EDUSKUNNAN KANSLIA Hallinto- ja palveluosasto Muistio Dnro: 3/21/2015

Transkriptio

1 1 EDUSKUNNAN KANSLIA Hallinto- ja palveluosasto Muistio Dnro: 3/21/2015 Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston kuuleminen klo 9.15 EDUSKUNNAN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Hyväksyessään eduskunnan vuoden 2016 talousarvioesityksen kansliatoimikunta päätti: 1. ottaa käyttöön eduskunnan kansliassa ja oikeusasiamiehen kansliassa valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallinnon Kieku tietojärjestelmän Valtiokonttorin tämän hetken käyttöönottojen aikataulun mukaisesti lukien ja oikeuttaa eduskunnan kanslian kohdentamaan tarvittavat resurssit käyttöönottoprojektin läpiviemiseksi aikataulun mukaisesti 2. hyväksyä talousarvioon eduskunnan kansliaan uuden momentin Avustajatuki eduskuntaryhmille (arviomääräraha), jolta maksetaan eduskuntaryhmille tukea lukien ryhmäkanslioiden palveluksessa olevien kansanedustajan avustajien toiminnasta aiheutuvien kulujen kattamiseksi niiden periaatteiden mukaisesti kuin kansliatoimikunta päätti 3. todeta, että uuden momentin mukainen toiminta on vakinaista lukien ja niiden avustajien kohdalla, jotka ovat työsuhteessa eduskunnan kansliaan, menot maksetaan momentilta Eduskunnan kanslian toimintamenot (arviomääräraha) niiden periaatteiden mukaan, jotka on kirjattu talousarvion selvitysosaan ja noudattaen kansliatoimikunnan päättämiä periaatteita. Yhteenveto eduskunnan pääluokasta (1 000 ) tp-14 ta-15 tae-16 muutos- % Kansanedustajat ,4 Kanslian toimintamenot ,2 - ETYJ:n kokouskulut 678 Edustajien avustajat ,5 Peruskorj.toimintamenot ,3 Peruskorjaus ,3 Tietohall. kehittämishank ,3 Arvonlisäverot ,3

2 2 Kanslia yhteensä ,3 Oikeusasiamies ,3 Ihmisoikeuskeskus ,4 Ulkopol. instituutti ,9 Arvonlisäverot ,4 Valtiontal. tark.virasto ,4 (sis. VM:n karsinnan 214 ) Arvonlisäverot ,2 Ryhmäkansliaraha ,9 Pääluokka yhteensä ,2 Kansanedustajat Määrärahassa on otettu huomioon voimaan tullut 0,4 % yleiskorotus palkkioihin. Vuoden 2016 menojen väheneminen johtuu pääosin siitä, että eduskunnasta jäi pois runsaasti edustajia, joilla oli 12 vuoden määrävuosikorotus palkkioissaan. Se pienentää palkkiomenoja. Ryhmäkansliaraha Kansliatoimikunta päätti eduskuntaryhmiä kuultuaan nostaa ryhmäkansliarahaa eurosta/edustaja/kk euroon. Korotus on 1,9 %. Perusteena ryhmäkansliarahan korottamiseen oli se, että se ei ole muuttunut neljään vuoteen, vaikka palkat ovat nousseet.. Vaalikaudella ryhmäkansliarahaa korotettiin palkkojen nousun mukaisesti kaikkina muina vuosina paitsi 2010, jolloin ei tehty mitään muutosta. Kansanedustajien avustajat Kansliatoimikunta päätti kokeilusta, jossa avustajat siirtyvät eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden palvelukseen siten, että ryhmät itse päättävät siirtymisestä joko vaalikauden alusta tai lukien. Ryhmät voivat pysyä myös nykyjärjestelmässä. Päätökseen sisältyi kohta, jonka mukaan kokeilun muuttamisesta vakinaiseksi päätetään vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Silloin päätetään myös kanslian toimintamenojen säästöistä ja muutoksen edellyttämistä kirjauksista valtion talousarvioon. Näin kansliatoimikunta myös päätti vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Ryhmäkansliamalliin on liittynyt vaalikauden alusta lukien neljä eduskuntaryhmää: sdp, vihreät, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit, joissa on yhteensä 66 kansanedustajaa. Eduskuntaryhmillä on aikaa asti ilmoittaa siirtymisestä ryhmäkansliamalliin lukien.

3 3 Kanslian talousarvioesitys on laadittu siten, että vanhan avustajajärjestelmän mukaiset avustajien palkka-, ateria-, matka-, puhelin- ja hammashoitokorvaukset yhteensä euroa sisältyvät edelleen kanslian toimintamenomomentille Ryhmäkansliamallin edellyttämään ryhmille kuukausittain maksettavaan 3.469,25 euron edustajakohtaisen tuen budjetointia varten kansliatoimikunta päätti avata vuoden 2016 talousarvion uuden momentti Avustajatuki eduskuntaryhmille (arviomääräraha). Uusi momentti jouduttiin avaamaan, koska kanslian toimintamenomomentilta ei valtion talousarvion momenttikohtaisten määräysten mukaan saa maksaa siirtomenoja, jollainen avustajatuki eduskuntaryhmille on. Kansliatoimikunnan kehyspäätöksen mukaisesti avustajamenot on vuodelle 2016 budjetoitu vanhan ja uuden järjestelmän kesken suhteessa 100/100 edustajaa. Eduskuntaryhmien avustajatukeen on budjetoitu euroa. Vuodelle 2016 on budjetoitu molemmille momenteille yhteensä euroa avustajatoiminnan menoihin. Vuoden 2015 talousarvion määräraha on euroa ja vuonna 2014 toteutuneet avustajamenot olivat euroa. Eduskunnan kanslian toimintamenot Kanslian vuoden 2016 talousarvioesityksen toimintamenot ovat euroa. Summa on euroa suurempi kuin kansliatoimikunnan päättämä euron kehyssumma. Se määriteltiin niin, että vuoden 2015 talousarvion summaa korotettiin 0,2 prosentilla. Talousarvioesitysten ja kehyksen poikkeama johtuu kirjaamistavan muutoksesta. Tietohallinnon investointimenoista (momentilta ) on siirretty kanslian toimintamenojen tietohallintotoimiston käyttömenoihin euroa. Tämä summa sisältää työasemien uusimisen, infotaulujärjestelmän sekä toimisto- ja kopiokoneet, joiden yksikköhinnaton alle euroa. Siten ne kuuluvat käyttömenoihin eivätkä investointimenoihin. Määrärahasiirrolla investointimomentilta toimintamenomomentille ei ole minkäänlaista vaikutusta talousarvion loppusummaan. Kun otetaan huomioon em. siirto, kanslian toimintamenot alittavat selvästi kansliatoimikunnan asettaman kehyksen. Vuoden 2015 talousarvioon nähden suurimmat muutokset vuoden 2016 talousarvioesityksissä ovat: - valiokuntien matkakulut euroa; kasvu on euroa, mikä on hyväksytyn toiminta- ja taloussuunnitelman mukainen - hallinto- ja palveluosaston esikuntatoimintoihin sisältyy euron eduskunnan palkkausjärjestelmän mukainen palkankorotusvaraus, joka on aiemmasta poiketen kirjattu tälle vastuualueelle (summa on sama kuin vuoden 2015 talousarviossa, joten muutos on vain budjettitekninen) - hallinto- ja palveluosastolle on keskitetysti budjetoitu koko kanslian valtion uuden talous- ja henkilöstöhallintojärjestelmä Kiekun käyttöönotto- ja käyttökustannukset euroa sekä valtion palvelukeskuksen Palkeiden käyttökustannukset euroa (muutos euroa)

4 4 - hallinto- ja palveluosaston menoissa on euron varaus puhemiehistön vanhimman Audin (vm.-07) vaihtoon; vanha auto on tarkoitus lahjoittaa poliiseille ajoharjoitteluvälineeksi - kansainvälisten asiain yksikössä on noin euroa Pohjoismaiden Neuvoston jäsenmaksun korotukseen, jota kansliatoimikunta ei hyväksynyt vuodelle 2015; puhemiehen kirjeellä ilmoitettiin PN:lle, että korotus otetaan huomioon vuoden 2016 talousarviossa ( PN:n jäsenmaksu on vuodelle 2016 noin euroa); - ETYJ-kokouksen euron määräraha on vain vuotta 2015 koskeva kertameno - hallinto- ja palveluosaston palvelu-uudistuksen myötä palkkamenot vähenevät osastolla vuonna 2015 tapahtuvan kahdeksan henkilön eläköitymisen johdosta vuositasolla noin eurolla - vuodelle 2016 ei esitetä eduskunnan kansliaan uusien vakinaisten virkojen perustamisia, mutta noin 10 viran lakkauttamista/täyttämättä jättämistä. Vuoden 2015 talousarvioon nähden kanslian vuoden 2016 toimintamenot kasvavat euroa eli 3,2 prosenttia. Jos ei oteta huomioon tietohallinnon investointimenojen euron budjettiteknistä siirtoa, vuoden 2016 vertailukelpoiset menot olisivat euroa eli euroa ja 0,1 % pienemmät kuin vuoden 2015 talousarvion kanslian toimintamenot. Kansliatoimikunta päätti , että eduskunta siirtyy valtion talous- ja henkilöstöhallintoa hoitavan palvelukeskus Palkeet asiakkaaksi lukien. Asiakkuus toteutui yhteisymmärryksessä Palkeiden esityksestä lukien. Seuraava askel on ottaa käyttöön valtion yhteinen henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmä Kieku. Kansliatoimikunnan päätökseen Palkeisiin siirtymisestä sisältyi jo faktisesti kannanotto Kiekusta. Vuoden 2015 talousarviossa on määrärahat keväällä 2015 käynnistyneeseen Kiekun käyttöönottoprojektiin ja vuoden 2016 talousarvioesityksessä Kiekun käyttökustannuksiin lukien. Eduskunnan siirtyminen Kiekuun tapahtuu viimeisessä varsinaisessa käyttöönottoerässä yhdessä mm. valtioneuvoston kanslian ja oikeusministeriön kanssa. Peruskorjaukseen liittyvät toimintamenot Vuoden 2016 peruskorjaukseen toimintamenoihin on esitetty euroa. Se on euroa alle kansliatoimikunnan hyväksymän kehyksen ja euroa vähemmän kuin vuoden 2015 talousarvion määräraha. Vuosi 2016 on peruskorjauksen loppuvaiheessa välivuosi, koska eduskuntatalon peruskorjaus on kesken eikä mitään tiloja jouduta varustamaan eikä muuttoja tekemään. Vuosi 2017, jolloin eduskuntatalon peruskorjaus valmistuu, tulee lisäämään merkittävästi peruskorjauksen toimintamenoja.

5 5 Vuoden 2016 määräraha jakautuu seuraavasti (suluissa vuoden 2015 määrärahat): - kiinteistötoimisto euroa ( euroa) - tietohallintotoimisto euroa ( euroa) - turvallisuusyksikkö - ( euroa) Suurimmat menoerät ovat: - Sibelius-Akatemian ja muiden väistötilojen vuokrat euroa - kalusteiden korjaus ja kunnossapitokustannukset euroa - tietohallinnon Sibelius-Akatemian väistötilojen tietojärjestelmät ja -laitteet euroa - rakennus- ja lvisa-korjaukset sekä ja biojätejärjestelmä euroa - vahinkovakuutusmaksut euroa - eduskuntatalon peruskorjauksen ajan lämmitys- ja sähkökulut euroa - toimisto- ja muiden kalusteiden täydennyshankinnat euroa - kiinteistötoimiston ja tietohallintoimiston peruskorjaustehtävissä olevien palkkausmenot euroa - väistötilojen aiheuttamat asiantuntijapalvelut (kalusteiden suunnittelu ja konser.valvonta) euroa Tietohallinnon laitehankinnat ja kehittämiskohteet Vuoden 2016 tietohallinnon investointimenoihin on esitetty euroa. Se on euroa vähemmän kuin kansliatoimikunnan päättämä kehysluku. Muutos johtuu vastaavan summan siirrosta kanslian ja peruskorjauksen toimintamenoihin. Vuoden 2016 määrärahaesitykseen sisältyvät merkittävimpinä seuraavat hankkeet: - integraatioalustan uusiminen euroa - Eduksi-hankkeen jatkokehitys euroa - etäkäytön ja Citrixin uudistaminen työasemaympäristössä ja mobiilipäätelaitteilla euroa - asianhallintajärjestelmä Dalet euroa - verkkopalvelun jatkokehitys euroa - henkilötietojen ja käyttöoikeuksien hallinta euroa - unix-pohjaisten tietojärjestelmien teknisen alustan uudistaminen (Tru64) euroa - täysistuntojen kuvatuotantojärjestelmä euroa - avoin data euroa

6 6 Peruskorjaus Peruskorjaukseen esitetään euroa. Se on kansliatoimikunnan vahvistaman kehyksen mukainen. Sen mitoituksessa on otettu huomioon eduskunnan heinäkuussa valtion toiseen lisätalousarvioon hyväksymä 10 milj. euron lisämääräraha. Vuoden 2016 peruskorjauksen menot jakautuvat seuraavasti: - Eduskuntatalon peruskorjaus ja työnaikainen suunnittelu 38,5 milj. euroa - Vesperin logistiikkahissi ja mahdolliset jälkityöt 3,5 milj. euroa Eduskunnan yhteydessä toimivat virastot Kansliatoimikunta ei päättänyt yksilöityjä kehyksiä eduskunnan yhteydessä toimiville kolmelle virastolle. Kansliatoimikunta kuitenkin edellytti, että ne noudattavat soveltuvin osin samoja vuoden 2016 talousarvion laadintaperiaatteita kuin eduskunnan kanslia: - vuoden 2016 menot voivat olla 0,2 % suuremmat kuin vuoden vuodelle 2016 ei perusteta uusia vakinaisia virkoja Eduskunnan oikeusasiamies Oikeusasiamies esitti talousarvioesityksessään vuodelle 2016 kuluvaan vuoteen nähden euron eli 5,8 %:n määrärahojen kasvua. Suurin syy kasvulle oli vuodelle 2016 esitettävät kaksi uutta virkaa: - oikeusasiamiehensihteeri Opcat-valvontatehtäviin (vankiloiden, poliisivankiloiden, mielisairaaloiden sekä lasten-/nuorten- ja vanhustenhuoltoyksiköiden valvontaan) - oikeusasiamiehensihteeri YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen edellyttämiin tehtäviin. Kansliatoimikunta ei kuitenkaan hyväksynyt määrärahaa näiden uusien virkojen perustamiseen. Oikeusasiamiehen määrärahassa vuodelle 2016 on otettu huomioon sähköisen työympäristön ja asianhallinta järjestelmää varten euroa. Lisäksi määrärahaan sisältyy kanslian ulkoisten verkkosivujen ja intranetin uudistamiseen euroa. Näihin hankkeisiin on vuoden 2015 talousarviossa yhteensä euroa. Asianhallintajärjestelmää varten on säästyvillä palkkarahoilla palkattu kahdeksi vuodeksi tietohallintoasiantuntija.

7 7 Ihmisoikeuskeskus Oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toiminnallisesti itsenäisenä olevan, vuonna 2012 toimintansa aloittaneen Ihmisoikeuskeskuksen vuoden 2016 talousarvioesitys sisälsi euron eli 49,6 %:n määrärahojen kasvun vuoteen 2015 verrattuna. Syynä menojen kasvuun oli nykyisen kolmen vakinaisen viran lisäksi esitys kahden uuden viran perustamiseksi vuodelle Nämä esitetyt virat olivat: - vammaisoikeuden erityisasiantuntija, joka koordinoisi vammaissopimuksen täytäntöönpanon seurantaa, tukisi Ihmisoikeusvaltuuskunnan yhteyteen perustettavan vammaisjaoston toiminta, osallistuisi vammaisten henkilöiden oikeuksien toteuttamista edistävään kansainväliseen yhteistyöhön, vastaisi sopimukseen liittyvästä koulutustoiminnasta ja täytäntöönpanon edellyttämästä ohjaus- ja neuvontatoiminnasta - tiedotussihteeri, joka huolehtisi sopimuksen täytäntöönpanon edistämistoiminnasta, jotta sopimuksen vaikuttavuus, uskottavuus ja laajamittaisuus voidaan taata Virkaesitykset perustuvat siihen, että eduskunta hyväksyi muutoksen oikeusasiamiehen lakiin. Sen myötä Ihmisoikeuskeskus yhdessä eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa muodostavat rakenteen, jonka avulla edistetään, suojellaan ja seurataan YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa. Lainmuutos tulee voimaan arviolta vuoden 2016 alussa valtioneuvoston asetuksella samanaikaisesti, kun yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja. Kansliatoimikunta hyväksyi vuoden 2016 talousarvioon määrärahan yhden uuden viran (vammaisoikeuden erityisasiantuntijan) perustamiseen. Talousarvioesitykseen sisältyy uuden toiminnan perusteella n euron lisäys keskuksen painatus-, käännös-, tulkkaus- ja konsulttipalveluihin. Ulkopoliittinen instituutti Ulkopoliittinen instituutti esitti vuodelle 2016 nettomenojen lisäykseksi euroa. Siinä on 0,9 prosentin kasvu vuoteen 2015 verrattuna. Talousarvioesitykseen sisältyy seuraavat menojen lisäykset: - toimitilavuokrien korotusten takautuva huomioon ottaminen: euroa - vuoden 2015 VES/TES:n yleiskorotuksen (0,4 %) huomioon ottaminen: euroa - eduskunnan peruskorjauksesta johtuvien korvaavien seminaaritilojen kustannukset: euroa Siirtomäärärahoja on käytettävissä vuonna 2015 yhteensä euroa. Se on lähes euroa enemmän kuin vuosi sitten. Vuoden 2016 talousarvioesitys perustuu vuoden 2015 tapaan 38 henkilötyövuoteen, josta tutkimukseen kohdentuu 21 (18 tutkijaa ja 3 ohjelmajohtajaa). Lisäksi ulkopuolisen rahoituksen turvin pystytään palkkaamaan vuosittain noin 4 tutkijaa. Oman varainhankinnan tuloiksi UPI esitti vuodelle 2016 yhteensä euroa. Vuoden 2014 toteutuneet tulot olivat lähes euroa. UPI on viime vuosina onnistunut hyvin ulkopuolisen hankerahoituksen saamisessa, mikä kehitys jatkuu vuonna 2016.

8 8 UPI:n taloutta ja toimintaa on hoidettu suunnitelmallisesti ja tuloksellisesti ottaen huomioon kansliatoimikunnan asettamat tavoitteet. Valtion budjetista rahoitettavien nettomenojen muutos on ollut hyvin pieni ja samaan aikaan instituutin rahoitusasema on vahvistunut. Kansliatoimikunta hyväksyi UPI:n talousarvioesityksen muutoksitta. Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston esitys vuodelle 2016 oli euroa. Se on euroa ja 1,0 % suurempi kuin vuosina , jolloin budjetti pysyi loppusummaltaan muuttumattomana. Tarkastusviraston talousarvioehdotus perustuu siihen, että viraston tehtäviksi perustuslaissa säädetyt ulkoiset tarkastustehtävät ja muiksi lakisääteisiksi tehtäviksi säädetyt finanssipolitiikan valvonta sekä puolue- ja vaalirahoituksen valvonta ja uutena tehtävänä rahoitusvakausviranomaisen toiminnan tarkastaminen hoidetaan kansliatoimikunnan vahvistamien talouden ja henkilöstösuunnittelun linjausten ja kehyksen mukaisten määrärahojen tason puitteissa. Vuoden 2016 talousarvioesityksen määräraha käytetään menoihin, jotka aiheutuvat: 1. Tarkastusviraston perustuslain 90 :ssä säädetyistä tehtävistä; 2. Finanssipolitiikan riippumattomasta ulkoisesta valvonnasta, josta on säädetty talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyssä sopimuksessa ja EU-lainsäädännössä sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 1 :n 4 momentissa; 3. Puolue- ja vaalirahoituslainsäädännössä säädetystä ehdokkaiden vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuuden valvonnasta; 4. Vaali- ja puoluerahoituksen valvontatehtävästä; 5. Kuntien eläkevakuutuksen eläkejärjestelmän tarkastamisesta valtion eläkkeiden osalta; 6. Eduskunnan vuosien virkaehtosopimuksesta. Vuonna 2010 viraston käynnistämällä vakaus- ja tehokkuusohjelmalla on kyetty etupainotteisesti toteuttamaan vuosille asetetut taloudellisuustavoitteet. Tarkastusviraston määrärahat ovat realistisesti laskeneet vuosien aikana. Tänä aikana viraston kulut ovat nousseet 3,4 prosenttia, kun kuluttajahintaindeksin muutos on ollut 5,6 prosenttia. Vakaus- ja tehokkuusohjelman tavoitteet varmistua viraston kilpailukyvystä ja tarkoituksenmukaisista toimintaedellytyksistä on toteutunut myös etupainotteisesti viraston omilla toimenpiteillä. Samaan aikaan tarkastusvirastolle on annettu aiempien tehtävien lisäksi uusia yhteiskunnallisesti merkittäviä ja vaativia tarkastus- ja valvontatehtäviä: - puolue- ja vaalirahoituslainsäädännössä säädetystä ehdokkaiden vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuuden valvonta - vaali- ja puoluerahoituksen valvonta - Kuntien eläkevakuutuksen eläkejärjestelmän tarkastamisesta valtion eläkkeiden osalta

9 9 - finanssipolitiikan riippumaton ulkoinen valvonta ja arviointi EU:n vakaussopimuksen ja unionin lainsäädännön mukaisesti. Tehtävä on toimia riippumattomana finanssipolitiikan instituutiona, mikä sisältää julkisen talouden suunnitelman ja yleisen finanssipolitiikan tavoitteenasettelun, makrotaloudellisten ennusteiden luotettavuuden, vakausja kasvusopimuksen toteutumisen sekä finanssipolitiikan sääntöjen toteutumisen valvonnan Vuoden 2010 tilinpäätöksen 148 henkilötyövuodesta on päästy tilanteeseen, jossa vuosien määrärahakehyksessä pyritään turvaamaan henkilöstövoimavaroina noin 138 henkilötyövuoden taso. Virkarakennetta kehitetään tarkastusvirastossa kokonaisuudessaan siten, että eläköitymisten myötä mahdollistuvien ulkoisten rekrytointien painopiste siirtyy ammatillisten asiantuntijoiden (assistentit) ja ylitarkastajien suuntaan. Virkarakenteen kehittäminen toteutetaan siten eläköitymisen ja muun luonnollisen poistuman kautta. Henkilöstökulujen euromääräinen tavoite on vakaus- ja tehokkuusohjelman mukainen Vuodelta 2014 siirtyi vuodelle 2015 siirtomäärärahaa euroa. Arvion mukaan vuodelta 2015 tulee vuodelle 2016 siirtymään noin euroa. Valtiovarainministeriö karsi eduskunnalle mitään ilmoittamatta VTV:n määrärahasta pois euroa. Perusteena karsinnalle on budjettikirjaan kirjattu Omakustannusperiaatteen toteutuminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa. VTV on kirjelmöinyt VM:lle karsinnasta, koska karsintaperuste on väärä. Senaatti-kiinteistöt on myynyt kiinteistön yksityisille kiinteistösijoittajille, jolloin budjettineutraalisuus ei toteudu VTV:n osalta vuoden 2016 vuokrissa. VM:stä on alustavasti ilmoitettu, että vuoden 2016 talousarvion täydentävässä esityksessä tehdään tarvittavat korjaukset.