METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2000

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2000"

Transkriptio

1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA

2 2 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2000 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKATSAUS Toiminta-ajatus ja organisaatio 3 Toimintalinjat 3 Toimintaympäristön muuttuminen 3 Ohjaustapa 4 Toiminnan rahoitus 4 Resurssit 5 Toimitilat ja investoinnit 5 Yhteistyösopimukset 6 Kansainvälinen toiminta 6 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen 8 Yhteiset tavoitteet 8 Tutkimustoiminta 10 Rahoitukseen liittyvät tulostavoitteet 12 Tutkimusmetsät 14 Tukipalvelut Muut tulos- ja toimintatavoitteet 15 Uusien metsälakien aiheuttamat tietotarpeet 15 Kansainvälisten velvoitteiden toteutuminen metsien terveydentilan ja elinvoimaisuuden seurannassa 16 Julkaisutoiminta 17 Asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuus TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU Tilinpäätöslaskelmat 18 Tuotto- ja kululaskelma 18 Tase 19 Talousarvion toteutumalaskelma Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 33 Tuotto- ja kululaskelma 33 Tase 33 Talousarvion toteutuminen 34 Määrärahojen käyttö SISÄINEN VALVONTA Suoritetut tarkastukset ja niiden tulokset ALLEKIRJOITUKSET 38 LIITTEET

3 3 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA TOIMINTAKATSAUS Toiminta-ajatus ja organisaatio Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on toimintavuoden alussa voimaan tulleen lain (1114/1999) mukaan edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Uusittu asetus Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/1999) painottaa tutkimustulosten käytäntöön vientiä tehtävien hoidossa ja se lisäsi laitoksen tehtäviä metsänjalostustoiminnan osalta. Myös Metlan työjärjestystä tarkistettiin toimintavuonna, mutta sen muutokset tulevat voimaan vuoden 2001 alussa. Metlan strategiassa määritellyn Palvelumetlavision mukaisesti Metla on kansainvälisesti toimiva metsäntutkimuksen huippuyksikkö, joka palvelee suomalaista yhteiskuntaa, kansallista ja kansainvälistä tiedeyhteisöä sekä koko metsäklusteria. Strategian mukaan laitoksen toiminta-ajatus on tiivistetty muotoon: Toimintalinjat Metla rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä, toimii asiantuntijana metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metlan toiminta on asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Metlan valtakunnallinen organisaatio perustuu yhtymämalliin. Toimintavuonna laitoksen organisaation muodostivat neljä tulosaluetta ja kymmenen tulosyksikköä. Tulosalueet olivat tutkimus, tutkimusmetsät, asiakasrahoitteinen toiminta ja tukipalvelut. Tulosyksiköitä olivat Helsingin ja Vantaan tutkimuskeskukset sekä alueelliset tutkimusasemat (liite 1). Tutkimustoiminnan perusyksikkö on hanke. Painoalojen tutkimustoiminta on koottu tutkimusohjelmiin. Laitoksen toimintalinjoista vastaavan johtokunnan ja johtoryhmän kokoonpanot esitetään liitteessä 2. Metlan toimintalinjat määritellään tutkimuksen painoalojen avulla. Tutkimuksen suuntaamiseen vaikuttivat toimintavuonna Kansallisesta metsäohjelmasta 2010 (KMO) ja metsälaeista johtuvat rahoitukselliset ja puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen sekä monimuotoisuus- ja ympäristötavoitteiden toteutumiseen liittyvät tutkimus- ja tietotarpeet. Tutkimuksen painoalat olivat metsätalouden ympäristökuormitus, julkinen tuki ja kilpailu metsäalalla, valtakunnan metsien inventointi, Etelä-Suomen metsien uudistaminen, suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö, metsätalouden suunnittelu, metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset sekä metsäpuiden jalostus. Tutkimusohjelmien lisäksi jatkettiin lyhyemmän aikavälin tutkimusta käytännön metsätalouden tarpeiden ja metsäpolitiikan valmistelun palvelemiseksi. Toimintaympäristön muuttuminen Tasavallan hallitus teki "aamukoulussaan" periaatepäätöksen, jonka mukaan metsäntutkimusta Joensuussa vahvistetaan. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti edellä

4 4 mainittuun periaatepäätökseen liittyen, että Helsingin tutkimuskeskus lakkaa ja se yhdistetään Vantaan tutkimuskeskukseen. Joensuun tutkimusasema muutetaan tutkimuskeskukseksi. Tältä pohjalta aloitettiin suunnittelutyö sekä Joensuussa että pääkaupunkiseudulla. Metla laati toimintavuonna kehittämissuunnitelman, jonka mukaan nykyinen Joensuun tutkimusasema muutetaan tutkimuskeskukseksi vuoden 2001 alussa. Sen toiminnan pääpaino kohdistetaan sellaisille soveltaville tutkimusaloille, joiden avulla voidaan parhaiten kehittää alueellista talous- ja yritystoimintaa. Joensuu profiloituu metsätalouden suunnitteluun, metsänhoitoon, metsäteknologiaan ja puutieteeseen painottuneeksi tulosyksiköksi. Näitä tutkimusaloja vahvistetaan niihin liittyvillä taloustieteen, metsätalouden ympäristövaikutusten ja kansainvälisen metsätalouden tutkimuksilla. Pysyvän henkilöstön määrä nostetaan sataan vuoteen 2005 mennessä. Suunnitelman toimeenpano edellyttää lisärakentamista. Keväällä 2000 perustettiin suunnittelutyöryhmä, jonka tehtävänä on valmistella Helsingin ja Vantaan tutkimuskeskusten yhdistymisestä aiheutuvat toiminnan ja tehtävien muutokset ja uudelleenjärjestelyt ja niiden vaikutukset henkilöstön määrään ja rakenteeseen sekä toimitilojen rakentamiseen. Suunnitteluryhmän työ valmistuu vuonna Metlan keskeinen strateginen resurssi, tutkimusmetsät, oli toimintavuonna uudelleentarkastelun kohteena. Metsäntutkimuslaitosta koskevan lain käsittelyn yhteydessä loppuvuodesta 1999 eduskunta hyväksyi laitoksen hallinnassa olevia alueita koskevan kannanoton, jossa edellytettiin, että ainakin pääosa Metsäntutkimuslaitoksen nyt hallinnoimista kansallis- ja luonnonpuistoista ym. suojelualueista tulee siirtää Metsähallituksen hallintaan. Toimintavuonna neuvoteltiin ympäristöministeriön johdolla, miten eduskunnan kannanotossa edellytetyt toimet saatetaan käytäntöön. Valmistuneessa neuvottelumuistiossa esitettiin, että hehtaaria Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevia luonnonsuojelualueita siirretään Metsähallituksen hallintaan. Metlan hallintaan jäisi hehtaaria luonnonsuojelualueita. Metlan ylijohtaja ei yhtynyt neuvottelumuistion esitykseen Pallas-Ounastunturin kansallispuiston ja Häädetkeitaan luonnonpuiston hallinnansiirroista. Päätökset asiasta tehtäneen vuoden 2001 aikana. Ohjaustapa Toiminnan rahoitus Metsäntutkimuslaitoksen ohjaustapa on tulosohjaus. Luonnonsuojelualueiden osalta Metlaa tulosohjaa ympäristöministeriö. Asiakasrahoitteisen toiminnan, yhteisrahoitteisten hankkeiden ja EU-hankkeiden osalta noudatettiin nettobudjetointia. Metlan vuonna 2000 saama kokonaisrahoitus oli 257 milj. markkaa (liite 3). Kokonaisrahoitus oli 23 milj. markkaa pienempi kuin edellisvuotena johtuen lähinnä työministeriön rahoituksen (17,6 milj. markkaa) laskusta. Myös ympäristöministeriön (6,2 milj. markkaa) rahoitus ja arvonlisäverot (17,5 milj. markkaa) laskivat. Kaikkien edellä mainittujen erien pieneneminen johtui pääasiassa Kolin luontokeskuksen rakennustyön valmistumisesta. Oma budjettirahoitus oli 200,6 milj. markkaa, joka oli 13,4 milj. markkaa suurempi kuin vuonna Nousu johtui etenkin käytännön metsänjalostustoiminnan (Metsänjalostussäätiö) liittämisestä Metlaan ja valtiolla solmitusta tupo-ratkaisusta. Oman budjettirahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 78 %, joka oli 11 prosesttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuotena. Eri ministeriöiden kautta tuli 19 % (48,8 milj. markkaa) rahoituksesta. Noin kolme prosenttia (7,9 milj. markkaa) rahoituksesta tuli erilaisten tutkimusyhteistyösopimusten perusteella. Erä oli samansuuruinen kuin edellisenä toimintavuonna.

5 Resurssit 5 Toimitilat ja investoinnit Toimintavuonna Metlalla oli hallinnassaan hehtaaria valtion metsiä, joista hehtaaria luonnonsuojelualueita ja hehtaaria opetusmetsiä (liite 4). Henkilöstön määrä vuonna 2000 oli henkilötyövuosina (htv) mitaten 980, joka oli 24 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintamenomomentilta palkattiin 809 htv, joka oli 91 htv enemmän kuin vuonna Runsas puolet henkilötyövuosilisäyksestä oli seurausta Metsänjalostussäätiön liittämisestä Metlaan, mutta myös työllisyysvaroin palkattujen henkilöiden ja pitkään määräaikaisessa työsuhteessa olleiden tutkijoiden vakinaistamiset vaikuttivat toimintamenomomentin palkkauksiin. Työministeriön momenteilta palkattiin 104 htv, jossa oli vähennystä 53 htv edellisvuoteen. Muulla rahoituksella palkattiin 67 htv, joka oli 14 htv vähemmän kuin vuonna Vakinaista henkilöstöä oli toimintavuoden lopussa palveluksessa 743 henkilöä (liite 5), joka oli 37 henkilöä enemmän kuin vuonna Kun Metsänjalostussäätiöltä siirtyi toimintavuoden alussa Metlalle 47 vakituista työntekijää, niin Metlan muussa toiminnassa työskentelevien vakituisten henkilöiden määrä laski kymmenellä. Palkkausjärjestelmän uudistaminen ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa vaan on edelleen kesken. Sitä jatketaan. Tavoiteaikatauluna on saada järjestelmä valmiiksi seuraavan sopimuskauden alkuun mennessä. Ukko-Kolin rakennusinvestoinnit valmistuivat. Hotelli Kolin peruskorjaus saatiin päätökseen vuoden 1999 joulukuussa. Saman vuoden lopussa valmistui myös EUhankkeena toteutettu kiskoköysirata. Luontokeskus Ukko avasi ovensa yleisölle kesäkuussa 2000 ja loppukesästä saatiin valmiiksi alueen olennaisemmat ympäristötyöt. Hankkeiden kokonaiskustannukset olivat 59,1 miljoonaa markkaa. Rahoittajina olivat Euroopan Unionin lisäksi työministeriö ja ympäristöministeriö. Muhoksen tutkimusaseman A-osan peruskorjaus ja laajennustyöt aloitettiin. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 5,9 miljoonaa markkaa. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Metsäntutkimuslaitos (mom ), Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ja Muhoksen kunta. Aulangon luonnonsuojelualueella sijaitsevan kahvilarakennuksen peruskorjaus ja laajennustyöt käynnistyivät. Rakennusprojekti toteutetaan yhteistyössä vankeinhoitolaitoksen kanssa, mikä mahdollistui Metsäntutkimuslaitoksen tehtyä sopimuksen ko. laitoksen ja Hämeenlinnan keskusvankilan kanssa. Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa aloitettiin Sammaltunturin ilmanlaadun mittausaseman uudisrakentaminen. Hanke lisää entisestään vilkasta tutkimustoimintaa Pallaksella ja oli merkittävin tutkimuksen infrastruktuurin investointi tutkimusmetsissä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 1,5 miljoonaa markkaa ja sen rahoitukseen osallistuvat Metsäntutkimuslaitos, Ilmatieteenlaitos ja Lapin TE-keskus. Vantaan ja Joensuun tutkimuskeskusten hankesuunnitelmien laatiminen aloitettiin. Tavoitteena on rakennusten valmistuminen v lopussa. Hankkeet rakennuttaa Senaatti-kiinteistöt. Merkittävimmät atk-investoinnit vuonna 2000 olivat seuraavat: Vantaan tutkimuskeskuksen lähiverkon kaapelointien uusiminen (0,65 milj. markkaa), Rovaniemen

6 Yhteistyösopimukset Kansainvälinen toiminta 6 tutkimusaseman lähiverkon kaapelointien uusiminen (0,24 milj. markkaa) ja Suonenjoen tutkimuskeskuksen lähiverkon kaapelointien uusiminen (0,21 milj. markkaa). Merkittäviä laboratorioinvestointeja toimintavuonna olivat keskuslaboratorioon hankittu UV-VIS spektrometri (0,11 milj. markkaa), termogravimetrinen analysaattori (0,53 milj. markkaa) ja mylly (0,11 milj. markkaa) maanäytteiden jauhamista varten. Lisäksi hankittiin kapilaarielektroforeesi (0,31 milj. markkaa). Toimintavuonna neuvoteltiin Metlan ja Ilmatieteen laitoksen välille yhteistyösopimus, jossa osapuolet sopivat tutkimusta ja ympäristömuutosten seurantaa koskevasta yhteistyöstä. Oulun yliopiston kanssa Metla teki myös yhteistyösopimuksen, jossa sovittiin tutkimuksen ja opetuksen alueella tapahtuvan yhteistyön parantamisesta erityisesti yhteisen professorin kautta. Joensuun yliopiston kanssa tehtiin sopimus, jolla sovittiin Metlaan perustetun määräaikaisen metsänviljelyteknologian professuurin tehtävistä. Uutta ja ratkaisevaa asiassa oli yksityisen Marjatta ja Eino Kollin säätiön mukaantulo professuurin rahoitukseen. Kansainvälinen toiminta on yksi Metlan uusista tulosalueista, joiden toimintaa kehiteltiin perustetussa kehittämishankkeessa. Vuoden 2000 aikana Metlassa valmisteltiin kaksi kansainvälisen toiminnan kannalta tärkeää asiakirjaa: lähialuestrategia ja Metlan koko kansainvälisen toiminnan strategia. Merkittävimpiä kansainvälisiä tapahtumia v oli Maailman metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälisen liiton, IUFROn, 21. maailmankongressi Malesiassa. Metlan yli 50 esitelmää ja posteria nosti Suomen Yhdysvaltojen ja Kiinan ohella runsaslukuisimmaksi osallistujamaaksi isäntämaata Malesiaa lukuunottamatta. Metlalla oli myös oma osasto kongressin näyttelyhallissa. IUFROn maailmankongressi oli erityisen merkityksellinen, sillä tilaisuudessa nimitettiin Metlan professori Risto Seppälä järjestön uudeksi presidentiksi. Metla sai kunniaa myös palkintojen muodossa: Kannuksen tutkimusaseman johtaja Jyrki Kankaalle luovutettiin IUFROn Scientific Achievement Award palkinto monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittämistyöstä ja kaksi metlalaista sai IUFROn kiitospalkinnon järjestön toimintaa edistävästä työstä. Ylijohtaja Eljas Pohtila oli edellisvuosien tapaan Suomen IUFROtoimikunnan puheenjohtajana ja 18 Metlan tutkijaa jatkoi erilaisissa tehtävissä IUFROn organisaatiossa, kaksi heistä IUFROn Task Forcen koordinoijana. IUFROn lisäksi Metlalla oli runsaasti yhteyksiä myös muihin kansainvälisiin organisaatioin. Metlan edustaja aloitti toimintavuonna YK-ECE:n ja EU:n yhteisen yleiseurooppalaisen metsien terveydentilan seurantaohjelman lehti- ja neulasanalytiikkaa käsittelevän asiantuntijapaneelin puheenjohtajana ja ohjelman tieteellisen asiantuntijaryhmän (SAG) jäseneksi valittiin Metlan tutkija. ECE/FAO-yhteistyö koski metsien inventointia, metsätilastoja ja metsätuotteiden kaupan kehitystä. Metlan panos oli erityisen suuri lauhkeiden ja pohjoisten metsien arviointi (TBFRA 2000) projektissa, jossa Metlan professori ja tutkijoita oli asiantuntijoina. Yksi tutkijoista työskenteli vuoden ko. projektissa Genevessä. Metlan edustaja valittiin kansalliseksi yhdyshenkilöksi FAO/ECE:n EFSOS-projektiin, joka tutkii Euroopan metsäsektorin tulevaa kehitystä. Euroopan Metsäinstituutin EFIn kanssa Metlalla oli kuusi yhteishanketta, joista kolme päättyi vuoden aikana; neljää uutta yhteistä hanke-esitystä valmisteltiin. Muista kansain-

7 7 rahoitti Metlan metsä- välisistä yhteistyöjärjestöistä voidaan mainita IEA, joka teknologiahanketta. Euroopan maiden kanssa käytävässä yhteistyössä EU oli eri muodoin mukana lähes jokaisessa hankkeessa. Vuoden lopulla Metlassa oli käynnissä tai sopimusneuvotteluvaiheessa yhteensä 24 EU:n T&K puiteohjelman yhteisrahoitteista tai verkostohanketta. Hankkeista yhtä koordinoitiin Metlassa. Puiteohjelmasta saatiin rahoitusta myös neljään pienimuotoisempaan yhteistyökohteeseen. Hanke-esitysten hyväksymisprosentti oli Metlassa yli 40, mikä on Suomen oloissa keskimääräistä parempi. Metsien terveydentilan seurantaan liittyvään EU-säädökseen perustuvia ns. viranomaishankkeita oli Metlassa kertomusvuonna neljä. Kaksi hankkeista oli uusia ja niiden saama EU-rahoitus oli yli neljä miljoonaa markkaa. Metla koordinoi edellisvuoden tapaan toimintaa kansallisella tasolla. EU:n ympäristörahastosta ja teknisen avun rahastosta tuettiin kolmea hanketta ja valmisteltiin yksi uusi hanke-esitys. EU:n rakennerahastoista sekä Leader ja Interregohjelmista sai lisäksi tukea yhteensä kuusi hanketta. Metlan tutkija työskenteli edellisvuosien tapaan EU:n tilastotoimistossa Eurostatissa ja vastavuoroisesti EU rahoitti Suomen metsäsektorin informointijärjestelmän kehittämishanketta. Vuonna 2000 päättyi yksi COST-hanke ja kaksi uutta käynnistyi. Metlan tutkijat osallistuivat hallintokomitean jäseninä tai varapuheenjohtajina yhteensä seitsemään COSThankkeeseen. Lisäksi lukuisat tutkijat osallistuivat eri COST-hankkeiden työryhmätyöskentelyyn ja kokouksiin. Metlan edustaja jatkoi toimintaa Suomen edustajana COSTin metsätaloustuotteiden teknisessä komiteassa ja metsäryhmässä. Lähialueyhteistyö sisälsi niin Venäjän kuin Baltian maidenkin kanssa yhteisten hankkeiden lisäksi vierailukäyntejä, yhteisiä kokeita ja materiaalin vaihtoa. Osa yhteistyöstä toteutettiin pohjoismaisen rahoituksen turvin. Kertomusvuonna päättyi mm. Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella toteutettu metsätalouden sosiaalista kestävyyttä käsittelevä laaja yhteishanke, jossa olivat mukana Baltian maat ja Venäjä. Venäjän kanssa yhteistyö koski mm. metsien terveydentilaa, eri tekijöistä johtuvaa metsämaan ja kasvillisuuden vaihtelua, ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä, metsänrajatutkimusta, alue-ekologista suunnittelua, raskasmetallikartoituksia ja kestävän metsätalouden kehittämistä. Baltian maiden kanssa yhteistyö oli perinteisesti vilkkainta Viron kanssa. Tärkeimmät yhteistyöaiheet Baltian maiden kanssa olivat suontutkimus, metsänjalostus ja -suojelu sekä metsätilastot ja metsien terveydentila. Vuonna 2000 Metlassa oli käynnissä yksi kehitysmaahanke, joka koski taimituotantoa ja viljelymetsien hoitoa. Hankkeseen kuului Afrikan maista Tansania, Kenia, Zimbabwe ja Namibia. Metlan globaali hanke, Maailman metsät, yhteiskunta ja ympäristö (WFSE), jota on toteutettu Metlan johdolla yhteisenä tutkimusohjelmana Euroopan metsäinstituutin ja YK:n yliopiston kanssa, sai vuonna 2000 viisi uutta jäsenorganisaatiota eri puolilta maailmaa. Kertomusvuonna hankkeessa valmistui maailman metsien megatrendejä käsittelevä 15 kirjoittajan julkaisu sekä useita lehtiartikkeleita. Tutkimus- ja toimitustöissä työskenteli Metlassa viiden tutkijan ryhmä. Pohjoismaisia hankkeita oli Metlassa kertomusvuonna kuusi. Vuoden aikana aloitettiin lisäksi valmistelut yhteispohjoismaiseksi koerekisteriksi, jonka tekninen toteutus tapahtuu Metlassa. Lähes kaikki pohjoismaiset hankkeet saivat tukea SNS:ltä (Samnordisk Skogsforskning) tai Pohjoismaiden Ministerineuvostolta (NMR). SNS:n hallituksen jäseneksi nimitettiin ylijohtajan seuraajaksi Metlan tutkimusjohtaja.

8 Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa Metlalla oli viisi yhteishanketta, joista kahta koordinoitiin Metlasta. Metla oli lisäksi mukana Kanadan IUCN toimiston karttahankkeessa. Maa- ja metsätalousministeriö osoitti Suomi-USA yhteistyövaroista määrärahan neljän Metlan tutkijan vierailuun Yhdysvalloissa.. Kanadan kanssa käytiin neuvotteluja pysähdyksissä olleen, puitesopimukseen pohjautuvan yhteistyön elvyttämiseksi. Suomen ja Kiinan yhteistyön tärkein aihe oli metsänjalostus. Myös Suomi-Puola metsäalan yhteistyössä Metla oli mukana. Yhteistyön kohteina olivat peltojen metsitys ja metsäsertifiointi. Viisi metlalaista työskenteli usean kuukauden ajan, yhteensä kolme henkilötyövuotta, ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa. Tutkijoista kolme työskenteli Yhdysvalloissa, yksi Luxemburgissa ja yksi Genevessä. Lyhytaikaiseen ulkomaanharjoitteluun ja matkoihin käytettiin aikaa yhteensä yli neljä henkilötyövuotta. Vastaavasti Metlassa työskenteli useita ulkomaisia tutkijoita ja harjoittelijoita. Pisimmän ajan, yli seitsemän kuukautta, viettivät Metlassa kiinalainen, ranskalainen ja saksalainen tutkija, mutta tutkijoita ja harjoittelijoita saatiin myös Pohjoismaista, Sveitsistä, Italiasta, Yhdysvalloista, Japanista ja Brasiliasta. Metlan Suomessa järjestämistä kansainvälisistä kokouksista tärkeimpiä oli IUFRO:n hallintokomitean kokous joulukuussa Valmisteluja tehtiin Metlassa myös seuraavana vuonna järjestettäviin kansainvälisiin kokouksiin. Metla osallistui myös kansainvälisen metsäpolitiikan valmistelutyöhön. Metlan edustaja toimi Suomen Metsäsertifiointi ry:n puheenjohtajana ja edisti Suomen sertifiointijärjestelmien liittymistä yleiseurooppalaiseen metsäsertifiointi-järjestelmään (PEFC). Metlan asiantuntijat osallistuivat lisäksi Euroopan metsäministerikokouksen valmisteluun ja muutamaan OECD:n kokoukseen. Edellä mainittujen yhteistyömuotojen lisäksi Metlan asiantuntemusta käytettiin kansainvälisesti hyväksi monella eri tavalla: metlalaiset toimivat mm. koti- ja ulkomailta pyydettyjen kansainvälisten selvitysten ja lausuntojen laatijoina, vastaväittäjinä ja väitöskirjojen tarkastajina, julkaisujen referoijina sekä EU-hankkeiden ja ulkomaisten viranhakujen arvioijina TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1 Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen Yhteiset tavoitteet Seuraavassa esityksessä raportoidaan Metlan ja maa- ja metsätalousministeriön välisen vuoden 2000 tulossopimuksen sisältämien tulostavoitteiden toteutuminen. Tulossopimukseen oli kirjattu myös talousarviossa Metlalle asetetut tavoitteet. Esitys on jäsennelty tulossopimuksen mukaisesti. Ympäristöministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen esitetään liitteessä 6. Vuoden 2001 budjettiesitys valmisteltiin siten, että siinä otettiin huomioon Joensuun tutkimusaseman kehittäminen tutkimuskeskukseksi ja Helsingin tutkimuskeskuksen yhdistäminen Vantaan tutkimuskeskukseen. Metlan tekemän suunnitelman mukaan Joensuun tutkimusasema muutetaan tutkimuskeskukseksi ja sitä kehitetään niin, että tavoitteena on nostaa vakituisen henkilöstön määrä 100 henkilöön vuoden 2005 loppuun mennessä. Kehittämisen pääpaino kohdistuu uudisrakennuksen valmistumisen ajankohtaan. Vuonna 2000 vapautuneista

9 9 viroista siirrettiin Joensuun tutkimusasemalle sen profiilin mukaisesti metsäteknologian professorin virka ja puutieteen vanhemman tutkijan virka Vantaan tutkimuskeskuksesta. Johtokunta perusti uuden metsänviljelyteknologian professorin viran yhdessä Joensuun yliopiston ja edellä mainitun yksityisen Kollin säätiön kanssa. Virka täytettiin Suonenjoen tutkimusasemalle. Lisäksi johtokunta perusti yrityksen taloustieteen ja metsäsuunnittelun professorin viran. Molempien uusien virkojen sijoituspaikka on Joensuun tutkimusasema. Syksyllä 2000 selvitettiin, ketkä henkilöt ovat halukkaita siirtymään työskentelemään Joensuun tutkimusasemalle. Selvityksen tuloksena tehtiin kahden tutkijan osalta siirtopäätökset Joensuuhun ja neuvotteluja käydään vielä muutamien henkilön osalta. MMM asetti työryhmän, jonka tehtävänä on laatia selvitys Metlan tutkimuskeskusten ja -asemien kehittämisestä. Työryhmään nimettiin kaksi jäsentä ja sihteeri Metlasta. Metla laati työryhmälle selvityksen "Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusyksiköiden toiminnallinen ja rakenteellinen kehittäminen". Tulostavoitteen mukaisesti Metlassa uusittiin työjärjestys. Metlassa perustettiin kehittämishanke, jossa toteutettiin ministeriön kanssa tehdyn tulossopimuksen tavoitteet ekstensiotoiminnan organisoinnin, laboratorio- ja koetoiminnan kehittämisen ja evaluoinnin sekä kansainvälisen toiminnan vahvistamisen osalta (liite 7). Kehittämishanke järjesti Metlan henkilöstölle "kuulemistilaisuuksia", joissa esiteltiin kehittämistyön etenemistä. Tilaisuuksiin osallistui lähes 300 henkeä. Tulossopimuksessa mainitut yhteistyöhankkeet (metsien metsänhoidollisen tilan seurantajärjestelmä ja metsänhoidon periaatteet) ovat meneillään. Useat Metlan tutkijat toimivat asiantuntijoina vuodenvaihteessa ilmestyneiden Tapion metsänhoitosuositusten laadinnassa. Mainittujen kahden hankkeen lisäksi yhteistyö käsittää kymmenen muuta hanketta tai aihealuetta, joiden tiimoilta järjestettiin vuoden aikana kaksi seminaaria. Puuenergiaa (hakkuutähteiden talteenottoa) käsittelevän hankkeen tukiryhmässä oli mukana Tapion edustaja. Tutkimusjohtaja Kari Mielikäinen oli jäsenenä Kansallisen metsäohjelman metsänhoidollisten tavoitteiden tukemiseksi käynnistetyn Huomisen Metsät-hankkeen tukiryhmässä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa tutkittiin uudistusalojen luokitusmahdollisuuksia uudistamistoimenpiteiden suhteen erilaisilla kaukokartoitusmateriaaleilla. Luokitusmenetelmien käyttökelpoisuutta testattiin maastotarkastuksin. Metsänuudistamisen laadun seurantamenetelmää testattiin Pohjois-Savossa kahden mhy:n alueella. Menetelmän jatkokäyttömahdollisuuksia yksityismetsätaloudessa suunniteltiin metsäkeskusten, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja MMM:n kanssa. Hankesuunnittelun ohjeistusta muutettiin vuoden 2001 alusta voimaan tulevan uuden tulosaluejaon vaatimusten mukaisesti. Hankesuunnitelmiin lisättiin kohta, jossa arvioidaan tutkimuksen tulosten pääasiallinen kohderyhmä ja tiedonvälityksen kanava ajatellen tutkimustiedon käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta. Vuoden aikana kehitettiin myös tulosjohtamisen mallia, jolla parannetaan Metlan mahdollisuuksia vastata nopeasti ilmeneviin tutkimuksellisiin ja erityisasiantuntemusta edellyttäviin haasteisiin. MMT Heikki Pajuoja Metlasta osallistui Metsäneuvoston työvaliokunnan työhön. Alueellisten metsäohjelmien (AMO) laadinnan tukiryhmässä oli Metlan edustajana MMT Tuula Nuutinen. AMO-tukiryhmän kanssa yhdessä määritellyt MELA-vaihtoehtolaskelmat metsäkeskusten alueille perustuen tuoreimpaan valtakunnan metsien inventointiaineistoon julkistettiin MMM:n ja Metsäntutkimuslaitoksen järjestämässä tilaisuudessa Tulokset julkaistiin internetissä sekä toimitettiin MMM:n ja metsäkeskusten käyttöön extranet-palveluna.

10 10 Tuloksellisuutta kuvaavien mittareiden soveltuvuutta tutkimustoimintaan pohdittiin kehittämisseminaarissa. Elokuussa käynnistettiin HAUSin konsultoimana "mittaribenchmarking"-selvitys hallinnon tuloksellisuuden mittaamiseksi ja vertailemiseksi eri laitosten välillä. Selvityksessä ovat Metlan lisäksi mukana KTL, GTK ja MTT. Tutkimustoiminta Yhteensä Metlan työohjelman mukaan oli vuonna 2000 käynnissä 211 tutkimushanketta, jotka jakaantuivat hanketyypin mukaan seuraavasti: Hanketyyppi lkm Tutkimusohjelmiin kuuluvat hankkeet 56 Yhteisrahoitteiset hankkeet (YRT) 60 EU-hankkeet 20 Erillishankkeet 75 Yhteensä 211 Toimintavuonna aloitettiin 71 tutkimushanketta. Eniten lisääntyivät vuoteen 1999 verrattuna YRT-hankkeet, joita tuli lisää 29 kappaletta. Yhteisrahoitteisten hankkeiden (YRT) lisäksi lähes joka kolmas Metlan hanke oli yhteistutkimus, jossa tehdään tutkimusyhteistyötä eri yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. EUhankkeet raportoitiin kohdassa "Kansainvälinen toiminta". Toimintavuoden lopussa päättyi 62 tutkimushanketta. Resurssitarkastelua varten Metlan tutkimushankkeet on koottu 25 tutkimusaiheryhmäksi. Liitteessä 8 esitetään rahoituksen jakautuminen tutkimusaiheryhmiin vuosina Tutkimusohjelmilla, joita on perustettu Metlan tutkimustoiminnan painoaloille, oli vuonna 2000 käytettävissä voimavaroja seuraavasti: Tutkimusohjelmien resurssit vuonna 2000 Tutkimusohjelma Milj. mk Htv MTS 2,99 11 VMI 8,33 34 EMU 6,23 27 YMP 3,84 13 JUK 3,15 11 SUO 7,73 35 MOT 6,61 28 (MOM) 3,77 13 Yhteensä 42, Tulostavoitteen mukaisesti Metlassa valmisteltiin hankesuunnitelma Etelä-Suomen talousmetsien ennallistamisen ja uusien luonnonhoitomenetelmien ekologiset hyödyt, tekniikka ja kustannukset. Hanke hyväksyttiin Metlan työohjelmaan vuoden mittaisena esitutkimuksena, jonka tavoitteena on vuoden 2001 aikana koota ennallistamista ja uusia metsäluonnon hoidon menetelmiä koskeva pohjoismainen tutkimustieto, kartoittaa käyn-

11 11 nissä olevat hankkeet ja niiden tavoitteet sekä käyttäjien tietotarpeet, ja näiden perusteella valmistella tarpeen mukaan laajempi hanke-esitys syksyn 2001 hankesuunnitteluun. Tulostavoitteen mukainen tilanneraportti työnimeltä "Energiapuun käytön vaikutukset metsissä" valmistuu keväällä Asiaa valmisteltiin yhteistyössä metsäenergian suurkäyttäjien kanssa. Vuonna 2000 aloitettiin uusi bioenergia-aiheinen hanke Hakkuutähteen talteenotto osana metsätaloutta. Käynnistynyt tutkimushanke selvittää monitieteellisin keinoin hakkuutähteestä saatavan biopolttoaineen laadun hallintaa eri talteenottoketjuissa. Se antaa luotettavan ja yleistyskelpoisen kuvan hakkuutähteen talteenoton vaikutuksista maanmuokkaukseen, metsänviljelyyn, uudistamistulokseen ja taimikon alkukehitykseen ja metsämaan ravinteikkuuteen ja puuntuotoskykyyn. Hankkeessa tutkitaan myös talteenoton vaikutusta metsän tuhohyönteisten esiintymiseen ja kuusen hakkuutähteen seassa olevien tyveysten merkitystä juurikäävän leviämiselle. Lisäksi hankkeessa selvitetään talteenotosta metsän uudistamiselle koituvia taloudellisia vaikutuksia lähinnä yksityisen metsänomistajan näkökulmasta. Hanke on viisivuotinen. Uuden sukupolven metsäsuunnittelujärjestelmää valmisteltiin tulostavoitteen mukaisesti laajennetussa Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelmassa. Parametriohjattu päätösmuuttujien keruu otettiin käyttöön MELA-kehitysversiossa ja laadittiin oppaan käsikirjoitus. Uuden simulointikielen prototyyppi valmistui laajempaan testikäyttöön. Prototyypin jakelu toteutettiin internetin avulla. Uudella simulointikielellä toteutettu (Pohjois-Amerikan olosuhteisiin tarkoitettu) FVS-emulaattori on viimeisteltävänä ja pieni testisimulaattori tehtiin Saksassa. Uuden metsäsimulaattorin vaatimusten määrittely aloitettiin samoin kuin Suomen oloihin tarkoitetun J-simulaattorin kehittäminen. Lisäksi tehtiin yhteistyötä MMM:n rahoittaman yhteistutkimushankkeen "Metsätietojen ylläpito" kanssa eri tietolähteiden ja laskennallisen ajantasaistuksen yhdistämiseksi aluesuunnittelua varten sekä aloitettiin MMM:n rahoittama yhteistutkimushanke "Paikkatiedon ja satelliittikuvaaineiston integrointi metsätalouden mallintamisessa ja analyyseissä". Tulostavoitteen mukaisesti tilakohtaisen metsäsuunnittelun ja metsäneuvonnan vaikuttavuustutkimuksista (57 kpl) laadittiin tiivistelmät ja alustava yhteenveto. Tuloksia esiteltiin Tapion "Metsäneuvonnan ja suunnittelun vaikuttavuus" seminaarissa. Tilaisuuteen osallistui 31 henkilöä Tapiosta, metsäkeskuksista, Metlasta, Helsingin yliopistosta ja ammattikorkeakouluista. Tilaisuudessa saatu palaute otettiin huomioon uutta tutkimusta suunniteltaessa. Hankesuunnitelma metsäneuvonnan ja suunnittelun vaikuttavuuden selvittämiseksi tehtiin yhteistyössä Kymen, Lounais-Suomen ja Etelä-Savon metsäkeskusten sekä Tapion asiantuntijoiden kanssa. Tulostavoitteen "Metsäntutkimuslaitos laatii selvityksen puutavaran mittauskäytännön edellyttämistä tutkimustarpeista ja huolehtii tutkimusasiantuntemuksen käytettävyydestä ministeriössä ja alan yhteistyöelimissä" kohdalla Metlassa toimittiin niin, että asianomaiset virkamiehet (Paloniemi, MMM/Verkasalo, Metla) ovat Puutavaran mittausneuvoston työn yhteydessä arvioineet em. tutkimustarpeet. Kirjallista suunnitelmaa laitoksen osallistumisesta kansallisessa metsäohjelmassa tunnistettujen tietotarpeiden tyydyttämiseen ei laadittu. Tutkijoille ilmoitettiin toimintavuonna hankesuunnittelun yhteydessä, että ne hankkeet, jotka liittyvät kansallisen metsäohjelman tietotarpeisiin, priorisoidaan hankkeiden jatkokäsittelyssä. Menettely tuotti hyvän tuloksen, sillä valtaosa uusista hanke-ehdotuksista liittyi kansallisen metsäohjelman tietotarpeiden tyydyttämiseen. Rahoitukseen liittyvät tulostavoitteet

12 12 Rahoitukseen liittyen Metlalle oli asetettu tulostavoitteita toimintamenomomentin ja henkilötyövuosien jaon, tulojen sekä asiakasrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden osalta. Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2000 bruttotoimintamenojen ja henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueille: Tulosalue Talousarvio Myönnöt v aikana Milj. mk Htv Milj. mk Htv Tutkimus 134, ,5 514 Tutkimusmetsät 22, ,2 147 ART 5,4 15 5,4 15 Tukipalvelut 56, ,4 138 Yhteensä 218, ,5 814 Markkamääräisesti tutkimukseen ja asiakasrahoitteiseen toimintaan osoitettiin Metlassa vuoden 2000 toimintamenomomentin resursseja se määrä, joka talousarviossa oli ennakoitu. Sen sijaan tutkimusmetsiin osoitettiin 15,2 milj. markkaa enemmän ja tukipalveluihin 13,5 milj. markkaa vähemmän kuin talousarviossa. Tarkasteluun vaikuttaa eniten edelliseltä vuodelta siirtyvät erät, jotka eivät näy taulukossa. Niitä käytettiin eniten tukipalveluiden tulosalueella. Henkilötyövuosien osalta Metlassa tehtiin toimintamenomomentin rahoilla 47 htv vähemmän kuin mihin talousarvio olisi antanut mahdollisuuden. Tutkimusmetsiä lukuunottamatta henkilötyövuosiarviot alittuivat talousarvioon verrattuna. Tulokertymä ajalta Tulosalue Talousarvio Toteutuma Milj. mk Milj. mk Tutkimus 10,4 15,1 Tutkimusmetsät 17,9 15,4 ART 8,5 8,5 Tukipalvelut 1,3 4,7 Yhteensä 38,1 43,7 Toimintavuoden tulokertymä ylitti 5,6 milj. markalla talousarviossa asetetun tulokertymätavoitteen. Bruttobudjetoidun puolen osalta tulokertymätavoite oli 17,9 milj. markkaa, jota ei saavutettu. Tutkimusmetsien tulot jaksottuvat eri tavalla kuin laitoksen budjettivuosi. Kahtena edellisenä vuonna hakkuutulot ovat ylittäneet tulotavoitteen, joten toimintavuonna tulokertymä jäi arvioitua pienemmäksi. Nettobudjetoidun ulkopuolisen rahoituksen tavoitteeksi asetettiin 20,2 milj. markkaa ja se toteutui seuraavasti: Nettobudjetoidun toiminnan tulot ajalta Tuloerä Talousarvio Toteutuma Milj. mk Milj. mk

13 ART 8,5 8,5 EU-tulot 6,1 6,9 YRT-tulot 4,3 8,2 Muut tulot 1,3 4,7 Yhteensä 20,2 28,3 13 Nettobudjetoidun toiminnan tulot ylittivät 8 milj. markkaa toimintavuodelle asetetun tavoitteen. Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot olivat lähes kaksinkertaiset tavoitteeseen verrattuna. Metlan tutkijat ovat onnistuneet luomaan kilpailukykyisiä yhteishankkeita muiden organisaatioiden tutkijoiden kanssa. Muissa tuloissa olivat suurimmat erät kertaluonteiset Valtiokonttorin eläkemaksupalautukset (1,5 milj. markkaa) ja Metsänjalostussäätiön maksamat lomapalkkavelat (1,6 milj. markkaa). Asiakasrahoitteisen toiminnan osalta tuloskertymätavoite saavutettiin ensimmäisen kerran. Laitoksen tavanomaisen ART:n kustannukset katettiin toiminnan tuloilla. Asiakasrahoitteisen toiminnan (ART) kustannusvastaavuuslaskelma vuodelta 2000 Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut kaikki yht. kaikki yht. Metla tavan- MJS:ltä om. ART siirtyneet Tulot ART:n erilliskustannukset: - Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Käyttöjäämä tuloista % Osuus yhteiskustannuksista Korot Kustannukset yhteensä Ylijäämä/Alijäämä Tunnusluvut Ylijäämä/Alijäämä tuloista % Tuotot % kok.kustannuksista Asiakasrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuosilta esitetään liitteessä 9. Tutkimusmetsät Tutkimusmetsien tuloa tuottavan toiminnan henkilökustannukset alentuivat edellisvuodesta 10 %. Vapautuneita resursseja ohjattiin tutkimuksen avustamiseen, joka kasvoi edellisvuodesta 24 % (v ,7 milj. mk, v ,6 milj. mk). Asetettu tulostavoite ylitettiin huomattavasti.

14 14 Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma kokonaismenoista vuodelta 2000 (1000 mk) Talousarvio Toteutunut ) 2) Tulot Kustannukset 3), 4), 5) Erilliskustannukset Muuttuvat kustannukset - henkilökustannukset matkat aineet ja tarvikkeet ostetut palvelut kaluston hankinnat Erilliskustannukset yhteensä 3), 4), 5) Käyttöjäämä Osuus yhteiskustannuksista Korot Poistot 835 Kustannukset yhteensä 3), 4), 5) Alijäämä Tunnusluvut Käyttöjäämä tuloista, % 1-11 Alijäämä tuloista, % ) Ls.alueiden tulot vähennetty, arvio v mk ) Ls.alueiden tulot vähennetty, mk 3) Ls.alueiden osuus kustannuksista mk, ei mukana 4) Tutkimuksen avustamisen osuus kustannuksista mk, ei mukana 5) Työministeriön osuus kustannuksista mk, on mukana paitsi Kolin kansallispuiston luontokeskuksen rakentaminen ja Hotelli Kolin saneeraus Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuosilta esitetään liitteessä 10. Tutkimusmetsiä koskeva tulostavoite paikkatietoon sidotun suunnittelujärjestelmän kattavuudesta saavutettiin myös, sillä kattavuus kasvoi 24 %:sta 35 %:iin. Toimintavuoden alusta Metsänjalostussäätiön toiminnot ja henkilöstö siirrettiin Metlaan ja budjetoitiin tutkimusmetsien tulosalueelle. Liitteessä 11 raportoidaan yhdistymisestä aiheutuneet toimenpiteet. Metsänjalostussäätiöltä siirtyneiden maksullisen toiminnan sopimusten osalta saavutettiin tulokertymätavoite, mutta kustannusvastaavuutta ei

15 15 saavutettu. Tämä ennakoitiin jo tulosohjausneuvotteluissa ministeriön kanssa. Sopimuksista saadut tulot kattoivat kuitenkin niistä aiheutuneet suorat menot. Metsänjalostussäätiöltä siirtyneen nettobudjetoidun toiminnan tulokertymä Hanketyyppi Tavoite Toteutuma Milj. mk Milj. mk ART EU-hankkeet YRT Muut tulot Yhteensä Tukipalvelut Vastuututkijoiden ja muiden hankevastaavien johtamis- ja esimieskoulutus toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Kuusipäiväiseen koulutukseen osallistui kaikkiaan noin 150 henkilöä. Koulutus toteutettiin yhteistyössä HAUS:n kanssa. Metlan strategian mukaisesti määrärahojen jakoprosessi uudistettiin siten, että tulosyksiköt määrittivät hankkeittaiset resurssitarpeet saamansa kehyksen pohjalta. Laskenta- ja seurantajärjestelmä uudistettiin vastaamaan tulosaluejakoa, poikkeuksena kansainvälinen toiminta, jonka seurantajärjestelmä järjestetään laadittavan kv-strategian mukaisesti. Talousarvion rakenne päätettiin tehtyjen selvitysten perusteella pitää toistaiseksi ennallaan eikä nettobudjetoinnin laajentamista nähty tarkoituksenmukaiseksi. Laadittiin suppeahko henkilöstötilinpäätös vuodelta Metsänjalostussäätiön tukipalveluihin kuuluneet toiminnot integroitiin Metlan vastaaviin toimintoihin ja henkilöstö koulutettiin ja opastettiin omaksumaan Metlan toimintaperiaatteet ja käytännön menettelytavat. Taloushallinnon osalta koulutukseen kiinnitettiin erityistä huomiota lähtien valtion yleisistä taloushallintoa koskevista menettelyistä päätyen Metlan omien järjestelmien opettamiseen. Koulutuksessa käytettiin apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Säätiöltä siirtyneitä henkilöitä perehdytettiin myös ulkopuolisen rahoituksen hankintaan. 2.2 Muut tulos- ja toimintatavoitteet Uusien metsälakien aiheuttamat tietotarpeet Metsälain monimuotoisuus- ja ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan valtakunnan metsien inventoinnissa, johon vuonna 1996 (VMI9) lisättiin lukuisia uusia metsien monimuotoisuutta kuvaavia tunnuksia kuten avainbiotooppien määrä ja laatu, soiden turvekerroksen paksuus, monimuotoisuuden ylläpitämiseksi hakkuissa jätetty puusto, monimuotoisuuden kannalta tärkeät puuyksilöt, 'avainpuulajit' ja kuolleen puuston määrä ja laatu. Valtakunnan metsien inventoinnin vuoden 2000 kenttätöissä saatettiin Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen mittaukset päätökseen ja Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alue mitattiin kokonaisuudessaan. Täten kenttäkauden päättyessä VMI9:n maastotyö kattoivat koko Etelä-Suomen alueen. VMI9:n metsävararaportit julkaistiin vuoden 2000 aikana

16 16 Metsätieteen Aikakauskirjassa seuraaville metsäkeskuksille: Rannikko, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa ja Pirkanmaa. Kansainvälisten velvoitteiden toteutuminen metsien terveydentilan ja elinvoimaisuuden seurannassa Yleiseurooppalaista metsien terveydentilan seurantaa jatkettiin edellisvuosien tapaan Euroopan unionin säädösten mukaisesti sekä laaja-alaisena että metsäekosysteemien intensiivisenä seurantana. Erityistä huomiota toimintavuonna kiinnitettiin tulosten vertailukelpoisuuteen ja laadun valvontaan. Tähän liittyen valmistui mm. EU:n tilaama, suomalais-tanskalaisena yhteistyönä toteutettu maavesiseurannan tulosten vertailtavuutta ja yhteensopivuutta käsittelevä erillistutkimus. Lisäksi Suomi osallistui aktiivisesti sekä seurantaohjelman sisäisiin arviointeihin että eri asiantuntijaelinten työskentelyyn. Hannu Raitio aloitti kuluvana vuonna seurantaohjelman neulasanalyysiasiantuntijoista koostuvan paneelin puheenjohtajana sekä Michael Starr pohjoismaiden edustajana ohjelman tieteellisessä ohjausryhmässä (Scientific Advaisory Group). Toimintavuosi oli myös ensimmäinen ohjelmapohjainen toimintavuosi seurannan hallinnossa, mikä merkitsi monien aikaisempien hallintokäytäntöjen uudistumista. Aktiivinen osallistuminen ohjelman hallintoon ja seurannan kehittämiseen merkitsi kaikkien seurantaohjelmaan osallistuneiden suomalaisten tutkijoiden osalta selvää kansainvälisen vuorovaikutuksen lisääntymistä. Seurannan aineistojen pohjalle rakennettiin useita hanke-esityksiä uusiksi yhteistutkimushankkeiksi mm. EU:n viidententeen puiteohjelmaan sekä Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin. Kotimainen ja kansainvälinen tietoisuus seurannan aineistojen käytettävyydestä heijastui myös aikaisempaa suurempana ulkopuolisena kysyntänä. Seurantojen tulokset raportoitiin säädösten mukaisesti ICP Forestin ja EU:n tietokeskuksiin. Kansallista vuosiraporttia varten Ilmatieteen laitos toimitti katsauksen Suomen ilman laadusta vuonna Yhteistyötä Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen kanssa jatkettiin laajojen aineistojen käsittelyn ja tulosten tulkinnan tehostamiseksi. Yhteistyötä tehostettiin myös alueellisten ympäristökeskusten, Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Metsien terveydentilan seurantojen tuloksista valmistui kansallinen raportti Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantona. Tuloksista tiedotettiin aikaisempaa laajemmin eri sidosryhmille ja suurelle yleisölle. Seurannan tuloksia esiteltiin myös lukuisissa kansainvälisissä kokouksissa mm. IUFROn maailmankongressissa Malesiassa. Metsien terveydentilan seuranta oli esillä myös monissa kotimaisissa seminaareissa ja lukuisien maastoretkeilyjen kohteena. Kansallisen raportin laaja jakelu käsitti kaikki kotimaiset yliopistot, metsä- ja ympäristökeskukset ja tutkimuslaitokset. Se postitettiin myös kunkin Euroopan maan kansalliseen tietokeskukseen sekä EU:n tietokeskuksiin. Lisäksi raportti toimitettiin kaikille kansanedustajille ja Euroopan parlamentin suomalaisille jäsenille.

17 17 Julkaisutoiminta Metsäntutkimuslaitoksen tutkimustuloksia julkaistiin vuonna 2000 liitteen 12 mukaisesti. Toimintavuonna Metla julkaisi 168 referee-menettelyn läpikäynyttä julkaisua. Kansainvälisiä julkaisuja oli 133 eli 80 %. Kansainvälisistä sarjoista suosituimmat julkaisumäärällä mitattuna olivat Scandinavian Journal of Forest Research, Forest Ecology and Management, Canadian Journal of Forest Research ja Silva Fennica. Kokonaisjulkaisumäärä oli 1113 julkaisua, joista suurimman osan muodostivat referoimattomat julkaisut, 412 kappaletta. Lehtiartikkeleita oli 270 ja muita julkaisuja 263 kappaletta. Toimintavuonna laitoksessa tehtiin päätös sähköisen julkaisusarjan perustamisesta. Asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuus Asiakasvaikuttavuuden seuranta aloitettiin nykymuodossa syksyllä 1996, jolloin Metlan sidosryhmistä valitulle otokselle tehtiin postikysely. Sama kysely tehtiin uudestaan samalle kohderyhmälle vuonna 1998 ja Vastaajat arvioivat Metlan toimintaa kouluarvosanoin, joita annettiin Metlan tutkimuksen luotettavuudelle, tutkimusaiheiden valinnalle, tulosten tarjonnalle sekä Metlalle tutkimuslaitoksena. Kyselyssä kartoitettiin myös Metlan merkitystä vastaajan organisaatiolle. Toimintavuonna tehdyn kyselyn mukaan Metlan yleisarvosanaksi tutkimuslaitoksena tuli 7,9. Korkeimman kouluarvosanan 8,4 Metla sai tutkimuksensa luotettavuudelle. Tutkimusaiheiden valinta sai arvosanan 7,5. Heikoimman arvosanan Metla sai tutkimustulosten tarjonnalle 7,3. Muutokset edelliseen kyselykertaan verrattuna olivat erittäin vähäisiä. Asiakasvaikuttavuuskyselyn perusteella toimintavuonna panostettiin hankkeeseen, jossa yhdenmukaistetaan Metlan web-sivuja sekä lisätään aineistoa tutkimustuloksista. Tulostavoitteen mukaisesti Metlassa tehtiin käytännön metsätaloutta palvelevia katsauksia ja selvityksiä. Tällaisia valmistui toimintavuoden aikana 11 kappaletta (liite 13). Metsäntutkimuslehdestä ilmestyi toimintavuonna viisi numeroa, joista yksi oli englanninkielinen. Asiakaslehdessä julkaistaan myös kaikkien ilmestyneiden Metsäntutkimuslaitoksen Tiedonantoja -sarjan julkaisujen tiedot.

18 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU Tilinpäätöslaskelmat TUOTTO- JA KULULASKELMA Toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot , ,59 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,19 Muut toiminnan tuotot , , , ,58 Toiminnan kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Varastojen lisäys(-)tai vähennys(+) , ,29 Ostot tilikauden aikana , ,73 Henkilöstökulut , ,29 Vuokrat , ,38 Palvelujen ostot , ,52 Muut kulut , ,07 Valmistevarastojen lisäys(-)tai , ,00 vähennys(+) Valmistus omaan käyttöön , ,75 Poistot , ,17 Sisäiset kulut , , , ,50 Jäämä I , ,92 Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot 69,62 69, , ,80 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot , ,37 Jäämä II , ,12 Tuotot veroista ja pakollisista maksuista: Verot ja veronluonteiset maksut , ,05 Perityt arvonlisäverot , ,20 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,09 Tilikauden kulujäämä , ,21

19 19 TASE VASTAAVAA KANSALLISOMAISUUS Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,00 Rakennukset , ,00 Keskeneräiset hankinnat , , , ,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,00 Rakennukset , ,00 Rakennelmat , ,02 Rakenteet , ,00 Koneet ja laitteet , ,00 Kalusteet , ,00 Muut aineelliset hyödykkeet , ,00 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , , , ,02 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Käyttöomaisuusarvopaperit , ,80 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,70 Keskeneräinen tuotanto , ,00 Valmiit tuotteet/tavarat , , , ,70 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,19 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,74 Ennakkomaksut , , , ,03 Rahat,pankkisaamiset ja muut rah.varat Kassatili , ,20 Muut pankkitilit 0, , , ,25 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,80

20 20 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Valtion pääoma , ,30 Edellisten tilikausien pääoman , ,20 muutos Pääoman siirrot , ,37 Tilikauden kulujäämä , , , ,66 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,00 Ostovelat , ,47 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,74 Edelleen tilitettävät erät , ,78 Siirtovelat , ,00 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,14 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,80

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös 2013 Oikeuskanslerinviraston talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro 24.1.2001 337/06/2001 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001 Maa- ja metsätalousministeriö ja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 27.2.2003 725/06/2003 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2004 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSERITTELYT

TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSERITTELYT TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSERITTELYT 31.12.2001 Tilinpäätöserittelyt -malli SISÄLLYSLUETTELO sivu Tase-erittelyt 1 Poistosuunnitelmat ja niiden muutokset Erittely talousarviotilille tai siirretyn määrärahan

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 02.04.2007 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2006 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-

Lisätiedot

Toteutuneet bruttomenot (432,7 milj. euroa) olivat kertomusvuonna 15 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna (muutos 3 %).

Toteutuneet bruttomenot (432,7 milj. euroa) olivat kertomusvuonna 15 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna (muutos 3 %). TALOUSKATSAUS 2007 Tilinpäätösanalyysi Rahoitus ja varojen käyttö Talousarvion nettovaroja oli vuonna 2007 käytettävissä 422,4 miljoonaa euroa, josta varsinainen budjetti oli 339,8 miljoonaa euroa (80

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 1) Liikevaihto Vuokrat 139 199 578,93 137 267 442,47 Käyttökorvaukset 416 079,10

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tilinpäätös

Tilinpäätös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33 A 4 krs 00120 Helsinki Y-tunnus: 1897609-5 Tilinpäätös 1.1.2009 31.12.2009 Tase 1 Tuloslaskelma 2-3 Liitetiedot 4 Hallituksen allekirjoitukset

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

SPL/P-Suomen piiri ry

SPL/P-Suomen piiri ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä vähintään 31.12.2024 asti. Osoite: Rautatienkatu 46 90120 OULU Kotipaikka Oulu Y-tunnus 1000046-9 TASEKIRJA 31.12.2014 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT 60 LIITE 4. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SISÄLLYS 1. Tilinpäätöslaskelmat Talousarvion toteumalaskelma 61 Tuotto- ja kululaskelma 01.01.-31.12.2005 63 Tase 31.12.2005 64 2.

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus 0224257-2 TILINPÄÄTÖS 1.1.2015-31.12.2015 sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2 Liitetiedot 3 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteista 4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 9. Valtion tuotto- ja kululaskelma ja tase Tämän luvun tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti lisätä valtiontalouden tilinpitokäytäntöjen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä kuvata valtiontalouden

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 11/1997 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN KAA- VOISTA

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 11/1997 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN KAA- VOISTA VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 11/1997 2.6.1997 Valtiovarainministeriö Viite: Lausuntopyyntö 15.5.1997 VM 24/00/97 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN KAA-

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

I Tilinpäätöslaskelmien analyysi I

I Tilinpäätöslaskelmien analyysi I Talouskatsaus 2006 I Tilinpäätöslaskelmien analyysi I Rahoitus ja varojen käyttö Talousarvion nettovaroja oli vuonna 2006 käytettävissä 410 miljoonaa euroa, josta varsinainen budjetti oli 86 % (352,8 milj.

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2011 Säilytettävä vähintään 31.12.2021 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2011 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY TASEKIRJA 31.12.2015 OIKIAN SOLUTIONS OY OIKIAN SOLUTIONS OY 2435594-9 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

63. (30.33) Metsähallitus

63. (30.33) Metsähallitus 1. Toimintaan liittyvät tasejärjestelyt 63. (30.33) Metsähallitus Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät eriytetään taloudellisesti liiketoiminnasta 1.1.2005 alkaen valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Konsernin voitto

Lisätiedot

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67 Winled Oy Ltd, 0806098-0 Tilinpäätös 1.3.2015-29.2.2016 TASE 29.2.2016 28.2.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 140 589,13 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Tilikauden yli-/alijäämä , ,42

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Tilikauden yli-/alijäämä , ,42 TULOSLASKELMA 1.1.- 1.1.-31.12.2014 Varsinainen toiminta 1 666 346,78 1 559 407,74 Henkilöstökulut -1 088 520,90-1 010 103,53 Muut kulut -624 774,61-608 425,26-1 713 295,51-1 618 528,79 Kulujäämä -46 948,73-59

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Pielisen tietoverkko-osuuskunta Tilinpäätösasiakirjat Y-tunnus Liitetiedot 5

Pielisen tietoverkko-osuuskunta Tilinpäätösasiakirjat Y-tunnus Liitetiedot 5 Y-tunnus 2462309-3 Liitetiedot 5 Yleistä Pielisen tietoverkko-osuuskunta on perustettu 19.01.2012 ja se on merkitty kaupparekisteriin 22.03.2012 ja ytj-tietokantaan 15.02.2012 alkaen. Osuuskunta on liiketoiminnasta

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Am16 - Asterin malli, Ammatinharjoittaja

Am16 - Asterin malli, Ammatinharjoittaja T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Materials for innovative product design AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2015 20 20 Liikevaihto 280,2 287,9 1 7,3 Käyttökate (oik.*) 26,5

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 9 Liitetietojen numerointi perustuu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeeseen. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien

Lisätiedot

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 19.12.2005 Dnro 388/03/2005 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa Munksjö Oyj Tilinpäätöstiedote 20 AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa 20 20 20 20 Liikevaihto 281,0 255,7 1 7,3 863,3 Käyttökate (oik.*) 28,4 16,0 105,0 55,0 Käyttökateprosentti, % (oik.*) 10,1

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

T A S E K I R JA

T A S E K I R JA Y-tunnus 0928095-0 T A S E K I R JA 31.12.2013 TILIKAUSI 01.01.2013 31.12.2013 Y-tunnus 0928095-0 SISÄLTÖ: VUOSIKERTOMUS 1. 4. TULOSLASKELMA 5. TASE 6. 7. LIITETIEDOT 8. 9. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2015 31.12.2015 Tuloslaskelma 1 2

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2012 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Konsernin voitto

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Julkaistu Liikevaihto ja tulos

Julkaistu Liikevaihto ja tulos Julkaistu 26.07.2004 * Voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja parani katsauskaudella selvästi ja oli 1,6 Me (0,9 Me tammi-kesäkuu 2003). * Konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 26,1 (24,5) Me. Tulisijaliiketoiminnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET KONSERNITILINPÄÄTÖS Hartela-konsernin emoyhtiö on Hartela-yhtiöt Oy, jonka kotipaikka on Helsinki. tilinpäätöksen jäljennökset ovat

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Kalevankatu 30 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 0288699-2 TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti Tilinpäätöksen toteutti:

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot