari Larikka Toutainpolku Lempäälä Pirkkalan ympäristöyhdistys ry c/o Pirkko Huovila Seppä-Malmintie Pirkkala PIRKANMAAN LIITTO Asia: Lausunto Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka) osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kiitämme lausuntopyynnöstä. Yleisellä tasolla yhdistyksemme katsovat, että ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden suojelu tulisi ottaa kaiken yhteiskunnallisen suunnittelun perustaksi. Suomi on kansainvälisten sitoumusten kautta päättänyt omalta osaltaan torjua ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin köyhtymistä. Nämä pyrkimykset tulisi pitää myös liikennettä ja logistiikkaa koskevan suunnittelun lähtökohtana. Vireillä oleva kaava edustaa sikäli vanhanaikaista ajattelua, että siinä keskitytään liikenteen lisääntymistä palveleviin hankkeisiin: väyläverkostoon ja logistiikkakeskukseen. Tällaiset hankkeet peittävät alleen hiilinieluina ja eliöiden elinympäristöinä toimivia luonnonalueita, mikä ei ole toivottavaa kehitystä. Katsomme, että isojen liikennehankkeiden ja logistiikkakeskuksen sijaan pitäisi tavoitella tilannetta, jossa liikenteen ja kuljetusten tarve olisi vähäisempi. Tämä olisi varautumista sekä tiukentuviin kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen torjunnassa että lähivuosikymmeninä väistämättä 1

2 kohoavaan öljyn hintaan. Massiivisten väylien ja logistiikkajärjestelyjen sijasta näkisimme mieluiten kehitettävän joukkoliikennettä, tietoliikennettä ja sähköistä asiointia. Lisäksi yhdyskuntarakennetta tulisi eheyttää siten, että työpaikat ja palvelut sijaitsisivat lähempänä ihmisiä. Mielestämme Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan lähtökohtia tulee pohtia uudelleen ja kaava on laadittava siten, että se vaikeuttamisen sijasta tukee toimintaa ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen torjumiseksi. Koska kaavasta on valmistunut jo osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), kommentoimme seuraavassa sitä ja esitämme yksityiskohtaisempia ehdotuksia, mitä kaavaluonnoksessa tulisi huomioida. Tausta-aineistona käytimme OAS:n lisäksi julkisuudessa esillä olleita esiselvityksiä vaihemaakuntakaavaan liittyvistä hankkeista, kuten oikoradan linjausvaihtoehdoista ja logistiikkakeskuksen sijainnista. 1. Vaihemaakuntakaavan tavoitteissa ja ratkaisuissa ristiriitoja Liikennettä ja logistiikkaa käsittelevän vaihemaakuntakaavan tavoitteet juontuvat pitkälti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Päämääränä on kehittää Pirkanmaan liikennejärjestelmää kokonaisuutena, joka palvelee asukkaita ja elinkeinoelämää. Tämä päämäärä sinänsä jättää paljon tilaa erilaisille ratkaisuille. OAS:n mukaan kehittämisen kohteena ovat lähinnä nykyiset liikenneyhteydet. Toivomme tämän tarkoittavan, että kaikissa suunniteltavissa hankkeissa nostetaan ensisijaiseksi vaihtoehdoksi olemassa olevien rakenteiden (esim. tielinjausten) hyödyntäminen. Näin uudet liikennejärjestelyt pirstoisivat rakentamattomina säilyneitä luonnonalueita mahdollisimman vähän. Vaihemaakuntakaavan alustaviksi tavoitteiksi on OAS:ssa kirjattu eräitä etenkin ilmastonsuojelun kannalta hyviä pyrkimyksiä. Tavoitteena on esimerkiksi vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta ja parantaa ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Nopeiden junaliikenneyhteyksien lisäksi yritetään huolehtia myös lähi- ja taajamaliikenteen toimintaedellytyksistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä esiselvityksiin tutustuttuamme kannamme huolta siitä, jäävätkö ilmaston kannalta hyvät tavoitteet konkreettisten kaavaratkaisujen jalkoihin. OAS:n ja esiselvitysten nojalla näyttää siltä, että vaihemaakuntakaavaan sisältyy ennen muuta massiivisia hankkeita, jotka voivat vaikeuttaa OAS:ssa mainittua tavoitetta edistää vähäpäästöistä liikkumista. OAS:ssa todetaan, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan on tarkoitus sisällyttää valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere- Pirkkalan lentoaseman alue, Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus sekä muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Tieverkon osalta mukana ovat erityisesti VT 3:n muutostöitä koskevat suunnitelmat välillä Lempäälän Marjamäki Kulju Pirkkala sekä Ylöjärvi Hämeenkyrö. Esimerkiksi VT 3:n uudistaminen todennäköisesti houkuttelisi yhä useamman ihmisen käyttämään henkilöautoa. Valtateiden laajennustyöt ovat omiaan ruokkimaan yksityisautoilua. OAS:ssa korostettu Pirkkalan lentokentän kehittäminen (mm. uusi kiitorata) ei sekään tue tavoitetta edistää kestäviä liikennemuotoja. 2

3 2. Selvitykset joukkoliikenteen mahdollisuuksista tarpeen OAS:n mukaan kaavatyön aikana on määrä selvittää kehittämistarpeet, jotka koskevat rata- ja tieverkkoa, Tampere-Pirkkalan lentoaseman aluetta sekä muita maakunnan logistisia aluekokonaisuuksia. Erityisesti selvitetään vaihtoehtoiset mahdollisuudet yhdistää eri liikennemuodot tehokkaasti toisiinsa Tampere-Pirkkalan lentoaseman alueella (henkilöjunaliikennöinti lentokentälle). Oikoradasta ja järjestelyratapihan siirtämisestä tehtyjä selvityksiä täydennetään. Jotta eri tavoitteet saataisiin kaavassa tasa-arvoisempaan asemaan, ehdotamme, että tulevaan kaavaluonnokseen sisältyisi myös selvityksiä siitä, miten todella edistetään keveämpiä liikennemuotoja, kuten lähijunaliikennettä. Tällainen selvitys liittyisi luontevasti OAS:n sivulla 13 mainittuun lisäraiteiden tilantarvetarkasteluun ( Pirkanmaan rataverkkoa koskeva lisäraiteiden maankäytöllinen tilantarvetarkastelu laaditaan liiton omana työnä yhteisyössä Ratahallintokeskuksen ja alueen kuntien kanssa ). Liikenne ja logistiikka -kaavaan sopisi erinomaisesti myös selvitys ja toimenpide-ehdotuksia Pirkanmaan linja-autoliikenteen parantamismahdollisuuksista maakunnan ydinalueella ja syrjäisemmissä osissa. Joukkoliikenteen edistämistä koskevat selvitykset voisivat suitsia valtateiden laajentamishalujakin realistisempiin mittasuhteisiin. 3. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioiminen kaavoituksessa OAS:ssa mainitaan, että valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on liikenne- ja logistiikkateemaa koskevia tavoitteita erityisesti kohdissa 4.2 (Toimiva aluerakenne), 4.3 (Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu) sekä 4.5 (Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto). Seuraavassa kommentoimme, miten alueidenkäyttötavoitteet mielestämme tulee vaihemaakuntakaavassa huomioida. (Alueidenkäyttötavoitteet kursiivilla, kommenttimme nuolen jälkeen. Lauseiden korostukset lausunnon antajien.) VAT 4.3 Alueidenkäytöllä on tarkoitus edistää yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Katsomme, että nämä tavoitteet tulee vaihemaakuntakaavan luonnoksessa huomioida siten, että rakentamishankkeita ei sijoiteta rakentamattomina säilyneille seuduille. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita on hyödynnettävä mm. oikoradan ja teiden linjausten sekä logistiikkakeskuksen paikan suunnittelussa. Oikorataa tai teitä ei tule linjata neitseellisen maaston halki, vaan linjausten on noudateltava mahdollisimman tarkasti nykyisiä valtateitä. Myös logistiikkakeskuksen paikkaa tulee harkita uudelleen. Tämänhetkinen sijaintivaihtoehto on huono, koska keskuksen alle jäisi runsaasti arvokkaita ja virkistyksenkin kannalta tärkeitä luonnonalueita. VAT 4.3 Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. 3

4 Tavoitteet on huomioitava tarkoin kaikkien kaavaan liittyvien rakentamishankkeiden kohdalla. Odotamme myös selvitystä keinoista, joilla olemassa olevia haittoja (liikenteen ja logististen järjestelyn aiheuttamaa melua, tärinää ja ilman epäpuhtauksia) pyritään VAT:n hengessä vähentämään. Olennainen kysymys on, miten liikenteen lisäämistä palveleva kaava ylipäätään sopii yhteen VAT 4.3:ssa esitettyjen tavoitteiden kanssa. VAT 4.5 Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Nämä tavoitteet edellyttävät mielestämme sitä, että uusien, lähinnä elinkeinoelämää palvelevien liikennerakennelmien suunnittelun ohella kaavassa tulisi myös selvittää asukkaita palvelevan bussija lähijunaliikenteen parantamisedellytyksiä. Selvitystyön tarvetta tukee myös VAT:n kohdassa 4.3. mainittu tavoite, jota ei ole kirjattu OAS:iin: Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. 3.1 Myös VAT:n kohdan 4.4 tavoitteet huomioitava Pidämme puutteena sitä, että OAS:ssa ei erikseen mainita valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohtaa 4.4, joka käsittelee kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja. Mielestämme nämä aiheet ovat erittäin tiiviisti sidoksissa liikenne- ja logistiikkateemaan. Moottoriliikennettä varten perustetut liikennejärjestelmät ovat väistämättä massiivisia rakennelmia, jotka enemmän tai vähemmän vievät tilaa luonnonympäristöiltä ja kaventavat virkistäytymismahdollisuuksia. Vaihemaakuntakaavaa laadittaessa onkin mielestämme pidettävä lähtökohtana sitä, että luonnolle luonnon monimuotoisuudelle, ekologisille yhteyksille ja luonnonalueiden yhtenäisyydelle sekä lajistolle aiheutetaan mahdollisimman niukasti haittaa. Luontoon kohdistuvat vaikutukset linkittyvät virkistäytymismahdollisuuksiin, jotka myös on huomioitava. Suurten teiden, ratojen ja muiden rakennelmien pirstoma kaupunkiseutu ei ole mieluisaa luonnonvaraisen eliöstön eikä ihmisten kannalta. Luonnon ja virkistyskäytön huomiointia käsitellään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdassa 4.4. Edellytämme, että vaihemaakuntakaavaa laadittaessa nostetaan tarkasteluun VAT:n kohdan 4.4 tavoitteet, tasaveroisina kohdissa 4.2, 4.3 ja 4.5 mainittujen tavoitteiden kanssa. Liikenne ja logistiikka -kaavaan liittyvät lähimmin seuraavat VAT:n kohdassa 4.4 mainitut tavoitteet: VAT 4.4 Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. 4

5 Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Nämä tavoitteet ovat merkittäviä niin oikoradan, logistiikkakeskuksen kuin tielinjaustenkin suunnittelussa. Ks. tarkemmin luku 4. VAT 4.4 Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Näiden tavoitteiden tulee ohjata etenkin oikoradan suunnittelua. Oikoradan läntiset vaihtoehdot pirstoisivat pahasti Ylöjärven eteläosan metsäaluetta, jolla on paljon virkistyskäyttöä. Monipuolisen reitistönsä ja luontonähtävyyksien nojalla alueella on potentiaalia myös pienimuotoiseen luontomatkailuun. Alueella vallitsee monin paikoin myös erämainen hiljaisuus, joka menetettäisiin, mikäli oikorata rakennettaisiin tienoon läpi. Toivomme tietoa siitä, miten vaihemaakuntakaavassa otetaan hiljaisten alueiden säilyminen huomioon. Kaavan valmistelun yhteydessä olisi tarpeen kartoittaa VAT:n hengessä vaikutusalueen hiljaisia kolkkia ja huolehtia siitä, että melunlähteet eivät turmele näitä alueita. VAT 4.4 Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Tämä tavoite nousee esiin suuria asfalttipinta-aloja vaativien rakennushankkeiden kohdalla (esim. logistiikkakeskus ja tiet). Laajojen maapinta-alojen kattaminen asfaltilla lisää hulevesipäästöjä moninkertaisiksi, mikä vaarantaa vesistöjen tilaa. Suomen sääolosuhteet routa, kosteikkojen jäätyminen, sulamisvedet muodostavat haasteen hulevesien hallinnalle. Myös ilmastonmuutokseen on varauduttava, sillä rankkasateita saattaa jatkossa esiintyä enemmän. Rakennettujen alueiden hulevesissä on tavallista enemmän fosforia ja bakteereja. Niissä voi myös olla liuennut aineita jätteen käsittelystä, kemikaaleista, liikenteestä, suolauksesta jne. Hulevesirakenteet eivät pysty poistamaan kyseisiä aineita vesistä ja siksi ne ovat vaarassa joutua vesistöihin. Vaihemaakuntakaavan hankkeet tuleekin suunnitella ja toteuttaa siten, että pintavesien ja pohjaveden tila ei heikkene. Tarvittaessa hankkeen sijoituspaikkaa on muutettava tai suunniteltua kokoa pienennettävä. 4. Kommentteja kaavaluonnoksen pohjaksi Oikoradasta, tielinjauksista ja logistiikkakeskuksesta on ollut esillä luontoa pirstovia vaihtoehtoja, jotka toivomme jätettävän pois kaavaluonnoksesta. Alla kommentoimme näitä vaihtoehtoja (Pirkkalaan suunniteltuja hankkeita käsittelemme tarkemmin luvussa 4.1). Tiedostamme, että OAS:n yhteydessä ei vielä päätetä vaihtoehdoista, mutta katsomme tarpeelliseksi lausua niistä 5

6 muutaman sanan, kun vaihtoehtoja kerran on jo julkisuudessakin esitelty. Toivomme, että kommenttimme huomioidaan kaavaluonnosta valmisteltaessa. Logistiikkakeskukselle alustavasti suunniteltu paikka Pirkkalassa sijaitsee luonnoltaan ja maisemaltaan monipuolisella metsäalueella, joka on vielä toistaiseksi yhtenäinen. Keskuksen rakentamisen myötä yhtenäisyys menetettäisiin. Luonnonalueita tarpeettomasti rikkovat myös VT 3:n (Lempäälän Marjamäki Kulju Pirkkala sekä Ylöjärvi Hämeenkyrö) uudistamisen ne linjausvaihtoehdot, jotka poikkeavat nykyisestä linjauksesta. Ylöjärvellä oikoradan kahdesta läntisestä linjausvaihtoehdosta kumman tahansa toteuttaminen pirstoisi laajaa metsäaluetta, jossa on merkittäviä virkistys- ja luontoarvoja (olemassa olevia ja potentiaalisia suojelukohteita). Maakuntakaavaan tienoo on merkitty laajalti virkistysalueeksi. Harju on luonnonsuojelualuetta, harjujakso lisäksi 1. luokan pohjavesialuetta. Huomautettakoon, että VT 3:n moottoritielinjauksen vaihtoehdoista välillä Kalkku Soppeenmäki valittiin aikoinaan se, joka noudatti silloista tielinjaa. Näin tien länsipuolinen metsäalue säilyi yhtenäisenä. Oikoradan läntiset vaihtoehdot uhkaavat saavutettua tilaa, joka on luonnon ja virkistyksen kannalta paras. Myös Lempäälän puolella on tarpeen harkita uudelleen oikoradan linjausvaihtoehtoja. VAT:n tavoitteiden vastaisesti jokainen kolmesta vaihtoehdosta lävistää toistaiseksi yhtenäisenä säilyneen metsäalueen (Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on merkitty pääosin maa- ja metsätalousalueeksi, jolla erityistä ulkoilunohjaamistarvetta). Samaan paikkaan on hahmoteltu radan lisäksi myös uutta järjestelyratapihaa. 4.1 Pirkkalan kohtalo Esiselvitysten ja OAS:nkin perusteella Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava kohtelee Pirkkalaa huomattavan raskaasti. Lähes jokainen kaavoituksessa esiin nostettu hanke sijoittuu kokonaan tai osittain Pirkkalaan. Valitettavinta on, että hankkeet sijoittuisivat pitkälti nimenomaan toistaiseksi rakentamattomina säilyneille luonnonalueille, jotka Pirkkalassa ovat huomattavan monimuotoisia alueen lehtokeskusstatuksen vuoksi. Marjamäki Pirkkala -moottoritien ja oikoradan linjaukset, logistiikkakeskus sekä kehätie Hervannasta lentokentälle pirstoisivat Etelä-Pirkkalan ja Pohjois-Lempäälän metsäkokonaisuutta tavalla, joka ei tue VAT 4.4:ssä esitettyjä tavoitteita. Toivomme kaavaluonnoksen esittävän sijainti- ja linjausvaihtoehtoja, jotka lieventävät huolta Pirkkalan luonnon tulevaisuudesta. Korostamme jälleen, että kaikissa yhteyksissä on paras hyödyntää olemassa olevia tielinjauksia ja muita rakenteita sekä tarkasti punnita lisäkapasiteetin todellista tarvetta. Pirkkalasta todettakoon vielä, että oikoradan linjauksia on esiselvityksissä vedetty hyvin läheltä Pulkajärven natura-aluetta, jopa alle kilometrin päästä. Jos tällaisia linjauksia aletaan vakavasti suunnitella, on suunnittelijan välittömästi teetettävä asiantuntijoilla arvio suunnitelmien toteuttamisen vaikutuksista niihin luontoarvoihin, joiden vuoksi alue on Natura ohjelmassa suojeltu (luonnonsuojelulain 65 ). Natura-alueen suojelun perustana olevia luontoarvoja ei saa heikentää merkittävästi (luonnonsuojelulain 66 ). 6

7 5. Maankäyttö- ja rakennuslaki hankkeiden suunnittelun ohjenuorana Perustelemme logistiikkakeskuksen sijaintia sekä oikoradan ja VT 3:n linjauksia koskevaa kritiikkiämme valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden lisäksi maankäyttö- ja rakennuslailla (MRL). Lain 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Lisäksi lain 28 :ssä edellytetään, että kaavaa laadittaessa kiinnitetään huomiota maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Nämä määräykset on huomioitava hankkeiden sijoittamista suunniteltaessa. Vaihemaakuntakaavan sisällössä on huomioitava myös MRL:n 5 :n vaatimukset ympäristönsuojelusta ja ympäristöhaittojen ehkäisemisestä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistämisestä. MRL:n 28 :n nojalla maakuntakaavan laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin. Katsomme, että nämä lainkohdat tukevat ehdotustamme, jonka mukaan vaihemaakuntakaavan yhteydessä laadittaisiin selvitys joukkoliikenteen edistämiskeinoista. 6. Kaavan vaikutusten arviointi OAS:ssa todetaan, että vaikutusten arviointi on keskeinen osa kaavan laadintaprosessia. MRL:n 9 :n nojalla kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksin ja selvityksiin. Lisäksi kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan on selvitettävä, miten kaava vaikuttaa mm. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen. Luontoon kohdistuvien vaikutusten osalta OAS:ssa mainitaan, että vaikutukset Natura verkostoon arvioidaan aluekohtaisesti ja varaudutaan tarvittaessa vaikutusten selvittämiseen luonnonsuojelulain 65 :n edellyttämällä tarkkuudella. Lisäksi varaudutaan vaikutusten arviointiselvityksiin myös mahdollisten muiden erityistarkastelua vaativien aihealueiden osalta. Mielestämme lähtökohtaisesti vain natura-alueille kohdistuvien vaikutusten tarkastelu ei kata maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n vaatimuksia. Kaavan laadinnan yhteydessä onkin selvitettävä myös vaikutukset muihin suojelualueisiin, luonnonalueiden yhtenäisyyteen ja ekologisiin yhteyksiin, hiljaisiin alueisiin ja virkistysalueisiin sekä uhanalaiseen lajistoon ja uhanalaisiin luontotyyppeihin. Vaikutusten arviointi tuottaa tietoa, jonka avulla merkittävät kaavoitusratkaisut kuten oikoradan linjaus ja logistiikkakeskuksen sijainti voidaan tehdä siten, että haittaa luonnolle ja virkistykselle koituu mahdollisimman vähän. Korostamme, että luontoon kohdistuvia vaikutuksia tulee arvioida asiantuntijoiden ja selvitykset on tehtävä luonnontieteellisesti oikeana ajankohtana. 7

8 Tampereella Timo Tamminen Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Jere Nieminen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. Anni Kytömäki sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kirsti Raulo taloudenhoitaja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. Timo Lepistö Nokian Luonto ry, Timo Tamminen Ylöjärven Luonto ry. Mari Larikka Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys ry. Pirkko Huovila Pirkkalan ympäristöyhdistys ry. 8