Sivistys- ja. Palveluverkkoa koskeva tila-hankesuunnittelu 378/ /2015. SITLA Pärjäävä Forssa ja talouden haasteet

Transkriptio

1 Sivistys- ja tulevaisuuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Palveluverkkoa koskeva tila-hankesuunnittelu 378/ /2015 SITLA Pärjäävä Forssa ja talouden haasteet Palvelutarpeiden muutokseen ja talouden haasteisiin vastaamiseksi on käynnissä kaupungin talouden sopeuttamiseen ja tuottavuuden pa ran ta mi seen keskittyvä Pärjäävä Forssa -ohjelmatyö. Pärjäävä Fors sa -ohjelma on yksi Fors sa-ko ko elämän väärtti kau pun ki strate giaa to teut ta vis ta poik ki hal lin nol li sis ta ohjelmista. Suurimmat muutospaineet kaupungin palvelutoiminnalle ja talouden hoi dol le asettavat verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen erit täin hidas ellei olematon kasvu. Palvelutarpeet ja kus tan nus ke hitys mm. so si aa li- ja terveyspalveluissa ovat kuitenkin samaan aikaan kas vus sa, jo ka ylittää selvästi ve ro ra hoi tuk sen kasvuennusteet. Myös kaupungin suuri työttömyysaste nä kyy palvelutarpeissa. Kaupungin palvelutarpeet ovat muuttuneet ja muuttuvat tu le vai suudes sa suuresti väestön ikään tyes sä ja nuorten ja lasten ja työikäisen väes tön edelleen vähentyessä. Kaupungin menojen sopeuttaminen vähenevään tai ainakin melko pai kal laan pysyvään ve ro ra hoi tuk seen, palvelutarpeiden muu tokseen ja sa man ai kai ses ti laadukkaiden palvelujen saatavuudesta huo leh ti mi nen onkin suurena haas tee na tu le vi na vuo si na. Kaupunki on käynnistänyt palveluverkkoselvityksen laatimisen. Palveluverkkoselvitys antaa päätöksentekijöille perustietoa pää töksen te koa var ten kaupungin palveluverkon nykytilasta sekä pal ve luver kon ke hit tä mis tar peis ta peilaten niitä mm. väestönkehitykseen ja pal ve lu tar pei den muutokseen sekä kaupungin talousnäkymiin ja talou del li seen kan to ky kyyn. Korjausvelkalaskelman mukaan kaupungin haasteet kiin teis tö ver kon osal ta ovat erittäin suuret, koska yllä pidettävää kiin teis tö kan taa on täl lä hetkellä paljon. Korjausvelkalaskelmat osoittavat kiistatta sen,

2 et tä palveluverkkoa on tiivistettävä. Selvityksen pohjalta voidaan tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat kaupun gin palveluverkkoon ja mahdollistavat tulevaisuudessa mm. henki lö työ vuo sien vähentymisen ja sitä kautta käyttökustannusten pienen ty mi sen. Kaupungilta eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aika na keskimäärin parisenkymmentä henkilöä vuosittain. Mää rä ai kaisen henkilöstön määrä on suuri suhteessa vakituiseen hen ki lö kuntaan. Tämä muodostaa säästö/tuottavuuspotentiaalin, jota voi daan hyö dyn tää, mikäli palveluverkkoa, palveluprosesseja sekä pal ve lu taso ja tarkastellaan uudelleen. Karkeasti laskettuna pu hu taan ku mu latii vi ses ti miljoonien eurojen säästömahdollisuudesta seuraavan 4-5 vuo den aikana. Päätöksillä alkaa olla kiire, jotta vaikuttavuutta saadaan aikaan mahdollisimman pian ja aikaa ei hukata. Kaupungin talouden sopeuttamisessa ja tuottavuuden pa ran ta mi sessa ovat keskeisessä asemassa seuraavat kehittämisalueet, joilla kaikil la tulee edetä, jotta toivottuja vaikutuksia saadaan aikaan: - palveluverkon ja toimitilojen käytön tehostaminen - palvelu- ja työprosessien uudistaminen, palvelutarjonnan uu del leen ar vioin ti, sähköisten palvelujen kehittäminen ja digitalisaation hyö dyntä mi nen sekä uusien innovaatioiden käyttöönottaminen - henkilöstön, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen - organisaation, rakenteiden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen -han kin to jen tehostaminen. Menossa olevat strategiaa toteuttavat poikkihallinnolliset ohjelmat ja nii den toteuttaminen vie vät osaltaan eteenpäin edellä mainittuja kehit tämis ko ko nai suuk sia mm. Lasten Fors sa, henkilöstöohjelma, resurs si viisas (jär ki vih reä) toimintatapa ja han kin ta pe ri aat tei den ke hit tämi nen sekä uudet vies tin tä- ja tie dot ta mis käy tän nöt. Nämä sekä palve lu verk ko sel vi tys ovat ko ko nai suus, jolla Pärjäävä Forssa -pro ses si etenee. Vuosien investointiohjelma on yhteensä 14,9 miljoonaa eu roa. Investointiohjelmaan on tarkoitus palata heti pal ve lu verk kopää tös ten jälkeen, koska investointiohjelma sisältää vain pienet raken nuk siin kohdistuvat peruskorjauskohteet ja pakolliset korjaukset. Kau pun gin lainamäärä vuoden 2015 lopussa on 29,8 miljoonaa euroa eli eu roa/asu kas eli selvästi alle koko maan keskiarvon. Maan keskiarvo on noin eu roa/asu kas. Kaupungin lainanhoitokate oli vuoden 2015 tilinpäätöksessä 1,9 eli tyy dyt tä vä. Mikäli lainanhoitokate on alle 1, tämä tarkoittaa, ettei kaupun gin tulorahoitus riitä lainojen korkokuluihin ja lyhennyksiin. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun lainanhoitokate on yli 2 ja tyy dyt tävä, kun lainanhoitokate on 1-2 ja heikko, mikäli lainanhoitokate on

3 al le 1. Kaupungin vuoden 2016 talousarvio ja taloussuunnitelma ovat ali jäämäi siä. Vuoden 2015 tilinpäätös on jonkin verran ylijäämäinen. Mikäli ali jää mien kertymistä ei voida jatkossa estää, on kaupunki "syönyt" ta see seen kertyneen ylijäämän ( 7,6 miljoonaa euroa) 2-3 vuo des sa. Kertyneestä ylijäämästä suurin osa (5 miljoonaa euroa) on ve si huolto lii ke lai tok sen taseeseen kertynyttä ylijäämää. Suurimmat riskit tulevaisuudessa ovat tulorahoituksen riittävyys eli ve ro tu lo jen ja valtionosuuksien kehitys sekä epäonnistuminen kaupun gin me no jen hillitsemisessä ja Pärjäävä Forssa -pro ses sin to teutta mi ses sa. Keskeisessä asemassa ovat palveluverkkoon liit ty vät ratkai sut ja niiden vaikutukset. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uu dis tuksen ja maakuntauudistuksen vai ku tuk set kau pun gin elin voi mai suuteen ja palvelutoimintaan, eri tyi ses ti tu ki pal ve luihin, voivat olla mer kittä viä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessa Pärjäävä Forssa -ohjelman ja seuraavat vuoden 2016 talousarvion ja vuosien ta lous suun ni tel man keskeiset laadintaperiaatteet ja linjaukset: Kaupungin taloutta ja palvelutoimintaa sopeutetaan suun nit te lu kaudel la vastaamaan verorahoituksen kehitystä siten, et tä kau pun gin talous on tasapainossa suunnittelukauden lopulla. Palveluverkkoa ja toimitilojen käyttöä tehostetaan ja tarvittavat päätök set tehdään palveluverkkoselvityksen perusteella lop pu vuon na Henkilöstöresurssien ja -voimavarojen käytön optimoimiseksi ja henki lö työ vuo sien vähentämiseksi selvitetään mahdollisuus tehdä ns. Pär jää vä Forssa -työnantaja/työntekijälupaukset (sitoumukset). Kaupun ki kon ser nis sa siir ry tään ennakoivaan hen ki lös tö suun nit teluun. Tä mä edellyttää paitsi pal ve lu ver kon supistamista myös pal ve lu tarjon nan uudelleen ar vioin tia, jotta eläköitymiseen ja henki lös tö ra kentee seen liittyvää sääs tö po ten ti aa lia päästään hyödyntämään. Tuot ta vuu den pa ran ta mi sek si valmistellaan sitä tukeva pal kit semisjär jes tel mä. Vuoden 2016 veroprosenttien tarkistuksiin varaudutaan. Valtuusto päät tää asiasta lopullisesti vahvistaessaan veroprosentit vuosittain mar ras kuun ko kouk ses sa. Omistajaohjausta kaupunkikonsernin sisällä ja kuntayhtymissä te hoste taan. Edellytyksenä on, että konserniyhtiöissä ja Fors san seu dun hyvinvointikuntayhtymässä tehostetaan so peut ta mis toi mia ja no peute taan niiden käyttöönottoa me no ke hi tyk sen selväksi hi das ta mi sek si.

4 Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n pal ve lu mak su jen edel ly te tään py sy vän ennallaan. Sosiaali- ja terveyspalveluita lukuun ottamatta raami toimialoille on nol la kas vu edellisen vuoden talousarviosta. Kaupungin sisäiset vuok rat pysytetään ennallaan. Vesihuoltoliikelaitoksen tuloutuksen määrää kaupungille va rau dutaan pienentämään vaiheittain. (LJ) Palveluverkkoselvitys Forssan kaupungin kaupunginhallitus antoi FCG Konsultointi Oy:n teh tä väk si laatia palveluverkkoselvityksen. Palveluverkkoselvityksen tu li sisältää seuraavat asiat: kuvauksen kiinteistöistä ja niiden toi minnan nykytilasta, kolme potentiaalista vaihtoehtoista mallia kunnan kiin teis tö- ja toimintaverkon rakentamisesta ja vuoteen 2025 ulot tuvan realisointi- tai investointisuunnitelman. Työn edetessä tilattiin myös kuvaus neljännestä selvityksen myötä esille nousseesta pal velu verk ko vaihtoehdosta. Palveluverkkoselvitys antaa pohjaa tulevaisuuden päätöksenteolle ja mah dol lis taa osaltaan ennakoivan henkilöstösuunnittelun ja sitä kaut ta mahdollistaa henkilöstön eläköitymiseen ja määräaikaisen hen ki lös tön käyttöön liittyvän säästö- ja tuottavuuspotentiaalin sys temaat ti sen hyödyntämisen pitkällä aikavälillä. Selvityksen keskeisenä tehtävän on optimaalisen palveluverkon suun nit te lu Forssan kaupungin väestön tarpeisiin. Selvityksen edetes sä todettiin, että tarkastelun painopiste kohdistetaan op pi las määril tään optimoituun palveluverkkoon ja edelleen, että sote-kiinteistöt ei vät sisälly selvitykseen. Rakennuskannan korjausvelkalaskennalla saadaan yleiskuva ra kennus kan nan tilanteesta. Se ei siis välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksit täi sen rakennuksen tilannetta ja siksi tarkemman tarkastelun pohjak si tulee tehdä katselmuksia, kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia. Täs sä korjausvelkalaskenta tehtiin laskennallisesti ja sitä tar ken nettiin kaupungin teknisen toimen kanssa käydyillä neuvotteluilla. Tarkas te lus sa oli mukana yhteensä 35 rakennusta, joiden huoneistoala oli yhteensä yli htm². Tiloista maksettiin sisäisiä vuokria v yhteensä n. 7,8 miljoonaa euroa. Rakennuskannan tasearvo oli n. 35,2 miljoonaa euroa. Rakennuskannan tekninen nykyarvo on n. 112, 5 miljoonaa euroa, mi kä vas taa kunto-luokkaa n. 55 %. Se on verrattain alhainen ja kertoo siitä, et tä rakennuskannassa on paljon patoutunutta kor jaus tarvet ta. Las ken nal li nen korjausvelka onkin jo n. 44,7 miljoonaa euroa.

5 Vuo tui nen kor jaus vas tuu on n. 3,6 miljoonaa euroa eli tämän verran pi täi si koko rakennuskannan ta se vai kut tei siin korjauksiin vuosittain in ves toi da, jotta ra ken nus kan nan kuntoluokka ei laskisi edelleen. Palveluverkkoselvityksessä laadituista vaihtoehdoista vaihtoehto 4 on arvioitu kaupungin johtoryhmässä perusratkaisuiltaan sellaiseksi, et tä sen pohjalta olisi syytä tehdä tarkempaa hankesuunnittelua kustan nus ar vion tarkentamiseksi. Myös päättäjille pidetyissä se mi naareis sa ja iltakouluissa vaihtoehto 4:ää on pidetty jatkoselvittelyn arvoi se na. Vaihtoehdossa 4. Forssaan muodostetaan neljän pe rusope tuk sen yksikön muodostama kouluverkko. Keskusta-alueen palve lu ver kon muodostaisivat Keskuskoulu, Talsoila ja mo ni toi mi keskus. Monitoimikeskus valmistuisi kesällä 2020 ja tähän yksikköön sijoi tet tai siin Tölön ja Kuhalan koulut sekä 2020-luvulla mahdollisesti myös Keskuskoulu. Monitoimikeskukseen sijoittuisivat lisäksi Kur jenpe sän ja Taikatuulen päiväkodit, Viksbergin nuorisotila sekä kes kuskeit tiö. Keskuksen koko olisi n m² ja kustannusarvio n. 20 miljoo naa euroa. Keskuksen sijaintipaikkaa ei ole tässä vaiheessa määri tel ty. Vie re män ja Talsoilan koulut yhdistyisivät jo syksyllä Keskuskoulu ja Heikan koulu yhdistettäisiin syksyllä Vie re män ja Heikan kou lu jen oppilaspaikat voidaan tarkistaa op pi laak siot to päätös ten yh tey des sä. Keskusta-alueen ulkopuolelle jäisi Koi jär ven koulu. Yhdistettyjen vuosiluokkien 1-6 koulujen vuosiluokittaiset op pi lasmää rät ovat esitetty kuluvan lukuvuoden oppilasmäärätiedoilla tau lukos sa 23. Koijärvi jatkaa 3-opettajaisena koulun. Huomioitavaa on, et tä tämän vaihtoehdon ratkaisut mahdollistavat muodostaa kes kusta-alu eel le kolme vahvaa 2-sarjaista vuosiluokkien 1-6 yksikköä. Myös vuosiluokkien 7-9 kouluja toimisi aluksi 2, mutta op pi las mää rän laskiessa 2020-luvun puolivälissä harkintaan tulisi vuosiluokkien 7-9 keskittäminen uuteen monitoimikeskukseen luvun puo les sa välin tulee myös arvioitavaksi Keskuskoulun tarpeellisuus vuo si luokkien 1-6 kouluna. Jos laskevat väestöennusteet toteutuvat, on mahdol lis ta, että keskusta-alueella voidaan edelleen tiivistää vuo si luokkien 1-6 palvelu-verkkorakennetta. Toisaalta, jos väestömäärät kään ty vät nousuun, Keskuskoulun tilat antavat joustoa op pi las paikko jen osoittamiselle. Koulun tarpeellisuuden määrittely siirtynee siis 2020-lu vun alkuvuosille ja tarpeellisuuden epävarmuudesta johtuen kou lul le ei ole lähitulevaisuudessa tarkoituksenmukaista tehdä mit tavia peruskorjauksia. Vaihtoehdon 4 toimenpiteillä arvioidaan olevan huomattavaa ta loudel lis ta vaikutusta perusopetuksen kustannuksiin. Luokanopettajien mää rän arvioidaan vähenevän yhdeksällä opettajalla (45 > 36). Vuosi luok kien 7-9 opetusryhmien määrä vähenee kolmella 24 > 21 ryhmää ja tällä on osaltaan vaikutusta myös lehtoreiden lukumäärään. Kar keas ti arvioiden henkilöstökulut tulevat vähenemään yli puoli mil-

6 joo naa euroa. Lisäksi tulee huomioida, että lapsimäärien vä he ne minen ja päivähoitoyksikköjen keskittäminen tulevat osaltaan tuomaan kus tan nus sääs tö jä sivistystoimen kokonaiskustannuksiin. Vaihtoehtojen vertailut osoittavat selkeästi, että nykymallin (vaih to ehto 0) mukainen eteneminen ei ole kaupungin talouden kannalta järke vää. Se johtaa ylisuuren rakennusmassan kor jaa mis kier tee seen ja vie talouden kestämättömään tilanteeseen. Ratkaisuna ei myös kään ole se, että rakennuskannan korjaaminen laiminlyödään, jol loin se puolestaan johtaa rakennuskannan kunnon heik ke ne mi seen, sisäilma- ym. ongelmien pahenemiseen ja palvelujen tuo tan to ky vyn heikkenemiseen. Peruskorjausten pitkittäminen nostaa myös korjaus ten kustannuksia. Näin ollen pitkän tähtäimen ratkaisut tulee tehdä palveluiden tar peista lähtien ja tilakanta optimoida sen mukaiseksi. (AH) Palvelutarpeiden muutokset Forssan kaupungin kasvatus ja opetustoimea on kehitetty suun ni telmal li ses ti ja pitkäjänteisesti. Toimintaa on ohjannut kau pun gin valtuus ton hyväksymät kaupunkistrategiat, joiden toteuttamiseksi lau takun ta on hyväksynyt yksityiskohtaisemmat ohjelmat. Vuonna 1997 val mis tui ja hyväksyttiin Koulu 2000 ohjelma. Vuonna 2006 val mistui Koulupalvelut 2010 ohjelma. Nykyistä kasvatus- ja ope tus toi mintaa ohjaa vuonna 2010 hyväksytty Kasvu 2017 ohjelma. Forssan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin strategian vuon na Forssan kaupungin strategiaa toteuttamaan val mis tellaan Lasten Forssa-ohjelmaa. Ohjelman visiona ja tavoitteena on ol la Suomen lapsiystävällisin kaupunki vuonna Koko sivistys- ja tule vai suus toi mi alan henkilöstö tekee suunnitelmallisesti ja si tou tunees ti töitä tämän tavoitteen eteen. Osaamista, pedagogiikkaa ja työta po ja kehitetään. Uusia tehokkaampia yhteistyömuotoja esi mer kik si oppilashuoltoon liittyen haetaan. Forssan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen toimintaympäristössä on tapahtumassa runsaasti muutoksia. Osa muutoksista on val ta kunnal li sia, kuten kasvatus- ja opetustoimen rahoitukseen ja ope tussuun ni tel ma uu dis tuk seen liittyvät muutokset. OPS 2016 tulee pe rusteel li ses ti muuttamaan kaikkien koulujen toimintakulttuuria. Pai kal lisia muutospaineita tuovat mm. ikäluokkien merkittävä pieneneminen ja voimakas henkilöstön eläköityminen lähivuosina sekä kiinteistöihin liit ty vä korjausvelka. Forssan kasvatus- ja opetustoimen periaatteena on, että tilat, joissa toi mi taan ovat terveet ja turvalliset. Tärkeää on myös, että opetustilat ovat nykyaikaisesti varustellut ja tulevaisuuden tarpeita vastaavat. Ta voit tee na ovat kasvatus- ja oppimisympäristöt, jotka mah dol lis ta vat uuden opetussuunnitelman toteuttamisen ja antavat lapsille ja nuo ril-

7 le valmiudet muuttuvaan tietoyhteiskuntaan ja hyvät eväät elä mään. Palveluverkkoa ja palvelutarvetta on kyettävä arvioimaan uu sien tilavaatimusten näkökulmasta kymmenien vuosien päähän. Forssan koulukiinteistöistä Kuhalan ja Tölön kiinteistöt vaativat mit tavat peruskorjausinvestoinnit lähivuosien aikana. Kysymyksessä on mil joo nien eurojen peruskorjausinvestoinnit. Myös muut kou lu kiin teistöt on pidettävä kunnossa ja saatava myös niiden oppimisympäristöt tu ke maan OPS 2016 mukaista oppimista ja toi min ta kult tuuria. Opetustiloille asettavat vaatimukset muuttuvat ra justi. Oppilasmäärien vähentyessä nykyisiä kouluja ei kannata sel lai senaan peruskorjata. Huomattavaa on, että uudet oppimisympäristöt on mahdollista toteuttaa merkittävästi aiempaa pienemmällä ti lan tar peella, oli kysymyksessä peruskorjaus tahi uudisrakentaminen. Palveluverkkoselvitys on tehty lähtökohtaisesti kiinteistöjen nä kö kulmas ta, kuitenkin investointeja tai kiinteistökuluja huomattavasti merkit tä väm piä talouden kannalta ovat mm. henkilöstökulut. Esimerkiksi pe rus ope tuk sen vuoden 2016 toimintamenoista 65 % on hen ki lös töme no ja. Kiinteistömenot ovat vain noin 13 %. Vuoteen 2022 mennessä pelkästään perusopetuksesta eläköityy noin 20 opettajaa. Oikein mitoitetun palveluverkon ja siihen liitettynä hyvin suunnitellun pal ve lu tuo tan non avulla on mahdollista hyödyntää eläköityminen ja sa mal la pitää palvelutuotanto tehokkaana ja laadukkaana. Jotta pystytään yksityiskohtaisemmin selvittämään pal ve lu verk ko selvi tyk ses sä esitettyjen vaihtoehtojen todellisia kustannuksia, on otet tava joku vaihtoehdoista yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Pal ve lujen tarpeen perusteella on arvioitava tilantarpeet ja tehdä tar vit ta vat hankesuunnitelmat, jonka perusteella pystytään paremmin ar vioimaan investointikustannukset sekä ennen kaikkea palveluverkon vaiku tuk set käyttökuluihin. Helmikuussa 2016 valmistunut palveluverkkoselvitys on toteutettu Fors san kaupunginhallituksen toimeksiannosta. Palveluverkon uu dista mi nen on kuntalaisten kannalta merkittävä asia. Valmistelun vi reillä olos ta on tiedotettu laajasti ja kuntalaisille on varattu mah dol li suus ottaa kantaa asiaan. Selvityksen tuloksia on esi tel ty kaupungin päättä jil le ja henkilöstölle useissa eri tilaisuuksissa. Kuntalaisilla on ollut mahdollista antaa palautetta pal ve lu verk ko vaihto eh dois ta suoraan päättäjille ja viranhaltijoille. Lisäksi kun ta lais ten on ollut mahdollista vaikuttaa valmisteluun otakantaa.fi -si vu jen kautta. Palveluverkkoselvityksen vaihtoehdoista on perusteltua ottaa tar kaste luun vaihtoehto 4.

8 Palveluverkkoselvityksen vaihtoehto 4 tarkoittaa, että kes kus ta-alueel la perusopetus keskitetään kolmeen kokonaisuuteen. Vieremän ja Talsoilan, Heikan ja Keskuskoulu ja Kuhala ja Tölö muodostavat koulu pa rin. Koijärven päiväkoti koulu jatkaisi nykyisellään. Toteutus ajoittui si 2020 luvun taitteeseen. Kuhalan ja Tölön kouluparin osalta tulee tehdä hankesuunnitelma uu des ta monitoimikeskuksesta. Monitoimikeskuksen tulee käsittää Tö lön ja Kuhalan koulun toiminnot sekä Kurjenpesän ja Taikatuulen päi vä ko tien toiminta, keskuskeittiö, nuorisotilat ja monitoimisali. Kouluparien Vieremän ja Talsoilan, Heikan ja Keskuskoulu op pi misym pä ris töi hin liittyvät tarpeet selvitetään. Edellä mainitusta selvitetään investointikustannukset, rahoituksen kus tan nuk set sekä vaikutukset henkilöstöön ja käyttökuluihin. Sel vitet tä vä on myös käytöstä poistuvien kiinteistöjen käyttö ja niistä aiheu tu vat käyttökustannukset. Suunnittelun tulee ottaa huomioon kaupungin palveluverkko ja pal velu tar ve kokonaisuutena. Ratkaisujen tulee perustua vuoden 2016 ope tus suun ni tel man OPS 2016:n mukaisiin pe da go gi siin rat kai sui hin. Asiaa valmistellaan toimialojen yhteistyönä. Kuntalaisaloitteen ja adressin huomioiminen Emmi Lintonen ja Vesa Niininen toimittivat kaupungille kuntalaisaloitteen ja adressin, joiden allekirjoittajat puolsivat Tölön ja Viere män koulujen säilyttämistä. Kokouksessa valtuusto päät ti ilmoittaa vastauksena kuntalaisaloitteen tekijöille ja adressin al le kir joit ta jil le, että aloite ja adressi huomioidaan tehtäessä kau pungin kiinteistöselvitystä, kouluverkkoselvitystä ja talouden ta sa pai notta mis oh jel maa. Aloite ja adressi mer ki tään tämän asian yhteydessä tie dok si. Valtuuston ko kouk sen pöytäkirjanote on luot ta mus hen ki löiden verkkopalvelussa ja oheis ai neis tos sa. (JP) Forssan palveluverkkoselvitys on liitteenä. Luottamushenkilöiden verkkopalveluun LHVP on ladattu palveluverkkoselvityksen tuloksena kertynyttä aineistoa. Lisätiedot: sivistysjohtaja Jarmo Pynnönen, puh , jarmo.pynnonen ( ät) forssa.fi Sivistysjohtaja: Sivistys- ja tulevaisuuslautakunta päättää kau pungin ot ta van liitteenä olevan palve lu verk kosel vi tyk sen vaihtoehdoista yk si-

9 tyis koh tai seen tarkasteluun vaih to ehdon nro 4 seuraavin toi men pi tein: Keskusta-alueella perusopetus keskitetään kolmeen ko ko nai suu teen eli Vieremän ja Talsoilan, Heikan ja Keskuskoulun sekä Ku ha lan ja Tö lön koulun muodostamiin koulupareihin. Koijärven koulu ja päi väko ti jatkavat nykyisellään. Kuhalan ja Tölön kouluparin osalta tehdään palveluverkkoselvityksessä tarkoitettua uutta monitoimikeskusta koskeva hankesuunnitelma siten, että monitoimikeskus käsittää Tö lön ja Kuhalan koulujen toiminnot sekä Kurjenpesän ja Taikatuulen päi vä ko tien toiminnan, keskuskeittiön, nuorisotilat ja monitoimisalin. Vieremän ja Talsoilan sekä Heikan ja Keskuskoulun kouluparien oppi mis ym pä ris töi hin liittyvät tarpeet selvitetään. Kaikista edellä selostetuista järjestelyistä selvitetään investointikustan nuk set, ra hoi tuk sen kus tan nuk set sekä vaikutukset henkilöstöön ja käyttöku lui hin. Samalla selvitetään koulukäytöstä poistuvien kiinteis tö jen jat ko käyt tö sekä mahdollisista käyt töä vaille jäävistä kiin teistöistä kau pun gil le aiheutuvat kustannukset. Järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon kaupun gin palveluverkko ja pal ve lu tar ve kokonaisuutena sekä vuoden 2016 opetussuunnitelman OPS 2016:n mukaiset opetusrat kai sut. Järjestelyjen toteutumista ennakoiva henkilöstösuunnittelu aloitetaan vii py mät tä. Toi mi ti la järjestelyt ja henkilöstömitoitukset valmistellaan niin, että ne ovat val mii na ja toteutettavissa vuo den 2019 alussa. Mahdollisesta toteutuksesta päätetään erikseen. Edellä mainittujen lisäksi sivistys- ja tulevaisuuslautakunta esittää kau pun gin hal li tuk sel le ja edelleen kaupunginvaltuustolle vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman in vestoin ti osaan lisättäväksi tarvittaessa määrärahan monitoimikeskuksen suun nit te lun toteuttamiseksi. Lisäksi sivistys- ja tulevaisuuslautakunta merkitsee Emmi Lintosen ja Ve sa Niinisen kun ta laisaloit ten ja adressin tiedoksi. Päätös: Lautakunta hyväksyi muutetun päätösesityksen. KH Tila-hankesuunnittelu kuvaa tilahankkeen tarpeen, tavoitteet, kus tannuk set sekä hankkeen rakennushankkeen käynnistämistä varten.

10 Kiinteistöpäällikkö Jukka Perälän arvion mukaan tähän suun nit te luun tarvittava mää rä ra ha on n euroa. Tarkoitus on, että kaupun ki laatii omana työnä muut tarvittavat selvitykset. Sivistys- ja tulevaisuustoimialan nimeämä edustaja toimii han ke vastaa va na. (JPe, JPy, MP) Kaupunginjohtajan sijainen, talousjohtaja: Kaupunginhallitus eh dottaa, että valtuusto 1. merkitsee tiedoksi ja osaltaan hyväksyy yllä olevan sivistys- ja tule vai suus lau ta kun nan pää tök sen (30 ) 2. ottaa kuluvan vuoden talousarvion investointiosaan pal ve lu verkkoselvityksessä tarkoitetun monitoimikeskuksen ti la-han ke suun nit telua varten euron määrärahan, joka katetaan vieraan pääoman lisäyksin. Käsittely: Keskustelun kuluessa useat jäsenet ehdottivat asian pa nemis ta pöydälle lisäharkintaa varten. Päätettyään keskustelun puheen joh ta ja totesi kaupunginhallituksen olleen pöydällepanosta yk simie li nen. Päätös: Kaupunginhallitus pani asian pöydälle lisäharkintaa varten. KH Val tuus to hy väk syi kokouksessa (40 ) yksimielisesti Pärjää vä Fors sa -oh jel man se kä vuoden 2016 talousarvion ja vuo sien ta lous suunnitelman laadinnalle seu raa vat kohtien pe ri aat teet ja linjaukset: 1. Kaupungin taloutta ja palvelutoimintaa sopeutetaan suun nit te lukau del la vastaamaan verorahoituksen kehitystä siten, et tä kaupungin talous on tasapainossa suunnittelukauden lopulla. 2. Palveluverkkoa ja toimitilojen käyttöä tehostetaan ja tarvittavat pää tök set tehdään palveluverkkoselvityksen perusteella lop pu vuonna Henkilöstöresurssien ja -voimavarojen käytön optimoimiseksi ja hen ki lö työ vuo sien vähentämiseksi selvitetään mahdollisuus tehdä ns. Pär jää vä Forssa -työnantaja/työntekijälupaukset (sitoumukset). Kau pun ki kon ser nis sa siir ry tään ennakoivaan hen ki lös tö suun nit teluun. Tämä edellyttää paitsi pal ve lu ver kon supistamista myös pal velu tar jon nan uudelleen ar vioin tia, jotta eläköitymiseen ja hen ki lös tö raken tee seen liittyvää sääs tö po ten ti aa lia päästään hyödyntämään.

11 Tuot ta vuu den pa ran ta mi sek si valmistellaan sitä tukeva pal kit se misjär jes tel mä. 4. Vuoden 2016 veroprosenttien tarkistuksiin varaudutaan. Valtuusto päät tää asiasta lopullisesti vahvistaessaan veroprosentit mar ras kuun kokouksessa. 5. Omistajaohjausta kaupunkikonsernin sisällä ja kuntayhtymissä tehos te taan. Edellytyksenä on, että konserniyhtiöissä ja Fors san seudun hyvinvointikuntayhtymässä tehostetaan so peut ta mis toi mia ja nopeu te taan niiden käyttöönottoa me no ke hi tyk sen selväksi hi das ta misek si. Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n pal ve lu mak su jen edel ly te tään py sy vän ennallaan. 6. Sosiaali- ja terveyspalveluita lukuun ottamatta raami toimialoille on nol la kas vu kuluvan vuoden talousarviosta. Kaupungin sisäiset vuokrat pysytetään ennallaan. 7. Vesihuoltoliikelaitoksen tuloutuksen määrää kaupungille va rau dutaan pienentämään vaiheittain. Sivistys- ja tulevaisuuslautakunnan kokouksessa (30 ) hy väk sy mät valmistelutoimenpiteet noudattavat ainakin valtuuston pää tök sen kohtia. Valtuusto ratkaisee, jatkuuko asian val miste lu lautakunnan valtuustolta saatujen ohjeiden perusteella te ke män eh do tuk sen mukaan. Tätä varten lautakunnan päätös saa te taan valtuus tol le tiedoksi. Valtuuston ehdotetaan hyväksyvän asiaa val mistel ta van lautakunnan päätöksen pohjalta. Tila-hankesuunnittelu tehdään vaiheittain. Kaupunginhallitus päättää mää rä ra han käytöstä sivistys- ja tulevaisuuslautakunnan esitysten poh jal ta. Asiaa selostetaan kokouksessa. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus eh dot taa, että valtuusto 1. merkitsee tiedoksi yllä olevan sivistys- ja tu le vai suus lau ta kun nan pää tök sen (30 ) 2. hyväksyy asiaa valmisteltavan sivistys- ja tu le vai suus lau ta kun nan pää tök sen (30 ) pohjalta 3. ottaa kuluvan vuoden talousarvion investointiosaan pal ve lu verkkoselvityksessä tarkoitetun monitoimikeskuksen ti la-han ke suun nit telua varten euron määrärahan, joka katetaan vieraan pääoman lisäyksin 4. oikeuttaa kaupunginhallituksen päättämään määrärahan käytöstä si vis tys- ja tulevaisuuslautakunnan esitysten pohjalta.

12 Asian käsittely: Keskustelun kuluessa jäsen Johanna Häggman ehdotti kau punginjohtajan ehdotuksesta poiketen kaupungin hal li tuk sen palauttavan asian uudelleen valmisteltavaksi. Jäsen Ilkka Joenpalo kannatti Hägg ma nin eh do tus ta. Päätettyään asian uudelleen valmisteltavaksi pa laut ta mis ta koskeneen keskustelun puheenjohtaja totesi asiasta jou dut ta van äänestämään. Puheenjohtajan esityksestä ää nes ty s pää tet tiin toimittaa kättennostoäänestyksenä. Äänestyksessä asian kä sit te lyn jatkamisen kannalla olivat puheenjohtaja Mi ka Penttilä sekä jäsenet Pentti Jolanki, Marjo Kotioja-Partanen, Sa mi Latva, Jaa na Lähteenkorva ja Tuula Ylander. Johanna Hägg ma nin tekemän asian uudelleen valmisteltavaksi palauttamista kos ke neen eh do tuk sen kannalla olivat hänen lisäkseen jäsenet Ilkka Joen pa lo, Eino Jär vinen ja Emmi Lintonen sekä varajäsen Antero Kos ken oja. Ää nes tyksen tuloksena puheenjohtaja totesi kau pun gin hal li tuk sen ää nin 6-5 päättäneen jatkaa asian käsittelyä tässä ko kouk ses sa. Ensimmäinen päätös: Kaupunginhallitus päätti jatkaa asian kä sit telyä tässä ko kouk ses sa. Jatkettaessa asian käsittelyä jäsen Ilkka Joenpalo ehdotti kes kus telun kuluessa kau pun gin joh ta jan ehdotuksesta poiketen kau pun ginhal li tuk sen hylkäävän kau pun gin joh ta jan ehdotuksen. Jäsen Jo hanna Häggman kannatti Joen pa lon ehdotusta. Päätettyään kes kus telun puheenjohtaja totesi asias ta jouduttavan äänestämään. Pu heenjoh ta jan esityksestä ää nes tys päätettiin toimittaa kät ten nos to ää nestyk se nä. Äänestyksessä kau pun gin joh ta jan ehdotuksen kannalla olivat puheenjohtaja Mika Pent ti lä sekä jäsenet Pentti Jolanki, Marjo Ko ti oja-par ta nen, Sami Lat va, Jaana Lähteenkorva ja Tuula Ylan der. Ilkka Joenpalon eh do tuk sen kannalla olivat hänen lisäkseen jä se net Johanna Häggman, Ei no Järvinen ja Emmi Lintonen sekä va ra jä sen Antero Koskenoja. Ää nes tyk sen tuloksena puheenjohtaja to te si kaupunginhallituksen ää nin 6-5 hyväksyneen kau pun gin joh ta jan ehdotuksen. Toinen päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan eh dotuk sen. Jäsenet Johanna Häggman, Ilkka Joenpalo, Eino Järvinen ja Emmi Lin to nen ilmoittivat päätöksestä eriävän mielipiteensä. KV Kaupunginhallitus: Valtuusto 1. merkitsee tiedoksi yllä olevan sivistys- ja tu le vai suus lau ta kun nan pää tök sen (30 )

13 2. hyväksyy asiaa valmisteltavan sivistys- ja tu le vai suus lau ta kun nan pää tök sen (30 ) pohjalta 3. ottaa kuluvan vuoden talousarvion investointiosaan pal ve lu verkkoselvityksessä tarkoitetun monitoimikeskuksen ti la-han ke suun nit telua varten euron määrärahan, joka katetaan vieraan pääoman lisäyksin 4. oikeuttaa kaupunginhallituksen päättämään määrärahan käytöstä si vis tys- ja tulevaisuuslautakunnan esitysten pohjalta. Asian käsittely: Keskustelun kuluessa valtuutettu Eino Järvinen ehdotti kau pun ginhal li tuk sen ehdotuksesta poiketen, että valtuusto palauttaa asian uudel leen valmisteltavaksi. Valtuutettu Johanna Häggman kannatti Järvi sen ehdotusta. Päätettyään asian uudelleen valmisteltavaksi palaut ta mis ta koskeneen keskustelun puheenjohtaja to te si valtuuston jou tu van ää nes tä mään asiasta. Puheenjohtajan esi tyk ses tä ää nestys päätettiin toimittaa äänestyskonetta käyttäen. Äänestyksessä asian kä sit te lyn jatkamisen kannalla oli 17 päätöksentekijää ja asian uu del leen valmisteltavaksi palauttamisen kannalla 26 pää tök sen te kijää. Äänestys ilmenee tu lok si neen ää nes tys listasta, joka on liit tee nä. Puheenjohtaja to te si valtuuston äänin hyväksyneen val tuu tettu Eino Järvisen ehdotuksen ja palauttaneen asian uudelleen val mistel ta vak si. Päätös: Valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. KH 96 Valtuutetut Anita Joenpalo, Ilkka Joenpalo ja Janne Nieminen poistui vat kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo Va ra jäse net Pasi Vikman ja Veikko Mäntylä saapuivat Ilkka Joenpalon ja Jan ne Niemisen tilalle kokoukseen. Peruskorjauksen ja uudisrakentamisen vertailua Sivistys- ja tulevaisuuslautakunta esitti kokouksessaan (30 ) Kuhalan ja Tölön kouluparin osalta tehtävän pal ve lu verk ko selvi tyk ses sä uusi monitoimikeskusta koskeva hankesuunnitelma si ten, et tä monitoimikeskus käsittää Tölön ja Kuhalan koulujen toi min not se kä Kurjenpesän ja Taikatuulen päiväkotien toiminnan, kes kus keittiön, nuorisotilat ja monitoimisalin. Tölön ja Kuhalan koulujen sekä Kurjenpesän ja Taikatuulen päi vä kotien käyttö nykytarkoitukseen eli lasten ja nuor ten kas va tuk sen ja ope tuk seen vaatii varmasti niiden mittavaa ja kattavaa peruskorjusta seu raa van 10 vuo den aikana.

14 Tölön ja Kuhalan koulujen pinta-alat ilman urheilutalo Feeniksiä se kä Kur jen pe sän ja Taikatuulen päiväkotien pinta-alat yhteen las ket tui na ovat neliömetriä. Tölön koulun peruskorjauksesta teh tiin vuosina ko ko nais suun nit te lu tarjouskilpailun jär jes tä mistä var ten. Tämä ra ken nus suun nit te lu teh tiin ilman yk si tyis koh tais ta pal ve lu tar ve sel vi tys tä tai pe da go gis ta suun ni tel maa. Suun ni tel ma käsittää kui ten kin koulun ti lo jen ja tekniikan pe rus teel li sen pe rus korjauk sen. Suunnitelman pe rus teel la pe rus kor jau ksen kus tan nuk sik si saa tiin euroa/neliömetri. Tä män mukaan kou lu jen ja päi vä kotien peruskorjaus mak sai si yhteensä eu roa. Suomessa on toteutettu useita koulu- ja päiväkotihankkeita, joiden läh tö koh ta na ovat monikäyttöisyys ja uudentyyppiset op pi mis ym päris töt. Hyvän suunnittelun ja ennakkoluulottomien ratkaisujen avulla on pys tyt ty vähentämään tilantarvetta laadusta ja toimivuudesta tin kimät tä. Tällaisia uudisrakennuksia on tehty 2400 euron neliömetrihinnoin. Tölön ja Kuhalan koulujen sekä Kurjenpesän ja Taikatuulen päi vä kotien toiminnot olisi hyvin suunnitelleen mahdollista sijoittaa neliö met rin suuruiseen uudisrakennukseen. Peruskorjauksen sijasta teh tä vän uudisrakennuksen pinta-ala voisi olla yli neliömetriä pie nem pi kuin peruskorjattavien rakennusten yhteinen pinta-ala. Moni toi mi kes kuk se na käytettävän uu dis ra ken nuk sen in ves toin ti kus tannus oli si yh teen sä n euroa. Tähän tulevat li sä ttäviksi käyt töä vail le jää vien kiinteistöjen mahdolliset pur ku kus tan nuk set. Nii den on ar vioi tu olevan yhteensä n euroa. Monitoimikeskuksen pinta-ala ja rakennuskustannukset ovat tässä vai hees sa ar vioi ta. Tietojen tarkentuminen edellyttää pal ve lujen tarpee seen ja ope tuk sen suunnitteluun perustuvan yksityiskohtaisen raken nus suun ni tel man tekemistä. Tilojen peruskorjausta ja uudisrakentamista voidaan vertailla myös si vis tys- ja tulevaisuuspalvelujen toimialan käyttötalouden ja si säisten vuok rien perusteella. Tölön ja Kuhalan koulujen sekä Kur jen pesän ja Taikatuulen päiväkotien vuotuinen sisäinen vuokra on ny kyi sin euroa. Peruskorjattuina nykyisten tilojen uudeksi vuo tui sek si si säi sek si vuokraksi on laskettu euroa. Uu dis ra ken nukses sa toi mi van mo ni toi mi kes kuk sen vuotuiseksi sisäiseksi vuok rak si on las ket tu eu roa. Vuokrasäästö olisi jatkuvaa. Vanhojen rakennusten pe rus kor jauk siin liittyy riskejä. Suomessa ja myös Forssassa on esimerkkejä siitä, että hy vin kin perusteellisesti pe rus kor jat tu rakennus kärsii edel leen vakavista sisäilmaongelmista. Mer kit tä vää on myös se, että ko ko naan uutta koulua suun ni tel taes sa pys ty tään uuden ope tus suun ni tel man toteutusta tu ke vat tilaratkaisut ot ta maan huomioon huomattavasti pa rem min kuin vanhoja tiloja perus kor jat taes sa.

15 Muitakin käyttökuluja voidaan verrata. Mer kit tä vim piä vuosittaisia käyt tö ku lu ja ovat henkilöstökulut. Henkilöstökulut riippuvat pal ve luverk koa ja palvelujen tuottamistapaa koskevista rat kai suista. Koottaes sa opetus nykyistä suurempiin kokonaisuuksiin se voi daan järjes tää nykyistä vähemmissä opetusryhmissä. Tällöin ope tus ryh mien koot voi daan pitää aiempaa tasaisempina. Tämä parantaa op pi laiden ta sa-ar voa. FCG Konsultointi Oy:n te ke män palveluverkkosel vityk sen 4. vaih to eh don mu kai ses ti Kuhalan ja Tölön koulujen toi minnot yh dis täen voi daan vuoteen 2022 men nes sä vähentää va ro vaises ti kin ar vioi tu na kol me ope tus hen ki lös tön vakanssia verrattuna tilan tee seen, et tä toimintaa jat ke taan kah dessa eri koulussa. Opet tajan va kans sin vuo tui sek si kustannukseksi voidaan laskea euroa. Kolmen va kans sin vähennys säästäisi kaupungille jatkuvasti euroa vuo des sa. Kaupungin tulisi valmistautua joko huonokuntoisten rakennusten perus kor jauk seen tai uu dis ra ken nuk sen suunnitteluun. Val mis tau tumat to muus olisi lapsille, nuorille ja kaupungin henkilöstölle huonoin rat kai su ja kaupungille todennäköisesti taloudellisesti kallein rat kaisu. Uhkana on, että ra ken nuk sis sa opiskelevat ja työs ken te le vät altis tu vat sisäilmaongelmien ai heut ta mil le haitoille. Ti lan teen kär jistyes sä kaupunki voi joutua hakemaan väis tö ti lo ja ja aloit ta maan nopeas ti kin mittavia pe rus kor jauk sia. Edellä olevat määrät ovat tässä vaiheessa arvioita. Pää tök sen teon poh jak si on tarkoitus laatia palvelutarpeeseen ja pedagogiseen suun ni tel maan poh jau tu va rakennussuunnitelma kus tan nus ar vioineen. Luopuessaan vapautuvista kiinteistöistään kaupunki joutuisi kir jaamaan niiden sen hetkiset tasearvot kokonaan ku luk si kir jan pi toonsa.rahaa ei kir jauk sien yh tey des sä kui ten kaan liikutettaisi. Myy dessään kiinteistöjä se joutuisi kirjaamaan myyn ti voit toa tai -tap pio ta tulos vai kut tei ses ti joko suun ni tel ma pois to jen oi kai su na tai sa tun nai si na tuottoina tai kuluina. Tasearvot olivat : Ku ha lan koulu euroa, Tölön koulu euroa, Kur jen pe sän päi väko ti euroa ja Tai ka tuu len päiväkoti euroa. Sivistys- ja tulevaisuuslautakunnan kokouksessa tekemä yk si mie li nen päätös oli, että FCG Konsultointi Oy:n esittämistä pal velu verk ko vaih to eh dois ta ote taan yksityiskohtaiseen tarkasteluun 4. vaih to eh to. Vaih to eh dos ta sel vi te tään investointikustannukset, ra hoituk sen kus tan nuk set sekä vai ku tuk set henkilöstöön ja käyttökuluihin. Sa mal la sel vi te tään käy tös tä poistuvien kiinteistöjen jatkokäyttö se kä käyttöä vail le jäävistä kiin teis töis tä kaupungille aiheutuvat kus tan nukset. Sa mal la lau ta kun ta ehdotti kaupunginhallitukselle ja edel leen val tuus tol le, et tä vuoden 2016 talousarvioon lisätään tar vit taes sa mää rä ra ha mo ni toi mi kes kuk sen suunnittelun to teut ta mi sek si. Si vis-

16 tys- ja tu le vai suus lau ta kun ta korosti, että varsinaiset pal ve lu verk koa kos ke vat pää tök set tehdään näiden selvitysten pe rus teel la. Kou lu jen ja päiväkotien investointikustannuksia ja sisäisiä vuokria kos ke va laskema on liitteenä. Keskusta-alueen kaikkien koulujen oppilaiden koulumatkan koh tuul lisuut ta ha vain nol lis taa kartta, joka on liitteenä. Keskustan koulujen ym pä ril le on piirretty sä teil tään kolmen kilometrin pituiset ympyrät. Op pi lai den kou lu mat kat mah tu vat ympyröiden sisälle. Monitoimikeskuksen mahdolliset sijoituspaikat Monitoimikeskus olisi sijoitettavissa joko Feenix-urheilutalon viereen Ku ha laan tai Tölölle Tölön koulun yhteyteen. Kuhalan nykyisen koulun ja Fee ni xin tontilla olisi rakennusoikeutta riittävästi keskuksen raken ta mi sek si. Rakennusalan pienuus edellyttäisi rakentamista osittain kah teen kerrokseen. Rakentaminen voitaisiin tehdä nykyisen kaa van mu kaan, eikä se edellyttäisi asemakaavamuutosta. Mahdollisen tulevan laajennustarpeen myötä monitoimikeskusta voitai siin tulevaisuudessa mahdollista laajentaa nykyisen Kurjenpesän päi vä ko din kohdalle. Tölön koulun tontilla ei ole riittävästi rakennusoikeutta, jotta mo ni toimi kes kus voitaisiin rakentaa tontille ilman asemakaavan muutosta. Kaa va muu tok sen yhteydessä olisi arvioitava alueen tontti- ja kort te lira ken ne uudelleen ja arvioitava melusuojauksen järjestäminen koulun piha-alueille. Rakennusmassoja voitaisiin käyttää osana me lusuo jaus ta. Tälle paikalle rakennettaessa Pihlajakatu katkaistaisiin. Ka dun päätteeksi syntyisi kampusmainen kokonaisuus, joka va rat taisiin kevyelle liikenteelle. Rakennukset voitaisiin rakentaa yk si ker roksi si na, koska tonttialuetta olisi osoitettavissa kaavamuutoksin riit täväs ti monitoimikeskuksen käyttöön. Ensisijaisena vaihtoehtona täl le paikalle on osoitettu nykyisen Tölön koulun lisäksi uusi rakennus, joka on pinta-alaltaan 7000 neliömetriä. Mahdollisia tulevaisuuden tarpeita varten Tölön koulun vieressä moni toi mi kes kus ta olisi mahdollista laajentaa etelän suuntaan. Me lumuu ria tulisi laajentaa siten, että piha-alueen suojaus täydentyisi risteys alu een kohdalta. Tä män vaihtoehdon toteuttamiseen vaa dit tavaan ase ma kaa va muu tok seen tulisi varata aikaa vähintään 1,5 vuotta. Rakennusten sijaintikartat ovat liitteinä. Uusi keskuskeittiö

17 Loimijoen Kuntapalvelut Oy valmistaa aterioita Forssan kau pun gin ja Fors san seudun hyvinvointikuntayhtymän asiakkaille Kor kea va han ja Tölön keskuskeittiöissä. Korkeavahan keittiön sisäinen ja ulkoinen logistiikka ei mahdollista ruo an val mis tus-, pakkaus- ja lähetysprosessien tehostamista. Keittiö tä ei voi laajentaakaan, koska tontille ei voi rakentaa lisää. Tölön keskuskeittiö ei enää vastaa tiloiltaan ja varustukseltaan elintar vi ke huo neis ton hygienia- ja ergonomiavaatimuksia. Keittiötä ei ole peruskorjattu valmistumisen jälkeen. Kummassakaan keskuskeittiössä ei ole koneellisesti jäähdytettyä ilmas toin tia, joten työskentelyolosuhteet eivät enää vastaa vaa ti muksia. Kummankaan keskuskeittiön kapasiteetti ei riitä tuot ta maan myös toi sen keskuskeittiön aterioita. Uusi keskuskeittiö, jonka suunnittelussa on otettu huomioon ma te riaa li vir to jen logistiset tarpeet ja mo ni puo li set tuo tan to me ne tel mät, mah dol lis taa tuotantolaitteiden ja tilojen te hok kaan käytön ja vä hentää henkilöstötarvetta tulevaisuudessa. Yhtiön ate ria pal ve lu hen ki löstös tä 46 % saavuttaa eläkeiän vuoteen 2025 men nes sä. Uutta ammat ti tai toi sta henkilöstöä on jo ny kyi sin vaikeahkoa rekrytoida. Uuden keskuskeittiön avulla yhtiö pystyy ottamaan tu le van hen ki lös töva jeen huomioon, pois ta maan tuotannon ruuhkahuippuja sekä varmis ta maan tuo tan non tehokkuuden. Nykyisiin asiakasmääriin perustuvan investoinnin karkea hinta-arvio on 4,6 mil joo naa euroa (alv 0) ilman tontti- ja infrakustannuksia. Rakennusinvestoinnin onnistunut suunnittelu Rakennusinvestoinnin onnistumiseksi tulee panostaa koh teen riit tävän laajaan ja kattavaan hankesuunnitteluun. Tässä suun nit te lun vai hees sa lukitaan tulevan rakennusinvestoinnin kus tan nuk sis ta n %. Jotta tulevan investoinnin kustannuksista ja toi min nal lisuu des ta saataisiin mahdollisimman todenmukainen ku va, tä ssä vaihees sa tulee panostaa hankesuunnitelman te ke mi seen kat ta vas ti. Kus tan nus ten karsiminen tätä myöhemmissä vaiheissa on todella vai keaa ilman, että hankkeen sisältö ja tilojen toiminnallisuus siitä kär si vät. Han ke suun nit te lus sa ratkaistaan tilahankkeen ko ko nais talou del li suus eli selvitetään kustannukset ja toteutustapa ra ken nushank keen lä pi vie mi sek si. Suunnitelman lopputulos antaa tilaajalle laa jat tiedot pää tök sen teon pohjaksi. Hankesuunnittelun tehtävät: - hankkeen tilatarpeiden kokoaminen - vaihtoehtoisten ratkaisujen laatiminen ja vertailu

18 - tilaohjelman laatiminen toiminnan tarpeisiin, tilojen käyt tö as tei siin ot taen huomioon tilojen yhteiskäytön sisältäen myös kou lu jen ja päivä ko tien osalta pedagogisen suun nit te lun - liikennöinnin suunnittelu - hankkeen teknisten ja laadullisten tavoitteiden määrittely - luonnossuunnitelmat (L1) varsinaista suunnittelua varten - sisältää hankkeen kustannusarvion - tilahankkeen määrittely päätöksentekoa varten Investointien rahoitus Tulevia investointeja ei voida välttää, kuten edellä on sel vi tet ty. Nykyis ten tilojen peruskorjaaminen tai uusien tilojen rakentaminen makset tai siin lainarahoin. Lainan määrä vai kut taa kor ko kus tan nuk siin ja lai nan lyhennysten suuruuteen. Ra hoi tus voitaisiin hoi taa kum massa kin ta pauk ses sa perinteisellä ta lous ar vio lai nal la. Laina kas vat tai si kau pun gin vieraan pääoman mää rää ta sees sa. Tä män het ki sin tiedoin esim. 22 mil joo nan euron lainan lyhennykset ta sa ly hen tei ses ti vuo sit tain 20 vuoden laina-ajalla oli si vat 1,1 mil joo naa eu roa ja korko ku lut ensimmäisenä vuonna eu roa. Kulut pie ne ni si vät lainan lyhentyessä joka vuosi eu roa. Mikäli lai na n tar ve oli si 17,4 miljoonaa, lyhennykset pienenisivät euroon vuo des sa. Kor ko olisi ensimmäisenä vuonna euroa ja vä he ni si vuo sittain euroa lainan ly hen tyes sä. Tämä edellyttäisi kiin teää korkoa tai korkosuojausta, koska todennäköisesti korot eh tisi vät nous ta ja laskea 20 vuoden ai ka na. Pitkät korkosuojaukset ovat erittäin houkuttelevia tällä hetkellä. Esimerk ki nä hintatasosta ovat Kun ta ra hoi tus Oyj:n kunnille tarjoamat tule vai suu des sa alkavat ns. Forward start -kor ko suo jauk set; esim. kolmen vuoden päästä alkava 20 vuoden suojaus 3 y 17 y tasoon 1,193 (hintaindikaatio klo 9.00). Ny kyi ses sä kor ko mark ki na ti lantees sa Forward start -ko ron vaih to so pi mus mahdollistaisi lä hi vuo si na edullisessa Euribor-viitekorossa py sy mi sen parantaen sa mal la korkokustannusten ennustettavuutta pit käl lä aikavälillä. Kaupunginhallitus on kokouksessa valtuuttanut ta lous johta jan vi ran hal ti ja pää tök sin suojaamaan enintään 75 % kuluvan vuoden sekä kol men seuraavan vuoden ko ko nais lai nan ot to tar pees ta eli en na koi dus ta brut to lai nan otos ta koronvaihtosopimuksin enimmillään 10 vuodeksi. Tässä tapauksessa suojaus edel lyt täisi kau pun gin hal lituk sen päättävän asiasta. Näin tehtiin viimeksi suo jat taes sa jä te veden puh dis ta mon rahoittamiseksi 20 vuoden lai na-ajak si otettua 8 mil joo nan euron lainaa. Kiinteä korko ensimmäisen 10 vuotta on 1,4 % ja seuraavan 10 vuotta 1,6 %. Nä mä lu vut sisältävät myös pankin marginaalin, joten korkokulut on kiinteät ja tiedossa koko laina-ajal le.

19 Uudisrakennuskohteissa on käytössä kiin teis tö leasing-rat kai su, tai han ke voidaan tehdään myös ns. elinkaarimallin mukaisesti. Tällöin sii hen kuu luu kaikki suunnittelusta toteutukseen ja myös kohteen yllä pi toon. Esi mer kik si Pudasjärven kaupungissa on ra ken teil la ai nutlaa tui nen ra ken nus koh de: maailman suurin hirsinen kou lu kam pus ra hoi te taan kiin teis tö leasing so pi muk sel la. Kun ta ra hoi tus Oyj omis taa ti lat, ja kau pun ki toimii niis sä vuokralla. Suurin ero pe rin tei seen talous ar vio lai naan on, että kiin teis tö leasing ei näy kau pun gin taseen lai na mää räs sä vaan suo raan käyttötaloudessa Li sä tie toa Pu das järven kiin teis tö leasin rat kai sus ta on sivulla Kaupungin lainanhoitokyky ja sen arviointi Kaupungin lainanhoitokykyä voidaan mitata tilinpäätökseen si säl tyvän lainanhoitokatteen tunnusluvun avulla. Lainanhoitokate kertoo kun nan tu lo ra hoi tuk sen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhen nys ten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tun nuslu vun ar vo on 1 tai sitä suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle1, jou du taan vie raan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, rea li soimaan kunnan omai suut ta tai vähentämään kassavarojen määrää. Kau pun gin lai nan hoi to ka te oli vuoden 2015 tilinpäätöksessä 1,9 eli tyy dyt tä vä. Lai nan hoi to ka te on ollut yli 1 vuodesta 2008 saakka, lukuun ot ta mat ta vuotta 2014, jolloin erääntyi kerralla maksettavaksi 5 mil joo nan euron bullet-laina. Lainanhoitokykyyn vaikuttaa oleellisesti vuosikatteen suuruus. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä se oli 6,6 miljoonaa euroa. Vuosikate osoit taa tu lo ra hoi tuk sen, joka jää käyttötalouden jälkeen käy tet tä väksi in ves toin tei hin ja lainan ly hen nyk siin. Vuosikatteen suuruuteen taas vai kut ta vat toimintakulut, toi min ta tuo tot, verotulot, val tion osuudet ja ra hoi tus tuo tot ja -kulut. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on tu le vi na vuo si na ole tet tavas ti pieni, jopa olematon. Tästä syystä käyt tö ta lous me no jen kasvun hil lit se mi nen ja menojen pienentäminen on kes kei sessä asemassa kau pun gin lainanhoitokyvystä huolehdittaessa.vaihtoehto, jossa palve lu verk koa supistetaan ja rakennetaan uusi monitoimikeskus, mahdol lis taa toimintakulujen säästöt edellä selostetusti mm. hen ki lös töku lu jen ja kiinteistökulujen pienentymisenä. Tämä taas osaltaan pitää yllä kaupungin lainanhoitokykyä. Kaupungin lainamäärä kasvoi 1990-luvulla. Vuonna 1998 lainaa oli euroa asukasta koh ti. Vuonna 1999 lainamäärä väheni omaisuu den myyn nin seurauksena euroon asukasta kohti. Kau pungin lai na mää rä oli vuonna 2003 pienimmillään 812 euroa asu kas ta kohti. Tä män jälkeen lai na mää rä kasvoi aiempaa jyrkemmin vuo teen 2008 men nes sä eu roon asu kasta kohti. Sen jäl keen mää rä pysyi sa ma nsuuruisena ja hieman vä he ni vuoteen 2014 saak ka eli

20 1.485 eu roon asu kas ta kohti. Vuon na 2015 lainamäärä kas voi ison puh dis ta mo in ves toin nin johdosta eu roon asu kasta koh ti. Maltil linen lai na ke hi tys on suoraan ver ran nol li nen ker ty nee seen mit tavaan korjausvelkaan. Käsiteltävinä olevien välttämättömien investointien seurauksena kaupun gin laina kas vaa jälleen samoihin määriin kuin 1990-luvulla, jolloin lai naa oli enim mil lään lähes euroa asukasta kohti. Vuonna 2015 kuntien lai na mää rä oli keskimäärin koko maassa euroa asu kasta kohti. Ero na 1990-lukuun voitaneen todeta, et tä korko on nyt ja en nus tei den mukaan vielä jonkin aikaa olen nai ses ti pienempi kuin silloin ja ett ei kaupungilla ole ulkomaan va luu tas sa otettuja lainoja. On tärkeää, että ison investoinnin eri rahoitusvaihtoehdot ja mm. korko ris keil tä suojautuminen selvitetään tarkasti ennen hankkeen aloitta mis ta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus ja sen mahdollinen vai ku tus Valtakunnallinen maakuntauudistus aiheuttaa erityisesti sosiaali- ja ter vey den huol lon osa-alueella kauas tulevaisuuteen riskejä ja edunval von nan haasteita. Kaupungin tulisi varautua seuraavasti: Kau pungin on joka ta pauk ses sa syytä nopeasti vähentää kiin teis tö ka pa siteet ti aan nykyisten ja eri tyi ses ti tulevien pal ve lu tar peidensa mu kaisek si. Mikäli sosiaali- ja ter vey den huol lon kiinteistöjä jäisi vajaakäyttöön, tämä pystyttäisiin ot ta maan osin huomioon, kun muu pal ve luver kon sopeuttaminen oli si jo etupainotteisesti to teu tet tu. On kui tenkin epätodennäköistä, että Fors sas sa sijaitseviin kes kei sim piin tervey den huol lon kiinteistöihin koh dis tui si merkittäviä uh kia. Maakunnan tukipalvelujen järjestämistä arvioidaan sen jälkeen, kun tark ko ja val mis te lu tie to ja on valtakunnallisesti käytettävissä. Loi mi joen Kun tapal ve lut Oy on arvioinut välttämättömäksi tehdä uusi kes kus keit tiö. Valmis uusi keittiö on yhtiölle erityisen tärkeä sen neu vo tel les sa ruoka huol lon palvelujen myy mi ses tä maa kun nal le so te-uu dis tuk sen tulles sa voimaan ja myös varautuessa mahdollisiin maa kun nan si säisiin tu ki pal ve lu jen uudelleen järjestelyihin, ku ten esi m. yri tys fuu sioihin. Toimintojen on oltava silloin vir ta vii vai set. Paras sy ner gia- ja käyt tö as te hyö ty saadaan, mikäli kes kus keit tiö in ves toin ti kyt ke tään pal ve lu verk koon liittyvän uuden mo ni toi mi ti lan ra ken ta mi seen. Tämä tu li si tehdä mah dol li sim man nopeasti, jotta keittiö olisi käy tet tä vis sä vii meis tään uu den maa kun ta hal lin non aloittaessa toi min tan sa. Asian valmistelu Palveluverkkoselvitystyön etenemistä ohjasi työryhmä, johon kuu luivat kaupunginhallituksen, eri toimialojen ja henkilöstön edus ta jat. Val tuus ton ja kaupunginhallituksen kokousten lisäksi pal ve lu ver kon