Selkävaivoja esiintyy noin miljoonalla suomalaisella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selkävaivoja esiintyy noin miljoonalla suomalaisella"

Transkriptio

1 Selkävaivat Olavi Airaksinen ja Karl-August Lindgren Lääkärin vastaanotolla tehty kliininen tutkimus on keskeisessä asemassa päätettäessä potilaan jatkotutkimustarpeesta ja hoitolinjasta. Tärkein ja ensimmäinen tehtävä vastaanotolla on määrittää selkäsairauden vakavat syyt, tunnistaa mahdollisesti leikkausta edellyttävä hermon vaikea puristusoireisto ja ohjata nämä potilaat jatkotutkimukseen ja hoitoon. Lopuilla yli 85 %:lla selkäpotilaista vaivan syy on toiminnallinen eikä vaadi laboratorioselvityksiä tai diagnostisia kuvantamistutkimuksia. Lääkärin tekemä huolellinen kliininen tutkimus, joka perustuu toiminnallisen anatomian tuntemukseen ja joka toistetaan tarvittaessa, on selkävaivapotilaiden hyvän hoidon kulmakivi. Pitkittyvissä selkävaivoissa psykosomaattisten seikkojen selvittäminen on tärkeää. Tällöinkin parhaiten selvitään tavanomaisen vastaanoton yhteydessä tapahtuvalla keskustelulla. Ongelmallisissa tapauksissa laajemman kuntoutustiimin käyttö ja konsultaatio ovat perusteltuja. Hoidon oikea-aikainen porrastus omassa sairaanhoitopiirissä on tärkeä osa selkäpotilaan hoitoa. Selkävaivoja esiintyy noin miljoonalla suomalaisella vuosittain. Suuri osa niistä paranee ensimmäisten neljän viikon aikana. Noin 7 %:lla kaikista selkävaivaisista oireisto ja kipu kuitenkin pitkittyvät kroonistuvat. Äkillistä selkävaivaa potevista 50 %:lla vaiva uusiutuu seuraavan vuoden aikana (Andersson 1997). Yksittäinen selkäkipujakso kestää vain 14 %:lla yli kaksi viikkoa (Deyo ym. 1992). Yleensä selkävaiva on hyväennusteinen ja paranee oireenmukaisella hoidolla, mutta 1 2 % tapauksista edellyttää leikkaushoitoa (Frymoyer 1988). Systeemisairaudet (syöpä, infektiot) vaativat spesifistä hoitoa (Deyo ym. 1992). Huolellinen diagnostinen selvittely on tärkeää. Akuutin selkäkivun kesto on alle kaksi viikkoa. Yli kuukauden mittainen selkäkipu on pitkittyvä, ja yli kolme kuukautta kestänyttä yhtämittaista selkävaivaa sanotaan krooniseksi. Tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden kannalta ensimmäiset kolme kuukautta ovat ratkaisevan tärkeitä. Selkäongelmat ovat merkittävä sairauslomia ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä (Sievers ja Klaukka 1990). Tämän vuoksi tutkimus ja hoitotoimenpiteiden oikea kohdistaminen ja ajoitus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Lanneselkävaivat jaetaan kolmeen ryhmään: vakaviin sairauksiin, iskiasoireistoon ja epäspesifiseen (= toiminnallinen) lanneselkävaivaan (Bigos ym. 1994, Selkäsairaudet, konsensuslausuma 1996, Waddel ym. 1996, Selkäsairaudet konsensuskokouksen hoitosuositusryhmä 1998). Selkävaiva voi johtua monesta lanneselän alueen rakenteesta, kuten välilevyistä (Ohlmarker ja Rydevik 1991), nikamista, nivelsiderakenteista, pikkunivelistä (Schwarzer ym. 1995a, b), nikamistoa ympäröivistä lihaksista (Hides ym. 1996), faskioista, verisuonista ja hermorakenteista (taulukko 1). Selkävaivojen lisääntymiseen kiinnitettiin huomiota 1980-luvulla ja nähtiin alueellisten hoito-ohjelmien laatiminen tarpeelliseksi. Suomessa ensimmäinen tutkimus- ja hoito-ohjelma julkaistiin 1990 KYS:n piirissä (Lindgren ja Leino 1990). Tämän jälkeen useat sairaanhoitopiirit ovat laatineet omia selkäpotilaiden hoitoonohjausmalleja. Perustutkimus on edennyt selkäsairauksien Duodecim 1999; 115:

2 Taulukko 1. Selkävaivan tavallisia syitä. Degeneratiiviset muutokset välilevyissä ja fasettinivelissä Diskusprolapsi, joka ärsyttää läheistä hermojuurta Spinaalistenoosi (ydinkanavan tai hermojuurikanavan), johon liittyy degeneratiivisia muutoksia pikkunivelissä ja diskuksessa sekä ligamentum flavumin paksuuntuminen Lihasten/ligamenttien vammat Anatomiset rakennevirheet (skolioosi, spondylolisteesi) Systeemisairaudet, kuten primaari tai metastaattinen syöpä, infektiot selkärangan alueella, spondylitis ancylopoetica Sisäelimistä tuleva kipu (lantion elimet, munuaiset, ruoansulatuskanavan alue ja aortta) alalla, ja käytettävissä on erittäin laaja valikoima teknologiaa potilaiden tutkimiseksi ja hoitamiseksi. Tästä huolimatta selkäkipupotilaiden tutkimus tuottaa kliinikoille ongelmia. Spesifinen diagnoosi voidaan tehdä vain harvoin. Noin 85 %:lla selkäpotilaista kuvantamistutkimukset tai laboratoriotestit eivät tuo esiin varmoja poikkeavia löydöksiä. Näin ollen selkäpotilaan kliinisen tutkimuksen vastaanotolla tulisi vastata seuraaviin kysymyksiin: 1) Onko havaittavissa viitteitä vakavasta systeemisairaudesta? 2) Esiintyykö potilaalla voimakkaita hermokompression oireita tai löydöksiä, jotka vaativat välittömiä toimia? 3) Onko kysymyksessä todennäköisesti toiminnallinen vaiva? Mahdollisesti kipua pitkittävät psykososiaaliset haittatekijät tulee tunnistaa riittävän ajoissa. Viimeksi mainitun seikan selvittämiseksi selkävaivapotilasta pitää huolellisesti seurata uusintavastaanotolla (Deyo ym. 1992). Anamneesi Potilaan kliininen tutkimus alkaa hänen astuessaan tutkimushuoneeseen. Monia päätelmiä voidaan tehdä jo tarkkailtaessa potilasta anamneesin yhteydessä. Potilasta tulee pyytää kertomaan kivustaan omin sanoin; lääkäri esittää vain suuntaavia kysymyksiä. Haastattelun yhteydessä voidaan havaita elimelliseen, psykosomaattiseen tai muuhun toiminnallisluonteiseen syyhyn viittavia merkkejä. Sosiaalisen taustan selvittäminen on tärkeää. Osa selkävaivoista kytkeytyy sukupuoleen. Tapaturmien merkitys kivun aiheuttajana on huomioitava; joskus vähäisetkin tapaturmat laukaisevat hankalia kipuja esimerkiksi tyhjän päälle astuminen saattaa käynnistää ligamenttiperäistä tai segmentaarisesta toimintahäiriöstä johtuvaa kipua. Laihtuminen, suolisto-oireet, gynegologiset ja virtsaelinoireet, kuukautishäiriöt, ehkäisypillerien käyttö, raskauden aikaiset selkävaivat ja syvät silmätulehdukset ovat erotusdiagnostisesti tärkeitä. Iriitti voi olla selkärankareuman ensioire. Raskauden aikaiset selkävaivat (Alanen, tässä numerossa) saattavat viitata lannenikamaristiluunivelen oireiluun, samoin kuin ehkäisypillerien käyttöön liittyvät oireet (taulukko 2) (Deyo ym. 1992). Selkäkivun alkamista koskevat tiedot ovat tärkeitä. Milloin ja miten kipu alkoi, ja liittyikö siihen kova rasitus? Hyvin paikallinen kipu voi viitata suoraan oireilevaan rakenteeseen. Anatomista dermatomia noudattava säteilevä kipu tai puutuminen viittaa usein hermojuuren puristukseen, epämääräisempi pehmytkudosperäiseen. Selästä epätarkasti alavatsalle ja jopa nivusiin säteilevä kipu voi olla myös sisäelinperäistä. Alaraajojen puutumisoireet, lihasheikkous sekä kipu ja puutuminen vain rasituksen yhteydessä viittaavat oireiston hermoperäisyyteen. Epämääräiset, monisanaiset kuvaukset selkäkivun tuskaisuudesta saattavat viitata psykososiaalisten seikkojen korostumiseen selkävaivan taustalla. Taulukko 2. Eräille selkäsairauksille ominaiset riski-iät. Ikä, v Sairaus spondylolisteesi, välilevyjen sisäiset repeämät, diskusprolapsi segmentaalinen toimintahäiriö, diskusprolapsi, spondylolyysi/spondylolisteesi; relatiivinen spinaalistenoosi fasettiartroosi, spinaalistenoosi, osteoporoosi, spondylolisteesi > 70 osteoporoosin aiheuttamat murtumat, etäpesäkkeet 1704 O. Airaksinen ja K-A. Lindgren

3 Kivun analysointi MERKITKÄÄ KOKO KIPEÄ ALUE JA KAIKKI PAIKAT, JOISSA ON OLLUT KIPUA VIIMEKSI KULUNEEN VIIKON AIKANA, SIIS MYÖS SÄTEILYKIVUN ALUEET. KÄYTTÄKÄÄ SEURAAVAA VAIVOJEN MERKITSEMISTAPAA: PVM: särky, jomotus: XXXXX pistävä, vihlova kipu: ///// Kuva 1. Kipupiirros. puutuneisuus, turtumus: ===== väsymyksen tai jäykkyyden tunne: OOOOO Selkäkivun intensiteetti tulee selvittää. Apuna voidaan käyttää 100 millimetrin mittaista kipujanaa (Visual Analogue Scale, VAS), jonka vasen pää vastaa kivuttomuutta ja oikea sietämätöntä kipua. Kivun anatomista sijaintia voidaan selvittää piirroksella (kuva 1). Kivun sijainti ja mahdollinen säteily saattavat antaa vihjeen hermojuuriperäisen kivun tasodiagnostiikkaan. Kivun anatomisen sijainnin määritys on todettu hyvin toistettavaksi ja luotettavaksi pakaran, reiden, säären ja jalan alueella (kappa-arvo ) mutta epäluotettavaksi alaselän aluella (McCombee ym. 1989). Äkillisen kivun ilmaantuminen ja intensiteetti antavat myös käsityksen todennäköisestä kivun aiheuttajasta. Vihlova kipu viittaa usein mekaaniseen taustaan, kun taas polttava voimakas kipu viittaa jatkuvaan syyhyn, mahdollisesti hermon puristukseen. Paikallinen, äkillinen selkäkipu voi selittyä lihasspasmilla ja olla luonteeltaan hyvälaatuinen. Iskiasoire, jossa kipu säteilee polven alapuolelle, on sekä herkkä että luotettava diskusprolapsiin viittaava anamneesitieto (Deyo ja Tsui- Wu 1987). Prolapsin diagnoosia vahvistaa vielä potilaan kuvaama tunnottomuus, puutuminen tai voiman heikkeneminen raajassa (Ohlmarker ja Rydevik 1991). Osa prolapsipotilaista kuvaa raajaa kylmäksi ja selvästi erilaiseksi toiseen raajaan verrattuna. Polvitaipeen yläpuolelle jäävä kipusäteily viittaa epäspesifiseen selkävaivaan, risti-suoliluunivel- (SI-nivel-) tai fasettinivelperäiseen syyhyn (Schwarzer ym. 1995a, McLain ja Pickar 1998). Nivusalueelle säteilevän kivun on kuvattu liittyvän vahvimmin SI-nivelen ongelmaan (Schwarzer ym. 1995b). Kivun ilmaantuminen eri asennoissa tai liikesuorituksissa viittaa mekaaniseen tai toiminnalliseen syyhyn. Diskusprolapsipotilaalla istuminen pahentaa oireistoa, kun taas lepo pitkällään helpottaa. Spinaalistenoosipotilailla selän ojentaminen voi pahentaa ja provosoida kipua, kun taas eteentaivutus lievittää oiretta (Herno, tässä numerossa). Spinaalistenoosiin liittyvä kipu tulee kävellessä. Se voi esiintyä pakarassa, reidessä tai sääressä tuntuvana ja muistuttaa iskiastyyppistä säteilyä. Alaraajan valtimonkovettumistauti aiheuttaa katkokävelyä samalla tavalla kuin spinaalistenoosi. Tavallisesti potilas kertoo tällöin myös levossa esiintyvän raajojen palelemista; tätä ei ilmene spinaalistenoosipotilaalla (Porter ja Ward 1992, Turner ym. 1992). Cauda equina -oireyhtymään kuuluu äkillinen laaja pareesi tai sietämätön kipu. Oireyhtymälle ovat tyypillisiä pakaroiden alueen ja peräaukon tuntohäiriöt (ratsupaikka-anestesia) sekä virtsarakon toimintahäiriöt (virtsaretentio) (Deyo ym. 1992). Pitkäaikainen, etenevä kipu yli 50-vuotiaalla voi viitata systeemisairauteen. Selittämätön painon lasku ja huono vaste kokeiltuihin hoitoihin vahvistavat käsitystä pahanlaatuisesta syystä (Deyo ja Diehl 1988, Deyo ym. 1992). Pitkäaikainen kipu muuttuu helposti neuropaattiseksi, jolloin vähäisetkin ärsykkeet laukaisevat voimakkaan kivun. Tällainen muutos on syytä erottaa edellä mainitusta. 1705

4 Selkärankareumaan (Lehtonen, tässä numerossa) liittyvä kipu herättää yöllä, ja potilaalla esiintyy levon jälkeistä jäykkyyttä. Selkärankareumaan liittyvä kipu on pitkäaikaista. Tyypillinen selkärankareumapotilas on alle 40-vuotias mies. Aamujäykkyyden sensitiivisyys ja spesifisyys ovat (Gran 1985). Spondylolyysi- ja spondylolisteesipotilaiden kipu on usein paikallista, mutta noin 25 %:lla esiintyy hermojuuriin liittyvää säteilevää kipua ilman selkeää juurikompressiolöydöstä (Virta 1991). Potilaat kokevat kivun»katkaisevaksi», ja he kertovat selkänsä väsyvän poikkeuksellisen helposti. Segmentaariselle toimintahäiriölle tyypillisiä oireita ovat selän staattisten asentojen huono sieto: istuminen tai pidempiaikainen paikallaan seisominen aiheuttavat kipua, epämiellyttävää tuntemusta ja selän väsymistä. Kipualue on yleensä paikallinen (Lindgren ym. 1993). Potilaan ikä ohjaa diagnostista ajattelua. Vanhemmilla henkilöillä selkäydinkanavan ahtaus, pahanlaatuiset kasvaimet ja osteoporoosi ovat todennäköisiä oireiden syitä, kun taas nuoremmilla välilevyn repeämä, selkärankareuma, tulehdus ja toiminnalliset selkävaivat ovat tavallisempia syitä (taulukko 2). Psykososiaaliset seikat on aina selvitettävä anamneesin yhteydessä, kun potilaan vaiva pitkittyy tai oireisto ei reagoi hoitoon odotetulla tavalla. Näiden seikkojen varhainen toteaminen helpottaa hoitosuunnitelman laadintaa. Alkoholin tai lääkkeiden väärinkäyttö ja epäonnistuneet hoitoyritykset antavat usein viitteen psykososiaalisten seikkojen osuudesta selkävaivaan (Bigos ym. 1991). Tarvittaessa voidaan käyttää lyhyttä depressiokyselyä tai muita kyselylomaketestejä tarkentamaan selvitystä ja ohjaamaan hoitoa. silloinkin levottomasti. Kivuliaisuus vaikeuttaa myös tutkimuspöydälle siirtymistä. Orgaanisen kivun aiheuttama liikehtimisvaikeus on johdonmukaista. Käyttäytymisen huolellinen tarkkailu tekee tarpeettomaksi erillisten simulaatiotestien käytön. Näiden testien toistettavuus on todettu vaatimattomaksi (McCombee ym. 1989). Lannenotkosta, skolioosista tai kyfoosista saadaan sormin tunnustelemalla lisää tietoa. Voimakas koputteluarkuus yleisoireiden ohella viittaa pahanlaatuiseen tautiin ja edellyttää huolellista jatkoselvittelyä. Havaitut ihomuutokset antavat aiheen epäillä mm. spina bifidaa tai von Recklinghausenin tautia. Suoliluun etu- ja takakärjen korkeusero voi viitata lantion kiertymiseen ja kallistumiseen. Jos kysymyksessä on alaraajojen pituusero, lyhyemmän jalan alle asetettava korotus voi korjata selän asennon mutta huonontaa sitä, jos syynä on risti-suoliluunivelen hakautuminen. Selkärangan kaareutumista on seurattava koukistuksen, ojennuksen ja sivulle taivutusten aikana. Paikallisesti liikkumattomat liikesegmentit oppii helposti tunnistamaan, kuten taivutuksessa tapahtuvan kulmautumisen (ali- tai yliliikkuvuus). Liikekipua ja liikkeen loppujoustoa on arvioitava. Potilasta voi pyytää osoittamaan kivun paikan sekä tutkimuksen alussa että lopussa. Kipupaikan vaihtelu viittaa muuhun kuin elimelliseen syyhyn. Skolioosi saattaa viitata diskusprolapsiin (kuva 2). Kliininen tutkimus seisten Tutkimustilanteessa kiinnitettään huomiota potilaan riisuutumiseen, pukeutumiseen ja liikehtimiseen. Kivulloinen iskiaspotilas nousee tuolista käsiä apuna käyttäen. Istuinkyhmyn bursiitista ja lantion alueen ligamenttiperäisistä kivusta kärsivä voi istua vain toisen pakaran varassa ja Kuva 2. Kipuskolioosi saattaa johtua mm. diskusprolapsista tai noidannuolesta O. Airaksinen ja K-A. Lindgren

5 Nuorilla tulee muistaa myös idiopaattinen skolioosi. Sen voi helposti tutkia eteentaivutuksen avulla. Jos potilaalla esiintyy skolioosia, muodostuu torakolumbaalialueelle epäsymmetriaa taivutuksen aikana eli toinen rintakehän puolisko on ulkoneva. Neuvola- ja koulutarkastuksessa havaittu selvä skolioosi tulee lähettää erikoislääkärin arvioitavaksi (Schlenzka, tässä numerossa). Potilaan seistessä arvioidaan selkärangan kaareutumista koukistuksen aikana Schoberin testin avulla (kuva 3). Koukistuksen yhteydessä seurataan mahdollista linkkuveitsioiretta, oikaisuvaiheessa lannenotkon kehittymistä ja tukeutumista reisiin, mikä voi viitata segmentaariseen toimintahäiriöön. Selän toiminnallisten yksiköiden liikettä seurataan myös kävelyn aikana. Varvas- ja kantakävely antaa käsitystä nilkan lihasvoimista mutta ei ole kovin luotettava ja toistettava tutkimus (McCombee ym. 1989). Vaikeus nousta kyykystä viittaa proksimaaliseen lihasheikkouteen. Risti-suoliluunivelen toimintaa arvioidaan etutaivutuksen yhteydessä palpoimalla suoliluiden takakärkien liikettä ja suhdetta toisiinsa. Normaalisti näissä liikkeissä todetaan pieni symmetrinen viive lannerangan koukistukseen nähden (Dvorak ja Dvorak 1992). Hakautuneessa risti-suoliluunivelessä suoliluun harjun takaosa nousee aikaisemmin kuin normaalisti. Asiaa voidaan tutkia vielä lähemmin asettamalla toinen sormi ristiluun päälle ja toinen suoliluun harjun takaosaan ja pyytämällä potilasta kumartumaan lonkasta suoraan kulmaan. Tällöin epäsymmetria tulee esille (Dvorak ja Dvorak 1992). 0 Kuva 3. Sovellettu Schoberin testi. Kuva 4. Lasèguen koe. Nilkan dorsiflektioliike lisää hermon venetystä ja kipua. 0 Kliininen tutkimus selinmakuulla Neurologisen tutkimuksen tärkein tavoite on hermojuurikompression tai hermovaurion toteaminen tai pois sulkeminen. Lasèguen koe (kuva 4), reisihermon venytyskoe ja jousenjännekokeen (bowstringtesti) on todettu varsin hyväksi hermojuurikompression tutkimisessa (kappa-arvo = ) (McCombee ym. 1989). Inklinometrin käyttö lisää Lasègue-löydöksen toistettavuutta, mutta silmämääräinenkin arvio tuloksesta oli kohtalaisen toistettava (kappaarvo = 0.56). Luotettavuus lisääntyy, kun kuvataan tarkasti, minne kipu kohdentuu Lasèguen kokeen aikana. Paikallinen kipu ilman säteilyä raajaan radikulaatiota ja selän vino asento viittaavat noidannuoleen (lumbago). Neurologisessa tutkimuksessa pyritään tarkkaan tasodiagnostiikkaan kipusäteilyn, lihasheikkouden ja refleksilöydöksen perusteella (kuva 5). Babinskin 1707

6 Kliiniset piirteet Herniaation taso Kipu Tunnottomuus Heikkous Atrofia Heijasteet L3 L4 L5 L4 S Nikamaväli L3 4 L4-hermojuuri Alaselkä, lantio, reiden ja säären etuosa Reiden distaalinen osa ja polvi Quadriceps Quadriceps Heikentynyt patellaheijaste L3 L4 S L5 L5 Nikamaväli L4 5 L5-hermojuuri SI-nivelen yläpuoli, reiden ulkosivu ja sääri Säären etuosa, kolme ensimmäistä varvasta Isovarpaan ja jalkaterän dorsifleksio; kantakävely Ei selvää atrofiaa Harvoin muutoksia polven ja nilkan heijasteissa L4 S L5 S1 Nikamaväli L5 S1 S1-hermojuuri SI-nivelen yläpuoli, reiden ja säären takaosa Säären takaosa, kantapää ja jalkaterän ulkosivu Jalkaterän ja isovarpaan plantaarifleksio; varpailla kävely Gastrocnemius ja soleus Akillesheijaste heikentynyt tai puuttuu Kuva 5. Diskusprolapsin tasodiagnostiikkaa. oireen positiivisuus viittaa selkäytimen pitkien ratojen vaurioon (selkäydinkompressio, multippeliskleroosi ym.) (kuva 6). Lonkkien liikeratoja tutkiessa on muistettava, että nivelrikon yhteydessä sisäkierto häiriintyy ensimmäiseksi. Lonkkia liikuttavat lihakset ovat lantion hallinnassa keskeisiä. Piriformislihasta tutkitaan viemällä 60 asteen kulmaan taivutettu polvi toisen alaraajan yli (kuva 7). Mikäli kipua tuntuu istuinkyhmyssä ja säteilee siitä reiteen, piriformislihas voi olla lyhentynyt ja aiheuttaa täten venytettäessä lonkkahermon 1708 O. Airaksinen ja K-A. Lindgren

7 + Kuva 6. Babinskin testi, vasemmalla ja oikealla +. Sormin tunnustelu peräsuolesta antaa tietoa sulkijalihasten jänteydestä, jos epäillään cauda equina -oireyhtymää. Miehillä eturauhanen tuntuu hyvin. Sen koko, sileys ja arkuus on arvioipuristuksen. Lonkaa ojentavien, loitontavien ja kiertävien lihasten spastisuutta arvioidaan lonkan passiivisia liikkeitä tutkimalla. Patrickin testi mittaa alkuosastaan vain lonkan ulkokiertoa (kuva 8). Jos lonkka ja lihakset sallivat tutkittavan puolen polven painamisen lähelle pöydän tasoa, aiheutuu SI-niveleen liikettä. Risti-suoliluuniveleen liittyvät ongelmat voivat aiheuttaa paikallista kipua Lasèguen kokeen aikana, ei hermojuuriin liittyvää kipua. Mikäli kipu ja sen säteily sopivat hermokompressioon mutta Lasèguen kokeen löydös on negatiivinen, voi kyseessä olla mediaalinen prolapsi tai fasettinivelartroosista johtuva lateraalinen spinaalistenoosi. Iäkkäällä potilaalla voi olla diskusprolapsi negatiivisesta Lasègue-löydöksestä huolimatta. Lyhentyneet kireät lihasryhmät voivat kuormittaa välilevyjä ja ligamentteja. Täten arvio lihasten kireydestä ohjaa usein hoidon valintaa ja voi olla perusteena potilaan omatoimiselle hoidolle. Lyhentyneet suorat reisilihakset voivat aiheuttaa lantion kallistuksen sekä lanneselän lordoosin syvenemisen. Suoria reisilihaksia testataan fiksoimalla lantio (kuva 9) (Hamberg ym. 1993). Lonkan ja lanneselän (m. iliopsoas) koukistajien kireyttä testataan samassa lähtöasennossa kiertämällä lonkkaa sisäänpäin. Liikkeen vähyys viittaa lyhentyneeseen psoaslihakseen. Myös lannelihaksen palpaatioarkuus voi olla merkki lihaksen toimintahäiriöstä. Hoidossa tulisi pyrkiä palauttamaan lihastasapaino venyttä- mällä kireitä ja vahvistamalla heikentyneitä lihaksia (Lindgren ja Airaksinen 1993). Tutkimus päinmakuulla Päinmakuulla on helppo tunnustella alaselän ja pakaran lihaksia, jotka saattavat olla selkäkivun lähteinä. Nikamien välistä liikettä voidaan arvioida palpoimalla peräkkäisten nikaminen okahaarakeparien joustavuutta toisiinsa nähden. Okahaarakevälien tunnustelussa löytyvät nikamansiirtymät ja ligamenttivauriot. Myös interspinaaliligamentin arkuus voi olla viite segmentaalisesta toimintahäiriöstä. Välilevyjen sisäisten repeämien on todettu olevan herkkiä tärinälle (Osti ym. 1990, Freemont ym. 1997). Täristettäessä kyseisten nikamien okahaarakkeita on havaittu selvää arkuutta niissä väleissä, joissa on diskuksen sisäisiä repeämiä. Tämän tutkimuksen sensitiivisyys ja spesifisyys on havaittu hyviksi (Yrjämä ym. 1997). Fasettinivelärsytys rinta- ja lannerangan rajalla voi aiheuttaa kipusäteilyn pakaraan ja nivusiin saakka (Schwarzer ym. 1995a). Tunnustelu peräsuolesta 1709

8 tava kasvainten ja prostatiitin pois sulkemiseksi. Lantion ligamenttien arkuus ja lantionpohjan lihasten spasmi sekä häntäluun arkuus ovat helposti todettavissa. Kliinisten testien luotettavuus ja tulkinta Kuva 7. Pirifomris-lihaksen kireyden testaus. Kuva 8. Patrickin testi mittaa lonkan ulkokiertoa. Selkäpotilaiden kliinisessä tutkimuksessa käytetään paljon erilaisia testejä ja toimintakokeita. Suurta osaa testejä on vaikea tulkita, ja osin niiden sensitiivisyys, spesifisyys ja toistettavuus ovat osoittautuneet kyseenalaisiksi. Pelkästään yksittäisten testien rutiinimaisen suorittamisen jälkeen ei pidä tehdä päätelmiä, vaan kliinisen tutkimuksen tuloksia ja anamneesitietoja yhdistämällä lääkärin tulisi muodostaa käsitys tutkittavasta selkäpotilaasta hoitoratkaisujen perustaksi. Potilaan oirekuvaus on todettu paremmin toistettavaksi kuin selän taipuisuuden arviointi. Taulukkoon 3 on koottu parhaiten toistettavia kliinisiä testejä. Huonoksi toistettavuudeltaan osoittautuivat lantion epäsymmetria, lumbaalinen koukistus ja ojennus, sivulle taivutuksen epäsymmetria, SI-nivelten distraktio ja kompressio, Maitlandin testi sekä selän paraspinaalilihasten arkuus palpaatiossa (van Dillen ym. 1998). Palpaatiokipu nikamissa ja interspinosusväleissä on havaittu hyvin toistettavaksi. Sen sijaan liikejäykkyyden tutkiminen manuaalisilla tekniikoilla on osoittautunut toistettavuudeltaan huonommaksi (Mahler ja Adams 1994). Hollantilainen tutkijaryhmä on arvioinut kliinisen tutkimuksen osuvuutta laajassa systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa. Siinä todettiin tavallisesti käytettyjen tutkimustekniikoiden, kuten Lasèguen kokeen, ihon tuntomuutoksen, isovarpaan ojennusvoiman sekä eräiden anamneesitietojen (selkärankareuma) sensitiivisyys ja spesifisyys varsin hyviksi (taulukko 4) (van den Hoogen ym. 1995). Milloin lisätutkimuksia? Kuva 9. Suoran reisilihaksen testaus (Hamberg ym. 1993). Välittömiä lisätutkimuksia tarvitaan vain, jos epäillään vakavaa selkäsairautta. Laboratoriotutkimukset (lasko, perusverenkuva ja virtsanäyte) ja natiiviröntgenkuvaus kuuluvat alkututki O. Airaksinen ja K-A. Lindgren

9 Taulukko 3. Parhaiten toistettavia kliinisiä testejä (McCombee ym. 1989, Van Dillen ym. 1998, Airaksinen ym. 1999). Tutkimus Tulos Kappa-arvo 1 Seisten lumbaalinen kaarevuus koukistus lisääntynyt/vähentynyt/normaali lumbaalisen kaaren säännöllisyys kyllä/ei suhteellinen joustavuus (eteen taivutus) kyllä/ei 0.51 lonkan ojennus eteentaivutuksen/palautuksen yhteydessä kyllä/ei 0.48 lumbaalinen ojennus eteentaivutuksen/palautuksen yhteydessä kyllä/ei 0.54 Istuen alaselän lantion kierto polvien ojennuksen yhteydessä kyllä/ei 0.58 Lonkan liikerajoitus < 90, 90, > »Pelvic tilt» -kierto kyllä/ei 0.51 Lantion epäsymmetria kyykistyessä kyllä/ei 0.42 Risti-suoliluunivelen ja piriformiksen testit kipu lonkka koukistettuna kyllä/ei 0.40 kipu lonkan vastustetussa uloskierrossa kyllä/ei 0.63 Arkuus pakarassa kyllä/ei 0.31 suoliluun harjussa kyllä/ei 0.50 SI-nivelen alueella kyllä/ei 0.41 keskiviivassa kyllä/ei Kappa-arvo kuvaa testin toistettavuutta. Hyvin toistettavassa testissä kappa-arvo > 0.6, tyydyttävästi toistettavassa > 0.4. muksiin. Mikäli vakavaa selkäsairautta ei epäillä, voidaan tutkimuksissa edetä harkiten ja seuraten. Jos vaiva pitkittyy (yli 4 6 viikkoa), on syytä ryhtyä lisäselvityksiin. Tällöin hankitaan erikoislääkärin (fysiatri, neurokirurgi, ortopedi, reumatologi) arvio tutkimus-, hoito- ja kuntoutuslinjoista. Mikäli potilaan oireisto viittaa vahvaan hermopuristukseen ja konservatiivinen hoito ei ole tuottanut tulosta kuudessa viikossa, on syytä harkita leikkaushoitoa (neurokirurgia, ortopedia). Mikäli potilaan oireistossa ei ole hermojuurien puristukseen liittyviä piirteitä eikä leikkaushoitoa harkita, on hoidon ja tutkimuksen koordinaatiovastuu fysiatrilla. Useissa sairaanhoitopiireissä on perustettu erillisiä selkäpoliklinikoita tai päätetty, että kaikki selkäpotilaat, jotka eivät tarvitse välitöntä leikkausarviota, ohjataan fysiatrin konsultaatioon. Tavoitteena on pyrkiä nopeaan ja hallittuun hoito- ja tutkimuskäytäntöön. Jonossa odottaminen ja epätietoisuus ovat merkittävimpiä selkäpotilaiden ennustetta huonontavia seikkoja. Taulukko 4. Anamneesin ja kliinisen tutkimuksen diagnostinen osuvuus eräissä selän alueen sairauksissa tärkeimpien oireiden ja kliinisten löydösten mukaan (van den Hoogen ym. 1995, Airaksinen ym. 1999). Oire tai löydös Sensitiivisyys Spesifisyys Radikulopatia Anamneesi parestesia iskiasoire Kliininen tutkimus Lasègue akillesrefleksi patellarefleksi isovarpaan ojennus tuntohäiriö Selkärankareuma Anamneesi yökipu liike helpottaa kipua jatkuva kipu aamujäykkyys Kliininen tutkimus risti-suoliluunivelen kompressio Schoberin testin tulos < 4 cm vähentynyt lateraalikoukistus

10 Arvio toimintakyvystä tärkeämpi kuin kuvantaminen Toimintakyvyn arviointi on tärkeämpää kuin anatomisten rakenteiden kuvantaminen (Bigos ym. 1994, Waddel ym. 1996). Toimintakokeiden (kliinisiä ja suorituskykytestejä ym.) avulla saadaan tietoa selän toimintakyvystä ja mahdollisista ongelmista työssä ja jokapäiväisten askareitten suorittamisessa. Toimintakykytestien (toistettu kyykistyminen, selän asennon pito, vatsa- ja selkälihasten toistotestit sekä subjektiivista haittaa mittaavat kyselylomakkeistot) luotettavuutta ja soveltuvuutta kliiniseen työhön on arvioitu useissa tutkimuksissa. Testien toistettavuus on osoitettu hyväksi (kappa-arvot ) (Hupli 1998). Näiden testien perusteella voidaan suunnitella konservatiivisen hoidon toteutusta ja seurata sen etenemistä. Lihasvoimien mittaaminen on hieman huonommin toistettava tutkimus (Hupli 1998). Toimintakykytestit ovat tärkeitä selvitettäessä jäljellä olevaa työ- ja toimintakykyä selkävaivojen pitkittyessä (Hupli 1998). Milloin harkitaan erikoistutkimuksia? Kuvantamistutkimuksia tarvitaan pääasiassa selvitettäessä mahdollisten operatiivisten toimenpiteiden tarpeellisuutta. Hermoratojen tutkimuksella (ENMG) selvitetään, onko kysymyksessä hermopinne tai -vaurio. ENMG-löydös heijastaa mm. vaurion astetta ja ikää (Bigos ym. 1994). Lanneselän toiminnallinen EMG-tutkimus on lupaava uutuus liikkuvuuden ja lihastoiminnan samanaikaiseen selvittämiseen, mutta toistaiseksi ei tiedetä, miten luotettavasti se erottelee selkäsairauksia. Menetelmä soveltunee hoitotutkimusten dokumentointiin (Sihvonen ym. 1997). Kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia, jos vaivat jatkuvat yli kuusi viikkoa tai epäillään vakavaa selkäsairautta. Perustutkimuksena kerran tehty natiivikuvaus on edelleen käyttökelpoinen. Muu kuvantaminen kuuluu erikoissairaanhoidon piiriin (Erkintalo ym., tässä numerossa). Vaikeiden pitkäaikaisten selkäsairauksien hoidon järjestäminen vaatii moniammatillista otetta. Tällöin on selvitettävä sekä lääkinnällisen kuntoutuksen toimia että myös ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia työkyvyn palauttamiseksi. Kuntoutustoimissa pyritään nopeaan työhön paluuseen, koska poissaolon pitkittyessä paluun mahdollisuus heikkenee logaritmisesti (Bigos ym. 1994, Selkäsairaudet, konsensuslausuma 1996, Waddel ym. 1996, Alaselän sairauksien hoitosuositus 1998). Selkävaivoissa ei ole primaaristi kysymys psyykkisestä sairaudesta, mutta krooniseen kipuun vaikuttavat myös psykosomaattiset seikat, ja pitkittyneissä vaivoissa näiden seikkojen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää ja ne tulee huomioida hoitolinjoja valittaessa. Lisäksi on tärkeää informoida potilasta hänen ymmärtämällään kielellä ja saada hänet myös oivaltamaan psykosomaattisten oireiden osuus selkäsairaudessaan (Bigos ym. 1991). Selkävaivan vähättely ja virheellinen psykiatrisointi ovat usein syynä hoidon epäonnistumiseen pitkittyneissä selkäongelmissa. Selkäpotilaan hoidon porrastus Selkävaivojen diagnosointi ja hoito oikeaan aikaan oikeassa paikassa on erittäin tärkeää, jotta kivun pitkittyminen ja uhkaava työkyvyttömyys voidaan välttää (Lindgren ja Leino 1990). On muistettava, että hoitava lääkäri vastaa selkäpotilaansa hoidosta myös mahdollisen erikoissairaanhoidon konsultaation jälkeen. Lopuksi Äkillinen selkäkipu on useimmiten hyväennusteinen vaiva ja paranee asiantuntevissa käsissä sangen vähäisillä tutkimus- ja hoitotoimenpiteillä, kun ne on suunnattu oikein. Lääkärin tutkimus, joka perustuu toiminnallisen anatomian tuntemukseen, on kaiken perusta. Tutkimus tulee tarvittaessa toistaa, ja potilasta pitää seurata huolella. Alkuvaiheessa on oleellista sulkea pois selkäsairauden vakavat syyt sekä löytää ne tapaukset, joissa voimakas hermopuristus vaatii kirurgista arviota ja hoitoa. Yli 85 %:lla selkäpotilaista kysymyksessä on toiminnallinen 1712 O. Airaksinen ja K-A. Lindgren

11 vaiva, jolloin jo vastaanottotutkimuksen perusteella voidaan suunnitella konservatiivinen hoito. Jos vaiva pitkittyy, ripeät jatkotutkimukset ja erikoislääkärin arvio ovat tarpeen, koska pitkittyessään oireilu voi johtaa kivun kroonistumiseen ja pysyviin rakenteellisiin muutoksiin. Useissa tapauksissa moniammatillinen näkökulma on tarpeen oikeiden kuntoutustoimenpiteiden löytämiseksi. Kirjallisuutta Airaksinen O, Arokoski J, Herno A, ym. Lanneselkäpotilaan tutkimuksen ja hoidon päälinjat. Suom Lääkäril 1999; 54: Airaksinen O, Herno A, Kaukanen E, Saari T, Sihvonen T, Suomalainen O. Density of lumbar muscles after four years from decompressive spinal surgery. Eur Spine J 1995; 5: Alaselän sairauksien hoitosuositus. Selkäsairaudet konsensuskokouksen hoitosuositusryhmä. Duodecim 1998; 114: Andersson G B J. The epidemiology of spinal disorders. Kirjassa: Frymoyer J, toim. The adult spine: principles and practice. 2. painos, Philadelphia: Lippicott-Raven Publishers, 1997, s Bigos S J, Battie M C, Spengler D M, ym. A prospective study of work perceptions and psychosocial factors affecting the report of back injury. Spine 1991; 16: 1 3. Bigos S, Braen G, ym. Acute low back problems in adults. Clinical Practice Quideline. N:o 14. AHCPR Publication No Rockville Maryland Boden S D, Wiesel S W. Lumbosacral segmental motion in normal individuals: Have we been measuring instability properly? Spine 1990; 15: Deyo R A, Diehl A K. Cancer as a cause of back pain: frequency, clinical presentation, and diagnostic strategies. J Gen Intern Med 1988; 3: Deyo R A, Rainville J, Kent D L. What can the history and physical examination tell us about low back pain. JAMA 1992; 268: Deyo R A, Tsui-Wu J Y. Descriptive epidemiology of low back pain and its related medical care in United States. Spine 1987; 12: Dvorak J, Dvorak V. Manual medicine diagnostics. Heidelberg: Thieme Medical Publishers, Freemont A J, Peacock T E, Goupille P, Hoyland J A, O Brien J, Jayson M I V. Nerve ingrowth into diseased intervertebral disc in chronic low back pain. Lancet 1997; 350: Frymoyer J W. Back pain and sciatica. N Engl J Med 1988; 318: Gran J T. An epidemiological survey of the signs and symptoms of ankylosing spondylitis. Clin Rheumatol 1985; 4: Hamberg J, Björklund M, Nordgren B, Sahlstedt B. Stretchability of the rectus femoris muscle: investigation of validity and intratester reliability of two methods including X-ray analysis of pelvic tilt. Arch Phys Med Rehabil 1993; 74: Hides J A, Richardson C A, Qwendolen A J. Multifidus muscle recovery is not automatic after resolution of acute, first episode low back pain. Spine 1996; 21: Hupli M. On the assesment of outcome of back restoration rehabilitation. Väitöskirja, Oulun yliopisto Jackson R P, Cain J E Jr, Jacobs R R. The neuroradiographic diagnosis of lumbar herniated nucleus pulposus: II A comparison of computed tomography (CT), myelography, CT-myelography and magnetic resonance imaging. Spine 1989; 14: Lindgren K-A, Airaksinen O. Opi hallitsemaan selkäsi. Vantaan kirjapaino Lindgren K-A, Leino E. Lanne-ristiselän sairaudet. Kuopio: Kuopion Yliopiston painatuskeskus, Lindgren K-A, Sihvonen T, Leino E, Pitkänen M, Manninen H. Exercise therapy effects on functional radiographic findings and segmental electromyographic activity in lumbar spine instability. Arch Phys Med Rehabil 1993; 74: Mahler C, Adams R. Reliability of pain and stiffness assessments in clinical manual lumbar spine examination. Phys Ther 1994; 74: McCombee P F, Fairbank J C T, Cockersole B C, Pynsent P B. Reproducibility of physical signs in low back pain. Spine 1989; 14: McLain R F, Pickar J G. Mechanoreceptor endings in human thoracic and lumbar facet joints. Spine 1998; 23: Ohlmarker, Rydevik: Pathophysiology of sciatica. Orthop Clin North Am 1991; 22: Osti O L, Vernon-Roberts B, Fraser R D. Annulus tears and intervertebral disc degeneration. An experimental study using an animal model. Spine 1990; 15: Porter R W, Ward D. Cauda equina dysfunction. Significance of twolevel pathology. Spine 1992; 17: Schwarzer A C, Aprill C N, Derby R, Fortin J, Kine G, Bogduk N. The prevalence and clinical features of internal disc disruption in patients with chronic low back pain. Spine 1995 (a); 20: Schwarzer A C, Wang S, Bogduk N, McNaught P J, Laurent R. The prevalence and clinical features of lumbar zygapophysial joint pain: A study in an Australian population with chronic low back pain. Ann Rheum Dis 1995 (b); 54: Selkäsairaudet, konsensuslausuma. Duodecim 1996; 112: Sievers K, Klaukka T. TULES-vuori matalaksi. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kansanterveydellinen merkitys Suomessa sekä suosituksia ongelman ratkaisemiseksi. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:96, Helsinki Sihvonen T. Tervonen O, Myllykangas Luosujärvi R, ym. Selkäkipu: mysteerio avautumassa käytäntö yhtenäistymässä. Suom Lääkäril 1997; 52: Turner J A, Ersek M, Herron l, Deyo R. Surgery for lumbar spinal stenosis, attempted meta-analysis of litterature. Spine 1992; 17: 1 8. Waddell G, Feber G, McIntosh A, Lewis M, Hutchinson A. Low back pain evidence review. London: Royal College of General Practioners, Van den Hoogen H M M, Koes B W, Eijk J T H M, Bouter L M. On the accuracy of history, physical examination, and erythrocyte sedimentation rate in diagnosing low back pain in general practice. Spine 1995; 20: Van Dillen L, Sahrman S A, Norton B J, ym. Reliability of physical examination items used for classification of patients with low back pain. Phys Ther 1998; 78: van Tulder M W, Koes B W, Bouter L M. Conservative treatment of acute and chronic nonspecific low back pain. A systematic Review of Randomized Controlled trials of the most common Interventions. Spine 1997; 22: Virta L. Lumbar spondylotic spondylolisthesis in adults. Väitöskirja, Turun yliopisto, Yrjama M, Tervonen O, Kurunlahti M, Vanharanta H. Bony vibration stimulation test combined with magnetic resonance imaging. Can discography be replaced? Spine 1997; 22: OLAVI AIRAKSINEN, dosentti, ylilääkäri KYS:n fysiatrian klinikka, Kuopio KARL-AUGUST LINDGREN, LT, ylilääkäri Kuntoutus Orton Tenholantie 10, Helsinki 1713

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

CASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Voiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selka kivun uusiutumisen

Voiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selka kivun uusiutumisen Voiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selka kivun uusiutumisen ehkaïsyyn? Vesa Lehtola ftomt, TtM/ Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija/ Itä-Suomen yliopisto Suomen Fysioterapeutit Kipukiertue 13.10.2016

Lisätiedot

Testistö selkäpotilaiden liikekontrollin häiriöiden tunnistamiseksi

Testistö selkäpotilaiden liikekontrollin häiriöiden tunnistamiseksi Hannu Luomajoki Testistö selkäpotilaiden liikekontrollin häiriöiden tunnistamiseksi Fysioterapeuttien ja lääkäreiden työkaluksi on kehitetty helppo ja nopeakäyttöinen testistö, jolla voi tunnistaa liikekontrollin

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

Avaavat asennot. Isanoora Leppäsalo Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma

Avaavat asennot. Isanoora Leppäsalo Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma Avaavat asennot Isanoora Leppäsalo Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma Opas on tehty yhteistyössä toimeksiantaja Toiminimi OMTfysioterapeutti Anu Kaksosen kanssa. Opas on tarkoitettu

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Selkäkirurgian vaikuttavuus

Selkäkirurgian vaikuttavuus Näyttöön perustuva ortopedia HEIKKI ÖSTERMAN, TEIJA LUND, KALEVI ÖSTERMAN JA JYRKI KANKARE Selkäkirurgian vaikuttavuus Selkäkirurgiaa voidaan pitää näyttöön perustuvan ortopedian edelläkävijäalueena. Suuri

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala

Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala Määritelmä =selkäydinkanavan tai juurikanavan ahtaus Kliininen LSS (ICD-10:M47.1, M47.2,

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa.

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa. 3-4 viikkoa amputaatiosta: silikonituppihoito Erityisesti alkuvaiheessa amputoitua raajaa tulisi harjoittaa päivittäin useita kertoja. Amputaatiotynkä tarvitsee aktiivisia lihassupistuksia verenkierron

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Hyvä selkäleikattu. Kuopion Yliopistollinen sairaala, Fysiatrian klinikka 2012 1

Hyvä selkäleikattu. Kuopion Yliopistollinen sairaala, Fysiatrian klinikka 2012 1 0 Hyvä selkäleikattu Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa selkäleikkauksesta ja leikkauksen jälkeisestä kuntoutumisesta. Sopivalla harjoittelulla voit edistää toipumistasi. Liikkumattomuus tai liian

Lisätiedot

Niska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.

Niska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2. Niska-, hartia- ja selkäkipu Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.2016 Systematic Analysis of the Global Burden of Diseases in 2013 Rank

Lisätiedot

Vahva lihas on myös joustava lihas

Vahva lihas on myös joustava lihas Terve Urheilija iltaseminaari Vahva lihas on myös joustava lihas koulutuksen käytännön osuus Kouluttajana fysioterapeutti Jarmo Ahonen 10.5.2011 Varalan Urheiluopisto Tekstit Reetta Korkki ja Hannele Hiilloskorpi,

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Sivu 1/5 NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Potilaan ohjaaminen tutkimukseen... 2 Tutkimukset, joista on harvoin hyötyä potilaan hoidon kannalta... 2 Häntäluu... 2 Kallo... 2 Kasvojen luut... 2 Kitarisa... 2 Korva,

Lisätiedot

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA 1 ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA Lehtonen Elina & Juola Anni Elokuu 2015 2 SISÄLLYS OPPAAN LUKIJALLE... 3 ALKULÄMMITTELYN TÄRKEYS... 5 HARJOITTEITA... 6 LOPUKSI... 21 3 OPPAAN LUKIJALLE Tämä opas

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr Polven alueen harjoitukset Ft-suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Reisilihaksen aktivointi Selinmakuulla. SUORITUS Vedä nilkat koukkuun ja paina samanaikaisesti polvitaipeet tiukasti

Lisätiedot

Leikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus.

Leikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus. SOT 2/2002 VOL 25 237 Leikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus. Heikki Österman, Seppo Seitsalo, Antti Malmivaara HUS Jorvin sairaala, Espoo, Sairaala ORTON, Helsinki,

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä?

kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä? Pääperiaa(eita: - Kun liikkuvuus on rii(ävän hyvällä tasolla, on kaikkien muiden fyysisten ominaisuuksien kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä? - Rii(ävän liikkuvuuden hankkimisen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET

FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET Mobilisointitekniikat Näitä tekniikoita voit soveltaa lähes jokaiseen lihakseen. Tekniikat on sovellettu erilaisista mekaanisista hierontatekniikoista,

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä Yleistä merkkiliikkeistä Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva valmentaja

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka / Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 16.1.2013 1 (9) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

Lonkkaortoosit. www.camp.fi

Lonkkaortoosit. www.camp.fi www.camp.fi NewCamp-lonkkaortoosi Tukeva lonkkaortoosi, jossa on alumiinikisko. Ortoosin lantio- ja reisiosat kiinnitetään toisiinsa säädettävällä nivelellä. Mahdollisuus säätää fleksiota ja ekstensiota

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013

JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013 JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013 Sinikka Jaatinen Lari Lautamäki Marja Lehtoranta Juha Salminen Sari Salo Maija Sarja Leena Tenhu Minna Tornberg 2

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

LANNERANGAN VÄLILEVYPROLAPSI

LANNERANGAN VÄLILEVYPROLAPSI LANNERANGAN VÄLILEVYPROLAPSI Opas leikkaukseen tulevalle P OH J OI S -P OH J ANMAAN S A I R A A N H OI T OP I I RI N K U N T A YH T YM Ä K u n t ou t uk se n t ul o syk si k k ö F y si a tri an va st u

Lisätiedot

P O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete

P O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO * päivystyslähete *Lääkärin vastaanotto tkl, ttl, yksityislääkäri lähete * Seurantakäynnit tkl, ttl, yks.lääkäri, ft * Asiantuntijafysioterapeutti

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden käytön tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä leikkauksen jälkeen. Leikattua alaraajaa saa

Lisätiedot

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö.

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö. Palaudu ja kehity iltaseminaari 4.5.2010, UKK-instituutti Jaskan voimakoulu: Huoltava voimaharjoittelu Kouluttajat: Jaakko Kailajärvi, painonnosto- ja voimavalmentaja Eira Taulaniemi, fysioterapeutti,

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Potilastapaus 50-vuotias mies Koulutus lvi-asentajaksi, tehnyt lähinnä

Lisätiedot

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport 1 / 16 8.10.2009 19:41 Taso 3: Liikkeet pienvälineillä Taso 3: Liikkeet pienvälineillä 3. taso sisältää kehonhallinta harjoitteita erilaisia pienvälineitä hyödyntäen. Mukana harjoitteissa käytetään mm.

Lisätiedot