Alaraajojen pituuserot ja niiden korjaaminen. Timo Hurme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alaraajojen pituuserot ja niiden korjaaminen. Timo Hurme"

Transkriptio

1 Katsaus Alaraajojen pituuserot ja niiden korjaaminen Timo Hurme Alaraajojen eripituisuus on yleistä ja sen syyt ovat moninaiset. Pituuseron hoito tulee yleensä suorittaa lapsen kasvukauden aikana. Hoitopäätöksen perusteena on arvio kasvukauden päättyessä vallitsevasta pituuserosta suhteutettuna potilaan ennustettuun kokonaispituuteen. Senttimetrin tai kahden pituusero hoidetaan kengän osakorotuksella. Leikkausta harkitaan pituuseron ylittäessä 2 cm. Tavallisin kirurginen hoitokeino on kasvukauden loppuvaiheessa suoritettava pitemmän raajan kasvun jarrutus, epifyseodeesi. Pituuseron hoidossa toimenpiteen oikea ajoitus on tärkeä. Pituuseron määrittämisessä ja seurannassa paras menetelmä on selän ja lantion suoristus lyhyemmän jalan alle asetettujen lautojen avulla. Röntgenkuvaus on pituuseron selvittelyssä tarpeellinen vasta kun suunnitellaan operatiivista korjausta. Lyhyen raajan pidennysleikkauksia harkitaan 3,5 cm:n pituuseroista alkaen. Raajan pidennysten biologia ymmärretään nykyään entistä paremmin ja tekniikat ovat tulleet luotettavammiksi, mutta pidennykseen liittyy yhä merkittävää sairastavuutta, ja pidennykset jälkihoitoineen kestävät kauan. Kasvukauden jälkeen on joskus edullista lyhentää raajaa. Toisinaan käytetään eri hoitomuotojen yhdistelmiä. Alaraajojen merkittävänä pituuserona kasvunsa lopettaneella lapsella on pidetty kahta senttimetriä (Stanitski 1999). Suurempi voi johtaa havaittavaan ontumiseen, lantion kallistumiseen ja aikuisiässä mahdollisesti selkäongelmiin (Gurney ym. 2001), mutta pienen pituuseron yhteyttä selkäsairauksiin ja alaraajaoireisiin on epäilty (Moseley 1996, Yrjönen 1999). Alaraajojen vähäistä, alle 2 cm:n pituuseroa esiintyy jopa 70 %:lla normaaliväestöstä (Soukka ym. 1991). Pituuseron hoito on helpointa kasvavalla lapsella, koska silloin voidaan käyttää hyväksi lyhyemmän raajan kasvupotentiaalia. Myöhemmin todettavan pituuseron hoito rajoittuu raajan pidentämiseen tai lyhentämiseen. Kasvua stimuloivia aineita tai toimenpiteitä, esimerkiksi kasvuruston siirteitä, ei toistaiseksi ole kliinisessä käytössä (D Souza ja Shah 1999). Etiologia Alaraajojen vähäinen idiopaattinen eripituisuus on tavallista (Ballock ym. 1997). Pituuseron voi aiheuttaa tauti jarruttamalla tai kiihdyttämällä pituuskasvua (taulukko 1). Kyseessä voi olla luuston tai pehmytkudosten synnynnäinen poikkeavuus, vika luun kasvussa, tapaturma, tulehdus, tuumori tai neurologinen syy. Nykyisin suurimmat pituuserot liittyvät synnynnäisiin epämuodostumiin, ja nämä tapaukset ovat myös hoidon kannalta ongelmallisimpia. Konservatiivisesti hoidettu lapsen reisimurtuma saattaa aiheuttaa noin 1 cm:n suuruisen pituuden lisääntymisen murtuneessa raajassa (Viljanto ym. 1975). Murtuman paranemisprosessi aiheuttaa verenkierron paikallisen lisääntymisen seurauksena epifyseaalisen kasvun määräaikai- 946 Duodecim 2003;119: T. Hurme

2 Taulukko 1. Alaraajojen eripituisuuden syyt. Luuston synnynnäiset poikkeavuudet Synnynnäinen hemiatrofia tai hemihypertrofia Synnynnäisesti lyhyt reisiluu Sääriluun tai pohjeluun lyhentymä tai puutos Sääriluun synnynnäinen pseudoartroosi Toispuolinen coxa vara Toispuolinen kampurajalka Toispuolinen lonkkaluksaatio Pehmytosakudosten synnynnäiset poikkeavuudet Valtimo-laskimofisteli Artrogrypoosi Hemangiomatoosi Neurofibromatoosi Luun kasvun poikkeavuudet Chondrodysplasia punctata Dysplasia epiphysealis hemimelica Enkondromatoosi Luun fibroottinen dysplasia Traumaattiset syyt Murtuman aiheuttama luun liikakasvu Murtuman aiheuttama lyhentymä Leikkaustrauman aiheuttama liikakasvu Tapaturman aiheuttama epifyysin sulkeutuminen Tulehdukset Kroonisen tulehduksen aiheuttama liikakasvu Tulehduksen aiheuttama epifyysivaurio ja kasvuhäiriö Tuumorit Enkondrooma Osteokondrooma Luukysta Neurologiset syyt CP-oireyhtymä Perifeeriset hermovammat Polio Synnynnäiset keskushermostodefektit (esim. meningomyeloseele) Muut syyt Perthesin tauti Blountin tauti Pitkittynyt immobilisaatio ja kuormittamattomuus Reisiluun pään epifyseolyysi Toispuolinen sädehoito sen kiihtymisen, jonka jälkeen pituusero ei enää kasva. Toisaalta jos murtuma vaurioittaa kasvulevyä, siitä seuraa pituuskasvun täydellinen tai osittainen lukkiutuminen ja kasvun myötä vaikeutuva pituusero tai virheasento. Hemihypertrofia tai hemiatrofia saa aikaan pituuseron lisäksi myös eron raajojen ympärysmitoissa. Kampurajalan ominaisuuksiin kuuluvat jalkaterän asentoepämuodostuman lisäksi pohkeen kapeus ja lyhyys sekä jalkaterän kasvun hitaus terveeseen puoleen verrattuna. Reisiluun kaulan pituuskasvun hidastumisen syynä saattaa olla Perthesin tauti tai vaikea synnynnäinen lonkkaluksaatio. Myös luun metafyysialueen tulehdus saattaa levitä kasvulevyn läpi epifyysiin vaurioittaen kasvulevyä. Kliininen tutkimus Alaraajojen pituusero on syytä tarkistaa aina terveystarkastuksissa. Jos pituusero on merkittävä, kävely on ontuvaa, lantio kallistuu ja lannerangassa voi olla sekundaarinen skolioosi. Trendelenburgin testin tulos on positiivinen, kun lantio putoaa sille puolelle, jonka polven seisova potilas nostaa eteen ylös. Positiivinen testitulos antaa käsityksen reisiluun kaulan lyhentyneestä pituudesta, trochanter majorin korkeudesta ja lonkan loitontajien huonosta kunnosta. Pituuseron kliininen mittaus on seurannassa riittävä (kuva 1). Se mittaa alaraajojen toiminnallisen pituuseron, ja se suoritetaan asettamalla määrämittainen levykorotus lyhyemmän alaraajan alle ja tarkkailemalla selkäpuolelta, milloin lantio ja lanneranka suoristuvat (Moseley 1996). Alaraajojen kliininen pituusmittaus voidaan tehdä vastaavasti myös potilaan etupuolelta, jolloin viitepisteenä käytetään spina iliaca anterior superioria. Mittaus edellyttää, että potilas kykenee seisomaan suorana eikä hänellä ole nivelten ojennusvajausta. Tärkeää on määrittää luustossa olevat angulaatiot ja sulkea pois näennäistä pituuseroa aiheuttavat tekijät, kuten lantion vinous, strukturaalinen skolioosi ja alaraajan nivelten kontraktuurat. Selinmakuulla olevalta potilaalta pituusero voidaan selvittää mittaamalla spina ilica anterior superiorin ja mediaalimalleolin välinen etäisyys, mutta potilaan vino asento voi aiheuttaa huomattavan mittavirheen (Junk ym. 1992). Kun potilas makaa jalkaterät yhdessä ja polvet 90 asteen fleksiossa, polvien tasoero ilmaisee, onko pituusero enemmän reisissä vai säärissä. Potilaan ollessa selinmakuulla on myös tarkistettava mahdolliset lonkkien ja polvien kontraktuurat. Alaraajojen pituuserot ja niiden korjaaminen 947

3 Kuvantamistutkimukset Alaraajojen pituusmittakuvauksia tarvitaan yleensä vasta kymmenen vuoden iässä, kun päätetään pituuseroa korjaavan toimenpiteen laadusta ja ajankohdasta. Toisaalta, jos pituusero on huomattavan suuri esimerkiksi synnynnäisen anomalian takia, voidaan kuvaus suorittaa kirurgisessa hoitopaikassa jo aikaisemmin. Pituuseron kehittymistä seurattaessa mittaukset tulisi tehdä aina samalla menetelmällä, ja kuvaukset olisi hyvä tehdä siinä paikassa, jossa pituuseron korjaava kirurginen toimenpidekin tehdään. Päätelmät suhteutetaan ns. luustoikään ottamalla röntgenkuva kädestä ja kyynärpäästä (Greulich ja Pyle 1988), jolloin tulos vastaa paremmin jäljellä olevaa kasvua kuin kalenteri-ikä. Pituusero voidaan määrittää radiologisesti monin eri menetelmin. Nykyisin käytetään eniten tietokonetomografialeikkeitä. Tässä menetelmässä mitataan etäisyydet reisiluun päästä sääriluun alapintaan sekä reisi- ja sääriluiden pituudet erikseen. Tietokonetomografian aiheuttama säderasitus on nykytekniikalla pieni (Aitken ym. 1985). Ortoradiografiassa kuvataan erikseen lonkat, polvet ja nilkat niin, että sama röntgenpositiivinen mitta näkyy joka kuvassa. Yksinomaan reisiluun yläpäiden tason kuvaaminen pituuseron selvittämiseksi ei kannata, koska samassa yhteydessä pitäisi kuvata myös ristiluun yläpäätelevyn asento ja lannerangan alaosa skolioosin selvittämiseksi. Tämä lannerangan toiminnallinen kuvaus antaa käsityksen ristiluun päätelevyn vaakasuoruudesta, joka on koko alaraajojen pituuseron tasoittamisen tavoite. Kliinisen ja radiologisen määrityksen välillä on usein ristiriitaa sen vuoksi, että niissä ei itse asiassa mitata samaa muuttujaa. Kaikututkimuksen on kuvattu olevan tarkempi kuin kliininen tutkimus (Terjesen ym. 1991, Junk ym. 1992), mutta rajallisen saatavuuden ja siihen liittyvien epävarmuustekijöiden takia menetelmä ei ole yleistynyt kliiniseen käyttöön. Pituuseron hoito Hoidon suunnittelu. Alaraajojen pituuseron aiheuttamat ongelmat ovat yksilöllisiä (Paley ym. Kuva 1. Alaraajojen toiminnallisen pituusero mitataan asettamalla määrämittainen levy lyhyemmän alaraajan alle ja tarkkailemalla selkäpuolelta, milloin lantio ja lanneranka suoristuvat. 2000). Samansuuruinen pituusero merkitsee eriasteista ongelmaa pitkälle ja lyhyelle henkilölle, minkä takia eri hoitomuotojen välille ei voida asettaa jyrkkiä rajoja. Hoidon suunnitteluun vaikuttavat monet tekijät: onko pituusero synnynnäinen vai hankinnainen, mikä on potilaan ikä ja kasvuvaihe, ja suureneeko pituusero. Hoidon aihe ja hoitotapa on suhteutettava lapsen odotettuun pituuteen, ja hoidon suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon raajojen pituus ja kasvunopeus. Lapsen kasvukäyrä ja vanhempien pituudet on tunnettava. Lasten hoitoaiheet tulee siten määrittää ajatellen yksinomaan ennustettua pituuseroa kasvukauden päättyessä suhteutettuna odotettuun lopulliseen pituuteen. Pituuseron operatiivisen tasauksen tavoitteena on saavuttaa toiminnallinen samanpituisuus kasvukauden päätyttyä. Pituuseron hoitokeinoja ovat kengän korotus, pitemmän raajan kasvun jarrutus, lyhyemmän raajan pidentäminen ja pitemmän raajan lyhentäminen (taulukko 2). 948 T. Hurme

4 Taulukko 2. Lasten alaraajojen pituuseron hoitoaiheet ja -menetelmät. Ennustettu pituusero kasvukauden päätyttyä (cm) Hoitomenetelmä 0 1 Ei hoitoa 1 2 Korotuspohjallinen tai kengän osakorotus 2 5 Kasvun jarrutus (epifyseodeesi) 3,5 Raajan pidennys, harvoin lyhennys kasvun päätyttyä Korotuspohjallinen ja kengän korotus. Kun pituusero on alle 2 cm, voidaan harkitusti käyttää osakorotusta asettamalla kengän sisään korotuspohjallinen tai antamalla suutarin kiinnittää lisäkorko. Yleensä korotukseksi riittää puolet pituuserosta. Alle 1 cm:n pituuseroon ei korotusta tarvita, eikä sen korjauksesta ole todellista hyötyä (Beaudoin ym. 1999). Pituuskasvun päättymisen jälkeen korotukset yleensä käyvät tarpeettomiksi, jos lopullinen pituus on riittävän suuri. Epifyseodeesi. Kun odotettavissa oleva pituusero lapsen kasvukauden päättyessä on 2 5 cm, käytetään hoitona pitemmän raajan kasvun jarrutusta, epifyseodeesiä (Moseley 1996, Stanitski 1999). Epifyseodeesillä tarkoitetaan luun kasvualueen eli kasvuruston mekaanista tuhoamista siten, että alue sulkeutuu luutuen symmetrisesti. Epifyseodeesi on turvallinen, ja siihen liittyy vain vähän komplikaatioita, minkä takia se on alaraajojen pituuseron leikkaushoidossa ensisijainen vaihtoehto. Reisiluun alaosan kasvulevyn osuus reisiluun pituuskasvusta on 70 % ja sääriluun yläosan kasvulevyn osuus sääriluun pituuskasvusta 60 % (Westh and Menelaus 1981). Siksi reisitai sääriluun kasvua jarruttava toimenpide tehdään polven puoleiseen kasvulevyyn. Kun pitemmän raajan asianomainen kasvulevy luudutetaan operatiivisesti oikeaan aikaan, sen kohdan kasvu pysähtyy ja lyhyempi raaja kasvaa pitemmän kiinni. Kasvulinjan sulkeutumisen biologia puberteetissa tunnetaan huonosti. Tiettyjä tekijöitä, jotka osallistuvat puberteetissa kasvulevyn sulkeutumiseen, on ihmiselläkin tutkittu (Kindblom ym. 2002). Nykyään käytetään lähes yksinomaan perkutaanista epifyseodeesitekniikkaa (kuva 2) (Bowen ja Johnson 1984, Canale ym. 1986), jossa porataan pienten ihoviiltojen kautta luun korteksiin reikä. Tästä korteksin aukosta on porattava kasvulevyä 2 4:ssä eri tasossa, jotta saavutetaan kasvulevyn riittävä luutuminen. Reisiluun kasvulinja ei ole levymäinen vaan kolmiulotteinen, poimuileva rakenne, ja siksi sen luuduttaminen ei aina ole helppoa. Tavoitteena on vaurioittaa noin kolmasosaa kasvualueesta molemmin puolin ja muodostaa kasvua estävä luusilta (Canale ym. 1986). Potilas kotiutetaan yleensä toimenpidettä seuraavana päivänä. Kyynärsauvoja käytetään noin 2 3 viikon ajan, mutta jalalle saa varata. Toimenpiteeseen liittyy vähän komplikaatioita, ja se on turvallinen. Polviniveleen saattaa toimenpiteen jälkeen ilmaantua hieman turvotusta, joka kuitenkin yleensä helpottaa jalan kohoasennolla ja levolla. Pohjeluun kasvulinja täytyy hoitaa avoimesti peroneushermon vaurioitumisriskin takia. Harvinainen komplikaatio on poranterän osuminen niveleen tai ristisiteen kiinnityskohtaan. Seuranta toteutetaan kliinisesti, harvemmin radiologisesti. Magneettikuvaus osoittaa tarvittaessa onnistuneen epifyseodeesin kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä. Blountin temporaarisessa tekniikassa suoritetaan epifyseodeesi hakasilla. Ideana on, että hakaset ovat paikoillaan niin kauan, kunnes pituuseron riittävä tasaus on saavutettu (Canale ym. 1986). Toimenpiteen ajoittaminen on helpompaa kuin edellä kuvattua tekniikkaa käytettäessä, mutta hankaluutena on ollut se, että osalla potilaista raajan kasvu ei lähdekään käyntiin hakasten poiston jälkeen, mikä johtaa pituuseron ylikorjaukseen tai epäsymmetriseen Alaraajojen pituuserot ja niiden korjaaminen 949

5 A B C Kuva 2. Perkutaanisessa epifyseodeesissa (A) paikannetaan kasvulinja sondilla röntgenläpivalaisussa ja (B) pienen ihoviillon kautta porataan luun kuorikerrokseen reikä, josta kauhotaan kasvulevyä 2 4 suunnassa. Tavoitteena on vaurioittaa noin kolmasosaa kasvualueesta molemmin puolin ja (C) muodostaa kasvua estävä luusilta. epifyseodeesiin. Tarvitaan myös toinen leikkaus hakasten poistoon. Tämän tekniikan käyttö rajoittuukin nykyään lähinnä akselivirheiden korjaukseen. Epifyseodeesin oikea ajoitus on tärkeä, jotta pituusero korjaantuisi riittävästi. Luusillan synnyttyä pidemmän raajan pituuden tulisi olla sama kuin lyhyemmän raajan loppupituus. Liian aikaisin tehty toimenpide johtaa pitemmän raajan kasvun liialliseen jarrutukseen. Liian myöhään tehty epifyseodeesi ei taas ehdi korjata koko pituuseroa, koska aika ja kasvu loppuvat kesken. Apuna ajoituksessa on lapsen kasvukäyrä. Anderson ja Green (1948) ovat julkaisseet nomogrammit reisiluun ja sääriluun jäljellä olevasta pituuskasvusta suhteutettuna luustoikään. Näiden nomogrammien noudattaminen suomalaislapsilla johti usein siihen, että pituuseron tasaantuminen jäi liian vajaaksi (Viljanto ym. 1985). Syynä olivat lasten aikaisempi kasvu ja kypsyminen sekä pituuskasvun lisääntyminen. Siksi onkin laadittu uudet, suomalaiseen nykyväestöön paremmin sopivat nomogrammit (Viljanto ym. 1985, Parvinen ym. 1995). Käytännössä epifyseodeesin ajankohta on yleensä tytöillä noin vuoden ikä; pojille toimenpide tehdään hieman myöhemmin. Ajoitusta varten suoritetaan usein vielä luustoiän määritys (Greulich ja Pyle 1988). Alaraajan pidentäminen. Jos pituuseron ennuste kasvun päätyttyä on 3,5 cm tai enemmän tai jos pituusero todetaan vasta kasvukauden 950 T. Hurme

6 päätyttyä, on harkittava lyhyemmän alaraajan pidennystä (Aldegheri 1999, Kinnunen 1992). Alaraajan pidennyksen aiheet ovat samalla tavalla suhteellisia kuin edellä mainitun epifyseodeesin. Pidennystä ajatellen on tärkeätä todeta potilaan psyykkinen stabiilius. Potilaan ja hänen perheensä soveltuvuutta toimenpiteen aiheuttamiin, vähintään vuoden kestäviin toiminnan ja elämän rajoituksiin on harkittava hyvissä ajoin. Pidennystoimenpiteen kulku ja myös komplikaatiomahdollisuudet on selvitettävä etukäteen sekä potilaalle että hänen vanhemmilleen, ja heiltä kaikilta edellytetään hyvää motivaatiota pidentämiseen. Raajan pidennysmenetelmien kehitys perustuu leikkaustekniikoiden parantumiseen ja luun ja pehmytkudosten pidennyksen biologian ymmärtämiseen. Laitteistoja ja tekniikoita on useita. Perusperiaate on, että pidennettävän raajanosan luuhun asennetaan piikit molempiin päihin ja niihin kiinnitetään pidennysalueen stabiilina pitävä pidennyslaite. Luu katkaistaan piikkien välistä, minkä jälkeen laitteella suoritetaan hidas, kontrolloitu raajan pidennys. Epifyysidistraktiossa kasvulevyn hitaalla venytyksellä on ajateltu voitavan kiihdyttää ruston metaboliaa ja lisätä endokondraalista luunmuodostusta, jonka jälkeen kasvuruston aineenvaihdunta ja rakenne palautuvat ennalleen (Monticelli ja Spinelli 1981). Useiden kliinisten ja kokeellisten tutkimusten mukaan pidennys perustuu kuitenkin toimenpiteen kuluessa syntyvään kasvulevyn murtumaan (Peltonen ym. 1988). Toimenpiteeseen liittyvä kasvuruston ennenaikaisen luutumisen riski on rajoittanut menetelmän laajempaa käyttöä (Reichel ym. 1996). Tavallisimmin tehdään avoin submetafyseaalinen osteotomia tai kortikotomia, jossa luuydin säilyy ehjänä ja luun periosti ja endosti verisuonituksineen säästetään. Osteotomiakohdan molemmin puolin asennetaan kiinnitysruuvit ja niihin pidennyslaite, joka muodostaa sillan osteotomiakohdan yli. Ilizarov (1992) on kehittänyt oman sirkulaarisen fiksaatio-distraktiolaitteistonsa. Kun kallusta alkaa muodostua noin viikon kuluttua osteotomiasta, aloitetaan pidennys, yleensä 1 mm/vrk, jolloin pidennys kohdistuu jo muodostuneeseen kalluskudokseen ja jonka osteotomia-alue ja ympäröivät pehmytkudokset sietävät verenkierron häiriintymättä (Ilizarov 1992, Aldegheri 1999). Yhden pidennyksen paras ajankohta on vuoden ikä. Jos tarvitaan useampia pidennyksiä, ensimmäinen tulisi tehtäväksi 8 vuoden ja toinen 12 vuoden iässä (Wagner 1978). Yhden pidennyksen ylärajaksi suositellaan reisiluussa 5 7 cm:ä ja sääressä 3 5 cm:ä, Ilizarovin menetelmässä jopa 15 cm:ä (Peltonen 1991). Sitä suuremmat pidennykset suositellaan tehtäväksi kahdessa tai kolmessa vaiheessa. Komplikaatiotaajuus kasvaa merkittävästi, jos yhtä luuta pidennetään yli 15 %. Laite poistetaan vasta, kun pidennyskohta on täysin luutunut (Maffulli ym. 1999). Koko pidennysprosessi saattaa kestää puolesta vuodesta vuoteen. Kyseessä ei siis ole helppo tapa saada raajaan lisämittaa. Alaraajan pidennysten yleisinä vasta-aiheina pidetään hermotoiminnan sensorisia tai motorisia häiriöitä, huomattavaa epämuotoisuutta ja dislokoituneita niveliä, joita ei voi stabiloida, psyykkisiä ongelmia sekä tilanteita, joissa pidennyksen jälkeen jouduttaisiin edelleen käyttämään ortooseja. Kaikkiin pidennystoimenpiteisiin liittyy menetelmästä riippumatta huomattava sairastavuus ja komplikaatioriski. Tavallisimpia komplikaatioita ovat ylivenytyksestä johtuvat polvi- ja nilkkanivelen kontraktuurat, epifyseolyysi, lihasvoiman heikkeneminen ja paralyysit. Huono fiksaatio voi johtaa varhaiseen ja myöhäiseen angulaatioon, luutumiseen virheasentoon, luutumattomuuteen ja piikki-infektioihin. Verenkierron häiriintymisestä johtuvat yleinen verenkiertohäiriö, hidastunut luutuminen, luutumattomuus ja ödeema (Kawamura 1978). Toimenpiteen aloituskriteerit on pidettävä riittävän tiukkoina, jotta pidennysprosessin aiheuttamat hankaluudet eivät olisi suuremmat kuin pituuseron aiheuttamat ongelmat. Komplikaatioista huolimatta nykyisillä välineillä saavutetaan lähes aina asetettu tavoite ja potilaan tyytyväisyys, joten alaraajojen pidennysleikkauksia kannattaa tehdä. Uudempana menetelmänä on tullut käyttöön raajan intramedullaarinen pidennys. Siinä käytetään erityistä pidennettävää Albizzia-ydin- Alaraajojen pituuserot ja niiden korjaaminen 951

7 naulaa, joka pitenee potilaan kääntäessä jalkaa ulko-sisärotaatiosuunnassa. Pidennystä voidaan saada aikaan jopa 10 cm, ja myös pienen akselivirheen korjaaminen on mahdollista (Guichet 1999). Tässä menetelmässä reisiluun katkaisuun käytetään erikoissahaa, jolloin reiteen ei tarvitse tehdä arpea aiheuttavaa haavaa. Ydinontelo on kyettävä poramaan, eikä menetelmä sovellu siten aivan nuorimmille potilaille, koska vaarana on reisiluun pään aseptinen nekroosi. Pidennettävälle raajalle ei voi myöskään varata, ennen kuin pidennys on tehty. Pitkäaikaistuloksia intramedullaarisesta ydinnaulasta ei vielä ole käytettävissä. Alaraajan lyhentäminen tulee kyseeseen vain harvoin. Raajaa lyhentäviä osteotomioita on mahdollista tehdä, kun pituusero on alle 5 cm (Peltonen 1991). Lyhennys tehdään vasta kasvuiän päätyttyä, jolloin pituuseron tasaukseen ei voida enää käyttää potilaan omaa kasvua (Coppola ja Maffulli 1999). Avoin lyhennysosteotomia tehdään useimmiten reisiluun proksimaaliosaan. Se soveltuu hyvin aikuispotilaille, joilla pituuseron syynä on murtuma. Sääriluun pidennystä tehdään harvemmin siihen liittyvän suuremman komplikaatioriskin takia. Lyhennys on mahdollista tehdä myös sulkeisesti, intramedullaarisella osteotomiatekniikalla. Intramedullaarista lyhennystä ei tule tehdä kasvukauden aikana mm. siksi, että siihen liittyy reisisiluun pään aseptisen nekroosin vaara. Lyhennyspotilaiden lihaskunnosta on pidettävä huolta aktiivisella kuntoutusohjelmalla. Lyhyemmän alaraajan on oltava riittävän pitkä, jottei lyhennyksellä aiheuteta kohtuutonta epäsuhtaa vartalon ja raajojen välille. Oma aineisto TYKS:n lastenkirurgian yksikön aineistossa tehtiin epifyseodeesi Phemisterin tekniikalla 37 potilaalle ja perkutaaninen poradeesi 56:lle. Kun pituuseron syynä oli murtuma tai ero oli idiopaattinen, pituusero pieneni alle 10 mm:iin yli 70 %:lla hoidetuista. Phemisterin tekniikan mukaisesti leikatuilla ei esiintynyt enempää komplikaatioita kuin perkutaanisesti operoiduilla. Sen sijaan leikkauksesta toipuminen ja kuntoutuminen oli huomattavasti hitaampaa käytettäessä avointa Phemisterin tekniikkaa. Potilailla ei esiintynyt infektion, veripolven, hermovaurion tai raajan virhekulman aiheuttamia ongelmia leikkauksen jälkeen. Sen sijaan kun pituuseron syynä oli jokin muu alaraajan kasvua häiritsevä tekijä, ei saavutettu yhtä hyvää pituuseron tasoittumista. Näissä tapauksissa leikkausajankohta pitäisi valita nomogrammin (Viljanto ym. 1985) keskiarvoa varhaisemmaksi. Lopuksi Merkittävään pituuseroon on puututtava ajoissa. Havaittua pituuseroa seurataan pääasiassa kliinisesti. Pienistä pituuseroista ei yleensä aiheudu minkäänlaisia oireita. Kun havaitaan merkittävä pituusero, on potilas ohjattava riittävän ajoissa asiantuntevaan hoitopaikkaan tutkimusta, seurantaa, hoidonharkintaa ja tarvittavaa kirurgista hoitoa varten. Epifyseodeesi on ensisijainen operatiivinen hoito; suuremmissa pituuseroissa kyseeseen tulevat pidennykset. Potilaskohtaisesti joudutaan joskus yhdistelemään eri menetelmiä; toista raajaa voidaan pidentää ja toisen kasvua jarruttaa. Kun kyseessä on vaikeasti kasvuhäiriöinen raaja, on ulkoinen pidennysproteesi joskus kirurgista pidennystä parempi ratkaisu (Devnani 2000). Kirjallisuutta Aldegheri R. Distraction osteogenesis for lengthening of the tibia in patients who have limb-length discrepancy or short stature. J Bone Joint Surg Am 1999;81: Aitken AG, Flodmark O, Newman DE, ym. Leg length determination by CT digital radiography. Am J Roentgenol 1985;144: Anderson M, Green WT. Lengths of the femur and the tibia. Norms derived from orthoroentgenograms of children from 5 years of age until epiphyseal closure. Am J Dis Child 1948;75: Ballock RT, Wiesner GL, Myers MT, ym. Hemihypertrophy: concepts and controversies. J Bone Joint Surg Am 1997;79: Beaudoin L, Zabjek KF, Leroux MA, ym. Acute systematic and variable postural adaptations induced by an orthopaedic shoe lift in control subject. Eur Spine J 1999;8:40 5. Bowen JR, Johnson WJ. Percutaneous epiphyseodesis. Clin Orthop 1984; 190: Canale S, Russel T, Holcomb R. Percutaneous epiphyseodesis. Experimental study and preliminary clinical results. J Pediatr Surg 1986; 6: Coppola C, Maffulli N. Limb shortening for the management of leg length discrepancy. J R Coll Surg Edinb 1999;44: Devnani AS. The orthotic management of the congenital short lower limb. Singapore Med J 2000;41: D Souza H, Shah NM. Circumferential periosteal sleeve resection: results in limb-length discrepancy secondary to poliomyelitis. J Pediatr Orthop 1999;19: Greulich WW, Pyle SI. Radiographic atlas of skeletal development of the 952 T. Hurme

8 hand and wrist. Stanford CA: Stanford University Press Guichet JM. Leg lengthening and correction of deformity using the femoral Albizzia nail. Ortopade 1999:28: Gurney B, Mermier C, Robergs R, ym. Effects of limb-length discrepancy on gait economy and lower-extremity muscle activity in older adults. J Bone Joint Surg Am 2001;83: Ilizarov GA. Transosseous osteosynthesis. Berlin: Spinger-Verlag, Junk S, Terjesen T, Rossvoll I, ym. Leg length inequality measured by ultrasound and clinical methods. Eur J Radiol 1992;14: Kawamura B. Limb lengthening. Orthop Clin North Am 1978;9: Kindblom JM, Nilsson O, Hurme T, ym. Expression and localization of Indian hedgehog (Ihh) and parathyroid hormone related protein (PTHrP) in the human growth plate during pubertal development. J Endocrinology 2002;174:R1 6. Kinnunen P. Alaraajojen pidennysleikkaukset. Duodecim 1992;108: Maffulli N, Cheng JC, Sher A, ym. Bone mineralization at the callostasis site after completion of lengthening. Bone 1999;25: Monticelli G, Spinelli R. Distraction epiphysiolysis as a method of limb lengthening III. Clinical applications. Clin Orthop 1981;154: Moseley CF. Leg length discrepancy and angular deformity of the lower limbs. Kirjassa: Morrissy RT, Weinstein SL, toim. Lovell and Winters Pediatric Orthopaedics. 4. painos. Philadelphia: Lippincott-Raven Publishers, Paley D, Bhave A, Herzenberg JE, ym. Multiplier method for predicting limb-length discrepancy. J Bone Joint Surg Am 2000;82: Parvinen T, Alanen M, Hurme T. Alaraajojen eripituisuus. Suom Lääkäril 1995;50: Peltonen J, Kahri A, Karaharju E, ym. Regeneration after physeal distractions of the radius in sheep. Acta Orthop Scand 1988;59: Peltonen J. Raajojen kasvuhäiriöt. Duodecim 1991;107: Reichel H, Haunschild M, Kruger T, ym. Tibial lengthening: epiphyseal and callus distraction compared in 39 patients with 3 14 years follow-up. Acta Orthop Scand 1996;67: Soukka A, Alaranta H, Tallroth K, ym. Leg-length inequality in people of working age: the association between mild inequality and low back pain is questionable. Spine 1991;16: Stanitski DF. Limb-length inequality: assesment and treatment options. J Am Acad Orthop Surg 1999;7: Terjesen T, Benum P, Rossvoll I, ym. Leg-length discrepancy measured by ultrasonography. Acta Orthop Scand 1991;62: Viljanto J, Kiviluoto H, Paananen M. Remodelling after femoral shaft fracture in children. Acta Chir Scand 1975;141: Viljanto J, Rikalainen H, Tiusanen M, ym. Zeitliche Determinierung einer Epiphyseodese wegen Anisomelie der unteren Extremitäten. Z Kinderchirurgie 1985;40 Suppl II: Wagner H. Operative lengthening of the femur. Clin Orthop 1978;136: Westh RN, Menelaus MB. A simple calculation for the timing of epiphyseal arrest: a further report. J Bone Joint Surg Br 1981;63: Yrjönen T. Long-term prognosis of Legg-Calve-Perthes disease: a metaanalysis. J Pediatr Orthop 1999:8: TIMO HURME, dosentti TYKS, lastenkirurgia PL 52, Turku 953

Vamman jälkeisten alaraajan deformiteettien erityispiirteet ja pidennysleikkaukset ydinnaulan avulla

Vamman jälkeisten alaraajan deformiteettien erityispiirteet ja pidennysleikkaukset ydinnaulan avulla Vamman jälkeisten alaraajan deformiteettien erityispiirteet ja pidennysleikkaukset ydinnaulan avulla Jan Lindahl HYKS, Ortopedian ja traumatologian klinikka, Töölön sairaala Suomessa murtumahoito on korkealla

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Funktionaalinen jako leesiotason mukaan S3 Lihasten toimintavajaus: -Jalkaterän sisemmät lihakset

Lisätiedot

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili

Lisätiedot

Tibian mal- ja nonunionin hoidon indikaatiot ja tekniikat

Tibian mal- ja nonunionin hoidon indikaatiot ja tekniikat Tibian mal- ja nonunionin hoidon indikaatiot ja tekniikat Jukka Ristiniemi OYS Suomessa julkaistiin kymmenen vuotta sitten säärimurtumien Käypä Hoito -suositus (1). Tässä suosituksessa murtumien pääasialliseksi

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian klinikka 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 3 Leikkaus... 3 Leikkauksen ja kipsauksen jälkeinen

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Skolioosin kuvantaminen

Skolioosin kuvantaminen Katsaus LIISA KERTTULA, DIETRICH SCHLENZKA JA KAJ TALLROTH Skolioosi on tavallisimpia lapsuus- ja nuoruusiässä ilmeneviä selkärangan epämuodostumia. Se kehittyy usein huomaamattomasti aiheuttamatta nuorelle

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Sivu 1/5 NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Potilaan ohjaaminen tutkimukseen... 2 Tutkimukset, joista on harvoin hyötyä potilaan hoidon kannalta... 2 Häntäluu... 2 Kallo... 2 Kasvojen luut... 2 Kitarisa... 2 Korva,

Lisätiedot

PERIPROTEETTISET. 19.4.2007 Maija Pesola

PERIPROTEETTISET. 19.4.2007 Maija Pesola PERIPROTEETTISET MURTUMAT 19.4.2007 Maija Pesola oyl, K-SKS Määritelmästä Klassisesti: vähäisen trauman aiheuttama tekoniveleen liittyvä murtuma (oma M- alkuinen dg-numero) Käytännössä: Mistä tahansa syystä

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

Spondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat

Spondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat Spondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat Olli Pajulo Lastenkirurgian, ortopedian,traumatologian erik.kääk. LT, Dos. Lastenkirurgia/ Lastenklinikka TYKS Operatiivisen hoidon

Lisätiedot

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN Jokitalo Marjaana, Mäkitaavola Anna-Lena, Söderlund Sanna & Tervaniemi Satu SISÄLLYSLUETTELO KUNTOUTUMINEN... 3 KORJAUSMATERIAALIT...

Lisätiedot

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä. TYKS POTILASOHJE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko eli polven kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman erityistä syytä.

Lisätiedot

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Erikoissairaanhoidon palvelusetelien hinnat 1.7.2015 alkaen Erikoissairaanhoidon toimenpiteiden hankkimisessa rekisteröidyiltä palveluntuottajilta noudatetaan

Lisätiedot

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia Luuston kasvuhäiri iriöt t ja muita tuki- ja liikuntaelinten sairauksia Anu Lappalainen Pieneläinsairauksien insairauksien Erikoiseläinl inlääkäri SPL:n kasvattajakurssi 24.2.2006 Termejä dysplasia = kasvuhäiri

Lisätiedot

LEIKKAUS. Leikkauksissa kajotaan melkoisesti potilaan. ja sen kulku. Saat asiakkaaksesi henkilön, joka on läpikäynyt lonkka- tai

LEIKKAUS. Leikkauksissa kajotaan melkoisesti potilaan. ja sen kulku. Saat asiakkaaksesi henkilön, joka on läpikäynyt lonkka- tai Teksti: Johanna Takkunen Business Unit Manager Smith & Nephew Oy Advanced Wound Management Saat asiakkaaksesi henkilön, joka on läpikäynyt lonkka- tai polviproteesileikkauksen. Päällepäin näkyy vain suurehko

Lisätiedot

Lonkkaortoosit. www.camp.fi

Lonkkaortoosit. www.camp.fi www.camp.fi NewCamp-lonkkaortoosi Tukeva lonkkaortoosi, jossa on alumiinikisko. Ortoosin lantio- ja reisiosat kiinnitetään toisiinsa säädettävällä nivelellä. Mahdollisuus säätää fleksiota ja ekstensiota

Lisätiedot

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin

Lisätiedot

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Ortopedi Ilkka Peltokorpi VKS 10.9.2015 Polvi artroskopia Polven artroskopia indikaatiota on muokattu viime vuosina Polven arthroosin tähystyskirurgian vaikuttavuus

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan.

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan. 1 2 Lantio toimii liikkeiden lähtöpaikkana, etenkin kun toiminta tapahtuu alaraajojen varassa. Kävely, kyykkyliike, juoksu, heittäminen ja erilaiset hypyt tuotetaan ensisijaisesti lantiosta/lonkasta alkaen.

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Lonkan epifyseolyysi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001-2011

Lonkan epifyseolyysi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001-2011 Lonkan epifyseolyysi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001-2011 Joonas Uuspelto Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Marraskuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

KASVUIKÄISEN SELKÄSAIRAUDET JA TYYPILLISIMMÄT ALARAAJAONGELMAT. OUTI J NYBERG JA LIISA RÄISÄNEN Kemi 7.5.2010

KASVUIKÄISEN SELKÄSAIRAUDET JA TYYPILLISIMMÄT ALARAAJAONGELMAT. OUTI J NYBERG JA LIISA RÄISÄNEN Kemi 7.5.2010 KASVUIKÄISEN SELKÄSAIRAUDET JA TYYPILLISIMMÄT ALARAAJAONGELMAT OUTI J NYBERG JA LIISA RÄISÄNEN Kemi 7.5.2010 Esityksessä käsitellään: selkä ryhtiasiat; skolioosi, kyfoosi, alaraajojen pituusero spondylolyysi

Lisätiedot

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012 Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012 Selkärangan normaalianatomia Selkärangan yleisiä perinnöllisiä sairauksia

Lisätiedot

08:00-09:00 Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen. Vapaat esitelmät 1 n. 15x n. 10min, kahvitauko n. 30min

08:00-09:00 Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen. Vapaat esitelmät 1 n. 15x n. 10min, kahvitauko n. 30min OT-PÄIVÄT 2015, ALUSTAVA OHJELMA 10.9.15 KESKIVIIKKO 25.11.2015 Sali 1 Sali 2 08:00-09:00 Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen 09:00-12:00 Vapaat esitelmät 1 n. 15x n. 10min, kahvitauko n. 30min 12:00-13:00

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005

Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1 Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005 LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen

Lisätiedot

Kuvassa kulunut lonkkanivel on korvattu tekonivelellä eli endoproteesilla.

Kuvassa kulunut lonkkanivel on korvattu tekonivelellä eli endoproteesilla. TYKS POTILASOHJE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkauksen yleisin syy on lonkan nivelrikko eli lonkan kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Puhdistusleikkaukset Osteotomiat Niveljäykistykset Tekonivelleikkaukset tutkimustieto ei tue vaikutuksen

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

Varhaislapsuuden skolioosin vanhat ja uudet hoitomenetelmät

Varhaislapsuuden skolioosin vanhat ja uudet hoitomenetelmät Ilkka Helenius ja Timo Parkkila KATSAUS Varhaislapsuuden skolioosin vanhat ja uudet hoitomenetelmät Ennen viiden vuoden ikää todetun skolioosin etiologia on monitekijäinen: idiopaattinen (infantiili/juveniili),

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Current Controlled Trials ISRCTN53680197 Vastuullinen

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Sementitön lonkan tekonivelleikkaus Schanzin osteotomialla aiemmin hoidetuilla lonkan dysplasiapotilailla

Sementitön lonkan tekonivelleikkaus Schanzin osteotomialla aiemmin hoidetuilla lonkan dysplasiapotilailla Sementitön lonkan tekonivelleikkaus Schanzin osteotomialla aiemmin hoidetuilla lonkan dysplasiapotilailla 68 leikkauksen pitkäaikaistulokset Antti Eskelinen 1,2, Ville Remes 2, Ilkka Helenius 3, Pekka

Lisätiedot

Kasvuikäisen selkäongelmien kirurginen hoito

Kasvuikäisen selkäongelmien kirurginen hoito KATSAUS Ilkka Helenius Kasvuikäisen selkäongelmien kirurginen hoito Yleisimmät selän kirurgista hoitoa vaativat ongelmat kasvuiässä ovat eri syistä aiheutuva skolioosi ja spondylolisteesi. Lapsilla esiintyy

Lisätiedot

DISTAALISTEN TIBIAMURTUMIEN MINI-INVASIIVINEN HOITO MEDIAALISILLA LUKKOLEVYILLÄ

DISTAALISTEN TIBIAMURTUMIEN MINI-INVASIIVINEN HOITO MEDIAALISILLA LUKKOLEVYILLÄ DISTAALISTEN TIBIAMURTUMIEN MINI-INVASIIVINEN HOITO MEDIAALISILLA LUKKOLEVYILLÄ Harri Saarinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Ortopedian tutkimusryhmä Marraskuu

Lisätiedot

Auron Koulutukset 2015

Auron Koulutukset 2015 Auron Koulutukset 2015 CERM Guide protokollakoulutukset Lannerangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Lantion harjoitteet, sisältäen omaharjoitteet Kaularangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Niska-hartiarenkaan

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Suomen Ortopediyhdistys XVII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Rukahovi, Kuusamo 2.-7.4.2006

Suomen Ortopediyhdistys XVII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Rukahovi, Kuusamo 2.-7.4.2006 Suomen Ortopediyhdistys XVII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Rukahovi, Kuusamo 2.-7.4.2006 Traumakurssi 2.4.-4.4.2006 Su 2.4.06 13-18 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako Rukahovin aula 18-19

Lisätiedot

Harjoitus Bones ja Skin

Harjoitus Bones ja Skin LIITE 3 1(6) Harjoitus Bones ja Skin Harjoituksessa käsiteltävät asiat: Yksinkertaisen jalan luominen sylinteristä Luurangon luominen ja sen tekeminen toimivaksi raajaksi Luurangon yhdistäminen jalka-objektiin

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

Auron Koulutukset 2015 2016

Auron Koulutukset 2015 2016 Auron Koulutukset 2015 2016 CERM Guide protokollakoulutukset Lannerangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Lantion harjoitteet sisältäen omaharjoitteet ma 19.01.2015 Hki ma 31.08.2015 Hki ma 25.01.2016

Lisätiedot

Toiminnallisuutta ylläpitävä asentohoito

Toiminnallisuutta ylläpitävä asentohoito Toiminnallisuutta ylläpitävä asentohoito Ansa Iivanainen ja Heli Kallio Tämä artikkeli on julkaistu aiemmin Haava-lehden numerossa 3/2011. Tässä artikkelissa toiminnallisuutta ylläpitävällä asentohoidolla

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki

Lisätiedot

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9. LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet

Lisätiedot

VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio

VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio Keskiviikko 3.4.2013 8.00 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00 9.05 Avauspuheenvuoro Polven tekonivel Moderaattori: Petri

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muuttamiselle

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muuttamiselle Liite II Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muuttamiselle 217 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista,

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka 2012 Sisältö Hyvä tekonivelleikkauspotilas...2 Ennen leikkausta huomioitavaa...3 Leikkaus...3 Kantositeen

Lisätiedot

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat

Lisätiedot

Timo Kaakinen LT, anest el OYS 4.10.2013 SASH-päivät Oulu

Timo Kaakinen LT, anest el OYS 4.10.2013 SASH-päivät Oulu Timo Kaakinen LT, anest el OYS 4.10.2013 SASH-päivät Oulu ACS Voi ilmaantua missä tahansa suljetussa kehon tilassa Ortopediassa ja käsikirurgiassa yleisimmät sijainnit ovat: Sääri Reisi Kyynärvarsi Mannion

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Kirjaamisesimerkkejä, v. 2011

Kirjaamisesimerkkejä, v. 2011 Kirjaamisesimerkkejä, v. 2011 Esimerkki Potilas on ollut osastolla tekonivelen luksaation vuoksi Diagnoosit väärässä järjestyksessä 1. I48 Eteisvärinä tai eteislepatus 2. I10 Essentiaalinen verenpainetauti

Lisätiedot

HYKS, Jorvin sairaala. Lonkka kuntoon! Opas lonkan tekonivelleikkauspotilaalle

HYKS, Jorvin sairaala. Lonkka kuntoon! Opas lonkan tekonivelleikkauspotilaalle HYKS, Jorvin sairaala Lonkka kuntoon! Opas lonkan tekonivelleikkauspotilaalle SISÄLLYS Lonkka kuntoon!... 3 Yleistä lonkan tekonivelleikkauksesta... 3 Valmistautuminen leikkaukseen... 4 Yleiskunto... 4

Lisätiedot

Reisiluun yläosan asentomuutos instabiilin pertokanteerisen murtuman fiksaation jälkeen Randomisoitu vertaileva tutkimus DHS:n ja PFN:n välillä

Reisiluun yläosan asentomuutos instabiilin pertokanteerisen murtuman fiksaation jälkeen Randomisoitu vertaileva tutkimus DHS:n ja PFN:n välillä SOT2/2005 VOL 28 129 Reisiluun yläosan asentomuutos instabiilin pertokanteerisen murtuman fiksaation jälkeen Randomisoitu vertaileva tutkimus DHS:n ja PFN:n välillä Pajarinen J, Lindahl J, Savolainen V,

Lisätiedot

Parshvottanasana. TEKSTI janne kontala kuva lina jelanski PIIRROKSET emmi valve. kolmetoista

Parshvottanasana. TEKSTI janne kontala kuva lina jelanski PIIRROKSET emmi valve. kolmetoista k a k s i to i sta Tämä seisomaeteentaivutus on näennäisen yksinkertainen. Älä anna ulkonäön hämätä. Lantion vakautus, lantion oikeanlainen linjaus Parshvottanasana etumaisen alaraajan suhteen, selän linjan

Lisätiedot

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet

Lisätiedot

Lonkkarevisiot. Maija Pesola oyl,, Keski-Suomen keskussairaala

Lonkkarevisiot. Maija Pesola oyl,, Keski-Suomen keskussairaala Lonkkarevisiot Maija Pesola oyl,, Keski-Suomen keskussairaala Yleistä lonkkarevisioiden määm äärä riippuu aiemmin alueella käyteityistä proteesimalleista ja niiden käyttk yttäytymisestä varsirevisiot harvinaistuneet

Lisätiedot

Lapsi päiväkirurgisena po0laana kirurgin näkökulmasta

Lapsi päiväkirurgisena po0laana kirurgin näkökulmasta Lapsi päiväkirurgisena po0laana kirurgin näkökulmasta Satu- Liisa Pauniaho Lastenkirurgian osastonylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Suomen Päiväkirurginen Yhdistys ry,koulutuspäivä 16.5.2012, Tampere

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Polvi- ja lonkkanivelrikko Polvi- ja lonkkanivelrikko Suomalaisen

Lisätiedot

Aikuispotilaan säärimurtuman hoito

Aikuispotilaan säärimurtuman hoito Käypä hoito -suositus Aikuispotilaan säärimurtuman hoito Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä Suosituksen keskeinen sanoma Riimattu salpaydinnaulaus on dislokoituneiden säärimurtumien perushoitomenetelmä,

Lisätiedot

Luuston CT Degeneratiivisista muutoksista, neoplasmeista ja proteesikomplikaatioista

Luuston CT Degeneratiivisista muutoksista, neoplasmeista ja proteesikomplikaatioista Luuston CT Degeneratiivisista muutoksista, neoplasmeista ja proteesikomplikaatioista 9.4.2010 EL Ia Kohonen TYKS-SAPA SAPA A-sairaalan röntgenr Degeneratiivisia muutoksia missä tahansa rangan alueella,

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

www.pediatric-rheumathology.printo.it

www.pediatric-rheumathology.printo.it 1) Fibromyalgia www.pediatric-rheumathology.printo.it KIPUOIREYHTYMÄT Määritelmä Fibromyalgia luetaan kuuluvaksi syntymekanismeiltaan puutteellisesti tunnettujen tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) kiputiloihin.

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET Sisällys A Lihastoimintaketjut Philipp Richter 1. Johdanto 2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Liikekaavat

Lisätiedot

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?

Lisätiedot

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri Lämmittele kuntopiirin ensimmäinen kierros eli tee liikkeet huomattavasti kevyemmin kuin kolme muuta kierrosta. -työ osuus per liike 30sek -Palautus liikkeiden välissä

Lisätiedot