Sisäministeriö Poliisiosasto. lausuntopyyntönne SMDno ;SM056:00/2015

Transkriptio

1 MIG MIGDno Sisäministeriö Poliisiosasto lausuntopyyntönne SMDno ;SM056:00/2015 MAAHANMUUTTOVIRASTON LAUSUNTO HENKILÖKORTTILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISEHDOTUKSEEN Maahanmuuttovirasto kiittää mahdollisuudesta saada lausua henkilökorttilainsäädännön uudistamiseen tähtäävästä ehdotuksesta hallituksen esitykseksi. Uudistus parantaisi toteutuessaan merkittävästi monien Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten mahdollisuuksia asioida Suomessa. Yleisemminkin ehdotus olisi merkittävä askel kohti tilannetta, jossa laillisesti maassa oleskelevalla ulkomaalaisella olisi Suomessa aina yksi henkilöllisyys. Tällöin ulkomaalaisellakin olisi aina yksi rekisterihenkilöllisyys ja sen mukainen henkilöllisyyden Suomessa osoittava asiakirja, jonka avulla ulkomaalainen henkilö voitaisiin tunnistaa ainakin fyysisesti. Maahanmuuttoviraston omia tavoitteita tukee myös ehdotus oleskeluoikeuden voimassaolosta henkilökortin saamisen edellytyksenä. Maahanmuuttovirasto pitää esityksen tavoitteita ja keskeisiä ehdotuksia kannatettavina. Jatkokehitysajatus Maahanmuuttovirasto ehdottaa uudistuksen jatkokehittämistoimeksi tavoitteen vähentää ulkomaalaisen henkilön viranomaisasiointia. Hallituksen esitysluonnos tarkoittaisi ehdotuksen mukaisena toteutuessaan sitä, että kolmannesta valtiosta tulevan ulkomaalaisen henkilön olisi edelleen haettava oleskelulupaa Maahanmuuttovirastolta tai poliisilta, pyydettävä kotikuntamerkinnän tekemistä maistraatilta sekä saatuaan nämä toimet hoidetuksi käytävä poliisin luona hakemassa ulkomaalaisen henkilökorttia. Maahanmuuttoviraston tavoitteena on, että henkilö voisi hoitaa maassa oleskeluun oikeuttavan hakemuksen, henkilötunnuksen saamiseen ja kotikuntamerkinnän tekemiseen väestötietojärjestelmässä johtavan ilmoituksen sekä henkilökortin hakemisen yhdellä asiointikerralla. Maahanmuuttovirasto ei ehdota viranomaisten toimivaltasäännösten muuttamista. Maahanmuuttoviraston tavoitteena on ehdotuksellaan ainoastaan kannustaa työhön, jossa selvitettäisiin mahdollisuudet lainsäädäntö-, toimintatapa- ja tietojärjestelmämuutoksilla helpottaa ulkomaalaisen henkilön viranomaisasiointia Suomessa. Selvitettäväksi voisi tulla esimerkiksi mahdollisuus automatisoida väestötietojärjestelmään tehtävä kotikuntamerkintä oleskelulupapäätöksen perusteella. Tällöin henkilön kotikuntamerkintä tehtäisiin väestötietojärjestelmään suoraan perustuen esimerkiksi jatkuvan tai pysyvän oleskeluluvan saamiseen ilman eri viranomaisharkintaa. Tässä yhteydessä olisi selvitettävä mikä kunta määritellään henkilön kotikunnaksi ja miten. Mahdollisuudet integroida ulkomaalaisen

2 2 (5) henkilökortin hakeminen oleskeluoikeuden hakemisprosesseihin voitaisiin myös selvittää tässä yhteydessä ottaen huomioon jo aiemmin tehty selvitystyö, jossa arvioitiin mahdollisuutta toteuttaa nykyinen oleskelulupakortti ja ulkomaalaisen henkilökortti yhteisenä korttina. Maahanmuuttovirasto on yhteistyössä poliisin, Väestörekisterikeskuksen, maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön sekä maistraattien kanssa toteuttanut LuvallaHetu-hankkeen, jonka lopputuloksena oleskelulupaa hakeva tai EUkansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintiä pyytävä ulkomaalainen voi samassa yhteydessä pyytää henkilötietojensa rekisteröimistä väestötietojärjestelmään ja saada suomalaisen henkilötunnuksen. Tässä esitetty jatkokehitysajatus voisi tietojärjestelmätoteutuksena olla Maahanmuuttovirastolle aiheutuvien kustannusten osalta vastaavaa kokoluokkaa kuin LuvallaHetu-hanke, jossa ulkopuoliselle järjestelmätoimittajalle maksettiin yhteensä euroa ja Maahanmuuttoviraston henkilötyöaikaa käytettiin yhteensä noin euron arvosta. Jatkokehitysajatuksen toteutuminen vaatisi tietojärjestelmämuutoksia lisäksi ainakin väestötietojärjestelmään sekä henkilökorttija passirekisteriin. Vastaavasti muutoksista aiheutuisi henkilötyötä ainakin Väestörekisterikeskukselle, maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikölle, Poliisihallitukselle ja Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKille. Maahanmuuttoviraston esittämä tavoite olisi Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukainen vähentämällä henkilön hallinnollista taakkaa ja sujuvoittamalla lupaprosesseja. Maahanmuuttoviraston ehdotus johtaisi toteutuessaan myös ulkomaalaisen lupaprosessin, väestörekisteröinnin sekä henkilökortin hakemisen hoitamiseen yhden luukun periaatteella. Sormenjälkien vertailu UMA-järjestelmään rekisteröityihin sormenjälkiin Uuden henkilökorttilain 11 :n 3 momenttiin on ehdotettu säännöstä, jonka mukaan ulkomaalaisen henkilökortin hakijan sormenjälkiä voidaan verrata oleskelulupakortin tai oleskelukortin tekniseen osaan tallennettuihin sormenjälkiin, jos hakijalla ei ole esittää voimassa olevaa henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa. Maahanmuuttovirastolla ei ole huomautettavaa itse säännökseen, mutta tällä hetkellä henkilön sormenjälkitietoja ei voida verrata UMA-järjestelmään tallennettuihin sormenjälkitietoihin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei biometrisen tunnisteen avulla voida oleskeluoikeuden hakuvaiheessa aukottomasti varmistaa, ettei hakijalla jo olisi toisella henkilöllisyydellä oleskeluoikeutta Suomessa. Henkilökorttilain uudistuksen tavoitteena oleva yksillä ja samoilla henkilötiedoilla oleminen Suomessa ei siis välttämättä toteudu oleskeluoikeuden hakuvaiheesta puuttuvan sormenjälkien vertailumahdollisuuden puuttumisen takia. Sormenjälkien vertailun toteuttamisen kustannuksia ei ole tätä lausuntoa varten arvioitu työn suuruuden ja monimutkaisuuden vuoksi. Henkilötietojen vastaavuusvaatimuksen vaikutukset Uuden henkilökorttilain 13 :ään on ehdotettu säännöstä, jonka mukaan henkilökorttihakemuksen henkilötietojen olisi vastattava väestötietojärjestelmään merkittyjä ja ulkomaalaisen henkilökorttihakemuksen myös ulkomaalaisrekisteriin merkittyjä tietoja. Ehdotus on tarkoituksenmukainen ja vastaa

3 3 (5) Maahanmuuttoviraston tavoitetta, että ulkomaalainen henkilö esiintyisi Suomessa perusrekistereissä ja henkilöllisyyden osoittavissa asiakirjoissa yhdellä henkilöllisyydellä ja yhdenmukaisilla henkilötiedoilla. Ulkomaalaisen henkilön pyytäessä maistraatilta väestötietojärjestelmään rekisteröityjen tietojensa lisäämistä, korjaamista tai muuttamista, on maistraatin pyydettävä väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 10 :n ja väestötietojärjestelmästä annetun asetuksen (128/2010) 29 :ssä yksilöidyissä tilanteissa Maahanmuuttoviraston lausuntoa ennen rekisterimerkinnän tekemistä. Ulkomaalaisen henkilökorttia hakevan pyytäessä maistraatilta tietojen muuttamista tai korjaamista väestötietojärjestelmään, seuraa tästä usein maistraatille velvollisuus pyytää Maahanmuuttovirastolta lausuntoa asiassa. Tämä johtuu siitä, että ulkomaalaisen henkilön tiedot pyritään niitä ensi kertaa väestötietojärjestelmään rekisteröitäessä saamaan mahdollisimman pitkälle yhdenmukaisiksi ulkomaalaisrekisterin tietojen kanssa. Näiden tietojen jälkikäteinen muuttamis- tai korjaamispyyntö johtaisi hyväksytyksi tullessaan usein väestötietojärjestelmän ja ulkomaalaisrekisterin tietojen poikkeamiseen toisistaan, joka taas aiheuttaa maistraatille lausunnon pyytämisvelvollisuuden. Henkilötietojen vastaavuusvaatimus sekä ulkomaalaisrekisterissä että väestötietojärjestelmässä tulee aiheuttamaan maistraattien lisäksi Maahanmuuttovirastolle lisää työtä. Työmäärän lisäystä on mahdoton arvioida, sillä Maahanmuuttovirasto ei ole kerännyt tietoja siitä, miten paljon muutos- tai korjauspyyntöjä tehdään väestötietojärjestelmään tehdyn ensimmäisen tietojen rekisteröinnin jälkeen esimerkiksi ulkomaalaisen henkilökortin hakemisen yhteydessä. Tämä suuruudeltaan määrittämätön työmäärän lisäys olisi Maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan kuitenkin tuotava esiin hallituksen esityksen vaikutusarviointiosiossa. Kansalaisuuslain mukainen selvitetty henkilöllisyys Uuteen henkilökorttilakiin ehdotettavan 11 :n 3 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa on nimenomaisesti mainittu, että myös sellaiselle muukalaispassin tai pakolaisen matkustusasiakirjan haltijalle, jonka henkilöllisyyttä ei ole pystytty varmistamaan, voitaisiin myöntää ulkomaalaisen henkilökortti. Tämä ehdotus on sinällään Maahanmuuttoviraston mielestä kannatettava. On kuitenkin syytä huomioida, ettei ulkomaalaisen henkilökortin myöntäminen tällaisessa tilanteessa tarkoita sitä, että ulkomaalaisen henkilön henkilöllisyys olisi tällöin selvitetty kansalaisuuslain (359/2003) 6 :ssä tarkoitetulla tavalla. Maahanmuuttovirasto toivoo, että tämä voitaisiin kirjoittaa näkyviin säännöksen yksityiskohtaisiin perusteluihin. EU-kansalaiselle asetettavat edellytykset ulkomaalaisen henkilökortin saamiseksi Uuden henkilökorttilain 14 :ään on ehdotettu säännöstä, jonka mukaan ulkomaalaisen henkilökortin myöntäminen edellyttäisi muun muassa, että EUkansalaisen oleskeluoikeus on rekisteröity. Maahanmuuttovirasto tulkitsee säännösehdotusta siten, ettei laillisestikaan maassa oleskeleva EU-kansalainen tai häneen rinnastettava voisi saada ulkomaalaisen henkilökorttia ellei hän ole rekisteröinyt oleskeluoikeuttaan. Maahanmuuttovirasto toivoo, että tämä tulkintaohje

4 4 (5) voitaisiin kirjoittaa säännöksen yksityiskohtaisiin perusteluihin, jos säännöstä on tarkoitettu tulkittavan näin. Pohjoismaiden kansalaisten oleskelun rekisteröinti Maahanmuuttovirasto toivoo 14 :n yksityiskohtaisia perusteluja tarkennettavan siten, pohjoismaiden kansalaisen oleskelun rekisteröinti tarkoittaa Suomessa henkilön yksilöinti- ja kotikuntatietojen rekisteröimistä väestötietojärjestelmään. Pohjoismaiden kansalaisen oleskelun rekisteröinnin sekoittuminen poliisin tekemään EU-kansalaisen ja häneen rinnastettavan oleskeluoikeuden rekisteröintiin on lukijalle mahdollista, koska nämä asiat on käsitelty samassa kappaleessa ja väestötietojärjestelmään rekisteröinti toisessa kappaleessa. Ulkomaalaisen henkilön tunnistaminen henkilökorttia luovutettaessa Uuteen henkilökorttilakiin ehdotettavan 21 :n 1 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan, että henkilökorttia noutavan tulisi osoittaa henkilöllisyytensä lähtökohtaisesti voimassa olevalla henkilökortilla tai passilla. Jokaisella ulkomaalaisen henkilökorttiin jatkossa oikeutetulla ulkomaalaisella henkilöllä ei kuitenkaan olisi tällaista tunnistamisasiakirjaa hakiessaan ensimmäistä ulkomaalaisen henkilökorttiaan. Maahanmuuttoviraston mielestä olisi tarkoituksenmukaista huomioida näihin tilanteisiin tarvittava ohjeistus myös yksityiskohtaisissa perusteluissa. Kortteja luovuttaville tahoille annettavaan ohjeistukseen olisi tietenkin koottava ohjeet siitä, miten tällaisessa tilanteessa oleva ulkomaalainen tunnistetaan ja tunnistamista varten esittämänsä asiakirjan oikeellisuudesta varmistutaan ulkomaalaisen henkilökortin luovuttamistilanteissa. Ulkomaalaisen henkilökortin peruuttamisen ajankohta Henkilökortin peruuttamisesta ehdotetaan säädettäväksi uuden henkilökorttilain 4 luvussa. Ehdotukseen sisältyvät säännökset muun muassa peruuttamisen edellytyksistä. Maahanmuuttoviraston mielestä olisi tarpeen säätää myös siitä, mistä hetkestä alkaen henkilökortin peruuttaminen voidaan tehdä esimerkiksi tilanteissa, joissa kortinhaltijan oleskelulupa peruutetaan. Kansalaisuuslain muutosehdotus Maahanmuuttovirastolla ei ole huomauttamista ehdotukseen, jonka mukaan henkilökortti rinnastettaisiin jatkossa passiin kansalaisuuslain 34 :n 2 momentin 3 kohdan b alakohdan riittävää yhteyttä arvioitaessa. Ylijohtaja Jaana Vuorio Ylitarkastaja Kaj Välimäki

5 5 (5) Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Maahanmuuttovirasto klo 11:58. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Sisäministeriön kirjaamo, Tiedoksi Sisäministeriön poliisiosaston lainsäädäntöyksikkö,