koputuksia KENGÄN RANSKALAISIA PASTILLEJA ELI EUROOPPATREFFEILLÄ PARIISISSA IHMISOIKEUSKESKUS PERUSTEILLA s /2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "koputuksia KENGÄN RANSKALAISIA PASTILLEJA ELI EUROOPPATREFFEILLÄ PARIISISSA IHMISOIKEUSKESKUS PERUSTEILLA s. 29 3-4/2011"

Transkriptio

1 PIENI- JA ISOKENKÄISET RY koputuksia SMÅ OCH STORA SKOR RF TALL & SMALL ASSOCIATION RANSKALAISIA PASTILLEJA ELI EUROOPPATREFFEILLÄ PARIISISSA Yhdistyksemme pitkät miehet HALLOWEEN HIRVIÖINÄ s. 29 IHMISOIKEUSKESKUS PERUSTEILLA s /2011 KENGÄN s

2 Maijun palsta Kiitos jäsenyydestäsi ja tuestasi! Osoitetarran alimmalta (5) riviltä voit tarkistaa ovatko jäsenmaksusi ajan tasalla. Katso vuosiluku ja vertaa alla oleviin ohjeisiin. Ota tarvittaessa yhteyttä: tai Autamme mielellämme! Käytä maksaessasi viitenumeroa = jäsennumerosi, jonka löydät osoitetarran ylimmältä (1) riviltä. Jäsenmaksun vaihtoehdot: 1. Vuosilukusi on 2011 tai suurempi. Maksusi on ajan tasalla. Älä maksa lisää! 2. Vuosilukusi on 2010, suorita yllä olevalla tilisiirrolla vuoden 2011 jäsenmaksu. 3. Vuosilukusi on pienempi kuin Suorita samalla viitteellä myös erääntyneet maksut. Esim. jos viimeisin maksuvuotesi on 2008, maksettava summa on 60 = 3 (2009, 2010, 2011) x Perustellusta hakemuksesta hallitus voi myöntää henkilöjäsenmaksulle vapaavuoden. Kengän Koputuksia lehti tarjoaa erikoiskokoisena elämiseen innostavia ideoita, ohjeita, osallistumismahdollisuuksia, vertaistukea ja auttavaa tietoa. Lähetä juttuvinkkisi toimistoon! Nro 3-4/2011: Maiju kutsuu kiharavarpaiset ilonpitoon Syyskokous ja tapahtuma Metropoliassa; Uusi Euroopan Presidentti Gerald Hofmann esittäytyy; Muistatko vielä, mitä tehtiin viime vuonna; Kutsu Wienin Klubin 55-vuotisjuhlaan; PIKRY testasi isot pyörätuolit ja ihmiset bussissa mahtuivatko? Tulokset; Apuvälineet ja kodin muutostyöt pitkälle miehelle pyörätuolissa; Lasten jalkojen terveys; Esteettömyysuutisia; Kallen Kulmasta kuuluu KUMMIA; Saksittua; ET2011FR, Pariisi: Annen matkassa, Alexandran tilastot; Suuntana Suomi ET2012FI, Tampere ohjelma sarjakuvana, seuraa matkassa mukana ja ilmoittaudu mukaan. MEDIATIEDOT Kengän Koputuksia Pieni- ja Isokenkäiset ry:n jäsenlehti Koko: 36 sivua Ilmestyminen: 2 4 kertaa vuodessa Painos: 400 kpl (3-4/2011) Ilmoitusaineisto ja tiedustelut: , tai kirjeitse osoitteella: Pieni- ja Isokenkäiset ry PL 186, Helsinki Toimitus voi muokata saamiaan kirjoituksia, eikä vastaa sille jätetystä aineistosta. Ilmoitushinnat: ¼ sivun ilmoitus 50 ½ sivun ilmoitus 100 sisältäen yrityksen tiedot/ mainos internetsivulle 1 vuodeksi Paino: Kopijyvä Oy, Tampere Toimitus: Päätoimittaja Arja Partanen, Maiju Havinen, Anne Hiipakka, Joanna Sairanen, Kalle Korhonen, Riitta Saarikoski Taitto: Ismo Sihvonen, Kopijyvä Oy Kuvat: Joanna Sairanen, Kalle Korhonen ja Tampereen joukkoliikenne KIHARAVARPAISET TERVEISET KAIKILLE KENKÄISILLE Nyt on Pieni- ja Isokenkäiset ry:n Syystapahtumana ennennäkemätön ja kokematon ohjelma perjantaina JALKAPÄIVÄ = ERIKOISKOKOISEN JA- LAN PÄIVÄ on meille erilaisen jalan omistajille tarkoitettu hemmottelu- ja tutkimuspäivä! Helsingin Ammattikorkeakoulu Metropoliassa, Jalkaterapia-linjan opiskelijoiden työnä, lehtori Riitta Saarikosken ohjauksella, tutkitaan erikoiskokoisten jalkojen ja alaraajojen kuntoa. Esimerkiksi mitä on tapahtunut jalkaterälle, jossa on käytetty nro 47 kenkää, koska sellainen on ollut suurin ostettavaksi löytynyt. Kun jalkaterä on nyt vihdoin mitattu, selvisi, että jaloissa olisi pitänyt käyttää 54 numeroisia jalkineita. Tulkaa siis, te arvoisat erikoisjalkojen omistajat ja tuokaa nämä tärkeät, kiharavarpaiset näytteenne Metropoliaan, tutkittavaksi, mitattavaksi, kerrankin huomion kohteiksi. Tämä on suuri tilaisuus, tilanne, jossa emme jalkoinemme olekaan ryhmässä muut, niitä ulkopuolisia. Olemme jalkoinemme päähenkilöitä! Jalat pääosassa J Olen ollut yhdistyksen Auttava puhelin -vastaajana yötä päivää vuodesta 1995 alkaen. Voitte uskoa, että apua koko-ongelmiin on kyselty ja tietooni on tullut järkyttäviä asioita. Sanon tässä nyt, älkää kertoko kenellekään, että auttavana puhelimena olen itkenyt paljon. Yksi järkyttävimmistä kuultavista on ollut koulukiusaamistapaukset, mm. nimittely väärän pituuden vuoksi. Itsemurhauhkauksia.. lapset vuotiaat..3 eri tapausta olen kuullut vuosien mittaan. Mutta sitten taas itkuni on kääntynyt auttamisen haluksi, voimakkaaksi suorastaan rautaiseksi - tahdoksi, että asioille on tehtävä jotakin, ongelmia poistettava. Avuksi nyt ja avuksi jälkeemme tuleville. Me olemme, Sinä ja minä, Pieni- ja Isokenkäiset ry:n jäseniä, pikryläisiä. Tämä on meidän oma yhdistyksemme, Sinunkin oma yhdistyksesi. Me teemme kaikki yhdessä tätä työtä. Olet mukana.. olette mukana. Siksi ei sanota toimijoille: Te teette erittäin tärkeää työtä. On ajateltava ja sanottava: Me teemme tätä erittäin tärkeää työtä. Yksikään muu yhdistys, johon kuulumme, ei aja juuri näitä asioita. En ole tiennyt. Enpä ole tullut ajatelleeksi. Tämä on yhä kommentti keskikokoisilta ihmisiltä, kun he kuulevat tosiasioita poikkeavan koon vaikutuksista. On olemassa paljon pelkästään viihteellisiä yhdistyksiä, viihteellisiä järjestöjä ja kerhoja, joissa toiminta pelkästään hauskuuttaa niihin kuuluvia henkilöitä heidän oman elämänsä tietyn ajanjakson verran. Niissä on kyseessä yksilön huvi. Meidän yhdistyksemme jäsenillä on toisin. Kyseessä ei ole pelkkä yksilön asia, mikään tietty vain Sinun elämäsi ajanjakso ja vain huvi tavoitteena. Kyseessä meillä pikryläisillä on elämä ja terveys - koko elämä - ajanjaksona syntymästä kuolemaan... Ja koska pituutesi on periytyvä ominaisuus, niin kyseessä on myös jälkeläistesi elämä ja terveys tulevissa sukupolvissa. Sinä ja kaikki me pikryläiset vaikutamme jäseninä tässä yhdistyksessä sekä oman että jälkeläistemme elämän laadun parantamiseksi. Tosi pikryläinen näkee yhteisen työmme arvon laaja-alaisesti. Se koskee isoa joukkoa, jopa kymmeniä miljoonia - ei vain omaa minää. PIKRY n työn vaikutus ulottuu yli maailman ja tulevaisuuteen, ei vain minän ympärille ja minän elinaikaan. Yhdistyksemme työsarka on niin laaja-alainen, ja kontaktit yhteistyötahoihin Suomessa ja kansainvälisesti ovat niin monipuolisia, että rivijäsenenä on vaikea saada kokonaiskuvaa PIKRYn työstä. Kuitenkin - jäsenenä olet tukemassa ja siten vaikuttamassa enempään kuin arvaatkaan! Vaikutetaan yhdessä. Valoisaa tulevaisuutta kokoisille. Maiju 2 3

3 APUVÄLINEET JA KODIN MUUTOSTYÖT HELPOTTAVAT ARJEN SUJUMISTA PITKÄN NUOREN MIEHEN ELÄMÄ MUUTTUI PYSYVÄSTI Mikko, syntymävuosi 1978, pituus 202 cm, paino 170 kg Kyynärsauvat: Löytyy vain määrämittaan sahattuja rautaisia. Ovat melko painavat säädettäviin alumiinisiin verrattuina. Ne ovat 202 cm pitkälle sopivat, mutta eivät siis sovellu enää tätä pidemmille ihmisille. (Maiju tiedottaa: Talart Oy, Kangasala, valmistaa mittatilauksena säädettävät, kevyet kyynärsauvat.) Rollaattori: Vakiomallin rollaattoreissa ei riitä korkeus eikä kestävyys. Vakiomalli maksaa noin 500. Minulle erikseen teetetty vahvistettu malli maksoi Ylimääräistä odotusaikaa tuli noin kuukausi. Työtuoli keittiöön: Tuoliin ei saanut kaasujousta painoni takia, joten siihen asennettiin kiinteä putki. Tuoli kävi kaksi kertaa minulla kokeiltavana ja sitten säädettävänä. Nyt se on sopivan korkuinen. Aikaa näihin kokeiluihin ja säätöön meni noin kaksi kuukautta. Pyörätuoli: Normaaleissa suurien valmistajien xxl tuoleissa on painoraja 160 kg. Minulle kerrottiin että ainoa tuoli, joka löytyy minun painolleni, on Otto Bock Avantgarde xxl. Muita ei kuulemma olisi. Tuoli tuntuu kuin se olisi numeron tai kaksi liian pieni minulle. Jalkalaudat ovat liian ylhäällä, joten en saa jaloilleni reisitukea. Sen takia jalkani alkavat särkeä, kun istun pitempään tuolissa, esimerkiksi töissä joka päivä kahdeksan tuntia. Jos jalkalautoja säätää alemmaksi, ne ottavat maahan kiinni. Olen jo kerran kaatunut tuolilla, koska jalkalaudat tökkäsivät töyssyssä maahan. Jos tuoliin vaihtaa korkeamman istuintyynyn, selkänoja tulee liian matalaksi. Silloin en myöskään yltäisi kelausvanteisiin ollenkaan. Ne ovat jo nyt liian alhaalla tehokkaaseen kelaukseen. Olen saamassa tuoliin suuremmat pyörät. Toivottavasti ne auttavat edes vähän tuolin säätöongelmiin. (Maiju huomauttaa: Pikku Pekka Kuopiosta /ja PIKRY:stä on jo kauan sitten kokeillut pyörätuolit. Hän on kirjoittanut aikoinaan aiheesta jäsenlehteemme. Hän on päätynyt pitämään parhaana Talart Oy:n valmistamaa pyörätuolia. Pitkän tuolissa ei saa olla muoviosia vaan terästä, pyörissä pinnoja oltava paljon enemmän kuin tavisten tuoleissa jne.) Sain sitten Maijun kautta (Yhdistyksen Auttava puhelin - palvelu /Maiju ) yhteyden toiseen yhdistyksen jäseneen (Pikku Pekka), joka kertoi minulle suomalaisesta pyörätuolivalmistajasta Talart Oy:stä, joka tekee tuolin jokaiselle käyttäjälle yksilöllisesti pituuteen ja painoon katsomatta. Hän lupasi vertaistuen lisäksi jopa lähettää minulle tuolin, jotta saisin kokeilla oikein kunnon tuolia, joka on tukeva ja kestävä. Sanoi jopa, että saisin pitää sen, koska on hänelle ylimääräinen. ISO KII- TOS!! Ihanaa, että on vielä tällaisia ihmisiä olemassa. Perjantaina 20. lokakuuta 2011 sain sitten omilla mitoillani, Talart Oy:llä teetetyn pyörätuolin käyttööni. Oli juhlava tunne kelailla kunnon vehkeellä. Innostuin jo miettimään matkaa korisharkkoihinkin. ISO KIITOS vielä PIKRYlle ja Maijulle, että autoitte minua löytämään sopivan kokoisen tuolin, jossa istuen voin tehdä työtäni. ISO KIITOS myös Topille ja muille Talartissa, opastuksenne, tukenne ja asiantuntijuutenne on ihailtavaa. Ilman teitä kaikkia elämäni olisi paljon hankalampaa. Auton käsihallintalaitteet: Käsinoja on asennettu noin 5-10 cm liian alas, noja on säädettävä vain etupäästä. Kun säädän sen sopivaksi, niin kovamuovinen kulma painaa käteeni todella ikävästi, enkä pysty ajamaan pitkiä matkoja. Asiaan ei ole tulossa näillä näkymin muutosta. Käsikaasun sain itse säädettyä ylemmäksi asentajien jätettyä sen liian alas. Kodin muutostyöt: Pyörätuoliramppi ulko-ovelle: Ensimmäisen kerran asentajat kävivät katsomassa paikat, kun en ollut kotona. Toisella kerralla heidän tullessaan olin onneksi kotona. He näet aikoivat asentaa rampin viistosti kuistilta kohti pihan keskustaa. Sellainen olisi tukkinut pihan. Ajoin heidät ramppeineen pois. Kolmannen kerran he tulivat suunnittelemaan ramppia minun kanssani. Silloin saimme sovittua, että ramppi menisi talon viertä autotallin luiskalle saakka, jossa kääntyisi ja menisi tallinluiskan vieressä. Nyt ramppi sopii pihaan eikä tuki sitä. Kaiteet: Ennen asennusta kysyin kaiteiden korkeudesta, että tulisivat tarpeeksi ylös. Haluaisin saada niistä tukea, jos parempana päivänä kuljen ramppia pitkin kävellen. Vastaus oli: On ne sopivat, mäkin saan niistä hyvin tukea. Mies oli noin 190 cm pitkä. He asensivat rampit ja testasin sitä sekä kaiteita. Yllätys, kaiteet olivat hyödyttömät, ihan liian alhaalla. Katsottiin sitten yhdessä fysioterapeutin kanssa, että niitä pitää nostaa n cm. Sen jälkeen tilattiin uudet kaiteet, jotta ne saa ylemmäs. Ylimääräistä odotusta taas noin 3-4 viikkoa. Ulko-oveen sähköinen ovikoneisto: Vakio oviaukkohan on noin 210 cm korkea. Siihen kun laittaa vivustot niin nehän hakkaavat minua päähän! Tämä huomattiin vasta asennuksen jälkeen. Hain kaupungilta korkeampaa ulko-ovea, hakemus hylättiin ei ole välttämätön. Asia edelleen kesken. WC tilat: Kaiteet: Asentajat kävivät taas vakio- tukikaiteiden kanssa, jotka tulisivat noin 80 cm korkeuteen. Minulle sopiva korkeus olisi 110 cm. Ajoin asentajat taas kaiteineen pois. Kyllästyneenä jatkuvaan säätämiseen sovin vammaispalvelun kanssa, että ostan ja asennutan tukikaiteet itse. Tuli muuten kerralla oikealle paikalle ja korkeudelle. Istuin: Korotetun wc- istuimen sain myös suoraan ostaa ja asennuttaa itse. Mikko Virtanen Raudoittajantie Kangasala As. (03)

4 Saksittua OIKEA ISTUMA-ASENTO VOI RATKAISTA, JÄÄTKÖ HENKIIN ONNETTOMUUDESSA Ruotsalaisen VTT:n tutkimuksen mukaan oikea istuma-asento autossa voi pelastaa hengen vielä 70km/h nopeudella ajetussa nokkakolarissa. Toyota Verso S: Sovitetaan kaksimetrinen matkustaja takapenkille ilman vaikeuksia. Hyvää: Otetaan neljä metriä autoa ja kaksi metriä pitkä takamatkustaja. Luulette, että seuraa hankaluuksia. Päinvastoin, isosta oviaukosta mahtuu hyvin sisään, eikä pää hankaa kattoon edes reunapaikoilla. Istuimet ja pääntuet törmäystestissä 2010, pisteet 4-0. Toyota Verso 2,2 pistettä. Pääntukityyppi: reaktiivinen, ylävartalo käyttää selkänojaan painautuessaan penkin rakenteeseen sisältyvää vipua, joka kääntää pääntukea eteenpäin. Penkki minun mitoillani Istuintestien arvosanat ovat 2000-luvulla selkeästi parantuneet, mutta silti joukosta löytyy täysin kelvottomiakin esityksiä. Miksi emme vaadi autonistuimille samanlaista turvatasoa kuin lastemme turvaistuimille? Miksi emme vaadi juuri itsellemme sopivia, hyvin istuvia ja tukevia mittatilauspenkkejä? Kuvitelkaa: asiakas skanneriin ja autoon tilauspenkki omilla mitoilla. Aamulehti , Auto&Liikenne/ Kari Pitkänen Uudet nahkavarsikengät tulevat käyttöön kesällä Puolustusvoimat tilaa Sievin Jalkineelta paria uusia maihinnousukenkiä. Ensimmäiset 8000 paria saadaan toimitettua armeijan käyttöön kesäkuussa, Sievin toimitusjohtaja Markku Jokinen kertoo. Kenkämme läpäisi mm. puolustusvoimien tiukan vesitestin, hän selvittää. Ruotuväki 7/2011 PIKRY tiedusteli ko. tilattujen kenkien kokoa toimitusjohtaja Jokiselta. Kokoja on tähän ensimmäiseen 8000 kpl erään tilattu hiukan kapeammalla lestillä, tavalliseen tapaan leveähköllä lestillä. Seuraavan erän kokoja ei vielä ole tiedossa. Keskeytysten määrän nousu ei merkittävää Tammikuun 2010 saapumiserästä 1300 varusmiestä (13,7 prosenttia) jätti palveluksensa kesken terveydellisten seikkojen takia. 41 prosenttia keskeytyksistä johtui mielenterveydellisistä syistä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet muodostivat 16 prosenttia, ylipaino tai vastaava syy 10 prosenttia ja vammat 8 prosenttia poistumasta. Alokas Rantanen aloitti tammikuussa asepalveluksen. Viiden viikon jälkeen hän keskeytti terveydellisistä syistä. Ongelmakseni koituivat jalkani. Ne eivät kestäneet jatkuvia fyysisiä harjoituksia, hän selvittää. Ruotuväki 7/2011 Yli kaksi metriä lupausta Jos koripalloilija on 210 senttiä pitkä ja painaa 80 kiloa, vinoiluun saa tottua. Joskus pituudesta on haittaa, koska maailmaa ei ole suunniteltu Caven in kokoisille. Sopivaa vanhojentanssipukua ei meinannut löytyä millään. Viime viikonlopun pelimatkalla Ouluun pituudesta oli koitua vaaraa terveydelle. Löin pään junavaunun katossa oleviin näyttöihin yhteensä 14 kertaa. Joukkuekaverit laskivat, Caven nauraa. Hän ei odottele korin alla, kuten moni pitkä pelaaja. Harvoin näkee tuon pituista pelaajaa noilla liikunnallisilla ominaisuuksilla, ylistää Pyrinnön liigajoukkueen valmentaja Pieti Poikola. Aamulehti, Sunnuntailiite Ihmiset / Liisa Mayow. PIKRYn toimituksen huomautus: Yli kaksi metriä lupausta. Lahjakkuus. Toimittaja Mayow ei ole nimitellyt haastateltavaansa kertaakaan tämän poikkeavasta pituudesta. Hän on päinvastoin esitellyt ko. ominaisuuden ja henkilön erittäin positiivisesti, josta esitämme hänelle suuren kiitoksen. PIKRY on kampanjoinut kokoherjojen poistamiseksi jo vuodesta 2008 alkaen. Peruspalvelujen arviointi 2010: Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Aikanaan lääninhallitukset arvioivat kuntien peruspalvelujen toteutumista. Aluehallintouudistuksen yhteydessä vastuu arvioinnista siirtyi aluehallintovirastoille (AVI). Arvioinnin yhtenä tavoitteena v2010 oli selvittää, toteutuuko lapsi- ja nuorisopolitiikan (PIKRY on antanut lausunnon lapsi- ja nuorisopolitiikasta.) kehittämisohjelman tavoite siitä, että vuoden 2010 loppuun mennessä kaikissa kunnissa on aktiivisessa käytössä 5-17-vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä, joka toimii lasten ja nuorten eri ikäkausien mukaisesti. Tärkeää on, että nuoret pääsevät laajasti arvioimaan kunnan peruspalveluja esimerkiksi elinympäristön suunnittelusta liikennepalveluihin ja lastensuojeluun. Tähän asti mahdollisuus on rajoittunut usein nuorisotyön ja koulun toimintaan. Kehittämisohjelman tavoite vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmästä ei toteutunut vuoden 2010 loppuun mennessä. Toimenpide-ehdotuksia mm: Jokaiseen kuntaan on perustettava säännöllisesti toimiva nuorten vaikuttajaryhmä. Kunnan henkilöstön, luottamushenkilöiden ja nuorten välillä on oltava aitoa vuorovaikutusta. Nuorten osallistumis- ja kuulemismahdollisuuksien edistäminen on kirjattava kuntastrategiaan. Nuorten osallisuuteen liittyvää koulutusta on tarjottava eri hallintokuntien henkilöstöille. Valtakunnallinen peruspalvelujen arviointiraportti julkaistiin ja se on luettavissa osoitteessa pohjoissuomenavi/ajankohtaista/julkaisut/ Documents/2011/AVI%20peruspalvelut% LR.pdf Alueelliset raportit julkaistaan NT. Lisätietoa vuoden 2010 peruspalvelujen arvioinnista: Ylitarkastaja Pia Tasanko, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, p Lähde: Nuorisotyö nro 3/2011 KORJAUS Kengän koputuksia 1-2/2011 s.6 Turvaa kierreportaisiin, www-osoitteen tulee olla: www. puuporras.com Tuotteen myyjä on Hyvinkään Puuporras. TUTTUJA TUNTEITA LYHYILLE NAISILLE Ostan aivan liikaa vaatteita. Se on kuin sairaus, kuvailee kirjailija Anna-Leena Härkönen himoaan vaatteisiin. Hän perustelee vimmaansa sillä, että Suomesta vihdoin saa vaikkapa pieniä mekkoja, joissa ei ole Mikki-Hiiren kuvia. Ihan vasta viime vuosina Suomesta on ruvennut saamaan minun kokoisiani vaatteita. Aiemmin kahmin vaatteita ulkomailta ja teetin paljon, mikä on aika rasittavaa. Ehkä nyt alitajuisesti pelkään, että tämä ihanuus loppuu, vaikka järjellä ymmärrän, ettei niin käy. Aamulehti Sunnuntailiite/Ihmiset s

5 PIKRY TESTAA 1/2011 TULOKSET Tampereen kaupunkiliikenteen bussissa pitkälle matkustajalle on väljemmät mitoitukset kuin EU direktiivissä määritellään. Jokainen sentti tarvitaan. Se selvisi, kun pitkä joukko pikryläisiä testasi mitoituksia pyörätuolin käyttäjän kanssa. Uutuuttaan hohtava bussi antoi lupauksen paremmasta tulevaisuudesta, kun viimeistään vuonna 2020 kaikissa busseissa on mukavampaa matkustaa myös pyörätuolissa. EU-standardit ja -direktiivit määrittelevät/määräävät esimerkiksi kurkun käyryyden ja tuotteiden kokoja. Huhtikuun 1. päivänä 2011 PIKRY halusi tutkia on sattuneesta syystä kertynyt epäluuloja EU-standardeihin nähden ison pyörätuolin mahtumista EU-direktiivi 2001/85 mukaista ramppia pitkin Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitoksen (TKL) bussiin sekä bussin sisällä olevaan em. EU-direktiivin mukaiseen pyörätuolin kiinnityslaitteeseen. Aiemmin oli IT-lehdessä artikkeli testistä, jossa todettiin pienen ja keskikokoisen pyörätuolin sopivuus. Siinä ei ollut asia esillä ollenkaan pitkän ihmisen näkökulmasta. Niinpä nyt PIKRY oli testaamassa pitkälle ihmiselle tehdyn isokokoisen pyörätuolin mahtumista EU-direktiivin määräämiin mittoihin. Kokeiltiin sekä iso manuaalinen että iso sähköpyörätuoli. Bussipysäkille Tampereen keskustassa kokoontui sopiva testausjoukko sovittuun aikaan klo 12. Oli pitkiä pikryläisiä, TKL:n ja Tampereen joukkoliikenneyksikön edustajat, esteettömyysasiamies, mediaa. Oli TAYSista apuvälineteknikko Harri Antila tuoden testausvälineeksi ison sähköpyörätuolin. Olivat Jukka Tala ja Topi Tala tuoden testausvälineeksi Talart OY:n mittatilaustyönä 210-senttiselle valmistaman manuaalipyörätuolin. Jukka Tala sponsoroi PIKRYä kustantamalla ko. pyörän kuljetuksen tilaisuuteen toiselta puolelta Suomea. Iso kiitos siitä! Molemmat isot pyörätuolit mahtuivat ajamaan ramppia pitkin bussiin. Ramppi kestää 350 kg painon. Direktiivin mukaan: Rampin on kestettävä turvallisesti 300 kg paino. Sähköpyörätuoli painaa n. 145kg. Tuolissa istuja - kantamuksineen - saa painaa siis enintään 205 kg. Molemmille pyörätuoleille oli kiinnityslaitteen säätövara riittävän pitkä. Pyörätuoli kiinnitettiin selkä menosuuntaan. Selän taakse jäi sopivasti kiinnityslaitteen huomattavan korkea selkänoja. Korkeus ei ihan riittänyt pisimmälle testaajalle. Kehitysaiheena tuli muistiinmerkityksi, että selkätuki pitää olla vielä korkeampi. Lisäksi tukeen tarvitaan säätömahdollisuus. Ihmisillä voi olla eri selänpituus, vaikka kokonaispituus olisi sama. Tampereen esteettömyysasiamies Jukka Kaukola riemuitsee: On menty hienosti eteenpäin valtavan huonosta järjestelmästä. Näin kirjoitti aiheesta paikalla ollut toimittaja Jutta Mattson Aamulehdessä. Tampereella on nyt 8 TKL:n bussia, jotka sopivat sähköpyörätuoleille. Bussit on merkitty pyörätuolisymboleilla. Tänä vuonna busseja saadaan yli 10 lisää. Arvio on, että v 2020 kaikissa TKL:n busseissa on ko. palvelut. Manuaalipyörätuoleilla on TKL:n kyytiin ollut pääsy tähänkin asti, koska ne ovat kevyempiä kuin sähköpyörätuolit ja rampit kestävät niiden painon. Paikalla olivat Tampereen joukkoliikenneyksiköstä joukkoliikenneinsinöörit Juha-Pekka Häyrynen ja Tero Myyryläinen sekä TKL:stä ajomestari Esa Suurniemi. He tarkastelevat pitkien ihmisten mittoja ja mahtumista istumaan, seisomaan, kulkemaan ovesta, käykö pää kattoon jne. Mahtuvatko kahdet hartiat rinnakkain? Pitääkö istua sivuttain, uppoavatko siis polvet edessä olevan penkin selkänojaan? Miten kengät mahtuvat jalkatilaan? Miten istuinten muodot soveltuvat pitkälle selälle? Tukeeko pään tuki päätä eikä vain hartioita? Bussi oli tyypiltään Volvo 8700LE/B7RLE 4x2. Se oli uusi, vain puolen vuoden ikäinen ja siinä on Tamperetta varten räätälöity direktiivejä väljempi mitoitus. EU esimerkiksi vaatii istumasyvyydeksi 65cm, tässä bussissa se on 71cm. Bussissa on riittävä matkustusmukavuus pitkällekin ihmiselle. Vielä on jotain kehitettävää. Bussiin saisi mahtua nykyisen yhden sijasta kaksi pyörätuolilla matkustavaa. Lähdemmehän me muutkin shoppailemaan ja asioille mielellämme ystävämme kanssa, suotakoon hyvä seura ja vertaistuki myös pyörätuolia tarvitseville. Siitä on jo tehty päätös, että pysäkkejä korotetaan, jotta ramppi asettuu sopivaan kaltevuuteen. Kirj. Maiju Havinen Kuvat: Tampereen joukkoliikenne PIKRY on aiemmin testannut/tutkinut säädettävyyttä/ kokoja: autot, kondomit, kuntosalilaitteet, Itse-tila (asuminen), esteettömyysseminaari: rollaattori liikkumisen koeradat, sairaalasängyt DEAR TALL FRIENDS IN EUROPE AND THE REST OF THE WORLD! As you may know, every year on one day during the Europatreffen there is a short meeting of the presidents or representatives of each European countries club. During the meeting in June 2011 in Paris seven representatives from different countries decided, that it was necessary to elect a new European president. It was discussed also to have another longer, additional meeting per year. This is needed to discuss our issues more intensively on a European level. I had been suggested as a candidate and, was elected unanimously as the new European president until further notice. As I said in my short speech at the Gala Ball in Paris, it is my goal to make our/my tall family grow more, strengthen it and, work together more closely. It is my plan and desire to bring all our tall issues more to the attention of the European Union and, with the help of you all, I am willing to go forward with this. The past year, 2011, had been declared as the European Year of Voluntary Work by the European Union. Also, in 1985 already, the United Nations announced December 5th the International Day of the Honorary Office. Both Organizations herewith strongly recognize the millions of hours that have been rendered by thousands of people in hundreds of organizations without any pay all over the world. What would many people do without them? This also counts for the many presidents, boards, and helpers of all our tall clubs. We would not have all these fine clubs with their many advantages if not, already decades ago, idealistic people had fought for the issues, problems and interests of all tall people. With their indefatigable engagements, the founders had once created clubs which are still in existence today. Would we have had all the club meetings, trips, get-togethers, yearly European conventions etc. if not some people, like the young team from Paris this year, had put in countless hours of voluntary work? Now, I would like to take this opportunity to express my sincere thanks to all presidents, boards and helpers of our tall clubs for their hard work in the last years. Naturally, things have somewhat changed in the last years. Daily life and being together through electronic media has perhaps become a bit easier, faster, yes, and more effective, but, maybe also a bit colder, more hectic, and more superficial. The upcoming year 2012 will be the European year of Active Ageing and Solidarity between the Generations. Us tall people have always had experienced women and men together with additional new young people joining the clubs. Let us use this motto even more. Dear tall friends! Let us work together stronger on every level and let us combine our big experiences together with some new, young and fresh ideas to make our clubs even better for us. Gerald (Jerry) Hofmann - European President 8 9

6 SÄÄDETTÄVYYS LUO ESTEETTÖMYYTTÄ EASY BOX, YLÄKAAPIN NOSTIN Easy box on laskeutuva kaappi keittiöön. Se on helppo asentaa vanhan kaapin sisälle ja alkuperäisten kaappien ovet voidaan haluttaessa säilyttää. Easy box toimii kaukosäätimellä. Myyjä: Apu-tuote Oy MISSISIPPI SWING WASH BASIN Liikuteltava pesuallas. Liikkuu vipuvarren varassa. Kylpyhuoneeseen saadaan lisätilaa siirtämällä pesuallas pois tieltä. Allasta voidaan käyttää edestä tai sivulta. Myyjä: ICF Group Oy NOUSUAPUTUOLI Kaasujousella toimiva nousuaputuoli laskee ja nostaa istuinosaa istujan mukana. Tuolissa on käyttäjän mukaan säädettävät puiset käsinojat ja kallistava selkänoja. Myyjä: Seniorituki.fi DRÄGER PARAT C PELASTAUTUMISHUPPU, joka sopii myös lapsille. Se antaa tulipalon sattuessa 15 minuutin suojan palokaasuilta. Näin saadaan lisäaikaa poistumiseen. Jälleenmyyjä: Global Rescue Oy IHMISOIKEUSKESKUS PERUSTEILLA Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen aiotaan perustaa toiminnallisesti itsenäinen ja riippumaton ihmisoikeuskeskus vuoden 2012 alusta alkaen. Ihmisoikeuskeskuksen tehtävänä olisi edistää perus- ja ihmisoikeuksia koskevaa tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta. Keskus laatisi selvityksiä, tekisi aloitteita ja antaisi lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksista. Keskuksen tehtävät kattaisivat yhdessä oikeusasiamiehen laillisuusvalvontatehtävän kanssa Yhdistyneiden Kansakuntien vahvistamien ns. Pariisin periaatteiden mukaiselle kansalliselle ihmisoikeusinstituutiolle kuuluvan tehtäväkokonaisuuden. Pariisin periaatteissa suositellaan valtiota perustamaan perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin erikoistuneita, riippumattomia ja rakenteeltaan monialaisia ja -jäsenisiä toimielimiä. Suomesta sellainen puuttuu vielä. Lähde: IT- lehti 11/2010. PIKRY huomautus: Onko ihmis- ja /vai perusoikeus / mikään oikeus esimerkiksi se, että poikkeavan pituuden omaava potilas saa pallolaajennustoimenpiteessä riittävän pitkän sondin ensi yrittämällä? Kuuluuko perusoikeuteen se, että 215 cm pitkä näkövammainen ei lyö silmäänsä yläpuoliseen esteeseen, 210cm korkeudessa olevaan ovensulkijaan? Sisäasiainministeriön suositus valtion ja kuntien viranomaisille yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöksi koskee myös esteettömyyttä ja kohtuullista mukauttamista. VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT On aika arvioida, miten PIKRYn vapaaehtoisvuosi on kulunut ja onko mikään muuttunut. Suomessa vuoden tavoitteet ovat olleet: Vapaaehtoistoiminnan edellytysten vahvistaminen, esteiden poistaminen ja arvostuksen kasvattaminen PIKRY sai vapaaehtoistyönä suoritettavaan toimintaansa Opetus- ja kulttuuriministeriön Nuorisotyön määrärahoista hieman enemmän käyttövaroja kuin edellisenä vuonna. Rahat ovat tulleet tarpeeseen auttamaan rutiinien pyörittämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Yhdistyksen kannanottoja arvostetaan niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Vapaaehtoistoiminnan vetovoiman vahvistaminen; vapaaehtoistoimijoiden ja vapaaehtoistoiminnan määrän lisääminen PIKRY on saanut lisää aktiivisia vapaaehtoistoimijoita ja mikä ilahduttavinta, osa heistä on nuoria. Töitä on riittänyt, kun valmistelemme 45. European Convention tapahtumaa, Eurooppatreffejä ja vuosikokousta Pitkien Yhdistysten jäsenille. Odotamme Suomeen ensi kesänä satoja pitkiä vieraita maailmanlaajuisesti. Vapaaehtoistoimijoiden kiittäminen; vapaaehtoiset itse tiedostavat vapaaehtoistoiminnan arvon SUURKIITOS meille pikryläisille, vapaaehtoisille jäsenmaksunsa maksaville ja muutenkin aktiiveille! Sinä lukija ja jokainen yhdistyksen jäsen on arvokas tukipilari, jotta aktiivisemmat vapaaehtoiset jaksavat tehdä töitä. Jos aktiiveja ei ole, kukaan ei aja sinun, minun, meidän asiaamme - pidä pikryläisen puolta. Vapaaehtoistoiminnan korostaminen oppimisen tapana; vapaaehtoistoiminnassa opitun arvostamisen kasvattaminen PIKRYssä kasvaa nuoria, jotka ottivat haasteen vastaan. Hankkivat HOMMA-rahaa ja tekivät ensi vuonna julkistettavan yllärin kansainvälisten vieraidemmekin iloksi. He oppivat projektin tekoa ja ovat vielä joukossamme innokkaina oppimassa lisää ison tapahtuman järjestelyistä! Seitsemän faktaa vapaaehtoistoiminnasta 1. Vapaaehtoistoiminta on vapaaehtoista, palkatonta toimintaa, jota tehdään yhteiseksi, omaa lähipiiriä laajemmaksi hyödyksi ja iloksi. 2. Vapaaehtoisena voi toimia itselle tärkeän asian puolesta omaehtoisesti tai osana organisaatiota. Vapaaehtoistoiminnan paikkoja Suomessa tarjoavat esimerkiksi järjestöt, kunnat ja kirkko. 3. Vapaaehtoisia on paljon. EU:ssa noin 100 miljoonaa ihmistä osallistuu vapaaehtoistoimintaan ja suomalaisista lähes puolitoista miljoonaa. Suomalaiset ovat EUmaiden kansalaisista 6. aktiivisimpia osallistumaan vapaaehtoistoimintaan. 4. Suurin osa vapaaehtoisista toimii liikunnan ja urheilun, sosiaali- ja terveysalan tai lasten ja nuorten parissa. Vapaaehtoisia on lisäksi monilla sektoreilla kulttuurista ympäristöön ja globaalikysymyksiin sekä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta pelastustoimintaan. 5. Miehet ja naiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan suunnilleen yhtä paljon. Miehet ovat enemmistönä esim. liikuntasektorilla ja naiset esim. sosiaali- ja terveyssektorilla. 6. Vapaaehtoistoiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää. Se tukee demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa sekä lisää hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Yli 100 miljoonalla tehdyllä vapaaehtoistunnilla vuosittain on myös suuri taloudellinen merkitys. 7. Syitä lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan ovat mm: Saa vaikuttaa itselle tärkeiden asioiden puolesta Oppii uutta ja saa kokemuksia Saa auttaa ja tuottaa hyvää mieltä muille Tapaa erilaisia ihmisiä ja saa toimia yhdessä Vapaaehtoistoiminta tuo elämään sisältöä Taustalähteenä käytetty Volunteering in the European Union -selvitystä ja Suomen maaraporttia sekä alan tutkimuskirjallisuutta. Lisätietoa ja linkkejä vapaaehtoistoiminnan tietolähteisiin löytyy Vapaaehtoistoiminnan kansallisilta nettisivuilta osoitteessa:

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

MOVE! KOULULAISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN MITTARISTON KEHITTÄMINEN

MOVE! KOULULAISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN MITTARISTON KEHITTÄMINEN MOVE! KOULULAISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN MITTARISTON KEHITTÄMINEN Arja Sääkslahti Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen toimeksianto Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

Krabat Sheriff S1 / S2

Krabat Sheriff S1 / S2 Krabat Sheriff S1 / S2 Krabat Sheriff S1 / S2 Krabat Sheriff S1 / S2 on Krabatin suunnittelema lasten aktiivipyörätuoli. Pyörätuoli on tarkoitettu sisä- ja ulkokäyttöön ja sen lukuisat säätövaihtoehdot

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallitus Perusopetuksen liikunta

Pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallitus Perusopetuksen liikunta Pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallitus 24.3.2010 Perusopetuksen liikunta Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan v Fyysiseen v Psyykkiseen v Sosiaaliseen toimintakykyyn

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

Lasten turvalaitteet 1

Lasten turvalaitteet 1 Lasten turvalaitteet 1 Nollavisio: Ettei yksikään lapsi kuolisi tai loukkaantuisi vakavasti liikenteessä Lapsille turvallisen liikenneympäristön suunnittelun lähtökohdaksi lapsen ominaisuudet ja sietokyky.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Taavetinpuisto. Helsingin kaupungin senioripuisto Pikku Huopalahdessa. Liikuntaa ja elämäniloa!

Taavetinpuisto. Helsingin kaupungin senioripuisto Pikku Huopalahdessa. Liikuntaa ja elämäniloa! Taavetinpuisto Helsingin kaupungin senioripuisto Pikku Huopalahdessa Liikuntaa ja elämäniloa! Viihdy ja virkisty Taavetinpuistossa! Taavetinpuisto on ikäihmisten kohtaamispaikka keskellä kaupunkia. Puisto

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here!

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here! HELBUS CONDUCT Welcome to HELBUS. We are happy you are here! Our mission is to offer young people a path to a career in international business. Let us be your steppingstone for global opportunities! Explore

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Uimataitotutkimus 2011 Tutkimus laadittiin yhteistyössä LIKESin ja Opetushallituksen kanssa. Kysely lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielisiin kouluihin.

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: yläkoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot