merimies vakituisia työpaikkoja merenkulkuun! " sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Pursimies Sandström: Lisää

Transkriptio

1 Nº1/ 2011 Helmikuu merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF " Pursimies Sandström: Lisää vakituisia työpaikkoja merenkulkuun! " Ropax-laiva M/S TRANSLANDIALLA tuloerot ja eriarvoisuus kasvussa Social dumpning på Ålands landskapsfärjor TRANSPORTBRANSCHENS 1 Arbetslöshetskassas tjänster

2 Ajankohta: Pursimies ja Translandian laivaluottamusmies Petteri Sandström muistuttaa, että nuorille pitäisi taata hyvät lähtökohdat työelämään ja vakituisten työpaikkojen määrää tulisi lisätä. sisältö: 4 Ratikkalinjalla mennään rajoilla 8 Törninvaihdon aika 10 Asiointi Kuljetusalan Työttömyyskassassa 11 Edunvalvontavaltuutus on turva sairauden varalta Nº 1/2011 PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA REDAKTÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki, puh. (09) John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors, tel. (09) PAINO Art Print Oy 2011, ISSN X POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi / förnamn.tillnamn@smu.fi 12 Monitoimimurtaja Nordica saattoi laivan matkaan 13 Hae SAL:n Kuntoremonttiin tai Perhekuntolomalle! 14 Merkitse kalenteriisi: luottamusmiesten täydennyskurssi ILMOITUKSET ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. TILAUSHINNAT (2011) 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: > viestintä > merimies > mediakortti / > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort ropax-laiva M/s Translandia Vuosaaressa. Laiva tekee vuorokaudessa neljä lähtöä Helsingin ja Tallinnan välillä. 15 Uusi sähköinen jäsenpalvelu on avattu MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2011 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges SAL:n kuntolomalta vinkkejä liikkumiseen M/s Kristina Katarinan kylmäkkö, Juha Havutie, kävi SAL:n viisipäiväisen perhekuntoloman poikansa kanssa viime elokuussa. Lomapaikka oli Kylpylähotelli Sanifani Kalajoella maankuulujen hiekkarantojen ja merimaiseman äärellä. Kuntokurssilla kokeiltiin monia eri lajeja, kuten liitokiekkogolfia ja keilausta. Lisäksi tehtiin kävelykuntotesti, jumpattiin ja suoritettiin jännittäviä tehtävärasteja. Hiekkasärkillä tepasteleminen oli hauskaa ja rentouttavaa puuhaa. Kylpylä kruunaa oleskelun "Meidän ehdoton ykkössuosikki oli kylpylä, jossa vierailimme aamuin ja illoin", Juha kertoo. Hotellilta löytyi suuri lasten leikkihalli ja konsolipelihuone, jossa isommatkin viettivät mielellään aikaansa. Siellä poika tutustui myös uusiin leikkikavereihin. Lihaksille tuntumaa ja rentoutusta Juha kertoo saaneensa useita hyviä kuntoiluvinkkejä ohjaajilta. Aerobiset jumppatunnit saivat aivan uudet lihakset liikkeelle. Sykerajoista ja harjoittelusta oli lisäksi oma oppituntinsa. Juhan mukaan liikuntakurssit tarjoavat aina uusia ideoita, vaikka olisi harjaantunutkin urheilija. Lisäksi rentoutumisjutut ja eri lajien kokeileminen on helpompaa porukassa. Voi suositella muillekin "Kannattaa kokeilla ja hyödyntää SAL:n ja Merimies-Unionin monipuolista liikuntatarjontaa, ja samalla tutustua kotimaan monipuoliseen matkailutarjontaan. Kalajoki-Kokkola -seutu tuntui hienolta alueelta ja ihmiset olivat ystävällisiä! >> Sivulta 13 löydät tämän vuoden SAL-lomat Teksti: Katja Gräsbeck, Kuva: Aulis Merikarhu Sosiaalista polkumyyntiä Ahvenanmaan maakuntalautoilla Ahvenanmaan maakuntahallitus on linjannut tämän vuoden budjetissaan, että saaristoliikennettä tulee hoitaa taloudellisesti kannattavasti. Maakuntahallituksen liikenneosastolla ollaankin tekemässä uudelleenjärjestelyitä tilaaja- ja tuottajatoimintojen välillä. Meriliikenteen osalta tämä tarkoittaa sitä, että toimintaa kehitetään enemmän itsenäisen ja kilpailukykyisen yrityksen suuntaan. Tämän vuoden budjetissa on myös linjattu, että saaristoliikenne tulee kilpailuttaa kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Kilpailuttaminen toteutetaan yksityistämällä liiketoimintaa sopivilta osin, kuten esimerkiksi saaristolautat. Yksityistäminen toteutetaan siten, että toiminnoista kilpailutetaan joko osa tai toiminnot kokonaan. Mitä budjettilinjaus sitten tarkoittaa kyseisten alusten miehistöille? Ensimmäinen surullinen esimerkki saapuu M/s Gudingenilta, jonka miehistön ruokahuolto annettiin ulkopuolisen alihankkijan hoitoon tarjousten perusteella. Kolme miehistön jäsenistä menetti työpaikkansa aluksen kokkeina 1. helmikuuta alkaen, ja heidät sijoitettiin uusiin tehtäviin maakuntahallituksen muille lautoille. Samanaikaisesti menetettiin kolme saaristolaisille tärkeää työpaikkaa. Tilaajavastuulain mukaisesti maakuntahallituksen tulee pyytää urakoitsijalta selvitys työntekijöihin sovellettavista työehtosopimuksista ennen kuin se laatii sopimuksen ura- pääkirjoitus: koitsijan kanssa. Merimies-Unionin saamien tietojen mukaan mitään tällaista selvitystä ei ole tähän mennessä tehty, vaikka sopimus on allekirjoitettu. Mitä hyötyjä maakuntahallituksen suorittamalla meriliikennetoiminnan kilpailuttamisella yritetään sitten saavuttaa? M/s Gudingenilla toteutetussa ruokahuollon ulkoistamisessa urakoitsijalle maksetaan hänen tarjoamistaan palveluista vuosittain maakunnan verorahoista tietty summa, joka on kirjattu sopimukseen. Ollessaan hyvin tietoisia siitä, ettei maakuntahallitus vaadi minkään työehtosopimuksen noudattamista, urakoitsijat voivat polkea työntekijöiden palkka- ja työehtoja sekä tehdä tarjouksensa hinnalla, joka on huomattavasti alhaisempi kuin maakuntahallituksen omat kustannukset samasta työstä. Kyseessä oleva työehtojen polkeminen voi johtaa myös siihen, että urakoitsija kerää vuosittaista voittoa ja nappaa sen lisäksi myös osan saamistaan veronmaksajien rahoista omaan taskuunsa. Tämä Ahvenanmaalla käytössä oleva menettelytapa on täysin avointa ja maakuntahallitus katsoo asiaa läpi sormiensa. Harjoittamallaan toiminnalla maakuntahallitus tuhoaa pohjoismaista yhteistyötä ja hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa työehtosopimuksien laatimisella ja noudattamisella on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Henrik Lagerberg toimitsija/ahvenanmaa

3 Ratikkalinjalla mennään rajoilla, mutta onni on, että työtä piisaa Ropax-laiva Translandialle tulee tänä vuonna 10 vuotta Suomen lipun alla. Alus tekee vuorokaudessa neljä reissua Helsingin ja Tallinnan välillä. Karin Kerkel täydentää provianttivarastoa. "Vapaa-aikana hiihdän ja laskettelen", ripeä talousapulainen kertoo. Merimatka Helsingin ja Tallinnan välillä kestää noin kolme ja puoli tuntia. Kaikki Itämerellä lyhyitä reittejä työkseen seilaavat tuntevat ratikkalinjan haastavuuden: kannella ollaan paljon. Myös ropax-laiva Translandia puretaan ja lastataan kahdeksan kertaa vuorokauden aikana. Rajoilla mennään monessa suhteessa, mutta onneksi työtä piisaa, määrittelee aluksen miehistö työtään. Tarkkaa lastausta Aamukymmenen jälkeen Vuosaaressa on ehditty purkaa päivän ensimmäinen lasti rekkoja ja perävaunuja. Pakkanen pieksää naamaa ja taivaalta tupruttaa hentoja lumihiutaleita. Eckerö-varustamon toinen alus, M/s Nordlandia, on parhaillaan telakalla telakalla, joten Translandia hoitaa tänä aikana myös sen kuljetuksia. Laivan läheisyyteen on ryhmittynyt teiden valtiaita, joiden kotimaiksi on merkitty Itä-Euroopan maita. Translandiaan mahtuu kerrallaan noin rekkaa, joita vastaanottamassa täkillä on pursimies, matruusi ja kolme puolimatruusia. Alukselle palkattiin viime kesänä yksi ylimääräinen puolimatruusi. Hänestä on ollut paljon apua, sillä rahtia on ollut kiitettävästi, täkkimiehet kiittävät saamiaan lisävoimia. Täkkärit viittilöivät rekoille ohjeita minne ajaa. Ruuma on ahdas ja autojen koko on kasvanut aluksen rakentamisvuoden, 1976, jälkeen. Yksi täkkäri ohjaa kerrallaan yhtä kuljettajaa. Yhteisen kielen puuttuessa ainoa keino kommunikoida on käyttää kansainvälistä. Pelivara on monesti vain kymmeniä senttejä, mutta rekat taipuvat, kun neuvot ovat tarkat. Kuljetusala on tiivis ammatillinen yhteisö Translandialta löytyy yhteensä 96 vuodepaikkaa. Helsingistä kyytiin on noussut 45 matkustajaa. Päivälähtö on rauhallisempi kuin Tallinnan iltalähtö, jolloin laiva on monesti tupaten täynnä. Laivaemäntä Reet Bridon ja talousapulainen Karin Kerkelin tehtävä on vastaanottaa laivaan saapuvat kuljettajat. Annamme matkustajille hyttiavaimet ja ohjeistamme heidät laivaan. Aluksella matkustaa pääosin rekkakuljettajia, jotka tulevat useista eri maista. Täällä on kuskeja Turkista, Bulgariasta, Baltiasta, Puolasta, Venäjältä, Tsekeistä ja Slovakiasta, Karin ja Reet luettelevat. Kuljettajat ajavat pitkiä matkoja ja osa taitaa jopa asua autoissaan joten laivahenkilökunnan tapaaminen ja kuulumistenvaihto on valonpilkahdus muutoin yksinäisessä kuljettajan työssä. Laivallamme kulkee monia tuttuja kuljettajia. Osaamme neuvoa heille oikeat hytit ja tiedämme kenen kanssa he haluavat esimerkiksi matkustaa, jos joku sattuisi vaikka kuorsaamaan, Karinia ja Reetiä naurattaa. Kielikylpy haasteena, mutta myös opettaa Translandian henkilökunnasta noin 40 prosenttia on virolaisia ja tämän lisäksi moni puhuu äidinkielenään myös ruotsia, joka on aluksen virallinen kieli. Laivamiehistö puhuu avoimesti laivalla esiintyvistä kieliseikoista. Kukaan ei väitä, etteikö kolmen kielen sekametelisoppa aiheuttaisi joskus haasteita, mutta kaikesta on selvitty ja kielikylvyn myötä opitaan myös uutta. Voi sanoa, että opin suomea töihin tultuani, ja tässä sitä nyt haastellaan, Karin tuumaa. Karin on työskennellyt Translandialla viisi vuotta, Reet kahdeksan. Naisten valttikorttina on venäjän kielen taito, jota monet Itä-Euroopasta saapuvat puhuvat. Laivamiehistöstä ja rekkakuskeista on muodostunut vuosien varrella tiivis ammatillinen yhteisö, jossa säännöllisesti väliä liikennöivät tuntevat toisensa. Pientä koristelua Karinin ja Reetin työt alkavat aamukolmelta. Matkustajat herätetään hytin oviin koputtamalla, kun laiva alkaa lähestyä Tallinnaa. Ensimmäisten matkustajien poistuttua vuorossa on hyttien siivous. Hieman tässä koristellaan, Reet vinkkaa. Koristeluun, eli hyttien siivoukseen on aikaa noin tunti ennen uusien matkustajien saapumista. Vanhat vuodevaatteet kerätään pois ja tilalle sijataan uudet. Vessat siivotaan. Katso kuvagalleria nettijutuissa: > viestintä > nettijutut > translandia Matruusi Jan-Ole Jankke Öling Translandian täkillä aluksen lähestyessä Tallinnaa kello neljältä iltapäivällä, vaikka pimeydestä voisi päätellä, että on yö. Satamaan tulon aikana on kannella valvottava herkeämättä, että kiinnitys sujuu hyvin. Yhdessä vuorossa siivotaan keskimäärin noin hyttiä, Karin toteaa. Laivaemäntä ja talousapulainen huolehtivat myös esimerkiksi henkilökunnan hyteistä ja aluksen muiden tilojen, kuten saunan, siisteydestä. Rekkakuskit käyttävät saunaa ahkerasti matkan aikana, Reet esittelee hyttien läheisyydessä sijaitsevaa saunatilaa. Provianttia triplaten Päivittäiset kaksi lähtöä Helsingistä ja Tallinnasta tietävät tiivistahtista työskentelyä aluksen keittiöön, jossa valmistetaan ruoat paitsi miehistölle, myös matkustajille. Kesäisin Translandialla kulkee myös karavaanareita. Byssassa työskentelevät kokkistuju ja kokki. Töissä auttavat myös talousapulainen ja laivaemäntä. Aluksella liikennöi päivittäin noin 150 matkustajaa. Määrällisesti se ei ole paljon, mutta todettava on, että yksi rekkamies pis- jatkuu sivulla 7 4 5

4 Merenkulun synkkä yö 20 vuotta sitten 1976 rakennetussa laivassa on mittareita, joita ei toisaalta enää tapaa. Antiikkiin törmää Translandialla esimerkiksi konehuoneessa ja komentosillalla. Seilatessaan Transgermanianimisenä Saksan lipun alla alus karahti kiville Utön edustalla. Laivan kaulapulppi vaurioitui pahasti ja on nykyisin nähtävillä Forum Marinumin edustalla. Onnettomuudesta tuli viime vuoden joulukuussa täyteen 20 vuotta. Samana päivänä työntöalus Finn ja siihen kytketty Baltic-proomu kaatuivat kovassa talvimyrskyssä Hangon edustalla. Miehistön jäsenistä kahdeksan menehtyi ja vain kaksi saatiin pelastettua. Vaikka nykyisen Translandian vanha keulapulppi on synkän tarinan seurauksena nyt museoituna, aluksen miehistö toivoo että sitten kun aluksesta aika jättää, sen arvoa osattaisiin kunnioittaa ja laiva, tai ainakin osa siitä, museoitaisiin. Konemestari Fålke Karlström viimeisellä törnillä Translandialla ennen eläkkeen alkamista. Vuosien varrella on oppinut tuntemaan laivojen konehuoneet kuin omat taskunsa. Varustamon palveluksessa Fålke on ollut 15 vuotta ja sitä ennen hän työskenteli muun muassa Lillgaardilla ja Lunnqvist-varustamoissa. Kokkistuertti Kari Kiuru on työskennellyt M/s Translandialla sen koko Suomen lipun alla liikennöinnin ajan. Törnin päätyttyä hän suuntaa kohti kotiaan Vesivehmaata. telee kyllä poskeensa kolmen normaalimiehen muonat, kokki Vesa Nyman ja kokkistuju Kari Kiuru vinkkaavat. Keittiössä hääritään aamuvarhaisesta myöhään yöhön. Työajoissa tai -tiloissa ei ole byssaporukan mielestä mitään valitettavaa. Vaikka alus on vanha, keittiötilat toimivat. Ainoastaan kylmätilat saisivat olla hieman suuremmat. Juhlavuosi 2011 Paljon mahtuu ihmiselämään, niin myös vuodesta -76 lähtien liikennöineen rahtilaiva Translandian kansiin. Kalikalle tulee tänä vuonna täyteen 10 vuotta Suomen lipun alla, sähkönäyttelijäksi itseään tituleeraava Kari Hulkko kertoo. Hulkko, joka vastaa siis aluksen sähkötöistä, oli hakemassa alusta Euroopasta, kun se tuotiin Suomen lipun alle. Laiva rakennettiin Hampurin telakalla vuonna 1976 ja kastettiin M/s Transgermaniaksi. Ensin se liikennöi Saksan ja Suomen välillä Saksan lipun alla ja tämän jälkeen Euroopan vesillä eri reiteillä ja lippujen alla, kunnes Rederi Ab Engship osti aluksen vuonna 2001 ja toi sen Suomen lipun alle. Vuonna 2004 laivan osti Eckerö-varustamo. Perskutti, nyt tuli koneeseen hieman liikaa virtaa, vääntää Hulkko kierroksia alaspäin Translandian lähtiessä Tallinnasta takaisin kohti Suomea. Vanhassa aluksessa on omat jipponsa. Sivusta tapahtumia seuraa laivan uusi konepäällikkö, Henrik Söderholm. Seilasin aikoinaan merillä ja tein siinä välissä töitä Wärtsilälle maissa ja maailmalla, viimeksi Karibialla. Söderholm on hyvä esimerkki siitä, että kerran hankittu konepuolen osaaminen ei katoa. Translandialle onkin kiire saada uusia osaajia, sillä konemestari Fålke Karlströmin töihinlähdöt alkavat olla vähissä. Viimeistä törniä viedään, mies myhäilee. Ainoa positiivinen suora on loppusuora, Hulkko veistelee taustalla. Konehuoneessa on rauhallista, kun alus tekee lähtöä laiturista. Mittareita seurataan; odotellaan. Hulkko kertoo tarinan lähetyssaarnaajasta, jolla oli kiire kohti määränpäätään, mutta sinne päästääkseen hänen oli saatava kyyti maata aasillaan kyntävältä mieheltä. Lähetyssaarnaaja alkoi jo hermostua, kun odottelu vain kesti ja kesti. Lopulta hän ryhtyi tivaamaan maajussilta, mikä ihme kynnössä kestää. Aikaa on, mies vastasi. Hulkon tarinan opetuksessa on juurta nykypäiväänkin: voimme pohtia, mihin meillä oikeastaan aina on niin kova kiire. Ja lienee tarinassa toinenkin opetus: konehuoneessa hätähousun hermoilla ei pärjää. Hulkko etsiikin kalikkaan parhaillaan uusia varaosia netistä, mikä ei ole aina helpoin tehtävä vanhan laivan kohdalla. Mutta kyllä niitä löytyy, kun jaksaa vain etsiä. Aikaa on. Jäiden puristuksissa 28 tuntia Ilta on kääntynyt yötä kohti, kun Translandia kulkee kohti Suomea. Jäät kolisevat aluksen laitoihin, kunnes päästään avovesille. Perämies Otto Vuorinen ja vahtia ajava matruusi Neeme Laid kertovat odottavansa mielenkiinnolla millainen lopputalven jäätilanteesta kehkeytyy. Viime vuonna jääsohjoa oli erään kerran kuuden metrin vahvuudelta. Jouduimme odottamaan jäiden puristuksissa 28 tuntia, kunnes saimme apua. Voimakkaimmalle koetukselle jäissä ajettaessa joutuvat aina koneet. Suurin huoli on, riittääkö koneteho, Vuorinen pohtii. Suomalaisilla aluksilla jäissä kulku sujuu vielä melko hyvin, mutta monilla venäläisillä jokilaivoilla ei ole Neemen mukaan Itämerelle talvisin mitään asiaa. Kerran yksi baltialainen hinaaja oli esimerkiksi kierrellyt jäitä viikon verran. Joskus jäistä on, yllättävää kyllä, myös hyötyä. Aluksen pohja puhdistuu eliöistä ja muusta liasta, kun jäät raapivat pohjaa. Näin kuuraus tulee ilmaiseksi ja laiva voi kulkea nopeampaa. Laivaemäntä Reet Brido vaihtaa sutjakasti vuodevaatteet uusiin. Reet toimi ennen laivalle tuloaan museossa konservointi-/restaurointitehtävissä. Reetin vapaa-aika kuluu vieläkin erilaisten käsitöiden parissa ja lukiessa. 6 7

5 Vapaalla maailman meriltä Koonnut: Juhani Artto "Merimiesstaili on elämäntapa. Merimiehiä yhdistävät omat kujeet, huumori ja slangi, joita jään kaipaamaan, kertoo viime vuoden lopussa merimieseläkeläistynyt Pekka Mantere. Teksti ja Kuva: Saana Lamminsivu Törninvaihdon aika Pekka lähti merille vuonna 1971 ja työskenteli lähes koko uransa rahtilaivoilla. Eläkkeelle hän jäi Neste Shippingin Jurmo-tankkerilta. Lähes 40-vuotisen meriuran aikana tuli nähtyä muun muassa Grönlanti, Uusi-Seelanti, Australia, Japani, Kanada, Korea, arabimaita sekä monia Väli- sekä Etelä-Amerikan maita, Mustaamerta unohtamatta. Laivaromantiikkaa Romantiikka, tuo elämän suola. Meri toimi yhdistävänä siteenä Pekan perhe-elämässä, kun hän tapasi tulevan vaimonsa, Sirkan, Rauman merikoulussa Sirkka opiskeli kanssani samalla talousesimiesluokalla ja niin se romanssi sitten roihahti. Koulusta valmistumisen jälkeen nuoripari pääsi onnellisesti samaan laivaan töihin. Seilasimme vuodet silloisen Effoa-varustamon aluksilla aluksi Euroopan liikenteessä sekä hakurahtiliikenteessä. Vuodesta 1981 lähtien ajoimme Suomen ja Etelä-Amerikan väliä. Pekka ja Sirkka olivat byssan tomera pari: Pekka toimi stuerttina ja Sirkka kokkina. Suhteen lujuus tuli sopivasti testattua, kun pariskunta mahtui samaan keittiöön eikä pata kattilaa soimannut. Pekan haastavin pähkinä Pekka muistelee Effoan aikaisten seilausvuosien olleen ammatillisesti antoisia, sillä hän teki tuolloin stuertin, eli talousesimiehen töitä. Oli kova paikka, kun stujun jobi pääsääntöisesti ulkomaanliikenteessä lopetettiin -80-luvun loppupuolella ja meistä tehtiin kokkistujuja. Pekka kertoo ammattimuutoksen olleen uransa haastavin pähkinä purtavaksi. Maailmani murentui tämän päätöksen myötä. Sitä jotenkin koki, että opiskeltu osaaminen ei tullut enää täysipainoisesti hyödynnetyksi. Jäimme vaimoni kanssa vielä työttömiksi, kun työpaikkamme, M/s Aurora, myytiin. Reilun kahden vuoden työttömyyden jälkeen Pekka palasi merille yksin takaisin. Sirkka jäi maihin töihin esikoisen synnyttyä. Eteenpäin kuitenkin mentiin yksissä tuumin. Pekan mielestä merityön ja perheen voi kyllä yhdistää, kun vain tahtoa löytyy. Nykyään yhteydenpito kotiin on helppoa, sähköpostin, kännyköiden ja satelliittipuhelimien myötä. Vielä 20 vuotta sitten asiat oli toisin: radiosähköttäjät tilasivat puhelut Helsinki-radion kautta sekä maissa käytiin soittamassa automaateista ja perinteisiä kirjeitä sekä korttejakin vielä läheteltiin. Perinteisten ammattimiesten katoaminen huolena Vanha merikarhu kertoo seuranneensa jo pitkään huolestuneena perinteisten ammattimiesten katoamista. Merenkulun koulutuksesta olen ollut pitkään huolestunut. Se taisi mennä osittain pieleen jo -70-luvulla, kun ylioppilaat katsottiin muita paremmiksi ja he pääsivät urallaan helpommin eteenpäin. Varsinkin kone- ja kansipuolen ammattiosaaminen on kadonnut sorvarien, donkeymannien, kirvesmiesten ja muiden perinteisten ammattiosaajien eläköidyttyä. Puolimatruuseja, moottorimiehiä ja vahti- Merimiehen elämässä on meriveden tuoksu, vaikka oltaisiin maissa. miehiä on kyllä pilvin pimein odottamassa upseerin uran urkenemista. Pekka kertoo myös ihmettelevänsä sitä, mihin kaikki merimiesammattikoulun käyneet ovat kadonneet, vaikka heitä on koulutettu vuosien varrella tuhatmäärin, aikaisemmin jopa viidelläkin paikkakunnalla. Ja silti ainakin toisinaan tuntuu olevan kova pula vikaeeraajista! Työnantajilla on tietysti kova tarve saada etenkin EU:n ulkopuolelta tänne työntekijöitä aina vaan halvemmalla. Merieläkeläiskerhot tärkeä tukiverkosto Pekan lailla monet merikarhut alkavat lähestyä eläkeikää: kun on viettänyt suuren osan elämästään merillä laivaympäristössä; omassa maailmassaan, jossa on tietyt toimintatavat ja katto pään päällä sekä ruoka valmiina, eläkeiän lähestyminen saattaa jopa pelottaa. Sitä pohtii, kuinka saa ajan kulumaan. Miten täyttää työnteosta jäljelle jäävän tyhjiön? Itse aion liittyä merieläkeläisyhdistykseen sekä Wanhoihin Tovereihin, Pekka kertoo. Merieläkeläiskerhot tarjoavat merimiehille tärkeän tukiverkoston. Monen vanhan skönärin tuttavapiiri koostuu muista merenkulkijoista ja merillä ollaan vielä eläkkeen alettua. Meri ei jätä. Pekka Mantere Merimies-lehden Pekan Pähkinöiden laatija Toimi Merimies-Unionin hallituksen jäsenenä v loppuun saakka Merimies-Unionin edustajakokousedustaja 1992 alkaen (viisi kautta) M/t Jurmon varalaivaluottamusmies Perhe: vaimo Sirkka ja lapset Iiro 26 v. ja Mari 18 v. ja huushollista löytyy myös australianterrieri Jimmy Selvitysmies ehdottaa lisää ulkomaista halpatyövoimaa ruotsalaisaluksille Ruotsin merimiehille maltillinen 2-vuotinen työehtosopimus Ruotsin lipun alla operoivien alusten ja lauttojen työntekijöiden palkat ja lisät nousevat maaliskuun alussa 2011 ja tammikuun alussa Korotukset nostavat bruttotuloja yhteensä kruunua kuukaudessa. Tammikuun puolivälin 2011 vaihtokurssin mukaan se merkitsee euron parannusta kuukaudessa. Uutta sopimusta sovelletaan noin SEKO:n jäseneen. He ovat muun Göteborgin Rosenhill vuoden 2010 paras merimieskeskus maailmassa Göteborgissa toimiva merimieskeskus Rosenhill palkittiin joulukuussa vuoden 2010 maailman parhaana merimieskeskuksena. Palkinnon jakaa vuosittain merimiesten hyvinvoinnin hyväksi maissa ja merillä työskentelevä ICSW (International Committee on Seafarers Welfare). Rosenhillin johtaja Agneta Swenson nimeää ruotsalaisten Sjömannen-lehdessä Rosenhillin tärkeimmiksi vahvuuksiksi ystävällisen henkilöstön ja palvelujen monipuolisuuden. Ruotsissa selvitysmies Jonas Bjelfvenstam ehdottaa, että ruotsalaisalusten kilpailukykyä kohennetaan lisäämällä aluksilla ulkomaista halpatyövoimaa, eli niin sanottua TAP-henkilöstöä, nykyisestä 50 prosentista 75 prosenttiin luvulla käyttöön otettu TAP-järjestelmä tarkoittaa tilapäisesti palkattua ulkomaista henkilöstöä. Ammattiliitto SEKO on solminut usean varustamon kanssa määräaikaisia sopimuksia ulkomaisen työvoiman palkkaamisesta. SEKO on hyväksynyt sopimukset vaihtoehtona ulosliputukselle. Walleniusvarustamo on TAP-sopimuksestaan huolimatta siirtänyt aluksiaan ulkomaisiin rekistereihin. Selvitysmies Bjelfvenstam ei esitä ruotsalaisten varustamoiden vaatimaa Ruotsin kansainvälisen alusrekisterin perustamista. Syynä on se, että kansainvälisen alusrekisterin perustaminen vaatisi työoikeuteen muutoksia, jotka ovat ristiriidassa Ruotsin ratifioimien kansainvälisten sopimusten kanssa. Selvitysmiehen esitykset ovat paraikaa lausuntokierroksella. Ammattiliitto SEKO:n mielestä Ruotsin merenkulun kilpailukyvyn keskeisiä kehittämiskeinoja olisivat tonnistoveroon siirtyminen, joustava tuki merenkululle, alan sääntelyn yksinkertaistaminen ja kaikkien osapuolten tiivis yhteistyö. SEKO korostaa, että työnteon on jatkuttava Ruotsin lipun alla toimivilla aluksilla ruotsalaisin työehdoin. Selvitysmiehen mukaan merenkulun osapuolten on päästävä yhteisymmärrykseen kilpailukyvyn turvaavista keinoista jo maaliskuun alkuun 2011 mennessä. muassa Viking Linen, Tallink/Siljan, Wallenius Linesin, Stena Linesin ja TT-Linen palveluksessa. SEKO:n Mats Ekeklint pitää uudessa sopimuksessa merkittävänä sairausajan palkkaetujen jatkumista, vaikka lainsäädännössä merimiesten sairausajan palkkoja koskevia määräyksiä on heikennetty. Kilpailun finaaliin oli kelpuutettu Rosenhillin ohella Australian Freemantlen Mission of Seafarers, Hampurin Duckdalben, Venetsian Friends of Stella Maris sekä Evergladesin satamassa Yhdysvalloissa toimiva Seafarers House. ICSW:n järjestämään äänestykseen osallistui noin merenkävijää. Kolmessa muussa sarjassa äänestäjät valitsivat parhaan sataman, varustamon ja henkilön, joka on edistänyt merimiesten hyvinvointia. 9

6 Uusi Kuljetusalan Työttömyyskassa aloitti toimintansa Kuljetusalan Työttömyyskassa Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3 5, katutaso, Helsinki Postiosoite: PL 65, Helsinki Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna: Arkipäivisin klo Kesäaikana klo (touko elokuu) Kesäperjantaisin (touko elokuu) Puhelinpäivystys p. (09) ma-pe klo Faksi: (09) Jäsenet voivat asioida uudessa Kuljetusalan Työttömyyskassassa seuraavin tavoin: PUHELINASIOINTI Työttömyyskassan puhelinpäivystys Soittamalla Kuljetusalan Työttömyyskassan puhelinpäivystykseen saat nopeimmin neuvontaa työttömyysturvaasi koskevissa kysymyksissä. Työttömyyskassan puhelinpäivystys palvelee sinua maanantaista perjantaihin kello numerossa (09) Työttömyyskassan infopuhelin (24 h/vrk) Voit kysyä henkilötunnuksellasi päivärahan maksupäivää automaattisen puhelinpalvelun kautta. Palvelunumeroon voi soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa ilman jonotusta. Puhelu maksaa soittajalle 0,37 euroa/minuutti sekä paikallispuhelumaksun. Verkkopalvelu (24 h/vrk) Voit tarkastella omia tietojasi, lähettää hakemuksen liitteineen ja kirjoittaa viestin suoraan hakemusten käsittelijöille kirjauduttuasi verkkopalveluun osoitteessa: Asiointi Kuljetusalan Työttömyyskassassa Suomen Merimies-Unionin jäsenet säilyttävät jäsenyytensä Suomen Merimies-Unionissa, mutta ovat siirtyneet työttömyysturvan osalta automaattisesti Kuljetusalan Työttömyyskassan jäseniksi. Kuljetusalan Työttömyyskassan toiminnan alettua entisen Merimies- Unionin Työttömyyskassan puhelinnumerot ja suora sähköpostiosoite ovat poistuneet käytöstä. SÄHKÖINEN ASIOINTI* Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenet* voivat käyttää myös sähköisiä palveluita osoitteessa: Kassa maksaa kaikki asioinnista aiheutuvat kustannukset, joten sen käyttäminen on jäsenelle täysin ilmaista. Palveluun voi kirjautua miltä tahansa koneelta, jolta on internetyhteys. Työttömyyskassan verkkopalvelussa voit: 1. lähettää ansiopäiväraha- ja vuorottelukorvaushakemuksen kassalle 2. lähettää hakemuksen liitteet pdf-tiedostoina 3. tarkistaa hakemuksesi käsittelytilanteen 4. selata ja muuttaa omia henkilötietojasi 5. lähettää viestin suoraan hakemusten käsittelijöille Verkkopalvelua voi käyttää myös matkapuhelimen avulla, mikäli puhelimella saa yhteyden internetiin. Mobiilipalvelun kautta voi lähettää ansiopäivärahan jatkohakemuksen neljältä viikolta tai kuukaudelta. Ennakonpidätys Tammikuussa maksussa olevista etuuksista ennakonpidätys suoritetaan voimassa olevan verokortin mukaan. Ennakonpidätyksen määrää laskettaessa ei oteta huomioon vuonna 2010 maksettuja suorituksia eikä niistä toimitettuja ennakonpidätyksiä. Lähetä kassalle verokortti ainoastaan, jos haet muutosverokortin vuodelle Alkuperäiset verokortin tiedot kassa saa suoraa verottajalta. Verohallituksen päätöksen mukaisesti työttömyysetuuksien pidätysprosentti korotetaan 2 prosenttiyksiköllä. Ennakonpidätys on vähintään 20 %. Mikäli sinulle maksetaan korotettua ansioosaa tai muutosturvan ansio-osaa, palkkaveroprosenttia korotetaan 4 prosenttiyksikköä. Jos saat kassasta vuorottelukorvausta, palkkaveroprosenttia alennetaan 3 prosenttiyksikköä. Korotuksia tai alennuksia ei tehdä työttömyysetuutta varten annettuun muutosverokorttiin. Muutosverokortti on aina toimitettava alkuperäisenä kassalle. POSTITSE Hakemuksen liitteineen voi lähettää perinteisesti postin välityksellä. Hakemukset lähetetään Kuljetusalan Työttömyyskassalle osoitteeseen: Kuljetusalan Työttömyyskassa PL HELSINKI Hakemusten käsittely Työttömyyskassaan saapuneet hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Ansiopäivärahan käsittelyaika on tällä hetkellä keskimäärin n. 3,5 viikkoa ensimmäisen päivärahahakemuksen saapumisesta kassaan. Sovitellun päivärahan käsittelyaika on n. 3,5 viikkoa. * Huom! Sähköinen asiointimahdollisuus on olemassa niille, jotka ovat asioineet työttömyyskassan kanssa aiemmin. Sen sijaan asioidessasi ensimmäistä kertaa työttömyyskassan kanssa tulee sinun toimittaa hakemuksesi aina kirjallisesti. Edunvalvontavaltuutus Jokainen voi edunvalvontavaltuutuksella etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan vaikkapa sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi. Tämän mahdollistaa vuonna 2007 voimaan tullut edunvalvontavaltuutusta koskeva laki. Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen jokainen voi varmistua siitä, että mahdollisen toimintakyvyttömyystilanteessa hänen asioitaan hoitaa hänen itsensä valitsema henkilö. Miten edunvalvontavaltuutus tehdään? Edunvalvontavaltuutus on tehtävä kirjallisesti. Valtuuttaja nimeää valtuutetun, joka on suostunut tehtävään sekä määrittelee ne asiat, jotka haluaa valtuutuksen kattavan: omaisuutensa hoidon, taloudelliset asiat, ja mahdollisesti jopa valtuuttajan henkilöä koskevat seikat kuten terveyden- ja sairaanhoidon. Valtuutus voi siis olla yleisluontoinen, tai se voidaan laatia hyvinkin yksityiskohtaiseksi. Edunvalvontavaltuutuksesta tulee ilmetä valtuuttamistarkoitus ja ne asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa. Tästä kannattaa keskustella oikeusoppineen kanssa. Luonnollisesti valtuutuksesta tulee selvitä myös valtuuttaja ja valtuutettu sekä maininta tilanteista, joissa valtuutus tulee voimaan, eli jos valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Tämä siitä syystä, että lakia edunvalvontavaltuutuksesta sovelletaan nimenomaan vain sellaisiin valtuutuksiin, jotka on määrätty astumaan voimaan edellä mainituissa tilanteissa. Kahden esteettömän todistajien on todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Tämän jälkeen valtakirja voidaan joko luovuttaa valtuutetun haltuun tai siitä voidaan ilmoittaa muuten valtuutetulle. Valtakirjaa voi halutessaan muuttaa tai sen voi peruuttaa. Milloin edunvalvontavaltuutus tulee voimaan? Jos valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi, valtuutettu voi pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen. Tällöin valtuutettu esittää maistraatille alkuperäisen valtakirjan ja lääkärinlausunnon tai muun vastaavan asiakirjan, joka todistaa, että valtuutuksen antanut henkilö on tullut kyvyttömäksi hoitamaan niitä nimenomaisia asioita, joita valtuutus koskee. Valtuutus tulee siten voimaan vasta, kun maistraatti on tutkinut ja vahvistanut sen. Maistraatti valvoo muutenkin valtuutetun toimintaa. Valtuutetun tulee esimerkiksi antaa maistraatille luettelo valtuuttajan varoista ja veloista valtuutuksen astuessa voimaan. Maistraatti voi halutessaan pyytää valtuutetulta selvitystä valtuuttajan talouteen liittyvien asioiden hoitamisesta. Järkevää ennakointia Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen on järkevä toimi niin vanhalle kuin nuorellekin. Valtuutuksen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtuutuksen merkityksen. Silloin, kun asiat luistavat ja kyky huolehtia omista asioista on tallella, ei valtakirja juuri vaikuta jokapäiväiseen elämään. Se tuo kuitenkin turvallisuuden tunteen valtuuttajalle pöytälaatikossa ollessaan, sillä tällöin valtuuttaja itse tietää Jäsenetuna lakineuvonta yksityiselämän asioissa Merimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa. Jäsenille palvelu on ilmainen. Bützow Helsinki p. (09) Hämeenlinna p. (03) tai (03) Tampere p. (03) Turku p. (02) asioiden olevan järjestyksessä. Jos sitten käy niin, että valtakirjalle todella tulee tarve vaikkapa sairauden vuoksi, on sellaisen etukäteen laatiminen osoittautunut järkeväksi ennakoinniksi. Oikeustoimikelpoisuuden menetyksen vuoksi valtakirjan laatiminen jälkikäteen voi nimittäin olla myöhäistä. Valtuuttaja on voinut etukäteen varmistua siitä, että asioiden hoidosta vastaa joku tuttu ja turvallinen henkilö. Teea Kemppinen asianajaja Asianajotoimisto Bützow Oy

7 Tuloerot kasvavat Viking Line tilaa laivan Turun telakalta Monitoimimurtaja Nordica saattoi Spirit of Britainin matkaan STX Finlandin Rauman telakalta lähti tammikuun alussa kohti Englannin kanaalia P&O Ferries -varustamon auto-matkustajalautta Spirit of Britain. Rauman telakan uusin luomus kulki ketterästi ulos satamasta monitoimimurtaja Nordican saattamana. Spirit of Britain on valmistuttuaan Englannin kanaalin suurin lautta, jolla on painoa bruttotonnia ja pituutta 213 metriä. Alus vetää 3746 kaistametriä (180 rekkaa ja 195 henkilöautoa) ja matkustajaa. Alus operoi välillä Dover (Englanti) - Calais (Ranska). Spirit of Britainin rakentaminen alkoi Raumalla maaliskuussa Aluksen suunnittelussa ja rakentamisessa on hyödynnetty paljon alan uusinta tekniikkaa ja laivan turvallisuusnäkökohtiin sekä ympäristöystävällisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Rauman telakalta on tarkoitus valmistua vielä tämän vuoden syyskuussa Spirit of Britainin sisaralus, Spirit of France. Lapsiperheitä on nyt köyhyysrajan alapuolella yhtä paljon kuin 70-luvun alkupuolella Suomalaisten köyhyys on kasvanut, osoittaa Suomalaisten hyvinvointi tutkimus. Etenkin perus- ja vähimmäisturvan varassa olevissa kotitalouksissa toimeentulo-ongelmat ovat yleisiä. Perusturvan varassa olevista työttömistä kotitalouksista yli 80 prosenttia elää alle suhteellisen köyhyysrajan. Erityisen huolestuttavaa on lapsiperheiden lisääntynyt köyhyys. Toimeentuloongelmat ovat yleistyneet etenkin alle kouluikäisten lasten perheissä 2000-luvulla. Lapsia elää nyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolella saman verran kuin 1970-luvun alkupuolella. Tutkimuksen mukaan suomalaisten terveys-, toimeentulo- ja hyvinvointierot ovat siis kasvaneet. Työttömyys, työky- vyttömyyseläkkeellä olo, toimeentulotuen asiakkuus ja alhainen koulutus ovat merkittävimmät elämänlaatua heikentävät tekijät. Heikoimman elämänlaadun riskiryhmiin kuuluvat vuotiaat työttömät, heikosti koulutetut nuoret sekä 80 vuotta täyttäneet vanhukset. Näihin ryhmiin kuuluu 29 prosenttia väestöstä. Eriarvoisuuden kasvu näkyy toimeentuloturvan tarpeessa sekä mielipiteissä sosiaali- ja terveyspalveluista. Suomalaiset kannattavat hyvinvointipalveluiden kustantamista verovaroin ja että julkinen sektori vastaa niiden tuottamisesta. Pohjoismaisen hyvinvointimallin kannatus on edelleen vankka. Suomalaisten hyvinvointia ja hyvinvointipalvelujen käyttöä tutki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL: Lapsuuden köyhyys heijastuu myöhempään elämään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) meneillään oleva tutkimus osoittaa, että kouluttamattomuus ja mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat kasautuvat ja lapsuuden köyhyys vaikuttaa monin tavoin myöhempään elämään. THL:n tutkimus kertoo karua kieltä suomalaisten nuorten aikuisten elämästä. Tutkimuksen mukaan vuonna 1987 Suomessa syntyneistä joka viides on saanut 21 vuoden ikään mennessä psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa. Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 16 prosentilta tästä ikäluokasta. Toimeentulotukeen on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan 23 prosenttia 1987 syntyneistä. THL:n tutkimuksessa seurataan kaikkia vuonna 1987 Suomessa syntyneitä noin lasta sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun saakka. Viking Line-varustamo on ilmoittanut tilaavansa laivan STX Finland Oy:n Turun telakalta. Alus tulee liikennöimänä Turku Ahvenanmaa Tukholma-reitillä. Viking Linen ja STX Finland Oy:n välinen laivanrakennussopimus sisältää myös option toisesta laivasta. Aluksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2013 alussa. Uusi laiva on noin 214 metriä pitkä ja sen bruttovetoisuus on Jääluokka on 1 A Super. Alus on suunniteltu 2800 matkustajalle ja sitä operoi 200 hengen miehistö. Matkustajahyttejä laivassa on 880 ja rekkakaistoja 1275 metriä. Henkilöautoille on tilaa noin 500 metriä erillisellä autokannella. Lisätilaa henkilöautoille löytyy alas laskettavilta autotasoilta. Viking Line ilmoitti alustilauksestaan joulukuun lopulla, kun liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti myöntävänsä varustamolle 28 miljoonaa euroa ympäristötukea. Alusten ympäristönsuojelua parantaviin investointeihin jaettiin tukea yhteensä 30 miljoonaa euroa, josta toinen tukea saanut varustamo oli Oy Gaiamare Ab, jolle myönnettiin tukea loput kaksi miljoonaa euroa. Ympäristötukien maksaminen edellyttää vielä Euroopan unionin komissio hyväksynyt tukiohjelmalle, minkä Viking Line edellytti alustilauksensa ehdoksi. Containerships VII-laivaan Wärtsilän rikkipesuri Wärtsilä on sopinut ensimmäisen kaupallisen sopimuksen rikkipesurin toimittamisesta. Pesuri jälkiasennetaan Containerships VII-laivaan tämän vuoden elokuussa. Rikkipesuri tullaan asentamaan päämoottorin yhteyteen. Wärtsilä on testannut rikkipesurin toimivuutta jo aiemmin Neste Shippingin Suulatankkerilla. Miehistön mukaan rikkipesurista on ollut positiivisia kokemuksia. Rikkipesurin toimivuus oli jo heti alusta lähtien todella hyvä ja polttoaineen puhdistusprosentti korkea, Wärtsilän teollisuustilausten johtaja Juha Kytölä kehuu. Neuvottelemme parhaillaan rikkipesureiden asentamisesta muihinkin aluksiin, hän jatkaa. Rikkipesurit vähentävät tehokkaasti pakokaasupäästöjä kuten rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjä sekä jonkin verran myös typpioksidipäästöjä. Rikinpoisto pesurilla on yksi varteenotettava keino täyttää Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja EU:n yhä tiukkenevat säännökset. Sal:n Kuntoremontit ja Perhekuntoloma KUNTOREMONTIT Kuntoremonttilomat on tarkoitettu terveille, työelämässä mukana oleville aikuisille. Kuntoremontissa saat ohjeita terveellisiin elämäntapoihin ja säännölliseen liikuntaan. Kuntoremontti koostuu viiden vuorokauden kuntoremonttilomasta (tuki 350 ) sekä kahden vuorokauden seuranta- eli treffijaksosta (tuki 150 ). Määrärahat saamme SAL ry:n kautta RAY:n avustuksista. Matkakustannukset eivät sisälly tuen piiriin. Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä Peruskuntoremontti (529 ) Hakuaika päättyy Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatti Peruskuntoremontti (455 ) Hakuaika päättyy PERHEKUNTOLOMAT Perhekuntolomat on tarkoitettu liiton jäsenille ja heidän perheilleen. Päivittäin järjestetään ohjattua liikuntaa koko perheelle sekä erikseen aikuisille ja lapsille. Aikuisten lomatuki on 330 ja 6 16-vuotiaiden 165, lomatuki edellyttää osallistumista ohjattuun ohjelmaan. Matkakustannukset eivät sisälly tuen piiriin. Härmän kuntokeskus, Ylihärmä (440 ) aikuinen, 25 (190 ) 6 16-v. lapsi Hakuaika päättyy Lomien hakukaavake SAL:n lomien hakukaavakkeen voit tulostaa salry.net -sivuilta tai tilata Merimies-Unionista Arja Merikalliolta puh. (09) tai arja.merikallio@smu.fi. Hakukaavakkeiden palautusosoite: Arja Merikallio Suomen Merimies-Unioni SMU ry John Stenbergin ranta Helsinki Holiday Club Saariselkä, Saariselkä Peruskuntoremontti (498 ) Hakuaika päättyy Kylpylähotelli Rauhanlahti, Kuopio Peruskuntoremontti (499 ) Hakuaika päättyy Eduskuntavaalit 2011 Ennakkoäänestys laivoilla Eduskuntavaalit toimitetaan Suomessa ja ennakkoäänestys järjestetään Ennakkoäänestys järjestetään ulkomailla Suomen edustustoissa ja niiden toimipaikoissa Ulkomailla olevissa suomalaisissa laivoissa ennakkoäänestys järjestetään

8 LUOTTAMUSMIESTEN TÄYDENNYSKURSSI Luottamusmiesten täydennyskurssilla käsitellään ajankohtaisia asioita. Kurssipaikka ja tarkempi ohjelma päivitetään Unionin kotisivuille myöhemmin: > koulutus > luottamusmiesten täydennyskurssi Tulosta sivuilta kurssihakemuslomake tai tilaa Kenneth Bondasilta puh. (09) tai Ilmoittautumiset mennessä liittosihteeri Kenneth Bondasille. Huom! Kun olet täyttänyt lomakkeen omalta osaltasi, anna se sen jälkeen työnantajan täytettäväksi ja allekirjoitettavaksi. Palauta huolellisesti täytetty lomake Unioniin vasta sen jälkeen osoitteeseen: Kenneth Bondas Suomen Merimies-Unioni SMU ry John Stenbergin ranta HELSINKI KOMPLETTERINGSKURS FÖR FÖRTROENDEMÄN På kompletteringskursen behandlas aktuella ärenden. Ett mer detaljerat program och kursplatsen uppdateras senare på Unionens webbplats: > på svenska > utbildning > kompletteringskurs för förtroendemän Ansökningsblanketten kan skrivas ut via samma webbplats eller beställas av Kenneth Bondas: kenneth.bondas@smu.fi tel. (09) eller Anmälningar senast till förbundssekreteraren Kenneth Bondas. Obs! När du har fyllt i din del av ansökningen skall du be din arbetsgivare godkänna den (skriva under) och efter det returnera kursansökningen på adress: Kenneth Bondas Finlands Sjömans-Union FSU rf John Stenbergs strand HELSINGFORS Merimiespalvelutoimistolle (MEPA) 1000 euroa Ruissalon huvilan kunnostukseen Nesteeltä Neste Shippingin pääluottamusmies Olli Kauranen sai Neste-konsernin yhteistoimintaelimeltä ja sen henkilöstöryhmiltä ensimmäisen kerran varoja myös merihenkilöstölle. Merihenkilöstön pääluottamusmiehet ehdottivat 1000 euron lahjoittamista MEPAlle Ruissalon Mepalan kunnostusta varten. Mepala on kesäisin monille Lounais-Suomen merimiehille mieluisa vapaa-ajanviettopaikka, jossa voi saunoa, uida sekä rentoutua. Upeaa huvilaa ryhdytään kunnostamaan talkoolaisten voimin. Edunvalvontaosasto tiedottaa: Luontoisedut nousivat alkaen 2,9 prosenttia. Seuraavassa Merimies-lehdessä ilmestyvät uudet, täydelliset palkkataulukot. Merenkulkutaito saattaakin olla luultua vanhempaa Kreetalta löytyneet arkeologiset todisteet osoittavat, että merenkulkutaito saattaa olla nykyisiä arvioita luultua vanhempaa. Saarelta löytyi yli vuotta vanhoja työkalujen osia, jotka todistavat Välimerellä harjoitetun purjehdusta kymmeniä tuhansia vuosia aikaisemmin kuin on tiedetty. Nyt tehdyt löydöt saattavat Kreikan kulttuuriministeriön mukaan olla jopa vuoden takaa. Lähteet: YLEn kotisivut & The New York Times LUOTTAMUSMIESKOULUTUS VUONNA 2011/ FÖTROENDEMANNAUTBILDNING ÅR Grundkurs för förtroendemän (öppen) Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän Kirjauutuudet: Merihistorian rajapintoja Uusi Nautica Fennica käsittelee Merihistoriaa poikkitieteellisestä näkökulmasta. Kirjassa esitellään teemoja, jotka yhdistävät merihistoriaa ja ympäristöhistoriaa, luonnontieteitä, museologiaa ja kulttuuriperintöalaa. Kirjan artikkeleissa mm. eläimet, vesistöt ja rakennettu ympäristö ovat merihistorian tutkimuskohteita. Julkaisija: Museovirasto 2010, toimittajat Sari Mäenpää ja Johanna Aartomaa Kustaa III ja suuri merisota Taistelut Suomenlahdella John Nurmisen Säätiön korkealaatuisten merikirjojen sarja jatkuu Raoul Johnssonin teoksella Kustaa III ja suuri merisota Taistelut Suomenlahdella Kustantaja: John Nurmisen Säätiö Merenkulun ulkomaanliikenteen palkankorotuksista neuvottelutulos Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Suomen Varustamot ry ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen ulkomaanliikenteen pääsopimusaloilla toteutettavista palkankorotuksista. Neuvottelutuloksen mukaan takuu- ja taulukkopalkkoja korotetaan alkaen 1,7 prosenttia, kuitenkin vähintään euroa sopimusalasta riippuen. Työehtosopimuksiin perustuvia erityisiä lisiä ja korvauksia korotetaan myös alkaen 1,7 prosenttia. Neuvottelutulos koskee ulkomaanliikenteen matkustaja-, rahti- ja pientonniston aluksia. Perhelomat ry:n lomat 2011 Perhelomat ry ja Suomen Merimies-Unioni järjestävät yhteistyössä lomaviikkoja lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä noin 30 km:n etäisyydellä Joensuusta. RAY:n tuella järjestetyillä lomaviikoilla on ohjattua liikuntaa sekä luentoja. Hintaan sisältyy viikon ohjelma ja täysihoito, majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / perhe tai pariskunta. Yksin tulevat majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin. Matkat lomalaiset maksavat itse. Työttömien erityisviikot (työttömille ja heidän perheenjäsenilleen) Loma-aika Hinta/hlö Haku päättyy Eväitä elämään ,50 euroa Pienten lasten erityisviikot (liiton jäsenille ja heidän puolisoille sekä lapsille) Loma-aika Hinta hlö Haku päättyy Vekaraviikko euroa Eläkeläisten erityisviikot (eläkkeelle jääneille liiton jäsenille ja heidän puolisoilleen) Loma-aika Hinta/hlö Haku päättyy Hyvän olon viikko euroa Lisätiedot ja hakukaavakkeet: Arja Merikallio / SMU ry p. (09) arja.merikallio@smu.fi tai Aikuisten kustannus lomapaketista 62,50 Merimies, olethan muistanut täyttää jäsenhakemuksen? Merimies-Unionin ja Kuljetusalan Työttömyyskassan jäseneksi tulee liittyä kirjallisesti! Muista allekirjoittaa Suomen Merimies-Unionin ja Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenhakemus heti työsuhteen ensimmäisenä päivänä! Jäsenhakemuksen allekirjoituspäivällä ja sen Unioniin saapumispäivällä on merkitystä siihen, mistä alkaen alat kerryttää työttömyysturvan edellyttämää jäsenyysja työssäoloehtoa. Mistä jäsenhakemuksen voi saada? Vain allekirjoittamalla jäsenhakemuksen varmistat jäsenyytesi. Merimies-Unioniin liittymistapoja: 1. Voit pyytää Merimies-Unionin jäsenhakemuksen palkkapurserilta/luottamusmieheltä. Täytä ja allekirjoita hakemus. (Luottamusmies auttaa sinua hakemuksen täyttämisessä.) 2. Voit myös täyttää sähköisen jäsenhakemuksen Merimies-Unionin kotisivuilla: > jäsenyys > liity jäseneksi > liittymislomake Tämän jälkeen sinulle postitetaan kotiin liittymislomake, joka sinun tulee täyttää ja allekirjoittaa. 3. Voit myös tilata jäsenhakemuksen suoraan Merimies-Unionin jäsenrekisteristä: Suomen Merimies-Unioni / jäsenrekisteri Tiina Kytölä John Stenbergin ranta 6, Helsinki p. (09) tiina.kytola@smu.fi Uusi sähköinen jäsenpalvelu on avattu Suomen Merimies-Unioni on avannut jäsenilleen sähköisen asiointipalvelun, joka toimii Internetin välityksellä ja on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa. Palvelun kautta voit kätevästi päivittää yhteys- ja jäsentietosi. Tutustu palveluun: smu.fi > Jäsenyys > Sähköinen jäsenpalvelu alle 16-vuotiaat ilmaiseksi Palautusosoite: Arja Merikallio / Suomen Merimies-Unioni ry John Stenbergin ranta HELSINKI Aikuisten kustannus lomapaketista 110 alle 16-vuotiaat ilmaiseksi

9 Ledare: innehåll: 18 Social dumpning på Ålands landskapsfärjor I Ålands landskapsregerings budget för år 2011 strävar landskapsregeringen till att skärgårdstrafiken skall skötas på ett ekonomisk effektivt sätt. En omorganisering håller på att ske inom trafikavdelningen där en indelning mellan beställarroll och utförarroll kommer att genomföras. För sjötrafikenhetens del kommer det att innebära att verksamheten gradvis förändras i rikting mot ett självständigt konkurrensutsatt bolag. Vidare forsätter landskapsregeringen i budgetskrivningarna för år 2011 att skärgårdstrafiken skall konkurrensutsättas för att reducera kostnaderna. Konkurrensutsättning sker genom driftsprivatisering av lämpliga delar av verksamheten som till exemplen färjlinjer. Privatiseringen innebär att verksamhet köps in antingen i form av drifts- eller totalentreprenad. Vad innebär då denna budgetskrivning för våra medlemmar ombord på dessa fartyg. Ett första exempel har vi nyligen fått genom att mathushållningen för besättningen på M/s Gudingen nu upphandlats av landskapsregeringen via anbudsförfarande av en utomstående entreprenör. Tre av våra medlemmar förlorar nu sitt arbete från den 1 februari som kockar ombord på detta fartyg och omplaceras inom den resterande delen av landskapsregeringens färjeflotta. Tre viktiga arbetsplatser för skärgårdsborna försvinner samtidigt. Enligt beställaransvarslagen borde landskapsregeringen begära om en utredning om vilket kollektivavtal som skall tillämpas av entreprenören på sina eventuellt anställda innan landskapsregeringen ingår ett kontrakt med entreprenören. Vad Sjömans- Unionen erfar har inte någon sådan utredning hittills gjorts fastän kontraktet nu är skrivet. Vad öppnar då ett sådant förfarande upp för möjligheter då det gäller konkurrensutsättning av landskapsregeringen verksamhet inom sjötrafiken. För mathushållningen på M/s Gudingen får entreprenören en viss summa av landskapets skattepengar varje år för att utföra denna tjänst och summan finns bestämd i kontraktet. Väl medveten om landskapsregeringens avsaknad av krav om att iaktta något kollektivavtal på sina anställda kan entreprenören socialt dumpa arbetstagarnas löne- och arbetsvillkor och ge ett anbud som ligger långt under kostnaderna för samma verksamhet i landskapsregeringens egen regi. Ett sådant handlingssätt via social dumping kan också medverka till att entreprenören på årsbasis går med en vinst och därmed kan stoppa en del av skattebetalarnas pengar i egen ficka. Tillvägagångssättet är helt öppet och sker med landskapsregeringens goda minne. På detta vis håller landskapsregeringen på att rasera den nordiska avtalsmodellen där uppgörande och tillämpande av kollektivavtal har en stor betydelse för vår nordiska välfärdsmodell. På skyttellinjen går man på gränsen 22 Dags för ett annat skift 24 Den nya Transportbranschens Arbetslöshetskassa 25 Intressebevakningsfullmakt 27 Inkomstklyftorna ökar 29 En ny elektronisk medlemstjänst har öppnat Henrik Lagerberg ombudsman/åland Joonas Faarinen har vikarierat som lättmatros på Translandia och studerar till sjökapten. Satu Valapuro 16 17

10 På skyttellinjen går man på gränsen, men det är tur att det finns tillräckligt med jobb I år har ropax-fartyget Translandia varit under finländsk flagg i 10 år. På ett dygn gör fartyget fyra resor mellan Helsingfors och Tallinn. text och bilder: Saana Lamminsivu Elektriker Kari Hulkko i Translandias maskinrum i Tallinns hamn. Sjöresan mellan Helsingfors och Tallinn tar ungefär tre och en halv timme. Alla som arbetar på korta rutter på Östersjön vet vilken utmaning skyttellinjen för med sig: man är ofta på däck. Även ropax-fartyget Translandia lossas och lastas åtta gånger på ett dygn. På många sätt går man på gränsen, men det är tur att det finns tillräckligt med jobb, säger fartygets besättning om sitt jobb. Noggrann lastning Efter klockan tio på morgonen har man hunnit lossa dagens första last med långtradare och släpvagnar i Nordsjö. Kylan biter i ansiktet och från himlen yr det fina snöflingor. Eckerö-rederiets andra fartyg, M/s Nordlandia, är på varv i januari, så under den tiden sköter Translandia även om hennes transporter. I närheten av fartyget har vägarnas härskare grupperat sig och man ser på märkningen att de kommer från östeuropeiska länder. Translandia kan ta cirka långtradare åt gången, de tas emot på däck av en båtsman, en matros och tre lättmatroser. Förra sommaren anställdes en extra lättmatros på fartyget. Vi har haft mycket nytta av honom, för det har blivit mycket frakt. Däcksmännen tackar för hjälpen de fått. Däcksmännen ger långtradarna instruktioner om vart de ska köra. Lastrummet är trångt och fordonen har blivit större sedan fartyget byggdes En däcksman instruerar en chaufför åt gången. I brist på gemensamt språk kan man bara kommunicera internationellt. Man har oftast bara ett spelrum på ett tiotal centimeter, men långtradarna fogar sig bara de får noggranna anvisningar. Transportbranschen har en tät yrkesgemenskap På Translandia finns sammanlagt 96 bäddplatser. I Helsingfors har 45 passagerare stigit på. Dagavgången är lugnare än kvällsavgången från Tallinn, då fartyget oftast är smockfullt. Fartygsvärdinnan Reet Brido och ekonomibiträdet Karin Kerkels uppgift är att ta emot de chaufförer som anländer till fartyget. Vi ger passagerarerna hyttnycklar och instruktioner om fartyget. Det är främst långtradarchaufförer från flera olika länder som reser med fartyget. Vi har chaufförer från Turkiet, Bulgarien, Baltikum, Polen, Ryssland, Tjeckien och Slovakien, räknar Karin och Reet upp. Chaufförerna kör långa sträckor och vissa av dem verkar till och med bo i sina bilar så att träffa fartygspersonalen och utbyta några ord är en ljusglimt i det annars ensamma chaufförsarbetet. Vi känner igen många av chaufförerna som reser med vårt fartyg. Vi kan hänvisa dem till rätt hytter dem och vet vem de vill resa med, om någon skulle råka snarka till exempel, säger Karin och Reet med ett skratt. Språkbadet är en utmaning, men också lärorikt Av Translandias personal är cirka 40 procent ester och dessutom har många fartygets officiella språk, svenska, som modersmål. Fartygsbesättningen talar öppet om de språkförbistringar som förekommer på fartyget. Ingen kan påstå att en blandsoppa av tre språk inte skulle vara en utmaning ibland, men man har klarat av allting och genom språkbadet så lär man sig också nytt. Man kan säga att jag lärde mig finska när jag kom till arbetet, och här prövas den, funderar Karin. Karin har jobbat på Translandia i fem år, Reet i åtta. Kvinnornas trumfkort är deras kunskaper i ryska, som många som kommer från Östeuropa talar. Mellan fartygsbesättningen och långtradarchaufförerna har det under årens lopp bildats en tät yrkesgemenskap där de som ofta trafikerar där känner varandra. Lite pynt Karin och Reets arbete börjar klockan tre på morgonen. Passagerarna väcks med en knackning på dörren när fartyget börjar närma sig Tallinn. När de första passagerarna avlägsnat sig är det tags för städning av hytterna. Vi pyntar lite här, säger Reet. De har ungefär en timme på sig att pynta, eller städa hytterna innan de nya passagerarna kommer. Gamla lakan samlas in och ersätts av nya. Toaletterna städas. Under ett skift städar vi i medeltal cirka hytter, konstaterar Karin. Fartygsvärdinnan och ekonomibiträdet tar även hand om renligheten i till exempel personalens hytter och fartygets andra utrymmen, som bastun. Långtradarchaufförerna använder bastun flitigt under resan, berättar Reet och förevisar bastuutrymmet som ligger i närheten av hytterna. Tredubbling av provianten De två dagavgångarna från Helsingfors och Tallinn innebär intensivt arbete i fartygets kök, där man tillreder mat åt besättningen men även åt passagerarna. På sommaren transporterar Translandia även husvagnsfolk. I kabyssen jobbar en kockstuart och en kock. Ekonomibiträdet och fartygsvärdinnan hjälper också till i arbetet. Cirka 150 passagerare reser med fartyget dagligen. Om man ser till mängden 18 19

11 Fler bilder från Translandia: > på svenska > kommunikation > webtexter > Translandia Styrman Andreas Grankull lossar trossar i Nordsjö Vesa Nyman från Birkala arbetar som kock på Translandia och berättar att man strävar efter att äta så mycket fisk som möjligt på fartyget. Han håller på och steker fiskfiléer. är det inte många, men man kan konstatera att en långtradarchaufför nog stoppar i sig tre gånger så mycket käk som en vanlig man, säger kocken Vesa Nyman och kockstuart Kari Kiuru. I köket jobbar man på från tidigt på morgonen till sent på natten. De som arbetar i kabyssen har inget att klaga på vad gäller arbetstiderna eller utrymmena. Köksutrymmena fungerar fast fartyget är gammalt. Det är bara kylutrymmena som skulle få vara lite större. Jubileumsåret 2011 Mycket hinner hända under ett människoliv, det gör det även på fraktfartyget Translandia som trafikerat sedan -76. I år blir det blir tionde året under finländsk flagg, berättar Kari Hulkko, som titulerar sig elaktör. Hulkko, som alltså ansvarar för elarbetena på fartyget, hämtade fartyget från Europa när det togs in under finländsk flagg. Fartyget byggdes på ett varv i Hamburg år 1976 och fick namnet M/s Transgermania. Först trafikerade hon mellan Tyskland och Finland under tysk flagg och efter det på olika rutter och under olika flaggor i europeiska vatten, tills Rederi Ab Engship köpte fartyget år 2001 och gav den finländsk flagg. År 2004 köptes fartyget av Eckerö- rederiet. Skit också, nu fick maskinen lite för mycket ström, Hulkko skruvar ner varven när Translandia lämnar Tallinn och far tillbaka mot Finland. Det gamla fartyget har sina nycker. Fartygets nya maskinchef Henrik Söderholm står brevid och följer med händelserna. En gång i tiden seglade jag på haven och arbetade däremellan för Wärtsilä hemma och ute i världen, senast i Karibien. Söderholm är ett bra exempel på att om man en gång skaffat sig kunskap om maskinsidan så försvinner inte den. Det är bråttom att få nya experter till Translandia, för maskinmästare Fålke Karlström har inte många arbetsturer kvar. Det är de sista turerna jag är ute på nu, säger han och småler. Den enda positiva rakan är slutrakan, skämtar Hulkko i bakgrunden. Det är lugnt i maskinrummet när fartyget lämnar bryggan. Man följer med mätarna; väntar. Hulkko berättar en historia om en missionär som hade bråttom till sin destination, men för att komma dit måste han få skjuts av en man som plöjde med en åsna. Missionären började bli nervös när han bara fick vänta och vänta. Till slut krävde han att bonden skulle berätta varför plogningen tog sådan tid. För att jag har tid, svarade mannen. Lärdomen bakom Hulkkos historia passar in i dagens samhälle också: vi kan fundera på vart det egentligen är vi alltid har så bråttom. Och det finns en annan lärdom i historien: i maskinrummet klarar man sig inte om man inte kan hålla nerverna i styr. Hulkko söker som bäst nya reservdelar på internet, vilket inte alltid är en lätt uppgift när det handlar om ett gammalt fartyg. Men man hittar dem nog, bara man orkar leta. Jag har tid. Fastklämda i isen i 28 timmar Kvällen går mot natt när Translandia åker mot Finland. Isen slamrar mot fartygets sidor tills man kommer ut på öppet vatten. Styrman Otto Vuorinen och vakthavande matros Neeme Laid säger att de väntar med spänning på att se hur isläget utvecklas under resten av vintern. Förra året var issörjan sex meter tjock en gång. Vi blev tvungna att vänta fastklämda i isen i 28 timmar innan vi fick hjälp. När man kör i isen är det alltid maskinerna som prövas hårdast. Det största bekymret är om maskinkraften ska räcka till, resonerar Vuorinen. För finländska fartyg går det ändå relativt bra att köra i isen, men många ryska flodfartyg har enligt Neeme inte på Östersjön att göra under vintern. En gång hade till exempel en baltisk bogserbåt cirklat runt isen i en vecka. Ibland har man förvånansvärt nog även nytta av isen. Fartygets botten renas från organismer och annan smuts när isen skrapar mot den. På så vis blir skurningen gratis och fartyget kan gå snabbare. Dyster natt för sjöfarten för 20 år sedan I fartyget som är byggt 1976 finns mätare som man inte längre stöter på. På gamla fartyg dyker antikviteter upp till exempel i maskinrummet och på kommandobryggan. Medan fartyget gick under namnet Transgermania och seglade under tysk flagg stötte det mot en sten utanför Utö. Skeppets förpulpit skadades svårt och kan nuförtiden beskådas framför Forum Marinum. I december ifjol var det 20 år sedan olyckan. Samma dag kantrade bogserbåten Finn och pråmen Baltic som var ihopkopplad med den i en hård vinterstorm utanför Hangö. Åtta man ur besättningen gick förlorade och bara två kunde räddas. Även om nuvarande Translandias gamla förpulpit som en följd av den dystra historien är museiföremål, hoppas fartygets besättning att man när det är dags för fartyget att lämna, kan respektera dess värde och att fartyget, eller åtminstone en del av det, skulle bli musealt

12 Text och bild: Saana Lamminsivu sammanställt: Juhani Artto Dags för ett annat skift "Att vara sjöman är en livsstil. Sjömän har sina egna skämt, sin egen humor och sin egen slang, vilket jag kommer att sakna, berättar sjömannen Pekka Mantere, som gick i pension förra året. Pekka gick till havs år 1971 och arbetade på fraktfartyg under nästan hela sin karriär. Innan han gick i pension arbetade han på Neste Shippings tankfartyg Jurmo. Under min nästan 40 år långa karriär till havs har jag sett bland annat Grönland, Nya Zeeland, Australien, Japan, Kanada, Korea, arabländerna, många länder i Central- och Sydamerika och även Svarta havet. Fartygsromantik Romantik sätter krydda på livet. Havet är ett förenande band i Pekkas familjeliv, eftersom han träffade sin blivande fru Sirkka på sjöskolan i Raumo år Sirkka studerade i samma ekonomiföreståndarklass som mig, och så tändes romansen. Efter att ha tagit examen fick det unga paret som tur var arbete på samma båt. Mellan seglade vi på det dåvarande rederiet Effoas fartyg, till en början i Europa och i trampfarttrafik. Från och med 1981 seglade vi mellan Finland och Sydamerika. Pekka och Sirkka var ett energiskt par i kabyssen: Pekka arbetade som steward och Sirkka som kock. Förhållandet sattes verkligen på prov, då paret arbetade i samma kök och fick samsas bland slamrande grytor. Pekkas svåraste nöt Pekka kommer ihåg att de tidiga åren på Effoa var yrkesmässigt givande, eftersom han arbetade som steward, alltså ekonomiföreståndare. Det var ett hårt slag när man drog in arbetet som steward främst i utrikestrafiken i slutet av 80-talet och vi blev kockstewarder. Pekka berättar att yrkesbytet var den svåraste nöten att knäcka i hans karriär. Min värld gick i kras när det beslutet kom. Det kändes som om allt det jag lärt mig inte längre kom till tillräcklig användning. Jag och min fru blev dessutom arbetslösa när vår arbetsplats M/s Aurora såldes. Efter att ha varit arbetslös i drygt två år återvände Pekka till havet ensam. Sirkka skaffade istället ett arbete på land efter att deras första barn fötts. Däremot fortsatte man framåt tillsammans. Pekka tycker att det går alldeles utmärkt att kombinera ett arbete till havs och en familj om man bara vill. Idag är det lättare att hålla kontakten med hemmet genom e-post, mobiler och satellittelefoner. För 20 år sedan såg det annorlunda ut: Radiotelegrafisterna beställde samtal via Helsingfors-radion, och på land fick man ringa från automater. Dessutom skickade vi traditionella brev och kort. Orolig för att de traditionella sjömännen försvinner Den gamla sjöbjörnen berättar att han länge har sett med oro på hur de traditionella sjömännen blir allt färre. Jag har länge varit bekymrad över sjöfartsutbildningen. Det förstördes nog delvis redan på 70-talet när studenter ansågs vara bättre än andra och hade lättare att gå framåt i sina karriärer. Våra yrkeskunskaper på framför allt maskin- och däcksidan har försvunnit efter att svarvare, donkeymän, snickare och andra traditionella yrkesmän har gått i pension. Det finns massor av lättmatroser, motormän och vaktmän som väntar på att göra karriär som officer. Pekka berättar också att han undrar var alla som gått sjömansskolan har tagit vägen, med tanke på de har utbildats i tusental ge- En sjöman känner alltid doften av havsvatten, även på land. nom åren och tidigare på hela fem orter. Och ändå tycks det i alla fall för tillfället vara stor brist på vikarier! Arbetsgivarna har naturligtvis ett stort behov av att få hit personal från länder utanför EU till lägre pris. Sjömännens pensionärsklubbar ett viktigt stödnätverk Liksom Pekka börjar många sjöbjörnar närma sig pensionsåldern: när man har tillbringat större delen av sitt liv i en fartygsmiljö, i sin egen värld med bestämda arbetssätt, tak över huvudet och färdiglagad mat, kan det kännas skrämmande att närma sig pensionsåldern. Man undrar hur man ska få tiden att gå. Hur ska man fylla tomrummet efter arbetet? Själv tänker jag gå med i sjömännens pensionärsförening och i Wanhat Toverit, berättar Pekka. Sjömännens pensionärsklubbar är ett viktigt stödnätverk för sjömän. Bekantskapskretsen hos många gamla sjöbjörnar består av andra sjöfarare, och man är på havet även efter pensionen. Havet lämnar man inte. Pekka Mantere Skapare av tidningen Sjömannens Pekan Pähkinät styrelseledamot i Sjömans-Unionen till slutet av 2010 representant för Sjömans-Unionens representantskapsmöte fr.o.m (fem perioder) vice fartygsförtroendeman på M/t Jurmo familj: hustrun Sirkka och barnen Iiro 26 år och Mari 18 år. Hemmet består också av den australiska terriern Jimmy. Lönerna och tilläggen för personal på fartyg och färjor under svensk flagg höjs i början av mars 2011 och januari Höjningarna ökar bruttoinkomsterna med sammanlagt kronor i månaden. Enligt växelkursen i mitten av januari 2011 innebär det en höjning på euro i månaden. Det nya avtalet gäller omkring SEKO-medlemmar. De arbetar bland annat Från världens hav Återhållsamt tvåårigt kollektivavtal för svenska sjömän för Viking Line, Tallink/Silja, Wallenius Line, Stena Line och TT-Line. SEKO:s Mats Ekeklint anser att en viktig punkt i avtalet är de fortsatta löneförmånerna vid sjukdom, även om bestämmelserna om sjömännens löner vid sjukdom har försvagats i lagstiftningen. Göteborgs Rosenhill världens bästa sjömanscenter år 2010 Sjömanscentret Rosenhill i Göteborg utsågs i december till världens bästa sjömanscenter år Priset delas ut årligen av ICSW (International Committee on Seafarers Welfare), som arbetar för att främja sjömännen välfärd på land och till havs. Rosenhills chef Agneta Swenson säger i den svenska tidningen Sjömannen att Rosenhills främsta styrka är den vänliga personalen och de omfattande tjänsterna. Övriga finaldeltagare var Mission of Seafarers i australiska Freemantle, Duckdalbe i Hamburg, Friends of Stella Maris i Venedig samt Seafarers House i Everglades hamn i USA. Omkring sjömän deltog i ICSW:s omröstning. I tre andra serier röstade man fram bästa hamn, rederi och person som har främjat sjömännens välfärd. Utredare föreslår mer utländsk billig arbetskraft på svenska fartyg I Sverige föreslår utredare Jonas Bjelfvenstam att man ökar konkurrenskraften hos svenska fartyg genom att anställda mer utländsk billig arbetskraft, så kallad TAP-personal, från nuvarande 50 procent till 75 procent. TAPsystemet infördes på 1990-talet och innebär tillfälligt avlönad utländsk personal. Fackförbundet SEKO har tecknat tidsbestämda avtal med flera rederier för anställning av utländsk arbetskraft. SEKO har godkänt avtalen som ett alternativ till utflaggning. Rederiet Wallenius har trots sitt TAP-avtal flyttat sina fartyg till utländska register. Utredare Bjelfvenstam föreslår inte införandet av ett internationellt fartygsregister i Sverige som de svenska rederierna kräver. Anledningen är att införandet av ett interna- tionellt fartygsregister skulle kräva ändringar i arbetsrätten som strider mot de internationella avtal som Sverige har ratificerat. Utredarens förslag ligger för närvarande under utlåtande. De främsta metoderna att utveckla den svenska sjöfartens konkurrenskraft är enligt fackförbundet SEKO en övergång till tonnageskatt, införandet av ett flexibelt stöd till sjöfarten, förenklade regleringar i branschen och ett nära samarbete mellan alla parter. SEKO betonar att arbetet måste fortsätta med svenska arbetsvillkor på fartyg under svensk flagg. Enligt utredaren ska sjöfartens parter nå en överenskommelse om metoderna för att trygga konkurrenskraften redan i början av mars

13 TRANSPORTBRANSCHENS ARBETSLÖSHETSKASSAS TJÄNSTER Förskottsinnehållning På de förmåner som betalas ut i januari görs Den nya förskottsinnehållning enligt det skattekort som var i kraft När förskottsinnehållningens belopp beräknas tar man inte Transportbranschens betalade utbetalningar för år 2010 i beaktande och inte heller de förskottsinnehållningar Arbetslöshetskassa inledde sin verksamhet som gjorts på dem. Intressebevakningsfullmakt Skicka endast skattekortet till kassan om Transportbranschens Arbetslöshetskassa du ansöker om ett ändringsskattekort för år Kassan får uppgifterna från det ursprungliga Med en intressebevakningsfullmakt kan vem som helst skattekortet direkt från skatte- på förhand ordna skötseln av sina ärenden utifall att man Besöksadress: myndigheten. Enligt skatteförvaltningens Broholmsgatan 3-5, gatuplan senare blir oförmögen att sköta dem, till exempel på grund Helsingfors beslut höjs arbetslöshetsförmånernas innehållningsprocent med 2 procentenheter. För- av sjukdom eller försvagat hälsotillstånd. Detta möjliggörs Postadress: Medlemmarna i Finlands Sjömansskottsinnehållningen är minst 20 %. av lagen om intressebevakningsfullmakt som trädde i kraft PB 65, Helsingfors Union behåller sitt medlemskap Om man betalar dig förhöjd förtjänstdel år Genom att göra upp en intressebevakningsfullmakt i Finlands Sjömans-Union, men Arbetslöshetskassans kundtjänst vad gäller arbetslöshetsskyddet eller omställningskyddets förtjänstdel, höjs kan var och en försäkra sig om att ens ärenden vid eventuell är öppen: förflyttas de automatiskt över som skatteprocenten med 4 procentenheter. funktionsoduglighet sköts av en person man själv valt. Vardagar kl medlemmar i Transportbranschens Om du får alterneringsersättning från kassan, Sommartid kl (maj-augusti) Sommarfredagar (maj-augusti) Arbetslöshetskassa. Eftersom Transportbranschens sänks skatteprocenten med 3 procenten- heter. Hur gör man När träder intressebevakningsfullmakten i kraft? Arbetslöshetskassa inlett sin Höjningar eller sänkningar görs inte på det en intressebevakningsfullmakt? Telefonjour verksamhet har Sjömans-Unionens ändringsskattekort som man får för arbetslöshetsförmåner. Ändringsskattekort ska alltid gen. Fullmaktsgivaren utser en fullmakts- att sköta sina ärenden till exempel på grund sedan skulle gå så att man faktiskt behöver Intressebevakningsfullmakten görs skriftli- Om fullmaktsgivaren inte längre är kapabel varen vet att saker är i sin ordning. Om det tel. (09) Arbetslöshetskassas telefonnummer och mån fre kl direkta e-postadress tagits ur bruk. fax:(09) skickas i original till kassan. tagare, som har gått med på uppgiften, och av sjukdom, kan fullmaktstagaren anhålla fullmakten till exempel på grund av sjukdom, definierar vilka ärenden fullmakten ska om att magistraten ska styrka fullmakten. har det visat sig att det är förnuftigt omfatta: skötsel av egendom, ekonomiska Då visar fullmaktstagaren upp den ursprungliga att ha gjort upp en sådan på förhand. Om fullmakten för magistraten och man förlorar rättshandlingsbehörigheten ärenden, och eventuellt till och med sådana Medlemmar kan uträtta ärenden i den nya omständigheter som rör fullmaktsgivarens ett läkarutlåtande eller annat motsvarande kan det nämligen vara för sent att göra upp Transportbranschens Arbetslöshetskassa på följande sätt: person, såsom hälso- och sjukvård. Fullmakten dokument som bevisar att personen som en fullmakt i efterhand. Fullmaktsgivaren TELEFONSERVICE Arbetslöshetskassans telefonjour Genom att ringa till Transportbranschens Arbetslöshetskassas telefonjour får du rådgivning snabbare i frågor som gäller ditt arbetslöshetsskydd. Arbetslöshetskassans telefonjour ELEKTRONISK SERVICE Transportbranschens Arbetslöshetskassas medlemmar* kan även använda elektroniska tjänster på adressen: Kassan står för alla kostnaderna för tjänsten, PER POST Ansökan med bilagor kan skickas traditionellt per post. Ansökningarna skickas till Transportbranschens Arbetslöshetskassa på adressen: kan alltså vara av allmän natur eller så kan den utarbetas och bli väldigt detaljerad. Av intressebevakningsfullmakten bör framgå fullmaktssyftet och de ärenden som fullmaktstagaren berättigas representera gett fullmakten blivit oförmögen att sköta de ärenden som fullmakten uttryckligen gäller. Fullmakten träder således inte i kraft förrän magistraten har granskat och styrkt den. Magistraten övervakar fullmaktstagarens aktiviteter. Fullmaktstagaren skall till har på förhand kunnat försäkra sig om att ärendena sköts av en person som han eller hon känner och är trygg med. betjänar dig måndagar till fredagar så användningen är helt gratis för medlem- fullmaktsgivaren i. Det är skäl att diskutera exempel förse magistraten med en förteck- klockan på nummer (09) mar. Man kan logga in på tjänsten från vilken dator som helst, som har internetupp- Transportbranschens Arbetslöshetskassa det här med en jurist. Naturligtvis bör det av ning över fullmaktsgivarens tillgångar och Teea Kemppinen PB 65 fullmakten framgå vem som är fullmaktsgivare och vem som är fullmaktstagare gistraten kan om den vill be fullmaktstaga- Advokatbyrå Bützow Oy skulder när fullmakten träder i kraft. Ma- advokat Arbetslöshetskassans infotelefon koppling HELSINGFORS (24 h/dygn) Med ditt personsignum kan du fråga efter På Arbetslöshetskassans nättjänst kan du: samt nämnas i vilka situationer fullmakten ren om en redovisning av ärenden som rör utbetalningsdagen för dagpenningen via den 1. skicka inkomstdagpennings- och alterneringsersättningsansökan träder i kraft, alltså om fullmaktsgivaren på skötseln av fullmaktsgivarens ekonomi. automatiska telefontjänsten. Till servicenumret kan man ringa när som helst på dygnet utan att behöva stå i kö. Samtalet kostar 0,37 till kassan 2. skicka bilagor till ansökan som pdf-filer 3. kontrollera i vilket skede av behandlingen Behandling av ansökan Ansökningar som inkommer till arbetslöshetskassan behandlas i den ordning de inkommit. grund av sjukdom, störningar i den mentala funktionen, försvagat hälsotillstånd eller motsvarande skäl blir oförmögen att Förnuftigt att vara förutseende Det är förnuftigt att göra upp en intresse- Handläggningstiden för dagpen- sköta sina ärenden. Det här gör man för bevakningsfullmakt såväl för äldre som euro/minut plus lokalsamtalsavgift. din ansökan är 4. bläddra i och ändra på de egna ning är just nu i medeltal ca 3,5 veckor från att lagen om intressebevakningsfullmakt för yngre. En fullmakt kan göras av Nätservice (24 h/dygn) personuppgifterna det att den första dagpenningansökan inkommit till kassan. Handläggningstiden för uttryckligen bara tillämpas på sådana fullmakter som är bestämda att träda i kraft i mår förstå betydelsen av en full- en person som fyllt 18 år och för- Du kan granska dina egna uppgifter, skicka 5. skicka ett meddelande direkt till en ansökan med bilagor och skriva ett meddelande direkt till dem som behandlar an- handläggarna för ansökan jämkning av dagpenning är ca 3,5 veckor. ovan nämnda situationer. makt. När allt går som det ska Två ojäviga vittnen måste bevittna fullmakten med sina underskrifter. Efter detta att sköta sina egna ärenden, och man har kvar förmågan sökningarna genom att logga in på nättjänsten på adressen telefon, förutsatt att telefonen kan anslu- Nättjänsten kan även användas med mobil- tas till internet. Via mobiltjänsten kan man kan man antingen överlåta fullmakten i påverkar fullmakten nästan skicka ansökan om fortsatt inkomstdagpenning fullmaktstagarens ägo eller så kan man på inte vardagen alls. Den ger för fyra veckor eller för en månad. annat sätt meddela fullmaktstagaren. Full- dock en känsla av trygghet där makten kan ändras om så önskas, eller annulleras. den ligger i fullmaktsgivarens skrivbordslåda, för fullmaktsgi- *Obs! Möjligheten att sköta ärenden elektroniskt finns till för dem som har haft att göra med arbetslöshetskassan tidigare. 24 Om det däremot är första gången du har att göra med arbetslöshetskassan ska du alltid skicka in din ansökan skriftligen LAGRÅDGIVNING I ÄRENDEN RÖRANDE PRIVATLIVET SOM MEDLEMSFÖRMÅN Sjömans-Unionens medlemmar har som medlemsförmån rätt att få telefonrådgivning på Advokatbyrå Bützow Oy i juridiska ärenden som rör privatlivet. Tjänsten är gratis för medlemmar. Bützow tel. Helsingfors (09) Tavastehus (03) eller (03) Tammerfors (03) Åbo (02)

14 Svaveltvätt från Wärtsilä till fartyget Containerships VII Wärtsilä har tecknat det första kommersiella avtalet för leverans av en svaveltvätt. Tvätten efterinstalleras på fartyget Containerships VII i augusti i år. Svaveltvätten ska installeras i anknytning till huvudmotorn. Wärtsilä har tidigare testat svaveltvättens funktion i Neste Shipping tanker Suula. Besättningen säger att de har haft positiva erfarenheter av svaveltvätten. Svaveltvätten har fungerat riktigt bra ända från början och bränslet har en hög reningsprocent, säger Juha Kytölä, chef för Wärtsiläs industriorder, stolt. Vi förhandlar som bäst om att installera svaveltvätten i andra fartyg, fortsätter han. Svaveltvättarna reducerar kraftigt avgasutsläpp som svaveloxid- och partikelutsläpp samt i viss mån kväveoxider. Svavelborttagningstvättarna erbjuder ett beaktansvärt sätt att uppfylla Internationella sjöfartsorganisationens (IMO) och EU:s allt hårdare bestämmelser. Kombiisbrytaren Nordica eskorterade Spirit of Britain på färden Från STX Finlands varv i Raumo avreste i början av januari rederiet P&O Ferries bil- och passagerarfärja Spirit of Britain mot Engelska kanalen. Raumovarvets nyaste skapelse tog sig smidigt ut ur hamnen eskorterad av kombiisbrytaren Nordica. Den färdiga Spirit of Britain är den största färjan i Engelska kanalen, den väger bruttoton och är 213 meter lång. Fartyget rymmer 3746 lastmeter (180 långtradare och 195 personbilar) och passagerare. Fartyget opererar mellan Dover (England) Calais (Frankrike). Man inledde byggandet av Spirit of Britain i Raumo i mars I planeringen och byggandet av fartyget har man dragit nytta av mycket av den nyaste tekniken i branschen och man har fäst speciellt mycket uppmärksamhet vid fartygets säkerhetsaspekter och miljövänlighet. Det är meningen att Spirit of Britains systerfartyg, Spirit of France, ska bli färdigt i september i år från varvet i Raumo. Besparingar orsak till oljeutsläppet i Mexikanska golfen Orsaken till oljeutsläppet i Mexikanska golfen i maj i fjol, det värsta i USA:s historia, var besparingar hos oljebolaget BP, avslöjade en kommission som tillsatts av Vita huset. Inkomstklyftorna ökar Lika många barnfamiljer under fattigdomsgränsen som i början av 1970-talet Den finska fattigdomen har ökat, visar undersökningen Finländarnas välfärd Utkomstproblemen var framför allt vanliga hos hushåll som var beroende av grundoch minimiskydd. Över 80 procent av de arbetslösa hushållen som uppbär grundskydd lever under den relativa fattigdomsgränsen. Särskilt oroande är den ökade fattigdomen bland barnfamiljer. Utkomstproblemet har på 2000-talet blivit allt vanligare bland framför allt familjer med barn i skolåldern. Nu lever lika många barn under den relativa fattigdomsgränsen som i början av 1970-talet. Enligt undersökningen har alltså hälso-, utkomst- och välfärdsskillnaderna ökat bland finländarna. Arbetslöshet, invaliditetspension, behovet av utkomststöd och låg utbildning är de faktorer som främst försämrar livskvaliteten. Arbetslösa personer på år, lågutbildade ungdomar samt äldre personer på över 80 år ingår i riskgrupperna för försämrad livskvalitet. 29 procent av befolkningen ingår i dessa grupper. Den ökade ojämlikheten syns i behovet av utkomstskydd och i åsikterna om socialoch hälsotjänster. Finländarna är positiva till att hälsovårdstjänsterna bekostas med skattemedel och att den offentliga sektorn ansvarar för dem. Den nordiska välfärdmodellen har alltjämt ett starkt stöd. Undersökningen om finländarnas välfärd och användningen av välfärdstjänster utfördes av Institutet för hälsa och välfärd (THL). IMB: Rekordmånga piratattacker förra året Förra året kapade somaliska pirater rekordmånga fartyg och besättningar, berättar Internationella sjöfartsbyrån IMB (International Maritime Bureau). År 2010 kapades 53 fartyg och över besättningsmedlemmar kidnappades. Åtta människor dog i attackerna. Piraternas attacker på fartyg har ökat varje år de senaste fyra åren. Förra året gjordes 445 attacker, vilket är tio procent mer än föregående år. Arbetsgivarlägret sluter leden: Servicebranschens arbetsgivare PALTA föddes i början av året I början av 2011 fick Finland ett nytt arbetsgivarförbund, Servicebranschens arbetsgivare PALTA. Förbundet samlar företag i servicebranschen i ett och samma förbund under Finlands Näringsliv EK. Medlemsföretagen har uppemot anställda. Logistiksektorn är den största av branscherna och omfattar tjänster inom flyg-, mark-, och sjötrafik samt spedition. De största medlemsföretagen och -organisationerna i PALTA är Itella, VR, Finnair, FPA, TeliaSonera, YLE, Elisa och Securitas. THL: Fattigdom under barndomen avspeglas på det framtida livet Undersökningen som för närvarande utförs av Institutet för hälsa och välfärd (THL) visar att bristen på utbildning och de mentala hälsoproblemen och utkomstproblemen ökar och att fattigdom under barndomen på många sätt påverkar det framtida livet. THL:s undersökning berättar med karga ord om livet bland finska unga vuxna. Enligt undersökningen har var femte person av alla som föddes i Finland år 1987 fått psykiatrisk specialistsjukvård eller medicinering för mentala hälsoproblem innan de fyllt 21 år. 16 procent av alla i denna åldersklass saknar examen efter grundskolan. 23 procent av de som föddes 1987 har i något skede fått förlita sig på utkomststöd. THL:s undersökning följer alla som föddes år 1987, omkring barn, från fosterstadiet till slutet av år

15 Användningen av havsområdena förändras när klimatet blir varmare Klimatförändringarna påverkar Östersjöns ekosystem och användning. Havets yttemperatur kommer att öka, salthalten sjunka och istäcket minska de kommande årtiondena om klimatförändringarna fortsätter enligt dagens bedömningar. Klimatförändringarna syns i Östersjön som förändringar i temperaturen och salthalten, men även i havsvattennivån, lufttrycket och vindförhållandena. I takt med att det regnar mer kommer mängden näringsämnen och organiska ämnen som färdas från avrinningsområdet till havet att förändras. Antalet främmande arter förutspås öka och utbredningen av naturliga arter att förändras. Det nya forskningsprojektet MARISPLAN utreder vilka effekter klimatförändringarna har på Östersjön och hur användningen av havet förändras under de nya förhållandena. Projektet ingår i Finlands Akademis fyraåriga forskningsprogram Klimatförändringen dess konsekvenser och hur den kan bemästras (FICCA), som inleddes i början av året. Intressebevakningsavdelningen informerar: Naturaförmånerna höjdes med 2,9 procent den Nya, fullständiga lönetabeller kommer i nästa Sjömannen-tidning. Europeiska frivilligåret 2011 I år firar vi det Europeiska frivilligåret. Målet med temaåret är att lyfta fram frivilligarbetets betydelse, förbättra dess verksamhetsförutsättningar och tacka människor som erbjuder frivilligarbetet sina kunskaper och sin tid. I Finland utgår temaåret från frivilligarbetets mångsidighet. President Tarja Halonen är temaårets beskyddare. Viking Line-rederiet har meddelat att man beställer ett fartyg av Åbovarvet STX Finland Oy. Fartyget kommer att trafikera linjen Åbo Åland Stockholm. Fartygsbyggnadskontraktet mellan Viking Line och STX Finland Oy innehåller även en option på ett andra fartyg. Fartyget beräknas vara klart i början av år Det nya fartyget är cirka 214 meter långt och dess bruttodräktighet är Isklassen är 1 A Super. Fartyget är planerat för 2800 passagerare och en besättning på 200 personer. Fartyget kommer att ha 880 passagerarhytter och 1275 meter fraktfiler. För personbilarna finns det ett utrymme på 500 meter Temaårets mål är att: Stärka förutsättningarna för frivilligarbete, avlägsna hinder och öka uppskattningen. Stärka dragningskraften hos frivilligarbetet, öka antalet frivilligarbetare och frivilligarbeten. Tacka frivilligarbetarna, frivilliga berättar själva om frivilligarbetets värde, och Framhäva friviligarbete som ett sätt att lära sig, öka uppskattningen för kunskaper som inhämtats genom frivilligarbete. Viking Line beställer fartyg från Åbovarv på ett separat bildäck. Dessutom finns det tilläggsutrymme på bilhyllor som kan sänkas ner. Viking Line informerade om sin fartygsbeställning i slutet av december, när kommunikationsministeriet meddelade att de godkänner ett miljöstöd på 28 miljoner euro till rederiet. Man delade sammanlagt ut 30 miljoner euro till investeringar för att förbättra fartygens miljöskydd. Det andra stödet gick till Oy Gaiamare Ab, som tilldelades de resterande två miljonerna. Utbetalningen av miljöstödet förutsätter att EU-kommissionen godkänner stödprogrammet, vilket Viking Line hade som krav för sin fartygsbeställning. Sjöfartskunskaperna kan vara äldre än man trott Arkeologiska fynd på Kreta visar att sjöfartskunskaperna kan vara äldre än vad man hittills trott. Man har hittat delar till mer än år gamla verktyg på ön, vilket bevisar att man har seglat på Medelhavet tiotusentals år tidigare än man tidigare känt till. De nya fynden kan enligt Kretas kulturministerium vara upp till år gamla. Källor: YLE:s hemsida & The New York Times Det är dags att färdigställa hobbyarbetena till ssb:s utställning i mars! Det finns följande serier: Bildkonst, händighetsarbeten, litterära alster. Du kan delta i mönstringen av hobbyarbeten med ett eller flera arbeten, och om du så vill, i alla serier, men endast en gång med samma arbete. Hobbyarbetena bör märkas tydligt med namn/pseudonym. Bifoga uppgifter om deltagarens namn, yrke, fartyg och noggrann hemaddress samt telefonnummer. Hobbyarbetena skickas eller levereras senast den på adressen: Sjömansservicebyrån PB Helsingfors Närmare upplysningar tel. (09) eller kulttuuri@mepa.fi. Förhandlingsresultat rörande löneförhöjningar i sjöfartens utrikestrafik Finlands Sjömans-Union FSU rf och Rederierna i Finland rf har den nått ett förhandlingsresultat rörande löneförhöjningar som träder i kraft den inom utrikesfartens huvudavtalsområden. Enligt förhandlingsresultatet kommer garanti- och tabellönerna att höjas med 1,7 procent från och med den , dock minst med euro beroende på avtalsområde. Särskilda tillägg och ersättningar baserade på kollektivavtalen höjs också från och med den med 1,7 procent. Förhandlingsresultatet gäller passagerar-, frakt- och småtonnagefartyg i utrikesfart. Riksdagsvalet 2011 Förhandsröstning på fartyg Riksdagsvalet genomförs i Finland den och förhandsröstning anordnas den Utomlands anordnas förhandsröstningen på finska beskickningar och deras verksamhetsställen den På finska fartyg som befinner sig utomlands anordnas förhandsröstningen den Sjömansservicebyrån (SSB) får euro av Neste för att renovera sommarstugan i Runsala Neste Shippings huvudförtroendeman Olli Kauranen fick för första gången medel till sjöpersonalen av Neste-koncernens samarbetsorgan och dess personalgrupp. Sjöpersonalens huvudförtroendemän föreslog att euro skulle skänkas till SSB för renovering av Mepala i Runsala. På sommaren är Mepala en kär fritidsplats för många sjömän i sydvästra Finland, där de kan basta, bada och koppla av. Den vackra sommarstugan renoveras genom talko. Sjöman, du har väl inte glömt fylla i medlemsansökan? ansökan om att bli medlem i Sjömans-Unionen och Transportbranschens Arbetslöshetskassa ska ske skriftligen! Kom ihåg att underteckna medlemsansökan till Sjömans-Unionen och Transportbranschens Arbetslöshetskassan redan första anställningsdagen! Datumet då du undertecknade medlemsansökan och datumet då den ankom Unionen har betydelse för när du börjar uppfylla arbetslöshetsskyddets villkor för medlemskap och tid i arbete. Var hittar man medlemsansökan? Enda sättet att säkra dig om ett medlemskap är att underteckna medlemsansökan. Det finns flera sätt att bli medlem i Sjömans-Unionen på: 1. Du kan be lönepursern/förtroendemannen om en medlemsansökan till Sjömans-Unionen. Fyll i och underteckna ansökan. (Förtroendemannen hjälper dig fylla i ansökan.) 2. Du kan också fylla i en elektronisk medlemsansökan på Sjömans-Unionens hemsida: > medlemsskap > bli medlem > blankett Då får du hem en anslutningsblankett som du ska fylla i och underteckna. 3. Du kan också beställa medlemsansökan direkt från Sjömans-Unionens medlemsregister: Finlands Sjömans-Union / medlemsregistret Tiina Kytölä telefon: (09) e-post: tiina.kytola@smu.fi John Stenbergs strand Helsingfors En ny elektronisk medlemstjänst har öppnat Finlands Sjömans-Union har öppnat en elektronisk ärendetjänst för sina medlemmar. Tjänsten finns på Internet och är öppen dygnet runt. Genom tjänsten kan du enkelt uppdatera dina kontakt- och medlemsuppgifter. Mera om tjänsten: smu.fi > på svenska > Medlemsskap > Elektronisk medlemstjänst 28 29

16 in memoriam OSASTOT TIEDOTTAVAT / AVDELNINGARNA INFORMERAR Pursimies Mikko Kronsieff s k Mikko Kronsieff oli pitkän linjan merimies, oikea vanhan ajan poosu. Hän aloitti sotien jälkeen rahtilaivoilla, joissa hän seilasi toistakymmentä vuotta. Matkustajalaivoille hän tuli töihin 60-luvun alussa autolauttaliikenteen alkaessa. Hän työskenteli useilla Siljan laivoilla matruusina ja myöhemmin pursimiehenä. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1985 Silja Starilta. Mikko oli vahva vaikuttaja Merimies-Unionissa. Hänet valittiin useita kertoja edustajaksi Merimies-Unionin edustajakokouksiin. Valtuustoon hän kuului vuosina Mikko oli todella ns. Unionin mies. Hän oli vahva mielipidevaikuttaja, joka opasti työtovereitaan niin työ- kuin ammattiyhdistysasioissa. Mikko oli myös aina valmis puolustamaan Merimies-Unionin politiikkaa ja perustelemaan liiton tekemiä ratkaisuja. Eri laivojen laivaluottamusmiehenä hän toimi monien vuosien aikana. Mikko oli tiukka työntekijöiden puolustaja, mutta aina luotettava ja rehti kaikkia osapuolia kohtaan. Hänellä oli tinkimätön poliittinen vakaumus, josta hän piti kiinni koko elämänsä ajan. Mikkoa jäi kaipaamaan tytär perheineen sekä lukuisa joukko entisiä seilauskavereita ja ystäviä. Mikon ystävät ja seilaustoverit Matruusi Alpo Armas Kuusela s Ahlainen k Helsinki Muistoa kunnioittaen Kaarina-sisko Pursimies Risto Juhani Väisänen s Iisalmi k Pieksamäki Muistoa kunnioittaen Ense Ylisiivooja / Emäntä Eva Säll nukahti ikiuneen vuotiaana Herra, kädelläsi uneen painan pään, kutsut ystäväsi lepäämään. Käsi minut kantaa uuteen elämään, ikirauhan antaa, valoon jää. (Virsi 517: 4) Yksi ystävä vähempi maailmassa, Yksi enkeli enempi taivaassa. Evan muistoa kunnioittaen Hytti- ja aluesiistijöiden suuri joukko Eva siunattiin 28. joulukuuta Maarianhaminassa, Jomalan kirkossa. Kyllikki Nieminen s k Vaikka puhdasta kultaa sydän ois, se kuitenkin uupuu ja sammuu pois. Vain muistot ja rakkaus jäljelle jää. Kyllikkiä jäivät suremaan omaiset ja ystävät. Kyllikki Nieminen aloitti merimiesuransa 1975 Aallottaressa, viimeinen laiva oli M/s Finneagle vuonna Paavo Lehto s Joutsa k Seinäjoki Paavo seilasi monilla vesillä kirvesmiehenä. Hän toimi Vaasanlaivojen pääluottamusmiehenä ahkerasti ja tunnollisesti. Hän oli myös perustamassa SMU:n Länsi-Suomen osastoa keväällä Paavo valittiin Merimies-Unionin valtuustoon ja myöhemmin hallitukseen. Kiitokset Paavolle! Kiitollisuudella muistaen Valma o.s. Peltoniemi Kai, Mikael ja Tuulikki Katja, Vesa, Aleksi ja Alma sukulaiset ja ystävät Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa Kauhajoella. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Rakastettu kaivattu Taimi Annikki Mellin s Viipuri k Turku Sydän uupunut levon sai. Olet aina sydämissämme. Kiitollisin mielin muistamme Sinua. Kiitos kaikesta, mitä Sinulta saimme. Suurella rakkaudella syvästi kaivaten lapset Sirpa, Seppo, Tuire perheineen ja ystävät Annikki työskenteli Vaasan laivoilla monta vuotta ja jäi sieltä myös eläkkeelle. Juhani Ensio Laitinen s Kotka k Kotka Kaipaamaan jäivät siskot ja veljet perheineen SYNTYMÄPÄIVÄT / FÖDELSEDAGAR Arvi Rosenberg 70 vuotta Isokyrö ELÄKKEELLE / PENSIONERING Kiitän M/t Jurmon henkilökuntaa sekä Neste Shippingiä muistamisesta jäädessäni merimieseläkeläiseksi. Kaunis kiitos myös SMU:n Lounais-Suomen osaston hallitukselle, SMU:n hallitukselle sekä henkilökunnalle. Toivotan parhainta menestystä suomalaiselle merenkululle Suomen lipun alla - myötätuulta myös ay-toiminnalle! Pekka Mantere, Pekk Rauma Pläkä Kiitos kaikille työkavereille ja esimiehille yhteisistä 25 vuodesta. Kiitos muistamisesta. Repari Rane lähtee eläkkeelle. Rauno Merenkukka M/s Mariella KULTAMERKIT / GULDSMÄRKEN Raimo Torri Tuula Tammi Sisä-Suomen osasto (001) Kevätkokous- ja pilkkikisat la Paikka: Kerimäki (Savonlinna) Pilkkikisat alkavat Kerimäellä lauantaiaamuna klo Sääntömääräinen kevätkokous on samana päivänä, samassa paikassa klo alkaen (iso mökki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Lounais-Suomen osasto (006) Sääntömääräinen kevätkokous Aika: ma klo alkaen Paikka: AKT:n kokoustila, Maariankatu 6 b, 5. krs, Turku Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Osallistujien kesken arvotaan palkinto. Jäsenemme Tervetuloa -Hallitus- Itäkustin osasto (007) Sääntömääräinen kevätkokous Aika: tiistai klo Paikka: Kotkan toimisto, Puutarhakatu 12 Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Liiton edustaja paikalla. Kokouksessa on kahvitarjoilu! Tervetuloa Länsi-Suomen osasto (008) Eläkeasiaa oletko valmis? Aika: pe klo Paikka: Unionin toimisto, Pitkäkatu 43, Vaasa Merimieseläkekassan Michaela Björklund kertoo tärkeistä eläkeasioista. Tilaisuuden onnistumisen vuoksi ilmoittautuminen viimeistään mennessä Karille p / kari.nurmirinta@smu.fi. Ps. mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun. Tarjolla kahvia ja nisua - tervetuloa sankoin joukoin! Sääntömääräinen kevätkokous Aika: ma klo Paikka: Pitkäkatu 43, Vaasa Liiton edustaja on paikalla, tule ja tenttaa. Lisäksi arvotaan paikalla olleiden kesken kiva palkinto. Kokouksen jälkeen osasto tarjoaa ruokailun. Tervetuloa osastomme jäsen! hallitus Mökkitalkoot Raippaluodossa Aika: , aloitus maanantaina klo 12 Paikka: Merimies-Unionin mökki Raippaluodossa Nyt näytetähän kuinka väki lähtöö liikkeelle ja talakoosihin! Ilmoittaudu Karille p / kari.nurmirinta@smu.fi. Kaikille on ruokaa tarjolla, lapiot ja haravat joukkohon! Ennakkotiedustelu: Merimies-Unioni Goes Country Paikka: Messilä lähellä Lahtea Länsi-Suomen osasto kartoittaa osallistujamäärää yhteiskuljetusta varten. Voimme myös tehdä yhteisen majoitusvarauksen Messilään. Varmista paikkasi kuljetukseen sitovalla ilmoituksella ja alustavalla 20 euroa/hlö maksulla osastomme tilille: NORDEA viiteosaan KEVÄTPÄIVÄT. Varauksia Karille p tai kari.nurmirinta@smu.fi. Kevätpäivien tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen Etelä-Suomen osasto (009) Hallitus kaudella Puheenjohtaja Rauno Mutka, Varapuheenjohtaja Leif Drockila, sihteeri Markku Knuutinen, taloudenhoitaja Eija Autio, varsinaiset jäsenet: Leif Drockila, Mikko Ervast, Mari Ikonen, Anita Latvela, Markku Knuutinen, Jori Mikkola, Timo Purho ja Jouni Sandell, varajäsenet: Tommy Nieminen, Anne Nuutinen, Matti Rasa ja Satu Valapuro, Tiedotus- ja atk-vastaava Tapio Nurminen. Merimies-Unioni Goes Country Merimiesten kevätpäivät Messilässä Syksyllä 2010 pidetyssä ammattiosastojen puheenjohtajien tapaamisessa päätettiin pitää merimiesten ja heidän perheidensä yhteistapaaminen. Ilmottautuminen: Ota haaste vastaan! Etelä-Suomen osasto haastaa kaikki Suomen Merimies-Unionin ammattiosastot ja niiden hallitukset sekä osastojen jäsenet osallistumaan tapahtumaan. Haasteen tarkoituksena on saada mahdollisimman monta merimiestä perheineen mukaan. Järjestäjät: Merimies-Unioni ja ammattiosastot Yhteistyökumppanit: Turva, Merimieseläkekassa, Merimiespalvelutoimisto Laivan Viihdeammattilaiset (011) Sääntömääräinen kevätkokous Aika: to klo 16 Paikka: Sastamalan hotelli Ellivuori Kevät kolkuttelee ovelle ja on kevätkokouksen aika. Kokouksessa käsitellään viralliset kevätkokousasiat sekä tulevan kevään ja kesän tapahtumia. Halukkaat voivat käydä laskettelemassa ennen kokousta. Illalla luvassa savusaunontaa, paljuilua ja mukavaa yhdessä oloa. Mahdollisuus yöpymiseen. Tilaisuus on maksuton jäsenille aveceineen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä Ninalle nina@kpvproduction.fi Ilmoitathan myös tarpeen yöpymiselle. Kaikki jäsenet aveceineen tervetuloa mukaan! Hyviä seilaustuulia vuodelle 2011! Merillä J/m Otso Perämeri Akolahti Tuomas Von Bruun-Riegers Niklas Forsell Timo Holappa Pentti Hyvönen Juha Kovanen Toni Kurikka Timo Laiho Matti Levänen Jukka Loikas Sari Malmström Markku Näreinen Pentti Ollikainen Ville Peuraniemi Arvo Purhonen Kari M/s Gabriella Arfman Jari Eläkkeellä Cayan de Oro, Mindanao, Filippiinit Seppo Tiljander Raahe Jorma Kumpulainen perheineen Pykäläinen Juha Räikkälä Hanna-Kaisa Saario Sami Salminen Kari Salo Ilpo Setälä Risto Sipilä Anja Stepniewski Peter Suursalmi Ossi Syrjälä Veikko Timberg Ari Tuomaala Ilkka Uimonen Arto Virkkula Pekka Välikallio Vesa 31

17 Kilpailu Tävling Merimies-Unioni avasi sähköisen jäsenpalvelun viime vuoden lopulla. Mitä asioita palvelussa voi tehdä? Sjömans-Unionen öppnade en elektronisk medlemstjänst i slutet av förra året. Vad kan man göra i tjänsten? Merimieslehden kilpailuun saatiin tällä kertaa 69 vastausta. Kaikki osallistujat tiesivät, että Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassa sulautui Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin Työttömyyskassaan vuoden 2011 alussa. Merimies-Unionin taloudenhoitajana jo 20 vuotta toiminut Mikko Tuominen arpoi kilpailuun osallistuneiden joukosta voittajaksi Teuvo Hokkasen M/s Estradenilta. Den här gången inkom det 69 svar till tidningen Sjömannens tävling. Alla visste att Finlands Sjömans-Unions Arbetslöshetskassa slogs samman med Bil- och Transportbranschens Arbetarförbunds Arbetslöshetskassa i början av Mikko Tuominen, ekonom på Sjömans-Unionen sedan 20 år tillbaka, drog en vinnare bland deltagarna, och vinnaren är Teuvo Hokkanen på M/s Estraden. Valitse ainakin yksi vaihtoehto: 1) päivittää yhteystietonsa 2) hakea jäsenmaksuvapautusta 3) tulostaa jäsenmaksun tilisiirtolomakkeen Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan. Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessä nro 2/2011. Osallistu kilpailuun mennessä: 1) Merimies-Unionin kotisivuilla: > viestintä > Merimies-lehden kilpailu 2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero). Vastauksen voit lähettää osoitteella: Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta Helsinki Välj minst ett alternativ: 1) uppdatera sina kontaktuppgifter 2) ansöka om medlemsavgiftsbefrielse 3) skriva ut en giroblankett för medlemsavgiften Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi ut en liten Aalto-skål från Iittala. Namnet på vinnaren publiceras i numret 2/2011 av tidningen Sjömannen. Du kan delta i tävlingen senast den på följande sätt: 1) På Sjömans-Unionens webbplats: > på svenska > kommunikation >Tävlingen för Sjömannen 2) Eller per post. Bifoga svaret och dina kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer). Skicka svaret till adressen: Sjömannen Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand Helsingfors SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) Kuljetusalan Työttömyyskassa Postiosoite PL 65, Helsinki Asiakaspalvelu Siltasaarenkatu 3 5, katutaso Helsinki arkipäivisin klo Kesäaikana klo ( ) Kesäperjantaisin ( ) Puhelinpäivystys klo puh. (09) Työttömyyskassan sähköinen palvelu 32 KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi förnamn.efternamn@smu.fi AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER Arkisin klo Vardagar kl Kesäaika / sommartid ( ) klo Transportbranschens Arbetslöshetskassa Postadress PB 65, Helsingfors Kundtjänst Broholmsgatan 3 5, gatuplan Helsingfors vardagar kl sommartid kl ( ) sommarfredagar kl ( ) Telefonjour tel. (09) kl Arbetslöshetskassans elektroniska tjänster HENKILÖKUNTA / PERSONAL Puheenjohtaja / Ordförande Simo Zitting (09) / Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare Tetta Härkönen (09) / Liittosihteeri / Förbundssekreterare Kenneth Bondas (09) / Sopimussihteeri / Avtalssekreterare Klaus Lust (09) / Toimitsija/Ombudsman Carita Ojala (09) / Toimitsija / Ombudsman Satu Silta (09) / Toimitsija/Ombudsman ITF-tarkastaja/ITF-Inspektör Ilpo Minkkinen (09) / Toimitsija/Ombudsman Niclas Nyberg (09) / ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator Simo Nurmi (09) / ITF-tarkastaja / ITF-inspektör Kenneth Bengts (09) / Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare Anja Uusitalo (09) / Toimitsija, Ahvenanmaa Ombudsman, Åland Henrik Lagerberg (018) / Ålandsvägen 55, Mariehamn Taloudenhoitaja / Ekonom Mikko Tuominen (09) / Kassanhoitaja / Kassaföreståndare Stiina Raitio (09) Kirjanpitäjä / Bokförare Tuula Ylhävuori (09) Toimittaja / Journalist Saana Lamminsivu (09) / Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister Tiina Kytölä (09) Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Arja Merikallio (09) Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Katja Gräsbeck (09) / Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Essi Voutilainen (09) / (hoitovapaalla / vårdledig) Toimistotyöntekijä, Turku / Kontorsbiträde, Åbo Salme Kumpula (02) Maariankatu 6 B, 5. krs Turku Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo Vaasa / Vasa Pitkäkatu 43, Vaasa Storalånggatan 43, Vasa MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR puh. / tel. (09) Lounais-Suomen osaston mökin varaukset Turun toimistolta / Sydvästra Finlands avdelnings stugans bokningar från kontoret i Åbo Turun toimisto on suljettu hiihtolomaviikolla