Maahanmuuttovirasto toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Transkriptio

1 LAUSUNTO 17/0073/ Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto PL VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö , SM097:00/2007 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto on pyytänyt Maahanmuuttovirastolta lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalla laiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaisrekisterilain sekä löytötavaralain muuttamisesta. Maahanmuutto-osasto on pyytänyt Maahanmuuttovirastoa erityisesti pohtimaan toimivaa siirtymäsäännöstä niiden luvanhaltijoiden osalta, jotka siirtyvät ilman asiaan liittyvää oleskelulupaprosessia oleskelulupatarroista oleskelulupakortteihin. Maahanmuutto-osasto on lisäksi pyytänyt Maahanmuuttovirastoa pohtimaan esityksen taloudellisia vaikutuksia, erityisesti sormenjälkien tallentamiseen ja vertaamiseen liittyen. Maahanmuuttovirasto toteaa lausuntonaan seuraavaa. 1. Uusi oleskelulupakortti, 60 g Ehdotetussa uudessa ulkomaalaislain 60 f :ssä säädettäisiin uuden oleskelulupakortin hankkimisesta tilanteissa, joissa ulkomaalaisen oleskelulupa on edelleen voimassa. Tässä pykälässä eikä muuallakaan muutosehdotuksessa ole säädetty tilanteista, joissa oleskeluluvan haltija hakee ensimmäistä kertaa oleskelulupakorttia muuten kuin varsinaisen oleskelulupahakemuksen yhteydessä. Tällainen tilanne olisi hyvin yleinen niillä luvan haltijoilla, joilla on pysyvä oleskelulupa ja merkintä luvasta matkustusasiakirjassaan. Siinä vaiheessa kun luvan haltijan matkustusasiakirjan voimassa olo lakkaa, luvan haltijan tulee jatkossa oleskeluluvan (oleskelulupatarran) siirron sijaan hakea oleskelulupakorttia. Maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan hallituksen esitykseen tulisi lisätä uusi säännös asiaa koskien. Maahanmuuttovirasto ehdottaa, että ehdotettuun 60 f :ään lisättäisiin uusi 5 momentti esimerkiksi seuraavassa muodossa: Oleskeluluvan haltijan on haettava oleskelulupakorttia viivytyksettä sen jälkeen, kun hänen matkustusasiakirjansa, jossa on merkintä edelleen voimassa olevasta oleskeluluvasta, ei ole enää voimassa. Maahanmuuttovirasto esittää vielä harkittavaksi, tulisiko lainmuutoksen yhteydessä säätää nimenomainen takaraja siirtymisestä oleskelulupatarrasta oleskelulupakorttiin. Tietyt valtiot myöntävät toistaiseksi voimassa olevia passeja ja toiset valtiot eivät myönnä kokonaan uusia passiasiakirjoja vaan jatkavat passiasiakirjojen voi-

2 2 (3) massaoloaikaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ilman säädettyä ajallista takarajaa Suomessa saattaisi olla vielä vuosikymmeniä oleskelulupakorttiin siirtymisen jälkeen oleskeluluvan haltijoita, joilla ei olisi oleskelulupakorttia oleskeluoikeutensa osoituksena. Maahanmuuttovirasto ehdottaa, että ehdotettuun 60 f :ään lisättäisiin uusi 6 momentti tai siirtymäsäännöspykälä esimerkiksi seuraavassa muodossa: Oleskeluluvan haltijan, jolla on merkintä oleskeluluvasta matkustusasiakirjassaan, on haettava oleskelulupakorttia viimeistään X vuoden jälkeen tämän lain voimaantulosta. 2. Oleskelulupakortin voimassaolon päättyminen, 60 f Ehdotetussa uudessa ulkomaalaislain 60 f :n 3 momentissa esitetään seuraavaa: Oleskeluluvan haltijalla on oikeus saada hakemuksesta uusi oleskelulupakortti maksutta, jos kortin voimassaolon päättyminen ei ole johtunut kortin haltijan omasta menettelystä. Maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan oleskelulupakortin maksuttomuuden perusteista voitaisiin mahdollisesti säätää asiaa koskevassa maksuasetuksessa. Jos säännöksestä kuitenkin tullaan säätämään ulkomaalaislaissa, Maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan 60 g olisi sopivampi paikka kyseiselle säännökselle. Maahanmuuttovirasto katsoo lisäksi, että säännöksen sanamuotoa tulisi epäselvien tilanteiden välttämiseksi muuttaa. Maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan säännöksen tarkoitushan on antaa uusi oleskelulupakortti luvan haltijalle maksutta, jos oleskelulupakortti joudutaan uusimaan virheellisen merkinnän tai teknisen virheen vuoksi. Maahanmuuttovirasto ehdottaa, että ehdotettuun 60 g :ään tai maksuasetukseen lisättäisiin uusi säännös esimerkiksi seuraavassa muodossa: Oleskeluluvan haltijalla on oikeus saada hakemuksesta uusi oleskelulupakortti maksutta, jos kortin voimassaolo päättyy 60 f :n 4 tai 6 kohdassa säädetyllä perusteella. 3. Oleskelulupahakemuksen vireillepano perhesiteen perusteella tehdyissä oleskelulupahakemuksissa Voimassa olevan ulkomaalaislain 62 :ssä säädetään menettelystä oleskeluluvan hakemisesta perhesiteen perusteella: Oleskelulupaa perhesiteen perusteella voi hakea ulkomailla oleskelulupaa vailla oleva ulkomaalainen (hakija) jättämällä hakemuksen Suomen edustustolle tai asian voi panna vireille perheenkokoaja jättämällä hakemuksen kihlakunnan poliisilaitokselle. Ehdotetussa uudessa ulkomaalaislain 60 d :ssä ehdotetaan sädettäväksi, että sormenjäljet oleskelulupakorttia varten tulee antaa oleskelulupaa vireille pantaessa. Lainkohdan perusteluissa on tuotu esille, ettei se ole käytännössä mahdollista niissä perhesiteen perusteella tehdyissä oleskelulupahakemuksissa, joissa Suomessa asuva perheenkokoaja jättää oleskelulupahakemuksen vireille perheenjäsenensä puolesta. 60 d :n sanamuodosta poiketen pykälän perusteluissa katsotaan, että

3 3 (3) hakija voisi antaa sormenjälkensä poikkeuksellisesti vasta siinä vaiheessa kun hän asioi Suomen edustustossa oleskeluluvan vireille panon jälkeen. Maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan tulisi vielä harkita, olisiko tarkoituksenmukaista muuttaa ja yksinkertaistaa voimassa olevaa oleskelulupahakumenettelyä siten, että myös perhesiteen perusteella haettavissa oleskeluluvissa vain hakijalla itsellään olisi mahdollisuus panna oleskelulupahakemuksensa vireille. Samaan aikaan vireillä olevassa, työntekijän oleskelulupaa kokevassa lakiuudistuksessa, ollaan myös poistamassa vireillepano-oikeutta työnantajalta. Maahanmuuttoviraston mukaan vireillepano-oikeuden salliminen vain hakijalle myös perhesideasioissa toteuttaisi paremmin niitä tavoitteita, johon biometristen tunnisteiden käyttöön otolla pyritään. Samalla selkeytettäisiin lupamenettelyä ja lupamenettely vastaisi jatkossa myös kansainvälistä käytäntöä vireille panon suhteen. Muun muassa Ruotsissa perhesiteen perusteella tehdyissä oleskelulupa-asioissa ainoastaan hakijalla itsellään on oikeus panna oleskelulupahakemus vireille. Maahanmuuttovirasto ehdottaa, että voimassa olevan ulkomaalaislain 62 pykälä poistettaisiin laista. Näin yhtenäistettäisiin ulkomaalaislain oleskeluluvanhakumenettely ja mahdollistettaisiin ehdotetussa 60 d :ssä edellytetty vaatimus siitä, että hakijan sormenjäljet saataisiin samassa yhteydessä, kun oleskelulupa pannaan vireille. 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset Maahanmuuttovirasto katsoo, että taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa tulisi ottaa huomioon Maahanmuuttoviraston erillisessä liitteessä esittämät seikat. Johtaja Kaarina Koskinen Ylitarkastaja Joni Länsivuori

4 17/0073/2007 LIITE MAAHANMUUTTOVIRASTON LAUSUNTOON SISÄASIAINMINISTERIÖN MAAHANMUUTTO-OSASTOLLE HALLITUKSEN ESITYS Lausuntopyyntö , SM097:00/2007 Maahanmuuttovirasto päättäisi oleskelulupakorttiin tallennettujen sormenjälkien lukuoikeuksien myöntämisestä ja niiden peruuttamisesta. Sirun tietojen tietoturvasta ehdotetaan myös säädettäväksi. On huolehdittava siitä, että tekniseen osaan tallennetut tiedot suojataan tehokkaasti tunkeutumista, luvatonta lukemista, muuttamista, käyttöä ja muuta luvatonta käsittelyä vastaan. Tietojen luottamuksellisuus varmistettaisiin teknisellä pääsynvalvonnalla ja tietoliikenteen salauksella (peruspääsynvalvonta). Sormenjälkitiedot suojattaisiin lisäksi erikseen siten, että niiden lukeminen vaatisi Suomen valtion erikseen myöntämät pääsyoikeudet (laajennettu pääsynvalvonta). Laissa on säädettävä myös siruun tallennettujen tietojen aitouden ja eheyden varmistamiseen liittyvän sekä sormenjälkien lukemisessa tarvittavasta varmenteesta. Oleskeluluvan yleisen luotettavuuden takaamiseksi haltijan sormenjäljellä varustetut asiakirjat tulisi väärinkäytösten estämiseksi saada katoamistilanteissa viranomaisen haltuun mahdollisimman tehokkaasti. Löytötavaralakiin ehdotetaan muutoksia sen varmistamiseksi, että löytötavaratoimistoihin toimitetut poliisin tai Maahanmuuttoviraston myöntämät oleskelulupakortit palautuisivat poliisille. Kommentti [Migri1]: Poliisi passien osalta, yhdenmukaisuuden vuoksi myös tässä toimivaltaisena kuitenkin Maahanmuuttovirastoa kuultuaan Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi ulkomaalaislain 34 :ää, jossa säädetään oleskelulupakorttiin tehtävistä merkinnöistä sekä lain 60 :ää oleskeluluvan hakemisesta. Lain 35 :stä poistettaisiin tarpeettomana 2 momentti, jossa säädetään oleskelulupatarran siirtämisestä uuteen asiakirjaan. Ulkomaalaislakiin lisättäisiin säännökset oleskelulupakortin voimassaolon päättymisestä ja ottamisesta viranomaisen haltuun sekä oleskelulupakortin uusimisesta. Lisäksi viranomaisten ulkomaalaislain mukaisiin toimivaltuuksiin tehtäisiin tarvittavat muutokset. Oleskelulupaa varten otetut sormenjäljet ehdotetaan talletettavaksi ulkomaalaisrekisteriin. Ulkomaalaisrekisteriin talletettuja hakijan sormenjälkitietoja voitaisiin käyttää henkilön henkilöllisyyden todentamiseksi ja vain silloin, kun käyttötarve liittyy hakijan tunnistamiseen tai oleskeluluvan aitouden toteamiseen. Poliisilla olisi lisäksi oikeus käyttää rekisteriin talletettuja sormenjälkitietoja muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitukseen jos se on välttämätöntä luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai katastrofin taikka rikoksen kohteeksi joutuneen tai muuten tunnistamattomaksi jääneen uhrin tunnistamiseksi. Tällöin sormenjälkien käyttötarkoitus vastaisi passeihin otettujen sormenjälkien käyttötarkoitusta henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 16 a :n mukaisesti. Kommentti [Migri2]: tilapäise sesti lupahakemuksen käsittelyn ja kortin valmistuksen sekä toimituksen ajaksi. Sen jälkeen pysyvä säilytys poliisin sormenjälkirekisterissä erillisessä tietokannassa. 1 Esityksen vaikutukset 1.1 Taloudelliset vaikutukset Kortin hinta EU:n lainsäädäntö edellyttää, että jäsenvaltioissa otetaan käyttöön biometrinen oleskelulupakortti. Maahanmuuttovirasto on kilpailuttanut oleskelulupakorttihankinnan. Sopimuksen mukaan oleskelulupakortin valmistuskustannukset on määristä riippuen noin 7 euroa. Unionin kansalaisten perheenjäsenille myönnettävä oleskelukortin valmistuskustannus on noin 20 euroa. Nykyisen tarran valmistuskustannukset ovat noin yksi euro. Korttiin siirtyminen lisää Maahanmuuttoviraston menoja vähintään euroa vuosittain, koska kortin hankintameno ja sen lähettäminen hakijalle Suomen ulkomaan edustustoihin muodostaisivat huomattavasti suuremmat kustannukset verrattuna nykyiseen Kommentti [Migri3]: ja poliisin menoja vähintään

5 tarramuotoiseen oleskelulupaan. Lupakortista aiheutuvat lisäkustannukset (kortin valmistus, varmenne sekä toimittaminen hakijalle) yhteensä noin 20 euroa voidaan pääosin periä hakijalta oleskeluluvan maksua korottamalla. On harkittava, että kortin hinta voitaisiin periä myös maksuttoman oleskeluluvan saavilta pakolaistaustaisilta hakijoilta, kuten nyt peritään maksu kaikilta muukalaispassia tai pakolaisen matkustusasiakirjaa hakevilta. Muussa tapauksessa näiden pakolaistaustaisten ja heidän perheenjäsentensä oleskelulupakorttien hankintamenot jäävät Maahanmuuttoviraston tai poliisin maksettaviksi. Tällä hetkellä sekä virastossa että poliisissa käsitellään näitä lupia n vuodessa, eli kustannus on vähintään euroa kummallekin taholle. Maksuttomien lupien määrä on voimakkaassa kasvussa lisääntyneiden turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten perheenyhdistämishakemusten vuoksi. Kaupallinen kuriiripalvelu toimittanee oleskelulupakortit edustustoihin. Korttien lähettämiskustannuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida, koska hankintaa ei ole vielä kilpailutettu. Nykyisen ulkoasiainministeriön sopimuksen mukaisten hintojen perusteella keskimääräinen lähetyksen hinta (500 grammaa) on noin 30 euroa. Hinta laskee volyymien kasvaessa. Lähetysten koko vaihtelee. Lähettämiskustannukset laskettuna yhdelle kortille saattavat täten vaihdella suuresta. Yksittäiseen korttiin kohdistuva kustannus on arvioitava hakemusmäärien ja keskiarvoisen lähetyskustannusten perusteella. Korttien varmenne Siruun tallennettujen tietojen aitouden ja eheyden varmistamiseen sekä sormenjälkien lukemiseen tarvittavat varmennejärjestelemät aiheuttavat kustannuksia. Passeissa varmennekustannus on 6 euroa passilta. Varmennejärjestelmän toteuttamisesta, integroimisesta ja ylläpidosta aiheutuu kertaluonteisia investointikuluja ja vuotuisia ylläpitokuluja, joiden määrää on vielä vaikea arvioida. Sormenjälkien lukemiseen liittyvän varmenteen kustannuksia nostaa kansainvälinen toiminta. Lukuoikeuksien myöntäminen muille valtioille ja oikeuksien saaminen muiden valtioiden passeihin tapahtuu varmennejärjestelmän avulla. Varmennekustannukset ovat vuosittain toistuvia. Uudistuksen hyödyntäminen ja rajatarkastusjärjestelyjen kehittäminen uusien matkustusasiakirjojen ja oleskelulupien käsittelemiseksi aiheuttaa kustannuksia myös Rajavartiolaitokselle. Oleskeluluvan sirun turvamekanismit vaativat kansainvälisen sähköisten varmenteiden vaihtojärjestelmän kehittämisen tai liittymisen kaupallisiin järjestelmiin. Oleskelulupia myöntävillä viranomaisilla on velvollisuus rakentaa järjestelmästä omat osuutensa. Varmenteiden vaihtojärjestelmän kustannukset ovat arviolta yli 0,5 miljoonaa euroa ja vuosittaiset kustannukset ovat arviolta 20 % kustannuksista ilman yleis- ja henkilöstökuluja. Kustannusjaosta viranomaisten välillä ei ole vielä keskusteltu. Kustannussäästöjä Rajavartiolaitokselle voidaan arvioida syntyvän henkilön todentamiseen tarvittavan ajan lyhentyessä varsinkin silloin, kun tunnistamiseen käytetään sirulta saatavaa valokuvaa tai sormenjälkitietoja Uusi ulkomaalaisasioiden sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä (UMA) on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2010 aikana. Järjestelmää suunniteltaessa ja rakennettaessa ei ole säädöspohjan puuttuessa (muutosasetus) voitu toteuttaa biometristen oleskelulupakorttien tilausjärjestelmää luvanmyöntöprosessin loppuvaiheessa. Tilausjärjestelmän toteuttaminen on aloitettava noin vuotta aiemmin, kuin kortit otetaan käyttöön toukokuussa Järjestelmä toteutetaan hyödyntämällä mahdollisimman paljon jo olemassa olevia passi- ja henkilökorttien tilausjärjestelmiä rakentamalla sanomanvälitysrajapintoja UMA:an. Näitä on tarpeen tehdä n. kymmenen, joiden yksittäishinta-arvio on euroa ja kokonaismeno on siten noin euroa. Vuotuinen ylläpitomaksu tulee olemaan noin euroa. Järjestelmän määrittelyissä vuosina ei voitu ottaa huomioon biometristen tunnisteiden käyttöönottoa, koska säädöspohjaa ei vielä tuolloin ollut (muutosasetus). Biometristen oleskelulupakorttien hankinta lisää Maahanmuuttoviraston toimintamenoja eurosta yli

6 euroon vuosien aikana. Osa lisäkustannuksista voidaan periä käsittelymaksuina hakijoilta. Nykyisen ulkomaalaisrekisterin sovellusylläpidon kustannukset ovat noin euroa vuodessa. UMA:n sovellusylläpidon arvo on sopimuksen mukaan euroa vuodessa. Käyttö-, hallinta- ja valvontapalvelut ulkomaalaisrekisteriin ovat noin euroa vuodessa. Nämä kustannukset kasvavat noin euroon. Järjestelmän maantieteellinen kahdennus tietoturvallisuussyistä lisää tehtäviä. Tietoliikenne lisääntyy kymmenien liittymien vuoksi, konesalipaikat kahdentuvat ja tekninen ylläpito on nykyistä järjestelmää huomattavasti laajempaa. Tästä aiheutuu lisäkustannuksia euroa vuodessa. Lisenssiylläpidon ja tukimaksujen vuosikustannukset nousevat noin euroa. Maahanmuuttovirasto UMA:n ylläpitäjänä vastaa käyttäjien tuesta (noin käyttäjää). Palvelua parantavaan asiakkaan sähköiseen asiointiin tarvitaan myös käyttötukea. Viraston tarjoamaan tukeen on kiinnitettävä nykyisen kahden henkilön sijasta 4-5 henkilöä. Henkilöstömenoissa tämä merkitsee euron lisäystä. Sanomavälitysrajapintoja tulee olemaan n 10 kpl à euroa, joten kokonaismeno on euroa vuonna Sanomanvälitys korttivalmistajalle prosessi on edelleen päättämättä, mutta tarkoituksena on soveltuvin osin käyttää passiprosessin tietoteknisiä ratkaisuja. Kustannusten jakaminen poliisin ja Maahanmuuttoviraston välillä on vielä päättämättä. Oleskelulupakorttia ja oleskelukorttia varten otetut sormenjäljet talletettaisiin ulkomaalaisrekisterin hakemusasioiden osarekisteriin. Kustannukset sormenjälkien pysyvästä tallettamisesta tietokantaan eivät ole suuria. Sormenjäljet tulee tallentaa tietokantaan salatussa muodossa. UMA täyttää tämän vaatimuksen. Kommentti [Migri4]: väliaikai sesti lupaprosessin ajaksi. Sormenjälkien vertaaminen Ehdotuksen mukaan laissa määritellyillä viranomaisilla olisi oikeus verrata tietoja hakemusasioiden osarekisteriin jo talletettuihin sormenjälkiin, muukalaispassien ja pakolaisen matkustusasiakirjojen osarekisteriin sekä poliisin hallintoasioiden tietojärjestelmään henkilön tunnistamiseksi ulkomaalaislain 131 :n perusteella talletettuihin sormenjälkiin. Kustannukset yksi-yhteen ja yksi-moneen vertailusta eroavat suuresti. Yksi-yhteen vertailuun tarvitaan sormenjälkilukulaite, jolloin oleskelulupakortin haltijan sormenjäljet luetaan laitteessa ja verrataan kortin sirulla olevaan tietoon. Näitä lukulaitteita on jo poliisipiireissä ja ulkomaan edustustoissa. Tietokannassa tapahtuva yksi-moneen vertailu on tietoteknisesti haastavampi. Poliisin hallinnollisen tietojärjestelmän sormenjälkitietokantaan (AFIS) olisi mahdollisuus tällä hetkellä tallettaa passinhakijalta otetut sormenjäljet. Järjestelmään on varattu tallennuskapasiteettia 6 miljoonalle passitietueelle (kahden sormen tallennus), ja sen vertailukapasiteetti on 3000 vertailua päivässä. Poliisihallinto miettii parhaillaan 6 miljoonan sormenjälkitietueen tallennuskapasiteetin riittävyyttä ja mahdollisen tallennus- tai/ja vertailukapasiteetin nostamisen kustannuksia. Myös muut lainsäädännölliset muutokset, kuten Prümin sopimuksen voimaantulo ja sen käytännön soveltaminen Suomessa, aiheuttaa vertailukapasiteetin nostopaineita. Oleskelulupa- ja oleskelukortteja varten otettujen sormenjälkien vertailu vaikuttavat tietuemäärän kapasiteetin nostoon jonkun verran. On tärkeä huomioida, että oleskelulupien myöntömäärät ovat esimerkiksi passeihin verrattuna huomattavasti pienempiä. Tällöin myös oleskelulupa- ja oleskelukorttien sormenjälkien tietuemäärät AFIS järjestelmässä ovat huomattavasti alhaisempia kuin muut poliisin hallinnonalalle kuuluvien sormenjälkitietojen määrä. Vuoden 2009 aikana myönnettiin noin ensimmäistä määräaikaista oleskelulupaa ja noin jatkolupaa ja pysyvää lupia. Uudempaan AFIS-versioon on siirryttävä viimeistään siinä vaiheessa, kun passeja varten otettuja sormenjälkiä aletaan tallettamaan sinne, sillä nykyinen AFIS-versio ei mahdollista tietokannan salausta. Myös eri käyttötarkoitusta (esimerkiksi Prüm sopimusta, passeja, pakolaisen matkustusasiakirjaa ja muukalaispasseja, oleskelulupakortteja) varten otettujen sormenjälkitietuiden määrä vaikuttaa omalta osalta uuden version hankkimiseen, ainakin vertailukapasiteetin suuruuteen. Uuden AFIS-version hankinta aiheuttaa huomattavia kuluja. Tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida oleskelulupakorttien ja oleskelukorttien

7 osalta sormenjälkien yksi-moneen vertailun taloudellisia vaikutuksia. Maahanmuuttovirasto ja poliisi neuvottelevat myöhemmässä vaiheessa kulujen määrästä näiden osalta. Esityksen mukainen rekisteriin talletettujen sormenjälkien käyttö henkilöllisyyden todentamiseksi ja asiakirjan aitouden vahvistamiseksi aiheuttaa lisäksi kustannuksia, joiden suuruus on arviolta 0,5 1,0 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä sormenjälkitutkijan koulutuksen saaneita henkilöitä on vain keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa. Järjestelmään vaaditaan työnkulut myös manuaalista varmennusta varten. Kustannukset tästä ovat riippuvaisia rakennettavan työnkulun monimutkaisuudesta, jonka lisäksi toiminto saattaa nostaa työmäärää ja sitä kautta henkilötyövoiman tarvetta. Virhetarkistusten määrä eli sormenjälkijärjestelmän False Acceptance Rate on järjestelmätoimittajan antaman spesifikaation mukaan 0,1 %. Passien yhteydessä on laskettu, että jos yhden päivän aikana tehdään 3000 vertailua, järjestelmä antaa keskimäärin kolme väärää osumaa, jotka pitää tarkistaa. Tämä aiheuttaa asiantuntijan käsityötä arviolta puolesta yhteen tuntiin tarkistusta kohden. Oleskelulupa- ja oleskelukorttien suhteen on vielä päättämättä millä tavalla ja mikä viranomainen tekee vaadittavat virhetarkastukset. Biometristen tunnisteiden tallettamiskustannukset: sormenjälkien käyttöönoton jälkeinen tietojärjestelmien ylläpito, päivitykset, huolto ja teknisluonteiset ratkaisut aiheuttavat kustannuksia. Toimenpiteet tulisi tehdä mahdollisimman automaattisiksi. Osa vaadittavasta laitteistosta, kuten sormenjälkien lukulaitteet ja skannerit, on jo hankittu toimivaltaisille viranomaisille. Koska oleskelulupakortteja varten otetaan kymmenen sormenjälkeä, voi monisormilukulaitteiden hankinta tietyille paikallispoliiseille tulla ajankohtaiseksi. Maksuttomat luvat Suuresta osasta oleskelulupia ei voida maksua periä (pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden luvat) ja nämä korttimenot jäävät viraston korvattaviksi. Vuositasolla maksuttomia lupia on tällä hetkellä noin 5 000, mutta määrä on kasvamassa lisääntyvän turvapaikkapäätöksenteon myötä. Vuonna 2008 poliisi myönsi noin lupaa, joista maksuttomia on samassa suhteessa kuin Maahanmuuttoviraston myöntämissä ensimmäisissä luvissa. Tämä kasvattaa myös poliisin menoja. Osa kustannuksista siirretään oleskeluluvista perittäviin maksuihin. Maksuasetuksessa huomioidaan tämä.