Viite: Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö (SM 056:00/2015) Lausuntonani esitän kohteliaimmin seuraavan.

Transkriptio

1 EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIES Helsinki Dnro 4604/5/15 Sisäasiainministeriö Poliisiosasto PL VALTIONEUVOSTO Viite: Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö (SM 056:00/2015) LAUSUNTO Sisäasiainministeriö on viitekohdassa mainitussa kirjeessään pyytänyt eduskunnan oikeusasiamieheltä lausuntoa ehdotuksesta uudeksi henkilökorttilaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Tavoitteena on antaa eduskunnalle hallituksen esitys uudeksi henkilökorttilaiksi keväällä Lain on tarkoitus tulla voimaan pääosin syksyllä YLEISIÄ HUOMIOITA Olen jo antanut ministeriölle lausuntoni ns. identiteettihankkeesta (dnro 1339/5/11). Nyt uuden hallituksen aikana on laadittu konkreettinen esitysluonnos uudeksi henkilökorttilaiksi. Lausuntonani esitän kohteliaimmin seuraavan. Henkilökorttilakia on uudistettu pitkään. Tavoitteena on ollut muun muassa selkeyttää nykyistä lakia ja joustavoittaa kortin hakuprosessia ottamalla käyttöön sähköinen asiointi ja valmiiden korttien suoratoimitus. Tarkoitus myös on, että jatkossa henkilökortti voidaan myöntää kaikille jatkuvan oleskeluluvan saaneille ulkomaalaisille ja henkilökorttia voidaan hakea myös Suomen ulkomaan edustustoista. Henkilökorttilain muutostarpeita koskeva esiselvitys käynnistettiin syksyllä 2014 ja työ päättyi syksyllä Työryhmä ei laatinut erillistä loppuraporttia, vaan selvitys tehtiin hallituksen esityksen muotoon. Työryhmän mielestä tulisi säätää kokonaan uusi henkilökorttilaki. 2 KESKEISET EHDOTUKSET 2.1 Sähköinen asiointi ja henkilökorttien suoratoimitus Uusi laki vastaisi sisällöllisesti pitkälti voimassaolevaa henkilökorttilakia. Osoite: Eduskunta Puhelin: (09) 4321 Sähköposti: oikeusasiamies@eduskunta.fi Telefax: (09) Internet:

2 2 Merkittävin muutos olisi sähköisen asioinnin käyttöönotto. Uudessa henkilökorttimenettelyssä otettaisiin käyttöön passimenettelyn kaltainen sähköinen asiointi. Jos hakijalle olisi henkilökorttihakemusta edeltävän kuuden vuoden kuluessa myönnetty passi tai henkilökortti, jonka yhteydessä hakija on asioinut henkilökohtaisesti viranomaisen luona, hänelle voitaisiin myöntää henkilökortti sähköisessä menettelyssä. Henkilökorttihakemuksen voisi edelleen laittaa vireille myös henkilökohtaisesti asioiden. Samoin kuin passin osalta, valmis henkilökortti voitaisiin toimittaa niin sanottuna suoratoimituksena henkilökorttivalmistajalta hakijalle. Hakijan ei enää tarvitsisi noutaa valmista henkilökorttia poliisilaitokselta, vaan kortti toimitettaisiin yksityisen palveluntuottajan toimipisteeseen noudettavaksi. Lakiin sisällytettäisiin passilakia vastaavat säännökset julkiseksi hallintotehtäväksi katsottavan, henkilökortin laadun ja oikeellisuuden sekä kortin toimittamista koskevan tehtävän siirtämisestä yksityiselle palveluntuottajalle. Tähän liittyen olen ratkaissut kantelun (dnro 4367/4/13), joka koski passien jakelua R-kioskien välityksellä. R-kioskeista asiakkaille luovutetuista järjestelmän alkuvaiheen passien ( kpl) laatuseurannan mukaan 99,9985 % luovutuksista oli ollut sovitun mukaisia eli virheellisiä luovutuksia oli neljä. Koska passeissa on ollut käytössä sähköinen asiointi ja niitä on toimitettu yksityisen palveluntuottajan välityksellä, käsitykseni mukaan vastaaviin menettelyihin henkilökorttien kohdalla ei liity oikeudellisia tai toiminnallisia ongelmia. 2.2 Alaikäisen henkilökortti Alaikäisen henkilökorttia käsittelevä terminologia on ehdotuksessa vaikeasti avautuvaa. Käytännössä usein puhutaan alaikäisen henkilökortista, kun tarkoitetaan yleensä alaikäiselle myönnettyä henkilökorttia, johon vaaditaan lähtökohtaisesti huoltajien suostumus. Ehdotetussa laissa alaikäisen henkilökortti on kuitenkin oma henkilökorttityyppinsä, joka on luotu vastaamaan tarpeeseen saada asiakirja henkilöllisyyden osoittamiseksi, vaikka huoltajat eivät ole antaneet suostumustaan. Laissa säädetyissä tilanteissa alaikäiselle voidaan myöntää henkilökortti ilman toisen huoltajan tai molempien huoltajien suostumusta. Laissa vain sellaista henkilökorttia, joka on myönnetty ilman molempien huoltajien suostumusta, kutsutaan alaikäisen henkilökortiksi. Sitä ei voi käyttää matkustusasiakirjana eikä sähköisessä asioinnissa. Tällaisesta alaikäisen henkilökortista säädettäisiin ehdotetun lain 1 :n 2 momentissa. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ei tämän lainkohdan yksityiskohtaisista perusteluista tai muutoinkaan ilmene mitään alaikärajaa. Näin ollen syntyy käsitys, että kyseisen henkilökortin voisi saada minkäikäinen alaikäinen hyvänsä. Jos todella on näin, asia olisi syytä kirjoittaa ainakin pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin.

3 3 2.3 Ulkomaalaisen henkilökortti Se että ehdotuksessa alaikäisen henkilökortilla tarkoitetaan ainoastaan ilman vanhempien suostumusta saatua korttia, herättää puolestaan kysymyksen siitä, mitä palveluja voidaan saada sellaisella henkilökortilla, johon alaikäisellä on vanhempien suostumus. Onko tarkoitus ollut, että tällainen henkilökortti rinnastuu aikuisen korttiin, koska se ei määritelmällisesti kuulu esimerkiksi ehdotetun 2 :n 2 momentin tai 3 :n 2 momentin piiriin, joilla rajoitetaan alaikäisen henkilökortin käyttöä matkustusasiakirjana ja sähköisessä asioinnissa. Tässä suhteessa ongelmallista on, että samaan aikaan lausunnolla on valtiovarainministeriön luonnos hallituksen esitykseksi laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista ja laiksi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta. Kyseisen ehdotuksen sivulla 29 todetaan, että alle 15-vuotiaan alaikäisen, joka ei vielä saa sirullista henkilökorttia tai muuta vahvaa sähköistä tunnistusvälinettä Kyseistä 15 vuoden ikärajaa ei ilmene nyt käsiteltävänä olevasta hallituksen esityksen luonnoksesta. Ulkomaalaisen henkilökorttia koskevat säännökset ovat erityisen tärkeitä siksi, että turvapaikanhakijoiden määrä on vuonna 2015 kasvanut merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna. Vastaavasti turvapaikan tai oleskeluluvan saavien henkilöiden määrä tulee myös todennäköisesti kasvamaan huomattavasti. Suomeen on saapunut ja saapuu lukuisia ulkomaalaisia turvapaikanhakijoita joilla ei ole henkilökorttia, passia, syntymätodistusta tai vastaavaa tai jotka ovat sellaisen näytön kansallisesta alkuperästään tahallisesti tai tahattomasti kadottaneet. Harva ulkomaalainen on aiemmin Suomessakaan hakenut henkilökorttia, koska ulkomaalaisen henkilökortti ei kelpaa matkustusasiakirjaksi. Henkilökorttia on täällä hakenut sellainen, joka asuu pitkään Suomessa, haluaa käyttää henkilökorttia henkilöllisyyden osoittamiseen eikä voi tai halua kantaa passia (vrt. Iltasanomat ; Luonnoksen mukaan aiemmin ulkomaalaisen matkustusasiakirjoja hyväksyttiin laajemmin tunnistamisasiakirjoiksi erilaisissa asiointitilanteissa, kuten pankeissa, vaikka niissä mahdollisesti oli merkintä varmistamattomasta henkilöllisyydestä. Viime vuosina Suomeen on kuitenkin ollut muodostumassa varsin mittava oleskeluluvan saaneiden ulkomaalaisten ryhmä. Heidän pankki- ja viranomaisasiointinsa on merkittävällä tavalla vaikeutunut tai tullut jopa mahdottomaksi, koska varmistamattoman henkilöllisyyden merkinnän sisältävää matkustusasiakirjaa ei ole enää hyväksytty eivätkä he ole voineet saada ulkomaalaisen henkilökorttia. Ongelma ratkeaisi, jos kaikille oleskeluluvan saaneille voitaisiin myöntää riittävän näytön ja henkilökohtaisen tunnistuksen perusteella ulkomaalaisen henkilökortti. Luonnoksessa todetaan, että ilman ulkomaalaisen henkilökorttia ulkomaalainen ei välttämättä saa pankkitiliä avatuksi eikä esimerkiksi verkkopankkitunnuksia tilin sähköiseen käyttämiseen ja muuhun sähköiseen tunnistautumiseen. Pankkitilin epäämistä on perusteltu lähinnä rahanpesulailla, joka edellyttää asiakassuhteen perustamiseksi henkilöllisyyden varmista-

4 4 mista luotettavasta ja riippumattomasta lähteestä peräisin olevien asiakirjojen tai tietojen perusteella. Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä edellyttää, että ilmoitusvelvollisen on tunnistettava asiakkaansa ja todennettava tämän henkilöllisyys. Ongelma on tällä hetkellä, että tuhansilla oleskeluluvan saaneilla ei ole riittäviä henkilöpapereita pankkitilin avaamiseksi. Suuri osa oleskeluluvan saaneista täyttäisi henkilökorttilain 1 :ssä säädetyt henkilökortin myöntämisen edellytykset vakituisesta asumisesta Suomessa ja edellä mainitun lainmuutoksen myötä myös väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Vaatimus henkilöllisyyden luotettavasta toteamisesta on kuitenkin ollut usein esteenä henkilökortin myöntämiselle, koska edellytystä on tulkittu niin, että jos henkilöllä ei ole esittää jotain luotettavaa lisäselvitystä varmistamatonta henkilöllisyyttä koskevan merkinnän sisältävän matkustusasiakirjan lisäksi, ei ulkomaalaisen henkilökorttia voida myöntää. Oleskeluluvan saaneiden ulkomaalaisten asiointiongelmia koskevaan keskusteluun osallistuneet viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja muut tahot ovat olleet yksimielisiä siitä, että tilanteeseen täytyy löytää ratkaisu. Nykyinen tilanne, jossa henkilölle voidaan myöntää oleskelupa, mutta ei henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, ei voi enää jatkua, vaan Suomen viranomaisten on mahdollistettava maassa jatkuvaluontoisesti oleskelevien ulkomaalaisten yhdenvertainen mahdollisuus toimia yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Ulkomaalaisen henkilökortti myönnetään viideksi vuodeksi, vaikka hakijalla ei olisikaan esimerkiksi oleskelulupaa koko ajalle. Tämä saattaa aiheuttaa epäselvyyttä henkilökortin asemasta, koska tällöin se ei välttämättä osoita sitä, että kortinhaltijalla olisi oleskeluoikeus Suomessa. Lakia olisi tarpeen täsmentää tältä osin (vrt. Voimassa oleva laki edellyttää, että ulkomaalaisella hakijalla on kotikunta Suomessa ja hänen tietonsa on rekisteröity väestötietojärjestelmään. Nyt ehdotetaan lisäksi säädettäväksi, että ulkomaalaisen henkilökortin myöntäminen edellyttäisi voimassaolevaa jatkuvaa tai pysyvää oleskelulupaa, pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupaa, oleskelukorttia tai oleskeluoikeuden rekisteröintiä. Henkilökortin voimassaolo sidottaisiin siis myös oleskeluluvan tai muun oleskeluoikeuden voimassaoloon. Uudella lailla luotaisiin näin aikaisempaa kiinteämpi yhteys henkilökortin ja oleskeluoikeuden välille. Henkilökorttilaissa säädettäisiin voimassaolevaa lakia tarkemmin hakijan tunnistamisesta ja henkilöllisyyden todentamisesta henkilökorttia haettaessa. Jos ulkomaalaisella ei olisi esittää henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa ulkomaalaisen henkilökorttia haettaessa, hakemuksen vastaanottava viranomainen voisi todentaa hakijan henkilöllisyyden tekemällä sormenjälkivertailun hakijan esittämän oleskelulupakortin sormenjälkiin. Lisäksi väestötietojärjestelmän ja ulkomaalaisrekisterin henkilötietojen pitäisi vastata hakijan esittämiä henkilötietoja.

5 5 3 ARVIOINTIA SUHTEESTA MUUHUN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Identiteettihankkeelle asetettiin jo tehtäväksi laatia kansallinen identiteettiohjelma, joka sisältää kokonaisvaltaisen suunnitelman valtion tehtävistä henkilöllisyyden luomisessa yhteiskunnassa sekä keinoista, joilla valtio tulevaisuudessakin suojaa kansalaisten henkilöllisyyden sekä perinteisessä että sähköisessä toimintaympäristössä. Tuolloin työryhmän keskeiset johtopäätökset ja toimenpidesuositukset liittyivät seuraaviin seikkoihin: 1. Ajokortin käytön uudelleentarkastelu tunnistamisasiakirjana 2. Passin ja henkilökortin yhteismyöntöprosessin selvittäminen 3. Sulkulistapalvelun selvittäminen ajokorttien, henkilökorttien ja passien osalta 4. Tunnistamisen merkityksen korostaminen ja tietoisuuden lisääminen 5. Identiteettivarkaudet 6. Biometristen tunnistusratkaisujen säädöstarve 7. Turvapaikanhakijan asiointikortin käyttöönoton selvittäminen 8. Sisäasiainministeriön poliisiosasto ja Poliisihallitus ehdottivat selvitystä henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja koskevan lainsäädännön tarpeellisuudesta sekä henkilökorttilain muutosta (biometriset tunnisteet). Nyttemmin henkilökorttien suhteen onkin tehty merkittäviä uudistuksia. Henkilökorttia tai muuta henkilöllisyyttä luotettavasti osoittavaa asiakirja (passi tai henkilökortti) tarvitaan erilaisissa asiointitilanteissa (esityksessä s. 19). Täten passilakia on muutettu ja otettu käyttöön sähköinen hakemuksen vireillepano (esitys s. 11). Vanhaa henkilökorttilakia (829/1999) pyritään nyt uudistamaan passilain suuntaviivojen mukaisesti (esitys s. 15). Henkilökorttimenettelyä yksinkertaistettaisiin ja osin myös nopeutettaisiin sillä, että sairausvakuutustietoja ei enää merkittäisi henkilökorttiin. Identiteettiraportissa oli jaksossa 4 käsitelty ulkomaalaisen vahvistamatonta henkilöllisyyttä ja tunnistamisasiakirjoja. Tältä osin eduskunnassa oli ollut käsiteltävänä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaisrekisteristä annetun lain ja löytötavaralain muuttamisesta (HE 104/2010 vp.). Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään, että jäsenvaltiot ryhtyvät myöntämään oleskelulupia korttimuodossa. Tämän esityksen myötä kansalaisuuslakiin (359/2003) tulisi muutoksia kaksoiskansalaisuuden osalta. Nyttemmin identiteettivarkauden osalta on lainsäädäntöä muutettu. Tietoverkkorikoksia koskevat säännökset täsmentyivät lukien. Samalla myös niin sanottu identiteettivarkaus tuli rangaistavaksi itsenäisenä rikoksena. Uudistuksen jälkeen Suomen lainsäädäntö vastaa EU:n tietoverkkorikosdirektiivin edellyttämiä vaatimuksia. Uudet rikoslain säännökset (säädös 368/2015) koskevat mm. vaaran aiheuttamista tietojenkäsittelylle, vahingontekoa, datavahingontekoa, viestintäsalaisuuden loukkausta, tietojärjestelmän häirintää ja tietomurtoa.

6 6 Lausunnossani identiteettiohjelmasta esittämiäni kannanottoja ja oikeustapauksia ei tältä osin ole juurikaan otettu huomioon tässä lainvalmistelussa. Kuten lausunnossani jo katsoin, eri ministeriöissä on nähdäkseni erilaiset valmiudet ICT-oikeuden alan lainsäädännön valmisteluun (vrt. Tomi Voutilainen: ICT-oikeus sähköisessä hallinnossa 2009, s. 246 ja ). Viittaan esityksen tekstiin (s. 17) ja keskusteluun ns. mobiilivarmenteesta ( Mobiilivarmenne on suomalaisten matkapuhelinoperaattorien tarjoama palvelu. Mobiilivarmenteen avulla selvitetään käyttäjän henkilöllisyys hänen tunnistautuessaan sähköisiin asiointipalveluihin tai hänen tehdessään sähköisiä allekirjoituksia. EU-kansalaisella tulee olla ns. Schengenin sopimuksesta huolimatta voimassa oleva henkilöllisyyskortti tai passi, kun hän matkustaa Bulgariasta, Kroatiasta, Kyprokselta, Irlannista, Romaniasta ja Yhdistyneistä Kuningaskunnista tai näihin maihin (ks. citizens/travel/entry-exit/eu-citizen/-index_en.htm). Totean kuitenkin, että Euroopan eri maiden lainsäädäntöä ja identiteettikäsitettä on kehitetty tunnistuksen alalla viimeisten parin vuoden aikana merkittävästi (tästä mm. development-of-european-identity-identities_en.pdf; Euroopan komissio 2012 ja Euroopan unionin lakihanke tietosuoja-asetuksen osalta olisi ansainnut tässä tarkastelun (ks. HaVL 36/2010 vp ja E 119/2010 vp). Komissio antoi tiedonannon kattavasta lähestymistavasta henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa ja sen jälkeen ehdotuksen yleiseksi tietosuoja-asetukseksi KOM (2012) 11 lopullinen ja tietosuojadirektiiviksi KOM (2012) 10 lopullinen. Ehdotuksen tavoitteena on luoda Euroopan unionille ajanmukainen, vahva, yhtenäinen ja kattava tietosuojakehys, johon liittyy myös tietoturvavaatimuksia. Esityksessäkin mainitaan sentään (s. 33) eidas-asetus ja sen edellyttämät lainmuutokset. 4 ESITYKSEN VAIKUTUKSET Poliisin verkkosivujen ( mukaan Henkilökortti on kuvallinen todistus haltijansa henkilöllisyydestä. Henkilökorttia voidaan käyttää rajoitetusti myös matkustusasiakirjana, ja siinä on sähköisen asioinnin mahdollistava siru. Henkilökorttiuudistuksen suhteen on syntynyt hankkeen pitkään käynnissä ollessa joitakin ongelmia eikä henkilökortin yleistymisen esteitä tai käyttötilanteitakaan ole juuri analysoitu. Esitysluonnoksessa (s. 21 ss) on jossakin määrin vanhalta pohjalta ja passilakiin perustuen arvioitu esityksen taloudellisia ja muita vaikutuksia (tieto neuvotteleva virkamies Elina Rydman ). Tavoitetasoa on normeja purettaessa ilmeisesti laskettu, koska uudistusta pyritään nyt toteuttamaan lähinnä ennen Juha Sipilän hallitusta tehtyjen selvitysten perusteella. Hankkeen taloudellisiin vaikutuksiin (kohta 3.1.) tulisi nähdäkseni lukea myös lukuisille, noin turvapaikanhakijalle annettavat tunnisteasiakirjat (s. 8). Lisäksi tuottavuussäästöt voivat Euroopan pakolaiskriisin nykytilanteessa poiketa merkittävästikin esityksessä arvioidusta tilanteesta.

7 7 Siten vaikutusten arviointia ulkomaalaisten henkilökorttien osalta tulisi tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa arvioida uudelleen. Esityksenkin (s. 23) mukaan ulkomaalaisen henkilökorttia hakevien määrän voidaan arvioida lisääntyvän jonkin verran tai jopa merkittävästi nykyisestä. Nykyaikainen julkishallinto teknistyy ja tulee yhä enemmän tietokanta- ja rekisteriperusteiseksi. Poliisihallitus on asettanut LUPA hankkeen, jonka tavoitteena on sähköistä asiointia lisäämällä, rakenteita kehittämällä ja ulkoistamalla parantaa asiakaspalvelun laatua, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta, uudistaa työvälineitä ja parantaa henkilökunnan osaamista. Sähköisen asioinnin tavoitteena on vähentää asianosaisilta edellytettäviä asiakaskäyntejä niin, että asianosainen voi vähintään panna lupaasian vireille sähköisesti, jolloin asiointi poliisilaitoksella ei olisi lainkaan välttämätöntä (vrt. EOA:n päätös poliisilaitoksen menettelystä passihakemuksen jättämisessä dnro 2047/4/12). FINeID on muodostettu sanoista: FINnish electronic IDentity. FINeIDnimellä tarkoitetaan varmenteiden avulla tapahtuvaa henkilön sähköistä tunnistamista. Väestörekisterikeskus tuottaa varmenteita kansalaisille, organisaatioille ja terveydenhuoltosektorille. Varmenteita tarvitaan tietoverkkojen kautta tapahtuvassa tunnistamisessa, salauksessa ja sähköisen allekirjoituksen tekemisessä. Verkossa tapahtuvassa asioinnissa eivät perinteiset, kasvokkain tapahtuvat tunnistamismenetelmät ole mahdollisia. Sen vuoksi riittävän tietoturvan kannalta olisi vielä tarkasteltava kortin myöntämisen kriittistä alkuvaihetta ja asiakkaan tunnistautumista sekä ylipäätään fyysisen henkilökortin tarpeellisuutta. Turvapaikanhakijoiden tilanne edellyttänee uudenlaisia ratkaisuja sekä tunnistautumiseen että julkisten (etä)palveluiden saatavuuteen. Perustuslain 124 :n kannalta myös yksityisen palveluntarjoajan pitäisi olla käytännössä valvottavissa (vrt. esityksessä s. 11, 20 ja 25). Esimerkiksi R-kioski on osa Reitan Group -yhtiöön kuuluvaa Reitan Convenience -yhtiötä. R-kioski on kauppiasvetoinen kioskiketju, ja sillä on valtakunnallinen peitto noin 630 myymälän organisaatiolla. 5 ERÄITÄ YKSITYISKOHTIA LAILLISUUSVALVONNAN KANNALTA Lakiviittauksista huolimatta juridisen näkökulman kapeus näkyy raportissa rikosoikeudellisen tarkastelun ja käsitteistön (identiteetti vs. henkilöllisyys) lisäksi myös suhteellisen vähäisenä oikeustapauksiin ja oikeuskirjallisuuteen perehtymisenä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 (2) artiklan mukaan viranomaiset eivät saa puuttua tämän (yksityisyyden suojan) oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Huoltajien asema on esityksessä otettu huomioon, mutta Suomeen saapuu kuitenkin alaikäisiäkin, vailla huoltajia olevia lapsia ja nuoria. Esityk-

8 8 sen mukaan (s. 36) henkilökortti voitaisiin myöntää myös alaikäiselle. Esityksen 25 ja 26 :ssä on säädetty huostaan otetun lapsen henkilökortin peruuttamisen edellytyksistä. Esityksen 14 ja 16 :ssä on säädetty ulkomaalaiselle henkilölle ja lapselle myönnettävästä henkilökortista (s. 20). Säännöksistä puuttuu huostaan otetun (sekä kiireellisesti sijoitetun) lapsen osalta sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen (sosiaalilautakunnan) vireillepano-oikeus. Todettakoon, että sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 11 :n 3 momentin mukaan alaikäinen voi hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä asian laatu huomioon ottaen painavasta syystä kieltää antamasta itseään koskevia tietoja lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi alaikäisen edun vastaista (vrt. s. 10 ja EOA dnro 2617/2/13 edunvalvonnassa olevan henkilön oikeus verkkopankkitunnuksiin). Esityksen ymmärrettävyyttä lisäisi henkilökorttien sertifioitujen tuottajien ja yleensäkin henkilökortti- ja vastuuorganisaation käytännön kuvaus ja selkeä vertailu nykytilaan (ks. ja vrt. esitys s. 10). Lain voimaantuloajankohta syksyllä 2016 (esityksessä s. 52) on nähdäkseni tarpeellisen koulutuksenkin huomioon ottaen suhteellisen tiukka. Muutoin minulla ei ole esitykseen huomauttamista. Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijäneuvos Jorma Kuopus

9 EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIES Helsinki Dnro 4604/5/15 Sisäasiainministeriö Poliisiosasto PL VALTIONEUVOSTO Viite: Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö (SM 056:00/2015) LÄHETE Lähetän ohessa sisäasiainministeriölle lausuntopyynnössänne pyydetyn lausuntoni. Lausunto on aikaisemmin toimitettu sisäasiainministeriölle myös sähköpostitse kirjeessänne pyydetyn mukaisesti. Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijäneuvos Jorma Kuopus Osoite: Eduskunta Puhelin: (09) 4321 Sähköposti: Telefax: (09) Internet: