Valtatie 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina-Vaalima

Transkriptio

1 Asiakirja nro 7.5T 1 Valtatie 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina-Vaalima Väyläestetiikka ja tietaide Asiakirja nro 7.5T 1

2 Sisällysluettelo 1. Esipuhe Estetiikkasuunnitelman lähtökohdat Estetiikkasuunnitelman tavoitteet Estetiikka ajovireyden ylläpitäjänä ja väylän rytmittäjänä Historia, luonto ja kansainvälisyys teemoja estetiikalle Estetiikkaelementit tieympäristössä Tiesuunnitelmassa mukana olevat elementit Sillat ja siltapilarien kuorirakenteet Maisemanmuotoilu ja paikallishistoria Tiehen liittyvät muut estetiikkaideat Meluntorjunta Maamerkkiteokset Saarasjärven eritasoliittymän siltapilarin kuorirakenne Vaalimaan taidekilpailu Ympäristön erityisvalaistus Väyläestetiikan vaatimukset tieympäristössä (sähkö, perustukset, tietoliikenneyhteydet) Väylä-estetiikan rahoitus ja kustannusarvio Dokumentointi ja tiedotus Suunnittelualueen kartta Asiakirja nro 7.5T 1

3 HUOM! Kaikki selvityksessä esitetyt kuvat ovat hahmotelmia taideaiheista, eivät valmiita luonnoksia. Frei Zimmer Oy Asiakirja nro 7.5T 1 2

4 1. Esipuhe Suomi on sitoutunut parantamaan valtatie 7:n (E18) moottoritieksi Turusta Vaalimaalle vuoteen 2018 mennessä. E18 -tie on Suomen kansainvälisen tieliikenteen pääväylä, joka kulkiessaan Oslon ja Tukholman, Turun ja Helsingin kautta Pietariin on yksi tärkeimmistä EU:n ja Venäjän välisistä liikennekäytävistä. Väylälle on laadittu estetiikkaohjelma, jonka päämääränä on havainnollistaa ja visualisoida sille asetettuja sosiaalisia, ekologisia ja kaupallisia tavoitteita. Tämä tietaiteen hankesuunnitelma käsittelee valtatien 7 (E18) Hamina Vaalimaa välistä tieosuutta ja on osa siitä tehtävää virallista tiesuunnitelmaa. Tieosuuden pituus on noin 32 km. Tavoitteena on, että tie-estetiikka ja tietaide muodostavat luontevan osan rakennettua tieympäristöä. Maamerkkiteokset ja väyläestetiikka opastavat tiellä liikkuvia, ne viestittävät alueen elinkeinoista, luonnosta ja historiasta estetiikalle ja taiteelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Pyrkimyksenä on ollut kehittää uusia ja innovatiivisia tapoja tehdä moottoritiestä ympäristöineen kiehtova ja visuaalisesti mielenkiintoinen väylä. Uutena tavoitteena on tehdä moottoritiestä uuden sukupolven kasvukäytävä, jonka kasvava asiakaspotentiaali luo mahdollisuuksia sekä suomalaisten että kansainvälisten yritysten innovatiiviselle ja kehittyvälle liiketoiminnalle. Hankesuunnitelman on tilannut Kaakkois-Suomen Ely-keskus. Hanketta on tilaajan puolelta ohjannut Juha Laamanen. Suunnitelmaa on laatinut Rambollin, SITOn ja Frei Zimmerin muodostama konsulttiryhmä. Ryhmässä ovat olleet mukana arkkitehti Eevaliisa Härö (Ramboll) ja maisema-arkkitehti Marja Oittinen (Sito), kuvataiteilija Tuula Lehtinen (Frei Zimmer), arkkitehti Lasse Kosunen (Frei Zimmer) ja tuottajat Matti Koistinen (Frei Zimmer) ja Heini Orell (Frei Zimmer ). 2. Estetiikkasuunnitelman lähtökohdat Estetiikkasuunnitelman lähtökohtana on ollut valmistunut VT 7 (E18) Koskenkylä - Vaalimaa Väyläestetiikan esiselvitys. Se on tehty yhteistyössä alueen maakuntien ja kuntien kanssa ja palvelee mm. tiejaksolle sijoittuvien kuntien väylään kohdistamia odotuksia. Esiselvityksen pohjaksi selvitettiin kuntien ja tiehallinnon väyläestetiikalle asettamia tavoitteita. Tiesuunnitelmaa tehtäessä on tavoitteita tarkennettu ja suunnitelmaa muokattu vastaamaan täsmentyneitä odotuksia. Ennen Hamina Vaalimaa jaksoa rakentuvan Koskenkylä Kotka väliselle moottoriteille ovat toteutuneet esiselvityksestä ne teokset, jotka on integroitu tierakentamiseen ja jotka sijoittuvat kaupunkien ja kuntakeskusten kohdille. Tämä tarkoittaa siltapilareiden kuorirakenteita Siltakylän eritasoliittymään, Loviisan itäiseen eritasoliittymään, Ruotsinpyhtään risteyssiltaan sekä lasille painettuja taidemeluesteitä Pyhtään kohdalla. Suunnitelmissa olevien maamerkkiteosten toteutus on eriytetty kuntien vastuulle ja rahoitus- ym. neuvottelut ovat näiden kohdalla vielä kesken. Myös Hamina Vaalimaa jakson väyläestetiikka tulee korostetusti esille siltojen ja eritasoliittymien kohdalla. Väylän varrelle sijoitettavien huolella suunniteltujen teosten avulla korostetaan väylän historiallisesti tärkeitä kohteita, houkutellaan vierailijoita keskustojen palveluiden pariin ja luodaan paikkakunnille tärkeitä imagoon liittyviä mielikuvia. 3. Estetiikkasuunnitelman tavoitteet 3.1. Estetiikka ajovireyden ylläpitäjänä ja väylän rytmittäjänä Koko reitin väyläestetiikan tavoitteena on rytmittää tiellä liikkumista ja ylläpitää ajovireyttä tasaisin välein toistuvilla visuaalisilla impulsseilla. Tavoitteena on tie-estetiikka, joka muodostaa olennaisen ja luontevan osan rakennettua tieympäristöä ja toimii maamerkkeinä tiellä liikkuville. Koko E18 tien tavoitteena on ollut kehittää uusia ja innovatiivisia tapoja tehdä moottoritiestä ympäristöineen kiehtova ja visuaalisesti mielenkiintoinen väylä. Lopputulos tulee olemaan esteettisesti korkeatasoinen, ekologisesti kestävä sekä taloudellisesti rakennettava ja ylläpidettävä tieympäristö. Asiakirja nro 7.5T 1 3

5 3.2. Historia, luonto ja kansainvälisyys teemoja estetiikalle Liikenne kahden maan ja kahden erilaisen kulttuurin välillä on tärkeä osa alueen omaleimaisuutta ja tekee siitä erityisen kiinnostavan tarkastelukohteen tieväylän visuaalista ilmettä suunniteltaessa. Myös meren läheisyys ja luonto antavat visuaaliseen suunnitteluun teemoja, kuten sinisen värin, jota käytetään johdonmukaisesti läpi koko väyläjakson. Tieestetiikka kertoo ja muistuttaa myös alueen historiasta ja tapahtumista tien käyttäjille. Kokonaisuudessa alueen historia, luonto ja ympäristö ovat elementtejä, jotka tulevat esiin väyläestetiikassa. Eri paikkakuntien läpi kulkiessaan tien rakenteisiin liitetyt estetiikkaelementit kertovat alueiden erityispiirteistä ja toimivat siten myös opasteina ja orientoitumisen välineinä. Estetiikkasuunnitelmaa tehtäessä on väylän varrella sijaitsevien kuntien toiveita tiedusteltu ja pyritty ottamaan huomioon suunnittelussa. Hamina Vaalimaa jaksolla valtatie kulkee Haminan ja Virolahden läpi ja tien vaikutukset ulottuvat myös Miehikkälän puolelle. Kuntien yhteisenä tavoitteena on osoittaa tiellä kulkijalle liittymä, josta kunta-keskukseen ajetaan sekä luoda tunnistettavia elementtejä, jotka luovat ja vahvistavat kunnan imagoa. Haminan kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa nousi esille toivomus siitä, että liittymän ja siihen nivoutuvan estetiikan toivotaan houkuttelevan tien käyttäjiä kaupunkiin ja kertovan kaupungin historiasta ja elinkeinoista. Aiheista esille nousivat keskustan ympyräasemakaava, ortodoksisuus, Haminan linnoitus sekä kaupungissa toimiva kadettikoulu. Miehikkälä ja Virolahti näkivät tärkeinä Uuden kaupungin rauhan rajan esille tuomisen, alueella toimivan kiviteollisuuden näkymisen sekä kuntakeskuksiin vievien liittymien korostamisen. Kaikki kunnat myös kannattivat Vaalimaan taidekilpailua, mutta näkivät että sen rahoitus olisi löydyttävä muulta kuin kuntien budjeteista. 4. Estetiikkaelementit tieympäristössä 4.1. Tiesuunnitelmassa mukana olevat elementit Tieväylän visuaalisen ilmeen suunnittelussa painopiste on tiehen kiinteästi liittyvissä rakenteissa ja visuaaliset elementit on integroitu maanmuokkaukseen, rakennusmateriaaleihin ja rakenteisiin. Esitetyistä ideoista tiesuunnitelmassa mukana ovat Lelun ja Virojoen eritasoliittymien siltapilarien kuorirakenteet. Jossain muodossa toteutetaan myös Saarasjärven ja Virojoen eritasoliittymien maisemanmuotoiluun liittyvät aiheet. Muiden esitettyjen aiheiden toteutuminen riippuu ulkopuolisesta rahoituksesta. Tiesuunnitelmaan kuuluvat taideaiheet lännestä lukien ovat: 1. Lelun eritasoliittymän keskipilareiden kuorirakenteet 2. Saarasjärven eritasoliittymän maastonmuotoilu sekä tien alle jäävän teräsbetonikorsun kupolin siirtäminen 3. Virojoen eritasoliittymän keskipilareiden kuorirakenteet 4. Vaalimaan kiertoliittymän taidekilpailun valmistelu Erityisvalaistuksen kohteita ovat: 5. Kaikkien eritasoliittymien siltojen palkkien ja pilareiden erityisvalaistus 6. Venäinkiven tai vaihtoehtoisesti moottoritien kallioleikkauksen valaisu 7. Salpalinjan erityisvalaistus 8. Virojoen ja Vaalimaan eritasoliittymissä kallioleikkauksen valaistus Sillat ja siltapilarien kuorirakenteet Estetiikkasuunnitelman jatkotyöskentelyssä nousivat sillat ja erityisesti eritasoliittymien kaksiaukkoisten siltojen keskipilarit ja niiden kuorirakenteet tärkeäksi, koko tiejakson läpikäyväksi teemaksi. Hamina - Vaalimaa jaksolta etsittiin erityisesti korostettavat pääliittymät. Nämä eritasoliittymät ovat Lelun (E1), Saarasjärven (E3) sekä Virojoen (E4) eritasoliittymät. Saarasjärven E3 eritasoliittymään suunniteltu pilariparin kuorirakenne ei kuulu tiesuunnitelmaan. Siltapilareiden kuorirakenteiden muotokieli noudattaa estetiikkasuunnitelman yleisiä periaatteita siten, että muotoilu liittyy aina paikkakunnan erityispiirteisiin. Pilareiden muotojen valikoima on lopputulos työryhmän, kuntien edustajien ja tieviranomaisen näkemyksistä ja toiveista. Asiakirja nro 7.5T 1 4

6 Jakson ensimmäinen siltapilaripari sijoittuu Lelun eritasoliittymään (E1 ja S1). Kuorirakenteen muoto on peräisin Haminan kaupungin kaavasta ja on monikulmainen. Kuuorirakenne toteutetaan teräksestä ja valaistaan kuorirakenteen sisältä led-valolla siten, että valo heijastuu katuja mallintavista aukoista. Jatkosuunnittelussa muotoa täsmennetään mahdollisesti enemmän bastionin omaiseksi. Pilari maalataan siniseksi tai jätetään teräksen väriseksi. Teräspilarit toteutetaan konepajalla hitsaamalla ja ne toteutetaan kahdesta tai useammasta osasta. Teräspilareihin tehdään huoltoluukut, joista valaistusta pystyy tarvittaessa huoltamaan. Asiakirja nro 7.5T 1 5

7 Toinen tiehankkeen toteutettava pilaripari kuorirakenteineen sijoittuu Virojoen eritasoliittymään (E4, S26). Tämä kuorirakenne muotoillaan muistuttamaan Iisakin kirkon pilareita. Materiaalina on siniseksi värjätty ja kiillotettu betoni. Pilarin yläosan kapiteelia mukaileva reliefi kiinnitetään sillan reunaan omana elementtinään. PILAREIDEN TEKNINEN TOTEUTUS Betonisten pilareiden muotoilu on esitetty toteutettavaksi kuorivaluna tehtaalla hyvän laatutason varmistamiseksi, jolloin erityismuotoiltu betonikuori kiinnitetään sillan rakenteeseen jälkeenpäin. Ratkaisu mahdollistaa tarvittaessa kuoren uusimisen ja myös olemassa olevien pilareiden ulkonäön parantamisen vastaamaan estetiikkasuunnitelman yleisiä tavoitteita. Pilareiden kuorirakenteet on suunniteltu toteutettavaksi käyttämällä uusia styroksileikkausmenetelmiä. Näistä esim. 3D-kuumalankaleikkaus mahdollistaa edullisen tavan valmistaa taiteellisesti muotoiltuja siltapilareita. Menetelmällä on yksinkertaista toteuttaa pilareita yksinkertaisista pintakuvioinneista hyvinkin monimutkaisiin taiteellisiin ratkaisuihin. Iisakin kirkon kapiteeli toteutetaan sillan etupalkkiin kiinnitettävällä betonikappaleella, johon muoto on siirretty esim. graafisella betonilla. PILAREIDEN VÄRITYS Lelun liittymän teräspilari maalataan siniseksi tai jätetään teräspinnalle. Virojoen eritasoliittymän betonipilarit värjätään siniseksi käyttämällä menetelmää, jossa betonin joukossa on kuparia. Kovettumisen jälkeen betonipinta vielä käsitellään patinointiaineella. Menetelmän kestävyys ja ympäristöominaisuudet on testattu laajasti ja se sopii käytettäväksi niin elementtitekniikassa kuin paikallavalussakin. Tärkeä ulkonäkötavoite on epätasainen, patinoitunut väritys, jonka saavuttaminen maalaamalla on hyvin vaikeaa. Asiakirja nro 7.5T 1 6

8 4.3. Maisemanmuotoilu ja paikallishistoria SAARASJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄ E3 / TERÄSBETONIKORSU JA TÄHYSTYSKUPOLI Teräsbetonikorsu on sodassa käytettävä kiinteä puolustusrakennelma. Suomessa teräsbetonikorsuja esiintyy Salpalinjan alueella. Nyt rakennettavan moottoritielinjauksen alle jää yksi Salpalinjan teräsbetonikorsuista tähystyskupoleineen. Tiesuunnitelmassa toteutettava maisemanmuotoilukohde sijaitsee Saarasjärven eritasoliittymän lounaisessa lohkossa. Liittymän maastonmuotoilussa nostetaan viitteellisesti esiin moottoritielinjauksen alle jäävä Salpalinjan teräsbetonikorsu. Korsun teräksinen tähystyskupoli asetetaan korsu-aiheeseen viittaavaan betoniporrastukseen, jotta se saadaan nostettua esille liittymän muotoilussa. Tähystyskupoli myös valaistaan. Asiakirja nro 7.5T 1 7

9 5. Tiehen liittyvät muut estetiikkaideat Suunnitelmia tehdessä on syntynyt runsaasti erilaisia estetiikkaideoita ja taideteoksia, jotka on jätetty varsinaisen tiesuunnitelman ulkopuolelle. Näiden toteutuminen riippuu ulkopuolisesta rahoituksesta. Kohteiden toteuttaminen on pitkälti alueen kuntien, yhdistysten tai elinkeinoelämän vastuulla. Teokset ovat kuitenkin osa tätä suunnitelmaa ja noudattavat tien estetiikkaa ja sille asetettuja tavoitteita. Tiesuunnitelmassa huomioidaan joidenkin teosten pohjatyöt ja niiden vaatima tekniikka. Osa teoksista, kuten lasimeluesteisiin tehtävät painokuviot, voidaan tehdä normaalin tierakentamisen osana vaikka estetiikkaelementtien rahoitus tulisikin muualta kuin tiehankkeesta Meluntorjunta VISUAALISEN KOROSTUKSEN KOHTEET MELUNTORJUNNASSA Meluntorjuntaa on kokonaisuudessa väylällä vähemmän kuin aikaisemmalla Koskenkylä Loviisa Kotka väylällä ja meluseinien, -kaiteiden ja -vallien korkeus sekä laatu vaihtelevat alueen erityispiirteiden mukaan. Paikoitellen kuljetaan maisemallisesti kiinnostavassa kohdassa, jolloin meluesteiden läpinäkyvyys on otettava huomioon suunnittelussa. Suunnittelussa on päädytty käyttämään maavalleja ja yleensäkin luonnonmukaisia elementtejä aina kun siihen on tarjoutunut mahdollisuus. Meluntorjuntaan integroidut visuaaliset tehosteet toistuvat meluntorjuntajaksoilla luoden rytmiä ja vaihtelua. Visuaaliset tehosteet ovat muotokieleltään mahdollisimman yksinkertaisia ja helposti hahmotettavissa myös kauempaa katsottaessa ja liikkuvasta kulkuneuvosta nähtynä. Ne toimivat itsenäisenä elementtinä mutta myös tilanteissa, joissa elementtejä sijoitetaan useampia vierekkäin muodostamaan pidempiä, yhtenäisiä jaksoja. Lasille tai pleksille painetut elementit ovat pitkäikäisiä ja kestäviä. Tarpeen vaatiessa voidaan vahingoittuneiden pintojen tilalle painattaa uusia. Meluntorjunnan läpinäkyvät kuvioidut osiot toteutetaan käyttämällä joko digi- tai silkkipainoa. Jos materiaali on lasi, ovat painovärit keraamisia pigmenttejä. Painon jälkeen lasi karkaistaan, jolloin saavutetaan erittäin suuri valon- ja säänkestävyys painokuvioille. Pleksille painettaessa käytetään pigmenttejä, joiden värinkestävyys on hyvä. Hamina Vaalimaa jaksolla läpinäkyvät meluesteet taidepainatuksineen sijoittuvat Salpalinjan sillan S20 sekä Jänismäen sillan S24 kohdalle. SALPALINJAN SILLAN MELUESTEET Tieympäristössä haluaan nostaa esille historiallisesti merkittäviä kohtia, jollainen tieväylälle sijoittuva Salpalinja on. Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Salpalinjalla ei kuitenkaan koskaan taisteltu, sillä jatkosodassa kesällä 1944 Neuvostoliiton hyökkäys saatiin pysäytetyksi ennen linjaa. Salpalinja oli sotataidollisesti viimeinen kiinteisiin puolustusasemiin perustuva linnoitusketju ja siihen päättyi monia satoja vuosia kestänyt linnoitusperinne. Yhtenä merkittävimmistä toisen maailmansodan linnoitusketjuista Salpalinja kuuluu myös Museoviraston määrittelemiin Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Asiakirja nro 7.5T 1 8

10 Meluntorjunnan visuaalisten tehosteiden aiheena läpinäkyvissä seinämissä Salpalinjan sillan kohdalla ovat panssariesteet. Läpinäkyvää meluseinää toteutetaan vain tien pohjoisreunalla jossa lasipinnan korkeus on 3m. Läpinäkyvän meluesteen osuus on n. 200m ja painatus sijoittuu koko sillan 40 metrin matkalle jolloin kokonaispinta-ala painatukselle on 120m 2. Salpalinjan sillan kohdalla lasit ovat kirkkaita ja niihin painetaan valkoisella värillä tai hiekkapuhalletaan panssariesteiden ääriviivoja kertomaan Salpalinjan sijainnista. Erityisvalaistus sijoitetaan kaiteeseen teoksen kohdalle. JÄNISMÄEN SILLAN MELUESTEET Hamina Vaalimaa moottoritielle sijoittuu myös toinen historiallisesti merkittävä kohta, jota halutaan nostaa esiin tieympäristössä. Tämä on Uudenkaupungin rauhan raja, joka sijoittuu Jänismäen sillan lähialueelle. Uudenkaupungin rauha solmittiin 30. elokuuta 1721 ja se päätti isovihan ja viimeiseltä rintamalta Venäjän ja Ruotsin välillä käydyn suuren Pohjan sodan, joka oli johtanut koko Suomen päätymiseen venäläisten miehittämäksi. Myös Ruotsin suurvalta-aika päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle Inkerinmaan, Viron, Liivinmaan, Käkisalmen läänin eteläosan ja läntisen Karjalankannaksen. Virolahden kunnassa Uudenkaupungin rauhan rajankäynnistä on säilynyt 10 rajakiveä. Rajakivet ovat suuria rapakivigraniittisia siirtolohkareita tai peltokiviä, joissa on joko ruotsalaiset ja venäläiset tai vain toisen osapuolen merkinnät, riippuen rajalinjan hyväksynnästä. Asiakirja nro 7.5T 1 9

11 Jänismäen sillan kohdalla läpinäkyvät meluseinät painatuksineen sijoittuvat molemmille tien ulkoreunoille ja korkeus on 3 m ja sillan pituus 125 m. Koko lasimeluesteen pinta-ala on n. 750 m2 ja painatusta tulee 1/4 laseista eli painettua pintaalaa on noin 180m2. Meluseinät toteutetaan sinisellä lasilla tai pleksillä. Jänismäen sillan kohdalle meluesteisiin painetaan rajakiviin hakattuja merkkejä kertomaan Uudenkaupungin rauhan rajasta. Nämä toteutetaan valkoisen lisäksi mahdollisesti fluoresoivalla värillä, jolloin auton valoista jää hetkeksi jälkikuva meluseinään Maamerkkiteokset Maamerkkiteosten rahoitus ja hankinta eivät kuulu tienrakentamisen kustannuksiin. Toteutus ja hallinnointi toteutetaan kuntien ja paikallisten tahojen toimesta. Vaalimaan taidekilpailu toteutetaan valtion tason hankkeena, johon rahoitus kerätään useammasta lähteestä usean vuoden pituisena projektina. VIROJOEN ETL / KIVITEOLLISUUS-AIHE Virolahti on tunnettu kiviteollisuudestaan, Pietarin teiden ja siltojen lisäksi Virolahden graniitista on tehty muun muassa Iisakin kirkon pylväät ja Aleksanteri I:lle pystytetty monoliitti. Virolahden punaista kiveä käytetään edelleen maailmanlaajuisesti lukuisissa suurissa rakennusprojekteissa. Asiakirja nro 7.5T 1 10

12 Virojoen eritasoliittymän silmukoihin suunniteltu maisemanmuotoilu kertoo alueen kiviteollisuudesta ja sen historiasta. Materiaali, jota maisemanmuotoilun lisäksi käytetään, on alueen kivilouhimoiden sivukivi. Kivet (koko n. 1,5m x 1,5m x 2,5m) sijoitetaan harkittuun järjestykseen eritasoliittymän idän puoleisiin silmukoihin. Osassa kivistä on Iisakin kirkon pylväiden aihioita. Jotkut kivien pinnoista ovat kiillotettuja ja osissa on hiekkapuhallettuja kuvioita. Jatkotyöskentelyssä tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa kivien joukkoon myös muista materiaaleista tehtyjä mahdollisesti värikkäitä objekteja. Kohteen valaistus suunnitellaan siten, että se tuo nostaa esille käsiteltyjä kiviä ja luo teokseen lisää dramatiikkaa. HAMINAN MAATAIDETEOS Lelun eritasoliittymä on idän suunnasta tuleville autoilijoille portti Haminaan. Eritasoliittymästä lähtevät tiet Haminan ohitustielle, Haminan keskustaan, Vaalimaan suuntaan moottoritielle ja Vaalimaan suuntaan vanhalla tielle. Koska eritasoliittymän välittömään yhteyteen sijoittuu bastion -aiheisia maastonmuokkauksia ja liittymään siltapilareihin toteutetaan Haminan kaupungin kaavaa mukaileva kuorirakenne. Liittymän maamerkkiteos sijoitetaan moottoritien ja rinnakkaistien erkanemisalueelle, josta se näkyy sekä moottoritietä että rinnakkaistietä kulkeville. Teos toteutetaan Haminan kaupungin omana hankkeena. KATTILAISTEN LEVÄHDYSALUE Kattilaisten levähdysalueen yhteyteen suunnitellaan vihreästä moottoritiestä kertova, kaksiosainen perhosaiheinen teos. Teoksessa yhdistyvät valolla toimivat perhospyydykset, ympäristöön istutetut laukkaneilikat sekä led-valolla valaistut perhoset. Teoksen tarkoituksena houkutella levähdysalueen käyttäjiä tutkimaan teosta ja jalkautumaan maastoon. Teos toimii myös Haminan ja moottoritieympäristön informaatiopisteenä. Toteutus tapahtuu useamman toimijan yhteishankkeena. Asiakirja nro 7.5T 1 11

13 Asiakirja nro 7.5T 1 12

14 5.3. Saarasjärven eritasoliittymän siltapilarin kuorirakenne Tiehankkeen ulkopuolinen siltapilaripari sijoittuu Saarasjärven eritasoliittymän (E3 ja S18) kohdalle. Tämä kuorirakennepari saa muotonsa alueelta löytyneestä teräsbetonikorsun tähystyskupolista. Kuorirakenteeseen tehdään kupolista mallinnettuja ampuma-aukkoja, joista näkyy pilarin kuoren sisään asennettujen led-polttimoiden tuottama valo. Pilarin materiaalina on corten-teräs, jolloin ne vastaavat ulkonäöltään esikuvana ollutta ruosteista tähystyskupolia. Asiakirja nro 7.5T 1 13

15 6. Vaalimaan taidekilpailu Vuonna 2009 julkaistussa väyläestetiikka suunnitelmassa väylälle sijoitettiin maamerkkiteoksia, joista itäisin väylän Suomen puoleinen päätepiste haluttiin nostaa esille taidekilpailun kohteena ja siten korostaa Vaalimaan merkitystä rajanylitysreittinä. Väyläestetiikkasuunnitelmassa kilpailun teemaksi määriteltiin kansainvälisyys ja kahden kulttuurin kohtaaminen. Kilpailun lopputuloksena syntyvä teos tulee omalta osaltaan palvelemaan estetiikkasuunnitelman tavoitteita paikkakunnan identiteetin ja tunnistettavuuden lisääntyessä. Kilpailun tavoitteena on myös hankkeen mahdollisimman laaja positiivinen näkyminen suomalaisessa ja kansainvälisessä mediassa. Kilpailu on kansainvälinen ja siihen kutsutaan osallistumaan taiteilijoita ja monialaisia työryhmiä. Kilpailun kieli on englanti ja siihen kutsutaan osallistujia kansainvälisten taiteilija-, muotoilija- ja arkkitehtijärjestöjen kautta. Kilpailun järjestäjänä toimii Kymenlaakson liitto. VAALIMAAN KIERTOLIITTYMÄ KILPAILUALUEENA Vaalimaa on tärkeä rajanylityskohta, jonka läpi kulkee kasvavan autoliikenteen lisäksi myös Euroopan pitkän matkan pyöräilyreitit EV10 ja EV13. Lisääntyvä liikenne, alueelle rakennettavat liikekeskus, kylpylä, kasino ja muut palvelut, tuovat mukanaan alueelle merkittävyyttä. Kilpailualueeksi on määritelty Vaalimaan kiertoliittymä. Kilpailukutsussa korostetaan kilpailualueen liikenteellisiä näkökohtia ja teoksen saumatonta nivomista kiertoliittymään ja sen alitse kulkevaan kevyenliikenteen väylään. Kevyenliikenteen väylä mahdollistaa teoksen tarkastelun myös lähietäisyydeltä. Tiesuunnitelmassa kiertoliittymään sijoitetaan tarvittavat tietoliikenne- ja sähkövedot. Asiakirja nro 7.5T 1 14

16 KILPAILUMUOTO Kilpailu tullaan toteuttamaan esivalintamenettelyllä, jonka ensimmäiseen vaiheeseen taiteilijat ja työryhmät osallistuvat portfolioilla. Portfolio sisältää lyhyen motivaation kilpailuun osallistumiselle, asianmukaiset ansioluettelot ja taiteilija- ja referenssiesittelyn. Ensimmäisessä vaiheessa ei vielä edellytetä teoksen ideointia, päämääränä on löytää taiteilija- tai työryhmiä, joilla katsotaan olevan edellytyksiä teoksen toteuttamiseen. Esivalintamenettely on helppo ja edullinen tapa saada kilpailuun mukaan mahdollisimman laajasti korkeatasoisia osallistujia. Kilpailun toiseen vaiheeseen kutsutaan portfolioiden perusteella 4-5 taiteilijaa tai työryhmää. Toinen vaihe käynnistyy kohteen ja siihen liittyvien reunaehtojen esittelyllä. Kilpailijoita informoidaan mm. turvallisuusvaatimuksista, kilpailualueesta ja siitä miten teos voi liittyä tierakenteisiin. Kilpailijat saavat myös konsultaatiota maisemasuunnittelusta ja tien tekniseen toteutukseen liittyvistä asioista. Kaikki ehdotukset toteutetaan samaan formaattiin arvioinnin helpottamiseksi. Tietomallinnusta hyödynnetään tarkasteltaessa teosideoita erilaisista lähestymisnäkökulmista, eri vuodenaikoina ja muuttuvissa valaistusolosuhteissa. Kilpailua ratkaistaessa huomioidaan taiteellisen tason lisäksi toteutettavuus ja ylläpito, joista Liikennevirasto ja konsultit antavat oman arvionsa. KILPAILUN PALKINTOLAUTAKUNTA Kilpailulautakunnan lopullinen kokoonpano riippuu osittain kilpailun rahoituksesta. Mukana oleville tahoille tarjotaan mahdollisuutta vaikuttaa lopputulokseen osallistumalla kilpailulautakunnan työskentelyyn. Lautakuntaan kutsutaan yksi kansainvälinen jäsen, jolla on kokemusta vastaavista suuren kokoluokan hankkeista. Samalla vahvistetaan kilpailun kansainvälistä sisältöä ja lisätään hankkeen uutisoitavuutta. Kilpailussa noudatetaan soveltuvin osin Suomen taiteilijaseuran kilpailusääntöjä ja sen jäsenistä vähintään yksi on Suomen taiteilijaseuran nimeämä. Kilpailulautakunnassa on edustettuna konsulttien nimeämänä maisema-arkkitehtuurin ja tiesuunnittelun asiantuntijoita, sekä Ely-keskuksen ja Liikenneviraston edustajia. Näiden lisäksi lautakunnan äänettömänä jäsenenä on sihteeri, joka vastaa tiedotuksesta ja yhteydenpidosta eri osapuolien välillä ja hoitaa kilpailun käytännön järjestelyjä. Asiakirja nro 7.5T 1 15

17 KILPAILUN AIKATAULU Kilpailuohjelma julkistetaan talvella Ohjelmassa määritellään aikaväli, jolla kilpailuun otetaan vastaan portfolioita sekä aikaväli, jolloin kilpailusta kiinnostuneet voivat esittää siihen liittyviä kysymyksiä. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailulautakunnalle varataan työskentelyaikaa 2-3 kuukautta, jonka aikana se kokoontuu kaksi kertaa. Tämä vaihe ratkeaa vuoden 2014 aikana. Kilpailun toinen vaihe käynnistyy välittömästi ensimmäisen vaiheen jälkeen. Tämä vaihe, joka käsittää varsinaisten teosideoiden laatimisen, pyritään saamaan päätökseen vuoden 2015 kevääseen mennessä. Toinen vaihe sisältää tarvittavan määrän kilpailun järjestäjän tarjoamaan kilpailualueeseen ja teknisiin yksityiskohtiin liittyvään konsultaatioon tarvittavia tapaamisia. Palkintolautakunta kokoontuu toisen vaiheen aikana kolme kertaa. Teos on tarkoitus paljastaa E18 Hamina-Vaalimaa jakson vihkiäisten yhteydessä. Tien arvioitu valmistumisaika on vuosi KILPAILUN RAHOITUS Kilpailun toteutus vaatii taakseen laajan yhteiskunnallisen tuen ja päättäjien myönteisen suhtautumisen hankkeen merkitykseen. Hankkeen rahoitusneuvotteluja käydään julkisten ja yksityisten tahojen kanssa vuosien 2013 ja 2014 aikana. Rahoitus järjestetään kahdessa osassa: ensin kilpailun vaatima rahoitus ja sitten varsinaisen teoksen toteutuksen vaatima rahoitus. Kustannuksia aiheutuu kilpailuohjelman laatimisesta ja tiedottamisesta, kilpailulautakunnan palkkioista ja matka- ym. kuluista, sekä valituksi tulleiden taiteilijoiden ja työryhmien palkkioista ja palkinnoista. Hankkeesta neuvotellaan mm. Taiteen edistämiskeskuksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja sen toivotaan asettuvan myönteiseen valoon prosenttitaideperiaatteiden edetessä valtiotasolla. Valtion taideteostoimikunnan kanssa on hankkeesta neuvoteltu, mutta tässä vaiheessa toivotaan Vaalimaan taidekilpailulle tavallista laajempaa rahoitus- ja organisointipohjaa. Teoksen toteutus vaatii oman rahoituksensa, joka pyritään selvittämään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa heti kilpailun järjestämisen rahoituksen järjestyttyä. Teoksen toteutukseen hankitaan myös yksityisiä sponsoritahoja. Asiakirja nro 7.5T 1 16

18 7. Ympäristön erityisvalaistus Valaistus on ollut keskeinen teema kaikessa tieväylään liittyvässä suunnittelussa ja se tukee selkeän ja kaikkina vuorokauden ja vuodenaikoina toimivan väyläympäristön luomista. Hyvin suunniteltu valaistus lisää tiellä liikkumisen turvallisuutta ja on osa korkeatasoista esteettistä yleisilmettä. Hamina Vaalimaa jaksolla valaistuksella on tarkoitus nostaa estetiikkakohteita esille. ERITYISVALAISTUSTA VAATIVAT MERKITTÄVÄT KOHTEET TIEYMPÄRISTÖSSÄ Kohteissa, joissa käytetään läpinäkyvää ja kuvioitua meluseinää, voidaan hyödyntää valon tarjoamia lisäefektejä. Salpalinjan sillan kohdalla taidemeluesteet valaistaan sillan kaiteeseen sijoitettavalla valolla. Jänismäen sillalle ei tule sähköjä, ja sillä kohtaa sininen lasi/pleksi ja fluorisoidut painatukset luovat vuodenajan ja vuorokauden ajan mukaan vaihtelevia efektejä, joita autojen ajovalot korostavat. Asiakirja nro 7.5T 1 17

19 SILTAPILAREIDEN JA SILTOJEN VALAISEMINEN Siltapilarien valaistus toteutetaan erillisen valaistussuunnitelman mukaisesti. Lelun eritasoliittymä, risteyssilta S1 valo siltapilarin kuorirakenteen sisällä kuorirakenteiden valaiseminen ulkopuolelta 2 x 3 valaisinta sillan etupalkin valaiseminen 2 x 2 valaisinta Saarasjärven eritasoliittymä, risteyssilta S18 (ei mukana tiesuunnitelmassa) valo siltapilarin kuorirakenteen sisällä kuorirakenteiden valaiseminen ulkopuolelta 2 x 3 valaisinta sillan etupalkin valaiseminen 2 x 2 valaisinta Virojoen eritasoliittymä, risteyssilta S26 sillan etupalkin ja kapiteelin valaiseminen 2 x 3 valaisinta kuorirakenteiden valaiseminen ulkopuolelta 2 x 3 kallioleikkauksen erityiskohteet MAASTONMUOTOILUN ERITYISKOHTEET Saarasjärven eritasoliittymä / Teräsbetonikorsu-aihe Valaistaan tasaisesti kolmesta eri suunnasta Virojoen eritasoliittymä / Kiviteollisuus-aihe Valaistaan 2 x 4 valoilla, jotka sijoitetaan käsiteltyjen lohkareiden läheisyyteen (ei sisälly tiesuunnitelmaan) Venäinkivi Valaistaan tasaisesti moottoritielle näkyviltä sivuiltaan MAAMERKKITEOSTEN VALAISEMINEN Haminan maataideteos Teoksen valaistus toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan Kattilaisen levähdysalue / Perhosteos Valaistus on osa teosta ja se suunnitellaan erikseen Vaalimaan taidekilpailu Teoksen valaistus toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan Asiakirja nro 7.5T 1 18

20 8. Väyläestetiikan vaatimukset tieympäristössä (sähkö, perustukset, tietoliikenneyhteydet) Väyläestetiikka vaatii tieympäristöön ylimääräistä tekniikkaa, jotta mm. estetiikkakohteiden valaistus hoituu tielinjan valmistuttua mahdollisimman helposti. Lihavoidut kohteet kuuluvat tiesuunnitelmaan. KOHDAT JOIHIN TARVITAAN SÄHKÖVEDOT JA PERUSTUKSET: KOHTEEN TUNNUS SIJAINTI OMINAISPIIRTEET JA AIHE VALAISTUS PERUSTUKSET S1 Lelun eritasoliittymä Siltapilarin kuorirakenne, Haminan kaupungin kaava pilarissa Kuorirakenteiden sisäpuolelle valot ja bastionien valaisu Osana siltarakennetta E1 Moottoritien ja rinnakkaistien erkanemisalue Maamerkkiteos idästä päin tuleville. Ajatuksena nostaa esiin Haminaa kokonaisvaltaisena nähtävyytenä. Maanmuokkaus-teos. Teoksen valaisu Perustukset, maastonmuotoilu Kattilaisen Levähdysalue Perhosaiheinen valoteos Osana teosta Kyllä E3 Saarasjärven eritasoliittymä Salpalinjan teräsbetonikorsun tähystyskupoli Valaistus Kyllä S18 Saarasjärven risteyssilta Ampumakupu -teemainen siltapilarin kuorirakenne Valo kuorirakenteen sisälle Osana siltarakannetta S20 Salpalinjan silta Panssariesteiden kuviota lasipainatuksella Kyllä Osana siltarakennetta S24 Jänismäen silta Uudenkaupungin rauhan raja näkyviin läpinäkyviin meluseiniin Ei valaistusta Osana siltarakannetta S26 Virojoen eritasoliittymä Pilari-aiheinen siltapilarin kuorirakenne Valaistus Osana siltarakennetta E4 Virojoen eritasoliittymä Kiviveistoaiheinen maanmuokkausteos sivukivestä liittymän silmukoihin Valaistus Kyllä Vaalimaan kiertoliittymä Kansainvälinen taidekilpailu Tarkentuu kilpailun myötä. Valmius rakennettava. Tarkentuu kilpailun myötä Asiakirja nro 7.5T 1 19

21 9. Väylä-estetiikan rahoitus ja kustannusarvio Ohjelmassa on esitetty kahden tyyppisiä estetiikkaan liittyviä kohteita: tieympäristöön integroituja elementtejä ja kohteita, joilla on selkeä taideteoksen olemus. Osassa elementeistä rajanveto taiteellisen suunnittelun ja ympäristösuunnittelun välillä on tulkinnanvarainen. Kustannusarvioissa on pyritty tuomaan esille ehdotettujen kohteiden ja toimenpiteiden aiheuttama lisäkustannus. Tiesuunnitelman ulkopuolelle jäävien kohteiden kustannusarvio ja mahdolliset rahoitusvaihtoehdot on esitetty erillisessä SILTAPILAREIDEN KUORIRAKENTEET Hamina-Vaalimaa jakson kuorirakenteiden kustannusten laskemisen pohjana ovat Koskenkylä-Kotka jakson toteutuksesta saadut kokemukset. Lelun eritasoliittymän kuorirakenteisiin suunniteltu valaistus vaatii edellyttää huollon mahdollistavan avattavan rakenteen aikaansaamista. Virojoen eritasoliittymän kuorirakenteet toteutetaan betonista. Sillan etupalkkiin kiinnitetään betoniosio, johon on graafisesti tai muulla tavoin kuvattu Iisakin kirkon pylväiden kapiteelin muoto. LÄPINÄKYVÄT MELUESTEET Meluseinät eivät ole mukana tiesuunnitelmassa joten niiden toteutuminen liittyy rahoituksen järjestymisestä hankkeen ulkopuolelta. Materiaalivaihtoehdoista karkaistu lasi ja Hammarglassin muovi ovat hinnaltaan samaa luokkaa. Meluesteen sijainti tieväylän välittömässä yhteydessä lisää hajoamisriskiä joten kestävyystekijät puhuvat muovimateriaalin valinnan puolesta. Kustannusvertailussa on ollut mukana Plexiglas SOUNDSTOP, jota käytetään esim. Kohlhauerin meluesteissä. Painatuksen hintaan vaikuttaa materiaalivalinnan lisäksi painatuksen laajuus ja sen pinta-ala. Taulukossa on esitettynä halvimman vaihtoehdon aiheuttama lisäkustannus. YMPÄRISTÖNMUOTOILU JA PAIKALLISHISTORIA Ympäristösuunnittelun ja ympäristötaiteen välimaastoon asettuvissa kohteissa on esitetty otettavan aiheeksi paikallisesti tärkeää historiaa ja alueen ominaispiirteitä maastonmuotoilun keinoin. Näistä tiesuunnitelmassa on mukana tähystyskupolin siirtäminen osaksi Saarasjärven liittymän maastonmuotoilua. Saarasjärven liittymässä teräskupolin esiintuominen vaatii jonkun verran suunnittelua. Kupolin pieni koko edellyttää että sen perusta on oikean kokoinen ja sijoitettu strategisesti niin, ettei kupoli huku kasvillisuuden tai lumen alle. Valolla on tärkeä osuus tämän yksityiskohdan esille tuomisessa. Tiesuunnitelman ulkopuolelle jää Virojoen eritasoliittymän kiviteollisuusaihe. Teos vaatii toteutuakseen paikallisen kiviteollisuuden mukaantuloa. Mikäli kiviaiheen halutaan viittaavan Virojoen kiviteollisuuteen on kivien valinnalla ja asettelulla suuri merkitys. Virojoen kohdalla kiviteollisuuden mukana olo voisi olla sivukiven luovuttaminen kohteeseen ja mahdollisesti kivien muokkaamiseen osallistuminen. MAAMERKKITEOKSET Maamerkkiteosten toteuttaminen ei ole osa tiesuunnitelmaa. Vaalimaan taidekilpailun rahoitus ja teoksen toteutus järjestetään omana valtakunnallisena hankkeenaan. Lelun liittymää edeltävälle tiejaksolle sijoittuva teos on Haminan kaupungin oma hanke. Tiesuunnitelmassa teokseen varaudutaan maastonmuotoilulla ja teoksen tarvitsemien pohjatöiden ja sähkövetojen osuudella. Kattilaisten levähdysalueelle sijoittuva perhosaiheinen teos rahoitetaan tiehankkeen ulkopuolella ja siinäkin varaudutaan perustus- ja sähkötöiden osalta teoksen toteutukseen. Tiesuunnitelmassa mukana olevien osioiden yhteenlaskettu hinta on arviolta Muiden kohteiden toteutuminen riippuu ulkoapäin tulevan rahoituksen järjestymisestä. Asiakirja nro 7.5T 1 20

22 Kohteen tunnus Sijainti Ominaispiirteet ja aihe Tiesuunnitelma Kustannusosa tiesuunnitelmassa Muu rahoitus S1 E1 E3 S18 S20 S24 Lelun eritasoliittymä Siltapilarin kuorirakenne Lelun eritasoliittymän itäpuoli. N 200 m sillasta S2 länteen Maamerkkiteos Pohjatyöt, maansiirto Kattilaisten levähdysalue Perhosaihe Pohjatyöt Saarasjärven eritasoliittymä Saarasjärven risteyssilta Salpalinjan silta/meluseinä Jänismäen silta/meluseinä Salpalinjan tähystyskupoli ja sen betonijalusta Ampumakupu - teemainen siltapilarin kuorirakenne Panssariesteiden kuviota Uudenkaupungin rauhan raja Pilari-aiheinen kuorirakenne S26 Virojoen eritasoliittymä E4 Virojoen eritasoliittymä Kiviveistoaihe Vaalimaan kiertoliittymä Kansainvälinen taidekilpailu Pohjatyöt, sähkö ym. 10. Dokumentointi ja tiedotus Väyläestetiikan toteutuksen dokumentointi on tärkeä osa prosessia. Esimerkiksi kuvamateriaalia maamerkkiteosten synnystä voivat kunnat käyttää markkinoinnissaan ym. tarkoituksissa myöhemminkin. Tievarren seutukuntien tunnettavuuden ja matkailun edistämiseksi tiedotetaan väyläestetiikasta ja maamerkkiteoksista mahdollisimman laajalti jo alusta lähtien. Näin myös maksimoidaan uuden moottoritien alueelle tuoma hyöty ja näkyvyys. Tiedottaminen tapahtuu tiehankkeen edetessä ja seuraa tiiviisti visuaalisen ilmeen rakentumista. Asiakirja nro 7.5T 1 21

23 11. Suunnittelualueen kartta Asiakirja nro 7.5T 1 22