Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty

Transkriptio

1 Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty Hannes Tuohiniitty

2 Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry

3 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943, Finbio 1991, Puuenergia 1994, Pellettienergiayhdistys 2004) Edustamme koko bioenergiaketjua aina maanomistuksesta ja hankinnasta voimalaitoksiin ja metsäyhtiöihin. Jäsenyrityksiä yli 300 kpl. Bioenergia-alan liikevaihto on lähes kolme miljardia euroa Ala työllistää suoraan tai välillisesti noin henkilöä. Paikallisesti bioenergian työllisyysvaikutukset ovat usein vielä tätäkin merkittävämmät. Bioenergian osuus kaikesta uusiutuvasta energiasta Suomessa on noin 80 %. Bioenergia ry:n jäsenet kattavat 90 % kotimaisen energian tuotannosta. Bioenergia ry:n jäsenet kattavat yli 90 % Suomen bioenergian tuotannosta.

4 TOIMISTON HENKILÖSTÖ Toimitusjohtaja Jyrki Peisa, OTM, toimi aikaisemmin pääministeri Mari Kiviniemen talouspoliittisena neuvonantajana sekä elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen erityisavustajana. Viimeksi hän on työskennellyt Keskustan eduskuntaryhmän talouspoliittisena sihteerinä. Toimialapäällikkö Hannes Tuohiniityn, agrologi, AMK, vastuualueina ovat pelletti ja pienkäyttö sekä lämpöyrittäjyys. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Suomen Pellettienergiayhdistys ry:n toiminnanjohtajana sekä aluepäällikkönä Suomen Pellettilämmitys Oy:ssä. Toimialapäällikkö Tage Fredrikssonin, MMM, vastuualueina ovat puuenergia ja bionesteet ja -kaasu. Fredriksson on toiminut aiemmin muun muassa Puuenergiayhdistys ry:n toiminnanjohtajana sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa yksikön päällikkönä. Aluepäällikkö Hannu Salon, MMM, vastuualueena on turve. Hän on aiemmin toiminut muun muassa järjestöpäällikkönä Turveteollisuusliitossa. Viestintäpäällikkö Miia Välikorpi, FM. Vastaa yhdistyksen viestinnästä. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Suomalaisen Työn Liitossa ja Eniram Oy:ssä. Turpeen toimialapäällikkö Jouko Rämö, DI, on aiemmin työskennellyt Pohjolan Voiman energia- ja ilmastopolitiikan johtavana asiantuntijana sekä energia-alan tehtävissä Teollisuuden Energialiitossa ja VTT:llä..

5 Bioenergian eri muodot Hannes Tuohiniitty

6 Bioenergian määritelmä Bioenergia on puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa, jota saadaan erilaisista biomassoista: esimerkiksi puusta, peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä. Bioenergia on hiilidioksidineutraalia eli se ei lisää hiilidioksidipäästöjä. Biomass is any organic, i.e. decomposing, matter derived from plants or animals available on a renewable basis. Biomass includes wood and agricultural crops, herbaceous and woody energy crops, municipal organic wastes as well as manure. Bioenergy is energy derived from the conversion of biomass where biomass may be used directly as fuel, or processed into liquids and gases Hannes Tuohiniitty

7 Hannes Tuohiniitty Lähde: Wikipedia

8 Hannes Tuohiniitty

9 Bioenergian globaali merkitys Hannes Tuohiniitty Lähde: IEA

10 Bioenergian merkitys energialähteenä Suomessa Hannes Tuohiniitty

11 Puu on suurin energianlähde Suomessa Energian kokonaiskulutus 2012 sähkön nettotuonti 5 % vesi- ja tuulivoima 4 % maakaasu 8 % turve 5 % Muut 3 % puupolttoaineet 24 % Puupolttoaineiden osuudet Pienkäyttö 20 % Metsäteollisuud en jäteliemet 41 % hiili 9 % öljy 24 % Lämpö- ja voimalaitokset 39 % ydinenergia 18 % Lähde: Tilastokeskus Hannes Tuohiniitty

12 Puu 80 % uusiutuvasta Suomessa Kokonaiskulutuksesta UE-osuus on 28 %, 108 TWh (EU:n laskutavalla 33 %, tavoite 38 % v.2020 Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry Lähde: TEM toimialaraportti

13 Metsähakkeen käyttö Lähde: Metla Hannes Tuohiniitty

14 Puu suurin asuinrakennusten lämmittäjä Lämpöpumppu 6 % Lähde: Tilastokeskus Asuinrakennusten lämmitysenergia 2011 (GWh) POK 9 % Maakaasu 1 % Sähkö 23 % Puu 27 % Muut 0 % Kaukolämp ö 34 % Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry

15 Lämpöyrittäjät - pienistä puroista suurta energiaa N. 320 yritystä ja 530 lämpölaitosta n. 1,1 milj.m3 haketta (7 %) ja yli muuta biomassaa Kokonaisteho yli 300 MW = lähes yhtä suuri kuin Suomen suurin biovoimalaitoksen lämpöteho 45 miljoonaa liikevaihtoa

16 Laitosten lukumäärä, kpl Metsähakkeen käyttömäärä, 1000 i-m3 Lämpöyrittäjyyden kasvu Suomessa Lämpölaitosten lukumäärä Metsähakkeen käyttömäärä Lähde: TTS Vuosi

17 Suomen pellettitase(tn) (2013 arvio) Tuotanto Vienti Kulutus Tuonti Hannes Tuohiniitty, Bioenergia ry

18 Puun ja turpeen energiakäyttö maakunnittain Polttoaineen tuotanto, GWh Metsähake Teollisuuden puutähde Muu puupolttoaine Turve Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Hämeen alue Pirkanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Lähde: PTT

19 Tulevaisuuden näkymiä Hannes Tuohiniitty

20 Lähde: TEM

21 Suomea vaivaa kotimaisten energialähteiden vajaakäyttö Suomen reilun 30 prosentin energiaomavaraisuus jää selkeästi EU:n noin 50 prosentin keskiarvosta. Viime vuoden kauppataseemme jää arviolta 1,6 miljardia alijäämäiseksi. Kauppataseen viiden viime vuoden aikaisesta 10 miljardin heikkenemisestä yksin kallistunut tuontienergia selittää vähintään 2½ miljardia euroa. Suomi velkaantuu yhdeksän miljardin vuosivauhdilla ja työttömyys on jäämässä kahdeksaan prosenttiin. Tarvitsemme selvää suunnanmuutosta. Tuontienergian sijaan Suomi voisi tuottaa nykyistä suuremman osan käyttämästään energiasta itse.

22 Puulla valtavat kasvumahdollisuudet mutta Puulla on valtavat kasvunäkymät (biohiili, bionesteet, biokaasu ja kivihiilen korvaaminen), puun ei tarvitse kilpailla turpeen kanssa Puuenergian ja turpeen käyttö on toisiinsa sidoksissa, puu tarvitsee teknisistä syistä tukipolttoaineeksi turpeen tai kivihiilen Vielä tällä lämmityskaudella turvetta on korvattu pieneltä osin myös puupolttoaineella, mikä on ollut mahdollista käyttämällä varastoitua puuta normaalia enemmän. Ensi talvena ei ole enää yhtä suurta puuvarastoa käytettäväksi mahdollisen turvepulan korvaamiseen. Tämä viittaa siihen, että kivihiilellä on jatkossa yhä vahvempi asema turpeen korvaajana.

23 Riittääkö puuta? HY:n (Simola & Kola 2010) tutkimuksessa suomen metsäenergian teoreettiseksi potentiaaliksi, joka ei ota huomioon energiapuun korjuun teknisiä, taloudellisia tai ekologisia rajoitteita, arvioitiin koko valtakunnan tasolla olevan 27,6 miljoonaa kuutiometriä (55,1 TWh). Teknis-taloudellinen potentiaali, joka ottaa huomioon edellä mainitut rajoitteet, arvioitiin 12,0 miljoonaksi kuutiometriksi (23,5 TWh) Hannes Tuohiniitty

24 Tulisiko työpaikkoja? Teknis-taloudellinen 12,0 miljoonan kuutiometrin metsäenergiapotentiaali käyttöön ottamalla olisi hankintasektorin työllistävyys mahdollista nostaa yli henkilötyövuoteen valtakunnallisesti. Välittömät ja välilliset alueelliset nettotulovaikutukset vaihtelisivat miljoonan euron välillä. Metsäenergian korjuun lisäys synnyttäisi kuitenkin skaalatuottoja, joiden takia todelliset työllisyys- ja nettotulovaikutukset jäisivät näitä lukuja alhaisemmiksi. Toisaalta, hankintaketjujen lisäksi metsäenergian lisääntynyt käyttö työllistäisi myös metsähaketta käyttävissä laitoksissa sekä metsäneuvonnassa ja suunnittelussa Hannes Tuohiniitty

25 Metsäenergian 13,5 Mm³ -tason investointi- ja työllisyysvaikutukset TEM arvio Tutkimuksissa metsähakkeen 15 milj. kiinto-m³:n työllisyysvaikutukset olisivat noin 6900 henkilötyövuotta Työllisyysvaikutukset jakaantuvat seuraavasti: metsähakkeen tuotanto ja kuljetus 6200 lämpöyrittäjyys 400 sähkön ja lämmön suurtuotanto 150 polttoainejalosteiden valmistus 150 Metsähakkeen käytön kolminkertaistaminen 15 milj. kiinto-m3:een vuodessa edellyttää noin 700 milj. laiteinvestointia korjuu- ja kuljetuskalustoon, jonka valmistus myös työllistää merkittävästi konepajateollisuutta Sovitulla 13,5 miljoonan kiinto-m3 tasolla päästään lähes samoihin vaikutuksiin Hannes Tuohiniitty

26

27 Sitran selvitys Puuhakkeen tuotannosta ja kuljetuksista syntyvä työllistävyys on yli kolminkertainen verrattuna kivihiilen työllistävyyteen Kokonaisuudessaan, eli yritykset, yksityishenkilöt, kunnat ja valtio yhteensä, kotimaisten polttoaineiden käyttö on kaikissa (kolmessa tarkastellussa) tapauksissa selvästi kannattavampi ratkaisu kuin ulkomainen polttoaine. Vaikka valtio kerääkin eniten verotuloja fossiilisista polttoaineista, niin yritysten ja aluetalouden tasolla taloudelliset vaikutukset heikkenevät nopeammin kuin valtion verotulot lisääntyvät, jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä lisätään. Lisäksi kotimaisten polttoaineiden käyttö tuo hyötyä aluetalouteen puun myyntitulojen ja toimitusketjun palkkojen kautta.

28 EU:ssa vielä paljon bioenergiavaroja käyttämättä Hannes Tuohiniitty

29 Hannes Tuohiniitty

30 Yhdessä lisää bioenergiaa! Hannes Tuohiniitty

31 Hannes Tuohiniitty