#.LoveThe. WayYouPlay YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN

Transkriptio

1 #.LoveThe WayYouPlay YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN

2

3 Sisällys Salibandyliiton yhdenvertaisuussuunnittelu...4 YHDENVERTAISUUSRAPORTTI Yhdenvertaisuuskartoitus...5 Keskeisten käsitteiden määrittely... 5 Raportin fokus, toteutus ja tarkoitus... 5 Yhdenvertaisuuskyselyn tulokset...6 Vastaajien perustiedot...6 Salibandyliiton toteuttama toiminta Yleinen ilmapiiri Sitoutuneisuus yhdenvertaisuuden edistämiseen Toiminnan saavutettavuus, esteettömyys ja syrjintään puuttuminen Kehittämistarpeet Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo organisaatiossa Sektorikatsaukset...12 Pelaamisen kehittäminen...12 Kilpailu- ja sarjatoiminta...14 Huippu-urheilu...15 Vaikuttaminen Seura- ja kehityspalvelut Viestintä...17 Henkilöstöasiat Henkilöstörakenne Henkilöstöhallinnon määrittelyt Toimintakulttuuri Johtopäätökset...20 Lähdeluettelo YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016 Salibandyliiton toteuttama toiminta Salibandyliiton sisäinen toimintakulttuuri Teksti (toim.): Kaarle Kurki Taitto: Viestintänetti Oy / Jyväskylä kansi: Suomen Special Olympics -maajoukkue voitti tammikuussa 2016 Itävallassa pelatun SO-talvimaailmankisojen esikisaturnauksen, kuva: Special Olympics. YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN

4 Salibandyliiton yhdenvertaisuussuunnittelu Salibandy on tunnettu sloganistaan Peli Meille Kaikille. Salibandyliiton vuoteen 2028 ulottuva visio on, että salibandy tuottaa monipuolisimmat mahdollisuudet pelata ja urheilla Love the Way You Play. 1 Vision ja lajin strategisen kehittämistyön ytimessä on siis tarjota jokaiselle kiinnostavia ja mielekkäitä tapoja kilpailla, harrastaa ja olla mukana salibandyyhteisössä. Salibandyliitto on sitoutunut urheiluyhteisön yhteisiin Reilun Pelin ihanteisiin ja tavoitteisiin, joihin kuuluu jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun. 2 Yhdenvertainen toimintakulttuuri onkin yksi ratkaisutekijä siihen, että laji pysyy avoimena kaikille ja kynnystä astua lajiyhteisöön on mahdollista edelleen madaltaa. Uusi liikuntalaki astui voimaan Sen myötä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen katsotaan jatkossa yhdeksi liikuntajärjestöjen valtionavustusten määrän harkintaperusteeksi. Järjestöiltä edellytetäänkin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa oman toimintansa osalta. Myös voimaan astunut yhdenvertaisuuslaki edellyttää kaikilta vähintään 30 henkilöä työllistäviltä järjestöiltä suunnitelmaa yhdenvertaisuuden edistämisestä. 3 Näistä lähtökohdista Salibandyliitto käynnisti syyskuussa 2015 yhdenvertaisuussuunnittelun, jonka ohjausryhmään kuuluivat organisaation yhteiskuntasuhdejohtaja, kehityspäällikkö ja projektisuunnittelija. Suunnitteluun osallistettiin organisaation johto ja kaikki toimintasektorit. Prosessin ensimmäisenä askeleena kartoitettiin yhdenvertaisuuden toteutumisen nykytilaa sekä Salibandyliiton toteuttamassa toiminnassa että työyhteisön sisäisessä toimintakulttuurissa. Analyysi kartoituksen tuloksista, Salibandyliiton yhdenvertaisuusraportti (tämän julkaisun osa A), valmistui joulukuussa Yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelu jatkui alkuvuonna Salibandyliiton yhdenvertaisuussuunnitelma (tämän julkaisun osa B) astui Salibandyliiton hallituksen hyväksymänä voimaan maaliskuussa Suunnitelma erittelee vuoden 2016 tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Jatkossa yhdenvertaisuussuunnittelu integroidaan osaksi organisaation varsinaista vuosisuunnitteluprosessia, kuitenkin siten, että yhdenvertaisuutta edistävät toimenpiteet kootaan erilliseksi yhdenvertaisuussuunnitelmaksi, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain. Yhdenvertaisuussuunnittelun toteutusmallia sekä seuraavan yhdenvertaisuuskartoituksen tarvetta ja ajankohtaa arvioidaan viimeistään syksyllä Salibandyliitto: Salibandyn visio ja strategia 2028: salibandyn-visio Valo ry: Urheiluyhteisön reilun pelin ihanteet ja tavoitteet: urheiluyhteisonreilun-pelin-ihanteet-ja-tavoitteet 3 Liikuntalaki: yhdenvertaisuuslaki: fi/laki/ ajantasa/2014/ sekä laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta: laki/ajantasa/1986/ SALIBANDYLIITTO

5 Yhdenvertaisuusraportti Yhdenvertaisuuskartoitus Keskeisten käsitteiden määrittely Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Tasa-arvolla viitataan yleensä pelkästään miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Tässä materiaalissa käytetään termiä yhdenvertaisuus, ja se kattaa myös sukupuolien välisen tasa-arvon. Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn ryhmään, esimerkiksi ovat maahanmuuttajia tai kuuluvat seksuaalivähemmistöön. Syrjintää voi olla yksittäinen teko tai se voi olla seurausta epäoikeudenmukaisuutta tuottavista käytännöistä tai säännöistä. Välillisenä syrjintänä pidetäänkin sitä, että näennäisen neutraali kohtelu tai käytäntö johtaa syrjiviin lopputuloksiin. 4 Yhdenvertaisuussuunnittelun tavoitteena on syrjinnän tunnistaminen, toiminnan ja käytäntöjen arviointi ja edistävien toimenpiteiden toteuttaminen ja osallisuuden lisääminen. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa kuvataan, miten edistetään yhdenvertaisuutta ja miten puututaan syrjintään. 5 4 Sisäasiainministeriö: Kop, kop Pääseekö sisään? Yhdenvertaisen järjestötoiminnan opas urheilu- ja nuorisojärjestöille. 5 Valo ry: Yhdenvertainen urheilu: arvot-ja-vastuullisuus/yhdenvertainen-urheilu/ mista-on-kysymys/maaritelmat Raportin fokus, toteutus ja tarkoitus Yhdenvertaisuuden toteutumisen nykytilaa Salibandyliiton toteuttamassa toiminnassa ja sen sisäisessä toimintakulttuurissa kartoitettiin yhdenvertaisuuskyselyllä, jonka kohderyhmäksi määriteltiin Salibandyliiton hallitus, valtuusto, valiokunnat (erotuomari-, kilpailu-, kansainvälinen, kurinpito- ja sääntövaliokunta), valituslautakunta, henkilökunta ja SSBL Salibandy Oy:n henkilökunta. Kyselyn on tuottanut Valo ry jäsenjärjestöjensä käyttöön ja se toteutettiin anonyyminä verkkokyselynä. 6 Kyselyn tukena nykytilaa kartoitettiin vapaamuotoisilla keskusteluilla organisaation eri toimintasektorien vastuuhenkilöiden ja asiantuntijoiden kanssa sekä perehtymällä organisaation toimintaa ohjaaviin dokumentteihin, kuten kilpailusääntöihin, sektorien kehityssuunnitelmiin ja Salibandyliiton henkilöstön pelikirjaan. Kartoituksen toteutti ja raportin valmisteli Salibandyliiton projektisuunnittelija. Raportin tarkoitus on kuvata yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen nykytilaa Salibandyliiton organisaatiossa, toimintakulttuurissa ja sen toteuttamassa toiminnassa, ja siten toimia taustana ja antaa suuntaviivoja Salibandyliiton yhdenvertaisuussuunnittelulle. Yhdenvertaisuuskyselyn tulokset ovat luonteeltaan suuntaa-antavia. Raportin tilastotietoja ja johtopäätöksiä ei tulekaan pitää kiistattomana ja kokonaisvaltaisena tietopakettina aiheesta. Päinvastoin raportin on tarkoitus avata keskustelu ja suunnittelu toiminnan kehittämisestä ja mahdollisiin ongelmakohtiin puuttumisesta. Kysely on mahdollista toistaa säännöllisin tai epäsäännöllisin väliajoin, jolloin pystytään keräämään seurantatietoa muutoksesta ja valittujen kehittämistoimenpiteiden vaikutuksista. 6 Ks. Valo ry: Askelmerkit yhdenvertaisuussuunnitteluun, kyselylomake: yhdenvertainen-urheilu/askelmerkit-yhdenvertaisuussuunnitteluun. YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN

6 Yhdenvertaisuuskyselyn tulokset Vastaajien perustiedot Kyselyyn vastasi yhteensä 78 henkilöä. Jokaiseen kysymykseen ei ollut pakko vastata, joten vastausten määrä kysymyksittäin vaihteli pääasiassa 73:n ja 78:n välillä. Vastanneista 36 (47 %) määritteli itsensä Salibandyliiton luottamushenkilöksi ja 34 (44 %) Salibandyliiton työntekijäksi. Seitsemän vastaajaa määritteli roolikseen jonkin muun, kuten junioripäällikkö tai valiokunnan jäsen. Vastanneista naisia oli 13 (17 %) ja miehiä 59 (76 %). Kuusi vastaajaa ei määritellyt tai halunnut määritellä sukupuoltaan. Iältään vastaajista kolme (4 %) oli alle 30-vuotiaita, 26 (34 %) oli vuotiaita, 29 (38 %) oli vuotiaita ja 18 (24 %) yli 49-vuotiaita. Luottamushenkilöiden ikäjakauma näyttää kyselyn perusteella huomattavasti korkeammalta kuin työntekijöiden, sillä 77 prosenttia luottamushenkilöistä ilmoitti iäkseen yli 40 vuotta. Vastanneista 27 (36 %) ilmoitti toimivansa järjestössään esimiestehtävässä. On huomattava, että vaikka kyselyn oli tarkoitus kohdistua nimenomaan Salibandyliiton organisaatioon, toimintaan ja toimintakulttuuriin, osa vastaajista vastasi kyselyyn myös oman seuransa toiminnan näkökulmasta. Tämä käy selvästi ilmi muutamista vastauksista kyselyn avoimiin kysymyksiin. On todettava, että tämä väärinkäsitys olisi ehkä voitu välttää paremmalla ohjeistuksella kyselyyn. Toisaalta paikoin on hyödyllistä tarkastella yhdenvertaisuuden toteutumista koko salibandy-yhteisössä eikä ainoastaan Salibandyliiton toteuttamassa toiminnassa. Salibandyliiton toteuttama toiminta Yleinen ilmapiiri Kyselytulosten mukaan salibandyliiton yleistä ilmapiiriä pidetään innostavana, moniarvoisena ja avoimena (KA 3,77/5). Luottamushenkilöt näyttävät pitävän ilmapiiriä jopa hyvin innostavana, moniarvoisena ja avoimena (KA 4,03/5), kun taas työntekijät olivat arviossaan hieman varovaisempia (KA 3,56/5). Vastaajat arvioivat, että sekä luottamushenkilöt että henkilökunta osallistuvat järjestön kehittämiseen (KA 3,88/5). Yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista on keskusteltu vastaajien arvion mukaan kohtuullisesti (KA 3,0/5). Työntekijät arvioivat (KA 2,68/5) keskustelun olleen vähäisempää kuin luottamushenkilöt (KA 3,38/5). Vastaajista 71 (91 %) arvioi, että kaikki ryhmät voivat osallistua Salibandyliiton toimintaan. Avoimissa vastauksissa mainittiin muutamia yksittäisiä esteitä osallistumiselle, mutta mikään niistä ei toistunut. Yksi vastaajista arvioi, että esteitä on, mutta emme välttämättä havaitse niitä kaikkia. Ilmapiirin avoimuutta korostaa myös lähes yksimielinen (99 %) näkemys siitä, että Salibandyliiton työntekijä tai luottamushenkilö voisi tuoda liiton järjestämään avec-tilaisuuteen samaa sukupuolta olevan puolisonsa, sekä 67 (88 %) vastaajan näkemys, että liiton juhlatilaisuuksiin ja illanviettoihin on helppo osallistua, jos ei käytä alkoholia. Sitoutuneisuus yhdenvertaisuuden edistämiseen Kyselyyn osallistuneista 68 (87 %) vastasi, että Salibandyliitto järjestää toimintaa vammaisille harrastajille ja urheilijoille tai muille erityisryhmille. Avoimista vastauksista nousi esille kolme erityistä toimintamallia sähköpyörätuolisalibandy, kuurojen SM-turnaukset sekä yhteistyö kehitysvammaisten kanssa. 6 SALIBANDYLIITTO

7 Yhdenvertaisuusraportti koskevia asioita, jotka vaatisivat kehittämistä. Näissä selkeästi eniten toistuva teema oli maahanmuuttajien saaminen mukaan lajin pariin. Lisäksi jonkin verran toistui vähävaraisten mahdollisuudet harrastaa, jota ei kuitenkaan pidetty erityisen isona ongelmana moneen muuhun lajiin verrattuna. Tutkitusti nämä kaksi teemaa myös linkittyvät yhteen. Monesti nimittäin yhtenä esteenä maahanmuuttajanuoren liikuntaharrastukselle on nimenomaan vähävaraisuus 7. Nämä teemat näkyivät vastauksissa muun muassa seuraavasti: toisen etnisen taustan omaavia mahtuisi mielestäni mukaan paljon lisää! Heitä ei missään nimessä torjuta, päinvastoin. Mutta lajimme voi olla vähän tuntematon heidän suuntaansa. Vaatisi ponnisteluja lisää, potentiaalia olisi kasvaa sitäkin kautta. Salibandyliitto käynnisti vuonna 2009 Timanttiprojektin tyttö- ja naissalibandyn kehittämiseksi. Hanke huipentui joulukuussa 2015 Tampereella järjestettyihin naisten MM-kisoihin, kuva: Tuukka Kiviranta. Vastaajista 68 (87 %) arvioi, että Salibandyliiton toimintaa pyritään kehittämään aiemmin tavoittamattomille tai toiminnassa aliedustetuille kohderyhmille. Avoimissa vastauksissa nostettiin erityisesti esille panostukset ja onnistumiset nais- ja tyttösalibandyn kehittämisessä. Vaikka yleinen näkemys näyttää olevan se, että toiminnan kohderyhmää on selkeästi pyritty laajentamaan, monet osallistujat nostivat avoimissa vastauksissaan esille joitakin yhdenvertaisuutta ja vähemmistöryhmiä Maahanmuuttajat. Salibandy voi olla apuna integroitumisessa. Tarjoamalla jäsenseurojen kautta aktiviteetteja maahanmuuttajille. Resurssipula (tilat, vetäjät) ratkaistava asian edistämiseksi ja koordinoimiseksi. Laji ei ole kalliimmasta päästä, mutta toki kallistunut vuosien myötä. Järjestöllä ei ole varsinaista ohjelmaa vähävaraisille. Seurat ottavat sen mahdollisuuksien mukaan huomioon, mm. stipendit. Taloudellisen yhdenvertaisuuden tukeminen tulee todennäköisesti korostumaan, voisiko liitolla olla jotain tukimuotoja vähävaraisille esim. Salibandy Säätiön kautta? Nyt ei ainakaan tiedossa ole mitään muuta kuin seurojen tukitoimia vähävaraisille. 7 Junkala, Pekka & Lallukka, Kirsi: Yhteiset kentät? Puheita ja tekoja vähemmistöihin kuuluvien nuorten yhdenvertaisen liikunnan ja urheilun edistämiseksi. YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN

8 Kaiken kaikkiaan 44 vastaajaa (56 %) arvioi kuitenkin, että vähävaraiset huomioidaan liiton toiminnassa, esimerkiksi pitämällä pelaamisen kustannukset mahdollisimman matalina. Myös maahanmuuttajataustaisten osallistumisesta on positiivisia esimerkkejä: Maahanmuuttajataustaisia pelaa eri ikäryhmissä ilman ongelmia. Vastaajista 23 (32 %) oli sitä mieltä, että yhdenvertaisuutta ei huomioida Salibandyliiton strategisessa suunnittelussa tai toimintasuunnitelmissa, kun taas 28 (38 %) arvioi, että tietyt työn kannalta keskeiset vähemmistöt mainitaan suunnitelmissa erillisenä kappaleena. Vastaajista 12 (16 %) näki, että vähemmistöt ja niiden osallisuus liiton toiminnassa on keskeinen ja pysyvä osa järjestön strategista suunnittelua. Loput kymmenen (13 %) vastasivat, etteivät osaa sanoa, miten vähemmistöt strategisessa suunnittelussa huomioidaan. Lajin perusarvot ovat moniarvoisuus ja laaja-alaisuus. Salibandy tunnetaan pelinä meille kaikille, ja uuden vision ja strategian mukaisesti kaikkien mahdollisuus pelata/ harrastaa on tärkeää: Salibandy tarjoaa monipuolisimmat mahdollisuudet pelata ja urheilla Love the Way You Play. Tällä tarkoitetaan sitä, että on yhtä arvokasta, pelasi/harrasti salibandya/sählyä millä tasolla ja kuinka usein tahansa. Strategiassa/ visiossa ei eritellä vähemmistöjä tai enemmistöjä. Tasa-arvo toteutuu ainakin siinä, että esim. naisten maajoukkueen budjetti on suhteellisesti verrattuna miesten vastaavaa korkeampi kuin monissa muissa lajeissa. Virallisissa dokumenteissa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on mainittu, ja luottamuselimiin rohkaistaan naisia mukaan. Erillistä tasa-arvo-ohjelmaa ei käsittääkseni ole. Yleisesti ottaen Salibandyliiton luottamushenkilöiden ja työntekijöiden arvioitiin olevan sitoutuneita yhdenvertaisuuden edistämiseen (kaavio 1). Toiminnan saavutettavuus, esteettömyys ja syrjintään puuttuminen Salibandyliiton viestinnän arvioitiin olevan melko avointa, monipuolista ja tavoittavan melko hyvin kaikki liiton jäsenet (KA 3,44/5). Vastaajista 51 (64 %) oli sitä mieltä, että Salibandyliiton palveluista ja toiminnasta saa neuvontaa, vaikka ei osaisi suomea tai ruotsia. Kielikysymykseen liittyen on kuitenkin hyvä huomioida, että Salibandyliiton aineistot, floorball.fi-verkkosivusto mukaan lukien, ovat lähes poikkeuksetta saatavilla ainoastaan suomenkielisinä. Vastaajista 24 (31 %) ei osannutkaan sanoa, saako toiminnasta tietoa muilla kielillä. Avoimissa vastauksissaan monet mainitsivat, että englanninkielistä palvelua saa erikseen pyytämällä. Monikielisyys linkittyy myös liiton uuteen sloganiin: Jos ja kun uusi slogan on englanninkielinen Love the Way You Play, on myös satsattava tähän monikielisyyteen, jotta tämäkin viesti on aito. 8 SALIBANDYLIITTO

9 Yhdenvertaisuusraportti Luottamushenkilöt 3,8 Työntekijät 3,81 Operatiivinen johto (pääsihteeri ja johtoryhmä) 3,91 Minä itse 4, kaavio 1. Kuinka sitoutuneita arvioit järjestönne eri toimijoiden olevan yhdenvertaisuuden edistämiseen asteikolla 1 5? 1 = erittäin heikosti sitoutuneita 5 = erittäin sitoutuneita. Esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen näkyy vastaajien mukaan Salibandyliiton toiminnassa tyydyttävästi tai melko hyvin (KA 3,22/5). Luottamushenkilöiden arvio (KA 3,34/5) ylitti tässäkin tapauksessa varsin selkeästi työntekijöiden esittämän arvion (KA 2,97/5). Salibandyliiton toimitilojen fyysinen esteettömyys ja saavutettavuus arvioitiin yleisesti tyydyttäväksi (KA 3,31/5). Positiiviset arviot yleisen ilmapiirin avoimuudesta ja moniarvoisuudesta antavat viitteitä siitä, että liitto pyrkii vahvasti edistämään toimintaympäristön sosiaalista esteettömyyttä. Vain viisi vastaajaa (6 %) oli havainnut Salibandyliiton työntekijöiden tai luottamushenkilöiden kielenkäytön syrjivän joitakin ihmisryhmiä. Mikäli syrjivää kielenkäyttöä esiintyy, vastaajille tuntui olevan jokseenkin epäselvää, miten siihen tulisi puuttua. Suurin osa kuitenkin arveli, että siihen puututaan jollakin tavalla, kuten: Kyllä puututaan. Verbaalisesti. En ole kuullut, mutta siihen puututaan erittäin kovalla kädellä. Pahimmat kommentit siistitään pois, eli niihin puututaan. Vastaajista peräti 47 (61 %) oli epätietoisia siitä, onko Salibandyliitolla määriteltyä toimintatapaa, miten edetä tilanteessa, jossa harrastaja/urheilija kokee tulleensa syrjityksi järjestön tai sen jäsenseuran toiminnassa. Vastaavasti 16 vastaajaa (21 %) arveli, että tällainen toimintatapa on määritelty. On malleja, mutten tiedä onko ne virallisesti hyväksytty hallituksessa. Kyllähän näitä selvitellään saadun palautteen perusteella. Kyseisen sektorin vastaava on yhteydessä esim. seuraan ja toimii sovittelevana osapuolena. Kehittämistarpeet Vastaukset hajautuivat melko paljon, kun osallistujilta kysyttiin, mitkä yhdenvertaisuutta ja vähemmistöryhmiä koskevat asiat vaatisivat eniten kehittämistä. Avoimissa vastauksissa toistui erityisesti etnisen yhdenvertaisuuden teema, mutta myös sukupuolten välinen, toimintakykyyn liittyvä ja eri-ikäisten yhdenvertaisuus mainittiin useammassa kuin yhdessä vastauksessa. Yleisesti ottaen vastaajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että kaikki yhdenvertaisuuteen liittyvät teemat tulee huomioida toimintaa kehitettäessä. YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN

10 Pidetään ajattelumme ja toimintamme jatkossakin yhtä avoimena, hyväksyvänä ja suvaitsevana kuin se on ollut tähänkin asti ja parannetaan niitä kohtia, missä parantamisen tarvetta on. Kaikki asiat, joita matkan varrella vastaan tulee, nyt juuri ei mikään. Ajatusten tasolta toiminnaksi viemisessä. Paljon puhutaan, että pitäisi, mutta itse toimintaa ei tapahdu. Lisäksi seurojen kanssa tulisi tehdä enemmän yhteistyötä asian tiimoilta ja kannustaa avoimempaan ja hyväksyvämpään toimintakulttuuriin. Numeerisessa arvioinnissa (kaavio 2) tärkeimmäksi yksittäiseksi teemaksi nousi taloudellinen yhdenvertaisuus (3,51/5). Sukupuolten välinen yhdenvertaisuus 3,42 Eri-ikäisten yhdenvertaisuus 3,22 Seksuaaliseen suuntautumiseen ja 2,93 Etninen yhdenvertaisuus 3,27 Kielellinen yhdenvertaisuus 2,89 Henkilökohtaiseen 2,74 Taloudellinen yhdenvertaisuus 3,51 Toimintakykyyn liittyvä!yhdenvertaisuus 3, kaavio 2. Miten tärkeäksi koet seuraavien osa-alueiden kehittämisen järjestössänne? 1 = ei tarpeellinen 5 = erittäin tarpeellinen. 10 SALIBANDYLIITTO

11 Yhdenvertaisuusraportti Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo organisaatiossa Kyselyyn osallistuneet arvioivat, että samanarvoisuus Salibandyliiton luottamushenkilöiden ja henkilökunnan välillä toteutuu tyydyttävästi tai melko hyvin (KA 3,44/5). Hajonta luottamushenkilöiden (KA 4,0/5) ja työntekijöiden (KA 2,82/5) vastausten välillä oli tosin huomattava. Vastaajille oli epäselvää, onko Salibandyliitolla maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä tai luottamushenkilöitä. Yhteensä 35 vastaajaa (47 %) vastasi, ettei heitä ole. Loput arvelivat, että heitä on luottamushenkilönä (1 %), vakituisena työntekijänä (15 %), harjoittelijana tai määräaikaisena (18 %) tai vapaaehtoisena (14 %). Vastaajista 16 (21 %) on kohdannut tai ollut todistamassa yksittäistä syrjintätapausta järjestön työyhteisössä tai luottamustoiminnassa. Nämä vastaajat mainitsivat syrjinnän tai häirinnän yleisimmäksi syyksi aikaisemmat erimielisyydet (61 %). Myös ikä (17 %), sukupuoli (13 %), mielipiteet (35 %), seksuaalinen identiteetti (17 %), terveydentila/vamma (9 %), perhetilanne (4 %), raskaus (4 %) ja syntyperä, etninen tausta (4 %) ja jokin muu syy (22 %) saivat yhden tai useamman maininnan. Kukaan vastaajista ei pitänyt syrjintätapauksia jatkuvina tai toistuvina. SYRJINNÄSTÄ VAPAA ALUE DISCRIMINATION-FREE ZONE Salibandyliitto on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Avoimet vastaukset kysymykseen, mitkä yhdenvertaisuutta ja vähemmistöryhmiä koskevat asiat vaatisivat eniten kehittämistä, painottuivat huomattavasti Salibandyliiton toteuttamaan toimintaan. Kertaluonteisesti nousi kuitenkin esille joitain organisaation sisäiseen yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita, kuten palkkaus, naisten vähäinen määrä liiton työntekijöinä ja luottamushenkilöinä sekä puutteellinen toimintamalli työntekijöiden töihin heijastuvien yksityiselämän ongelmiin puuttumiseksi. YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN

12 Sektorikatsaukset Salibandyliiton toimintaa ohjaavista aineistoista sekä eri sektorivastaavien ja -asiantuntijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esille, että eri sektoreilla on jo käytössään erilaisia toimintamalleja, joilla pyritään edistämään yhdenvertaisuutta pelikentillä ja niiden ulkopuolella. Raportin tässä osiossa käydään lyhyesti läpi, miten yhdenvertaisuuden edistäminen näkyy konkreettisesti eri sektorien toiminnassa. Kaiken kaikkiaan vapaamuotoiset keskustelut osoittivat, että Salibandyliitossa yhdenvertaisuus nähdään hyvin pitkälti samankaltaisuutena pelikentillä kaikki ovat samalla viivalla. Kaikenlainen pelaaminen ja harrastaminen sarjatasosta, sukupuolesta, iästä tai muusta henkilöön liittyvästä tekijästä riippumatta nähdään yhtä arvokkaana. Tätä voidaankin pitää salibandyn yhtenä keskeisenä vahvuutena ja syynä siihen, miksi laji on 30 vuodessa kehittynyt pienin piirin harrastuksesta Peliksi Meille Kaikille. Tätä nykyä salibandylla on jo yli lisenssipelaajaa ja arviolta ainakin yli harrastajaa. Perhesählyä, kuva: Eeva Welling. Samanlainen kohtelu ei kuitenkaan aina takaa yhdenvertaisuutta. Salibandyn saavutuksia vähättelemättä yhdenvertaisuuden toteutumista tuleekin arvioida myös tosiasiallisen yhdenvertaisuuden käsitteen näkökulmasta. Siinä toimintaa tarkastellaan nimenomaan eri ryhmien ja yksilöiden näkökulmasta ja pyritään tunnistamaan niitä tekijöitä, joiden takia tietyt ryhmät tai yksilöt eivät toimintaan osallistu tai voi osallistua. Eriarvoisuutta voidaan poistaa aktiivisin toimenpitein, jolloin pyritään tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Myös tällaisia toimenpiteitä on Salibandyliitossa tehty, niitä jatketaan ja uusia kehitetään. Entä mitkä ovat edelleen tunnistamattomia käytänteitä, asenteita tai muita syitä, jotka omalta osaltaan ehkäisevät tai vaikeuttavat eri ryhmien tai yksilöiden osallistumista sähly- ja salibandytoimintaan? Niiden tunnistaminen on tärkeä askel kohti entistä yhdenvertaisempaa toimintakulttuuria. Pelaamisen kehittäminen Pelaamisen kehittämisen sektori vastaa salibandyn ja sählyn harrastepelaamisen kehittämisestä sekä tyttösalibandyn ja erityisryhmien salibandyn kehittämisestä. Sektori pyrkii kehittämään kaikenikäisille ja eri kohderyhmille uusia ja vanhoja pelimuotoja, jotta jokaisen olisi mahdollista löytää itselleen sopiva pelaamisen ja harrastamisen malli. Keskeisinä tavoitteina on kasvattaa lisenssipelaajien määrää, lisätä kaikenlaisen pelaamisen arvostusta ja verkostoitua eri toimijoiden kanssa. Esimerkkejä nuorimmille junioreille suunnatuista pelimuodoista ovat Länsirannikolla järjestettävä kortteliliigatoiminta, jota pyritään vähitellen laajentamaan muillekin alueille, sekä alakouluille kehitettävä Tyttöjen timanttiliiga -konsepti. Säbämestarikoulutuksilla kehitetään lajikerhojen, alakoulujen, salibandykoulujen ja pikkujunioreiden joukkueiden ohjaajien, valmentajien ja opettajien osaamista. Kaikenikäisille ja 12 SALIBANDYLIITTO

13 Yhdenvertaisuusraportti Salibandyliitto järjestää erillistä toimintaa kolmelle erityisryhmälle, vaikeasti vammaisille, kuuroille ja kehitysvammaisille. Sähköpyörätuolisalibandy (spt-salibandy) on Suomessa ainoa vaikeasti vammaisille soveltuva joukkuelaji. Suomessa lajitoiminta alkoi jo vuonna 1993, SM-sarja käynnistyi vuonna 1997 ja maajoukkuetoiminta vuonna Lajilla on Suomessa noin 100 harrastajaa. Pistemestari-pelimuoto soveltuu erinomaisesti harrastepeleihin, esimerkiksi työyhteisöille ja kaveriporukoille, kuva: Salibandyliitto. Sähköpyörätuolisalibandy on Suomessa ainoa vaikeasti vammaisille soveltuva joukkuelaji, kuva: International Floorball Federation. Säbämestari-turnaus 2011, kuva: Salibandyliitto. kaikenlaisiin pelimuotoihin sopiva Pistemestari-konsepti taas mahdollistaa eritasoisten pelaajien pelaamisen mielekkäästi, tasoeroja tasaten, yhdessä. Lisäksi aikuisikäisille harrastepelaajille, kuten työyhteisöt ja kaveriporukat, pyritään kehittämään oma lisenssiluokkansa kaudelle Ryhmälisenssejä on kehitetty myös avainseuroille, jolloin liiton järjestämää toimintaa on helpompi lähestyä nuorimmista ikäluokista lähtien. Kuurojen SM-sarja käynnistettiin yhdessä Kuurojen Urheiluliiton kanssa kaudella Nykyisin kuulovammaiset ovat integroituneet hyvin normaaliin salibandyn sarjatoimintaan, mutta edelleen järjestetään vuosittain yksittäinen kuurojen SM-turnaus. Kuulovammaisia salibandyn harrastajia on ainakin yli 100. Salibandy on suosittu laji myös kehitysvammaisten keskuudessa. Kilpailutoimintaan kuuluu alueellisia tapahtumia sekä vuosittainen Special Olympics -turnaus. SO-maajoukkue osallistuu vuosittain kansainvälisiin tapahtumiin. Kehitysvammaisten turnausmuotoisessa toiminnassa Salibandyliitto pyrkii siihen, ettei kehitysvamman aste ole pelaamiseen osallistumista rajoittava tekijä. Tällä hetkellä kehitysvammaisia salibandyn pelaajia on arviolta yli 100, harrastajia todennäköisesti huomattavasti enemmän. YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN

14 Naisten sarjatoimintaa on kehitetty perustamalla ikämiessarjojen rinnalle myös ikänaissarjoja. Kaudella lisenssipelaajista naisia/tyttöjä oli 8335, eli 16 % lisenssipelaajien kokonaismäärästä (51 629). Esimerkkejä naisten osallistumisen edistämisestä ovat myös yhdessä muiden lajien kanssa toteutettava Valmentaa kuin nainen -hanke sekä Respect-toiminta, jolla pyritään kehittämään erityisesti nais- ja tyttösalibandyä osallistamalla entisiä liiga- ja maajoukkuepelaajia lajin kehittämiseen. Samaan aikaan ajatuksena on tarjota entisille huippupelaajille mahdollisuus jatkaa toimintaa lajin parissa myös peliuran jälkeen. Kilpailu- ja sarjatoiminta Kilpailu- ja sarjatoiminnan sektorilla kilpailusäännöt ja sarjamääräykset varmistavat, että jokainen joukkue ja yksittäinen pelaaja ovat pelikentällä lähtökohtaisesti samalla viivalla. Kilpailuvaliokunta päättää mahdollisista poikkeusluvista ja muista toimintaa määrittävistä tekijöistä parhaan arvionsa ja harkintansa mukaan. Kentällä erotuomarit vastaavat yhdenvertaisuuden toteutumisesta käytännössä. Kilpailu- ja sarjatoimintaan kuuluvat valtakunnalliset sarjat (miesten liiga ja divari, naisten liiga ja 1. divisioona, Suomen Cup sekä juniorien valtakunnalliset SM-sarjat ja B-poikien 1. divisioona), alueelliset sarjat (miesten divisioonat, naisten 2. 4 divisioonat, juniorien alueelliset sarjat) sekä seniori- ja erityisryhmien sarjat. Sarjatasosta riippumatta Salibandyliitto palvelee yhdenvertaisesti kaikkia joukkueita. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että liitto tilastoi kaikki sarjat, ja ajantasaiset ottelutulokset, sarjataulukot sekä pistepörssit ovat julkisesti nähtävillä Salibandyliiton verkkopohjaisessa tulospalvelussa. Liitto huolehtii myös turnausmuotoisten sarjojen salivuorojen varauksista ja hintaneuvotteluista. Sen lisäksi, että tämä vähentää yksittäisten joukkueiden järjestelytaakkaa, on se kokonaiskustannuksiltaan huomattavasti edullisempi ratkaisumalli, sillä isona hankkijana liitto pystyy neuvottelemaan hinnoista tehokkaasti. Valittu ratkaisumalli toki näkyy joukkueiden sarjamaksuissa, mutta vähentää toiminnan kokonaiskustannuksia huomattavasti. Sen voi siten nähdä pyrkimyksenä edistää taloudellista yhdenvertaisuutta. Salibandyliiton toimintaa linjaa myös pyrkimys alueelliseen yhdenvertaisuuteen. Suomen maantiede ja väestön keskittyminen tietyille alueille asettaa joitakin haasteita sarjatoiminnan järjestelylle. Haasteisiin on pyritty vastaamaan erityisin toimenpitein. Esimerkiksi Pohjois-Suomen alueella on otettu käyttöön Turnausguru-ohjelma, jolla voidaan turnausmuotoisissa sarjoissa optimoida joukkueiden pelimatkat. Ohjelman avulla Pohjois-Suomen joukkueiden pelimatkat vähenevät kaudella yhteensä arviolta jopa kilometriä. Salibandyliiton sarjoissa pelaavien joukkueiden määrä on kasvanut tasaisesti. Kaudella joukkueiden kokonaismäärä oli 2304, kun kaudella joukkueita on mukana yli neljännes (27 %) enemmän, yhteensä Alueellisesti kasvu on painottunut varsin tasaisesti, mutta suhteellinen kasvu on ollut vähäisintä Etelä-Suomessa. Selkeästi eniten joukkueita on Etelä-Suomesta (1063), mikä heijastaa varsin hyvin Suomen alueellista väestörakennetta. Valtakunnallisesti kasvu on painottunut selvästi nuorimpiin ikäluokkiin. D G-poikien joukkuemäärä on kasvanut peräti 129 % (kaudella yhteensä 988 joukkuetta) ja D G-tytöissä 124 % (kaudella yhteensä 114 joukkuetta). 14 SALIBANDYLIITTO

15 Yhdenvertaisuusraportti Erityisenä yhdenvertaisuutta edistävänä toimenpiteenä voidaan pitää myös sitä, että tyttöjen pelaaminen poikien sarjoissa on mahdollistettu. Tällä on pyritty siihen, että tytöillä on mahdollisuus pelata ja harrastaa niilläkin paikkakunnilla tai niissä seuroissa, joilla ei ole tarjota tyttöjunioreille kohdistettua toimintaa. Poikkeusluvalla voidaan mahdollistaa myös naispelaajien pelaaminen miesten sarjoissa. Lisäksi yli-ikäisten pelaajien osalta kilpailusäännöissä (48 ) mainitaan seuraavasti: Erityistukea tarvitseville lapsille tai nuorille on mahdollista hakea edustusoikeutta, pelaamista tai ottelua koskevia poikkeuslupia. Edustusoikeutta koskeva poikkeuslupahakemus perusteluineen on toimitettava liittoon mennessä. Hyväksytty poikkeuslupa on kausikohtainen ja se tulee tehdä liiton osoittamalla lomakkeella. 8 Tämä käytäntö mahdollistaa erityistukea tarvitsevien lasten ja nuorten pelaamisen ja harrastamisen omassa sosiaalisesti turvallisessa ympäristössään ja joukkueessaan. Huippu-urheilu Huippu-urheilun sektorilla, maajoukkuetoiminnassa, akatemiavalmennuksessa ja pelaajapolun eri vaiheissa kilpailullisuus korostuu ja yhdenvertaisuus ilmenee ensisijaisesti sen kautta, että jokaisen urheilijan henkilökohtaiset taidot ovat ratkaisevassa asemassa. Käytännössä urheilijat ovat valinnoissa siis samalla viivalla eikä pelin ulkopuolisilla tekijöillä ole merkitystä. Yhdenvertaisuus ilmenee maajoukkuetoiminnassa myös siten, että sekä naisten ja tyttöjen että miesten ja poikien maajoukkueille tarjotaan riittävät resurssit. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että naisten MM-kisavuosina resursseja kohdistetaan erityisesti naisten maajoukkueelle ja vastaavasti miesten MM-kisavuosina miesten maajoukkueelle. Salibandy on tältä osin yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttamisessa varsin edistyksellinen joukkuepeli. 8 Salibandyliitto: Kilpailusäännöt. Miesten MM-kisat järjestettiin Helsingissä vuonna 2010 ja naisten MM-kisat Tampereella 2015, kuvat: International Floorball Federation. YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN

16 Huippu-urheilun sektori vastaa seuravalmennuksen kehittämisestä, mikä välillisesti edistää entistä useamman salibandyn pelaajan mahdollisuutta saada laadukasta valmennusta. Valmentaminen ei ole ainoastaan pelaajien pelitaitojen ja joukkuepelaamisen kehittämistä, vaan yksilöiden kokonaisvaltaista tukemista pelikentällä ja sen ulkopuolella. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta olennaisinta valmennusosaamista onkin kyky ja valmius kohdata erilaisuutta. Salibandyliiton valmentajakoulutuksissa on viime vuosina siirrytty painottamaan vahvasti valmentajien yksilöllisten sosiaalisten taitojen ja henkisten valmiuksien kehittämistä, kykyä johtaa paitsi joukkuetta myös yksilöitä. Lisäksi valmentajakoulutus toteutuu enenevässä määrin työssä oppimisen kautta. Huippusalibandyssa, kuten lajin muillakin tasoilla, naispuolisten valmentajien tai muiden toimijoiden määrä on edelleen varsin vähäinen. Huipputasolla toiminta on vahvasti miesten vetämää. Haasteet on tiedostettu ja joitain toimenpiteitä naisten mukaan saamiseksi ja mukana pitämiseksi on tehty (ks. kpl 3.1 Pelaamisen kehittäminen). Vaikuttaminen Vaikuttamistyön sektorilla yhdenvertaisuuden edistäminen näkyy laajemmassa mittakaavassa, kun puhutaan esimerkiksi uusista hallihankkeista, jotka omalta osaltaan edistävät harrastamisen ja pelaamisen mahdollisuuksia alueellisesti. Olosuhdetyössä seurataan, valvotaan ja pyritään edistämään peliympäristöjen, erityisesti uusien hallihankkeiden esteettömyyttä. Visionsa ja strategiansa mukaisesti Salibandyliitto pyrkii edistämään lajin sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia olemalla aktiivinen toimija suomalaisen hyvinvoinnin rakentamisessa : Haluamme olla mukana tekemässä yhteistyökunnistamme parempia ja viihtyisämpiä paikkoja asua ja elää edesauttamalla henkilöiden omaa kykyä ja halua pitää omasta hyvinvoinnistaan parempaa huolta. 9 Seura- ja kehityspalvelut Seura- ja kehityspalveluiden sektori vastaa liiton jäsenseuroja ja yksittäisiä joukkueita koskevista palveluista, kuten pelaajasiirrot ja lisenssit. Palvellakseen jokaista asiakastaan yhdenvertaisesti sektori on pyrkinyt automatisoimaan toistuvia palveluita mahdollisimman pitkälle. Pelaajasiirrot, lisenssiostot ja lisenssivalvonta on viety verkkopohjaisiksi palveluiksi, joihin jokaisella kilpailutoimintaan osallistuvalla seuralla ja joukkueella on pääsy. Sektori pyrkii selkiyttämään palvelutarjontaansa ja kohdentamaan palvelujaan ja tiedotustaan vastatakseen entistä paremmin seurojen tarpeisiin. Kielellisen yhdenvertaisuuden periaate toteutuu varsin heikosti Salibandyliiton toiminnan eri sektoreilla. Erikseen pyydettäessä palvelua kyllä saa puhelimitse ja sähköpostitse englannin ja paikoin ruotsinkin kielellä, mutta kokonaisvaltaista palvelua liitto pystyy tarjoamaan ainoastaan suomeksi. Verkkopohjainen lisenssinostojärjestelmä toimii myös ruotsin ja englannin kielillä, mutta Salibandyliiton verkkosivuilla tuoteseloste on kuitenkin julkaistu ainoastaan suomeksi. Yleisesti ottaen on arvioitu, että tällä hetkellä seuran yhteyshenkilöinä toimivien henkilöiden on käytännössä välttämätöntä osata suomea. 9 Salibandyliitto: Salibandyn visio ja strategia SALIBANDYLIITTO

17 Yhdenvertaisuusraportti Jokakesäisellä katusählykiertueella pelataan naisten, miesten, tyttöjen, poikien, sekajoukkueiden ja firmasarjan Suomen mestaruuksista. Kuva vuoden 2012 finaalitapahtumasta, kuva: Salibandyliitto. Todettuihin puutteisiin vastatakseen seura- ja kehityspalvelut -sektori on käynnistänyt loppuvuodesta 2015 käännöshankkeen, jonka puitteissa liiton toimintaa ohjaavat ja asiakaspalvelun kannalta tärkeimmät dokumentit, kuten toiminta- ja kilpailusäännöt, pelaajien edustusoikeuksia ja pelaajasiirtoja koskevat aineistot, erotuomaritoiminnan ohjaavat dokumentit, lisenssi-info sekä lajiesittely käännetään sekä ruotsiksi että englanniksi. Hanke viedään päätökseen alkuvuonna Viestintä Medianäkyvyydessään Salibandyliitto pyrkii siihen, että salibandy näkyy laajasti eri tiedotusvälineissä: printti- ja verkkomediassa sekä valtakunnallisesti että paikallisesti, televisiossa ja sosiaalisen mediassa. Viestinnän painopistettä onkin siirretty sosiaalisen median eri kanaviin. Laajalla näkyvyydellä pyritään siihen, että viestintä tavoittaa mahdollisimman suuren yleisön. Viestintäsektori tukee myös liiton jäsenseuroja viestinnän kehittämisessä. Huippusalibandy ja erityisesti maajoukkueturnaukset tarjoavat otollisimman mahdollisuuden näkyä laajasti eri tiedotusvälineissä ja suurelle yleisölle. Yhteistyö Yleisradion kanssa takaa näkyvyyden suurelle yleisölle myös televisiossa. Yhdenvertaisuuden kannalta positiivista on se, että Yle näyttää kanavillaan myös naisten huippusalibandya. Lisäksi Salibandyliigan otteluita välittävät VeikkausTV, ISTV ja Fanseat. Voikin todeta, että salibandy-yhteisöllä on erinomaiset mahdollisuudet seurata Salibandyliigaa verkkolähetyksinä. Ottelulähetyksissä pyritään sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden edistämiseen myös esimerkiksi siten, että mahdollisuuksien mukaan niissä käytetään naispuolisia asiantuntijoita/kommentaattoreita. Floorball.fi-sivuston saavutettavuudessa on puutteita erityisesti kielellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Sivuston toteutus on lähes täysin suomenkielinen, mutta kuitenkin selkeä ja selkokielinen. Ainoa muuta kuin suomenkielistä aineistoa tarjoava osio sivustolla on Floorball World -uutiskatsaus. Sivustoa ei ole toteutettu esteettömästi; sisältö ei esimerkiksi ole luettavissa näkövammaisten ruudunlukuohjelmilla. Henkilöstöasiat Henkilöstörakenne Salibandyliitossa työskentelee kokopäiväisissä työsuhteissa 33 työntekijää, joista kymmenen (30 %) on naisia ja 23 (70 %) miehiä. Työntekijöistä kolme (kaksi naista, yksi mies) työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Loput työsuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia. Henkilökunnan keski-ikä on 43 vuotta (naiset: 39 vuotta, miehet: 44 vuotta). Salibandyliitto on luonteeltaan asiantuntijaorganisaatio. Sen henkilöstöstä varsinaisiin johtotehtäviin sijoittuu kahdeksan henkilöä, joista yksi (13 %) on nainen. Asiantuntijatehtäviin sijoittuu 20 henkilöä, joista neljä (20 %) on naisia. Ammattitehtävissä työskentelee viisi henkilöä, jotka kaikki ovat naisia Tilanne marraskuussa Tilastot eivät sisällä osa-aikaisia työsuhteita, joita ei katsota päätoimisiksi työsuhteiksi. YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN

18 Henkilöstörakenne sukupuolen mukaan perustuu pitkälti siihen, että Salibandyliitossa on paljon tehtäviä, joihin on perinteisesti hakeutunut enemmän miehiä. Naisten suhteellisen vähäinen määrä tiedostetaan organisaatiossa, mutta rekrytoinnissa ei sovelleta positiivista erityiskohtelua, jossa kahden tasavahvan hakijan kohdalla tehtävään valittaisiin vähemmistönä olevan sukupuolen edustaja, vaan painoarvo halutaan antaa henkilön muille henkilökohtaisille ominaisuuksille. Salibandyliitto on asiantuntijaorganisaatio. Rekrytoinnissa huomioidaan sekä urheilun ja sen järjestäytymismuotojen osaaminen, että myös haettavan tehtävänkuvan erityisosaamisen tarpeet. 11 Salibandyliitto ottaa säännöllisesti palvelukseensa siviilipalvelusmiehiä. Lisäksi liitto ottaa harjoittelijoita, kun siihen on tarvetta ja mahdollisuus, ja kun harjoittelijalle löytyy organisaatiosta selkeä ja oman kehittymisen kannalta mielekäs työnkuva. Salibandyliiton hallinnon alaisena, mutta operatiivisesti erillisenä organisaationa, toimii Kansainvälinen salibandyliitto, jolla on kuusi työntekijää (kolme naista, kolme miestä). Lisäksi Salibandyliitto omistaa myynnistä ja markkinoinnista vastaavan SSBL Salibandy Oy:n, jolla on neljä työntekijää (yksi nainen, kolme miestä). Sekä Kansainvälinen salibandyliitto että SSBL Salibandy Oy on tässä raportissa rajattu henkilöstörakenteen tilastoinnin ja henkilöstöasioiden tarkastelun ulkopuolelle. 11 Salibandyliitto: Henkilöstön Pelikirja. Henkilöstöhallinnon määrittelyt Salibandyliiton henkilöstöhallinnon määrittelyt on koottu Henkilöstön Pelikirjaan, jonka liiton hallitus hyväksyi tammikuussa Pelikirja määrittää henkilöstön työskentelyyn ja johtamiseen liittyvät yhteiset toimintatavat. Se on elävä dokumentti, jota päivitetään tarvittaessa säännöllisin väliajoin, esimerkiksi joka toinen vuosi. Pelikirjan päivitysprosessi on parhaillaan käynnissä. Lisäksi henkilöstöä ohjaavat matkustussääntö, talousohjesääntö sekä eri toimistojen omat perehdytysaineistot. Työaika-, palkkaus-, loma-, poissaolo- ja työterveyskäytäntöjen lisäksi pelikirja määrittää muun muassa Salibandyliiton tasavertaisen tuen toimihenkilöidensä omaehtoiselle ja/tai yhteiselle liikkumiselle sekä henkilöstön mahdollisuudet kouluttautua ja kehittyä: Henkilökunnan opiskeluhalukkuutta kannustetaan. Salibandyliitto tukee ja kannustaa henkilökuntaa pätevöitymään ja ylläpitämään ammattitaitoaan erilaisissa koulutuksissa ja kursseilla. Jokaisen työntekijän kanssa käydään vuosittain tavoite- ja kehityskeskustelut, joissa työntekijä ja esimies arvioivat toimenkuvaan liittyvää osaamista. Keskustelun pohjalta esimiehet sopivat työntekijöiden kanssa henkilökohtaista kehittymistavoitteista ja arvioivat koulutustarpeita. 12 Lisäksi Salibandyliitto järjestää vuosittain 1 3-päiväiset hallituksen ja henkilöstön koulutus- ja virkistyspäivät, joihin kutsutaan kaikki työntekijät. 12 Salibandyliitto: Henkilöstön pelikirja. 18 SALIBANDYLIITTO

19 Yhdenvertaisuusraportti Organisaation sisäinen tiedonkulku eri sektorien välillä pyritään varmistamaan viikkopalavereilla, joihin koko henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua. Palavereissa sektorivastaavat kokoavat yhteen oman sektorinsa tärkeimmät asiat ja toimittavat puheenjohtajalle tarkemman erittelyn sektorinsa ajankohtaisista asioista. Puheenjohtaja kokoaa palaverista muistion ja toimittaa sen koko henkilökunnalle. Henkilöstöpalaverikäytäntöä kehitetään ja uudistetaan parhaillaan. Uusi malli otetaan käyttöön tammikuusta 2016 alkaen. Organisaatiolle on määritetty työsuojeluvaltuutettu, kaksi varavaltuutettua sekä työsuojelupäällikkö, joka vastaa työsuojelun kehitysohjelman toteutumisesta. Työskentelyolosuhteiden riskien ja työskentelyilmapiirin kartoitukset tehdään muutaman vuoden välein. Edellinen toteutettiin vuonna Lisäksi Henkilöstön Pelikirja määrittää keinot puuttua häirintään tai muuhun epäasialliseen kohteluun työyhteisössä. Toimintakulttuuri Salibandyliitto pyrkii kohti avointen ovien ja matalien kynnysten toimintakulttuuria. Monilta osin pyrkimyksissä onkin onnistuttu. Työntekijöillä on mahdollisuus tuoda asiansa esille ja työympäristö on sekä fyysisesti että sosiaalisesti varsin esteetön. Visiossaan ja strategiassaan Salibandyliitto korostaa rohkeutta, uteliaisuutta ja kokeilukulttuuria. Kokeilukulttuurin vaalimiselle ei kuitenkaan vielä ole rakennettu tukevaa perustaa. Uusien aloitteiden esittelylle ei ole strukturoitua mallia, mistä syystä vaarana on, että erinomaisetkin aloitteet jäävät ilman asianmukaista huomiota. Näyttää siltä, että työyhteisön sisäistä toimintakulttuuria pidetään varsin tasa-arvoisena. Ikä- ja sukupuolikysymyksiin liittyvät haasteet eivät nousseet keskusteluissa esille. Salibandyliiton visiota määrittäviä tekijöitä ovat yhteiset tavoitteet ja yhteistyö niiden saavuttamiseksi: Suosählyn SM-kisat järjestetään vuosittain Leivonmäellä Joutsassa. Kuva: Eija Matturi-Aurén. Kehitämme Salibandyliiton johtamisjärjestelmää saavuttaaksemme parhaalla mahdollisella toimintatavalla strategian asettamat tavoitteet. Salibandyliitolla on selkeät sekä yhteiset että työntekijäkohtaiset tavoitteet, vastuut, roolit, pelisäännöt ja mittarit työn onnistumisen tukemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Asetamme haastavat ja innostavat tavoitteet, nostamme tasoamme. 13 On arvioitu, että Salibandyliiton tämänhetkiset toimitilat päätoimistolla Helsingin Myllypurossa eivät palvele yhdenvertaista ja esteetöntä toimintakulttuuria parhaalla mahdollisella tavalla. Ne ovat melko esteettömät, mutta sijaitsevat kahdessa eri kerroksessa. Toimitilat uudistetaan vuonna 2016 ja yksi hankkeen tavoitteista onkin tehdä työympäristöstä entistä esteettömämpi, sekä fyysisesti että sosiaalisesti. 13 Salibandyliitto: Salibandyn visio ja strategia YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN

20 Johtopäätökset Salibandyliitto arvioi visiossaan, että elämme yhteiskunnassa, jossa yhteiskunnan mahdollisuudet luoda hyvinvointipalveluita kansalaisilleen ovat jatkossa yhä rajallisemmat 14. Samaan aikaan puhutaan lasten, nuorten ja itse asiassa koko väestön liikkumattomuudesta ja sen vaikutuksista hyvinvointiin 15. Salibandyn ja sählyn eri muodot ovat helposti lähestyttäviä pelejä, joilla on valtavasti potentiaalia eri väestöryhmien liikuttamiseen. Tämän kartoituksen perusteella liitto myös pyrkii hyödyntämään tuota potentiaalia. Pyrkimykset yhdenvertaisen liikunnan ja urheilun edistämiseksi käyvät ilmi Salibandyliiton visiosta ja strategiasta sekä eri toimintasektorien tavoitteista ja käytänteistä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että yhdenvertaisuuden toteutumista tarkastellaan vielä varsin kapeasta näkökulmasta. Keskeisiä tavoitteita ovat harrastamisen mahdollistaminen mahdollisimman laajalle kohderyhmälle ja pelaaja- sekä harrastajamäärän kasvattaminen. Valittu keinovalikoima painottuu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta massojen eikä niinkään yksittäisten, eri syistä vaikeassa asemassa olevien lasten, nuorten ja aikuisten tai eri vähemmistöryhmien liikuttamiseen. Kovin paljon ei ole tutkittu tai tarkasteltu yksilöiden tai vähemmistöryhmien näkökulmasta sitä, miksi heidän voi olla vaikeaa lähestyä lajia, ja millaisilla erityistoimilla Salibandyliitto voisi edistää heidän osallistumistansa toimintaan. 14 Salibandyliitto: Salibandyn visio ja strategia Esim. Kokko, Sami & Hämylä, Riikka (toim.): Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, Liitu-tutkimus. Kyselytuloksissa nousi esimerkiksi selkeästi esille ajankohtainen kysymys siitä, miten saada enenevässä määrin myös maahanmuuttajataustaisia henkilöitä lajin pariin. Pitemmällä tähtäimellä, Suomen väestörakenteen monikulttuuristuessa, tämä kysymys linkittyy vahvasti myös Salibandyliiton strategiseen tavoitteeseen salibandy on Suomen suurin joukkuepeli. Kun kyse on muille kuin kantasuomalaisille vieraasta lajista, lajin kehittäminen ja markkinointi massoille ja salibandy-yhteisön avoin ilmapiiri eivät välttämättä riitä ratkaisemaan haastetta. Mikä tekisi vieraasta lajista ja lajiyhteisöstä houkuttelevan vaihtoehdon? Mitä sellaista tarjottavaa salibandylla voisi olla, mitä muilla lajeilla ei ole? Miten salibandy-yhteisö voisi edistää maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen? 20 SALIBANDYLIITTO

21 Yhdenvertaisuusraportti Yhdenvertaista liikuntaa ja vähemmistöryhmien liikkumista koskevat tutkimukset 16 antavat viitteitä siitä, että esteitä tiettyjen ryhmien tai yksilöiden osallistumiselle on myös salibandyn piirissä. Puhtaasti salibandyn näkökulmasta aihetta on tutkittu vähän, mutta lajirajoja ylittävissä tutkimuksissa salibandy on ollut edustettuna. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen liikuntakokemuksia kartoittava tutkimus osoittaa, että syrjintää esiintyy niin salibandyssa kuin muissakin palloilulajeissa. Noin viidennes vastaajista oli kokenut joukkuetovereidensa ja/tai valmentajansa käyttäytyneen syrjivästi viimeisen 12 kuukauden aikana. Näillä kokemuksilla oli selkeitä negatiivisia vaikutuksia vastaajien fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, ja ne olivat saaneet monet harkitsemaan urheilulajin lopettamista tai joukkueen vaihtamista. Erityisesti valmentajien käyttäytyminen onkin avainasemassa seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoliidentiteettiin liittyvän yhdenvertaisuuden edistämisessä. Sukupuolivähemmistöjen rakenteelliseen syrjintään ja esteellisyyteen liittyvät kokemukset taas liittyvät usein sukupuolittuneisiin pukuhuoneisiin ja WC-tiloihin. 17 On syytä olettaa, että kuten useimmissa muissakin urheilu- ja liikuntatiloissa, tilanne on tämä myös salibandyhalleissa. Rasismille näytettiin punaista korttia sekä katusählyn finaalitapahtumassa elokuussa 2015 että naisten MM-kisoissa joulukuussa Kuvat: Salibandyliitto ja International Floorball Federation. Edellä mainitut asiat osoittavat esimerkinomaisesti sen, kuinka yhdenvertaisuuden toteutumista on tulkittava myös muista näkökulmista kuin harrastajamäärien kasvusta. Kaiken kaikkiaan Salibandyliiton toiminta on rakennettu kestävälle, yhdenvertaisellekin pohjalle. Yhdenvertaisuutta edelleen edistääkseen liiton on analysoitava toimintaansa laajemmasta näkökulmasta. Lisäksi olisi selvitettävä, miten yhdenvertaisuus toteutuu salibandy-yhteisössä laajemmin, seuroissa ja pelikentillä. On tunnistettava ne tekijät, joihin liitolla on mahdollisuus ja resursseja vaikuttaa. Yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteistä onkin keskusteltava sekä yleisellä että yksityiskohtaisella tasolla, ne on suunniteltava ja resursoitava sektoreittain, ja sekä luottamusjohdon että henkilöstön on sitouduttava niiden toteuttamiseen. Toimenpiteiden vaikutuksia on pystyttävä seuraamaan ja suunnitelma on päivitettävä säännöllisin väliajoin. Salibandyliiton sisäinen toimintakulttuuri vaikuttaa tämän selvityksen perusteella varsin yhdenvertaiselta. Työyhteisön pelisäännöt on määritelty avoimesti ja selkeästi Henkilöstön Pelikirjassa. Henkilökunnan keskinäinen samanarvoisuus toteutuu työyhteisössä varsin hyvin. Organisaatiolla ei kuitenkaan ole varsinaista tasa-arvosuunnitelmaa, eikä se naispuolisten työntekijöiden varsin vähäisestä määrästä huolimatta toteuta rekrytoinnissaan sukupuoleen perustuvaa positiivista erityiskohtelua. Tämä on ollut organisaatiolta tiedostettu ja perusteltu valinta. Huomattavaa on myös naispuolisten edustajien vähäinen määrä Salibandyliiton luottamusjohdossa Esim. Junkala, Pekka & Lallukka, Kirsi: Yhteiset kentät? Puheita ja tekoja vähemmistöihin kuuluvien nuorten yhdenvertaisen liikunnan ja urheilun edistämiseksi; Kokkonen, Marja: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa; Suomen vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry / Saari, Aija: Vammaisurheilu ja erityisliikunta lajiliitoissa. 17 Kokkonen, Marja: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa. 18 Tilanne 2015: Hallituksen jäsenistä naisia 2/9, valtuuston jäsenistä ja varajäsenistä naisia 6/42. YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN