Selkävaivoja esiintyy noin miljoonalla suomalaisella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selkävaivoja esiintyy noin miljoonalla suomalaisella"

Transkriptio

1 Selkävaivat Olavi Airaksinen ja Karl-August Lindgren Lääkärin vastaanotolla tehty kliininen tutkimus on keskeisessä asemassa päätettäessä potilaan jatkotutkimustarpeesta ja hoitolinjasta. Tärkein ja ensimmäinen tehtävä vastaanotolla on määrittää selkäsairauden vakavat syyt, tunnistaa mahdollisesti leikkausta edellyttävä hermon vaikea puristusoireisto ja ohjata nämä potilaat jatkotutkimukseen ja hoitoon. Lopuilla yli 85 %:lla selkäpotilaista vaivan syy on toiminnallinen eikä vaadi laboratorioselvityksiä tai diagnostisia kuvantamistutkimuksia. Lääkärin tekemä huolellinen kliininen tutkimus, joka perustuu toiminnallisen anatomian tuntemukseen ja joka toistetaan tarvittaessa, on selkävaivapotilaiden hyvän hoidon kulmakivi. Pitkittyvissä selkävaivoissa psykosomaattisten seikkojen selvittäminen on tärkeää. Tällöinkin parhaiten selvitään tavanomaisen vastaanoton yhteydessä tapahtuvalla keskustelulla. Ongelmallisissa tapauksissa laajemman kuntoutustiimin käyttö ja konsultaatio ovat perusteltuja. Hoidon oikea-aikainen porrastus omassa sairaanhoitopiirissä on tärkeä osa selkäpotilaan hoitoa. Selkävaivoja esiintyy noin miljoonalla suomalaisella vuosittain. Suuri osa niistä paranee ensimmäisten neljän viikon aikana. Noin 7 %:lla kaikista selkävaivaisista oireisto ja kipu kuitenkin pitkittyvät kroonistuvat. Äkillistä selkävaivaa potevista 50 %:lla vaiva uusiutuu seuraavan vuoden aikana (Andersson 1997). Yksittäinen selkäkipujakso kestää vain 14 %:lla yli kaksi viikkoa (Deyo ym. 1992). Yleensä selkävaiva on hyväennusteinen ja paranee oireenmukaisella hoidolla, mutta 1 2 % tapauksista edellyttää leikkaushoitoa (Frymoyer 1988). Systeemisairaudet (syöpä, infektiot) vaativat spesifistä hoitoa (Deyo ym. 1992). Huolellinen diagnostinen selvittely on tärkeää. Akuutin selkäkivun kesto on alle kaksi viikkoa. Yli kuukauden mittainen selkäkipu on pitkittyvä, ja yli kolme kuukautta kestänyttä yhtämittaista selkävaivaa sanotaan krooniseksi. Tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden kannalta ensimmäiset kolme kuukautta ovat ratkaisevan tärkeitä. Selkäongelmat ovat merkittävä sairauslomia ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä (Sievers ja Klaukka 1990). Tämän vuoksi tutkimus ja hoitotoimenpiteiden oikea kohdistaminen ja ajoitus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Lanneselkävaivat jaetaan kolmeen ryhmään: vakaviin sairauksiin, iskiasoireistoon ja epäspesifiseen (= toiminnallinen) lanneselkävaivaan (Bigos ym. 1994, Selkäsairaudet, konsensuslausuma 1996, Waddel ym. 1996, Selkäsairaudet konsensuskokouksen hoitosuositusryhmä 1998). Selkävaiva voi johtua monesta lanneselän alueen rakenteesta, kuten välilevyistä (Ohlmarker ja Rydevik 1991), nikamista, nivelsiderakenteista, pikkunivelistä (Schwarzer ym. 1995a, b), nikamistoa ympäröivistä lihaksista (Hides ym. 1996), faskioista, verisuonista ja hermorakenteista (taulukko 1). Selkävaivojen lisääntymiseen kiinnitettiin huomiota 1980-luvulla ja nähtiin alueellisten hoito-ohjelmien laatiminen tarpeelliseksi. Suomessa ensimmäinen tutkimus- ja hoito-ohjelma julkaistiin 1990 KYS:n piirissä (Lindgren ja Leino 1990). Tämän jälkeen useat sairaanhoitopiirit ovat laatineet omia selkäpotilaiden hoitoonohjausmalleja. Perustutkimus on edennyt selkäsairauksien Duodecim 1999; 115:

2 Taulukko 1. Selkävaivan tavallisia syitä. Degeneratiiviset muutokset välilevyissä ja fasettinivelissä Diskusprolapsi, joka ärsyttää läheistä hermojuurta Spinaalistenoosi (ydinkanavan tai hermojuurikanavan), johon liittyy degeneratiivisia muutoksia pikkunivelissä ja diskuksessa sekä ligamentum flavumin paksuuntuminen Lihasten/ligamenttien vammat Anatomiset rakennevirheet (skolioosi, spondylolisteesi) Systeemisairaudet, kuten primaari tai metastaattinen syöpä, infektiot selkärangan alueella, spondylitis ancylopoetica Sisäelimistä tuleva kipu (lantion elimet, munuaiset, ruoansulatuskanavan alue ja aortta) alalla, ja käytettävissä on erittäin laaja valikoima teknologiaa potilaiden tutkimiseksi ja hoitamiseksi. Tästä huolimatta selkäkipupotilaiden tutkimus tuottaa kliinikoille ongelmia. Spesifinen diagnoosi voidaan tehdä vain harvoin. Noin 85 %:lla selkäpotilaista kuvantamistutkimukset tai laboratoriotestit eivät tuo esiin varmoja poikkeavia löydöksiä. Näin ollen selkäpotilaan kliinisen tutkimuksen vastaanotolla tulisi vastata seuraaviin kysymyksiin: 1) Onko havaittavissa viitteitä vakavasta systeemisairaudesta? 2) Esiintyykö potilaalla voimakkaita hermokompression oireita tai löydöksiä, jotka vaativat välittömiä toimia? 3) Onko kysymyksessä todennäköisesti toiminnallinen vaiva? Mahdollisesti kipua pitkittävät psykososiaaliset haittatekijät tulee tunnistaa riittävän ajoissa. Viimeksi mainitun seikan selvittämiseksi selkävaivapotilasta pitää huolellisesti seurata uusintavastaanotolla (Deyo ym. 1992). Anamneesi Potilaan kliininen tutkimus alkaa hänen astuessaan tutkimushuoneeseen. Monia päätelmiä voidaan tehdä jo tarkkailtaessa potilasta anamneesin yhteydessä. Potilasta tulee pyytää kertomaan kivustaan omin sanoin; lääkäri esittää vain suuntaavia kysymyksiä. Haastattelun yhteydessä voidaan havaita elimelliseen, psykosomaattiseen tai muuhun toiminnallisluonteiseen syyhyn viittavia merkkejä. Sosiaalisen taustan selvittäminen on tärkeää. Osa selkävaivoista kytkeytyy sukupuoleen. Tapaturmien merkitys kivun aiheuttajana on huomioitava; joskus vähäisetkin tapaturmat laukaisevat hankalia kipuja esimerkiksi tyhjän päälle astuminen saattaa käynnistää ligamenttiperäistä tai segmentaarisesta toimintahäiriöstä johtuvaa kipua. Laihtuminen, suolisto-oireet, gynegologiset ja virtsaelinoireet, kuukautishäiriöt, ehkäisypillerien käyttö, raskauden aikaiset selkävaivat ja syvät silmätulehdukset ovat erotusdiagnostisesti tärkeitä. Iriitti voi olla selkärankareuman ensioire. Raskauden aikaiset selkävaivat (Alanen, tässä numerossa) saattavat viitata lannenikamaristiluunivelen oireiluun, samoin kuin ehkäisypillerien käyttöön liittyvät oireet (taulukko 2) (Deyo ym. 1992). Selkäkivun alkamista koskevat tiedot ovat tärkeitä. Milloin ja miten kipu alkoi, ja liittyikö siihen kova rasitus? Hyvin paikallinen kipu voi viitata suoraan oireilevaan rakenteeseen. Anatomista dermatomia noudattava säteilevä kipu tai puutuminen viittaa usein hermojuuren puristukseen, epämääräisempi pehmytkudosperäiseen. Selästä epätarkasti alavatsalle ja jopa nivusiin säteilevä kipu voi olla myös sisäelinperäistä. Alaraajojen puutumisoireet, lihasheikkous sekä kipu ja puutuminen vain rasituksen yhteydessä viittaavat oireiston hermoperäisyyteen. Epämääräiset, monisanaiset kuvaukset selkäkivun tuskaisuudesta saattavat viitata psykososiaalisten seikkojen korostumiseen selkävaivan taustalla. Taulukko 2. Eräille selkäsairauksille ominaiset riski-iät. Ikä, v Sairaus spondylolisteesi, välilevyjen sisäiset repeämät, diskusprolapsi segmentaalinen toimintahäiriö, diskusprolapsi, spondylolyysi/spondylolisteesi; relatiivinen spinaalistenoosi fasettiartroosi, spinaalistenoosi, osteoporoosi, spondylolisteesi > 70 osteoporoosin aiheuttamat murtumat, etäpesäkkeet 1704 O. Airaksinen ja K-A. Lindgren

3 Kivun analysointi MERKITKÄÄ KOKO KIPEÄ ALUE JA KAIKKI PAIKAT, JOISSA ON OLLUT KIPUA VIIMEKSI KULUNEEN VIIKON AIKANA, SIIS MYÖS SÄTEILYKIVUN ALUEET. KÄYTTÄKÄÄ SEURAAVAA VAIVOJEN MERKITSEMISTAPAA: PVM: särky, jomotus: XXXXX pistävä, vihlova kipu: ///// Kuva 1. Kipupiirros. puutuneisuus, turtumus: ===== väsymyksen tai jäykkyyden tunne: OOOOO Selkäkivun intensiteetti tulee selvittää. Apuna voidaan käyttää 100 millimetrin mittaista kipujanaa (Visual Analogue Scale, VAS), jonka vasen pää vastaa kivuttomuutta ja oikea sietämätöntä kipua. Kivun anatomista sijaintia voidaan selvittää piirroksella (kuva 1). Kivun sijainti ja mahdollinen säteily saattavat antaa vihjeen hermojuuriperäisen kivun tasodiagnostiikkaan. Kivun anatomisen sijainnin määritys on todettu hyvin toistettavaksi ja luotettavaksi pakaran, reiden, säären ja jalan alueella (kappa-arvo ) mutta epäluotettavaksi alaselän aluella (McCombee ym. 1989). Äkillisen kivun ilmaantuminen ja intensiteetti antavat myös käsityksen todennäköisestä kivun aiheuttajasta. Vihlova kipu viittaa usein mekaaniseen taustaan, kun taas polttava voimakas kipu viittaa jatkuvaan syyhyn, mahdollisesti hermon puristukseen. Paikallinen, äkillinen selkäkipu voi selittyä lihasspasmilla ja olla luonteeltaan hyvälaatuinen. Iskiasoire, jossa kipu säteilee polven alapuolelle, on sekä herkkä että luotettava diskusprolapsiin viittaava anamneesitieto (Deyo ja Tsui- Wu 1987). Prolapsin diagnoosia vahvistaa vielä potilaan kuvaama tunnottomuus, puutuminen tai voiman heikkeneminen raajassa (Ohlmarker ja Rydevik 1991). Osa prolapsipotilaista kuvaa raajaa kylmäksi ja selvästi erilaiseksi toiseen raajaan verrattuna. Polvitaipeen yläpuolelle jäävä kipusäteily viittaa epäspesifiseen selkävaivaan, risti-suoliluunivel- (SI-nivel-) tai fasettinivelperäiseen syyhyn (Schwarzer ym. 1995a, McLain ja Pickar 1998). Nivusalueelle säteilevän kivun on kuvattu liittyvän vahvimmin SI-nivelen ongelmaan (Schwarzer ym. 1995b). Kivun ilmaantuminen eri asennoissa tai liikesuorituksissa viittaa mekaaniseen tai toiminnalliseen syyhyn. Diskusprolapsipotilaalla istuminen pahentaa oireistoa, kun taas lepo pitkällään helpottaa. Spinaalistenoosipotilailla selän ojentaminen voi pahentaa ja provosoida kipua, kun taas eteentaivutus lievittää oiretta (Herno, tässä numerossa). Spinaalistenoosiin liittyvä kipu tulee kävellessä. Se voi esiintyä pakarassa, reidessä tai sääressä tuntuvana ja muistuttaa iskiastyyppistä säteilyä. Alaraajan valtimonkovettumistauti aiheuttaa katkokävelyä samalla tavalla kuin spinaalistenoosi. Tavallisesti potilas kertoo tällöin myös levossa esiintyvän raajojen palelemista; tätä ei ilmene spinaalistenoosipotilaalla (Porter ja Ward 1992, Turner ym. 1992). Cauda equina -oireyhtymään kuuluu äkillinen laaja pareesi tai sietämätön kipu. Oireyhtymälle ovat tyypillisiä pakaroiden alueen ja peräaukon tuntohäiriöt (ratsupaikka-anestesia) sekä virtsarakon toimintahäiriöt (virtsaretentio) (Deyo ym. 1992). Pitkäaikainen, etenevä kipu yli 50-vuotiaalla voi viitata systeemisairauteen. Selittämätön painon lasku ja huono vaste kokeiltuihin hoitoihin vahvistavat käsitystä pahanlaatuisesta syystä (Deyo ja Diehl 1988, Deyo ym. 1992). Pitkäaikainen kipu muuttuu helposti neuropaattiseksi, jolloin vähäisetkin ärsykkeet laukaisevat voimakkaan kivun. Tällainen muutos on syytä erottaa edellä mainitusta. 1705

4 Selkärankareumaan (Lehtonen, tässä numerossa) liittyvä kipu herättää yöllä, ja potilaalla esiintyy levon jälkeistä jäykkyyttä. Selkärankareumaan liittyvä kipu on pitkäaikaista. Tyypillinen selkärankareumapotilas on alle 40-vuotias mies. Aamujäykkyyden sensitiivisyys ja spesifisyys ovat (Gran 1985). Spondylolyysi- ja spondylolisteesipotilaiden kipu on usein paikallista, mutta noin 25 %:lla esiintyy hermojuuriin liittyvää säteilevää kipua ilman selkeää juurikompressiolöydöstä (Virta 1991). Potilaat kokevat kivun»katkaisevaksi», ja he kertovat selkänsä väsyvän poikkeuksellisen helposti. Segmentaariselle toimintahäiriölle tyypillisiä oireita ovat selän staattisten asentojen huono sieto: istuminen tai pidempiaikainen paikallaan seisominen aiheuttavat kipua, epämiellyttävää tuntemusta ja selän väsymistä. Kipualue on yleensä paikallinen (Lindgren ym. 1993). Potilaan ikä ohjaa diagnostista ajattelua. Vanhemmilla henkilöillä selkäydinkanavan ahtaus, pahanlaatuiset kasvaimet ja osteoporoosi ovat todennäköisiä oireiden syitä, kun taas nuoremmilla välilevyn repeämä, selkärankareuma, tulehdus ja toiminnalliset selkävaivat ovat tavallisempia syitä (taulukko 2). Psykososiaaliset seikat on aina selvitettävä anamneesin yhteydessä, kun potilaan vaiva pitkittyy tai oireisto ei reagoi hoitoon odotetulla tavalla. Näiden seikkojen varhainen toteaminen helpottaa hoitosuunnitelman laadintaa. Alkoholin tai lääkkeiden väärinkäyttö ja epäonnistuneet hoitoyritykset antavat usein viitteen psykososiaalisten seikkojen osuudesta selkävaivaan (Bigos ym. 1991). Tarvittaessa voidaan käyttää lyhyttä depressiokyselyä tai muita kyselylomaketestejä tarkentamaan selvitystä ja ohjaamaan hoitoa. silloinkin levottomasti. Kivuliaisuus vaikeuttaa myös tutkimuspöydälle siirtymistä. Orgaanisen kivun aiheuttama liikehtimisvaikeus on johdonmukaista. Käyttäytymisen huolellinen tarkkailu tekee tarpeettomaksi erillisten simulaatiotestien käytön. Näiden testien toistettavuus on todettu vaatimattomaksi (McCombee ym. 1989). Lannenotkosta, skolioosista tai kyfoosista saadaan sormin tunnustelemalla lisää tietoa. Voimakas koputteluarkuus yleisoireiden ohella viittaa pahanlaatuiseen tautiin ja edellyttää huolellista jatkoselvittelyä. Havaitut ihomuutokset antavat aiheen epäillä mm. spina bifidaa tai von Recklinghausenin tautia. Suoliluun etu- ja takakärjen korkeusero voi viitata lantion kiertymiseen ja kallistumiseen. Jos kysymyksessä on alaraajojen pituusero, lyhyemmän jalan alle asetettava korotus voi korjata selän asennon mutta huonontaa sitä, jos syynä on risti-suoliluunivelen hakautuminen. Selkärangan kaareutumista on seurattava koukistuksen, ojennuksen ja sivulle taivutusten aikana. Paikallisesti liikkumattomat liikesegmentit oppii helposti tunnistamaan, kuten taivutuksessa tapahtuvan kulmautumisen (ali- tai yliliikkuvuus). Liikekipua ja liikkeen loppujoustoa on arvioitava. Potilasta voi pyytää osoittamaan kivun paikan sekä tutkimuksen alussa että lopussa. Kipupaikan vaihtelu viittaa muuhun kuin elimelliseen syyhyn. Skolioosi saattaa viitata diskusprolapsiin (kuva 2). Kliininen tutkimus seisten Tutkimustilanteessa kiinnitettään huomiota potilaan riisuutumiseen, pukeutumiseen ja liikehtimiseen. Kivulloinen iskiaspotilas nousee tuolista käsiä apuna käyttäen. Istuinkyhmyn bursiitista ja lantion alueen ligamenttiperäisistä kivusta kärsivä voi istua vain toisen pakaran varassa ja Kuva 2. Kipuskolioosi saattaa johtua mm. diskusprolapsista tai noidannuolesta O. Airaksinen ja K-A. Lindgren

5 Nuorilla tulee muistaa myös idiopaattinen skolioosi. Sen voi helposti tutkia eteentaivutuksen avulla. Jos potilaalla esiintyy skolioosia, muodostuu torakolumbaalialueelle epäsymmetriaa taivutuksen aikana eli toinen rintakehän puolisko on ulkoneva. Neuvola- ja koulutarkastuksessa havaittu selvä skolioosi tulee lähettää erikoislääkärin arvioitavaksi (Schlenzka, tässä numerossa). Potilaan seistessä arvioidaan selkärangan kaareutumista koukistuksen aikana Schoberin testin avulla (kuva 3). Koukistuksen yhteydessä seurataan mahdollista linkkuveitsioiretta, oikaisuvaiheessa lannenotkon kehittymistä ja tukeutumista reisiin, mikä voi viitata segmentaariseen toimintahäiriöön. Selän toiminnallisten yksiköiden liikettä seurataan myös kävelyn aikana. Varvas- ja kantakävely antaa käsitystä nilkan lihasvoimista mutta ei ole kovin luotettava ja toistettava tutkimus (McCombee ym. 1989). Vaikeus nousta kyykystä viittaa proksimaaliseen lihasheikkouteen. Risti-suoliluunivelen toimintaa arvioidaan etutaivutuksen yhteydessä palpoimalla suoliluiden takakärkien liikettä ja suhdetta toisiinsa. Normaalisti näissä liikkeissä todetaan pieni symmetrinen viive lannerangan koukistukseen nähden (Dvorak ja Dvorak 1992). Hakautuneessa risti-suoliluunivelessä suoliluun harjun takaosa nousee aikaisemmin kuin normaalisti. Asiaa voidaan tutkia vielä lähemmin asettamalla toinen sormi ristiluun päälle ja toinen suoliluun harjun takaosaan ja pyytämällä potilasta kumartumaan lonkasta suoraan kulmaan. Tällöin epäsymmetria tulee esille (Dvorak ja Dvorak 1992). 0 Kuva 3. Sovellettu Schoberin testi. Kuva 4. Lasèguen koe. Nilkan dorsiflektioliike lisää hermon venetystä ja kipua. 0 Kliininen tutkimus selinmakuulla Neurologisen tutkimuksen tärkein tavoite on hermojuurikompression tai hermovaurion toteaminen tai pois sulkeminen. Lasèguen koe (kuva 4), reisihermon venytyskoe ja jousenjännekokeen (bowstringtesti) on todettu varsin hyväksi hermojuurikompression tutkimisessa (kappa-arvo = ) (McCombee ym. 1989). Inklinometrin käyttö lisää Lasègue-löydöksen toistettavuutta, mutta silmämääräinenkin arvio tuloksesta oli kohtalaisen toistettava (kappaarvo = 0.56). Luotettavuus lisääntyy, kun kuvataan tarkasti, minne kipu kohdentuu Lasèguen kokeen aikana. Paikallinen kipu ilman säteilyä raajaan radikulaatiota ja selän vino asento viittaavat noidannuoleen (lumbago). Neurologisessa tutkimuksessa pyritään tarkkaan tasodiagnostiikkaan kipusäteilyn, lihasheikkouden ja refleksilöydöksen perusteella (kuva 5). Babinskin 1707

6 Kliiniset piirteet Herniaation taso Kipu Tunnottomuus Heikkous Atrofia Heijasteet L3 L4 L5 L4 S Nikamaväli L3 4 L4-hermojuuri Alaselkä, lantio, reiden ja säären etuosa Reiden distaalinen osa ja polvi Quadriceps Quadriceps Heikentynyt patellaheijaste L3 L4 S L5 L5 Nikamaväli L4 5 L5-hermojuuri SI-nivelen yläpuoli, reiden ulkosivu ja sääri Säären etuosa, kolme ensimmäistä varvasta Isovarpaan ja jalkaterän dorsifleksio; kantakävely Ei selvää atrofiaa Harvoin muutoksia polven ja nilkan heijasteissa L4 S L5 S1 Nikamaväli L5 S1 S1-hermojuuri SI-nivelen yläpuoli, reiden ja säären takaosa Säären takaosa, kantapää ja jalkaterän ulkosivu Jalkaterän ja isovarpaan plantaarifleksio; varpailla kävely Gastrocnemius ja soleus Akillesheijaste heikentynyt tai puuttuu Kuva 5. Diskusprolapsin tasodiagnostiikkaa. oireen positiivisuus viittaa selkäytimen pitkien ratojen vaurioon (selkäydinkompressio, multippeliskleroosi ym.) (kuva 6). Lonkkien liikeratoja tutkiessa on muistettava, että nivelrikon yhteydessä sisäkierto häiriintyy ensimmäiseksi. Lonkkia liikuttavat lihakset ovat lantion hallinnassa keskeisiä. Piriformislihasta tutkitaan viemällä 60 asteen kulmaan taivutettu polvi toisen alaraajan yli (kuva 7). Mikäli kipua tuntuu istuinkyhmyssä ja säteilee siitä reiteen, piriformislihas voi olla lyhentynyt ja aiheuttaa täten venytettäessä lonkkahermon 1708 O. Airaksinen ja K-A. Lindgren

7 + Kuva 6. Babinskin testi, vasemmalla ja oikealla +. Sormin tunnustelu peräsuolesta antaa tietoa sulkijalihasten jänteydestä, jos epäillään cauda equina -oireyhtymää. Miehillä eturauhanen tuntuu hyvin. Sen koko, sileys ja arkuus on arvioipuristuksen. Lonkaa ojentavien, loitontavien ja kiertävien lihasten spastisuutta arvioidaan lonkan passiivisia liikkeitä tutkimalla. Patrickin testi mittaa alkuosastaan vain lonkan ulkokiertoa (kuva 8). Jos lonkka ja lihakset sallivat tutkittavan puolen polven painamisen lähelle pöydän tasoa, aiheutuu SI-niveleen liikettä. Risti-suoliluuniveleen liittyvät ongelmat voivat aiheuttaa paikallista kipua Lasèguen kokeen aikana, ei hermojuuriin liittyvää kipua. Mikäli kipu ja sen säteily sopivat hermokompressioon mutta Lasèguen kokeen löydös on negatiivinen, voi kyseessä olla mediaalinen prolapsi tai fasettinivelartroosista johtuva lateraalinen spinaalistenoosi. Iäkkäällä potilaalla voi olla diskusprolapsi negatiivisesta Lasègue-löydöksestä huolimatta. Lyhentyneet kireät lihasryhmät voivat kuormittaa välilevyjä ja ligamentteja. Täten arvio lihasten kireydestä ohjaa usein hoidon valintaa ja voi olla perusteena potilaan omatoimiselle hoidolle. Lyhentyneet suorat reisilihakset voivat aiheuttaa lantion kallistuksen sekä lanneselän lordoosin syvenemisen. Suoria reisilihaksia testataan fiksoimalla lantio (kuva 9) (Hamberg ym. 1993). Lonkan ja lanneselän (m. iliopsoas) koukistajien kireyttä testataan samassa lähtöasennossa kiertämällä lonkkaa sisäänpäin. Liikkeen vähyys viittaa lyhentyneeseen psoaslihakseen. Myös lannelihaksen palpaatioarkuus voi olla merkki lihaksen toimintahäiriöstä. Hoidossa tulisi pyrkiä palauttamaan lihastasapaino venyttä- mällä kireitä ja vahvistamalla heikentyneitä lihaksia (Lindgren ja Airaksinen 1993). Tutkimus päinmakuulla Päinmakuulla on helppo tunnustella alaselän ja pakaran lihaksia, jotka saattavat olla selkäkivun lähteinä. Nikamien välistä liikettä voidaan arvioida palpoimalla peräkkäisten nikaminen okahaarakeparien joustavuutta toisiinsa nähden. Okahaarakevälien tunnustelussa löytyvät nikamansiirtymät ja ligamenttivauriot. Myös interspinaaliligamentin arkuus voi olla viite segmentaalisesta toimintahäiriöstä. Välilevyjen sisäisten repeämien on todettu olevan herkkiä tärinälle (Osti ym. 1990, Freemont ym. 1997). Täristettäessä kyseisten nikamien okahaarakkeita on havaittu selvää arkuutta niissä väleissä, joissa on diskuksen sisäisiä repeämiä. Tämän tutkimuksen sensitiivisyys ja spesifisyys on havaittu hyviksi (Yrjämä ym. 1997). Fasettinivelärsytys rinta- ja lannerangan rajalla voi aiheuttaa kipusäteilyn pakaraan ja nivusiin saakka (Schwarzer ym. 1995a). Tunnustelu peräsuolesta 1709

8 tava kasvainten ja prostatiitin pois sulkemiseksi. Lantion ligamenttien arkuus ja lantionpohjan lihasten spasmi sekä häntäluun arkuus ovat helposti todettavissa. Kliinisten testien luotettavuus ja tulkinta Kuva 7. Pirifomris-lihaksen kireyden testaus. Kuva 8. Patrickin testi mittaa lonkan ulkokiertoa. Selkäpotilaiden kliinisessä tutkimuksessa käytetään paljon erilaisia testejä ja toimintakokeita. Suurta osaa testejä on vaikea tulkita, ja osin niiden sensitiivisyys, spesifisyys ja toistettavuus ovat osoittautuneet kyseenalaisiksi. Pelkästään yksittäisten testien rutiinimaisen suorittamisen jälkeen ei pidä tehdä päätelmiä, vaan kliinisen tutkimuksen tuloksia ja anamneesitietoja yhdistämällä lääkärin tulisi muodostaa käsitys tutkittavasta selkäpotilaasta hoitoratkaisujen perustaksi. Potilaan oirekuvaus on todettu paremmin toistettavaksi kuin selän taipuisuuden arviointi. Taulukkoon 3 on koottu parhaiten toistettavia kliinisiä testejä. Huonoksi toistettavuudeltaan osoittautuivat lantion epäsymmetria, lumbaalinen koukistus ja ojennus, sivulle taivutuksen epäsymmetria, SI-nivelten distraktio ja kompressio, Maitlandin testi sekä selän paraspinaalilihasten arkuus palpaatiossa (van Dillen ym. 1998). Palpaatiokipu nikamissa ja interspinosusväleissä on havaittu hyvin toistettavaksi. Sen sijaan liikejäykkyyden tutkiminen manuaalisilla tekniikoilla on osoittautunut toistettavuudeltaan huonommaksi (Mahler ja Adams 1994). Hollantilainen tutkijaryhmä on arvioinut kliinisen tutkimuksen osuvuutta laajassa systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa. Siinä todettiin tavallisesti käytettyjen tutkimustekniikoiden, kuten Lasèguen kokeen, ihon tuntomuutoksen, isovarpaan ojennusvoiman sekä eräiden anamneesitietojen (selkärankareuma) sensitiivisyys ja spesifisyys varsin hyviksi (taulukko 4) (van den Hoogen ym. 1995). Milloin lisätutkimuksia? Kuva 9. Suoran reisilihaksen testaus (Hamberg ym. 1993). Välittömiä lisätutkimuksia tarvitaan vain, jos epäillään vakavaa selkäsairautta. Laboratoriotutkimukset (lasko, perusverenkuva ja virtsanäyte) ja natiiviröntgenkuvaus kuuluvat alkututki O. Airaksinen ja K-A. Lindgren

9 Taulukko 3. Parhaiten toistettavia kliinisiä testejä (McCombee ym. 1989, Van Dillen ym. 1998, Airaksinen ym. 1999). Tutkimus Tulos Kappa-arvo 1 Seisten lumbaalinen kaarevuus koukistus lisääntynyt/vähentynyt/normaali lumbaalisen kaaren säännöllisyys kyllä/ei suhteellinen joustavuus (eteen taivutus) kyllä/ei 0.51 lonkan ojennus eteentaivutuksen/palautuksen yhteydessä kyllä/ei 0.48 lumbaalinen ojennus eteentaivutuksen/palautuksen yhteydessä kyllä/ei 0.54 Istuen alaselän lantion kierto polvien ojennuksen yhteydessä kyllä/ei 0.58 Lonkan liikerajoitus < 90, 90, > »Pelvic tilt» -kierto kyllä/ei 0.51 Lantion epäsymmetria kyykistyessä kyllä/ei 0.42 Risti-suoliluunivelen ja piriformiksen testit kipu lonkka koukistettuna kyllä/ei 0.40 kipu lonkan vastustetussa uloskierrossa kyllä/ei 0.63 Arkuus pakarassa kyllä/ei 0.31 suoliluun harjussa kyllä/ei 0.50 SI-nivelen alueella kyllä/ei 0.41 keskiviivassa kyllä/ei Kappa-arvo kuvaa testin toistettavuutta. Hyvin toistettavassa testissä kappa-arvo > 0.6, tyydyttävästi toistettavassa > 0.4. muksiin. Mikäli vakavaa selkäsairautta ei epäillä, voidaan tutkimuksissa edetä harkiten ja seuraten. Jos vaiva pitkittyy (yli 4 6 viikkoa), on syytä ryhtyä lisäselvityksiin. Tällöin hankitaan erikoislääkärin (fysiatri, neurokirurgi, ortopedi, reumatologi) arvio tutkimus-, hoito- ja kuntoutuslinjoista. Mikäli potilaan oireisto viittaa vahvaan hermopuristukseen ja konservatiivinen hoito ei ole tuottanut tulosta kuudessa viikossa, on syytä harkita leikkaushoitoa (neurokirurgia, ortopedia). Mikäli potilaan oireistossa ei ole hermojuurien puristukseen liittyviä piirteitä eikä leikkaushoitoa harkita, on hoidon ja tutkimuksen koordinaatiovastuu fysiatrilla. Useissa sairaanhoitopiireissä on perustettu erillisiä selkäpoliklinikoita tai päätetty, että kaikki selkäpotilaat, jotka eivät tarvitse välitöntä leikkausarviota, ohjataan fysiatrin konsultaatioon. Tavoitteena on pyrkiä nopeaan ja hallittuun hoito- ja tutkimuskäytäntöön. Jonossa odottaminen ja epätietoisuus ovat merkittävimpiä selkäpotilaiden ennustetta huonontavia seikkoja. Taulukko 4. Anamneesin ja kliinisen tutkimuksen diagnostinen osuvuus eräissä selän alueen sairauksissa tärkeimpien oireiden ja kliinisten löydösten mukaan (van den Hoogen ym. 1995, Airaksinen ym. 1999). Oire tai löydös Sensitiivisyys Spesifisyys Radikulopatia Anamneesi parestesia iskiasoire Kliininen tutkimus Lasègue akillesrefleksi patellarefleksi isovarpaan ojennus tuntohäiriö Selkärankareuma Anamneesi yökipu liike helpottaa kipua jatkuva kipu aamujäykkyys Kliininen tutkimus risti-suoliluunivelen kompressio Schoberin testin tulos < 4 cm vähentynyt lateraalikoukistus

10 Arvio toimintakyvystä tärkeämpi kuin kuvantaminen Toimintakyvyn arviointi on tärkeämpää kuin anatomisten rakenteiden kuvantaminen (Bigos ym. 1994, Waddel ym. 1996). Toimintakokeiden (kliinisiä ja suorituskykytestejä ym.) avulla saadaan tietoa selän toimintakyvystä ja mahdollisista ongelmista työssä ja jokapäiväisten askareitten suorittamisessa. Toimintakykytestien (toistettu kyykistyminen, selän asennon pito, vatsa- ja selkälihasten toistotestit sekä subjektiivista haittaa mittaavat kyselylomakkeistot) luotettavuutta ja soveltuvuutta kliiniseen työhön on arvioitu useissa tutkimuksissa. Testien toistettavuus on osoitettu hyväksi (kappa-arvot ) (Hupli 1998). Näiden testien perusteella voidaan suunnitella konservatiivisen hoidon toteutusta ja seurata sen etenemistä. Lihasvoimien mittaaminen on hieman huonommin toistettava tutkimus (Hupli 1998). Toimintakykytestit ovat tärkeitä selvitettäessä jäljellä olevaa työ- ja toimintakykyä selkävaivojen pitkittyessä (Hupli 1998). Milloin harkitaan erikoistutkimuksia? Kuvantamistutkimuksia tarvitaan pääasiassa selvitettäessä mahdollisten operatiivisten toimenpiteiden tarpeellisuutta. Hermoratojen tutkimuksella (ENMG) selvitetään, onko kysymyksessä hermopinne tai -vaurio. ENMG-löydös heijastaa mm. vaurion astetta ja ikää (Bigos ym. 1994). Lanneselän toiminnallinen EMG-tutkimus on lupaava uutuus liikkuvuuden ja lihastoiminnan samanaikaiseen selvittämiseen, mutta toistaiseksi ei tiedetä, miten luotettavasti se erottelee selkäsairauksia. Menetelmä soveltunee hoitotutkimusten dokumentointiin (Sihvonen ym. 1997). Kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia, jos vaivat jatkuvat yli kuusi viikkoa tai epäillään vakavaa selkäsairautta. Perustutkimuksena kerran tehty natiivikuvaus on edelleen käyttökelpoinen. Muu kuvantaminen kuuluu erikoissairaanhoidon piiriin (Erkintalo ym., tässä numerossa). Vaikeiden pitkäaikaisten selkäsairauksien hoidon järjestäminen vaatii moniammatillista otetta. Tällöin on selvitettävä sekä lääkinnällisen kuntoutuksen toimia että myös ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia työkyvyn palauttamiseksi. Kuntoutustoimissa pyritään nopeaan työhön paluuseen, koska poissaolon pitkittyessä paluun mahdollisuus heikkenee logaritmisesti (Bigos ym. 1994, Selkäsairaudet, konsensuslausuma 1996, Waddel ym. 1996, Alaselän sairauksien hoitosuositus 1998). Selkävaivoissa ei ole primaaristi kysymys psyykkisestä sairaudesta, mutta krooniseen kipuun vaikuttavat myös psykosomaattiset seikat, ja pitkittyneissä vaivoissa näiden seikkojen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää ja ne tulee huomioida hoitolinjoja valittaessa. Lisäksi on tärkeää informoida potilasta hänen ymmärtämällään kielellä ja saada hänet myös oivaltamaan psykosomaattisten oireiden osuus selkäsairaudessaan (Bigos ym. 1991). Selkävaivan vähättely ja virheellinen psykiatrisointi ovat usein syynä hoidon epäonnistumiseen pitkittyneissä selkäongelmissa. Selkäpotilaan hoidon porrastus Selkävaivojen diagnosointi ja hoito oikeaan aikaan oikeassa paikassa on erittäin tärkeää, jotta kivun pitkittyminen ja uhkaava työkyvyttömyys voidaan välttää (Lindgren ja Leino 1990). On muistettava, että hoitava lääkäri vastaa selkäpotilaansa hoidosta myös mahdollisen erikoissairaanhoidon konsultaation jälkeen. Lopuksi Äkillinen selkäkipu on useimmiten hyväennusteinen vaiva ja paranee asiantuntevissa käsissä sangen vähäisillä tutkimus- ja hoitotoimenpiteillä, kun ne on suunnattu oikein. Lääkärin tutkimus, joka perustuu toiminnallisen anatomian tuntemukseen, on kaiken perusta. Tutkimus tulee tarvittaessa toistaa, ja potilasta pitää seurata huolella. Alkuvaiheessa on oleellista sulkea pois selkäsairauden vakavat syyt sekä löytää ne tapaukset, joissa voimakas hermopuristus vaatii kirurgista arviota ja hoitoa. Yli 85 %:lla selkäpotilaista kysymyksessä on toiminnallinen 1712 O. Airaksinen ja K-A. Lindgren

11 vaiva, jolloin jo vastaanottotutkimuksen perusteella voidaan suunnitella konservatiivinen hoito. Jos vaiva pitkittyy, ripeät jatkotutkimukset ja erikoislääkärin arvio ovat tarpeen, koska pitkittyessään oireilu voi johtaa kivun kroonistumiseen ja pysyviin rakenteellisiin muutoksiin. Useissa tapauksissa moniammatillinen näkökulma on tarpeen oikeiden kuntoutustoimenpiteiden löytämiseksi. Kirjallisuutta Airaksinen O, Arokoski J, Herno A, ym. Lanneselkäpotilaan tutkimuksen ja hoidon päälinjat. Suom Lääkäril 1999; 54: Airaksinen O, Herno A, Kaukanen E, Saari T, Sihvonen T, Suomalainen O. Density of lumbar muscles after four years from decompressive spinal surgery. Eur Spine J 1995; 5: Alaselän sairauksien hoitosuositus. Selkäsairaudet konsensuskokouksen hoitosuositusryhmä. Duodecim 1998; 114: Andersson G B J. The epidemiology of spinal disorders. Kirjassa: Frymoyer J, toim. The adult spine: principles and practice. 2. painos, Philadelphia: Lippicott-Raven Publishers, 1997, s Bigos S J, Battie M C, Spengler D M, ym. A prospective study of work perceptions and psychosocial factors affecting the report of back injury. Spine 1991; 16: 1 3. Bigos S, Braen G, ym. Acute low back problems in adults. Clinical Practice Quideline. N:o 14. AHCPR Publication No Rockville Maryland Boden S D, Wiesel S W. Lumbosacral segmental motion in normal individuals: Have we been measuring instability properly? Spine 1990; 15: Deyo R A, Diehl A K. Cancer as a cause of back pain: frequency, clinical presentation, and diagnostic strategies. J Gen Intern Med 1988; 3: Deyo R A, Rainville J, Kent D L. What can the history and physical examination tell us about low back pain. JAMA 1992; 268: Deyo R A, Tsui-Wu J Y. Descriptive epidemiology of low back pain and its related medical care in United States. Spine 1987; 12: Dvorak J, Dvorak V. Manual medicine diagnostics. Heidelberg: Thieme Medical Publishers, Freemont A J, Peacock T E, Goupille P, Hoyland J A, O Brien J, Jayson M I V. Nerve ingrowth into diseased intervertebral disc in chronic low back pain. Lancet 1997; 350: Frymoyer J W. Back pain and sciatica. N Engl J Med 1988; 318: Gran J T. An epidemiological survey of the signs and symptoms of ankylosing spondylitis. Clin Rheumatol 1985; 4: Hamberg J, Björklund M, Nordgren B, Sahlstedt B. Stretchability of the rectus femoris muscle: investigation of validity and intratester reliability of two methods including X-ray analysis of pelvic tilt. Arch Phys Med Rehabil 1993; 74: Hides J A, Richardson C A, Qwendolen A J. Multifidus muscle recovery is not automatic after resolution of acute, first episode low back pain. Spine 1996; 21: Hupli M. On the assesment of outcome of back restoration rehabilitation. Väitöskirja, Oulun yliopisto Jackson R P, Cain J E Jr, Jacobs R R. The neuroradiographic diagnosis of lumbar herniated nucleus pulposus: II A comparison of computed tomography (CT), myelography, CT-myelography and magnetic resonance imaging. Spine 1989; 14: Lindgren K-A, Airaksinen O. Opi hallitsemaan selkäsi. Vantaan kirjapaino Lindgren K-A, Leino E. Lanne-ristiselän sairaudet. Kuopio: Kuopion Yliopiston painatuskeskus, Lindgren K-A, Sihvonen T, Leino E, Pitkänen M, Manninen H. Exercise therapy effects on functional radiographic findings and segmental electromyographic activity in lumbar spine instability. Arch Phys Med Rehabil 1993; 74: Mahler C, Adams R. Reliability of pain and stiffness assessments in clinical manual lumbar spine examination. Phys Ther 1994; 74: McCombee P F, Fairbank J C T, Cockersole B C, Pynsent P B. Reproducibility of physical signs in low back pain. Spine 1989; 14: McLain R F, Pickar J G. Mechanoreceptor endings in human thoracic and lumbar facet joints. Spine 1998; 23: Ohlmarker, Rydevik: Pathophysiology of sciatica. Orthop Clin North Am 1991; 22: Osti O L, Vernon-Roberts B, Fraser R D. Annulus tears and intervertebral disc degeneration. An experimental study using an animal model. Spine 1990; 15: Porter R W, Ward D. Cauda equina dysfunction. Significance of twolevel pathology. Spine 1992; 17: Schwarzer A C, Aprill C N, Derby R, Fortin J, Kine G, Bogduk N. The prevalence and clinical features of internal disc disruption in patients with chronic low back pain. Spine 1995 (a); 20: Schwarzer A C, Wang S, Bogduk N, McNaught P J, Laurent R. The prevalence and clinical features of lumbar zygapophysial joint pain: A study in an Australian population with chronic low back pain. Ann Rheum Dis 1995 (b); 54: Selkäsairaudet, konsensuslausuma. Duodecim 1996; 112: Sievers K, Klaukka T. TULES-vuori matalaksi. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kansanterveydellinen merkitys Suomessa sekä suosituksia ongelman ratkaisemiseksi. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:96, Helsinki Sihvonen T. Tervonen O, Myllykangas Luosujärvi R, ym. Selkäkipu: mysteerio avautumassa käytäntö yhtenäistymässä. Suom Lääkäril 1997; 52: Turner J A, Ersek M, Herron l, Deyo R. Surgery for lumbar spinal stenosis, attempted meta-analysis of litterature. Spine 1992; 17: 1 8. Waddell G, Feber G, McIntosh A, Lewis M, Hutchinson A. Low back pain evidence review. London: Royal College of General Practioners, Van den Hoogen H M M, Koes B W, Eijk J T H M, Bouter L M. On the accuracy of history, physical examination, and erythrocyte sedimentation rate in diagnosing low back pain in general practice. Spine 1995; 20: Van Dillen L, Sahrman S A, Norton B J, ym. Reliability of physical examination items used for classification of patients with low back pain. Phys Ther 1998; 78: van Tulder M W, Koes B W, Bouter L M. Conservative treatment of acute and chronic nonspecific low back pain. A systematic Review of Randomized Controlled trials of the most common Interventions. Spine 1997; 22: Virta L. Lumbar spondylotic spondylolisthesis in adults. Väitöskirja, Turun yliopisto, Yrjama M, Tervonen O, Kurunlahti M, Vanharanta H. Bony vibration stimulation test combined with magnetic resonance imaging. Can discography be replaced? Spine 1997; 22: OLAVI AIRAKSINEN, dosentti, ylilääkäri KYS:n fysiatrian klinikka, Kuopio KARL-AUGUST LINDGREN, LT, ylilääkäri Kuntoutus Orton Tenholantie 10, Helsinki 1713

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

VÄLILEVYTYRÄN LEIKKAUSTULOKSEEN VAIKUTTAVAT ENNUSTEKIJÄT

VÄLILEVYTYRÄN LEIKKAUSTULOKSEEN VAIKUTTAVAT ENNUSTEKIJÄT VÄLILEVYTYRÄN LEIKKAUSTULOKSEEN VAIKUTTAVAT ENNUSTEKIJÄT Prognostic factors of lumbar disc herniation surgery Anniina Kinnunen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä Suomen yliopisto Neurokirurgia

Lisätiedot

CASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Lannerankakanavan ahtauma. Arto Herno

Lannerankakanavan ahtauma. Arto Herno Selkävaivat Lannerankakanavan ahtauma Arto Herno Lumbaalinen spinaalistenoosi (LSS) on tunnettu noin 45 vuotta. Väestön keski-iän jatkuvasti noustessa se alkaa olla ikääntyvien ihmisten lanneselkä- ja

Lisätiedot

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Taustaa luennoitsijasta Yleislääketieteen erikoislääkäri 2009 Terveyskeskuslääkäri Espoo Leppävaara,

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

www.kivuton.info Tämän kirjasen ovat toimittaneet

www.kivuton.info Tämän kirjasen ovat toimittaneet HOIDA selkääsi 1 Tämän kirjasen ovat toimittaneet Karl-August Lindgren Dosentti, ylilääkäri, fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Kuntoutus ORTON Olavi Airaksinen Dosentti, ylilääkäri, fysiatrian

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

Tämän kirjasen ovat toimittaneet

Tämän kirjasen ovat toimittaneet HOIDA selkääsi 1 Tämän kirjasen ovat toimittaneet Karl-August Lindgren Dosentti, ylilääkäri, fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Kuntoutus ORTON Olavi Airaksinen Dosentti, ylilääkäri, fysiatrian

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet Kaija Puustjärvi-Sunabacka LT, dos HYKS, Fysiatrian klinikka 30.3.2012 kompastuskiviä... Selkäkipu on yleinen - 80% yli 30 v suomalaisista potee jossakin elämänsä

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Selkäkipujen sekä monien muiden TULE-vaivojen syy potilaat itse kertovat: SI-nivelen virheasento ihmisen heikoin kohta? 4.5.2007

Selkäkipujen sekä monien muiden TULE-vaivojen syy potilaat itse kertovat: SI-nivelen virheasento ihmisen heikoin kohta? 4.5.2007 Selkäkipujen sekä monien muiden TULE-vaivojen syy potilaat itse kertovat: SI-nivelen virheasento ihmisen heikoin kohta? 4.5.2007 Olemme vuosia kroonisista selkäkivuista ja useista muistakin vaivoista kärsineitä

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?

Lisätiedot

Kehonhuoltoa FoamRollerilla

Kehonhuoltoa FoamRollerilla Kehonhuoltoa FoamRollerilla Foam rollerin käyttö on yksinkertaista. Rulla asetetaan lattialle ja lihasryhmiä hierotaan sen päällä omaa kehonpainoa apuna käyttäen. Rullauksen tarkoituksena on hieroa Faskioita

Lisätiedot

Testistö selkäpotilaiden liikekontrollin häiriöiden tunnistamiseksi

Testistö selkäpotilaiden liikekontrollin häiriöiden tunnistamiseksi Hannu Luomajoki Testistö selkäpotilaiden liikekontrollin häiriöiden tunnistamiseksi Fysioterapeuttien ja lääkäreiden työkaluksi on kehitetty helppo ja nopeakäyttöinen testistö, jolla voi tunnistaa liikekontrollin

Lisätiedot

Milloin lanneselän välilevytyrä kannattaa leikata?

Milloin lanneselän välilevytyrä kannattaa leikata? Milloin lanneselän välilevytyrä kannattaa leikata? Esa Kotilainen Neurokirurgian yksikkö, TYKS, Turku Lanneselän välilevytyrän aiheuttamalla iskiaksella on hyvä spontaani paranemistaipumus, ja ainoastaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Selkäkirurgian vaikuttavuus

Selkäkirurgian vaikuttavuus Näyttöön perustuva ortopedia HEIKKI ÖSTERMAN, TEIJA LUND, KALEVI ÖSTERMAN JA JYRKI KANKARE Selkäkirurgian vaikuttavuus Selkäkirurgiaa voidaan pitää näyttöön perustuvan ortopedian edelläkävijäalueena. Suuri

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Avaavat asennot. Isanoora Leppäsalo Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma

Avaavat asennot. Isanoora Leppäsalo Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma Avaavat asennot Isanoora Leppäsalo Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma Opas on tehty yhteistyössä toimeksiantaja Toiminimi OMTfysioterapeutti Anu Kaksosen kanssa. Opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala

Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala Määritelmä =selkäydinkanavan tai juurikanavan ahtaus Kliininen LSS (ICD-10:M47.1, M47.2,

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

BM = bending moment = Vääntövoimat sagittaalitasossa (flexio-extensio). = Vääntövomat frontaalitasossa (sivutaivutus).

BM = bending moment = Vääntövoimat sagittaalitasossa (flexio-extensio). = Vääntövomat frontaalitasossa (sivutaivutus). 1 2 C = compression = puristava kuormitus, jonka suuntautuu välilevyyn kohtisuoraan Aiheutuu pääosin vartalonlihasten jännityksestä ja ylävartalon painosta (+ ulkoisesta kuormasta). Selkärangan heikko

Lisätiedot

TOIMENPIDETASON VAIKUTUS LANNERANGAN VÄLILEVYTYRÄN ENNUSTEESEEN

TOIMENPIDETASON VAIKUTUS LANNERANGAN VÄLILEVYTYRÄN ENNUSTEESEEN TOIMENPIDETASON VAIKUTUS LANNERANGAN VÄLILEVYTYRÄN ENNUSTEESEEN Maria Raunio Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Neurokirurgia

Lisätiedot

Selkävaivan konservatiivinen hoito. Antti Malmivaara ja Olavi Airaksinen

Selkävaivan konservatiivinen hoito. Antti Malmivaara ja Olavi Airaksinen Selkävaivat Antti Malmivaara ja Olavi Airaksinen Anamneesi ja kliininen tutkimus ovat selkäpotilaan hoidon perusta. Selkäkivun vakavat syyt sekä hermojuuren kompressiotilat tulee havaita varhain. Akuutin

Lisätiedot

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Tapani Pöyhönen TtT, ft, liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Testien

Lisätiedot

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat

Lisätiedot

LIIKEHALLINNAN ARVIOINTI URHEILIJALLA FOKUKSESSA ALASELKÄ Juha Kois9nen

LIIKEHALLINNAN ARVIOINTI URHEILIJALLA FOKUKSESSA ALASELKÄ Juha Kois9nen LIIKEHALLINNAN ARVIOINTI URHEILIJALLA FOKUKSESSA ALASELKÄ Juha Kois9nen Vastaava urheilufysioterapeuc, OMT Suomen Olympiakomitea, Huippu- urheiluyksikkö Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia URHEA Kehitysjohtaja

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA. ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS

FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA. ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS FYSIOTERAPIAN TAVOITTEET Motivoida nuorta tunnolliseksi korsetinkäyttäjäksi Hyvä lihastasapaino ja lihashallinta (lantio,

Lisätiedot

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri Lämmittele kuntopiirin ensimmäinen kierros eli tee liikkeet huomattavasti kevyemmin kuin kolme muuta kierrosta. -työ osuus per liike 30sek -Palautus liikkeiden välissä

Lisätiedot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Niska-hartiaseudun tutkiminen Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on

Lisätiedot

Lannerangan ahtaumataudin pre- ja peroperatiivisista ennustekijöistä.

Lannerangan ahtaumataudin pre- ja peroperatiivisista ennustekijöistä. Lannerangan ahtaumataudin pre- ja peroperatiivisista ennustekijöistä. Vuoden seurantatutkimus. Tapani Heikkilä 1, Timo Aalto 2, Arto Herno 1, Olavi Airaksinen 1, Heikki Kröger 3 1 Kuopion Yliopisto kirurgian

Lisätiedot

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä

Lisätiedot

SISÄLTÖ: JOHDANTO 5 Tunne vartalosi paremmin ja harjoittele tehokkaammin 6 Vallitseva mesomorfologinen kehitys: mesomorfologinen tyyppi 7 Vallitseva endomorfologinen kehitys; endomorfologinen tyyppi 8

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Selän hoito-opas. Terveystietoa

Selän hoito-opas. Terveystietoa Selän hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo, työfysioterapeutti

Lisätiedot

Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 2006 Kokonaisvastaajamäärä: 79

Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 2006 Kokonaisvastaajamäärä: 79 Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 26 Kokonaisvastaajamäärä: 79 A. TAUSTATIEDOT 1. 1) Sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 76 (ka: 1,3) (1.1) nainen 73,7% 56 (1.2) mies 26,3% 2 2. 2) Ikä Kysymykseen

Lisätiedot

Fysioterapia ja osteopatia hevosille

Fysioterapia ja osteopatia hevosille Fysioterapia ja osteopatia hevosille HYVINVOIVA HEVONEN LUENTOSARJA 17.11.2015 CYPIS, ESPOO TMI Selma Piha 1 Potilaana hevonen vs. ihminen Anatomia yllättävän sama Eroissa näkyy toimintatavat Hevosen toiminnassa

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita.

Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita. 1 2 Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita. Selkärangan riittävä tukevuus on edellytys (1) voimansiirrolle raajojen (ylä- ja alaraajat) ja vartalon välillä

Lisätiedot

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset

Lisätiedot

Terveyskeskuksen kipupotilaista 42%:lla on tule-oire Alaselkäkipu aiheuttaa runsaasti terveyspalvelujen käyttöä, työkyvyttömyyttä ja

Terveyskeskuksen kipupotilaista 42%:lla on tule-oire Alaselkäkipu aiheuttaa runsaasti terveyspalvelujen käyttöä, työkyvyttömyyttä ja Timo H. Pehkonen Sidonnaisuudet lääket. lis, fysiatrian erikoislääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys ortopedisen manuaalisen terapian tutkinto ylilääkäri, Kuntoutuspalvelut/Oulun kaupunki

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Sivu 1/5 NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Potilaan ohjaaminen tutkimukseen... 2 Tutkimukset, joista on harvoin hyötyä potilaan hoidon kannalta... 2 Häntäluu... 2 Kallo... 2 Kasvojen luut... 2 Kitarisa... 2 Korva,

Lisätiedot

Kehon alaosan tekniikat

Kehon alaosan tekniikat Kehon alaosan tekniikat 85 Kuva 5.1g Suoran jalan nosto (liikelaajuuden tarkistus) Ennen kuin aloitat venytyksen, on tärkeää tiedostaa sopiva tavoite, johon hoidolla tähdätään. Tavoite: Arvioidaan alkutilanteen

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA

Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Vesa Lehtola, ftomt, TtM Anu Kaksonen, ft lehtori, TtM Tausta Patient Specific Functional Scale (PSFS)- mittarin on kehittänyt kanadalainen Paul Stratford työryhmineen

Lisätiedot

Hyvä selkäleikattu. Kuopion Yliopistollinen sairaala, Fysiatrian klinikka 2012 1

Hyvä selkäleikattu. Kuopion Yliopistollinen sairaala, Fysiatrian klinikka 2012 1 0 Hyvä selkäleikattu Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa selkäleikkauksesta ja leikkauksen jälkeisestä kuntoutumisesta. Sopivalla harjoittelulla voit edistää toipumistasi. Liikkumattomuus tai liian

Lisätiedot

Hard Core Keskivartalo

Hard Core Keskivartalo Hard Core Keskivartalo Keskivartalo kuntopiiri kestävyysurheilijalle Keskity jokaisessa liikkeessä keskivartaloon ja siihen että paketti pysyy kasassa. Staattisissa liikkeissä lankkupito toimii perusasentona.

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

Leikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus.

Leikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus. SOT 2/2002 VOL 25 237 Leikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus. Heikki Österman, Seppo Seitsalo, Antti Malmivaara HUS Jorvin sairaala, Espoo, Sairaala ORTON, Helsinki,

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Smartspine-tuet. Tuotevalikoima

Smartspine-tuet. Tuotevalikoima Smartspine-tuet Tuotevalikoima Älykkäät Smart-tuet useimpiin selkärankaindikaatioihin Smartspine-tuet yksi tuoteperhe kattaa nyt koko selkärangan Älykkyys perustuu: Suotuisaan kompressioon Mainioon mekaaniseen

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET

JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET MIKSI VENYTELLÄ? Notkeus on fyysisen kunnon osatekijä ja tärkeä osa jalkapalloilijan lihastasapainon ylläpitoa. Lihas koostuu lihaksen massasta ja jänteistä joiden avulla

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012 Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012 Selkärangan normaalianatomia Selkärangan yleisiä perinnöllisiä sairauksia

Lisätiedot

FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET

FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET Mobilisointitekniikat Näitä tekniikoita voit soveltaa lähes jokaiseen lihakseen. Tekniikat on sovellettu erilaisista mekaanisista hierontatekniikoista,

Lisätiedot

Selkäkipuisen käsikirja

Selkäkipuisen käsikirja Selkäkipuisen käsikirja Sisältö Lukijalle 1. Selän anatomiaa 2. Selkäkivun luonne 3. Selkäkivun riskitekijät ja ehkäisy Raskas työ Istuminen Lihavuus Tupakointi Psykososiaaliset tekijät Perintötekijät

Lisätiedot

SI-NIVELEN MOBILISOINTI. Suoliluun anteriorinen, posteriorinen ja kraniaalinen virheasento

SI-NIVELEN MOBILISOINTI. Suoliluun anteriorinen, posteriorinen ja kraniaalinen virheasento SI-NIVELEN MOBILISOINTI Suoliluun anteriorinen, posteriorinen ja kraniaalinen virheasento Jarno Tuomisalo Antti Rintamäki 2014 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 KONTRAINDIKAATIOT 4 SUOLILUUN ANTERIORINEN VIRHEASENTO

Lisätiedot

LANNERANGAN VÄLILEVYPROLAPSI

LANNERANGAN VÄLILEVYPROLAPSI LANNERANGAN VÄLILEVYPROLAPSI Opas leikkaukseen tulevalle P OH J OI S -P OH J ANMAAN S A I R A A N H OI T OP I I RI N K U N T A YH T YM Ä K u n t ou t uk se n t ul o syk si k k ö F y si a tri an va st u

Lisätiedot

Niska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.

Niska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2. Niska-, hartia- ja selkäkipu Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.2016 Systematic Analysis of the Global Burden of Diseases in 2013 Rank

Lisätiedot

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa.

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa. 3-4 viikkoa amputaatiosta: silikonituppihoito Erityisesti alkuvaiheessa amputoitua raajaa tulisi harjoittaa päivittäin useita kertoja. Amputaatiotynkä tarvitsee aktiivisia lihassupistuksia verenkierron

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011 NIVELTOIMINTATESTI Testi tehdään vain 55 vuotta täyttäneille. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa nivelten toiminnallisia vajavuuksia. Kustakin testistä suoriutuminen edellyttää yhden tai useamman nivelen

Lisätiedot

Selkävaivat ovat niin yleisiä ja suurin osa itsestään

Selkävaivat ovat niin yleisiä ja suurin osa itsestään Selkävaivat Minna Erkintalo, Hannu Suoranta ja Hannu Manninen Kaikkia selkävaivaisia ei ole tarkoituksenmukaista tutkia kuvantamalla. Kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia, jos vaivat jatkuvat yli kuusi

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET Sisällys A Lihastoimintaketjut Philipp Richter 1. Johdanto 2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Liikekaavat

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa

Lisätiedot

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot