Etelä-Savon maakuntaliiton Toimintakertomus

Transkriptio

1 Etelä-Savon maakuntaliiton Toimintakertomus 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 95:2009

2 Etelä-Savon maakuntaliiton toimintakertomus 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 95:2009

3 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TOIMINTAKERTOMUS 2008 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 95:2009 Teroprint Painosmäärä 250 kpl Mikkeli 2009 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A MIKKELI puh kirjaamo@esavo.fi faksi ISBN ISSN

4 SISÄLLYS ESIPUHE Hyvä vuosi päättyi taantumaan sivu ALUEKEHITYS JA OHJELMATYÖ 1 Uusiutuvan Etelä-Savon strategialinjaukset lähes valmiit 1 Arvioinnista oppia uuden maakuntaohjelman tekoon 1 Toteuttamissuunnitelmalla haettiin vaikuttavuutta 2 Ohjelmien toimeenpano pääsi vihdoin käyntiin 3 rakennerahasto-ohjelmien toteutus alkoi 3 Puheenjohtajamaakunnalla keskeinen rooli toimeenpanossa 3 myr ja sen sihteeristö koordinoivat toteutusta 4 ohjelmien tiedotukseen panostettiin 5 Hallinnoijia koulutettiin 6 Ykkösohjelma suljettiin 6 Ykkösohjelmaa arvioitiin 6 kaakkois-suomi - Venäjä ENPI CBC ohjelma 7 mikkeli ja Savonlinna mukana aluekeskusohjelmissa 8 osaamiskeskukset vahvasti mukana osaamisklusterien toiminnassa 8 alueellisen kilpailukyvyn kehittämisohjelma valmisteltiin 9 maakunta vahvasti mukana maaseudun kehittämisessä 9 maakunnan kehittämisraha 10 Myös tuleva EU-ohjelmakausi työllisti 10 Aluekehitys- ja ohjelmatyön menetelmiä ja toimintatapoja kehitettiin 11 Elinkeinoelämän edellytyksiä parannettiin 11 EDUNVALVONTA JA KEHITTÄMISTYÖ 12 Edunvalvonta tehostui merkittävästi 12 Kuntatalous koheni hieman 13 Kunta- ja palvelurakenteesta valmistui selvitys 14 Uudet alueellistamistoimet ohittivat Etelä-Savon 14 Koulutuksen rakenteet arvioitavina 15 Matkailu- ja kulttuuriyhteistyö vauhdittuivat 16 Nopean laajakaistan valmistelu alkoi 17 ALUESUUNNITTELU 18 Maakuntakaavaehdotus valmistui 18 Seutukaavan toteutuminen edistyi 19 Maakuntakaavan edistämistyö alkoi 19 Alue- ja liikennesuunnittelussa vilkas vuosi 19 Energiatoimisto haki uutta toimintamallia 20 Virkistysalueyhdistys kohensi retkeilymahdollisuuksia 20

5 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 21 Venäjä-yhteistyön linjaukset valmistuivat 21 Business-edustusto ISBE muuttui yhtiöksi 21 Koulujen venäjän opetus tehostui 22 Maakuntahallitus vieraili Pietarissa 22 Brysselin toimisto palvelu aktiivisesti 22 Euradan hallituspaikka tuonut vaikutusvaltaa 24 VOIMAVARAT STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 25 Henkilöresurssit 25 luottamushenkilöhallinto 25 maakuntaliiton virasto 29 Taloudelliset resurssit 33 kehittämisrahoitus 33 maakuntaliiton talousarvio 37 Tilikauden tuloksen käsittely 38 Hallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 38 sivu LIITTEET Liite 1 Maakuntavaltuusto maakuntavaltuuston vaalilautakunta maakuntahallitus tarkastuslautakunta Liite 2 Liite 3 Liite 4 Maakuntaliiton edustajat eri toimielimissä ja tapahtumissa Viranhaltijoiden ja työntekijöiden osallistuminen Maakuntahallituksen asettamat työryhmät Julkaisuluettelo

6 Esipuhe Hyvä vuosi päättyi taantumaan Vuosi 2008 oli Etelä-Savolle monessa suhteessa vielä hyvä vuosi. Seitsemän vuotta jatkunut noususuhdanne taittui kuitenkin alkusyksystä. Työllisyys koheni marraskuuhun saakka. Yritysten liikevaihto kasvoi edellisvuodesta loppuvuoden hiljenemisestä huolimatta. Myös kuntatalous parani. Liikenneselonteko lupaa maakuntaan merkittäviä investointeja lähivuosina. Aluehallinnon uudistusehdotuksissa Etelä- Savo säilytti asemansa. Loppuvuodesta puheet uhkaavasta työvoimapulasta vaihtuivat lomautus- ja irtisanomisuutisiin, kun vienti kääntyi voimakkaaseen laskuun maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin seurauksena. Elinkeinorakenteesta ja pienyritysvaltaisuudesta johtuen Etelä-Savo välttyi onneksi kuitenkin naapurimaakuntien kaltaisilta suurilta irtisanomisilta ja tehtaiden alasajoilta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan koko vuoden työllisyysaste parani maakunnassa edellisvuodesta puoli prosenttiyksikköä 64,8 prosenttiin ja työttömyysaste laski 7,9 prosenttiin (vuonna ,7 pros.). Luvut ovat käytännössä samat kuin Pohjois-Savossa. Työttömänä ja lomautettuna eteläsavolaisia oli joulukuun lopussa 8010 henkeä, jossa lisäystä edellisvuoteen oli 313. Työssä oli noin henkilöä. Edellisvuoden suuri muuttotappio miltei puolittui. Maahanmuutto mukaan lukien muuttotase oli 514 henkilöä miinuksella, kun vuonna 2007 vastaava luku oli peräti 968. Etelä-Savo menetti kokonaisuudessaan 1250 asukasta, mikä oli 380 ihmistä vähemmän kuin edellisvuonna. Väestötappion pääsyy oli kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden (736). Maakunnan väliluku vuoden lopussa oli asukasta. Etelä-Savo on hyvin hoidettujen ja parhaiten kasvavien metsien ansiosta Suomen metsätalouden ykkösmaakunta. Kantorahatuloa kertyi reilun viiden miljoonan kuution hakkuista metsäkeskuksista eniten, 197 miljoonaa euroa. Se oli 86 miljoonaa vähemmän kuin ennätysvuonna 2007, sillä tukin hinta laski ja hakkuut painottuivat edellisvuotta enemmän harvennuksiin. Myös uusiutuvan metsäenergian tuottajana ja puupolttoaineen käyttäjänä Etelä- Savo on edelläkävijä ja maakuntien kärjessä. Lähes puolet maakunnan käyttämästä energiasta on jo uusiutuvaa, mikä ylittää selvästi EU:n asettamat tavoitteet. Ympäristökeskuksen syksyisen kasvihuonekaasutaseen mukaan maakunnan metsät nielivät vuonna 2005 kolminkertaisesti täällä syntyneet kasvihuonepäästöt. Etelä-Savo torjuu ilmastonmuutosta selvästi enemmän kuin aiheuttaa sitä. Saimaa ja muut vesistöt ovat tuoreimman luokituksen mukaan erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Järvipinta-alasta vain alle 5 prosenttia on tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa.

7 Loma-asuntokauppa ja rakentaminen jatkuivat vilkkaana. Uusia rakennuslupia vapaa-ajan asunnoille myönnettiin marraskuun loppuun mennessä 613 kappaletta. Saimaan ja Puulan sekä muiden järvien puhtaat vedet ja kauniit rannat houkuttelivat 3706 ostajaa, joista 286 oli ulkomaalaisia. Venäläisten tekemissä kiinteistökaupoissa (275) tuli maakuntaan rahaa 35,2 miljoonaa euroa, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Rekisteröityjä yöpymisiä oli , jossa oli kasvua yksi prosentti. Tilastointi ei kata alle 10 hengen majoituskohteita. Pieksämäkeläinen A-Aidat Oy valittiin Kauppalehden tunnuslukuvertailussa maan parhaaksi yritykseksi. Maakuntaan tuli myös merkittäviä valtakunnallisia luottamushenkilöpaikkoja. Savonlinnan Jarkko Vuorinen valittiin syksyllä Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi ja Aarno Puttonen Puumalasta MTK:n valtuuskunnan johtoon. TV1:n ohjelma Kaikki Puumalan puolesta saavutti valtakunnallista suosiota ja teki maakuntaa tunnetuksi. Puolustusvoimien 90-vuotisjuhlaparaati järjestettiin kesäkuussa Mikkelissä, jossa maavoimien esikunta aloitti työskentelynsä jo aiemmin. Kuntien talous koheni. Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 7,1 prosenttia ja valtionosuudet 12,8 prosenttia. Toimintakulut kasvoivat kuitenkin peräti 10,5 prosenttia. Ylijäämää kertyi vajaat 11 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna jäi alle viiteen miljoonaan. Kertyneitä alijäämiä on kuntien taseissa silti edelleen 140 euroa asukasta kohden. Vuoden vaihteessa kuntien yhteisöverotulot romahtivat yritysten ennakoidessa tulostensa heikentyvän rajusti. Maakuntaliitto asetti alkuvuodesta tohtori Kari Puron selvitysmieheksi, jonka tehtävänä oli tehdä ehdotus sosiaali- ja terveyspalvelujen optimaalisesta järjestämistavasta Etelä-Savossa. Yksikään esitetyistä kolmesta vaihtoehdosta ei saavuttanut riittävää kannatusta kuntien antamissa lausunnoissa. Myöskään Paras- hankkeen toteuttamisessa ei maakunnassa edetty. Savonranta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alusta. Hallitus antoi eduskunnalle liikennepoliittisen selonteon keväällä. Savonlinnan rinnakkaisväylä (ml. Laitaatsalmen syväväylä) ja valtatie 5:n parantaminen välillä Lusi-Mikkeli (Koirakivi-Hurus, 24 km) sisällytettiin myös kuluvan vaalikauden budjettikehyksiin, ja työt käynnistyvät Mikkeli-Juva väli (75 milj. euroa) sisältyy selonteon ns. kakkoskoriin, jonka hankkeista päättäminen jää ensi vaalikaudella, ellei niitä talouden elvyttämiseksi aikaisteta. Etelä-Savoon saatiin myös puuhuollon turvaamiseksi tarkoitettua tienpidon rahaa alemman tieverkon kunnostamiseen. Kaikkiaan maakunnan liikenneyhteyksien kehittämiseen on luvassa noin 313 miljoonaa euroa. Savonlinnan ja Huutokosken välisen radan perusparannus valmistui syksyllä. Maakuntaliitto selvitti mahdollisuuksia aloittaa uudelleen henkilöliikenne välillä Pieksämäki-Huutokoski-Savonlinna-Parikkala. Tilausliikenteen käynnistäminen edellyttää VR:n mukaan uuden kiskobussikaluston hankintaa tai sen vapautumista muualta Suomesta. Säännöllinen reittiliikenne Savonlinnan ja Joroisten lentokentiltä Helsinkiin aloitettiin keväällä uudelleen kolmivuotisen tilausliikennesopimuksen ansiosta.

8 Tulevaisuuden ratalinjauksista käytiin vilkasta keskustelua. Liitto teki yhdessä muiden itäsuomalaisten maakuntien ja Päijät-Hämeen kanssa aloitteen sujuvan vaihtoyhteyden järjestämisestä pääradalta tulevalle kehäradalle Tikkurilassa ja suoran rautatieyhteyden rakentamisesta pääradalta Helsinki Vantaan -lentoasemalle. Etelä- Savo asettui yhdessä muiden itäsuomalaisten maakuntien kanssa tukemaan tulevaisuuden nopean Helsinki Pietari -junayhteyden linjaamista Porvoon, Koskenkylän ja Kouvolan kautta. Se takaisi samalla kertaa edullisesti sujuvan ja nopean yhteyden sekä Helsinkiin että Pietariin yhtä hyvin Savonradalta kuin Karjalanradaltakin. Aluehallinnon uudistuksessa Etelä-Savo tavoitteli koko Itä-Suomen kattavaa valtion aluehallintovirastoa ja omaa elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskusta. Aluejakotyöryhmän yksimielisestä esityksestä poiketen hallinnon ja alueiden kehittämisen ministeriryhmä sijoitti Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kuitenkin Etelä- Suomeen. Tiepiirin toiminnot siirtyvät ratkaisun johdosta vuoden 2010 alusta hoidettaviksi Etelä-Savon osalta Kouvolasta Kuopioon Pohjois-Savon elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskukseen. Työsuojeluasiat siirtyvät Lappeenrannasta Itä-Suomen aluehallintovirastoon, jonka pääpaikka on entisen läänin tapaan Mikkeli. Myös TE-keskuksen ja ympäristökeskuksen toiminnot säilyvät Etelä-Savossa entisellään. Tavoite yhdistää Itä-Suomen maakunnat aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön sai kannatusta Pohjois-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa, mutta Kymenlaakso torjui itäsuomalaisen yhteistoiminta-alueen muodostamisen. Kainuu päätti valtion aluehallinnon uudistuksessa suuntautua Ouluun ja entistä tiiviimpään yhteistyöhön Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Maakuntien lakisääteiset yhteistoimintaalueet muodostetaan vuoden 2009 aikana. Etelä-Savo toimi 2008 Itä-Suomen maakuntaliittojen puheenjohtajamaakuntana. Itä-Suomen huippukokous järjestettiin syyskuun alussa Anttolanhovissa. Kokouksessa käsiteltiin metsäteollisuuden kriisiä, liikenneasioita ja yhteistyötä Pietarin kanssa. Pietaria kokouksessa edusti kaupungin kansainvälisen osaston päällikkö Ekaterina Belyakova. Kokouksessa Pohjois- ja Etelä-Savo sekä Pohjois- ja Etelä- Karjala ilmoittivat haluavansa muodostaa Itä-Suomen maakuntien yhteistoimintaalueen ja toivottivat siihen tervetulleeksi myös Kymenlaakson. Taloustutkimus Oy selvitti alkuvuodesta Etelä-Savon imagoa, joka osoittautui erittäin vahvaksi varsinkin matkailun, vapaa-ajan asumisen ja puhtaan luonnon ansiosta. Etelä-Savoon muuttohalukkaita henkilöitä olisi varsinkin pääkaupunkiseudulla yllättävän runsaasti, mikäli tarjolla olisi työpaikkoja. Maakunnan viestinnän tehostamiseksi Wellcome to Finland -julkaisun osana tuotettiin erillinen Saimaa-liite englannin, venäjän, saksan ja kiinan kielillä. Liitteen painos oli kpl. Viestintätoimisto Kreab Oy laati maakunnalle viestintäsuunnitelman osana alkanutta strategiatyötä.

9 Uusiutuva Etelä-Savo-strategiatyö käynnistettiin laajalla seminaarilla Pieksämäellä maaliskuun alussa. Työtä avusti Talent Partners Public Consulting Oy ja siihen koottiin mukaan laajasti edustajia maakunnan yrityksistä, oppilaitoksista, järjestöistä ja eri seutukunnilta. Vuoden aikana maakunnan visiota, strategisia päämääriä ja kriittisiä menestystekijöitä sekä onnistumisen mittareita hiottiin useissa maakuntahallituksen kokouksissa sekä strategiaryhmän kokouksissa. Visiona on Uusiutuva Etelä-Savo Saimaan maakunta. Tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin muuttovoitto vuoteen 2015 mennessä. Uusi strategia hyväksytään kevään maakuntavaltuustossa Vuosi 2008 oli monessa suhteessa menestyksellinen Etelä-Savolle. Ikääntymisen, muuttotappion ja kuntatalouden kovat haasteet odottavat kuitenkin ratkaisuja, joilla maakunnan kehitys käännetään kasvu-uralle. Kunnallisvaaleissa 2008 valitut uudet päättäjät ovat tosipaikan edessä. Mikkelissä 11. helmikuuta 2008 Matti Viialainen Maakuntajohtaja Itä-Suomen maakunnat tavoittelivat yhteistyön tiivistämistä. Kuvassa maakuntaliittojen virkamiesjohtoa: Tapio Välinoro (vas.) Kymenlaaksosta, Risto Poutiainen Pohjois-Karjalasta, Matti Viialainen Etelä-Savosta, Jussi Huttunen Pohjois-Savosta (Viialaisen takana) ja Timo Puttonen Etelä-Karjalasta.

10 Aluekehitys- ja ohjelmatyö Uusiutuvan Etelä-Savon strategialinjaukset lähes valmiit Vuonna 2008 Etelä-Savon maakuntaliitto valmisteli Uusiutuva Etelä-Savo -strategiaa laajassa maakunnallisessa prosessissa. Strategian tavoitteena on löytää ne menestystekijät, joiden avulla maakunnan väestö- ja talouskehityksessä ja imagossa saadaan aikaan käänne parempaan. Työn tuloksia hyödynnetään heti tuoreeltaan alkuvuodesta 2009, kun uuden maakuntaohjelman laadinta käynnistyy. Tulokset otetaan huomioon myös maakuntakaavan viimeistelyssä. Strategiaprosessia veti Talent Partners Public Consulting -konsulttiyhtiö, joka käytti työssä Balanced Score Card -menetelmää. Uusi maakuntastrategia valmisteltiin yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Hanketta ohjasi yhteistyötahojen edustajista koottu 50-jäseninen strategiaryhmä ja suppeampi valmisteleva sihteeristö. Sihteeristössä oli liiton johtavien virkamiesten lisäksi TE-keskuksen ja ympäristökeskuksen edustajat. Strategiaryhmä työsti strategiaa kesäkuun ja lokakuun kaksipäiväisissä seminaareissa sekä helmikuussa 2009 pidetyssä, erityisesti strategian toimeenpanoon paneutuneessa kokouksessa. Sihteeristö kokoontui prosessin aikana 12 kertaa. Sisällöllisistä painotuksista erityisesti Saimaa nousee strategiassa aiempaa vahvemmin esiin. Saimaa yhdistää sekä maakuntaa että Itä-Suomea laajemminkin. Saimaassa on monia hyödyntämättömiä mahdollisuuksia niin imagomielessä kuin muutenkin. Saimaa-teeman kautta myös matkailun ja vapaa-ajan merkitys strategiassa korostuu aiemmasta. Maakunnan toimeentulon peruspilareita ovat edelleen metsä- ja metallialat. Osaamisen terävimmät kärjet - materiaali- ja ympäristöteknologia ja matkailu - saavat strategiassa rinnalleen entistä vahvemmin digitaalisen osaamisen ja turvatekniikkaosaamisen. Myös asuin- ja elinympäristön laatu sekä kaavoitusja maapolitiikan tavoitteet on otettu strategiatyössä aiempaa vahvemmin huomioon. Maakuntavaltuusto hyväksyy strategian toukokuussa 2009, ja strategia korvaa vuonna 2005 hyväksytyn maakuntasuunnitelman. Uuden strategian painotukset vaikuttavat jo ennen valtuuston siunausta monin tavoin muun muassa ohjelmatyön sisältövalintoihin, resurssien kohdentamiseen ja maakunnan edunvalvonnan painotuksiin. Arvioinnista oppia uuden maakuntaohjelman tekoon Uusiutuva Etelä-Savo -strategiatyö käynnistyi maaliskuun alussa. Tilaisuus kokosi Pieksämäen Poleeniin runsaasti väkeä. Maakuntaliitto pyysi syyskuussa 2008 kolmelta konsulttiyhtiöltä tarjoukset maakuntaohjelman arvioinnista. Toteuttajaksi valittiin PricewaterhouseCoopers Oy. Arviointi käynnistyi sovitusti vuoden 2008 puolella, jolloin koottiin tilasto- ja muu vastaava aineisto, haastateltiin eräitä avainhenkilöitä ja toteutettiin laajahko sähköinen kysely. Raportti valmistuu helmikuun 2009 loppuun mennessä. Arvioinnin tuloksista hyödynnetään uuden maakuntaohjelman

11 Aluekehitys ja ohjelmatyö valmistelussa vuosina 2009 ja Arviointia edellyttää aluekehityslaki. Toteuttamissuunnitelmalla haettiin vaikuttavuutta Maakuntaliitto johtaa vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (Totsu) laadintaa. Toteuttamissuunnitelma on maakunnan yhteinen esitys siitä, miten valtion tulo- ja menoarvioesityksen määrärahat tulee kohdentaa alueellisesti. Osana suunnitelmaa liitto valmistelee joka vuosi myös maakunnan yhteistyöasiakirja (Myak), joka suuntaa EU: n rakennerahastorahoitusta. Toteuttamissuunnitelman liitto valmistelee tiiviissä yhteistyössä valtion aluehallintoviranomaisten kanssa. Myös liiton jäsenkuntien ja tärkeimpien sidosryhmien kanssa keskustellaan. Vuonna 2008 suunnitelmassa sovittiin keskeisimmät toteutettavat toimet ja rahoituksen tavoitetaso vuosille Lisäksi tehtiin esityksiä valtion talouden menokehyssuunnitelmaan vuosille Toteuttamissuunnitelman sisältöpainotukset perustuivat vuonna 2006 laadittuun maakuntaohjelmaan. Sisältöä täsmennettiin Uusiutuva Etelä-Savo -strategiatyön pohjalta. Maakuntahallitus hyväksyi suunnitelmaluonnoksen lokakuussa. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) käsitteli luonnoksen ja hyväksyi sen liitteenä olevan maakunnan yhteistyöasiakirjan myös lokakuussa. Hyväksytty suunnitelma lähetettiin työ- ja elinkeinoministeriöön määräaikaan eli 24. lokakuuta mennessä. Aiemmista vuosista poiketen toteuttamissuunnitelmaan kirjattiin myös maakuntien alustavat neuvotteluesitykset keskeisille ministeriöille. Itä-Suomen maakunnat Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala sopivat yhteisistä esityksistä neuvotteluihin, jotka pidettiin ministeriöiden kanssa joulukuun alussa Helsingissä. Liikenne- ja viestintäministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle esitettiin neuvottelua tärkeimmistä väylähankkeista ja maakunnan kehittämisrahan tasokorotuksesta, joka on kirjattu hallitusohjelmaan. Ns. sitomatonta maakuntarahaa käytettäisiin erityisesti elinkeinoelämälle keskeisimpien hankkeiden käynnistämiseen ja vauhdittamiseen. Neuvottelussa liikenne- ja viestintäministeriön kanssa eteläsavolaisten hankelistalla olivat muun muassa valtatien 14:n Savonlinnan keskustan rakennustyöt, valtatie 5:n korjaustyöt välillä Juva Mikkeli sekä perustienpidon ja perusradanpidon rahoitus. Erityisen tärkeänä pitkän aikavälin kehittämisasiana itäsuomalaiset nostivat keskusteluun Helsinki Pietari-ratalinjauksen. Ehdottomasti parhaana linjauksena itäsuomalaiset maakunnat pitävät Koskenkylän ja Kouvolan kautta kulkevaa vaihtoehtoa, joka olisi sekä edullisin että palvelisi parhaiten koko maan tarpeita. Ministeriö nosti neuvotteluissa esiin juuri julkistetun mahdollisuuden aikaistaa jo päätettyjä hankkeita ns. elvytyspaketin osana. Etelä-Savosta aikaistettaviksi hankkeiksi esitettiin välittömästi valtatie 5:n korjaustöitä välillä Lusi Mikkeli ja Savonlinnan keskustan liikennehankkeita. Työ- ja elinkeinoministeriön Totsu-neuvottelussa, joka oli avoin kaikille ministeriöille, maakunnille tiedotettiin muun muassa äkillisiin rakennemuutoksiin varautumisesta. Taloudellisen tilanteen synkistyessä rakennemuutoksista kärsiviä seutukuntia on entistä enemmän, ja ministeriö on kiristämässä äkilliseksi rakennemuutosalueeksi nimettävien seutukuntien arviointikriteereitä. Maakunnan kehittämisrahan tasoon ei neuvottelussa luvattu parannusta.

12 Aluekehitys ja ohjelmatyö Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa varsinaiset toteuttamissuunnitelmaneuvottelut käytiin marraskuun alussa, jolloin maakuntaliitto osallistui Etelä- Savon TE-keskuksen ja ministeriön tulosneuvotteluun. Menettelyä oli kokeiltu jo edellisenä vuonna, ja jatkossa TE-keskuksen tulossuunnitelma ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan entistä tiiviimmin yhteisessä prosessissa. Opetusministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle esitettiin itäsuomalaista neuvottelua muun muassa koulutuksen aloituspaikoista ja koulutustarpeiden ennakointivastuusta, ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitysrahoituksesta, yliopistokeskusten rahoituksesta ja erityiskysymyksenä hammaslääketieteellisen koulutuksen käynnistämistä Kuopiossa Opetusministeriön osalta neuvottelu toteutettiin informaatio- ja keskustelutilaisuutena, johon saivat osallistua kaikki maakunnat. Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan järjesti kaikille maakunnille avoimen keskustelutilaisuuden Kaste-ohjelmasta. Lisäksi itäsuomalaiset maakunnat esittivät valtiovarainministeriölle teema-keskustelutilaisuutta valtionosuusuudistuksesta. Tilaisuuteen osallistuivat useimmat maakuntaliitot. Itäsuomalaisittain keskeisinä valtionosuuden kohdentamiskriteereinä tuotiin esiin sairastavuus ja ikääntyminen sekä harva, mutta kauttaaltaan asuttu rakenne. Toteuttamissuunnitelmalla neuvottelumenettelyineen ei edelleenkään ole merkittävästi vaikutusta valtion budjetin valmisteluun. Vuosittaisena maakunnan budjettikoosteena suunnitelma toimii kuitenkin hyvänä pohjana erilaisissa valmistelu- ja edunvalvontatilanteissa. Parhaimmillaan neuvottelut ovat toimineet informaatio- ja keskustelukanavana lähivuosien kehitysnäkymistä ja tarpeista. Tulevaan budjettivuoteen syksyisillä neuvotteluilla ei juuri voi olla vaikutusta. Ohjelmien toimeenpano pääsi vihdoin käyntiin Rakennerahasto-ohjelmien toteutus alkoi Uusi, järjestyksessään kolmas EU-ohjelmakausi lähti Suomessa liikkeelle ennennäkemättömän kankeasti. Ohjelmakaudella Itä-Suomessa toteutetaan Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa ja Manner- Suomen ESR-toimenpideohjelman Itä-Suomen osiota. Vuoden 2008 ohjelmarahaa Etelä-Savon rahoittajaviranomaisilla oli käytettävissä EAKR-ohjelmassa yhteensä 23,5 miljoonaa euroa (EU-raha + Suomen kansallinen ohjelmaraha) ja ESR-ohjelmassa 12 miljoonaa euroa. Koska ensimmäisen ohjelmavuoden 2007 aikana päästiin käytännössä tekemään vain EAKR-ohjelman yritystukipäätöksiä, tehtiin rahoituspäätökset myös vuoden 2007 myöntövaltuudesta pääosin vuonna EAKR-ohjelmassa vuoden 2007 myöntövaltuutta oli yhteensä 23,4 miljoonaa euroa ja ESR-ohjelmassa 13,4 miljoonaa euroa. Kehittämishankkeissa ongelmia aiheuttivat edelleen puutteet ministeriön hallinnollisissa valmiuksissa, erityisesti ongelmat sähköisessä päätöksentekojärjestelmässä. Ensimmäiset rahoituspäätökset uuden kauden kehittämishankkeista päästiin tekemään vasta kesällä 2008, puolitoista vuotta ohjelmakauden alkamisesta. Tosin rahoittajaviranomaiset olivat valmistelleet ja maakunnan yhteistyöryhmä käsitellyt hankkeita jo joulukuusta Edellisen ohjelmakauden hankkeita oli käynnissä huhtikuuhun 2008 asti. Puheenjohtajamaakunnalla keskeinen rooli toimeenpanossa Itä-Suomen maakuntaliitot perustivat uuden ohjelmakauden alussa ohjelmatyöryhmän kehittä-

13 Aluekehitys ja ohjelmatyö mään yhteistyötä ja koordinoimaan EU-ohjelmien toimeenpanoa. Ohjelmatyöryhmä käsitteli vuonna 2008 ohjelmien toimeenpanoon liittyviä yleisiä asioita, ylimaakunnallisia hankkeita ja toimintalinja 3: n kokeiluosion hakua. Lisäksi ryhmä valmisteli seurantakomiteassa ja valtakunnallisissa työryhmissä käsiteltäviä ohjelma-asioita sekä moninaisia työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantoja. Etelä-Savo oli ryhmän puheenjohtajamaakunta vuonna Ohjelmatyöryhmän sihteerinä toimi Kainuun maakuntakuntayhtymään palkattu yhteinen ohjelmakoordinaattori. Etelä-Savon maakuntaliitolla on kolme edustajaa EAKR-ohjelman seurantakomiteassa. Komitea vastaa ohjelman toimeenpanosta ohjelmatasolla. Vuonna 2008 Etelä-Savo oli seurantakomitean sihteeristön puheenjohtajamaakunta, ja seurantakomitean kesäkokous oheistapaamisineen pidettiin Mikkelissä. Etelä-Savon maakuntaliitto edusti Itäja Pohjois-Suomea Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomiteassa. Molempien ohjelmien seurantakomiteat kokoontuvat kahdesti vuodessa. Etelä-Savo edusti Itä-Suomea myös EU-komission EAKR-ohjelman vuosikokouksessa keväällä Brysselissä ja DG Region epävirallisessa neuvottelussa syksyllä Helsingissä. MYR ja sen sihteeristö koordinoivat toteutusta Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) yhteen sovittaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja muuta alueen kehittämistä maakunnassa. 24-jäseninen yhteistyöryhmä koostuu kuntien, alueviranomaisten ja järjestöjen edustajista, ja sen asioiden valmistelusta vastaa alueviranomaisista koostuva sihteeristö. Ryhmässä ja sen sihteeristössä puhetta johtaa maakuntaliitto. Liitto vastaa myös asioiden esittelystä yhteistyöryhmälle. Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2008 yhteensä 9 kertaa ja sihteeristö 15 kertaa. Ohjelmien hidas käyntiinlähtö ja ohjelmahallinnon menettelyjen keskeneräisyys keskustelutti ryhmää pitkin vuotta. Keskustelua herättivät myös hankkeiden usein yläkanttiin mitoitetut rahoitussuunnitelmat. EAKR-ohjelman seurantakomitea kokoontui Mikkelissä toukokuussa. Komitean puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä ja ylitarkastaja Johanna Osenius työ- ja elinkeinoministeriöstä valmistautuvat esitykseensä. Maakunnan yhteistyöasiakirja (Myak) laadittiin osana maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa (Totsu). Yhteistyöasiakirja sovittaa yhteen sen, mihin toimiin ja mille rahoittajaviranomaisille seuraavan budjettikauden EAKR- ja ESR-rahat sekä

14 Aluekehitys ja ohjelmatyö niihin sidotut kansalliset rahat maakunnassa kohdennetaan. Yhteistyöryhmä hyväksyi vuoden 2009 yhteistyöasiakirjan lokakuussa Yhteistyöasiakirja määrittelee myös ne maakuntaohjelmaan perustuvat teemat, joihin EAKR- ja ESR-rahoitus pääosin suunnataan. Vuoden 2008 teemat olivat osaaminen, matkailu ja kulttuuri, hyvinvointi, yrittäjyys, bioenergia ja työmarkkinoiden toimivuus. Osaamisteeman sisällä erityispainotuksia olivat materiaali- ja ympäristötekniikka sekä kuituja prosessitekniikka. Kehittämishankkeet onnistuttiin suuntaamaan erittäin hyvin haluttuihin teemoihin: maakunnan yhteistyöryhmän käsittelemästä 159 hakemuksesta ainoastaan 10 ei kuulunut em. teemoihin. Teemoihin kuulumattomat hankkeet olivat pääosin vesihuoltotai tiehankkeita. Ohjelmien toimeenpanossa Etelä-Savossa siirryttiin ns. jatkuvaan hakuun toukokuussa Hakijat voivat jättää hakemuksia viranomaisille ilman määräaikaa, mutta kehittämishankkeiden käsittelyä rytmitettiin ottamalla hankkeet käsitelyyn samanaikaisesti ennalta sovittuina ajankohtina huhtikuussa, toukokuussa ja lokakuussa. Rahoittajaviranomaiset saivat vuonna 2008 yhteensä 64 EAKR- ja ESR-hankehakemusta. Niistä 13 oli osoitettu maakuntaliitolle. Vuoden 2007 alusta vuoden 2008 loppuun mennessä hakemuksia on saapunut 188 kappaletta. Näistä 52 oli osoitettu maakuntaliitolle. Yhteistyöryhmä käsitteli vuonna kehittämishanketta, joista 116 sai maakunnan yhteistyöryhmältä myönteisen lausunnon. Vuoden 2008 loppuun mennessä maakuntaliitto oli tehnyt 10 kielteistä ja 21 myönteistä rahoituspäätöstä. EAKR-rahaa hankkeisiin oli sidottu noin Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Viimeinen kokous pidettiin joulukuussa maakuntaliiton tiloissa. 8 miljoonaa euroa. Se on noin 96 prosenttia liiton myöntövaltuudesta vuosille Rahoitus kohdistuu osaamisen rakenteisiin, matkailuun ja bioenergiaan sekä hyvinvointipalveluihin ja yritysten toimintaympäristöihin. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla ohjelmahallinnointia rakennettiin edelleen koko vuosi Esimerkiksi Eura-järjestelmän keskeneräisyys ja puutteet, alati muuttuva ja täsmentyvä ohjeistus sekä lisävaatimukset hallinnon tehtävien eriyttämisestä aiheuttivat huomattavasti lisätyötä sekä hanketoimijoille että rahoittajille. Ohjelmien tiedotukseen panostettiin Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö järjesti toukokuussa 2008 eteläsavolaisille hanketoimijoille tiedotus- ja keskustelutilaisuuden rakennerahasto-ohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelman ajankohtaisista asioista. Tilaisuuteen osallistui yhteensä noin 80 henkilöä.

15 Aluekehitys ja ohjelmatyö Vuonna 2008 työ- ja elinkeinoministeriö ja eri koulutusorganisaatiot järjestivät lukuisia ajankohtaisja koulutuspäiviä, joihin maakuntaliitto osallistui. Liitto osallistui myös mahdollisuuksiensa mukaan hallinnoinnista käytävään keskusteluun ja hallinnoinnin kehittämiseen erilaisissa ministeriön epävirallisissa ja virallisemmissakin valmistelukokouksissa ja neuvonpidoissa. Ykkösohjelma suljettiin Vuoden 2008 alkupuolella toteutettiin vielä Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman hankkeita, ja vuoden loppupuoliskolla keskityttiin ohjelman sulkemiseen. Tiedotustilaisuus ajankohtaisista EU-asioista pidettiin toukokuussa Mikkelissä. Tauolla hanketoimijat vaihtoivat vilkkaasti kokemuksia. EAKR-toimenpideohjelman ja ESR-ohjelman Itä-Suomen osion tiedotus hoidetaan yhteisesti. Itä-Suomen rakennerahasto-ohjelmien viestintää ohjaava tiedotussuunnitelma hyväksyttiin Itä-Suomen EAKR- seurantakomiteassa toukokuussa Tiedotusasiat on koottu Itä-Suomen rakennerahastoportaaliin (www. ita-suomi.fi), jossa ilmoitetaan muun muassa ajankohtaisista tapahtumista ja ohjelmien hakuajoista. Etelä-Savon ohjelmahauista ilmoitetaan lisäksi maakunnan sanomalehdissä. Yhteistyöryhmän kokouksista tiedotetaan erikseen. Ajankohtaiset ohjelmaasiat ovat esillä myös liiton tiedotuslehdessä Jousessa ja liiton verkkosivuilla. Hallinnoijia koulutettiin Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma toteutui EU-rahoituksen osalta 95-prosentisesti ja kansallisen julkisen rahoituksen osalta lähes 100-prosenttisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö vauhditti käyttämättä jääneen EAKR-rahan käyttöä osana ns. elvytyspakettia. Rahoitusta kohdistetaan ensi sijassa nopeasti toteutettaviin liikenne- ja rakennushankkeisiin, joita toteutettaneen myös Etelä-Savossa vuoden 2009 alkupuoliskolla. Ohjelmakauden sulkemiseen liittyen EU:n komissio edellytti, että Suomessakin hankkeille tehdään lisätarkastuksia. Osa tarkastuksista kohdistui myös Etelä-Savoon. Näissä tarkastuksissa valtiovarainministeriön Controller-yksikkö tiukensi muun muassa rahoituspäätösten oikeellisuutta ja hankkeiden kestoa koskevia tulkintojaan kahdessa maakunnan osaamiskärkiä vahvistavassa, strategisesti keskeisessä hankkeessa. Maakuntaliitto valmisteli tarkastusraporttien havaintoihin vastineensa, ja työ- ja elinkeinoministeriö hallintoviranomaisena totesi, että liitto oli rahoittajana käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa säädösten puitteissa. Mikäli näissä ennakkotapauksissa olisi päädytty toisenlaiseen ratkaisuun, olisi se ratkaisevasti kaventanut mahdollisuuksia käyttää EU-rahoitusta maakuntien strategiseen, pitkäjänteiseen kehittämiseen koko maassa. Ykkösohjelmaa arvioitiin Maakuntaliitto valmisteli yhdessä yhteistyöryhmän sihteeristön kanssa arviointiraportin ykkösohjelman kehittämishankkeiden toteuttamisesta Etelä-Savos-

16 Aluekehitys ja ohjelmatyö sa. Yritystukihankkeet eivät sisältyneet arviointiin. Arvioinnissa keskityttiin pääasiassa siihen, miten ohjelman hankkeet olivat jakautuneet maakunnan kehittämisen kannalta tärkeille toimialoille, ns. avainklustereihin, ja miten nämä alat olivat kehittyneet ohjelmakaudella. Sen lisäksi tarkasteltiin muun muassa hankkeiden alueellista jakaumaa, toteuttamistapoja ja joiltakin osin tuloksia. Arviointiraportti on julkaistu maakuntaliiton verkkosivuilla. Arvioinnissa havaittiin, että tarkasteltavat klusterit eivät kehittyneet aivan niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Monet hankkeet olivat kuitenkin saaneet aikaan myönteisiä kehityssysäyksiä. Klustereista eniten ohjelmarahaa suunnattiin informaatioalalle sekä matkailu-, metsä- ja elintarvikeklustereille. Hankerahoitusta suunnattiin hyvin tasapuolisesti eri seutukuntiin, joskin Mikkelin ja Savonlinnan seutukuntiin kertyi niiden väestöosuutta enemmän hankkeita. Tämä johtuu siitä luonnollisesta syystä, että hankkeita toteuttavat oppilaitokset ja kehittämisorganisaatiot sijaitsevat pääosin Mikkelissä ja Savonlinnassa. Maakuntaliiton osarahoittamien hankkeiden rahoitusosuus oli ykkösohjelmassa noin 11 prosenttia kaikkien kehittämishankkeiden rahoituksesta. Liiton rooliin rahoittajien työnjaossa kuului keskeisten osaamiskärkien rahoittamisen ohella erityisesti matkailun ja kulttuurin hankkeiden rahoittaminen. Näiden lisäksi liitto osallistui merkittävästi myös metsä- ja informaatioklustereiden sekä myös metalliklusterin hankkeiden rahoittamiseen. Ohjelman seurannassa käytettyjen hankerekisterien mukaan ykkösohjelmarahoitus synnytti Etelä-Savoon noin uutta työpaikkaa, säilytti tai uudisti noin työpaikkaa ja synnytti noin uutta yritystä. Luvuissa ovat mukana kaikki ohjelman hankkeet, siis myös yritystukihankkeet, joissa työpaikat ja yritykset enimmäkseen syntyivätkin. Mikkelin ammattikorkeakoulun informaatio- ja mediateknologiakeskus Mikpoli on eräs ykkösohjelmakauden suurimpia kehittämishankkeita. Kuva Mikkelin ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC ohjelma Kaakkois-Suomi - Venäjä ENPI CBC -ohjelma-asiakirjojen valmistelu jatkui vuonna Keskustelut asiakirjan sisällöllisestä ja teknisestä hyväksyttävyydestä jatkuivat vuoden 2008 lopulle, ja asiakirja toimitettiin Venäjän Federaation hyväksymänä komission hyväksyttäväksi marraskuussa Komissio hyväksyi ohjelma-asiakirjan liitteineen joulukuussa. Suomen kansallinen laki ulkorajayhteistyön hallinnosta tuli voimaan elokuussa Lakia sovelletaan eurooppalaisesta naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusvälineestä osarahoitettaviin, EU:n ulkorajat ylittäviin yhteistyöhankkeisiin. Kaakkois-Suomi - Venäjä ENPI CBC -ohjelman sisältö jakautuu kolmeen toimintalinjaan, jotka koskevat talouskehitystä, rajanylitys- ja ympäristöasioita sekä sosiaalista kehitystä ja kansalaisyhteiskuntaa. ENPI-ohjelmien EU-rahoitus tulee eurooppalaisen naapuruus- ja kumppanuusrahoituksen rajayhteistyöosiosta. Kaakkois-Suomi - Venäjä -ohjelmaan EU-rahaa tulee noin 36,2 miljoonaa euroa. Suomen

17 Aluekehitys ja ohjelmatyö kansallinen rahoitus tulee valtion vuosibudjetista, ja se siirretään ohjelman hallintoviranomaiselle eli Etelä-Karjalan liitolle. Venäjän kansallinen rahoitus määritetään myöhemmin EU-komission ja Venäjän federaation välisessä rahoitussopimuksessa. Tavoitteena on, että Suomen ja Venäjän valtioiden rahoitus on yhteensä saman verran kuin EU:n rahoitus (32,6 milj. e). Ohjelman käynnistäminen vaatii vielä EU-komission ja Venäjän federaation keskinäisen rahoitussopimuksen. Sopimusneuvottelut olivat vielä vuoden 2008 lopussa kesken. Ensimmäinen hakukierros saadaan käyntiin vasta, kun neuvottelut ovat ratkenneet. Mikkeli ja Savonlinna mukana aluekeskusohjelmissa Valtioneuvosto nimesi 23. marraskuuta 2006 Mikkelin ja Savonlinnan seudut aluekeskusohjelmaan vuoden 2010 loppuun jatkuvalle ohjelmakaudelle. Aluekeskusohjelma päättyy kuitenkin vuoden 2009 lopussa, ja se yhdistyy alueellisen maaseutuohjelman ja saaristo-ohjelman kanssa vuoden 2010 alusta alueellisen kilpailukyvyn kehittämisohjelmaksi (KO- KO). Molemmat seudut ovat hakemassa uuteen ohjelmaan. Lisäksi Savonlinna toimii kansallisen viestintäverkoston koordinoijana. Molemmat seudut olivat mukana myös seutukokeilussa, joka päättyi vuoden 2008 lopussa. Osaamiskeskukset vahvasti mukana osaamisklusterien toiminnassa Vuonna 2008 osaamiskeskuksia työllisti edelleen uuden toimintamallin sisäänajo, erityisesti yhteistyökäytäntöjen vakiinnuttaminen. Ohjelmakaudella osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan uudistettuna siten, että ohjelmat on laadittu useamman eri osaamiskeskuksen muodostaman osaamisklusterin ympärille. Osaamisklusterien tarkoituksena on toimia alueiden välisen yhteistyön synnyttäjinä ja ns. kehittämisalustoina. Klusteripohjainen toimintamalli mahdollistaa sen, että hajallaan sijaitsevia kehittämisresursseja voidaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin. Uusi malli lisää myös tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tarvittavaa ns. kriittistä massaa. Uusimuotoista osaamiskeskusohjelmaa toteuttaa koko maassa 13 osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta. Mikkelin seudun aluekeskusohjelman strategisina painopisteinä vuodelle 2008 olivat tarkennetun toimintasuunnitelman mukaan vahvistaa yritysten kilpailukykyä sekä seudun osaamista ja erikoistumisen kärkialoja sekä turvata huippu- ja perusosaajien saatavuus. Savonlinnan seudun aluekeskusohjelman painopisteinä oli tukea seudun elinkeinostrategiaa, kehittää pienen seudun innovaatiojärjestelmiä, parantaa yritysten toimintaympäristöjä sekä kehittää strategiaohjausta ja verkostoitumista. Matkailu ja elämystuotanto ovat yksi eteläsavolaisia osaamisaloja. Punkaharjun Retretti edustaa alan huipputuotetta.

18 Aluekehitys ja ohjelmatyö Vuonna 2003 käynnistyneet eteläsavolaiset osaamiskeskukset ovat vakiinnuttaneet asemansa niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisesti. Mikkelissä toimii komposiitteihin ja pinnoitteisiin erikoistunut materiaalitekniikan osaamiskeskus. Se on mukana Nanoteknologian osaamisklusterissa sekä Uusiutuva metsäteollisuus -klusterissa, joissa kummassakin on mukana seitsemän osaamiskeskusta. Itäsuomalaisten matkailuosaajien verkosto - Savonlinnan osaamiskeskus - on puolestaan mukana Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterissa. Savonlinna Varkaus -akselin metsäteollisuusosaajien vetovastuulla olevia prosessiteollisuuden (kuidut energia elinkaari) kehittämistoimintoja jatkettiin edelleen Kaakkois- Suomen osaamiskeskuksen yhtenä erityisteemana. Maakuntaliitto välitti osaamiskeskuksille sisäasianministeriön myöntämän perusrahoituksen entiseen tapaan myös vuonna Tämän lisäksi liitto tuki omalla rahoituksellaan osaamiskeskuskusten toimintaa osallistumalla Mikkelin ja Savonlinnan osaamiskeskusten perusrahoitukseen sekä myöntämällä Savonlinnan seudun kuntayhtymälle rahoitusta metsäklusterin kuituteknologiateeman osaamistoimintojen koordinointiin. Osaamiskeskukset ovat osaltaan vaikuttaneet muun kehittämisrahoituksen painotuksiin maakunnassa. Alueellisen kilpailukyvyn kehittämisohjelma valmisteltiin Hallitusohjelman mukaisesti kansallista ohjelmajärjestelmää yksinkertaistetaan ja ohjelmien määrää vähennetään. Samalla vahvistetaan maakuntaohjelman painoarvoa muita ohjelmia kokoavana ohjelmana. Joulukuussa 2007 valtioneuvosto päätti käynnistää alueellisen kilpailukyvyn kehittämisohjelman (KO- KO). Uuden ohjelman tavoitteena on koota yhteen kansallista ohjelmatyötä ja -politiikkaa siten, että ne perustuvat seudullisiin ja maakunnallisiin strategioihin ja monimuotoisiin verkostoihin. Ohjelmien päällekkäisyydet pyritän poistamaan. Ohjelmaan sulautuvat nykyisistä alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma (AKO), maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. Työ- ja elinkeinoministeriö perusti maaliskuussa 2008 laajan valtakunnallisen valmistelutyöryhmän, jonka työhön myös Etelä-Savon maakuntaliitto osallistui. Ohjelman valmistuttua syksyllä 2008 työ- ja elinkeinoministeriö kartoitti kuntiin lähetetyllä kyselyllä ohjelmaan hakeutuvia kuntien muodostamia paikallisia toiminta-alueita ja ohjelman sisältöä. Maakuntaliitto kokosi seuduilta saadut vastaukset ministeriölle. Ohjelmahaku ohjelmakaudeksi on keväällä Ohjelmavalmistelu kytketään maakuntaohjelman laadintaan. Maakunta vahvasti mukana maaseudun kehittämisessä Maakuntaliitto on mukana Etelä-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman seurantaryhmässä, joka käsittelee keskeisimpiä maaseudun kehittämistoimia kuten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa alueosioineen sekä maaseudun paikallisten toimintaryhmien Leader-ohjelmia. Ohjelmien välistä koordinaatiota muuhun aluekehittämiseen hoidetaan myös maakunnan yhteistyöryhmässä. Valtioneuvosto lisäsi vuonna 2007 maaseutualueiden kehittämisvälineisiin vielä yhden uuden välineen, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueosion (AMO), jota Etelä-Savossa toteutetaan vain Rantasalmen kunnassa. Maakuntaliitto tuki vuonna 2008 Rantasalmen ohjelman toteuttamista myös liiton maakuntarahasta. Maakuntaliitto osallistui edellisvuosien tapaan aktiivisesti maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja

19 Aluekehitys ja ohjelmatyö sen sihteeristön toimintaan. Sihteeristö pyrki sovittamaan yhteen maakuntaohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien valmistelua ja toimeenpanoa. Lisäksi maakuntaliitto toi kertomusvuoden aikana antamissaan maaseudun kehittämistä koskevissa lausunnoissa esille eteläsavolaisen maaseudun lähtökohtia ja kehittämistarpeita. Maakuntaliitto nimesi pieksämäkeläisen Siikamäki Peiposjärven kylän Etelä-Savon vuoden kyläksi Suomen kylätoiminta ry valitsi Siikamäki Peiposjärven valtakunnalliseksi vuoden kyläksi. Maakuntaliitto palkitsi kylän kannustusstipendillä. Maakunnan kehittämisraha Maakuntaliitolla oli vuonna 2008 käytettävissään ns. sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa euroa. Maakuntarahaa osoitettiin erityisesti hankkeisiin, jotka vahvistavat maakunnan osaamisrakenteita ja elinkeinoelämän edellytyksiä, edistävät maakunnan kansainvälistymistä ja maakuntien yhteistyötä tai muutoin edistävät uusiutuva Etelä-Savon strategian toimeenpanoa. Rahoitusta myönnettiin edellisvuosien tapaan muun muassa osaamiskeskuksia tukeviin hankkeisiin sekä muiden osaamisalojen ja osaamiskeskittymien vahvistamiseen. Vuoden 2008 maakunnan kehittämisrahalla rahoitettiin Venäjä-yhteistyöhankkeina muun muassa innovaatioyhteistyön tiivistämistä, Etelä-Savon teknologia-asiamiestoiminnan käynnistämistä Pietarissa ja maakunnan Pietarin toimitiloja. Maakuntarahalla valmisteltiin myös Saimaan veneilyopasta venäläisille matkailijoille ja tuettiin venäjän kielen opiskelua. EU-yhteistyöhön ja edunvalvontaan panostettiin Itä-Suomen yhteisen EU-toimiston kautta. Maakuntien yhteistyöhön osoitettiin vielä vuonna 2008 maakuntarahaa myös Itä-Suomen ohjelmajohtajahankkeessa. Liitto rahoitti myös merkittäviä matkailu- ja kulttuurihankkeita sekä maakunnan ulkoiseen näkyvyyteen liittyviä hankkeita, kuten Uusiutuva Etelä-Savo strategiatyötä, Etelä-Savon kärkitapahtumien kehittämistä sekä matkailun alueellisia master plan -hankkeita. Myös tuleva EU-ohjelmakausi työllisti Maaseutumaisuus on Etelä-Savon vahvuus. Itä-Suomen maakuntaliitot ovat yhdessä aloittaneet valmistautumisen myös tulevaan, vuoden 2013 jälkeiseen EU:n budjettikauteen. Syrjäisyyden ja pitkien etäisyyksien sekä harvan asutuksen aiheuttaman 10

20 Aluekehitys ja ohjelmatyö pysyvän haitan perusteella Itä-Suomi sai jo kuluvalla ohjelmakaudella erityiskohtelun. Pohjoisten alueiden erityisasemaa EU:ssa on tehty tunnetuksi yhdessä Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin kanssa: Nordregio-tutkimuslaitokselta tilatussa NSPA-hankkeessa (Northern Sparsely Populated Area) haettiin myös pohjoisten alueiden vahvuuksia. Hanketta esiteltiin komissiolle eri yhteyksissä, muun muassa syksyn Open Days -viikon seminaarissa Itä-Suomen EU-toimistolla Brysselissä. Lisäksi Itä-Suomi on ollut mukana ns. väestönmuutosalueiden käynnistämässä keskustelussa. Käytännön yhteydenpidossa EU-instituutioihin ja muiden jäsenmaiden alueisiin Brysselin toimistolla oli keskeinen rooli. Itä-Suomen maakunnat kutsuivat DG Region Suomen asioista vastaavan johtajan Alain Roggerin vierailulle heinäkuussa. Roggerille esiteltiin Itä-Suomen erityisosaamista, esimerkiksi uusiutuvaan energiaan ja metsäteollisuuden prosesseihin sekä matkailuun ja kulttuuriin liittyvää osaamista sekä Venäjä- ja Itäsuomalaista erityisosaamista esiteltiin johtaja Alain Roggerille (kuvassa keskellä) kesällä Rogger vastaa Suomen alueopoliittisista asioista EU-komissiossa. Savonlinna Works Andritzin toimintaa Roggerille ja maakuntajohtaja Matti Viialaiselle (oik.) esittelee myyntijohtaja Matti Lankinen. Itämeri-yhteistyötä. Kolmipäiväinen vierailu alkoi Varkaudesta ja jatkui Savonlinnaan, Punkaharjulle, Imatralle, Viipuriin ja Kotkaan. Järjestelyt olivat pitkälti Etelä-Savon vastuulla. Aluekehitys- ja ohjelmatyön menetelmiä ja toimintatapoja kehitettiin Maakuntaliitto osallistui kansallisen ja EU-aluepolitiikan kehittämiseen. Vuoden 2008 ajan Etelä-Savo käytti Itä-Suomen puheenjohtajamaakuntana tarvittaessa myös koko itäisen Suomen puhevaltaa. Elinkeinoelämän edellytyksiä parannettiin Maakuntaliitto on osallistunut TE-keskuksen vetämän Yritys-Suomi-palvelun kehittämistyöhön. Tavoitteena on luoda alueelliset yrityspalvelun toimintamallit esimerkiksi seudullisille yrityspalveluille sekä kasvuyritys- ja innovaatiopalvelulle. Vuonna 2008 Mikkelin teknologiakeskus, Etelä-Savon TE-keskus ja maakuntaliitto laativat kasvuyritysten valmennusohjelman, joka käynnistyy vuonna Alueellista innovaatiotoimintaa kehitettiin muun muassa innovaatioprofessori Vesa Harmaakorven vetämässä työpajassa (Tekesin alueelliset innovaatiostrategiat) ja Yritys-Suomi-innovaatiotyöryhmässä yhdessä Tekesin ja alueen elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Lisäksi maakuntaliitto rahoitti elinkeinoelämän toimintaympäristöä ja -edellytyksiä parantavia kehittämishankkeita. Vuonna 2008 hankkeet kehittivät muun muassa ekoteollisuuspuistotoimintaa, teknologiateollisuutta ja puutuotealoja sekä edistivät yritysten sijoittumista Etelä-Savoon. 11