Alaraajojen pituuserot ja niiden korjaaminen. Timo Hurme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alaraajojen pituuserot ja niiden korjaaminen. Timo Hurme"

Transkriptio

1 Katsaus Alaraajojen pituuserot ja niiden korjaaminen Timo Hurme Alaraajojen eripituisuus on yleistä ja sen syyt ovat moninaiset. Pituuseron hoito tulee yleensä suorittaa lapsen kasvukauden aikana. Hoitopäätöksen perusteena on arvio kasvukauden päättyessä vallitsevasta pituuserosta suhteutettuna potilaan ennustettuun kokonaispituuteen. Senttimetrin tai kahden pituusero hoidetaan kengän osakorotuksella. Leikkausta harkitaan pituuseron ylittäessä 2 cm. Tavallisin kirurginen hoitokeino on kasvukauden loppuvaiheessa suoritettava pitemmän raajan kasvun jarrutus, epifyseodeesi. Pituuseron hoidossa toimenpiteen oikea ajoitus on tärkeä. Pituuseron määrittämisessä ja seurannassa paras menetelmä on selän ja lantion suoristus lyhyemmän jalan alle asetettujen lautojen avulla. Röntgenkuvaus on pituuseron selvittelyssä tarpeellinen vasta kun suunnitellaan operatiivista korjausta. Lyhyen raajan pidennysleikkauksia harkitaan 3,5 cm:n pituuseroista alkaen. Raajan pidennysten biologia ymmärretään nykyään entistä paremmin ja tekniikat ovat tulleet luotettavammiksi, mutta pidennykseen liittyy yhä merkittävää sairastavuutta, ja pidennykset jälkihoitoineen kestävät kauan. Kasvukauden jälkeen on joskus edullista lyhentää raajaa. Toisinaan käytetään eri hoitomuotojen yhdistelmiä. Alaraajojen merkittävänä pituuserona kasvunsa lopettaneella lapsella on pidetty kahta senttimetriä (Stanitski 1999). Suurempi voi johtaa havaittavaan ontumiseen, lantion kallistumiseen ja aikuisiässä mahdollisesti selkäongelmiin (Gurney ym. 2001), mutta pienen pituuseron yhteyttä selkäsairauksiin ja alaraajaoireisiin on epäilty (Moseley 1996, Yrjönen 1999). Alaraajojen vähäistä, alle 2 cm:n pituuseroa esiintyy jopa 70 %:lla normaaliväestöstä (Soukka ym. 1991). Pituuseron hoito on helpointa kasvavalla lapsella, koska silloin voidaan käyttää hyväksi lyhyemmän raajan kasvupotentiaalia. Myöhemmin todettavan pituuseron hoito rajoittuu raajan pidentämiseen tai lyhentämiseen. Kasvua stimuloivia aineita tai toimenpiteitä, esimerkiksi kasvuruston siirteitä, ei toistaiseksi ole kliinisessä käytössä (D Souza ja Shah 1999). Etiologia Alaraajojen vähäinen idiopaattinen eripituisuus on tavallista (Ballock ym. 1997). Pituuseron voi aiheuttaa tauti jarruttamalla tai kiihdyttämällä pituuskasvua (taulukko 1). Kyseessä voi olla luuston tai pehmytkudosten synnynnäinen poikkeavuus, vika luun kasvussa, tapaturma, tulehdus, tuumori tai neurologinen syy. Nykyisin suurimmat pituuserot liittyvät synnynnäisiin epämuodostumiin, ja nämä tapaukset ovat myös hoidon kannalta ongelmallisimpia. Konservatiivisesti hoidettu lapsen reisimurtuma saattaa aiheuttaa noin 1 cm:n suuruisen pituuden lisääntymisen murtuneessa raajassa (Viljanto ym. 1975). Murtuman paranemisprosessi aiheuttaa verenkierron paikallisen lisääntymisen seurauksena epifyseaalisen kasvun määräaikai- 946 Duodecim 2003;119: T. Hurme

2 Taulukko 1. Alaraajojen eripituisuuden syyt. Luuston synnynnäiset poikkeavuudet Synnynnäinen hemiatrofia tai hemihypertrofia Synnynnäisesti lyhyt reisiluu Sääriluun tai pohjeluun lyhentymä tai puutos Sääriluun synnynnäinen pseudoartroosi Toispuolinen coxa vara Toispuolinen kampurajalka Toispuolinen lonkkaluksaatio Pehmytosakudosten synnynnäiset poikkeavuudet Valtimo-laskimofisteli Artrogrypoosi Hemangiomatoosi Neurofibromatoosi Luun kasvun poikkeavuudet Chondrodysplasia punctata Dysplasia epiphysealis hemimelica Enkondromatoosi Luun fibroottinen dysplasia Traumaattiset syyt Murtuman aiheuttama luun liikakasvu Murtuman aiheuttama lyhentymä Leikkaustrauman aiheuttama liikakasvu Tapaturman aiheuttama epifyysin sulkeutuminen Tulehdukset Kroonisen tulehduksen aiheuttama liikakasvu Tulehduksen aiheuttama epifyysivaurio ja kasvuhäiriö Tuumorit Enkondrooma Osteokondrooma Luukysta Neurologiset syyt CP-oireyhtymä Perifeeriset hermovammat Polio Synnynnäiset keskushermostodefektit (esim. meningomyeloseele) Muut syyt Perthesin tauti Blountin tauti Pitkittynyt immobilisaatio ja kuormittamattomuus Reisiluun pään epifyseolyysi Toispuolinen sädehoito sen kiihtymisen, jonka jälkeen pituusero ei enää kasva. Toisaalta jos murtuma vaurioittaa kasvulevyä, siitä seuraa pituuskasvun täydellinen tai osittainen lukkiutuminen ja kasvun myötä vaikeutuva pituusero tai virheasento. Hemihypertrofia tai hemiatrofia saa aikaan pituuseron lisäksi myös eron raajojen ympärysmitoissa. Kampurajalan ominaisuuksiin kuuluvat jalkaterän asentoepämuodostuman lisäksi pohkeen kapeus ja lyhyys sekä jalkaterän kasvun hitaus terveeseen puoleen verrattuna. Reisiluun kaulan pituuskasvun hidastumisen syynä saattaa olla Perthesin tauti tai vaikea synnynnäinen lonkkaluksaatio. Myös luun metafyysialueen tulehdus saattaa levitä kasvulevyn läpi epifyysiin vaurioittaen kasvulevyä. Kliininen tutkimus Alaraajojen pituusero on syytä tarkistaa aina terveystarkastuksissa. Jos pituusero on merkittävä, kävely on ontuvaa, lantio kallistuu ja lannerangassa voi olla sekundaarinen skolioosi. Trendelenburgin testin tulos on positiivinen, kun lantio putoaa sille puolelle, jonka polven seisova potilas nostaa eteen ylös. Positiivinen testitulos antaa käsityksen reisiluun kaulan lyhentyneestä pituudesta, trochanter majorin korkeudesta ja lonkan loitontajien huonosta kunnosta. Pituuseron kliininen mittaus on seurannassa riittävä (kuva 1). Se mittaa alaraajojen toiminnallisen pituuseron, ja se suoritetaan asettamalla määrämittainen levykorotus lyhyemmän alaraajan alle ja tarkkailemalla selkäpuolelta, milloin lantio ja lanneranka suoristuvat (Moseley 1996). Alaraajojen kliininen pituusmittaus voidaan tehdä vastaavasti myös potilaan etupuolelta, jolloin viitepisteenä käytetään spina iliaca anterior superioria. Mittaus edellyttää, että potilas kykenee seisomaan suorana eikä hänellä ole nivelten ojennusvajausta. Tärkeää on määrittää luustossa olevat angulaatiot ja sulkea pois näennäistä pituuseroa aiheuttavat tekijät, kuten lantion vinous, strukturaalinen skolioosi ja alaraajan nivelten kontraktuurat. Selinmakuulla olevalta potilaalta pituusero voidaan selvittää mittaamalla spina ilica anterior superiorin ja mediaalimalleolin välinen etäisyys, mutta potilaan vino asento voi aiheuttaa huomattavan mittavirheen (Junk ym. 1992). Kun potilas makaa jalkaterät yhdessä ja polvet 90 asteen fleksiossa, polvien tasoero ilmaisee, onko pituusero enemmän reisissä vai säärissä. Potilaan ollessa selinmakuulla on myös tarkistettava mahdolliset lonkkien ja polvien kontraktuurat. Alaraajojen pituuserot ja niiden korjaaminen 947

3 Kuvantamistutkimukset Alaraajojen pituusmittakuvauksia tarvitaan yleensä vasta kymmenen vuoden iässä, kun päätetään pituuseroa korjaavan toimenpiteen laadusta ja ajankohdasta. Toisaalta, jos pituusero on huomattavan suuri esimerkiksi synnynnäisen anomalian takia, voidaan kuvaus suorittaa kirurgisessa hoitopaikassa jo aikaisemmin. Pituuseron kehittymistä seurattaessa mittaukset tulisi tehdä aina samalla menetelmällä, ja kuvaukset olisi hyvä tehdä siinä paikassa, jossa pituuseron korjaava kirurginen toimenpidekin tehdään. Päätelmät suhteutetaan ns. luustoikään ottamalla röntgenkuva kädestä ja kyynärpäästä (Greulich ja Pyle 1988), jolloin tulos vastaa paremmin jäljellä olevaa kasvua kuin kalenteri-ikä. Pituusero voidaan määrittää radiologisesti monin eri menetelmin. Nykyisin käytetään eniten tietokonetomografialeikkeitä. Tässä menetelmässä mitataan etäisyydet reisiluun päästä sääriluun alapintaan sekä reisi- ja sääriluiden pituudet erikseen. Tietokonetomografian aiheuttama säderasitus on nykytekniikalla pieni (Aitken ym. 1985). Ortoradiografiassa kuvataan erikseen lonkat, polvet ja nilkat niin, että sama röntgenpositiivinen mitta näkyy joka kuvassa. Yksinomaan reisiluun yläpäiden tason kuvaaminen pituuseron selvittämiseksi ei kannata, koska samassa yhteydessä pitäisi kuvata myös ristiluun yläpäätelevyn asento ja lannerangan alaosa skolioosin selvittämiseksi. Tämä lannerangan toiminnallinen kuvaus antaa käsityksen ristiluun päätelevyn vaakasuoruudesta, joka on koko alaraajojen pituuseron tasoittamisen tavoite. Kliinisen ja radiologisen määrityksen välillä on usein ristiriitaa sen vuoksi, että niissä ei itse asiassa mitata samaa muuttujaa. Kaikututkimuksen on kuvattu olevan tarkempi kuin kliininen tutkimus (Terjesen ym. 1991, Junk ym. 1992), mutta rajallisen saatavuuden ja siihen liittyvien epävarmuustekijöiden takia menetelmä ei ole yleistynyt kliiniseen käyttöön. Pituuseron hoito Hoidon suunnittelu. Alaraajojen pituuseron aiheuttamat ongelmat ovat yksilöllisiä (Paley ym. Kuva 1. Alaraajojen toiminnallisen pituusero mitataan asettamalla määrämittainen levy lyhyemmän alaraajan alle ja tarkkailemalla selkäpuolelta, milloin lantio ja lanneranka suoristuvat. 2000). Samansuuruinen pituusero merkitsee eriasteista ongelmaa pitkälle ja lyhyelle henkilölle, minkä takia eri hoitomuotojen välille ei voida asettaa jyrkkiä rajoja. Hoidon suunnitteluun vaikuttavat monet tekijät: onko pituusero synnynnäinen vai hankinnainen, mikä on potilaan ikä ja kasvuvaihe, ja suureneeko pituusero. Hoidon aihe ja hoitotapa on suhteutettava lapsen odotettuun pituuteen, ja hoidon suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon raajojen pituus ja kasvunopeus. Lapsen kasvukäyrä ja vanhempien pituudet on tunnettava. Lasten hoitoaiheet tulee siten määrittää ajatellen yksinomaan ennustettua pituuseroa kasvukauden päättyessä suhteutettuna odotettuun lopulliseen pituuteen. Pituuseron operatiivisen tasauksen tavoitteena on saavuttaa toiminnallinen samanpituisuus kasvukauden päätyttyä. Pituuseron hoitokeinoja ovat kengän korotus, pitemmän raajan kasvun jarrutus, lyhyemmän raajan pidentäminen ja pitemmän raajan lyhentäminen (taulukko 2). 948 T. Hurme

4 Taulukko 2. Lasten alaraajojen pituuseron hoitoaiheet ja -menetelmät. Ennustettu pituusero kasvukauden päätyttyä (cm) Hoitomenetelmä 0 1 Ei hoitoa 1 2 Korotuspohjallinen tai kengän osakorotus 2 5 Kasvun jarrutus (epifyseodeesi) 3,5 Raajan pidennys, harvoin lyhennys kasvun päätyttyä Korotuspohjallinen ja kengän korotus. Kun pituusero on alle 2 cm, voidaan harkitusti käyttää osakorotusta asettamalla kengän sisään korotuspohjallinen tai antamalla suutarin kiinnittää lisäkorko. Yleensä korotukseksi riittää puolet pituuserosta. Alle 1 cm:n pituuseroon ei korotusta tarvita, eikä sen korjauksesta ole todellista hyötyä (Beaudoin ym. 1999). Pituuskasvun päättymisen jälkeen korotukset yleensä käyvät tarpeettomiksi, jos lopullinen pituus on riittävän suuri. Epifyseodeesi. Kun odotettavissa oleva pituusero lapsen kasvukauden päättyessä on 2 5 cm, käytetään hoitona pitemmän raajan kasvun jarrutusta, epifyseodeesiä (Moseley 1996, Stanitski 1999). Epifyseodeesillä tarkoitetaan luun kasvualueen eli kasvuruston mekaanista tuhoamista siten, että alue sulkeutuu luutuen symmetrisesti. Epifyseodeesi on turvallinen, ja siihen liittyy vain vähän komplikaatioita, minkä takia se on alaraajojen pituuseron leikkaushoidossa ensisijainen vaihtoehto. Reisiluun alaosan kasvulevyn osuus reisiluun pituuskasvusta on 70 % ja sääriluun yläosan kasvulevyn osuus sääriluun pituuskasvusta 60 % (Westh and Menelaus 1981). Siksi reisitai sääriluun kasvua jarruttava toimenpide tehdään polven puoleiseen kasvulevyyn. Kun pitemmän raajan asianomainen kasvulevy luudutetaan operatiivisesti oikeaan aikaan, sen kohdan kasvu pysähtyy ja lyhyempi raaja kasvaa pitemmän kiinni. Kasvulinjan sulkeutumisen biologia puberteetissa tunnetaan huonosti. Tiettyjä tekijöitä, jotka osallistuvat puberteetissa kasvulevyn sulkeutumiseen, on ihmiselläkin tutkittu (Kindblom ym. 2002). Nykyään käytetään lähes yksinomaan perkutaanista epifyseodeesitekniikkaa (kuva 2) (Bowen ja Johnson 1984, Canale ym. 1986), jossa porataan pienten ihoviiltojen kautta luun korteksiin reikä. Tästä korteksin aukosta on porattava kasvulevyä 2 4:ssä eri tasossa, jotta saavutetaan kasvulevyn riittävä luutuminen. Reisiluun kasvulinja ei ole levymäinen vaan kolmiulotteinen, poimuileva rakenne, ja siksi sen luuduttaminen ei aina ole helppoa. Tavoitteena on vaurioittaa noin kolmasosaa kasvualueesta molemmin puolin ja muodostaa kasvua estävä luusilta (Canale ym. 1986). Potilas kotiutetaan yleensä toimenpidettä seuraavana päivänä. Kyynärsauvoja käytetään noin 2 3 viikon ajan, mutta jalalle saa varata. Toimenpiteeseen liittyy vähän komplikaatioita, ja se on turvallinen. Polviniveleen saattaa toimenpiteen jälkeen ilmaantua hieman turvotusta, joka kuitenkin yleensä helpottaa jalan kohoasennolla ja levolla. Pohjeluun kasvulinja täytyy hoitaa avoimesti peroneushermon vaurioitumisriskin takia. Harvinainen komplikaatio on poranterän osuminen niveleen tai ristisiteen kiinnityskohtaan. Seuranta toteutetaan kliinisesti, harvemmin radiologisesti. Magneettikuvaus osoittaa tarvittaessa onnistuneen epifyseodeesin kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä. Blountin temporaarisessa tekniikassa suoritetaan epifyseodeesi hakasilla. Ideana on, että hakaset ovat paikoillaan niin kauan, kunnes pituuseron riittävä tasaus on saavutettu (Canale ym. 1986). Toimenpiteen ajoittaminen on helpompaa kuin edellä kuvattua tekniikkaa käytettäessä, mutta hankaluutena on ollut se, että osalla potilaista raajan kasvu ei lähdekään käyntiin hakasten poiston jälkeen, mikä johtaa pituuseron ylikorjaukseen tai epäsymmetriseen Alaraajojen pituuserot ja niiden korjaaminen 949

5 A B C Kuva 2. Perkutaanisessa epifyseodeesissa (A) paikannetaan kasvulinja sondilla röntgenläpivalaisussa ja (B) pienen ihoviillon kautta porataan luun kuorikerrokseen reikä, josta kauhotaan kasvulevyä 2 4 suunnassa. Tavoitteena on vaurioittaa noin kolmasosaa kasvualueesta molemmin puolin ja (C) muodostaa kasvua estävä luusilta. epifyseodeesiin. Tarvitaan myös toinen leikkaus hakasten poistoon. Tämän tekniikan käyttö rajoittuukin nykyään lähinnä akselivirheiden korjaukseen. Epifyseodeesin oikea ajoitus on tärkeä, jotta pituusero korjaantuisi riittävästi. Luusillan synnyttyä pidemmän raajan pituuden tulisi olla sama kuin lyhyemmän raajan loppupituus. Liian aikaisin tehty toimenpide johtaa pitemmän raajan kasvun liialliseen jarrutukseen. Liian myöhään tehty epifyseodeesi ei taas ehdi korjata koko pituuseroa, koska aika ja kasvu loppuvat kesken. Apuna ajoituksessa on lapsen kasvukäyrä. Anderson ja Green (1948) ovat julkaisseet nomogrammit reisiluun ja sääriluun jäljellä olevasta pituuskasvusta suhteutettuna luustoikään. Näiden nomogrammien noudattaminen suomalaislapsilla johti usein siihen, että pituuseron tasaantuminen jäi liian vajaaksi (Viljanto ym. 1985). Syynä olivat lasten aikaisempi kasvu ja kypsyminen sekä pituuskasvun lisääntyminen. Siksi onkin laadittu uudet, suomalaiseen nykyväestöön paremmin sopivat nomogrammit (Viljanto ym. 1985, Parvinen ym. 1995). Käytännössä epifyseodeesin ajankohta on yleensä tytöillä noin vuoden ikä; pojille toimenpide tehdään hieman myöhemmin. Ajoitusta varten suoritetaan usein vielä luustoiän määritys (Greulich ja Pyle 1988). Alaraajan pidentäminen. Jos pituuseron ennuste kasvun päätyttyä on 3,5 cm tai enemmän tai jos pituusero todetaan vasta kasvukauden 950 T. Hurme

6 päätyttyä, on harkittava lyhyemmän alaraajan pidennystä (Aldegheri 1999, Kinnunen 1992). Alaraajan pidennyksen aiheet ovat samalla tavalla suhteellisia kuin edellä mainitun epifyseodeesin. Pidennystä ajatellen on tärkeätä todeta potilaan psyykkinen stabiilius. Potilaan ja hänen perheensä soveltuvuutta toimenpiteen aiheuttamiin, vähintään vuoden kestäviin toiminnan ja elämän rajoituksiin on harkittava hyvissä ajoin. Pidennystoimenpiteen kulku ja myös komplikaatiomahdollisuudet on selvitettävä etukäteen sekä potilaalle että hänen vanhemmilleen, ja heiltä kaikilta edellytetään hyvää motivaatiota pidentämiseen. Raajan pidennysmenetelmien kehitys perustuu leikkaustekniikoiden parantumiseen ja luun ja pehmytkudosten pidennyksen biologian ymmärtämiseen. Laitteistoja ja tekniikoita on useita. Perusperiaate on, että pidennettävän raajanosan luuhun asennetaan piikit molempiin päihin ja niihin kiinnitetään pidennysalueen stabiilina pitävä pidennyslaite. Luu katkaistaan piikkien välistä, minkä jälkeen laitteella suoritetaan hidas, kontrolloitu raajan pidennys. Epifyysidistraktiossa kasvulevyn hitaalla venytyksellä on ajateltu voitavan kiihdyttää ruston metaboliaa ja lisätä endokondraalista luunmuodostusta, jonka jälkeen kasvuruston aineenvaihdunta ja rakenne palautuvat ennalleen (Monticelli ja Spinelli 1981). Useiden kliinisten ja kokeellisten tutkimusten mukaan pidennys perustuu kuitenkin toimenpiteen kuluessa syntyvään kasvulevyn murtumaan (Peltonen ym. 1988). Toimenpiteeseen liittyvä kasvuruston ennenaikaisen luutumisen riski on rajoittanut menetelmän laajempaa käyttöä (Reichel ym. 1996). Tavallisimmin tehdään avoin submetafyseaalinen osteotomia tai kortikotomia, jossa luuydin säilyy ehjänä ja luun periosti ja endosti verisuonituksineen säästetään. Osteotomiakohdan molemmin puolin asennetaan kiinnitysruuvit ja niihin pidennyslaite, joka muodostaa sillan osteotomiakohdan yli. Ilizarov (1992) on kehittänyt oman sirkulaarisen fiksaatio-distraktiolaitteistonsa. Kun kallusta alkaa muodostua noin viikon kuluttua osteotomiasta, aloitetaan pidennys, yleensä 1 mm/vrk, jolloin pidennys kohdistuu jo muodostuneeseen kalluskudokseen ja jonka osteotomia-alue ja ympäröivät pehmytkudokset sietävät verenkierron häiriintymättä (Ilizarov 1992, Aldegheri 1999). Yhden pidennyksen paras ajankohta on vuoden ikä. Jos tarvitaan useampia pidennyksiä, ensimmäinen tulisi tehtäväksi 8 vuoden ja toinen 12 vuoden iässä (Wagner 1978). Yhden pidennyksen ylärajaksi suositellaan reisiluussa 5 7 cm:ä ja sääressä 3 5 cm:ä, Ilizarovin menetelmässä jopa 15 cm:ä (Peltonen 1991). Sitä suuremmat pidennykset suositellaan tehtäväksi kahdessa tai kolmessa vaiheessa. Komplikaatiotaajuus kasvaa merkittävästi, jos yhtä luuta pidennetään yli 15 %. Laite poistetaan vasta, kun pidennyskohta on täysin luutunut (Maffulli ym. 1999). Koko pidennysprosessi saattaa kestää puolesta vuodesta vuoteen. Kyseessä ei siis ole helppo tapa saada raajaan lisämittaa. Alaraajan pidennysten yleisinä vasta-aiheina pidetään hermotoiminnan sensorisia tai motorisia häiriöitä, huomattavaa epämuotoisuutta ja dislokoituneita niveliä, joita ei voi stabiloida, psyykkisiä ongelmia sekä tilanteita, joissa pidennyksen jälkeen jouduttaisiin edelleen käyttämään ortooseja. Kaikkiin pidennystoimenpiteisiin liittyy menetelmästä riippumatta huomattava sairastavuus ja komplikaatioriski. Tavallisimpia komplikaatioita ovat ylivenytyksestä johtuvat polvi- ja nilkkanivelen kontraktuurat, epifyseolyysi, lihasvoiman heikkeneminen ja paralyysit. Huono fiksaatio voi johtaa varhaiseen ja myöhäiseen angulaatioon, luutumiseen virheasentoon, luutumattomuuteen ja piikki-infektioihin. Verenkierron häiriintymisestä johtuvat yleinen verenkiertohäiriö, hidastunut luutuminen, luutumattomuus ja ödeema (Kawamura 1978). Toimenpiteen aloituskriteerit on pidettävä riittävän tiukkoina, jotta pidennysprosessin aiheuttamat hankaluudet eivät olisi suuremmat kuin pituuseron aiheuttamat ongelmat. Komplikaatioista huolimatta nykyisillä välineillä saavutetaan lähes aina asetettu tavoite ja potilaan tyytyväisyys, joten alaraajojen pidennysleikkauksia kannattaa tehdä. Uudempana menetelmänä on tullut käyttöön raajan intramedullaarinen pidennys. Siinä käytetään erityistä pidennettävää Albizzia-ydin- Alaraajojen pituuserot ja niiden korjaaminen 951

7 naulaa, joka pitenee potilaan kääntäessä jalkaa ulko-sisärotaatiosuunnassa. Pidennystä voidaan saada aikaan jopa 10 cm, ja myös pienen akselivirheen korjaaminen on mahdollista (Guichet 1999). Tässä menetelmässä reisiluun katkaisuun käytetään erikoissahaa, jolloin reiteen ei tarvitse tehdä arpea aiheuttavaa haavaa. Ydinontelo on kyettävä poramaan, eikä menetelmä sovellu siten aivan nuorimmille potilaille, koska vaarana on reisiluun pään aseptinen nekroosi. Pidennettävälle raajalle ei voi myöskään varata, ennen kuin pidennys on tehty. Pitkäaikaistuloksia intramedullaarisesta ydinnaulasta ei vielä ole käytettävissä. Alaraajan lyhentäminen tulee kyseeseen vain harvoin. Raajaa lyhentäviä osteotomioita on mahdollista tehdä, kun pituusero on alle 5 cm (Peltonen 1991). Lyhennys tehdään vasta kasvuiän päätyttyä, jolloin pituuseron tasaukseen ei voida enää käyttää potilaan omaa kasvua (Coppola ja Maffulli 1999). Avoin lyhennysosteotomia tehdään useimmiten reisiluun proksimaaliosaan. Se soveltuu hyvin aikuispotilaille, joilla pituuseron syynä on murtuma. Sääriluun pidennystä tehdään harvemmin siihen liittyvän suuremman komplikaatioriskin takia. Lyhennys on mahdollista tehdä myös sulkeisesti, intramedullaarisella osteotomiatekniikalla. Intramedullaarista lyhennystä ei tule tehdä kasvukauden aikana mm. siksi, että siihen liittyy reisisiluun pään aseptisen nekroosin vaara. Lyhennyspotilaiden lihaskunnosta on pidettävä huolta aktiivisella kuntoutusohjelmalla. Lyhyemmän alaraajan on oltava riittävän pitkä, jottei lyhennyksellä aiheuteta kohtuutonta epäsuhtaa vartalon ja raajojen välille. Oma aineisto TYKS:n lastenkirurgian yksikön aineistossa tehtiin epifyseodeesi Phemisterin tekniikalla 37 potilaalle ja perkutaaninen poradeesi 56:lle. Kun pituuseron syynä oli murtuma tai ero oli idiopaattinen, pituusero pieneni alle 10 mm:iin yli 70 %:lla hoidetuista. Phemisterin tekniikan mukaisesti leikatuilla ei esiintynyt enempää komplikaatioita kuin perkutaanisesti operoiduilla. Sen sijaan leikkauksesta toipuminen ja kuntoutuminen oli huomattavasti hitaampaa käytettäessä avointa Phemisterin tekniikkaa. Potilailla ei esiintynyt infektion, veripolven, hermovaurion tai raajan virhekulman aiheuttamia ongelmia leikkauksen jälkeen. Sen sijaan kun pituuseron syynä oli jokin muu alaraajan kasvua häiritsevä tekijä, ei saavutettu yhtä hyvää pituuseron tasoittumista. Näissä tapauksissa leikkausajankohta pitäisi valita nomogrammin (Viljanto ym. 1985) keskiarvoa varhaisemmaksi. Lopuksi Merkittävään pituuseroon on puututtava ajoissa. Havaittua pituuseroa seurataan pääasiassa kliinisesti. Pienistä pituuseroista ei yleensä aiheudu minkäänlaisia oireita. Kun havaitaan merkittävä pituusero, on potilas ohjattava riittävän ajoissa asiantuntevaan hoitopaikkaan tutkimusta, seurantaa, hoidonharkintaa ja tarvittavaa kirurgista hoitoa varten. Epifyseodeesi on ensisijainen operatiivinen hoito; suuremmissa pituuseroissa kyseeseen tulevat pidennykset. Potilaskohtaisesti joudutaan joskus yhdistelemään eri menetelmiä; toista raajaa voidaan pidentää ja toisen kasvua jarruttaa. Kun kyseessä on vaikeasti kasvuhäiriöinen raaja, on ulkoinen pidennysproteesi joskus kirurgista pidennystä parempi ratkaisu (Devnani 2000). Kirjallisuutta Aldegheri R. Distraction osteogenesis for lengthening of the tibia in patients who have limb-length discrepancy or short stature. J Bone Joint Surg Am 1999;81: Aitken AG, Flodmark O, Newman DE, ym. Leg length determination by CT digital radiography. Am J Roentgenol 1985;144: Anderson M, Green WT. Lengths of the femur and the tibia. Norms derived from orthoroentgenograms of children from 5 years of age until epiphyseal closure. Am J Dis Child 1948;75: Ballock RT, Wiesner GL, Myers MT, ym. Hemihypertrophy: concepts and controversies. J Bone Joint Surg Am 1997;79: Beaudoin L, Zabjek KF, Leroux MA, ym. Acute systematic and variable postural adaptations induced by an orthopaedic shoe lift in control subject. Eur Spine J 1999;8:40 5. Bowen JR, Johnson WJ. Percutaneous epiphyseodesis. Clin Orthop 1984; 190: Canale S, Russel T, Holcomb R. Percutaneous epiphyseodesis. Experimental study and preliminary clinical results. J Pediatr Surg 1986; 6: Coppola C, Maffulli N. Limb shortening for the management of leg length discrepancy. J R Coll Surg Edinb 1999;44: Devnani AS. The orthotic management of the congenital short lower limb. Singapore Med J 2000;41: D Souza H, Shah NM. Circumferential periosteal sleeve resection: results in limb-length discrepancy secondary to poliomyelitis. J Pediatr Orthop 1999;19: Greulich WW, Pyle SI. Radiographic atlas of skeletal development of the 952 T. Hurme

8 hand and wrist. Stanford CA: Stanford University Press Guichet JM. Leg lengthening and correction of deformity using the femoral Albizzia nail. Ortopade 1999:28: Gurney B, Mermier C, Robergs R, ym. Effects of limb-length discrepancy on gait economy and lower-extremity muscle activity in older adults. J Bone Joint Surg Am 2001;83: Ilizarov GA. Transosseous osteosynthesis. Berlin: Spinger-Verlag, Junk S, Terjesen T, Rossvoll I, ym. Leg length inequality measured by ultrasound and clinical methods. Eur J Radiol 1992;14: Kawamura B. Limb lengthening. Orthop Clin North Am 1978;9: Kindblom JM, Nilsson O, Hurme T, ym. Expression and localization of Indian hedgehog (Ihh) and parathyroid hormone related protein (PTHrP) in the human growth plate during pubertal development. J Endocrinology 2002;174:R1 6. Kinnunen P. Alaraajojen pidennysleikkaukset. Duodecim 1992;108: Maffulli N, Cheng JC, Sher A, ym. Bone mineralization at the callostasis site after completion of lengthening. Bone 1999;25: Monticelli G, Spinelli R. Distraction epiphysiolysis as a method of limb lengthening III. Clinical applications. Clin Orthop 1981;154: Moseley CF. Leg length discrepancy and angular deformity of the lower limbs. Kirjassa: Morrissy RT, Weinstein SL, toim. Lovell and Winters Pediatric Orthopaedics. 4. painos. Philadelphia: Lippincott-Raven Publishers, Paley D, Bhave A, Herzenberg JE, ym. Multiplier method for predicting limb-length discrepancy. J Bone Joint Surg Am 2000;82: Parvinen T, Alanen M, Hurme T. Alaraajojen eripituisuus. Suom Lääkäril 1995;50: Peltonen J, Kahri A, Karaharju E, ym. Regeneration after physeal distractions of the radius in sheep. Acta Orthop Scand 1988;59: Peltonen J. Raajojen kasvuhäiriöt. Duodecim 1991;107: Reichel H, Haunschild M, Kruger T, ym. Tibial lengthening: epiphyseal and callus distraction compared in 39 patients with 3 14 years follow-up. Acta Orthop Scand 1996;67: Soukka A, Alaranta H, Tallroth K, ym. Leg-length inequality in people of working age: the association between mild inequality and low back pain is questionable. Spine 1991;16: Stanitski DF. Limb-length inequality: assesment and treatment options. J Am Acad Orthop Surg 1999;7: Terjesen T, Benum P, Rossvoll I, ym. Leg-length discrepancy measured by ultrasonography. Acta Orthop Scand 1991;62: Viljanto J, Kiviluoto H, Paananen M. Remodelling after femoral shaft fracture in children. Acta Chir Scand 1975;141: Viljanto J, Rikalainen H, Tiusanen M, ym. Zeitliche Determinierung einer Epiphyseodese wegen Anisomelie der unteren Extremitäten. Z Kinderchirurgie 1985;40 Suppl II: Wagner H. Operative lengthening of the femur. Clin Orthop 1978;136: Westh RN, Menelaus MB. A simple calculation for the timing of epiphyseal arrest: a further report. J Bone Joint Surg Br 1981;63: Yrjönen T. Long-term prognosis of Legg-Calve-Perthes disease: a metaanalysis. J Pediatr Orthop 1999:8: TIMO HURME, dosentti TYKS, lastenkirurgia PL 52, Turku 953

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Sivu 1/5 NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Potilaan ohjaaminen tutkimukseen... 2 Tutkimukset, joista on harvoin hyötyä potilaan hoidon kannalta... 2 Häntäluu... 2 Kallo... 2 Kasvojen luut... 2 Kitarisa... 2 Korva,

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden käytön tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä leikkauksen jälkeen. Leikattua alaraajaa saa

Lisätiedot

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Erikoissairaanhoidon palvelusetelien hinnat 1.7.2015 alkaen Erikoissairaanhoidon toimenpiteiden hankkimisessa rekisteröidyiltä palveluntuottajilta noudatetaan

Lisätiedot

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN Jokitalo Marjaana, Mäkitaavola Anna-Lena, Söderlund Sanna & Tervaniemi Satu SISÄLLYSLUETTELO KUNTOUTUMINEN... 3 KORJAUSMATERIAALIT...

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä. TYKS POTILASOHJE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko eli polven kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman erityistä syytä.

Lisätiedot

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko

Lisätiedot

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää nilkan luudutuksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Lonkkaortoosit. www.camp.fi

Lonkkaortoosit. www.camp.fi www.camp.fi NewCamp-lonkkaortoosi Tukeva lonkkaortoosi, jossa on alumiinikisko. Ortoosin lantio- ja reisiosat kiinnitetään toisiinsa säädettävällä nivelellä. Mahdollisuus säätää fleksiota ja ekstensiota

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia Luuston kasvuhäiri iriöt t ja muita tuki- ja liikuntaelinten sairauksia Anu Lappalainen Pieneläinsairauksien insairauksien Erikoiseläinl inlääkäri SPL:n kasvattajakurssi 24.2.2006 Termejä dysplasia = kasvuhäiri

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Puhdistusleikkaukset Osteotomiat Niveljäykistykset Tekonivelleikkaukset tutkimustieto ei tue vaikutuksen

Lisätiedot

ALARAAJOJEN PITUUSERON ARVIOINTI

ALARAAJOJEN PITUUSERON ARVIOINTI 32 ALARAAJOJEN PITUUSERON ARVIOINTI LUKIJALLE 2 7 MUISTIINPANOT 31 Tämä opas sisältää tietoa alaraajojen pituuseron arviointimenetelmistä. Arviointimenetelmät on jaettu rakenteellisen ja toiminnallisen

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

Lonkan epifyseolyysi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001-2011

Lonkan epifyseolyysi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001-2011 Lonkan epifyseolyysi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001-2011 Joonas Uuspelto Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Marraskuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005

Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1 Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005 LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen

Lisätiedot

Kuvassa kulunut lonkkanivel on korvattu tekonivelellä eli endoproteesilla.

Kuvassa kulunut lonkkanivel on korvattu tekonivelellä eli endoproteesilla. TYKS POTILASOHJE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkauksen yleisin syy on lonkan nivelrikko eli lonkan kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman

Lisätiedot

Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks

Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks Hyvän kipsin ominaisuudet Ei aiheuta ylimääräistä kipua. Tukee vammautunutta raajaa hyvin. Sallii kipsin ulkopuolelle jäävien nivelten liikuttamisen.

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11

Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11 Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11 A. LAITTEEN KUVAUS Arthrexin olkaluun SuturePlate -levy on matalaprofiilinen lukituslevy- ja ruuvijärjestelmä. SuturePlate-levy on suunniteltu

Lisätiedot

Auron Koulutukset 2015

Auron Koulutukset 2015 Auron Koulutukset 2015 CERM Guide protokollakoulutukset Lannerangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Lantion harjoitteet, sisältäen omaharjoitteet Kaularangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Niska-hartiarenkaan

Lisätiedot

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Current Controlled Trials ISRCTN53680197 Vastuullinen

Lisätiedot

MITEN TULKITSEN LUUNTIHEYSMITTAUSTA?

MITEN TULKITSEN LUUNTIHEYSMITTAUSTA? MITEN TULKITSEN LUUNTIHEYSMITTAUSTA? Arja Uusitalo, Dosentti, m.a. professori, oyl, HUS-Kuvantaminen, Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede 13.9.2016 7.9.2016 1 OIKEAN TULKINNAN EDELLYTYS ON LAADUKAS

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Matalaprofiiliset Arthrex-ruuvit DFU-0125 UUSI VERSIO 16

Matalaprofiiliset Arthrex-ruuvit DFU-0125 UUSI VERSIO 16 Matalaprofiiliset Arthrex-ruuvit DFU-0125 UUSI VERSIO 16 A. LAITTEEN KUVAUS Matalaprofiilisissa Arthrex-ruuveissa on kanta, ja ne ovat itsekiertyviä. Ne ovat saatavilla kokonaan tai osittain kierteitettyinä

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

LUMI Implantology Academy

LUMI Implantology Academy Implantology LUMI Implantology Academy Kattava hammasimplantointikoulutus, joka antaa hyvät valmiudet aloittaa implantointi. Koulutuksessa käydään läpi vaihe vaiheelta kaikki implantologiaan liittyvät

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely

Lisätiedot

Toiminnallisuutta ylläpitävä asentohoito

Toiminnallisuutta ylläpitävä asentohoito Toiminnallisuutta ylläpitävä asentohoito Ansa Iivanainen ja Heli Kallio Tämä artikkeli on julkaistu aiemmin Haava-lehden numerossa 3/2011. Tässä artikkelissa toiminnallisuutta ylläpitävällä asentohoidolla

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS

NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS Olet tulossa nilkan luudutusleikkaukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa leikkaukseen valmistautumisesta, leikkauksesta sekä nilkan luudutusleikkaukseen liittyvästä hoidosta ja kuntoutumisesta.

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Kasvuikäisen selkäongelmien kirurginen hoito

Kasvuikäisen selkäongelmien kirurginen hoito KATSAUS Ilkka Helenius Kasvuikäisen selkäongelmien kirurginen hoito Yleisimmät selän kirurgista hoitoa vaativat ongelmat kasvuiässä ovat eri syistä aiheutuva skolioosi ja spondylolisteesi. Lapsilla esiintyy

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

response letter Jouko Miettunen

response letter Jouko Miettunen response letter Jouko Miettunen 4.11.2013 Miten kannattaa vastata kommentteihin jotta lopputulos olisi paras mahdollinen? Tieteellisen lehden arviointijärjestelmä päätoimittaja(t) lehtien toimituskunta

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen

1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen ARVIOINTI Nimi: Laji: Koulu: 1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen Sekä levyn että vartalon siirrot lasketaan 20 sekunnin suorituksen aikana. 1 piste, kun vasemmalta siirretty levy koskettaa lattiaa

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008)

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) Kiitos, että olette päättänyt osallistua tutkimukseen, jossa selvitetään nivelrikkovaivaisten koirien

Lisätiedot

Virtually Oy. Laadukas tyynysarja vaativaan käyttöön ASENTOHOITO. 22-2270071 x40 x28 cm väri musta. 85 x 31 x 17 cm väri musta 30 ASENTOHOITOTYYNY

Virtually Oy. Laadukas tyynysarja vaativaan käyttöön ASENTOHOITO. 22-2270071 x40 x28 cm väri musta. 85 x 31 x 17 cm väri musta 30 ASENTOHOITOTYYNY TYYNYT 22-22060 22-22100 22-22110 22-22120 22-22130 85 x 18 x väri musta 21 x 18 x väri musta 35 x 18 x väri musta 42 x 18 x väri musta 51 x 18 x väri musta 18 cm 85 cm 22-22200 Triangeli väri musta 22-22300

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS

JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS Olet tulossa jalkaterän korjausleikkaukseen ja/tai isovarpaan tyvinivelen luudutukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa leikkaukseen valmistautumisesta, leikkauksesta, jalkateräleikkaukseen

Lisätiedot

Keilailutekniikka Hyvinkää

Keilailutekniikka Hyvinkää Keilailutekniikka Hyvinkää 23.1.2014 1 KOKO KEILAILUSUORITUS 2 LÄHTÖASENTO - jalkojen asento Lähtöasennossa jalat ovat rennosti vierekkäin, kuitenkin irti toisistaan niin, ettei askeleisiin lähdettäessä

Lisätiedot

Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia

Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia 9.11.2012 1.Operatiivinen vai konservatiivinen hoito? 2. Konservatiivisen hoidon toteutus? 3. Ensimmäinen

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumorit IAP Turku 7.5.2010 Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumori tiimi älä tee diagnoosia yksin Ortopedi Radiologi Onkologi Geneetikko ja Patologi -kliiniset tiedot/löydökset -natiivi-rtg,

Lisätiedot

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muuttamiselle

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muuttamiselle Liite II Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muuttamiselle 217 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista,

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VAKAUS TURVALLISUUS RENTOUTUMINEN ALENTUNUT TONUS ALENTUNUT ÄRSYTYS PAREMPI LEVON JA UNEN LAATU PALAUTUMINEN PARANTUNUT RUOANSULATUS TEHOKKAAMPI PARANEMINEN

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

DNF. Liuku. DNF on lajina erityisen herkkä sille että painotus ja liukuasento ovat kunnossa. Painotuksessa yleisimmät ongelmat liittyvät jalkoihin.

DNF. Liuku. DNF on lajina erityisen herkkä sille että painotus ja liukuasento ovat kunnossa. Painotuksessa yleisimmät ongelmat liittyvät jalkoihin. DNF Dynamic No Fins eli vapaasukellus ilman räpylöitä on yleensä kaikista vaikein laji aloittelijoille. Käsi ja jalkapotkun tekniikka vaatii hyvää koordinaatiota ja liikkuvuutta ja lajissa korostuu myös

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE

RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE LIITE 1 39 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Kuvantamistoiminnan taseyksikkö RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE HEI! 40 OLET TULLUT SATAKUNNAN

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa

Lisätiedot

Liite II. ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle

Liite II. ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle Liite II ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle 62 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala

Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala Määritelmä =selkäydinkanavan tai juurikanavan ahtaus Kliininen LSS (ICD-10:M47.1, M47.2,

Lisätiedot

HYKS, Jorvin sairaala. Lonkka kuntoon! Opas lonkan tekonivelleikkauspotilaalle

HYKS, Jorvin sairaala. Lonkka kuntoon! Opas lonkan tekonivelleikkauspotilaalle HYKS, Jorvin sairaala Lonkka kuntoon! Opas lonkan tekonivelleikkauspotilaalle SISÄLLYS Lonkka kuntoon!... 3 Yleistä lonkan tekonivelleikkauksesta... 3 Valmistautuminen leikkaukseen... 4 Yleiskunto... 4

Lisätiedot

Näin hoidan kierukkavammaa

Näin hoidan kierukkavammaa Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen Ortopedi, Diacor Urheilulääketiede 2016 Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen ortopedi Diacor Ruoholahti Diacor Leppävaara Diacor Tikkurila Leikkaukset Diacorin

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120

Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120 Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120 Käyttöohje Suomi 7FI160188-02 Handy Tube -liukurulla pitkä Handy Tube -liukurulla lyhyt Handy Tube -liukurulla leveä Tuotekuvaus Tuote Malli Tuotenumero Koko

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Vahva lihas on myös joustava lihas

Vahva lihas on myös joustava lihas Terve Urheilija iltaseminaari Vahva lihas on myös joustava lihas koulutuksen käytännön osuus Kouluttajana fysioterapeutti Jarmo Ahonen 10.5.2011 Varalan Urheiluopisto Tekstit Reetta Korkki ja Hannele Hiilloskorpi,

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

SORMINIVELEN LUUDUTUSLEIKKAUS

SORMINIVELEN LUUDUTUSLEIKKAUS SORMINIVELEN LUUDUTUSLEIKKAUS Olet tulossa sorminivelen luudutusleikkaukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa leikkaukseen valmistautumisesta, leikkauksesta sekä peukalon MCP-, IP -nivelen tai II-V -sormien

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot