Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto ERIKOIS- SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LISENSIAATIN TUTKINTONA HAKUOPAS

Transkriptio

1 Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto ERIKOIS- SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LISENSIAATIN TUTKINTONA HAKUOPAS Alkuvuodesta 2012 käynnistyviin koulutuksiin Hyvinvointipalveluiden, Lapsi- ja nuorisososiaalityön ja Yhteisösosiaalityön erikoisaloilla

2 HAKUOPPAAN SISÄLTÖ 1. ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS SOSIAALITYÖN VIISI ERIKOISALAA TUTKINNON TAVOITTEET JA RAKENNE Erikoisalaopinnot (55 op)... 4 Hyvinvointipalveluiden erikoisalaopinnot... 5 Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoisalaopinnot... 5 Yhteisösosiaalityön erikoisalaopinnot Tutkimusmetodologiaopinnot (25 op) Lisensiaatintutkimus (40 op) TUTKINNON SUORITTAMINEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ KOULUTUKSEN VALINTAKRITEERIT KOULUTUKSEEN HAKEMINEN KOULUTUKSEEN VALITUT

3 1. ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen lähtökohtana on ammattikäytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen tutkimuksen keinoin. Tavoitteena on syventää sosiaalityön asiantuntijuutta, vahvistaa sosiaalialan kehittämiseen tarvittavia taitoja ja lujittaa ammatillista identiteettiä. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua alan asiantuntijoiden kanssa valtakunnallisesti. Erikoistumiskoulutus ei tähtää tutkijan ammattiin, vaan sosiaalityön asiantuntijuuden syventämiseen tieteellisen ajattelun ja tutkimuksen keinoin. Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen tarve nousee nopeasti muuttuvan yhteiskunnan sosiaalityöhön kohdistuvista haasteista, sosiaalityön erityisosaamisen syventämisen vaateista sekä hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja uudelleen organisoitumisen paineista. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen yhteiskunta- tai valtiotieteiden tai muun vastaavan maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus. Erikoistumiskoulutus johtaa yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005). Koulutuksen järjestää yliopistojen sosiaalityön yksiköiden muodostama Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet. 2. SOSIAALITYÖN VIISI ERIKOISALAA Erikoissosiaalityöntekijän koulutus käynnistyi vuonna 2000 opetusministeriön myöntämän erillismäärärahan turvin ja nykyään koulutus kuuluu yliopistojen perusrahoituksen piiriin. Erikoistumiskoulutusta järjestetään viidellä erikoisalalla (Asetus 568/2005): - Lapsi- ja nuorisosiaalityö (kolmas koulutus päättyy vuoden 2011 lopussa) - Kuntouttava sosiaalityö (koulutus päättyy 2012 ja neljäs koulutus käynnistyy uudelleen 2013) - Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö (koulutus päättyy 2012 ja neljäs koulutus käynnistyy uudelleen 2013) - Yhteisösosiaalityö (toinen koulutus päättyy vuoden 2011 lopussa) - Hyvinvointipalveluiden erikoisala (ensimmäinen koulutus päättyy vuoden 2011 lopussa) Syksyn 2011 haku koskee vain vuoden 2012 alussa alkavia Hyvinvointipalveluiden, Lapsi- ja nuorisossosiaalityön ja Yhteisösosiaalityön erikoisaloja. Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisalojen haku järjestetään syksyllä

4 3. TUTKINNON TAVOITTEET JA RAKENNE Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen tavoitteena on vahvistaa koulutettavien ammatti-identiteettiä, lisätä heidän professionaalisia valmiuksiaan erikoisalalla sekä kehittää kykyä tarkastella analyyttisesti omaa työtä ja sen suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan. Koulutuksessa laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma (hops), sisältöä, tavoitteita ja aikataulua koskeva suunnitelma, jota päivitetään ja tarkistetaan opiskelun aikana. Erikoisalan opetussuunnitelma saa konkreettisen sisällön ja opiskelijakohtaisen muodon hopsin kautta. Sadankahdenkymmenen opintopisteen (120 op) tutkinto rakentuu erikoisala- ja tutkimusmetodologiaopinnoista ja lisensiaatintutkimuksesta. ERIKOISALAOPINNOT 55 op TUTKIMUS- METODOLOGIA- OPINNOT 25 op LISENSIAATIN- TUTKIMUS 40 op ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LISENSIAA- TIN TUTKINTONA 120 op Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen rakenne Erikoisalojen opetussuunnitelmat ovat kokonaisuudessaan nähtävissä Sosnetin verkkosivuilla osoitteessa Erikoisalaopinnot (55 op) Erikoisalaopinnot perehdyttävät alan teoriaan, käytäntöön ja tutkimukseen. Erikoisalan, sosiaalityön ja sen toimintaympäristön ajankohtaiset haasteet ja kehitysnäkymät ovat osa opintoja. Erikoisalaopintoja ei pääsääntöisesti voi korvata. Opintoihin on mahdollista sisällyttää oman ammattikäytännön menetelmällistä kehittämistä sekä lisensiaatintutkimuksen aihepiirin syventävää tarkastelua. Opintoihin sisältyvän Tutkivan asiantuntijuuden ohjauksen (8 op) tavoitteena on tukea ammatillista kasvua sekä auttaa ymmärtämään sosiaalityön erityisluonnetta, sen kehittämistarpeita, mahdollisuuksia ja suhdetta muihin professioihin. 4

5 Hyvinvointipalveluiden erikoisalaopinnot Erikoissosiaalityöntekijän koulutus hyvinvointipalveluiden erikoisalalla lähtee tarpeesta kehittää ja turvata hyvinvointipalveluita sekä tuottaa niitä uudella tavalla. Sosiaalityön koordinaatiotehtävä sosiaalialan kokonaisuudessa edellyttää monipuolista hyvinvointipalveluita koskevaa asiantuntijuutta. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa toimintaympäristöä ja hyvinvointipalveluja koskevaa tietoa ja osaamista, lisätä kykyä analysoida ja ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä ottaa niitä huomioon omassa työssä. Koulutuksen tavoitteena on myös auttaa ymmärtämään ylikansallisia muutoksia ja vaikutteiden siirtymistä maasta toiseen sekä ymmärtämään muutoksia ja niiden seurauksia kansalaisille ja hyvinvoinnin eri toimintajärjestelmille. Koulutuksessa lisätään hallinnon, johtamisen ja asiantuntijajohtajuuden taitoja moniammatillisessa ja monitoimijaisessa ympäristössä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa. Erikoisalaopinnoissa hyvinvointipalveluita lähestytään monitasoisesti, useiden eri näkökulmien kautta. Keskeisinä teemoina korostuvat hyvinvointipalveluiden toimintaympäristön ja toimintajärjestelmien muutokset, hyvinvointipalveluiden hallinto, johtaminen, talous ja rahoituksen mekanismit, suunnittelu ja kehittäminen sekä arviointitiedon tuottaminen ja käyttäminen. Johtaminen ymmärretään laajaalaisesti yhteiskunnallisen toimintajärjestelmän, hallinnon, talouden, juridiikan, työyhteisöjen, asiantuntijajohtamisen ja strategisen johtamisen muodostamaksi kokonaisuudeksi. Sosiaalialan asiantuntijoiden ja johtajien työssä suoriutuminen edellyttää oman toimialan hallinnan lisäksi kykyä hankkia, tuottaa ja käyttää päätösten tekemisessä tarvittavaa tietoa sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Asiantuntija- ja johtotehtävissä tarvitaan tietoa ja osaamista, jolla voidaan vaikuttaa toiminnan jatkumiseen nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä. Tämän vuoksi koulutuksen tehtävänä on arviointitaitojen lisääminen siten, että sosiaalityöntekijät kykenevät arvioimaan sekä omaa toimintaansa että organisaatioita, suhteita sidosryhmiin, asiakkaiden ja kuntien asukkaiden elinoloja ja palvelutarpeita, ja käyttämään arviointitietoa toiminnan johtamisessa ja työyhteisöjen kehittämisessä. Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoisalaopinnot Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoisalaopinnot perustuvat sosiaalityön tieteenalaan ja käsitykseen lapsija nuorisososiaalityön asiantuntijuuden yhteiskunnallisesti muuttuvasta tehtävästä ja alan tietoperustan kehittämisen tarpeesta. Koulutus perustuu sosiaalityön henkilökohtaiseen asiantuntijuuteen, joka muodostuu aiemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta. Opintojen sisällöissä painotetaan lapsi- ja nuorisososiaalityötä laajana kokonaisuutena, johon sisältyvät tutkimusmetodologiaopinnot sekä oman työn tutkiva kehittäminen. Koulutus antaa valmiudet uusien lapsi- ja nuorisososiaalityön toimintamallien kehittämiseen ja ammatillisen sekä tutkimuksellisen osaamisen vahvistamiseen. Näitä valmiuksia kehittää koulutuksen aikana tehtävä lisensiaatintutkimus. Sosiaalityön tiedonmuodostusta syvennetään lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoisalalle relevantilla tutkimustiedolla. Lapsi- ja nuorisososiaalityön asiantuntijuutta kehitetään yhteistoiminnassa asiantuntijaverkoston kanssa, jossa erityisalan ydinkysymyksiä tulkitaan ja arvioidaan kokemus- ja tutkimustietoon perustuen. Koulutus antaa valmiuksia oman työn monipuoliseen kehittämiseen, asiakastyön valmiuksien vahvistamiseen sekä lapsipoliittiseen vaikuttamiseen. 5

6 Yhteisösosiaalityön erikoisalaopinnot Yhteisösosiaalityö-erikoisala tarkastelee yksilöitä, perheitä ja ryhmiä osana sosiaalisia verkostoja ja yhteisöjä. Erikoisalan tehtävänä on syventää ja kehittää sosiaalityön asiantuntijuutta, jossa sosiaalityön tavoitteisiin pyritään rakentamalla, tukemalla ja kehittämällä erilaisia yhteisöjä. Yhteisösosiaalityö pyrkii tutkimaan ja kehittämään erilaisia yhteisöllisiä toimintatapoja. Tulevaisuuden haasteena on kehittää yhdyskuntatyötä lähiöiden ohella maaseutumaisissa yhdyskunnissa. Asuinalueiden ohella yhteisöllistä sosiaalityötä on kehitettävä myös kulttuurisissa, kasvatuksellisissa ja hoidollisissa yhteisöissä sekä etnisten ryhmien parissa. Yhteisösosiaalityön keskeisiä toimintaperiaatteita ovat sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy, lähipalvelujen kehittäminen, kansalaisten oma-aloitteisuuden tukeminen, sosiaalisten verkostojen ja täysivaltaisen kansalaisuuden vahvistaminen. Yhteisösosiaalityössä pyritään rikkomaan hallinnollisia rajoja, liikkumaan erilaisilla rajapinnoilla ja etsimään kumppanuutta julkisen sektorin sosiaalityön, kolmannen sektorin ja erilaisten organisoitumattomien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä. Yhteisösosiaalityön erikoisalaopinnoissa yhteisöjä, yhteisöllisyyttä ja yhteisöllistämisen politiikkaa tarkastellaan useiden eri näkökulmien kautta. Yhteisösosiaalityön asiantuntijana sosiaalityöntekijän tulee ymmärtää yhteisön ja yhteisöllisyyden historiaa, ryhmäprosesseja ja -dynamiikkaa sekä kyetä arvioimaan ja soveltamaan erilaisia yhteisöjen kanssa käytettäviä työmenetelmiä. Verkottumisen ajatukseen pohjautuva yhteisösosiaalityö hyödyntää erikoisalaopinnoissa verkko-oppimisympäristöjä. Kysymyksessä on erikoistava koulutus, jossa työnohjauksessa hyödynnetään yhteisösosiaalityön ammattilaisten osaamista Tutkimusmetodologiaopinnot (25 op) Tutkimusmetodologiaopinnot edistävät valmiuksia tutkivan ja analyyttisen työotteen omaksumiseen. Menetelmäopintojen tarkoituksena on antaa välineitä käytännön työssä tapahtuvaan tutkimukseen. Opintojaksot integroidaan tukemaan opintoihin sisältyvän tutkielman laatimista. Koulutukseen kuuluvat tutkimusseminaarit, joita järjestetään lähiopetusjaksoilla ja kotiyliopistoissa. Tutkimusseminaarissa käsitellään tutkimussuunnitelmia, tutkimuskäsikirjoituksia ja perehdytään tieteellisiin käytäntöihin, tutkimusprosessiin ja tarpeen mukaan metodologisiin ja menetelmällisiin ratkaisuihin Lisensiaatintutkimus (40 op) Opintojen aikana laaditaan lisensiaatintutkimus. Erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen kuuluvan lisensiaatintutkimuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia oman erikoisalansa ja sen ammattikäytännön kehittämiseen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen aihepiirin valinnan ja tutkimustehtävän edellytetään olevan sosiaalityön ja oman erikoisalan kannalta relevantteja. Opiskelijan tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimuksen aihepiiriin ja sitä koskevaan tieteelliseen keskusteluun. Opiskelijalla tulee olla valmius itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä, hallita tutkimusprosessi sekä tieteellinen kirjoittaminen. Lisensiaatintutkimus voi olla yhtenäinen tieteellinen työ tai julkaistu / julkaistavaksi aiottu laajahko tieteelliset vaatimukset täyttävä artikkeli. Sen lisäksi siihen voi sisältyä myös käy- 6

7 tännön opas, ääni- ja kuvatallenteita, kuten cd-rom, video tai verkkosivuja, joita voidaan hyödyntää ammatillisessa koulutuksessa tai käytännön työssä. 4. TUTKINNON SUORITTAMINEN Tutkinto suoritetaan työn ohella neljässä vuodessa. Koulutus on osallistujille ilmainen, mutta lähiopetuspäiville osallistumisesta aiheutuvia kustannuksia koulutuksen järjestäjä ei korvaa. Tutkinnon suorittaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Koska tutkinto keskeisesti perustuu sosiaalityön ammattikäytäntöihin ja niiden kehittämiseen, työnantajan tuki on perusteltu. On osoittautunut, että opintojen menestyksellinen suorittaminen vaatii joustavuutta työnantajalta niin työajan käytön (lähiopetuspäiville osallistuminen ja lisensiaatintutkimuksen tekeminen) kuin kustannusten (matkat ja majoitukset lähiopetuspäivillä) suhteen. Erityisesti lisensiaatintutkimuksen tekemistä edesauttaa mahdollisuus joustaviin työjärjestelyihin tai lyhyeen työvapauteen. Erikoistumiskoulutus toteutetaan valtakunnallisesti, mutta tutkinto suoritetaan siihen yliopistoon, jonka jatko-opiskelijaksi opiskelija on valittu. Lähiopetusjaksot Koulutus koostuu neljästi vuodessa järjestettävistä kolmipäiväisistä lähiopetusjaksoista. Lähiopetusjaksot järjestetään pääsääntöisesti eri yliopistopaikkakunnilla tai niiden läheisyydessä (Helsinki, Kuopio, Jyväskylä, Rovaniemi, Oulu, Tampere ja Turku). Lähiopetusjaksoilla käsitellään erikoisalaan liittyviä teemoja opetussuunnitelman mukaisesti sekä tutkimusmetodologisia kysymyksiä ja lisensiaatintutkimusta. Lähiopetusjaksot koostuvat esimerkiksi vierailevien luennoitsijoiden ja koulutuksesta vastaavien professoreiden luennoista, yhteisistä keskusteluista, ryhmätyöskentelystä ja tenteistä. Vierailevat luennoitsijat edustavat sosiaalityön tutkimuksen ja alan käytännön parhaita asiantuntijoita. Lähiopetusjaksoille osallistuminen on pakollista. Sairaustapauksista ja muista mahdollisista poissaoloista on ilmoitettava etukäteen koulutuksesta vastaavalle professorille sekä sovittava korvaavista tehtävistä. Aktiivinen osallistuminen lähiopetusjaksolle muodostaa 2 op suorituksen erikseen sovittavasta opintojaksosta. Etätehtävät Koulutukseen sisältyy runsaasti erimuotoisia kirjallisia tehtäviä: esseitä, kirja-arvosteluja, luentopäiväkirjoja. Etätehtävät rytmittyvät lähiopetuspäivien mukaan. Osa kirjallisista tuotoksista ja niihin liittyvästä keskustelusta käydään verkkoympäristössä. Etätehtävät on osin mahdollista räätälöidä henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Tutkimusseminaarit Koulutukseen kuuluvat tutkimusseminaarit, joita järjestetään lähiopetusjaksoilla ja kotiyliopistoissa. Tutkimusseminaarissa käsitellään tutkimussuunnitelmia, tutkimuskäsikirjoituksia ja perehdytään tieteellisiin käytäntöihin. 7

8 Lisensiaatintutkimus osana koulutusta Erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen sisältyy lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 40 opintopistettä, kolmannes opinnoista. Laajuudeltaan se on suppeampi kuin perinteinen lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 90 opintopistettä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää sosiaalityön ammatillista osaamista syventämällä sitä tieteen ja tutkimuksen keinoin ja liittämällä käytännön tieto tieteelliseen keskusteluun. Käytäntöön liittyvät sidokset ovat sosiaalityön erikoistumiskoulutuksessa tutkimuksen lähtökohta. Käytäntöön kiinnittyminen voi näkyä tutkimusaiheessa, käytetyssä aineistossa, tutkimusotteessa, tulosten tulkinnassa tai tutkimuksen muodossa. Tutkimuksessa voidaan käsitteellistää ja problematisoida käytännön tietoa, etsiä siihen uusia näkökulmia ja tehdä käytännön työtä näkyväksi. Tavoitteena on, että tutkimus tukee sosiaalityön ja/tai erikoisalan ammattitaidon karttumista. Tutkimukseksi voidaan kuitenkin hyväksyä myös perinteinen akateeminen tutkimus. Lisensiaatintutkimuksessa voidaan etsiä uudenlaisia tiedontuottamisen tapoja ja tutkimusraportoinnin muotoja. Tutkimuksessa voidaan käyttää ja kehittää käytäntötutkimukselle relevantteja tutkimusmetodien sovelluksia tai yhdistelyjä. Tutkimus voi olla yhtenäinen työ, artikkeli tai artikkelikokoelma ja se voi sisältää esimerkiksi käytännön oppaan. Verkko-opiskelu ja Moodle Koulutuksessa hyödynnetään laajasti tieto- ja viestintätekniikkaa ja se antaa valmiudet verkkoopiskeluun. Käytössä on verkko-oppimisympäristö Moodle, jonka lisäksi hyödynnetään mm. verkkosivuja ja sähköpostia. Opiskelijat huolehtivat, että heillä on mahdollisuus verkkoympäristössä työskentelyyn koulutuksen aikana. Kotiyliopiston rooli erikoistumiskoulutuksessa Erikoistumiskoulutus toteutetaan valtakunnallisena ryhmänä. Opiskelijalla on oikeus osallistua omassa kotiyliopistossa järjestettävään opetukseen. Opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon koulutuksesta vastaavan professorin kanssa sovittavalla tavalla. Opiskelijoiden tulee ottaa selvää oman kotiyliopistonsa tarjoamista koulutusmahdollisuuksista, esimerkiksi jatkokoulutusseminaareista, menetelmäopetuksesta ja kirjaston tarjoamista tiedonhakukursseista. Lisensiaatintutkimuksesta vastaavat erikoistumiskoulutuksen professori ja oman kotiyliopiston nimeämä ohjaaja yhdessä. Lisensiaatintutkimuksen etenemisen kannalta on tärkeää ylläpitää yhteyttä kotiyliopistoon. 5. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ Koulutuksen järjestää yliopistojen sosiaalityön yksiköiden muodostama valtakunnallinen yliopistoverkosto Sosnet. Verkostossa toimivat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos, Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö sekä Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos. Verkoston koordinaatiosta vastaa Lapin yliopisto. Erikoistumiskoulutuksen professoreista ja Sosnetin koulutuspäälliköstä muodostuva erikoistumiskoulutuksen työvaliokunta suunnittelee, kehittää ja arvioi erikoistumiskoulutuksen toteuttamista. Työvaliokunta valmistelee erikoistumiskoulutuksen asiat Sosnetin johtoryhmälle sekä toimeenpanee johtoryhmän päätökset käytännössä. 8

9 Lapsi- ja nuorisososiaalityön ja Yhteisösosiaalityön erikoisalojen käytännön toteutuksesta vastaa kolmen osa-aikaisen (50 %) ja Hyvinvointipalveluiden erikoisalan toteutuksesta kahden osa-aikaisen (50 %) professorin muodostama tiimi. Professorit tulevat verkoston yliopistoista. 9

10 6. KOULUTUKSEN VALINTAKRITEERIT Koulutus järjestetään valtakunnallisesti, mutta opiskelijat suorittavat tutkintonsa johonkin kuudesta sosiaalityön koulutusta järjestävästä yliopistosta. Erikoistumiskoulutus toteutetaan valtakunnallisena koulutuksena ja tutkinto suoritetaan siihen yliopistoon, johon opiskelija on valittu ja johon hän kirjautuu jatko-opiskelijaksi. Kotiyliopiston rooli erikoistumiskoulutuksessa korostuu erityisesti lisensiaatintutkimuksen ohjausvastuussa, joka on kotiyliopiston ja Sosnetin yhteinen (ks. myös hakuoppaan s. 7). Hakijan tulee hakulomakkeessa ilmoittaa se yliopisto, johon hän ensisijaisesti toivoo pääsevänsä. Tämän lisäksi hakija voi halutessaan valita toissijaisen yliopiston. Hakija voidaan valita koulutukseen toissijaisen valinnan perusteella vain, mikäli ko. yliopistoon ei ole riittävästi hakukriteerit täyttäviä ensisijaisia hakijoita. Kullekin erikoisalalle on oma hakulomake. Mikäli hakija haluaa tulla huomioiduksi useamman erikoisalan haussa, tulee hänen täyttää ja palauttaa kullekin erikoisalalle oma hakulomake. Hakulomakkeessa hakija voi ilmoittaa haluavansa tulla huomioiduksi toisen erikoisalan koulutuksen haussa, mikäli hakija ei tule valituksi sille erikoisalalle mihin on ensisijaisesti pyrkinyt ja mikäli toissijaiselle erikoisalalle ei ole ollut riittävästi hakuehdot täyttäneitä ensisijaisia hakijoita. Lapsi- ja nuorisososiaalityön ja Yhteisösosiaalityön erikoisaloille valitaan kummallekin 18 opiskelijaa (3 opiskelijaa / yliopisto) ja Hyvinvointipalveluiden erikoisalalle 24 opiskelijaa (4 opiskelijaa / yliopisto). Helsingin yliopistoon valittavista opiskelijoista valitaan yksi (1) ruotsinkielinen opiskelija kullekin erikoisalalle, mikäli hakija saa vähintään saman pistemäärän kuin alimmalla pistemäärällä koulutukseen valittava henkilö. Jos valintakriteeri ei täyty, Helsingin yliopistoon valitaan ruotsinkielisen opiskelijan sijasta suomenkielinen opiskelija. Koulutukseen valittavilta edellytetään: 1) Yliopistollista maisterin tutkintoa 2) Sosiaalityöntekijän ammatillista kelpoisuutta (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista 272/2005) 3) Vähintään kahden vuoden työkokemusta sosiaalityöstä sosiaalityöntekijän pätevyyden saavuttamisen jälkeen. 4) Hakuajan päättymiseen mennessä toimitettua lisensiaatintutkimuksen ideapaperia. Työkokemukseksi lasketaan sosiaalityöntekijän pätevyyden (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista 272/2005, 3 ) saamisen jälkeen hankittu työkokemus. Epäpätevänä sosiaalityöntekijänä työskentelyä ei oteta huomioon. Jos maisterin tutkinto on hankittu ennen sosiaalityöntekijän pätevyyttä, huomioidaan työkokemus pätevyyden saamisesta alkaen. Sosiaalihuoltajatutkinnon suorittaneilla, jotka ovat myöhemmin täydentäneet opintojaan maisterin tutkintoon, otetaan työkokemus huomioon sosiaalihuoltajatutkinnosta valmistumisesta. Edellä olevien peruskriteerien täyttyessä hakija voi saada pisteitä ammatillisesta kehittämistyöstä, asiantuntijatehtävistä, koulutuksista, sosiaalityön julkaisuista ja artikkeleista, pro gradu -tutkielman arvolauseesta ja lisensiaatintutkimuksen ideapaperista. Tarkemmat valintakriteerit ovat hakulomakkeen yhteydessä. 10

11 Vaadittu kahden vuoden työkokemus ja hakijan muut ansiot (hakemuslomakkeen kohdat 4-5) otetaan huomioon saakka. Tarkemmat valintakriteerit ja käytettävä pisteytys ovat hakulomakkeen viimeisellä sivulla. 7. KOULUTUKSEEN HAKEMINEN Vuoden 2011 alussa käynnistyville erikoisaloille haetaan erillisellä hakulomakkeella klo mennessä. Hakija voi hakea yhdelle tai useammalle erikoisalalle, mutta voi tulla hyväksytyksi vain yhteen erikoisalaan. Kullekin erikoisalalle hakeudutaan erillisellä hakulomakkeella (ks. hakulomakkeen ylälaidasta erikoisalan nimi). Hakemuslomakkeita ja hakuopasta saa osoitteesta Täytä hakulomake tietokoneella tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät metalliliittimiä (klemmareita). Hakuprosessissa huomioidaan vain ne hakijat, jotka liittävät hakemuksensa oheen oikeaksi todistetut jäljennökset todistuksista tai nimikirjaotteen. Numeroi hakemuksesi liitteet. Merkitse hakemukseesi huolellisesti, mihin liitteeseen viittaat. Opiskelijavalinta perustuu hakijan toimittamaan hakemukseen sekä liitteisiin. Hakuprosessissa huomioidaan vain ne hakijat, jotka liittävät hakemuksensa yhteyteen tutkintotodistuksen / -todistukset sekä työtodistuksen / työtodistukset sekä lisensiaatintutkimuksen ideapaperin. Palauta hakulomake liitteineen määräaikaan mennessä osoitteeseen Lapin yliopisto Opiskelupalvelut PL ROVANIEMI Käyntiosoite: Yliopistonkatu 8, Rovaniemi, E-siipi, 1. krs. Hakulomakkeen voi toimittaa myös henkilökohtaisesti Lapin yliopiston opiskelupalveluihin. Muistathan, että hakulomakkeiden on oltava perillä määräaikana. Postileiman päivä ei riitä. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon. Valintaprosessin läpiviemiseksi on tärkeää, että hakemus ja siihen liitettävät todistukset ovat täydellisiä. Mikäli jostain syystä joudut täydentämään hakemustasi, toimita liitteet postitse Sanna Lähteiselle osoitteeseen: Sanna Lähteinen, Sosnet, Lapin yliopisto, PL 122, Rovaniemi. Lisätietoa koulutusta koskevista sisällöllisistä kysymyksistä sekä hakuprosessista sekä haun etenemisestä saat osoitteesta Kyseisiltä nettisivuilta löytyvät myös erikoisalojen opetussuunnitelmat. Mikäli et löydä vastausta kysymykseesi tästä hakuoppaasta tai Sosnetin nettisivuilta, voit ottaa yhteyttä Sosnetin koulutuspäällikköön. Sanna Lähteinen Sanna.Lahteinen@ulapland.fi p

12 8. KOULUTUKSEEN VALITUT Haun etenemisestä tiedotetaan Sosnetin nettisivuilla. Tiedot Sosnetin tiedekunnille esittämistä opiskelijavalinnoista ovat saatavilla joulukuussa 2011, valituiksi tulleille ilmoitetaan sähköpostitse alustava tieto. Yliopistot tekevät lopulliset opiskelijavalinnat, joista ilmoitetaan kaikille hakijoille postitse. Kun hakijalle on tullut kirjallinen tieto valituksi tulemisestaan, hänen on ilmoittauduttava asianomaisen yliopiston jatko-opiskelijaksi. Tarkemmat ohjeet menettelystä lähetetään valintapäätöksen yhteydessä. Ensimmäinen lähiopetusjakso pidetään maalikuussa 2012 ja toinen toukokuussa Ajankohtaista tietoa opintojen ohjelmasta ja aikataulusta ilmoitetaan Sosnetin www-sivuilla sekä koulutukseen valituille sähköpostitse ja kirjeitse kevään 2012 aikana. 12