Suomen Kuntaliitto. Kunnan viestintä ISBN Suomen Kuntaliitto

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Kuntaliitto. Kunnan viestintä ISBN Suomen Kuntaliitto"

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto Kunnan viestintä ISBN Suomen Kuntaliitto 2001

2 Kunnan viestintä SISÄLTÖ Lukijalle Kunnan viestintäperiaatteet Kunta on kuntalaista varten Asukkaat osallistumaan Viestintävastuut selkeiksi Viestintää kannattaa suunnitella Vastaanottajalähtöinen viestintä tehoaa Kokouksista tiedotetaan etu- ja jälkikäteen Tiedotusvälineitä palveltava aktiivisesti Sisäinen viestintä luo työskentelyedellytyksiä Markkinointi tukee kuntakuvaa Kriisiviestintään on valmistauduttava Periaatteet käytäntöön Tavoitteena elävä demokratia Osallistuminen on kunnallisdemokratiaa Maankäyttö suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa Kuntakonserni viestii avoimesti Päätöksenteko on julkista Työntekijät ja luottamushenkilöt tiedottajina Tiedotusvälineet tärkeitä kuntatiedon lähteitä Neuvonta on osa asiakaspalvelua Erityisryhmien tiedonsaanti turvattava Verkkoviestinnän merkitys kasvaa Sisäinen viestintä tuo tulosta Profilointi ja markkinointi ovat osa kunnan strategiaa Tiedottaminen erityistilanteissa ja poikkeusoloissa Kunnallisista kuulutuksista vuorovaikutukseen Kuntaviestinnän keskeiset säädökset Jokaisella on perusoikeus tietoon ja hyvään hallintoon Suomen perustuslaki Julkisuuslaki Kuntalaki Hallintomenettelylaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Yleissopimus yhteistoimintamenettelystä

3 2 Lukijalle Kunnan asioiden valmistelussa, päätöksenteossa ja palveluissa tarvitaan viestintää ja vuorovaikutusta. Ihmiset haluavat vaikuttaa juuri niihin asioihin, jotka ovat ajankohtaisia heidän arkielämässään. Palautetta on myös opeteltava käsittelemään niin, että kuntalaisten terveiset vaikuttavat. Elävä demokratia ja yhteistyö luovat vetovoimaa koko seudulle. Julkista keskustelua kannattaa viritellä jo valmistelun alkaessa. Kuntien tulevaisuusbarometrin mukaan vaikutusvalta perustuu yhä enemmän henkilökohtaisiin verkostoihin ja mediaosaamiseen. Jokainen kunnan luottamushenkilö ja työntekijä vie osaltaan kunnan viestejä eteenpäin. Viestintäoppaan alussa on lyhyesti lueteltu viestintäperiaatteet, joiden pohjalta kukin kunta voi valmistella omat viestintäohjeensa. Lisäksi kirjasessa on käytännön ohjeita tiedottajille sekä tiivis kooste kuntaviestintää ohjaavista säännöksistä. Perustuslaki, julkisuuslainsäädäntö sekä kuntalain tiedotus- ja osallistumispykälät ohjaavat avoimeen viestintään. Myös monien erityislakien viestintä- ja salassapitosäännökset on tunnetava. Viestintäopas on ollut laajalla lausuntokierroksella kunnissa, mediassa sekä viestinnän opetus- ja tutkimusyhteisöissä. Vuonna 1995 valmistuneeseen kuntien viestintäsuositukseen verrattuna opas käsittelee aiempaa enemmän kuntalaisten osallistumista, verkkoviestintää, henkilöstöviestintää, markkinointia ja kriisiviestintää. Viestintäoppaan valmistelleeseen työryhmään ovat kuuluneet viestintäpäällikkö Jari Seppälä, Tampere (pj.), internet-toimittaja Martti Holma, Oulu, tiedotuspäällikkö Sirpa Jyrkänne, Helsinki, tiedotuspäällikkö Sirkka Keränen, Oulu, tiedotuspäällikkö Kaija Nousiainen, Kuopio, tiedotuspäällikkö Antti Nuorivuori, Kotka sekä Kuntaliitosta johtava lakimies Taisto Ahvenainen, yliarkkitehti Ritva Laine, viestintäpäällikkö Marjo Timonen ja tiedottaja Satu Tyry-Salo (siht.)

4 KUNNAN VIESTINTÄPERIAATTEET Kunta on kuntalaista varten 3 Kunnan asukkailla on oikeus tietää, miten yhteisiä asioita hoidetaan, sekä osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Aktiivinen, aikaisessa vaiheessa tapahtuva tiedottaminen ja vuorovaikutus luovat asukkaille edellytyksiä vaikuttaa yhteisiin asioihin ja toimia kunnan jäsenenä. Viestintä tukee kunnan kehitystä ja edistää asukkaiden hyvinvointia. Viestintä tekee myös mahdolliseksi kunnan toiminnan arvioinnin. Keskeisistä asioista on tärkeää käydä kansalaiskeskustelua jo ennen päätösesityksen tekoa. Kunnan toiminnan on oltava avointa ja läpinäkyvää myös silloin, kun tehtävää hoitaa kuntayhtymä, liikelaitos, säätiö tai muu yhteisö. Erimuotoisesta kuntarajat ylittävästä yhteistyöstäkin on tiedotettava. Vireillä olevista asioista on annettava riittävästi tietoja jo suunnitteluvaiheessa. Myös ratkaisujen vaikutuksista on kerrottava. Kuntalaisille on tiedotettava, miten he voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Asukkaiden viestejä on kuunneltava aidosti ja uskottavasti. Palveluviestinnällä helpotetaan asukkaiden jokapäiväistä elämää ja varaudutaan ennakolta auttamaan asukkaita pulmatilanteissa. Hyvä sisäinen tiedonkulku ja yhteydenpito sidosryhmien kanssa varmistavat kunnan tuloksekkaan toiminnan. Kunta voi selvittää asukkaiden mielipiteitä päätöksenteon pohjaksi mielipidekyselyin ja kuulemistilaisuuksin tai järjestämällä neuvoa antavan kansanäänestyksen. Tasapuolisella ja kattavalla tiedottamisella varmistetaan, että kuntalaisilla on mahdollisuus mielipiteen muodostamiseen asiatietojen pohjalta. Yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa on syytä edelleen kehittää. Kunnan kannattaa järjestää asukasiltoja ja tapaamisia, parantaa internetin, sähköpostin ja kuntalaistiedotteiden käyttöä sekä julkaista oppaita, esitteitä ja katsauksia toiminnasta, palveluista, taloudesta ja maankäytön suunnittelusta, tarvittaessa muistakin osaalueista. Suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Lisäksi saamenkieltä puhuville on taattu kielellisiä oikeuksia omilla alueillaan. Kielilain mukaan ilmoitukset ja kuulutukset tai muut sellaiset asiakirjat, jotka viranomainen antaa väestölle, on kaksikielisissä kunnissa julkaistava maan molemmilla kielillä. Sama koskee tiedotusmateriaalia. Kunnallisten palvelujen yksityistäminen ei saa huonontaa palvelua, vaikka kieliasioita koskeva lainsäädäntö on yksityisellä puolella löyhempää. Asukkaat osallistumaan Kunnan on pidettävä huolta siitä, että asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

5 Palvelujen käyttäjät on syytä ottaa mukaan hallintoon ja johtokuntiin. Eri asukasryhmiä ja kunnan osia edustamaan tarvitaan vanhusneuvostoja, nuorisovaltuustoja, vammaisneuvostoja ja kunnanosalautakuntia. 4 Osallistumismuotoja on monia mielipidekyselyistä ja käyttäjäraadeista palvelusitoumuksiin ja sähköisiin vuorovaikutusfoorumeihin. Yhteissuunnittelu- ja teematapaamiset, kuntalaistilaisuudet, vanhempainillat, potilastilaisuudet ja avoimet ovet ovat tärkeitä viestinnän ja osallistumisen väyliä. Palautemahdollisuuksia on kehitettävä aktiivisesti ja huolehdittava palautteen käsittelystä. Esimerkiksi tiedotusvälineissä ja internetissä esitettyihin kuntalaisten kysymyksiin on vastattava. Kansalaisjärjestöjen ja -liikkeiden sekä alueellisten yhdistysten tuomat viestit ovat tärkeitä kuntaa kehitettäessä. Arvokasta on myös kaikki palaute, jota saadaan arkisen palvelutoiminnan yhteydessä. Kunnan on sopivin tavoin avustettava asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua sekä järjestettävä yhteistyötä kunnan tehtävissä. Asukkaiden tekemät aloitteet on käsiteltävä viipymättä. Vähintään aloitteen tekijälle on tiedotettava, mihin toimiin aloite on johtanut. Esimerkiksi uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisilla on oikeus ottaa osaa maankäytön valmisteluun, arvioida vaihtoehtojen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Avoimen, vuorovaikutteisen kaavoituksen ja hyvän suunnittelun edellytykset luodaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Hanketta aloitettaessa kannattaa aina miettiä, ketkä ovat osallisia juuri tässä tapauksessa ja keille kaikille kunnan tulee tarjota mahdollisuus osallistumiseen. Ketään ei ole syytä estää osallistumasta. Osallisten tavoittamiseksi tarvitaan viestintää hankkeen alusta alkaen. Viestintävastuut selkeiksi Valtuusto linjaa kunnan strategian ja luo edellytykset viestinnälle sekä asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumiselle kunnan toimintaan. Viestintää johtaa ja valvoo kunnanhallitus. Käytännössä siitä vastaa kunnanjohtaja. Viestintä on organisoitava siten, että sen kehittämisestä, koordinoinnista ja toteuttamisesta vastaa nimetty viranhaltija. Koko kunnan viestintää hoitavan henkilön tulee olla suoraan kunnanjohtajan alaisuudessa ja yksiköiden tiedottajien yksikön johtajan alaisuudessa. Tehokas viestintä edellyttää, että viestintävastaava kuuluu kunnan ja eri yksiköiden johtoryhmiin. Hänellä on oltava oikeus osallistua toimielinten kokouksiin sekä muutoinkin riittävät mahdollisuudet tarpeellisten tietojen saantiin sekä omatoimiseen tiedottamiseen.

6 5 Yksittäistapauksessa tietoja antaa se henkilö, joka tietää parhaiten asiasta. Suunnitelmallisesta viestinnästä samoin kuin vuorovaikutuksen järjestämisestä sovitaan tiedotusvastaavan ja kunnan johdon kanssa. Kunnallisten palvelujen uudet tuotantotavat, yksityistäminen ja yhtiöittäminen eivät saa hämärtää kunnallishallinnon ja sen julkisuuden rajoja. Kuntalaisten oikeuksien turvaamiseksi yhteisöjen viestinnän on oltava avointa. Kunnan vastuulla on huolehtia siitä, että sen tehtäviä hoitamaan perustetun liikelaitoksen, osakeyhtiön, yhdistyksen, muun yhteisön tai säätiön toiminnasta tiedotetaan. Yhteisöjen erilainen oikeudellinen asema, toiminnan luonne ja kilpailutilanne markkinoilla saattavat kuitenkin vaikuttaa tiedottamisen laajuuteen. Viestinnän yleisperiaatteet ja viestintävastuut on syytä sisällyttää kunnan konserniohjeisiin. Kuntayhtymien viestintään sovelletaan samoja periaatteita kuin kunnan viestintään. Viestinnästä vastaa perussopimuksessa määrätty jäsenkuntien valitsema toimielin. Kuntien yhteistyötä käynnistettäessä kannattaa aina sopia selkeät viestintävastuut ja käytännön toimintatavat. Viestintää kannattaa suunnitella Hyvin toimiva kunta painottaa avoimuutta ja viestintää jo kunnan strategiassa. Kunnan vision ja strategian pohjalta on hyvä laatia viestintästrategia, joka määrittelee viestinnän peruslinjat ja kunnalle tavoiteltavan yhteisökuvan eli profiilin. Yleismääräykset viestinnästä sisällytetään valtuuston hyväksymään hallintosääntöön. Kunnanhallituksen on lisäksi syytä päättää kunnassa noudatettavista viestintäperiaatteista sekä viestintävastuun jaosta eri toimielimissä. Päätöstä täsmennetään toimintayksiköittäin. Viestintäohjeessa varaudutaan myös joustavaan siirtymiseen erityistilanteiden ja poikkeusolojen vaatimaan tehostettuun tiedottamiseen. Kunnalle kannattaa tehdä vuosibudjetin yhteydessä viestintäsuunnitelma. Viestintä on kytkettävä kunnan kaikkiin merkittäviin hankkeisiin alusta lähtien. Keskeisille hankkeille ja työryhmille on syytä nimetä tiedotusvastaava. Viestinnän eri kohderyhmät tulee ottaa huomioon kaikessa kunnan viestinnässä ja sen suunnittelussa. Erilaisten kuntalaisryhmien ja kunnanosien asukkaiden palvelu edellyttää räätälöityä viestintää. Viestinnän vaikutuksia on syytä arvioida säännöllisesti ja tehdä tarvittavat muutokset. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvä tiedonhallinta edellyttävät, että kunta huolehtii asiakirjoihin ja tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen asianmukaisesta saatavuudesta, käytettävyydestä ja suojaamisesta. Arkistonmuodostussuunnitelmassa luodaan yhteiset linjat tiedonantamismenettelylle sekä salassa pidettävien tietojen ja henkilötietojen suojaamiselle. Palveluja ei saa

7 hinnoitella niin, että se vaarantaa oikeuden saada tietoja. 6 Vastaanottajalähtöinen viestintä tehoaa Viestinnässä noudatetaan poliittista, alueellista ja kielellistä tasapuolisuutta. Viestintä on pyrittävä kohdentamaan niin, että tieto tavoittaa mahdollisimman hyvin sitä tarvitsevat. Erityisen tärkeää tämä on palveluista ja etuisuuksista tiedotettaessa tai jos asia merkitsee huomattavaa muutosta nykytilanteeseen. Huomiota on kiinnitettävä myös niihin asukkaisiin, joilla esimerkiksi näkö- tai kuulovamman tai liikuntaesteen vuoksi on vaikeuksia vastaanottaa ja hankkia tarvitsemiaan tietoja. Myös eri kieliryhmien tiedonsaanti on turvattava. Hyvä viestintämateriaali on selkeää ja vastaanottajan tarpeista lähtevää. Kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden viestintätaitoja on syytä kehittää koulutuksella. Myös tietosuojasäännökset ja oman alan erityislainsäädännön tiedotus- ja salassapitomääräykset on tunnettava. Viestintä tavoittaa kuntalaiset varmimmin, kun käytetään useita eri välineitä. Viestinnän kanavia ovat tiedotusvälineiden palvelu, suora kuntalaisviestintä, tiedotuslehdet, esitteet, internet, muu sähköinen viestintä, yleisötilaisuudet ja maksullinen mainonta. Käyttökelpoisia välineitä ovat myös näyttelyt, videot, diaohjelmat, kalvosarjat ja multimediaesitykset. Tiedon perillemeno ja palautteen saanti on tehokkainta, kun viestintä on henkilökohtaista. Asiakaspalvelu ja -neuvonta tavoittaa suoraan tietoa tarvitsevat kuntalaiset. Samalla voidaan kerätä palautetta, aloitteita ja toivomuksia kunnalle. Hyviä kokemuksia on saatu asukkaiden tai palvelujen käyttäjien tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista. Kunnan virastojen ja palvelujen yhteystiedot on esitettävä selkeästi puhelinluetteloissa ja muissa hakemistoissa. Ajantasaiset tapahtumakalenterit helpottavat kunnan tapahtumien seuraamista. Internetin käyttöä tulee kehittää, mutta yksin sen varaan ei viestintää voi rakentaa. Sähköinen viestintä on kunnan virallista asiointia ja palvelutoimintaa. On syytä varmistua siitä, että kaikki sähköiset viestit käsitellään ja niihin annetaan vastaus. Asioiden vireillepano, käsittely ja päätöksen tiedoksi antaminen voidaan tehdä sähköisesti. Sähköinen henkilökortti vastaa allekirjoitusta ja mahdollistaa luotettavan sähköisen asioinnin. Kokouksista tiedotetaan etu- ja jälkikäteen Kuntalain mukaan valtuuston kokoukset ovat julkisia, ellei valtuusto jossakin asiassa toisin päätä. Muut kunnan toimielimet voivat päättää pitää kokouksensa julkisina. Valmistelun julkisuuteen kuuluu, että päätösesityksiä ja niiden vaikutuksia voidaan

8 käsitellä julkisuudessa jo ennen kokousta. Valtuustoryhmien on mahdollista etukäteen tiedottaa näkemyksistään. Valtuuston ja kunnanhallituksen sekä lautakuntien esityslistat liitteineen toimitetaan tiedotusvälineille niiden kanssa sovitulla tavalla maksutta etukäteen. Esityslistat kannattaa myös julkaista internetissä heti niiden valmistuttua. Esityslistat on laadittava siten, että ne sisältävät vain asian käsittelyn edellyttämiä henkilötietoja. Salassa pidettäviä, yksityishenkilöitä koskevia asioita ei anneta julkisuuteen. Niin sanottuja B-listoja ei käytetä muutoin kuin lailla salaisiksi määrätyistä asioista. Esityslistojen kielen tulisi olla selkeää. Luettavuutta auttaa, jos pykälien alkuun laaditaan tiivistelmä. Myös eri vaihtoehtojen seuraukset esitetään. 7 Toimielinten päätökset ovat julkisia ja niistä tiedotetaan tiedotusvälineille välittömästi. On syytä tiedottaa myös äänestyksistä, eriävistä mielipiteistä, asioiden pöydälle panosta sekä muista asian käsittelyn kannalta merkittävistä tapahtumista. Suljetun kokouksen keskusteluista ei kuitenkaan tiedoteta. Päätökset julkistetaan heti kokouksen jälkeen myös internetissä. Toimielinten tekemistä päätöksistä tiedottaa tiedotusvastaavaksi nimetty viranhaltija. Vaikka kunnan työntekijällä on lakiin perustuva ilmaisuvapaus, henkilökohtaiset näkemykset eivät saa vaikuttaa kunnan tiedotustoimintaan. Kunnan moniportainen päätöksenteko-organisaatio on otettava huomioon myös tiedottamisessa. Mikäli tiedotettavasta asiasta päättää myöhemmin valtuusto tai kunnanhallitus tai muu ylempi elin, on tärkeää korostaa, että kyse on valmisteluvaiheen kannanotosta. Pöytäkirjat liitteineen ovat lain mukaan julkisia, kun ne on allekirjoitettu ja tarkastettu. Valtuuston, kunnanhallituksen sekä lautakuntien pöytäkirjat pidetään saatavilla myös internetissä. Asianosaisella on oikeus saada tiedoksi pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen. Myös muille nämä tiedot on pyydettäessä annettava. Asiakirjat ovat julkisia viimeistään silloin, kun asia on kyseisessa viranomaisessa käsitelty loppuun. Ellei asiakirja ole vielä tullut julkiseksi, tiedon antaminen siitä on kunnan harkinnassa. Pyydetty tieto on annettava, ellei tietosuojan tarve rajoita tiedon antamista. Asioiden ja asiakirjojen salassapito edellyttää aina lakitasoista sääntelyä.yleensä salassapidettäviä ovat liiketoimintaan tai yksityisyyden suojaan liittyvät asiat. Tiedotusvälineitä palveltava aktiivisesti Merkittävä osa kuntaa koskevista tiedoista ja arvioista välittyy joukkotiedotusvälineiden kautta. Niitä pitää palvella aktiivisesti, nopeasti ja luotettavasti. Kunnan on syytä pitää säännöllisesti yhteyttä alueensa tiedotusvälineisiin ja sopia parhaista menettelytavoista.

9 Tiedotusvälineille on annettava niiden tarvitsemia tietoja sekä varmistettava, että yhteydenottopyyntöihin vastataan ripeästi. Myös kielteisistä asioista on tiedotettava. 8 Tasapuolisuus edellyttää, että tiedot annetaan samanaikaisesti ja samansisältöisinä kaikille tiedotusvälineille. Etuoikeus uutisen käyttöön on sillä tiedotusvälineellä, joka on itse havainnut uutisaiheen. Useamman tiedotusvälineen oma-aloitteisiin kyselyihin samasta asiasta on kuitenkin vastattava. Kuntien päätöksenteosta ja toiminnasta kertovaa uutisointia ei pidä ostaa tiedotusvälineiltä, vaan sen tulee olla maksutonta, toimituksellista aineistoa. Vastaanottajan on pystyttävä erottamaan maksettu ja toimituksellinen aineisto. Tiedotustilaisuuksien ja tutustumisohjelmien yhteydessä vieraanvaraisuuden tulee olla kohtuullista. Yleensä käyttökelpoisin tapa tiedottaa kunnan asioista tiedotusvälineille on selkeä tiedote, jossa mainitaan myös lisätietojen antajat ja heidän yhteystietonsa. Tiedotustilaisuuksia on syytä järjestää vain merkittävistä asioista. Juttuvinkkejä voi antaa myös puhelimitse. Moni tiedotusväline ottaa tiedotusaineistot mielellään vastaan sähköisesti. Asioiden kriittinen tarkastelu kuuluu tiedotusvälineille vallankäytön vartijoina. Erilaisten mielipiteiden esittäminen ja kunnan toiminnan arvostelu on osa hallinnon julkisuutta. Kritiikki ei saa vaikuttaa tiedotusvälineiden tasapuoliseen palveluun. Tiedotusvälineissä mahdollisesti esiintyvät merkittävät virheet tai harhaanjohtavat tiedot on kuitenkin syytä oikaista. Haastatellulla on oikeus saada etukäteen tarkistettavakseen tiedotusvälineen laatima haastattelu siltä osin kuin se perustuu hänen lausuntoihinsa. Hyvän tavan mukaista ei ole korjailla jälkikäteen haastattelutilanteessa esittämiään mielipiteitä. Jo tehtyä haastattelua ei ole mahdollista perua. Sisäinen viestintä luo työskentelyedellytyksiä Sisäinen viestintä kannustaa avoimeen, keskustelevaan ja arvioivaan ilmapiiriin. Viestinnän pitää olla jatkuvaa ja säännöllistä, ennakoivaa ja vastuullista. Hyvin hoidettu sisäinen viestintä on välttämätöntä tulokselliselle toiminnalle ja työelämän laadun kehittämiselle. Viestintä on osa esimiestaitoja, vuorovaikutusta, vaikuttamista ja arkista tiedonkulkua. Se rakentaa sisäistä ilmapiiriä, motivaatiota, sitoutumista ja yhteisökuvaa. Työnantajalla on myös yleissopimukseen perustuva velvoite tiedottaa henkilöstölle. Kunnan visio ja strategia sekä toiminnalle asetetut tavoitteet toteutetaan päivittäisessä työssä. Henkilöstön tulee tietää, miten kunnalla menee, mitkä ovat tulevaisuudennäkymät ja miten muutokset vaikuttavat omaan työhön ja tulevaisuuteen.

10 9 Kunnan toimintaa kehitetään yhdessä henkilöstön kanssa.tärkeää on myös kannustaa henkilöstöä tuomaan esiin palvelutoiminnan yhteydessä saatua asiakaspalautetta ja kehittämisideoita. Kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien kannalta on välttämätöntä, että kunnan koko henkilöstö on valmis ottamaan palautetta vastaan ja viemään sitä eteenpäin. Kunnan keskeisistä asioista viestitään tehokkaimmin suullisesti työpaikkakokouksissa ja henkilöstön tiedotustilaisuuksissa. Sanoma toistetaan myös kirjallisesti. Yksikön kokouksissa sekä lähiesimiehen ja työntekijän välisessä kehityskeskustelussa selkeytetään asioiden vaikutus kunkin omaan työhön. Muutostilanteiden tuloksellinen johtaminen edellyttää avoimuutta ja vuorovaikutusta. Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään kunnan henkilöstön asemaan vaikuttavia olennaisia asioita: kunnan taloutta, tuloksellisuutta, organisaatiouudistuksia ja kilpailuttamista. Sisäinen viestintä täydentää yhteistoimintamenettelyä. Henkilöstölle tiedotetaan myös vaikeista asioista ja näkemyksistä, joista ollaan eri mieltä. Tiedon salaaminen synnyttää huhuja ja epätietoisuutta sekä huonontaa työyhteisöjen henkeä. Kunnan johto, yksikön esimies ja jokainen työyhteisön jäsen osaltaan ovat vastuussa sisäisestä viestinnästä. Tiedottaja on johdon, esimiesten ja henkilöstön avustaja tiedottamisessa. Sisäiselle viestinnälle on hyvä asettaa vuosittain määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Määrällisiä tavoitteita voivat olla sisäisen tiedotteen säännöllinen ilmestyminen, johdon viestit henkilöstölle, työpaikkakokousten määrät, henkilöstölehtien ilmestymiskerrat, tiedotteiden määrä ja intranetin luominen. Laadullisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi avoimuuden ja keskusteluaktiivisuuden lisääminen. Markkinointi tukee kuntakuvaa Tavoiteltava kuntakuva eli profiili on syytä määritellä kunnan strategiassa. Sen on oltava uskottava ja sopusoinnussa todellisuuden kanssa, muutoin profilointi voi kääntyä itseään vastaan. Profiili toteutuu tekoina, viesteinä ja ilmeenä. Yhteiset, kunnan strategiaan pohjaavat perusviestit ja yhtenäinen visuaalinen ilme voimistavat kunnan sanomaa. Kunnan ja koko seudun maine ja imago ovat tärkeitä kilpailutekijöitä. Parasta markkinointia ovat hyvin toimivat palvelut, toimiva vuorovaikutus, viihtyisä ympäristö ja terve taloudenpito. Markkinointiviestinnän keskeisimpiä tavoitteita ovat kunnan ja sen palvelujen tunnetuksi tekeminen, asenteisiin vaikuttaminen, uusien asukkaiden saaminen, elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien tukeminen sekä matkailun edistäminen. Usein markkinointiprojektit kannattaa toteuttaa yhteistyössä seutukunnan elinkeinoelämän, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Markkinointiviestinnän, suhdetoiminnan, sponsoroinnin ja kansainvälisen viestinnän tavoitteet ja toimintaperiaatteet määritellään viestintästrategiassa. Strateginen

11 suunnittelu käynnistyy nykytilan ja kohderyhmien selvittämisellä, tavoitteiden asettamisella ja keinojen valinnalla. Tavoitteiden saavuttamista seurataan. 10 Visuaalinen ilme sisältää kaiken sen, mitä kunnasta näkyy ulospäin painotuotteista arkkitehtuuriin ja ympäristönhoitoon. Harkittu visuaalinen ilme on tärkeä kuntakuvan tekijä. Sillä luodaan viestinnälle ulkoinen yhtenäisyys ja tunnistettavuus. Kunnalla on hyvä olla graafinen ohje, joka määrittelee mm. kunnan vaakunan ja tunnuksen käytön, painotuotteiden, verkkoviestinnän, kylttien ja opasteiden ulkoasun sekä mainonnan yhteiset linjat. Kriisiviestintään on valmistauduttava Kriisitilanteessa viestinnän painopisteen tulee olla suuremman vaaran torjumisessa, inhimillisissä arvoissa ja korvaavista palveluista tiedottamisessa. Tiedottamista vaativia erityistilanteita ovat esimerkiksi häiriöt kunnallisteknisissä ja muissa keskeisissä peruspalveluissa, epidemiat, ympäristöongelmat, työtaistelutilanteet sekä suuronnettomuudet ja niiden uhka. Onnettomuustilanteessa tiedotusvastuu kuuluu pelastustöitä johtavalle viranomaiselle. Käytännössä viestintä kannattaa keskittää yhdelle henkilölle, jolla on mahdollisuus toimia myös tiedotusvälineiden apuna. Laajoista sähkö- tai vesikatkoksista on tiedotettava aluehälytyskeskukselle, joka tarvittaessa tiedottaa edelleen yleisölle ja tiedotusvälineille. Muista peruspalvelujen häiriöistä tiedottaa asianomainen hallintokunta yhdessä kunnan tiedotusorganisaation kanssa. Erityistilanteesta on viipymättä ilmoitettava kunnan johdolle ja tiedotusvastaavalle. Poikkeusolojen viestintää johtaa kunnan johto. Tiedonvälityksen on oltava nopeaa ja asiallista. Kriisialueen asukkaiden sekä perheenjäsenten tiedonsaannista samoin kuin tiedotusvälineiden palvelusta on huolehdittava. Koska myös pienemmät tulipalot, liikenneonnettomuudet ym. herättävät yleistä mielenkiintoa, on pelastustöistä vastaavien syytä tiedottaa niistä tiedotusvälineille. Valmiuslain ja puolustustilalain mukaiset poikkeusolot tulevat voimaan valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Kunta tiedottaa poikkeusoloissakin oman toimialansa asioista. Tiedontarpeen kasvaessa kunnan tiedotusta tehostetaan. Kunnan on tiedotuksellaan varmistettava, että eri viranomaisten antamat tiedot ja määräykset välittyvät kunnan alueelle. Kunnan on tiedotuksessaan otettava huomioon yhteistoiminta lääninhallituksen, naapurikuntien, paikallisten sotilasviranomaisten sekä muiden alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa. Jos kuntaan perustetaan johtokeskus, tiedotus toimii johtokeskuksessa. Tiedotusvastaava on poikkeusolojen johtoryhmän jäsen. Jos tiedotusvälineiden normaali toiminta

12 11 keskeytyy, kunnan on tiedotettava suoraan kuntalaisille. Tiedottaminen erityistilanteissa ja poikkeusoloissa on suunniteltava etukäteen. Kunnan ja valtion viranomaisten sekä tiedotusvälineiden keskinäinen tiedonkulku ja tiedotusvastuut on määriteltävä. Kriisitiedottamisessa on otettava huomioon myös ihmisten tavallisuudesta poikkeava käyttäytyminen ja suuri tiedontarve. Yllättävät tilanteet edellyttävät myös nopeaa sisäistä tiedonkulkua.

13 PERIAATTEET KÄYTÄNTÖÖN Tavoitteena elävä demokratia 12 Maamme kansanvalta perustuu vahvaan paikalliseen demokratiaan, joka kumpuaa kansalaisia lähellä olevasta itsehallinnosta ja kuntien laajasta toimivallasta. Kunnan hallinto on kuntalaisten omaa itsehallintoa. Kunnan toiminnan on vastattava asukkaiden, elinkeinoelämän ja koko yhdyskunnan tarpeita. Kuntalaisilla on oikeus tietää, miten yhteisiä asioita hoidetaan. Asukkaat ovat myös vaativia kuluttajia, maksajia ja omistajia. Tämä edellyttää kunnilta jatkuvaa laatu-, arviointi-, osallistumis- ja palautejärjestelmien kehittämistä. Kunnan toiminnan on oltava läpinäkyvää ja arvioitavissa. Kunnan on hankittava toiminnalleen oikeutus kuntalaisiltaan. Tämä tapahtuu paitsi kunnallisvaalien myös avoimen vuoropuhelun kautta. Asioista on synnytettävä mielipiteenvaihtoa jo varhaisessa valmisteluvaiheessa. Päätökset on perusteltava ja asetettava kritiikille alttiiksi. Luottamushenkilöiden ja virkamiesten on pystyttävä aidosti ja uskottavasti kuuntelemaan kuntalaisten viestejä. Tärkeää on myös se, että päätöksentekijät keskittyvät oikeisiin asioihin, ovat yhteistyökykyisiä ja luovat toimivia vuorovaikutusverkostoja erilaisten sidosryhmien kanssa. Byrokraattinen, riitelevä ja hitaasti toimiva kunta ei anna palvelevaa ja kilpailukykyistä kuvaa. Kunnan strategia määrää viestinnän linjat Tulevaisuuttaa luova kunta analysoi muutostekijöitä ja arvioi oman kunnan tilaa suhteessa tuleviin muutoksiin. Uhkia torjuen ja mahdollisuuksia hyväksikäyttäen on luotava sisäistetty oma tahtotila, visio, tulevaisuuden ohjaajaksi. Haluttu tahtotila puretaan sitten määrävuosin rullaavaksi toimintalinjaksi eli strategiaksi. Strategiatyö ei saisi jäädä liian yleiselle tasolle. Hyvä visio on selkeä, täsmällinen ja haasteellinen tulevaisuuden kuva, joka sisältää myös arjen näkökulman ja johon myös kuntalaiset voivat sitoutua. Seudullinen yhteistyö etenee, samoin yhteistyö valtion paikallisviranomaisten, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Verkottuva kunta sopeuttaa strategiansa samansuuntaiseksi seudun muiden toimijoiden kanssa. Tärkeintä on yhteinen menestys. Visio ja strategia luovat perustan kunnan tavoitteiden asettamiselle ja niiden toteutumisen arvioinnille. Viestintä ja markkinointi suunnitellaan kunnan strategian pohjalta. Valtuusto luo edellytykset Valtuusto päättää kunnan taloudesta ja toiminnasta.toimintaympäristön analysointi,

14 muutossuuntien havaitseminen sekä strategian laatiminen ja siitä päättäminen ovat valtuuston keskeisintä työtä. Vastatessaan asukkaiden osallistumismahdollisuuksien kehittämisestä sekä päättäessään kunnan hallintosäännöstä valtuusto luo edellytykset kunnan viestinnälle. Kunnan toimielinten on luotava omalla toimialallaan mahdollisuudet läpinäkyvälle toiminnalle ja päätöksenteolle asioiden valmistelusta alkaen. Mitä suuremmasta hankkeesta on kyse, sitä aikaisemmassa vaiheessa siitä on syytä tiedottaa, jotta yksityiskohtaiselle suunnittelulle saadaan periaateraamit. Viestintä on kytkettävä mukaan kaikkien merkittävien hankkeiden valmisteluun alusta alkaen. 13 Kunnanhallitus päättää kunnan yleisistä tiedotusperiaatteista sekä tiedotusvastuun jaosta eri toimielimissä. Kunnanhallitus voi myös antaa toimielimille valmisteltavien asioiden tiedottamiseen liittyviä suosituksia. Lähes puolella kunnista on olemassa omat tiedotusohjeet, joista valtaosa on hyväksytty kunnanhallituksessa. Osallistuminen on kunnallisdemokratiaa Asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistuminen ja toimiva vuorovaikutus on osa kunnallisdemokratiaa. Hyvät kokemukset asioihin vaikuttamisesta herättävät kiinnostusta myös kunnan päätöksentekoa ja kunnallisvaaleja kohtaan. Valtuuston tärkeä tehtävä on luoda edellytyksiä kuntalaisten osallistumiselle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallistumisen edellytyksenä on tiedonsaanti kunnan suunnitelmista ja palveluista Osallistumiselle on hyvä asettaa määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joiden toteutumista mitataan demokratiatilinpäätösten avulla. Kuntalaki vaatii kuntaa selvittämään asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa sekä avustamaan asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua. Palvelujen käyttäjien vaikutusvaltaa voidaan lisätä valitsemalla heidän edustajiaan kunnan toimielimiin. Kunnan osa-alueelle on mahdollista järjestää hallintoa ja kuntien tehtäviä voidaan hoitaa yhteistyössä asukkaiden kanssa. Laissa luetellut keinot ovat esimerkkejä. Valtuuston on päätettävä kunnan olosuhteisiin soveltuvista toimintatavoista. Asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi voidaan perustaa yhteistyöelimiä, joista yleisimpiä ovat vammais- ja vanhusneuvostot, nuorisovaltuustot sekä kunnan osa-alueita edustavat toimielimet, neuvottelukunnat ja kehittämistoimikunnat. Useimmat kunnat ovat valinneet vanhempia ja oppilaita koulujen johtokuntiin. Käyttäjien edustajia voidaan valita myös liikelaitosten johtokuntiin. Vuokratalojen hallinto on hyvä järjestää yhdessä asukkaiden kanssa. Yhteissuunnittelu- ja kuntalaistilaisuudet sekä luottamushenkilöiden kuulemiskierrokset ovat yleisiä. Palautetta kerätään myös asiakastyytyväisyysmittauksin ja palautelaatikoin. Käyttäjä- ja asiakasraadit ja palvelusitoumukset ovat yleistymässä. Suorat yhteydenotot kunnan viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin sekä kouluihin,

15 terveyskeskuksiin, päiväkoteihin ja muihin palvelupisteisiin ovat tehokkaita vaikuttamiskeinoja. 14 Yhteispalvelu- tai infopisteistä asiakkaan on helppo löytää haluamiaan tietoja ja kertoa mielipiteitään. Palautteen systemaattisesta hyödyntämisestä on huolehdittava. Tärkeää on, että kunnan henkilöstö sitoutuu asiakaslähtöiseen toimintatapaan niin, että osallisuus toteutuu jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Internet-sivuja voidaan kehittäää vuorovaikutteisiksi sekä pitää nähtävillä suunnitelmat, esityslistat ja niiden julkiset liitteet sekä viranhaltijapäätökset samoin kuin mahdollisuudet antaa palautetta. Internetin avulla voidaan järjestää helposti kyselyjä ajankohtaisista asioista, herättää keskustelua ja pyytää ehdotuksia asukkailta. Yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen kanssa Puolueet ja kunnallisvaaleissa mukana olevat ryhmät ovat kunnallisdemokratian aktiivisia toimijoita. Myös muiden kansalaisjärjestöjen, -liikkeiden ja asukasyhdistysten mielipiteet ovat arvokkaita kuntaa kehitettäessä. Kunnat tukevat yleisesti kuntalaisten oma-aloitteista toimintaa tarjoamalla tiloja ja laitteita sekä antamalla suoraa taloudellista tukea. Tukea on mahdollista suunnata myös tiedotustoimintaan. Erityisesti kunnanosakohtaisessa tiedottamisessa tarvitaan tarkkaa kohderyhmäajattelua ja myös uusia tapoja ja keinoja. Tehokkainta on toteuttaa alueellista tiedottamista yhdessä alueen asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Kohderyhmäajattelu korostuu kuntien yhteistyön lisääntyessä. Ihmisten vastuu omasta hyvinvoinnistaan on kasvanut. Kansalaisyhteiskunta edellyttää yhteistoimintaa, joten pyrkimyksenä on päästä nykyistä ihmisläheisempään hallintoon. Kuntalaiset on nähtävä enemmän oman elämänsä toimijoina kuin palveluiden ja tiedon vastaanottajina. Neuvoa antava kansanäänestys on mahdollinen Kunnan asukkaalla on myös oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteet tulee käsitellä viipymättä. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuuston käsiteltäväksi puolen vuoden sisällä. Aloitteiden tekijöille on ilmoitettava tehdyt toimenpiteet. Valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan neuvoa antava kansanäänestys. Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osaaluetta koskevana.toistaiseksi kunnallisia kansanäänestyksiä on toteutettu lähinnä kuntaliitoksista. Valtuuston päätettäväksi jää lopulta se, noudatetaanko kansanäänestyksen tulosta. Ennusteiden mukaan kuntalaisten suoran osallistumisen muodot yleistyvät ja vaikuttavuus kasvaa. Osallistuminen muuttuu lisäksi ennakoivammaksi. Yhä

16 15 merkittävämmiksi tulevat asioiden saattaminen julkiseen keskusteluun, valmistelun seuranta ja siihen vaikuttaminen sekä kansalaisaloitteet vaikuttamisen kanavina. Maankäyttö suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa Yhdyskuntia ja ympäristöä koskevat ratkaisut vaativat monipuolista asiantuntemusta ja moniarvoista näkemystä. Yhteistyömahdollisuus tulee järjestää varhaisessa vaiheessa, kun ratkaisut ovat vielä avoimia ja vaikuttamismahdollisuudet todellisia. Vuorovaikutteisuus kaavoituksessa sekä muussa maankäytön suunnittelussa ja ohjauksessa on uuden maankäyttö- ja rakennuslain keskeinen tavoite ja vaatimus. Kaavat on valmisteltava vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Kaavoitusta aloitettaessa joudutaan aina arvioimaan, ketkä ovat osallisia juuri tässä tapauksessa ja keille tulee tarjota mahdollisuus osallistumiseen. Osallisten määrittelyssä kannattaa olla avarakatseinen ja osallisten tavoittamiseen kannattaa panostaa. Jos hanke on laaja ja osallisia paljon, tarvitaan monipuolista tiedottamista. Jokaisessa hankkeessa on myös sellaisia osallisia, joiden tavoittaminen on hankkeen onnistumisen kannalta välttämätöntä. Heitä voivat olla esimerkiksi hankkeesta haittaa kärsivät tai mahdollisen tiedossa olevan konfliktin osapuolet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää vuorovaikutusperiaatteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kunnan sitoumus yhteistyöstä osallisille. Se on virallinen asiakirja, jossa kuvataan maankäytön suunnittelussa, kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat. Osallistuminen ja vaikutusten arviointi tulee suunnitella jokaista kaavaa varten erikseen. Vuorovaikutuksen laajuuden ja tason tulee olla järkevässä suhteessa kaavoitustehtävään. Vireilletulosta ilmoittaminen on kunnan ensimmäinen yhteydenotto osallisiin. Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan joko kaavakohtaisesti tai kaavoituskatsauksessa. Vireilletulosta tiedotettaessa kuvataan osallisille myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö tai kerrotaan, missä suunnitelmaan voi tutustua lähemmin. Suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista tulee tiedottaa osallisille. Tämä voi tapahtua monella tavalla. Olennaista on, että osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja esittää mielipiteensä. Mielipide voidaan esittää joko kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaehdotukset pidetään julkisesti nähtävänä Tiedon kulun turvaaminen on välttämätöntä koko prosessin ajan, vaikka laissa

17 16 korostuu erityisesti varhaisen vaiheen vuorovaikutteisuus. Kunnan tulee pitää kaikki kaavaehdotukset vähintään yhden kerran julkisesti nähtävänä. Useimpien kaavojen nähtävilläoloaika on vähintään kolmekymmentä päivää. Vähäiset asemakaavan muutokset on pidettävä nähtävillä vähintään neljätoista päivää. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan ja julkaistaan kunnallinen ilmoitus. Asemakaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen aina, jos sitä on pyydetty. Samoin on pyynnöstä ilmoitettava kaavan hyväksymisestä. Näillä säännöksillä turvataan osallisten mahdollisuus seurata kaavaprosessi ajantasaisesti loppuun saakka. Kaava tulee voimaan, kun sen hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Osallistumisen järjestäminen, siinä käytettyjen menetelmien valinta ja tarvittavan osallistumisen laajuuden arviointi ei ole aina yksiselitteistä ja helppoa. Toisinaan osallinen ei pidä kunnan laatimaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa riittävänä. Tällöin osallinen voi ennen kaavan asettamista julkisesti nähtäville esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä asiasta. Neuvottelun tulokseen kannattaa suhtautua vakavasti. Osallistumisen tavoitteena on saada mahdollisimman paljon tietoa suunnittelun pohjaksi. Huonosti hoidettu prosessi voi johtaa valituksiin, jotka aiheuttavat moninkertaisen viiveen osallistumisjärjestelyihin verrattuna. Kuntakonserni viestii avoimesti Kunnan tehtävien erilainen organisointimuoto ei saa loukata asukkaiden oikeutta tietoon ja osallistumiseen. Kuntien toiminta on viime vuosina muuttunut konsernihallinnon suuntaan. Kunta voi antaa tehtäviään osakeyhtiön, yhdistyksen, säätiön tai muun yhteisön hoidettavaksi. Usein kunta hakee tällä tavoin joustavuutta toimintaansa. Tulevaisuudessa kuntien yhteistyöelinten ja konsernitason toiminnan arvioidaan lisäävän entisestään merkitystään. Tytäryhteisöjen erilainen oikeudellinen asema ja toiminnan luonne saattavat rajoittaa tiedottamista, mikäli konserniyhteisön toimintaan liittyy salassapitosäännösten alaista toimintaa. Kilpailutilanteessa kunnan yhtiöiden on oltava tasaveroisia muiden markkinoilla toimivien yritysten kanssa. Kunnan yhtiöitä koskee osakeyhtiölainsäädäntö ja ne ovat julkisuuslainsäädännön soveltamisalan ulkopuolella. Kunnan asukkaan kannalta on selvä epäkohta, jos yksitysoikeudelliset yhteisöt jäävät demokraattisen kontrollin ulkopuolelle. Kuntalaissa tätä julkisuusrajoitusta pyritään lieventämään. Kunnan velvollisuutena on huolehtia, että kunnan tehtäviä hoitamaan perustetun osakeyhtiön, yhdistyksen, muun yhteisön tai säätiön toiminnasta tiedotetaan. Tytäryhteisöjen on mahdollisuuksien mukaan tiedotettava suunnitelmistaan, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.

18 Lähtökohtana on asukkaiden mahdollisimman laaja oikeus saada tietoja konserniyhteisöjen asioista. 17 Julkisuuslakia sovelletaan kunnan ja kuntayhtymien toimielimiin ja liikelaitoksiin sekä yksittäisiin viranhaltijoihin silloin, kun he käyttävät itsenäistä päätösvaltaa kunnan asioissa esimerkiksi johtosäännön perusteella. Viranomaisen asiakirjaksi katsotaan myös kunnan ostopalveluiden ja toimeksiantojen yhteydessä laaditut asiakirjat, vaikka ne eivät fyysisesti olisi viranomaisen hallussa. Esimerkiksi kunnalta toimeksiannon saaneen yksityisen konsultin laatimat selvitykset ovat kunnan asiakirjoja ja siten julkisuuslainsäädännön alaisia. Konserniohjeessa määritellään viestintävastuut Kunnassa on hyvä olla valtuuston hyväksymät, koko kuntakonsernia koskevat tavoitteet, joiden toteutumista myös seurataan tiiviisti. On kunnan etu laatia koko konsernia koskeva yhteinen visio ja toimintastrategia, joiden pohjalta päätetään myös kuntakonsernin viestintästrategiasta. Konserniohjeilla selkeytetään tiedonkulku ja yhteistyömuodot tytäryhteisöjen ja kunnan välillä. Ellei konsernin johtamiseen ja tavoitteiden asettamiseen kiinnitetä huomiota, on vaarana, että konsernin eri yksiköt elävät omaa elämäänsä irrallaan kuntalaisten ja kunnan arjesta. Myöskään viestintä ei voi tällöin olla tavoitteellista. Yhteisten viestintäperiaatteiden omaksuminen edellyttää tytäryhteisöjen ja kunnan viestintää hoitavien henkilöiden säännöllisiä tapaamisia. Tarvittaessa kunnan viestintähenkilöstö voi avustaa konserniyhteisöjä. Päätöksenteko on julkista Esityslistat ovat merkittävä tiedon lähde kunnassa valmisteilla olevista asioista. Esityslistojen julkistaminen auttaa tiedottamista valmisteilla olevista asioista. Listoille merkitään kaikki asiat, jotka eivät lain mukaan ole salaisia. Kunnan edun mukaista ei ole piilottaa asioita ns. b-listoille. Salassa pidettäviä tietoja sisältäviä esityslistoja ei saa antaa julkisuuteen. Yleinen käytäntö kunnissa on, että toimielimet lähettävät esityslistansa tiedotusvälineille hyvissä ajoin ennen kokousta. Esityslistat voidaan julkistaa myös internetissä. Esityslistassa selostetaan tiiviisti asian valmistelun tulokset: selvitys vireilletulosta, asian aiempi käsittely, vastaajien asioiden aiempi ratkaisukäytäntö, lainsäädäntö ja johtosäännöt, talousarvio ja suunnitelmat sekä ratkaisuvaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Valtuuston kokoukset ovat pääsäännön mukaan julkisia. Kuka tahansa voi mennä paikan päälle niitä seuraamaan. Valtuusto voi kuitenkin päättää pitää kokouksen suljettuna, jos siihen on painava syy. Jos valtuuston kokouksessa käsitellään asiaa tai

19 asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi, kokous on pidettävä aina suljettuna tällaisen asian käsittelyn ajan. 18 Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat suljettuja.toimielin voi kuitenkin päättää pitää kokouksensa tai käsitellä jonkin asian julkisesti. Myöskään muu toimielin ei saa käsitellä salassa pidettävää asiaa tai asiakirjaa julkisessa kokouksessa, vaan kokous on aina pidettävä tältä osin suljettuna. Suljetun kokouksen keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Toimielin voi aina päättää kutsua asiantuntijoita kokoukseen. Voidaan myös päättää, että tiedottaja ja muut viranhaltijat voivat olla myös suljetussa kokouksessa jatkuvasti paikalla, vaikka he eivät olisikaan kokouksessa esittelijöinä. Kunnan toimielimet ovat myös yleensä päättäneet, että toimielimen päätöksistä saa kertoa jo ennen kuin kokouksen pöytäkirja on allekirjoitettu ja tarkastettu, käytännössä heti kokouksen jälkeen. Kunnan toimielin saa esimerkiksi tiedottaa omasta talousarvioesityksestään ja sen valmistelusta. Pöytäkirjat myös internetiin Valtuuston ja kunnan muunkin toimielimen kokouksen pöytäkirja tulee liitteineen julkiseksi, kun pöytäkirja on allekirjoitettu ja tarkastettu. Myös suljetussa kokouksessa esitetyt ja tällaisen kokouksen keskustelusta laaditut asiakirjat tulevat julkisiksi, jollei kysymys ole laissa salassa pidettäviksi säädetyistä asiakirjoista tai tiedoista. Pöytäkirjat pidetään nähtävillä myös internetissä, jolloin kuntalaisilla on helppo pääsy kunnan päätöksiä koskevaan tietoon. Pöytäkirjan pitäminen yleisesti nähtävänä ei sinällään ole aktiivista tiedottamista eikä poista tarvetta tiedottaa kunnan päätöksistä myös muulla tavalla. Valtuustolla tai kunnan muillakaan viranomaisilla ei ole valtaa määrätä suljetussa kokouksessa käsiteltyä asiaa tai asiakirjaa salassa pidettäväksi. Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen, valitusosoituksineen tai muutoksenhakukieltoineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä. Myös luottamushenkilön ja viranhaltijan päätökset voidaan merkitä pöytäkirjaan, joka pidetään yleisesti nähtävänä. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen yleinen valitusaika lasketaan nähtävänäpitämisestä. Jos pöytäkirja sisältää salassapidettäviä tietoja, ei sitä saa tältä osin panna yleisesti nähtäväksi. Asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen tiedoksi kirjeenä. Pöytäkirjanote ja ohjeet on lähetettävä myös kaikille niitä pyytäneille.

20 19 Luottamushenkilöt ja työntekijät tiedottajina Luottamushenkilöiden julkinen rooli ja laajat sidosryhmäsuhteet ovat tärkeä voimavara kunnan profiloinnissa ja viestinnässä. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia parantaa poliittisten päättäjien kasvottaminen, jalkautuminen sekä päätöksenteon arvojen ja perusteiden tekeminen näkyväksi. Kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden vuoropuhelu erilaisten kansalaistapaamisten, foorumeiden ja sähköisten välineiden avulla voimistaa kuntaa tuomalla uusia näkökulmia asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Tulevaisuudessa henkilökohtaisten verkostojen arvioidaan olevan yhä keskeisempi vallankäytön kanava. Luottamushenkilöt voivat monella tapaa virittää kuntalaisten mielenkiintoa kunnan asioihin. Myös tiedotusvälineet ovat kiinnostuneita luottamushenkilöiden näkemyksistä. Näin herätetään julkista keskustelua kunnan asioista. Kunnanhallitus tai valtuusto voi päättää järjestää oman tiedotustilaisuuden. Esimerkiksi talousarvion käsittelyn yhteydessä voi olla käytännöllistä kertoa ryhmien näkemykset yhdessä tiedotusvälineille. Tällöin tulee kuitenkin varmistua siitä, että pohjaesitys kerrotaan ilman poliittisia painotuksia. Kunnan luottamushenkilöstön ja virkamiesjohdon tiiviillä vuorovaikutuksella estetään se, ettei oleellisten asioiden hoidossa synny tietovajetta. Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaiselta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisena, jolleivät ne sisällä salassapidettäviä tietoja. Toimielimen jäsenenä luottamushenkilöllä on oikeus niihin salassa pidettäviinkin tietoihin, joita tarvitaan toimielimen käsiteltävänä olevassa asiassa. Kunnan johto ja tiedottaja tiiviiseen yhteistyöhön Asioiden valmistelusta, päätöksenteosta, palveluista, taloudesta ja muusta kunnan toiminnasta viestiminen on virkamiestoimintaa, jota kunnanjohtaja johtaa. Tiedottaja ei saa sisällyttää työhönsä poliittisia painotuksia. Kunnan tiedottajalla tai sivutoimisella tiedotusvastaavalla on oltava tiiviit ja luottamukselliset suhteet kunnan johtoon niin, että tiedottaja voi tarpeen mukaan toimia myös oma-aloitteisesti valmisteluvaiheen tiedottamisessa. Hallintokunnissa viestinnän järjestää hallintokunnan johto. Hallintokuntien johto ja viestintävastuuhenkilöt toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään ja alansa luottamushenkilöorganisaation kanssa. Johto vastaa viestinnästä myös kuntayhtymissä, liikelaitoksissa ja kunnan yhtiöissä. Tiedottajan on oltava mukana valmisteltaessa asioita johtoryhmissä ja luottamuselinten kokouksissa, myös epävirallisissa. Näin asioita voidaan alusta lähtien punnita myös julkisuuden näkökulmasta ja suunnitella viestintää eri vaiheissa. Tarvittaessa voidaan käyttää ulkopuolisia viestintäpalveluja käytännön toteutuksessa. Hallitusmuodossa säädetään jokaiselle kansalaiselle sananvapaus. Se koskee myös

21 kunnan työntekijöitä. Ilmaisuvapaus on osa julkisuusperiaatteen toteuttamista. Työntekijällä on oikeus julkisuudessa esittää näkemyksensä niistä asioista, joita hän toimessaan joutuu käsittelemään. Yhteistyötä edistää, jos viestintä on omaa työtä, työyhteisöä ja kuntalaisia arvostavaa. 20 Tiedotusvälineet tärkeitä kuntatiedon lähteitä Joukkotiedotusvälineet ovat keskeisiä tiedonlähteitä niin kunnan omille asukkaille, yrityksille ja sidosryhmille kuin myös naapureille ja matkailijoille. Toimitusten hyvä palveleminen on kunnan oman edun mukaista ja täyttää samalla kunnan tiedotusvelvoitetta. Kuntien suhteet tiedotusvälineisiin ovat yleensä kunnossa.moni kunta kuvaa suhdetta jopa aktiiviseksi. Etäiset ja ristiriitaiset suhteet joukkoviestimiin on vain harvalla kunnalla. Myönteinen yhteistyö ja myös kielteisistä asioista tiedottaminen palkitaan; pienillä voimavaroilla toimivat toimitukset julkaisevat mielellään aktiivisten toimijoiden materiaalia. Kunnan tiedotustoiminnassa on eduksi uutiskriteerien tunteminen, jotta oikeita asioita osattaisiin tarjota oikeaan aikaan julkaistavaksi. Selkeä tiedote, jossa mainitaan lisätietojen antajat, on yleensä käyttökelpoisin tapa saattaa asia yhtä aikaa kaikkien tiedotusvälineiden tietoon. Asian julkaisemista ja ymmärtämistä helpottaa, jos tiedote on laadittu valmiiksi uutistekstin muotoon. Tiedotustilaisuus on syytä järjestää, jos asia on erityisen tärkeä tai sisältää jotain paikan päällä näytettävää. Kutsu tiedotustilaisuuteen on hyvä lähettää noin viikko etukäteen. Kutsussa mainitaan tilaisuuden aihe, paikka ja aihe sekä asiaa esittelevien henkilöiden nimet. Tilaisuudessa on hyvä olla myös kirjallista materiaalia. Tiedotustilaisuus kestää parhaimmillaan alle tunnin; se sisältää asian tiiviin esittelyn sekä mahdollisuuden kysymyksiin ja erillishaastatteluihin. On tärkeää, että kunta tuntee hyvin alueen medioiden toimintatavat ja osaa toimittaa materiaalin sellaisella aikataululla ja tavalla, joka parhaiten soveltuu tiedotusvälineelle. Moni tiedotusväline ottaa esityslistat ja tiedotteet mieluiten vastaan sähköisesti.tiedotusvälineet, kunta ja muut alueen toimijat voivat myös kehittää yhdessä internetissä toimivia portaaleja ja muita sähköisiä foorumeja. Medioita kohdeltava tasapuolisesti Tasapuolisuus vaatii, että tiedotteet ja muu materiaali sekä valtuuston, hallituksen ja lautakuntien esityslistat toimitetaan etukäteen kaikille niitä pyytäneille tiedotusvälineille. Päätöksistä tiedotetaan välittömästi kokouksen jälkeen kaikille tiedotusvälineille. Toimittajan ammattitaitoon kuuluu mainita jutussaan asian käsittelyvaihe, kun

22 esimerkiksi lautakunnan käsittelemästä asiasta tekee myöhemmin päätöksen kunnanhallitus tai valtuusto. Valmistelusta tiedotettaessa on korostettava sitä, että asiasta ei ole vielä päätetty. Tiedotusvälineet ottavat mielellään vastaan juttuvinkkejä myös puhelimitse, mutta tällöin on muistettava toimitusten tasapuolinen kohtelu. Vihjeen voi antaa yhdelle viestimelle, jos aihe ei muiden käytettäväksi sovellu. Jos taas toimittaja itse löytää juttuaiheen, sitä ei pidä levittää muille viestimille ennen kuin aiheen keksinyt on voinut tehdä oman juttunsa. Jos kuitenkin useammat toimittajat kysyvät samoja tietoja, ne on annettava kaikille kysyjille. Toimittajat on ohjattava oikean asiantuntijan puheille, mutta jutuntekoa ei pidä tarkoituksellisesti viivyttää asiantuntijan tai esimiehen poissaolon takia, vaan jokaiseen asiaan täytyy löytyä jonkinlainen vastaus. Toimittajan soittopyyntöön on vastattava heti. 21 Toimittajalla on täysi vapaus haastateltavan valintaan, mutta haastateltavan on luonnollisesti parasta pitäytyä omassa vastuualueessaan. Haastateltavalla on oikeus pyytää juttu tarkistettavaksi omalta osaltaan. Haastattelussa sanottua ei voi korjailla eikä haastattelua perua jälkikäteen. Tiedotusvälineillä on oikeus kritiikkiin ja jopa velvollisuus julkisen vallan kontrolliin.tiedotusvälineissä esiintyvät virheelliset tiedot on korjattava heti, ensisijaisesti toimituksen kanssa yhdessä neuvotellen. Erilaisia lisäyksiä, painotuksia ja mielipiteitä julkisuudessa esiintyneisiin tietoihin voi lähettää julkaistavaksi lehtien mielipidesivuille. Oikeus vastineen julkaisemiseen tulee kyseeseen vain henkilökohtaisen, loukkaavan arvostelun perusteella. Mielipidesivuilla esitettyihin kysymyksiin on vastattava välittömästi riippumatta siitä, onko kirjoitus julkaistu nimellä vai nimimerkillä. Sen sijaan mielipiteitä ei ole aina tarpeen kommentoida. Uutisointia ei osteta Päätöksenteosta ja toiminnasta kertovaa uutisointia ei pidä ostaa. Joukkoviestimissä julkaistava aineisto on maksettuja ilmoituksia ja mainoksia lukuun ottamatta toimitusten omassa harkinnassa. Toimituksia ei voida painostaa tai kosiskella julkaisemaan tiedotusaineistoa sellaisenaan tai ollenkaan, jos se ei toimituksen mielestä täytä julkaisukriteerejä.toimitusten kestitsemisen on oltava kohtuullista. Maksettuja ilmoituksia ei pidä sekoittaa toimitukselliseen aineistoon. Ilmoitusten ja mainosten julkaisemisessa käytetään harkintaa tilanteen ja varojen mukaan. Kuntalaki määrää ainoastaan, että kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Kuulutus julkaistaan lain ja muotoseikkojen niin määrätessä. Tehokkaan tiedottamisen ja sanoman perillemenon varmistamiseksi on käytettävä muitakin keinoja.

YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA

YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA TAIVALKOSKEN KUNTA YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA Hyväksytty kunnanhallituksessa 1.6.1998 213 Voimaantulo 1.7.1998 1 Soveltamisala Näitä tiedotusohjeita sovelletaan tiedotettaessa Taivalkosken

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje Pyhäjoen kunnan tiedotusohje Kunnanhallitus 26.4.2011 1. JOHDANTO Kunnallisen tiedottamisen lähtökohta on Kuntalain 29, jonka mukaan kunnan on tiedotettava aktiivisesti asukkailleen kunnassa vireillä olevista

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä

Lisätiedot

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa Sakari Kela 14.9.2017 Kunnan olemassaolon tarkoitus? Edellytysten luominen kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen toteutumiselle.

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Uudenmaan liiton päätösten nähtävilläpito; maakuntavaltuuston pöytäkirjat

Uudenmaan liiton päätösten nähtävilläpito; maakuntavaltuuston pöytäkirjat Maakuntahallitus 89 19.06.2017 Maakuntahallitus 128 11.09.2017 Uudenmaan liiton päätösten nähtävilläpito; maakuntavaltuuston pöytäkirjat 265/00.00.01/2017 MHS 19.06.2017 89 Tiivistelmä Kuntalain (410/2015)

Lisätiedot

N:o 78 ESPOON KAUPUNGIN LAUTA- JA JOHTOKUNTIEN TIEDOTUSTOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET

N:o 78 ESPOON KAUPUNGIN LAUTA- JA JOHTOKUNTIEN TIEDOTUSTOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET ESPOCNJ,,NVIKMT SE0.2x,v ESPOON KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaisija: Espoon kaupunginkanslia N:o 78 ESPOON KAUPUNGIN LAUTA- JA JOHTOKUNTIEN TIEDOTUSTOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET Kaupunginhallituksen 21.6.1983

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Viestinnän yleiset periaatteet

Viestinnän yleiset periaatteet Viestinnän yleiset periaatteet 2 (5) 1 Eksoten viestinnän yleiset periaatteet 1.1 Miksi Eksote viestii 1.2 Mitä Eksote viestii 1.3 Kenelle ja kenen kanssa Eksote viestii 1.4 Miten Eksote viestii Etelä

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma 1 (12) Viestintäsuunnitelman tarkoitus... 2 Mitä Kuntalaki velvoittaa?... 2 Kiteen kaupungin viestintästrategia... 4 Mitä viestintä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) 22 Asianro 3546/03.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) 22 Asianro 3546/03.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 22 Asianro 3546/03.00/2014 Lausunnon antaminen kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Kaskisten kaupungin viestintästrategia

Kaskisten kaupungin viestintästrategia Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.5.2007 32 Kaskisten kaupungin viestintästrategia 1. Taustaa Kuntalain 29 :n mukaan Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista

Lisätiedot

Kauniaisten kaupungin viestintäohje

Kauniaisten kaupungin viestintäohje Kauniaisten kaupungin viestintäohje KH hyväksynyt xx.xx.2017 Sisällysluettelo 1. Viestintäohjeiden tarkoitus... 2 2. Viestinnän tasot ja roolit... 3 2.1 Ulkoinen viestintä ja tiedottamisen periaatteet...

Lisätiedot

Outokummun kaupunki VIESTINTÄSUUNNITELMA. Outokummun kaupungin viestintäsuunnitelma

Outokummun kaupunki VIESTINTÄSUUNNITELMA. Outokummun kaupungin viestintäsuunnitelma Outokummun kaupungin viestintäsuunnitelma Kaupunginhallitus XX.XX.2017, Tulee voimaan XX.XX.2017 1 Sisällys 1 Kaupunkiviestinnän lähtökohdat... 3 2 Kaupunkiviestinnän periaatteet... 3 2.1 Miksi kaupunki

Lisätiedot

Demokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa

Demokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa Demokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa Demokratiapäivä 17.10.2017 Rinnakkaisseminaari 3: Maakunnat ja demokratia Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö 1 Maakuntavaalit Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kunnanhallitus XX LAUKAAN KUNNAN VIESTINNÄN PÄÄLINJAT

Kunnanhallitus XX LAUKAAN KUNNAN VIESTINNÄN PÄÄLINJAT Kunnanhallitus 21.11.2016 XX LAUKAAN KUNNAN VIESTINNÄN PÄÄLINJAT Laukaan kunnan viestinnän päälinjat Kunta viestii monessa roolissa ja tehtävässä. Kunta on paikallinen viranomainen, asukkaidensa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Luonnos uudeksi kuntalaiksi Asukkaiden osallistumisoikeudet

Luonnos uudeksi kuntalaiksi Asukkaiden osallistumisoikeudet Luonnos uudeksi kuntalaiksi Asukkaiden osallistumisoikeudet Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Tampere 15.5.2014 Riitta Myllymäki johtava lakimies 1 Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

VIESTINTÄMME PERUSPERIAATTEET:

VIESTINTÄMME PERUSPERIAATTEET: VIESTINTÄOHJE VIESTINTÄ Viestintä on strateginen työväline ja keskeinen osa kunnan toimintaa. Se on demokratian ja palvelun edellytys. Oikea-aikainen viestintä varmistaa asioiden hyvän valmistelun ja päätöksenteon.

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. viestintästrategia

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. viestintästrategia Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän viestintästrategia 2 (6) Sisällys 1 Viestinnän lähtökohdat ja tehtävät... 3 2 Viestinnän visio... 3 3 Viestinnän missio... 3 4 Viestinnän toimintaperiaatteet... 3 5 Viestinnässä

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Kunnalliset ja maakunnalliset vammaisneuvostot uudessa lainsäädännössä

Kunnalliset ja maakunnalliset vammaisneuvostot uudessa lainsäädännössä Kunnalliset ja maakunnalliset vammaisneuvostot uudessa lainsäädännössä Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät 14.12.2017 Suvi Savolainen 1 15.12.2017 Etunimi Sukunimi Kunnalliset vammaisneuvostot 2 15.12.2017

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä. viestintäpäällikkö Arja Hankivaara

Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä. viestintäpäällikkö Arja Hankivaara Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä viestintäpäällikkö Arja Hankivaara 12.10.2017 Hallintosääntö (hyväksytty mkv:ssa 5.6.2017) maakuntahallitus johtaa viestintää ja tiedottamista toimielimet luovat edellytyksiä

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN VIESTINNÄN PERIAATTEET. Kunnanhallitus hyväksynyt 28.8.2006 197

LEMPÄÄLÄN KUNNAN VIESTINNÄN PERIAATTEET. Kunnanhallitus hyväksynyt 28.8.2006 197 LEMPÄÄLÄN KUNNAN VIESTINNÄN PERIAATTEET Kunnanhallitus hyväksynyt 28.8.2006 197 1 Lempäälän viestinnän yleiset periaatteet Tuemme viestinnän keinoin kuntastrategian tavoitteiden ja pitkän aikavälin vision

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena

Lisätiedot

SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS

SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Luonnos 13.12.2016 EY 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusjärjestystä

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Tavoitteena Ajasta ja paikasta riippumattoman päätöksenteon mahdollistaminen

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Karkkilan päätöksenteon avoimuuden edistämiseksi

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Karkkilan päätöksenteon avoimuuden edistämiseksi Kaupunginvaltuusto 85 17.06.2013 Kaupunginhallitus 222 24.06.2013 Kaupunginhallitus 250 19.08.2013 Kaupunginvaltuusto 106 07.10.2013 Vastaus valtuustoaloitteeseen / Karkkilan päätöksenteon avoimuuden edistämiseksi

Lisätiedot

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista 12.11.2013 Page 1 Demokratian ja osallisuuden taustatekijät

Lisätiedot

Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus

Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Kuntatalo 26.11.2013 Riitta Myllymäki Johtava lakimies, demokratiajaoston sihteeri 1 Demokratiajaoston asiakokonaisuudet

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Kaustisen kunta. Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy

Kaustisen kunta. Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy 710 Kaustisen kunta Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy Nikolaintie 6 A 62200 KAUHAVA (06) 434 2300 www.hkminfra.fi Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot

Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11.

Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11. Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11.2015 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö - Forskningschef

Lisätiedot

Viestinnän yleiset periaatteet

Viestinnän yleiset periaatteet Viestinnän yleiset periaatteet 2 (6) 1 Eksoten viestinnän yleiset periaatteet 1.1 Miksi Eksote viestii 1.2 Mitä Eksote viestii Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa terveyttä,

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05.

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05. Nuorisolautakunta 3 5.03.07 Kunnanhallitus 5 7.03.07 Kunnanhallitus 55 0.05.07 Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 4/.05.00/07 Nuorisolautakunta 5.03.07 3 Kuntalaki (40/05) velvoittaa kuntia huolehtimaan

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Suuri lähidemokratiailta 3.9.2014 Lohja, Laurentius sali erityisasiantuntija Päivi Kurikka Suomen Kuntaliitto Kuntalaki ja kuntalaisten osallistuminen

Lisätiedot

Kokousmenettelyn juridiset perusteet

Kokousmenettelyn juridiset perusteet Kokousmenettelyn juridiset perusteet Kaupunginlakimies Jouko Aarnio Päätöksentekomenettelyn säädöspohja Päätöksenteon perusteet kirjattu perustuslakiin 2 oikeusvaltioperiaate -julkisen vallankäytön tulee

Lisätiedot

Lapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen

Lapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen Lapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Mikä rakennusjärjestys on? Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin

Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta 24.2.2010 José Valanta toimikunnan sihteeri Paikallisdemokratia

Lisätiedot

TEHTÄVÄKUVA

TEHTÄVÄKUVA TEHTÄVÄKUVA 2017 19.1.2017 Toimiala/tulosalue/yksikkö: Tehtävänimike: Henkilön nimi: Pätevyysvaatimukset: Välittömät alaiset: Esimiehen nimi ja tehtävänimike: Toimialan/tulosalueen/yksikön perustehtävä:

Lisätiedot

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Jarkko Majava FCG Konsultointi 18.12.2013 Page 1 Demokratian

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa

Lisätiedot

Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille

Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille 6.2.2015 päätösvalmistelupäällikkö Tiina Kyöttilä-Vettenranta 1 9.2.2015 Kokouksen julkisuus - Valtuuston kokoukset ovat julkisia,

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 1/ JUUPAJOEN KUNTA JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS TARKASTUSLAUTAKUNTA SISÄLLYSLUETTELO

PÖYTÄKIRJA 1/ JUUPAJOEN KUNTA JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS TARKASTUSLAUTAKUNTA SISÄLLYSLUETTELO 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN VAALIN TOTEAMINEN... 3 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 4 3 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ESITYSLISTAN TOIMITTAMINEN, PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALINTA, PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista:

1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista: Kaupunginhallitus 23 30.01.2017 Kaupunginhallitus 38 27.02.2017 Kaupunginhallitus 94 27.03.2017 Kaupunginhallitus 117 24.04.2017 Kaupunginhallitus 137 15.05.2017 Hallintosääntö Hangon kaupunki / Kvo-asia

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, Savonlinna,

VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, Savonlinna, ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna, www.isshp.fi VIESTINTÄ ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Viestintästrategia

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNTA ESITYSLISTA 4/2017 1

PELKOSENNIEMEN KUNTA ESITYSLISTA 4/2017 1 PELKOSENNIEMEN KUNTA ESITYSLISTA 4/2017 1 AIKA 15.11.2017 klo 13:00 PAIKKA Sodankyläntie 1 A KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 16 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 17 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMISTOIMET

Lisätiedot

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTISTRATEGIA

VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTISTRATEGIA VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTISTRATEGIA 2011 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 2 Viestinnän tehtävät ja yleiset tavoitteet... 4 2.1 Kunnan tavoitekuva... 4 2.2 Kunnan sidosryhmät... 4 2.3 Viestinnän strategiset

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

VIESTINNÄN TAVOITTEET, VASTUUT JA ORGANISOINTI

VIESTINNÄN TAVOITTEET, VASTUUT JA ORGANISOINTI VIESTINTÄOHJE SISÄLTÖ Viestinnän tavoitteet, vastuut ja organisointi... 3 Miksi viestitään?... 4 Viestintävastuut... 5 Viestijän on tunnettava julkisuuslaki... 5 Kohde- ja sidosryhmät Kenelle ja kenen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet 1 Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnin ja henkilöstön kanssa käsiteltyjen Kunta10 - työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta kaupungissa on havaittu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2017

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2017 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2017 Taustaa Kysely toteutettiin huhti-toukokuussa 2017 (11.4.-12.5.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville

Lisätiedot

3 Konsernijaoston pöytäkirjan tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen

3 Konsernijaoston pöytäkirjan tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Tuusulan kunta Pöytäkirja 1/2017 1 (13) Aika 14.08.2017, klo 15:00-16:30 Paikka Tuusulan kunnantalo Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Konsernijaoston

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

1 Tarkastuslautakunta ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 2/

1 Tarkastuslautakunta ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 2/ 1 KOKOUSAIKA klo 9.00 KOKOUSPAIKKA Saksankatu 27, A-rak. kokoushuone 1014 LÄSNÄ Pauli Marttila puheenjohtaja Tuija Näppinen varapuheenjohtaja Christer Friskof jäsen Nina Schulman jäsen POISSA MUUT Tuula

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 334/2017 10.02.03 94 Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle määräajan palauttamista koskevan hakemuksen johdosta Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen,

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA

KANGASALAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA KANGASALAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA Kh 20.2.2012 42 1 Kunnan visio Viestinnän visio Kangasala tunnetaan elinvoimaisena kesäpäivän kulttuurikuntana, jossa on hyvä asua, elää ja yrittää. Kangasalan kunnan

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Kivijärven kunta Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA 4/2017. Airi Sorsamäki Aira Hakkarainen jäsen

Kivijärven kunta Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA 4/2017. Airi Sorsamäki Aira Hakkarainen jäsen Tarkastuslautakunta 2017-2021 PÖYTÄKIRJA 4/2017 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS Kokousaika: 11.9.2017 klo 9.00 11.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Läsnä: et Teuvo Rekonen, puheenjohtaja Risto Oinonen, varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Kuntakonsernien riskienhallinnan arviointi Vs. tarkastusjohtaja Markus Kiviaho JHTT, CGAP, CRMA Kuntakonsernien riskienhallinnan arvioinnin lähtökohtia ja kriteerejä

Lisätiedot

Loviisa2010 kuntaliitosprosessin viestintäsuunnitelma

Loviisa2010 kuntaliitosprosessin viestintäsuunnitelma Loviisa2010 kuntaliitosprosessin viestintäsuunnitelma Käsitelty: viestintäryhmässä 3.9.2008 ja 22.9.2008 valmisteluryhmässä 23.9.2008 väliaikaisessa järjestelytoimikunnassa 30.9.2008 Viestinnän yleinen

Lisätiedot

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma JÄMSÄ KUHMOINEN KUNTARAKENNESELVITYS Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitykseen liittyvää

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. III luku. Muut määräykset. VI luku. Nimenkirjoitus 1(6) ----

HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. III luku. Muut määräykset. VI luku. Nimenkirjoitus 1(6) ---- 1(6) HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET III luku Muut määräykset - 19 Asukkaiden aloitteet Aloiteoikeus ja aloitteen käsittely VI luku Nimenkirjoitus Kaupungin asukkaalla sekä kaupungissa toimivalla

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Kaavoitusmenettely kuntakaavoituksessa

Kaavoitusmenettely kuntakaavoituksessa Kaavoitusmenettely kuntakaavoituksessa MRL-päivät Olos Leena Ruokanen Lapin ELY-keskus 12.9.2016 Kaavoitusmenettely on maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa säädetyt kaavan laadinnan vaiheet

Lisätiedot

Uuden kuntalain täytäntöönpano Lähteenä KL:n / Kirsi Monosen kalvot. KUJO Sakari Kela Lakimies

Uuden kuntalain täytäntöönpano Lähteenä KL:n / Kirsi Monosen kalvot. KUJO Sakari Kela Lakimies Uuden kuntalain täytäntöönpano Lähteenä KL:n / Kirsi Monosen kalvot KUJO 23.2.2016 Sakari Kela Lakimies Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 1 Voimaan 1.5.2015. Merkittävää osaa laista eli toimielimiä, johtamista,

Lisätiedot