METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2000
|
|
- Mauno Simo Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA
2 2 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2000 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKATSAUS Toiminta-ajatus ja organisaatio 3 Toimintalinjat 3 Toimintaympäristön muuttuminen 3 Ohjaustapa 4 Toiminnan rahoitus 4 Resurssit 5 Toimitilat ja investoinnit 5 Yhteistyösopimukset 6 Kansainvälinen toiminta 6 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen 8 Yhteiset tavoitteet 8 Tutkimustoiminta 10 Rahoitukseen liittyvät tulostavoitteet 12 Tutkimusmetsät 14 Tukipalvelut Muut tulos- ja toimintatavoitteet 15 Uusien metsälakien aiheuttamat tietotarpeet 15 Kansainvälisten velvoitteiden toteutuminen metsien terveydentilan ja elinvoimaisuuden seurannassa 16 Julkaisutoiminta 17 Asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuus TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU Tilinpäätöslaskelmat 18 Tuotto- ja kululaskelma 18 Tase 19 Talousarvion toteutumalaskelma Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 33 Tuotto- ja kululaskelma 33 Tase 33 Talousarvion toteutuminen 34 Määrärahojen käyttö SISÄINEN VALVONTA Suoritetut tarkastukset ja niiden tulokset ALLEKIRJOITUKSET 38 LIITTEET
3 3 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA TOIMINTAKATSAUS Toiminta-ajatus ja organisaatio Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on toimintavuoden alussa voimaan tulleen lain (1114/1999) mukaan edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Uusittu asetus Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/1999) painottaa tutkimustulosten käytäntöön vientiä tehtävien hoidossa ja se lisäsi laitoksen tehtäviä metsänjalostustoiminnan osalta. Myös Metlan työjärjestystä tarkistettiin toimintavuonna, mutta sen muutokset tulevat voimaan vuoden 2001 alussa. Metlan strategiassa määritellyn Palvelumetlavision mukaisesti Metla on kansainvälisesti toimiva metsäntutkimuksen huippuyksikkö, joka palvelee suomalaista yhteiskuntaa, kansallista ja kansainvälistä tiedeyhteisöä sekä koko metsäklusteria. Strategian mukaan laitoksen toiminta-ajatus on tiivistetty muotoon: Toimintalinjat Metla rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä, toimii asiantuntijana metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metlan toiminta on asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Metlan valtakunnallinen organisaatio perustuu yhtymämalliin. Toimintavuonna laitoksen organisaation muodostivat neljä tulosaluetta ja kymmenen tulosyksikköä. Tulosalueet olivat tutkimus, tutkimusmetsät, asiakasrahoitteinen toiminta ja tukipalvelut. Tulosyksiköitä olivat Helsingin ja Vantaan tutkimuskeskukset sekä alueelliset tutkimusasemat (liite 1). Tutkimustoiminnan perusyksikkö on hanke. Painoalojen tutkimustoiminta on koottu tutkimusohjelmiin. Laitoksen toimintalinjoista vastaavan johtokunnan ja johtoryhmän kokoonpanot esitetään liitteessä 2. Metlan toimintalinjat määritellään tutkimuksen painoalojen avulla. Tutkimuksen suuntaamiseen vaikuttivat toimintavuonna Kansallisesta metsäohjelmasta 2010 (KMO) ja metsälaeista johtuvat rahoitukselliset ja puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen sekä monimuotoisuus- ja ympäristötavoitteiden toteutumiseen liittyvät tutkimus- ja tietotarpeet. Tutkimuksen painoalat olivat metsätalouden ympäristökuormitus, julkinen tuki ja kilpailu metsäalalla, valtakunnan metsien inventointi, Etelä-Suomen metsien uudistaminen, suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö, metsätalouden suunnittelu, metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset sekä metsäpuiden jalostus. Tutkimusohjelmien lisäksi jatkettiin lyhyemmän aikavälin tutkimusta käytännön metsätalouden tarpeiden ja metsäpolitiikan valmistelun palvelemiseksi. Toimintaympäristön muuttuminen Tasavallan hallitus teki "aamukoulussaan" periaatepäätöksen, jonka mukaan metsäntutkimusta Joensuussa vahvistetaan. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti edellä
4 4 mainittuun periaatepäätökseen liittyen, että Helsingin tutkimuskeskus lakkaa ja se yhdistetään Vantaan tutkimuskeskukseen. Joensuun tutkimusasema muutetaan tutkimuskeskukseksi. Tältä pohjalta aloitettiin suunnittelutyö sekä Joensuussa että pääkaupunkiseudulla. Metla laati toimintavuonna kehittämissuunnitelman, jonka mukaan nykyinen Joensuun tutkimusasema muutetaan tutkimuskeskukseksi vuoden 2001 alussa. Sen toiminnan pääpaino kohdistetaan sellaisille soveltaville tutkimusaloille, joiden avulla voidaan parhaiten kehittää alueellista talous- ja yritystoimintaa. Joensuu profiloituu metsätalouden suunnitteluun, metsänhoitoon, metsäteknologiaan ja puutieteeseen painottuneeksi tulosyksiköksi. Näitä tutkimusaloja vahvistetaan niihin liittyvillä taloustieteen, metsätalouden ympäristövaikutusten ja kansainvälisen metsätalouden tutkimuksilla. Pysyvän henkilöstön määrä nostetaan sataan vuoteen 2005 mennessä. Suunnitelman toimeenpano edellyttää lisärakentamista. Keväällä 2000 perustettiin suunnittelutyöryhmä, jonka tehtävänä on valmistella Helsingin ja Vantaan tutkimuskeskusten yhdistymisestä aiheutuvat toiminnan ja tehtävien muutokset ja uudelleenjärjestelyt ja niiden vaikutukset henkilöstön määrään ja rakenteeseen sekä toimitilojen rakentamiseen. Suunnitteluryhmän työ valmistuu vuonna Metlan keskeinen strateginen resurssi, tutkimusmetsät, oli toimintavuonna uudelleentarkastelun kohteena. Metsäntutkimuslaitosta koskevan lain käsittelyn yhteydessä loppuvuodesta 1999 eduskunta hyväksyi laitoksen hallinnassa olevia alueita koskevan kannanoton, jossa edellytettiin, että ainakin pääosa Metsäntutkimuslaitoksen nyt hallinnoimista kansallis- ja luonnonpuistoista ym. suojelualueista tulee siirtää Metsähallituksen hallintaan. Toimintavuonna neuvoteltiin ympäristöministeriön johdolla, miten eduskunnan kannanotossa edellytetyt toimet saatetaan käytäntöön. Valmistuneessa neuvottelumuistiossa esitettiin, että hehtaaria Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevia luonnonsuojelualueita siirretään Metsähallituksen hallintaan. Metlan hallintaan jäisi hehtaaria luonnonsuojelualueita. Metlan ylijohtaja ei yhtynyt neuvottelumuistion esitykseen Pallas-Ounastunturin kansallispuiston ja Häädetkeitaan luonnonpuiston hallinnansiirroista. Päätökset asiasta tehtäneen vuoden 2001 aikana. Ohjaustapa Toiminnan rahoitus Metsäntutkimuslaitoksen ohjaustapa on tulosohjaus. Luonnonsuojelualueiden osalta Metlaa tulosohjaa ympäristöministeriö. Asiakasrahoitteisen toiminnan, yhteisrahoitteisten hankkeiden ja EU-hankkeiden osalta noudatettiin nettobudjetointia. Metlan vuonna 2000 saama kokonaisrahoitus oli 257 milj. markkaa (liite 3). Kokonaisrahoitus oli 23 milj. markkaa pienempi kuin edellisvuotena johtuen lähinnä työministeriön rahoituksen (17,6 milj. markkaa) laskusta. Myös ympäristöministeriön (6,2 milj. markkaa) rahoitus ja arvonlisäverot (17,5 milj. markkaa) laskivat. Kaikkien edellä mainittujen erien pieneneminen johtui pääasiassa Kolin luontokeskuksen rakennustyön valmistumisesta. Oma budjettirahoitus oli 200,6 milj. markkaa, joka oli 13,4 milj. markkaa suurempi kuin vuonna Nousu johtui etenkin käytännön metsänjalostustoiminnan (Metsänjalostussäätiö) liittämisestä Metlaan ja valtiolla solmitusta tupo-ratkaisusta. Oman budjettirahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 78 %, joka oli 11 prosesttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuotena. Eri ministeriöiden kautta tuli 19 % (48,8 milj. markkaa) rahoituksesta. Noin kolme prosenttia (7,9 milj. markkaa) rahoituksesta tuli erilaisten tutkimusyhteistyösopimusten perusteella. Erä oli samansuuruinen kuin edellisenä toimintavuonna.
5 Resurssit 5 Toimitilat ja investoinnit Toimintavuonna Metlalla oli hallinnassaan hehtaaria valtion metsiä, joista hehtaaria luonnonsuojelualueita ja hehtaaria opetusmetsiä (liite 4). Henkilöstön määrä vuonna 2000 oli henkilötyövuosina (htv) mitaten 980, joka oli 24 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintamenomomentilta palkattiin 809 htv, joka oli 91 htv enemmän kuin vuonna Runsas puolet henkilötyövuosilisäyksestä oli seurausta Metsänjalostussäätiön liittämisestä Metlaan, mutta myös työllisyysvaroin palkattujen henkilöiden ja pitkään määräaikaisessa työsuhteessa olleiden tutkijoiden vakinaistamiset vaikuttivat toimintamenomomentin palkkauksiin. Työministeriön momenteilta palkattiin 104 htv, jossa oli vähennystä 53 htv edellisvuoteen. Muulla rahoituksella palkattiin 67 htv, joka oli 14 htv vähemmän kuin vuonna Vakinaista henkilöstöä oli toimintavuoden lopussa palveluksessa 743 henkilöä (liite 5), joka oli 37 henkilöä enemmän kuin vuonna Kun Metsänjalostussäätiöltä siirtyi toimintavuoden alussa Metlalle 47 vakituista työntekijää, niin Metlan muussa toiminnassa työskentelevien vakituisten henkilöiden määrä laski kymmenellä. Palkkausjärjestelmän uudistaminen ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa vaan on edelleen kesken. Sitä jatketaan. Tavoiteaikatauluna on saada järjestelmä valmiiksi seuraavan sopimuskauden alkuun mennessä. Ukko-Kolin rakennusinvestoinnit valmistuivat. Hotelli Kolin peruskorjaus saatiin päätökseen vuoden 1999 joulukuussa. Saman vuoden lopussa valmistui myös EUhankkeena toteutettu kiskoköysirata. Luontokeskus Ukko avasi ovensa yleisölle kesäkuussa 2000 ja loppukesästä saatiin valmiiksi alueen olennaisemmat ympäristötyöt. Hankkeiden kokonaiskustannukset olivat 59,1 miljoonaa markkaa. Rahoittajina olivat Euroopan Unionin lisäksi työministeriö ja ympäristöministeriö. Muhoksen tutkimusaseman A-osan peruskorjaus ja laajennustyöt aloitettiin. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 5,9 miljoonaa markkaa. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Metsäntutkimuslaitos (mom ), Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ja Muhoksen kunta. Aulangon luonnonsuojelualueella sijaitsevan kahvilarakennuksen peruskorjaus ja laajennustyöt käynnistyivät. Rakennusprojekti toteutetaan yhteistyössä vankeinhoitolaitoksen kanssa, mikä mahdollistui Metsäntutkimuslaitoksen tehtyä sopimuksen ko. laitoksen ja Hämeenlinnan keskusvankilan kanssa. Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa aloitettiin Sammaltunturin ilmanlaadun mittausaseman uudisrakentaminen. Hanke lisää entisestään vilkasta tutkimustoimintaa Pallaksella ja oli merkittävin tutkimuksen infrastruktuurin investointi tutkimusmetsissä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 1,5 miljoonaa markkaa ja sen rahoitukseen osallistuvat Metsäntutkimuslaitos, Ilmatieteenlaitos ja Lapin TE-keskus. Vantaan ja Joensuun tutkimuskeskusten hankesuunnitelmien laatiminen aloitettiin. Tavoitteena on rakennusten valmistuminen v lopussa. Hankkeet rakennuttaa Senaatti-kiinteistöt. Merkittävimmät atk-investoinnit vuonna 2000 olivat seuraavat: Vantaan tutkimuskeskuksen lähiverkon kaapelointien uusiminen (0,65 milj. markkaa), Rovaniemen
6 Yhteistyösopimukset Kansainvälinen toiminta 6 tutkimusaseman lähiverkon kaapelointien uusiminen (0,24 milj. markkaa) ja Suonenjoen tutkimuskeskuksen lähiverkon kaapelointien uusiminen (0,21 milj. markkaa). Merkittäviä laboratorioinvestointeja toimintavuonna olivat keskuslaboratorioon hankittu UV-VIS spektrometri (0,11 milj. markkaa), termogravimetrinen analysaattori (0,53 milj. markkaa) ja mylly (0,11 milj. markkaa) maanäytteiden jauhamista varten. Lisäksi hankittiin kapilaarielektroforeesi (0,31 milj. markkaa). Toimintavuonna neuvoteltiin Metlan ja Ilmatieteen laitoksen välille yhteistyösopimus, jossa osapuolet sopivat tutkimusta ja ympäristömuutosten seurantaa koskevasta yhteistyöstä. Oulun yliopiston kanssa Metla teki myös yhteistyösopimuksen, jossa sovittiin tutkimuksen ja opetuksen alueella tapahtuvan yhteistyön parantamisesta erityisesti yhteisen professorin kautta. Joensuun yliopiston kanssa tehtiin sopimus, jolla sovittiin Metlaan perustetun määräaikaisen metsänviljelyteknologian professuurin tehtävistä. Uutta ja ratkaisevaa asiassa oli yksityisen Marjatta ja Eino Kollin säätiön mukaantulo professuurin rahoitukseen. Kansainvälinen toiminta on yksi Metlan uusista tulosalueista, joiden toimintaa kehiteltiin perustetussa kehittämishankkeessa. Vuoden 2000 aikana Metlassa valmisteltiin kaksi kansainvälisen toiminnan kannalta tärkeää asiakirjaa: lähialuestrategia ja Metlan koko kansainvälisen toiminnan strategia. Merkittävimpiä kansainvälisiä tapahtumia v oli Maailman metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälisen liiton, IUFROn, 21. maailmankongressi Malesiassa. Metlan yli 50 esitelmää ja posteria nosti Suomen Yhdysvaltojen ja Kiinan ohella runsaslukuisimmaksi osallistujamaaksi isäntämaata Malesiaa lukuunottamatta. Metlalla oli myös oma osasto kongressin näyttelyhallissa. IUFROn maailmankongressi oli erityisen merkityksellinen, sillä tilaisuudessa nimitettiin Metlan professori Risto Seppälä järjestön uudeksi presidentiksi. Metla sai kunniaa myös palkintojen muodossa: Kannuksen tutkimusaseman johtaja Jyrki Kankaalle luovutettiin IUFROn Scientific Achievement Award palkinto monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittämistyöstä ja kaksi metlalaista sai IUFROn kiitospalkinnon järjestön toimintaa edistävästä työstä. Ylijohtaja Eljas Pohtila oli edellisvuosien tapaan Suomen IUFROtoimikunnan puheenjohtajana ja 18 Metlan tutkijaa jatkoi erilaisissa tehtävissä IUFROn organisaatiossa, kaksi heistä IUFROn Task Forcen koordinoijana. IUFROn lisäksi Metlalla oli runsaasti yhteyksiä myös muihin kansainvälisiin organisaatioin. Metlan edustaja aloitti toimintavuonna YK-ECE:n ja EU:n yhteisen yleiseurooppalaisen metsien terveydentilan seurantaohjelman lehti- ja neulasanalytiikkaa käsittelevän asiantuntijapaneelin puheenjohtajana ja ohjelman tieteellisen asiantuntijaryhmän (SAG) jäseneksi valittiin Metlan tutkija. ECE/FAO-yhteistyö koski metsien inventointia, metsätilastoja ja metsätuotteiden kaupan kehitystä. Metlan panos oli erityisen suuri lauhkeiden ja pohjoisten metsien arviointi (TBFRA 2000) projektissa, jossa Metlan professori ja tutkijoita oli asiantuntijoina. Yksi tutkijoista työskenteli vuoden ko. projektissa Genevessä. Metlan edustaja valittiin kansalliseksi yhdyshenkilöksi FAO/ECE:n EFSOS-projektiin, joka tutkii Euroopan metsäsektorin tulevaa kehitystä. Euroopan Metsäinstituutin EFIn kanssa Metlalla oli kuusi yhteishanketta, joista kolme päättyi vuoden aikana; neljää uutta yhteistä hanke-esitystä valmisteltiin. Muista kansain-
7 7 rahoitti Metlan metsä- välisistä yhteistyöjärjestöistä voidaan mainita IEA, joka teknologiahanketta. Euroopan maiden kanssa käytävässä yhteistyössä EU oli eri muodoin mukana lähes jokaisessa hankkeessa. Vuoden lopulla Metlassa oli käynnissä tai sopimusneuvotteluvaiheessa yhteensä 24 EU:n T&K puiteohjelman yhteisrahoitteista tai verkostohanketta. Hankkeista yhtä koordinoitiin Metlassa. Puiteohjelmasta saatiin rahoitusta myös neljään pienimuotoisempaan yhteistyökohteeseen. Hanke-esitysten hyväksymisprosentti oli Metlassa yli 40, mikä on Suomen oloissa keskimääräistä parempi. Metsien terveydentilan seurantaan liittyvään EU-säädökseen perustuvia ns. viranomaishankkeita oli Metlassa kertomusvuonna neljä. Kaksi hankkeista oli uusia ja niiden saama EU-rahoitus oli yli neljä miljoonaa markkaa. Metla koordinoi edellisvuoden tapaan toimintaa kansallisella tasolla. EU:n ympäristörahastosta ja teknisen avun rahastosta tuettiin kolmea hanketta ja valmisteltiin yksi uusi hanke-esitys. EU:n rakennerahastoista sekä Leader ja Interregohjelmista sai lisäksi tukea yhteensä kuusi hanketta. Metlan tutkija työskenteli edellisvuosien tapaan EU:n tilastotoimistossa Eurostatissa ja vastavuoroisesti EU rahoitti Suomen metsäsektorin informointijärjestelmän kehittämishanketta. Vuonna 2000 päättyi yksi COST-hanke ja kaksi uutta käynnistyi. Metlan tutkijat osallistuivat hallintokomitean jäseninä tai varapuheenjohtajina yhteensä seitsemään COSThankkeeseen. Lisäksi lukuisat tutkijat osallistuivat eri COST-hankkeiden työryhmätyöskentelyyn ja kokouksiin. Metlan edustaja jatkoi toimintaa Suomen edustajana COSTin metsätaloustuotteiden teknisessä komiteassa ja metsäryhmässä. Lähialueyhteistyö sisälsi niin Venäjän kuin Baltian maidenkin kanssa yhteisten hankkeiden lisäksi vierailukäyntejä, yhteisiä kokeita ja materiaalin vaihtoa. Osa yhteistyöstä toteutettiin pohjoismaisen rahoituksen turvin. Kertomusvuonna päättyi mm. Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella toteutettu metsätalouden sosiaalista kestävyyttä käsittelevä laaja yhteishanke, jossa olivat mukana Baltian maat ja Venäjä. Venäjän kanssa yhteistyö koski mm. metsien terveydentilaa, eri tekijöistä johtuvaa metsämaan ja kasvillisuuden vaihtelua, ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä, metsänrajatutkimusta, alue-ekologista suunnittelua, raskasmetallikartoituksia ja kestävän metsätalouden kehittämistä. Baltian maiden kanssa yhteistyö oli perinteisesti vilkkainta Viron kanssa. Tärkeimmät yhteistyöaiheet Baltian maiden kanssa olivat suontutkimus, metsänjalostus ja -suojelu sekä metsätilastot ja metsien terveydentila. Vuonna 2000 Metlassa oli käynnissä yksi kehitysmaahanke, joka koski taimituotantoa ja viljelymetsien hoitoa. Hankkeseen kuului Afrikan maista Tansania, Kenia, Zimbabwe ja Namibia. Metlan globaali hanke, Maailman metsät, yhteiskunta ja ympäristö (WFSE), jota on toteutettu Metlan johdolla yhteisenä tutkimusohjelmana Euroopan metsäinstituutin ja YK:n yliopiston kanssa, sai vuonna 2000 viisi uutta jäsenorganisaatiota eri puolilta maailmaa. Kertomusvuonna hankkeessa valmistui maailman metsien megatrendejä käsittelevä 15 kirjoittajan julkaisu sekä useita lehtiartikkeleita. Tutkimus- ja toimitustöissä työskenteli Metlassa viiden tutkijan ryhmä. Pohjoismaisia hankkeita oli Metlassa kertomusvuonna kuusi. Vuoden aikana aloitettiin lisäksi valmistelut yhteispohjoismaiseksi koerekisteriksi, jonka tekninen toteutus tapahtuu Metlassa. Lähes kaikki pohjoismaiset hankkeet saivat tukea SNS:ltä (Samnordisk Skogsforskning) tai Pohjoismaiden Ministerineuvostolta (NMR). SNS:n hallituksen jäseneksi nimitettiin ylijohtajan seuraajaksi Metlan tutkimusjohtaja.
8 Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa Metlalla oli viisi yhteishanketta, joista kahta koordinoitiin Metlasta. Metla oli lisäksi mukana Kanadan IUCN toimiston karttahankkeessa. Maa- ja metsätalousministeriö osoitti Suomi-USA yhteistyövaroista määrärahan neljän Metlan tutkijan vierailuun Yhdysvalloissa.. Kanadan kanssa käytiin neuvotteluja pysähdyksissä olleen, puitesopimukseen pohjautuvan yhteistyön elvyttämiseksi. Suomen ja Kiinan yhteistyön tärkein aihe oli metsänjalostus. Myös Suomi-Puola metsäalan yhteistyössä Metla oli mukana. Yhteistyön kohteina olivat peltojen metsitys ja metsäsertifiointi. Viisi metlalaista työskenteli usean kuukauden ajan, yhteensä kolme henkilötyövuotta, ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa. Tutkijoista kolme työskenteli Yhdysvalloissa, yksi Luxemburgissa ja yksi Genevessä. Lyhytaikaiseen ulkomaanharjoitteluun ja matkoihin käytettiin aikaa yhteensä yli neljä henkilötyövuotta. Vastaavasti Metlassa työskenteli useita ulkomaisia tutkijoita ja harjoittelijoita. Pisimmän ajan, yli seitsemän kuukautta, viettivät Metlassa kiinalainen, ranskalainen ja saksalainen tutkija, mutta tutkijoita ja harjoittelijoita saatiin myös Pohjoismaista, Sveitsistä, Italiasta, Yhdysvalloista, Japanista ja Brasiliasta. Metlan Suomessa järjestämistä kansainvälisistä kokouksista tärkeimpiä oli IUFRO:n hallintokomitean kokous joulukuussa Valmisteluja tehtiin Metlassa myös seuraavana vuonna järjestettäviin kansainvälisiin kokouksiin. Metla osallistui myös kansainvälisen metsäpolitiikan valmistelutyöhön. Metlan edustaja toimi Suomen Metsäsertifiointi ry:n puheenjohtajana ja edisti Suomen sertifiointijärjestelmien liittymistä yleiseurooppalaiseen metsäsertifiointi-järjestelmään (PEFC). Metlan asiantuntijat osallistuivat lisäksi Euroopan metsäministerikokouksen valmisteluun ja muutamaan OECD:n kokoukseen. Edellä mainittujen yhteistyömuotojen lisäksi Metlan asiantuntemusta käytettiin kansainvälisesti hyväksi monella eri tavalla: metlalaiset toimivat mm. koti- ja ulkomailta pyydettyjen kansainvälisten selvitysten ja lausuntojen laatijoina, vastaväittäjinä ja väitöskirjojen tarkastajina, julkaisujen referoijina sekä EU-hankkeiden ja ulkomaisten viranhakujen arvioijina TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1 Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen Yhteiset tavoitteet Seuraavassa esityksessä raportoidaan Metlan ja maa- ja metsätalousministeriön välisen vuoden 2000 tulossopimuksen sisältämien tulostavoitteiden toteutuminen. Tulossopimukseen oli kirjattu myös talousarviossa Metlalle asetetut tavoitteet. Esitys on jäsennelty tulossopimuksen mukaisesti. Ympäristöministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen esitetään liitteessä 6. Vuoden 2001 budjettiesitys valmisteltiin siten, että siinä otettiin huomioon Joensuun tutkimusaseman kehittäminen tutkimuskeskukseksi ja Helsingin tutkimuskeskuksen yhdistäminen Vantaan tutkimuskeskukseen. Metlan tekemän suunnitelman mukaan Joensuun tutkimusasema muutetaan tutkimuskeskukseksi ja sitä kehitetään niin, että tavoitteena on nostaa vakituisen henkilöstön määrä 100 henkilöön vuoden 2005 loppuun mennessä. Kehittämisen pääpaino kohdistuu uudisrakennuksen valmistumisen ajankohtaan. Vuonna 2000 vapautuneista
9 9 viroista siirrettiin Joensuun tutkimusasemalle sen profiilin mukaisesti metsäteknologian professorin virka ja puutieteen vanhemman tutkijan virka Vantaan tutkimuskeskuksesta. Johtokunta perusti uuden metsänviljelyteknologian professorin viran yhdessä Joensuun yliopiston ja edellä mainitun yksityisen Kollin säätiön kanssa. Virka täytettiin Suonenjoen tutkimusasemalle. Lisäksi johtokunta perusti yrityksen taloustieteen ja metsäsuunnittelun professorin viran. Molempien uusien virkojen sijoituspaikka on Joensuun tutkimusasema. Syksyllä 2000 selvitettiin, ketkä henkilöt ovat halukkaita siirtymään työskentelemään Joensuun tutkimusasemalle. Selvityksen tuloksena tehtiin kahden tutkijan osalta siirtopäätökset Joensuuhun ja neuvotteluja käydään vielä muutamien henkilön osalta. MMM asetti työryhmän, jonka tehtävänä on laatia selvitys Metlan tutkimuskeskusten ja -asemien kehittämisestä. Työryhmään nimettiin kaksi jäsentä ja sihteeri Metlasta. Metla laati työryhmälle selvityksen "Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusyksiköiden toiminnallinen ja rakenteellinen kehittäminen". Tulostavoitteen mukaisesti Metlassa uusittiin työjärjestys. Metlassa perustettiin kehittämishanke, jossa toteutettiin ministeriön kanssa tehdyn tulossopimuksen tavoitteet ekstensiotoiminnan organisoinnin, laboratorio- ja koetoiminnan kehittämisen ja evaluoinnin sekä kansainvälisen toiminnan vahvistamisen osalta (liite 7). Kehittämishanke järjesti Metlan henkilöstölle "kuulemistilaisuuksia", joissa esiteltiin kehittämistyön etenemistä. Tilaisuuksiin osallistui lähes 300 henkeä. Tulossopimuksessa mainitut yhteistyöhankkeet (metsien metsänhoidollisen tilan seurantajärjestelmä ja metsänhoidon periaatteet) ovat meneillään. Useat Metlan tutkijat toimivat asiantuntijoina vuodenvaihteessa ilmestyneiden Tapion metsänhoitosuositusten laadinnassa. Mainittujen kahden hankkeen lisäksi yhteistyö käsittää kymmenen muuta hanketta tai aihealuetta, joiden tiimoilta järjestettiin vuoden aikana kaksi seminaaria. Puuenergiaa (hakkuutähteiden talteenottoa) käsittelevän hankkeen tukiryhmässä oli mukana Tapion edustaja. Tutkimusjohtaja Kari Mielikäinen oli jäsenenä Kansallisen metsäohjelman metsänhoidollisten tavoitteiden tukemiseksi käynnistetyn Huomisen Metsät-hankkeen tukiryhmässä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa tutkittiin uudistusalojen luokitusmahdollisuuksia uudistamistoimenpiteiden suhteen erilaisilla kaukokartoitusmateriaaleilla. Luokitusmenetelmien käyttökelpoisuutta testattiin maastotarkastuksin. Metsänuudistamisen laadun seurantamenetelmää testattiin Pohjois-Savossa kahden mhy:n alueella. Menetelmän jatkokäyttömahdollisuuksia yksityismetsätaloudessa suunniteltiin metsäkeskusten, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja MMM:n kanssa. Hankesuunnittelun ohjeistusta muutettiin vuoden 2001 alusta voimaan tulevan uuden tulosaluejaon vaatimusten mukaisesti. Hankesuunnitelmiin lisättiin kohta, jossa arvioidaan tutkimuksen tulosten pääasiallinen kohderyhmä ja tiedonvälityksen kanava ajatellen tutkimustiedon käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta. Vuoden aikana kehitettiin myös tulosjohtamisen mallia, jolla parannetaan Metlan mahdollisuuksia vastata nopeasti ilmeneviin tutkimuksellisiin ja erityisasiantuntemusta edellyttäviin haasteisiin. MMT Heikki Pajuoja Metlasta osallistui Metsäneuvoston työvaliokunnan työhön. Alueellisten metsäohjelmien (AMO) laadinnan tukiryhmässä oli Metlan edustajana MMT Tuula Nuutinen. AMO-tukiryhmän kanssa yhdessä määritellyt MELA-vaihtoehtolaskelmat metsäkeskusten alueille perustuen tuoreimpaan valtakunnan metsien inventointiaineistoon julkistettiin MMM:n ja Metsäntutkimuslaitoksen järjestämässä tilaisuudessa Tulokset julkaistiin internetissä sekä toimitettiin MMM:n ja metsäkeskusten käyttöön extranet-palveluna.
10 10 Tuloksellisuutta kuvaavien mittareiden soveltuvuutta tutkimustoimintaan pohdittiin kehittämisseminaarissa. Elokuussa käynnistettiin HAUSin konsultoimana "mittaribenchmarking"-selvitys hallinnon tuloksellisuuden mittaamiseksi ja vertailemiseksi eri laitosten välillä. Selvityksessä ovat Metlan lisäksi mukana KTL, GTK ja MTT. Tutkimustoiminta Yhteensä Metlan työohjelman mukaan oli vuonna 2000 käynnissä 211 tutkimushanketta, jotka jakaantuivat hanketyypin mukaan seuraavasti: Hanketyyppi lkm Tutkimusohjelmiin kuuluvat hankkeet 56 Yhteisrahoitteiset hankkeet (YRT) 60 EU-hankkeet 20 Erillishankkeet 75 Yhteensä 211 Toimintavuonna aloitettiin 71 tutkimushanketta. Eniten lisääntyivät vuoteen 1999 verrattuna YRT-hankkeet, joita tuli lisää 29 kappaletta. Yhteisrahoitteisten hankkeiden (YRT) lisäksi lähes joka kolmas Metlan hanke oli yhteistutkimus, jossa tehdään tutkimusyhteistyötä eri yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. EUhankkeet raportoitiin kohdassa "Kansainvälinen toiminta". Toimintavuoden lopussa päättyi 62 tutkimushanketta. Resurssitarkastelua varten Metlan tutkimushankkeet on koottu 25 tutkimusaiheryhmäksi. Liitteessä 8 esitetään rahoituksen jakautuminen tutkimusaiheryhmiin vuosina Tutkimusohjelmilla, joita on perustettu Metlan tutkimustoiminnan painoaloille, oli vuonna 2000 käytettävissä voimavaroja seuraavasti: Tutkimusohjelmien resurssit vuonna 2000 Tutkimusohjelma Milj. mk Htv MTS 2,99 11 VMI 8,33 34 EMU 6,23 27 YMP 3,84 13 JUK 3,15 11 SUO 7,73 35 MOT 6,61 28 (MOM) 3,77 13 Yhteensä 42, Tulostavoitteen mukaisesti Metlassa valmisteltiin hankesuunnitelma Etelä-Suomen talousmetsien ennallistamisen ja uusien luonnonhoitomenetelmien ekologiset hyödyt, tekniikka ja kustannukset. Hanke hyväksyttiin Metlan työohjelmaan vuoden mittaisena esitutkimuksena, jonka tavoitteena on vuoden 2001 aikana koota ennallistamista ja uusia metsäluonnon hoidon menetelmiä koskeva pohjoismainen tutkimustieto, kartoittaa käyn-
11 11 nissä olevat hankkeet ja niiden tavoitteet sekä käyttäjien tietotarpeet, ja näiden perusteella valmistella tarpeen mukaan laajempi hanke-esitys syksyn 2001 hankesuunnitteluun. Tulostavoitteen mukainen tilanneraportti työnimeltä "Energiapuun käytön vaikutukset metsissä" valmistuu keväällä Asiaa valmisteltiin yhteistyössä metsäenergian suurkäyttäjien kanssa. Vuonna 2000 aloitettiin uusi bioenergia-aiheinen hanke Hakkuutähteen talteenotto osana metsätaloutta. Käynnistynyt tutkimushanke selvittää monitieteellisin keinoin hakkuutähteestä saatavan biopolttoaineen laadun hallintaa eri talteenottoketjuissa. Se antaa luotettavan ja yleistyskelpoisen kuvan hakkuutähteen talteenoton vaikutuksista maanmuokkaukseen, metsänviljelyyn, uudistamistulokseen ja taimikon alkukehitykseen ja metsämaan ravinteikkuuteen ja puuntuotoskykyyn. Hankkeessa tutkitaan myös talteenoton vaikutusta metsän tuhohyönteisten esiintymiseen ja kuusen hakkuutähteen seassa olevien tyveysten merkitystä juurikäävän leviämiselle. Lisäksi hankkeessa selvitetään talteenotosta metsän uudistamiselle koituvia taloudellisia vaikutuksia lähinnä yksityisen metsänomistajan näkökulmasta. Hanke on viisivuotinen. Uuden sukupolven metsäsuunnittelujärjestelmää valmisteltiin tulostavoitteen mukaisesti laajennetussa Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelmassa. Parametriohjattu päätösmuuttujien keruu otettiin käyttöön MELA-kehitysversiossa ja laadittiin oppaan käsikirjoitus. Uuden simulointikielen prototyyppi valmistui laajempaan testikäyttöön. Prototyypin jakelu toteutettiin internetin avulla. Uudella simulointikielellä toteutettu (Pohjois-Amerikan olosuhteisiin tarkoitettu) FVS-emulaattori on viimeisteltävänä ja pieni testisimulaattori tehtiin Saksassa. Uuden metsäsimulaattorin vaatimusten määrittely aloitettiin samoin kuin Suomen oloihin tarkoitetun J-simulaattorin kehittäminen. Lisäksi tehtiin yhteistyötä MMM:n rahoittaman yhteistutkimushankkeen "Metsätietojen ylläpito" kanssa eri tietolähteiden ja laskennallisen ajantasaistuksen yhdistämiseksi aluesuunnittelua varten sekä aloitettiin MMM:n rahoittama yhteistutkimushanke "Paikkatiedon ja satelliittikuvaaineiston integrointi metsätalouden mallintamisessa ja analyyseissä". Tulostavoitteen mukaisesti tilakohtaisen metsäsuunnittelun ja metsäneuvonnan vaikuttavuustutkimuksista (57 kpl) laadittiin tiivistelmät ja alustava yhteenveto. Tuloksia esiteltiin Tapion "Metsäneuvonnan ja suunnittelun vaikuttavuus" seminaarissa. Tilaisuuteen osallistui 31 henkilöä Tapiosta, metsäkeskuksista, Metlasta, Helsingin yliopistosta ja ammattikorkeakouluista. Tilaisuudessa saatu palaute otettiin huomioon uutta tutkimusta suunniteltaessa. Hankesuunnitelma metsäneuvonnan ja suunnittelun vaikuttavuuden selvittämiseksi tehtiin yhteistyössä Kymen, Lounais-Suomen ja Etelä-Savon metsäkeskusten sekä Tapion asiantuntijoiden kanssa. Tulostavoitteen "Metsäntutkimuslaitos laatii selvityksen puutavaran mittauskäytännön edellyttämistä tutkimustarpeista ja huolehtii tutkimusasiantuntemuksen käytettävyydestä ministeriössä ja alan yhteistyöelimissä" kohdalla Metlassa toimittiin niin, että asianomaiset virkamiehet (Paloniemi, MMM/Verkasalo, Metla) ovat Puutavaran mittausneuvoston työn yhteydessä arvioineet em. tutkimustarpeet. Kirjallista suunnitelmaa laitoksen osallistumisesta kansallisessa metsäohjelmassa tunnistettujen tietotarpeiden tyydyttämiseen ei laadittu. Tutkijoille ilmoitettiin toimintavuonna hankesuunnittelun yhteydessä, että ne hankkeet, jotka liittyvät kansallisen metsäohjelman tietotarpeisiin, priorisoidaan hankkeiden jatkokäsittelyssä. Menettely tuotti hyvän tuloksen, sillä valtaosa uusista hanke-ehdotuksista liittyi kansallisen metsäohjelman tietotarpeiden tyydyttämiseen. Rahoitukseen liittyvät tulostavoitteet
12 12 Rahoitukseen liittyen Metlalle oli asetettu tulostavoitteita toimintamenomomentin ja henkilötyövuosien jaon, tulojen sekä asiakasrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden osalta. Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2000 bruttotoimintamenojen ja henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueille: Tulosalue Talousarvio Myönnöt v aikana Milj. mk Htv Milj. mk Htv Tutkimus 134, ,5 514 Tutkimusmetsät 22, ,2 147 ART 5,4 15 5,4 15 Tukipalvelut 56, ,4 138 Yhteensä 218, ,5 814 Markkamääräisesti tutkimukseen ja asiakasrahoitteiseen toimintaan osoitettiin Metlassa vuoden 2000 toimintamenomomentin resursseja se määrä, joka talousarviossa oli ennakoitu. Sen sijaan tutkimusmetsiin osoitettiin 15,2 milj. markkaa enemmän ja tukipalveluihin 13,5 milj. markkaa vähemmän kuin talousarviossa. Tarkasteluun vaikuttaa eniten edelliseltä vuodelta siirtyvät erät, jotka eivät näy taulukossa. Niitä käytettiin eniten tukipalveluiden tulosalueella. Henkilötyövuosien osalta Metlassa tehtiin toimintamenomomentin rahoilla 47 htv vähemmän kuin mihin talousarvio olisi antanut mahdollisuuden. Tutkimusmetsiä lukuunottamatta henkilötyövuosiarviot alittuivat talousarvioon verrattuna. Tulokertymä ajalta Tulosalue Talousarvio Toteutuma Milj. mk Milj. mk Tutkimus 10,4 15,1 Tutkimusmetsät 17,9 15,4 ART 8,5 8,5 Tukipalvelut 1,3 4,7 Yhteensä 38,1 43,7 Toimintavuoden tulokertymä ylitti 5,6 milj. markalla talousarviossa asetetun tulokertymätavoitteen. Bruttobudjetoidun puolen osalta tulokertymätavoite oli 17,9 milj. markkaa, jota ei saavutettu. Tutkimusmetsien tulot jaksottuvat eri tavalla kuin laitoksen budjettivuosi. Kahtena edellisenä vuonna hakkuutulot ovat ylittäneet tulotavoitteen, joten toimintavuonna tulokertymä jäi arvioitua pienemmäksi. Nettobudjetoidun ulkopuolisen rahoituksen tavoitteeksi asetettiin 20,2 milj. markkaa ja se toteutui seuraavasti: Nettobudjetoidun toiminnan tulot ajalta Tuloerä Talousarvio Toteutuma Milj. mk Milj. mk
13 ART 8,5 8,5 EU-tulot 6,1 6,9 YRT-tulot 4,3 8,2 Muut tulot 1,3 4,7 Yhteensä 20,2 28,3 13 Nettobudjetoidun toiminnan tulot ylittivät 8 milj. markkaa toimintavuodelle asetetun tavoitteen. Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot olivat lähes kaksinkertaiset tavoitteeseen verrattuna. Metlan tutkijat ovat onnistuneet luomaan kilpailukykyisiä yhteishankkeita muiden organisaatioiden tutkijoiden kanssa. Muissa tuloissa olivat suurimmat erät kertaluonteiset Valtiokonttorin eläkemaksupalautukset (1,5 milj. markkaa) ja Metsänjalostussäätiön maksamat lomapalkkavelat (1,6 milj. markkaa). Asiakasrahoitteisen toiminnan osalta tuloskertymätavoite saavutettiin ensimmäisen kerran. Laitoksen tavanomaisen ART:n kustannukset katettiin toiminnan tuloilla. Asiakasrahoitteisen toiminnan (ART) kustannusvastaavuuslaskelma vuodelta 2000 Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut kaikki yht. kaikki yht. Metla tavan- MJS:ltä om. ART siirtyneet Tulot ART:n erilliskustannukset: - Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Käyttöjäämä tuloista % Osuus yhteiskustannuksista Korot Kustannukset yhteensä Ylijäämä/Alijäämä Tunnusluvut Ylijäämä/Alijäämä tuloista % Tuotot % kok.kustannuksista Asiakasrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuosilta esitetään liitteessä 9. Tutkimusmetsät Tutkimusmetsien tuloa tuottavan toiminnan henkilökustannukset alentuivat edellisvuodesta 10 %. Vapautuneita resursseja ohjattiin tutkimuksen avustamiseen, joka kasvoi edellisvuodesta 24 % (v ,7 milj. mk, v ,6 milj. mk). Asetettu tulostavoite ylitettiin huomattavasti.
14 14 Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma kokonaismenoista vuodelta 2000 (1000 mk) Talousarvio Toteutunut ) 2) Tulot Kustannukset 3), 4), 5) Erilliskustannukset Muuttuvat kustannukset - henkilökustannukset matkat aineet ja tarvikkeet ostetut palvelut kaluston hankinnat Erilliskustannukset yhteensä 3), 4), 5) Käyttöjäämä Osuus yhteiskustannuksista Korot Poistot 835 Kustannukset yhteensä 3), 4), 5) Alijäämä Tunnusluvut Käyttöjäämä tuloista, % 1-11 Alijäämä tuloista, % ) Ls.alueiden tulot vähennetty, arvio v mk ) Ls.alueiden tulot vähennetty, mk 3) Ls.alueiden osuus kustannuksista mk, ei mukana 4) Tutkimuksen avustamisen osuus kustannuksista mk, ei mukana 5) Työministeriön osuus kustannuksista mk, on mukana paitsi Kolin kansallispuiston luontokeskuksen rakentaminen ja Hotelli Kolin saneeraus Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuosilta esitetään liitteessä 10. Tutkimusmetsiä koskeva tulostavoite paikkatietoon sidotun suunnittelujärjestelmän kattavuudesta saavutettiin myös, sillä kattavuus kasvoi 24 %:sta 35 %:iin. Toimintavuoden alusta Metsänjalostussäätiön toiminnot ja henkilöstö siirrettiin Metlaan ja budjetoitiin tutkimusmetsien tulosalueelle. Liitteessä 11 raportoidaan yhdistymisestä aiheutuneet toimenpiteet. Metsänjalostussäätiöltä siirtyneiden maksullisen toiminnan sopimusten osalta saavutettiin tulokertymätavoite, mutta kustannusvastaavuutta ei
15 15 saavutettu. Tämä ennakoitiin jo tulosohjausneuvotteluissa ministeriön kanssa. Sopimuksista saadut tulot kattoivat kuitenkin niistä aiheutuneet suorat menot. Metsänjalostussäätiöltä siirtyneen nettobudjetoidun toiminnan tulokertymä Hanketyyppi Tavoite Toteutuma Milj. mk Milj. mk ART EU-hankkeet YRT Muut tulot Yhteensä Tukipalvelut Vastuututkijoiden ja muiden hankevastaavien johtamis- ja esimieskoulutus toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Kuusipäiväiseen koulutukseen osallistui kaikkiaan noin 150 henkilöä. Koulutus toteutettiin yhteistyössä HAUS:n kanssa. Metlan strategian mukaisesti määrärahojen jakoprosessi uudistettiin siten, että tulosyksiköt määrittivät hankkeittaiset resurssitarpeet saamansa kehyksen pohjalta. Laskenta- ja seurantajärjestelmä uudistettiin vastaamaan tulosaluejakoa, poikkeuksena kansainvälinen toiminta, jonka seurantajärjestelmä järjestetään laadittavan kv-strategian mukaisesti. Talousarvion rakenne päätettiin tehtyjen selvitysten perusteella pitää toistaiseksi ennallaan eikä nettobudjetoinnin laajentamista nähty tarkoituksenmukaiseksi. Laadittiin suppeahko henkilöstötilinpäätös vuodelta Metsänjalostussäätiön tukipalveluihin kuuluneet toiminnot integroitiin Metlan vastaaviin toimintoihin ja henkilöstö koulutettiin ja opastettiin omaksumaan Metlan toimintaperiaatteet ja käytännön menettelytavat. Taloushallinnon osalta koulutukseen kiinnitettiin erityistä huomiota lähtien valtion yleisistä taloushallintoa koskevista menettelyistä päätyen Metlan omien järjestelmien opettamiseen. Koulutuksessa käytettiin apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Säätiöltä siirtyneitä henkilöitä perehdytettiin myös ulkopuolisen rahoituksen hankintaan. 2.2 Muut tulos- ja toimintatavoitteet Uusien metsälakien aiheuttamat tietotarpeet Metsälain monimuotoisuus- ja ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan valtakunnan metsien inventoinnissa, johon vuonna 1996 (VMI9) lisättiin lukuisia uusia metsien monimuotoisuutta kuvaavia tunnuksia kuten avainbiotooppien määrä ja laatu, soiden turvekerroksen paksuus, monimuotoisuuden ylläpitämiseksi hakkuissa jätetty puusto, monimuotoisuuden kannalta tärkeät puuyksilöt, 'avainpuulajit' ja kuolleen puuston määrä ja laatu. Valtakunnan metsien inventoinnin vuoden 2000 kenttätöissä saatettiin Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen mittaukset päätökseen ja Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alue mitattiin kokonaisuudessaan. Täten kenttäkauden päättyessä VMI9:n maastotyö kattoivat koko Etelä-Suomen alueen. VMI9:n metsävararaportit julkaistiin vuoden 2000 aikana
16 16 Metsätieteen Aikakauskirjassa seuraaville metsäkeskuksille: Rannikko, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa ja Pirkanmaa. Kansainvälisten velvoitteiden toteutuminen metsien terveydentilan ja elinvoimaisuuden seurannassa Yleiseurooppalaista metsien terveydentilan seurantaa jatkettiin edellisvuosien tapaan Euroopan unionin säädösten mukaisesti sekä laaja-alaisena että metsäekosysteemien intensiivisenä seurantana. Erityistä huomiota toimintavuonna kiinnitettiin tulosten vertailukelpoisuuteen ja laadun valvontaan. Tähän liittyen valmistui mm. EU:n tilaama, suomalais-tanskalaisena yhteistyönä toteutettu maavesiseurannan tulosten vertailtavuutta ja yhteensopivuutta käsittelevä erillistutkimus. Lisäksi Suomi osallistui aktiivisesti sekä seurantaohjelman sisäisiin arviointeihin että eri asiantuntijaelinten työskentelyyn. Hannu Raitio aloitti kuluvana vuonna seurantaohjelman neulasanalyysiasiantuntijoista koostuvan paneelin puheenjohtajana sekä Michael Starr pohjoismaiden edustajana ohjelman tieteellisessä ohjausryhmässä (Scientific Advaisory Group). Toimintavuosi oli myös ensimmäinen ohjelmapohjainen toimintavuosi seurannan hallinnossa, mikä merkitsi monien aikaisempien hallintokäytäntöjen uudistumista. Aktiivinen osallistuminen ohjelman hallintoon ja seurannan kehittämiseen merkitsi kaikkien seurantaohjelmaan osallistuneiden suomalaisten tutkijoiden osalta selvää kansainvälisen vuorovaikutuksen lisääntymistä. Seurannan aineistojen pohjalle rakennettiin useita hanke-esityksiä uusiksi yhteistutkimushankkeiksi mm. EU:n viidententeen puiteohjelmaan sekä Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin. Kotimainen ja kansainvälinen tietoisuus seurannan aineistojen käytettävyydestä heijastui myös aikaisempaa suurempana ulkopuolisena kysyntänä. Seurantojen tulokset raportoitiin säädösten mukaisesti ICP Forestin ja EU:n tietokeskuksiin. Kansallista vuosiraporttia varten Ilmatieteen laitos toimitti katsauksen Suomen ilman laadusta vuonna Yhteistyötä Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen kanssa jatkettiin laajojen aineistojen käsittelyn ja tulosten tulkinnan tehostamiseksi. Yhteistyötä tehostettiin myös alueellisten ympäristökeskusten, Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Metsien terveydentilan seurantojen tuloksista valmistui kansallinen raportti Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantona. Tuloksista tiedotettiin aikaisempaa laajemmin eri sidosryhmille ja suurelle yleisölle. Seurannan tuloksia esiteltiin myös lukuisissa kansainvälisissä kokouksissa mm. IUFROn maailmankongressissa Malesiassa. Metsien terveydentilan seuranta oli esillä myös monissa kotimaisissa seminaareissa ja lukuisien maastoretkeilyjen kohteena. Kansallisen raportin laaja jakelu käsitti kaikki kotimaiset yliopistot, metsä- ja ympäristökeskukset ja tutkimuslaitokset. Se postitettiin myös kunkin Euroopan maan kansalliseen tietokeskukseen sekä EU:n tietokeskuksiin. Lisäksi raportti toimitettiin kaikille kansanedustajille ja Euroopan parlamentin suomalaisille jäsenille.
17 17 Julkaisutoiminta Metsäntutkimuslaitoksen tutkimustuloksia julkaistiin vuonna 2000 liitteen 12 mukaisesti. Toimintavuonna Metla julkaisi 168 referee-menettelyn läpikäynyttä julkaisua. Kansainvälisiä julkaisuja oli 133 eli 80 %. Kansainvälisistä sarjoista suosituimmat julkaisumäärällä mitattuna olivat Scandinavian Journal of Forest Research, Forest Ecology and Management, Canadian Journal of Forest Research ja Silva Fennica. Kokonaisjulkaisumäärä oli 1113 julkaisua, joista suurimman osan muodostivat referoimattomat julkaisut, 412 kappaletta. Lehtiartikkeleita oli 270 ja muita julkaisuja 263 kappaletta. Toimintavuonna laitoksessa tehtiin päätös sähköisen julkaisusarjan perustamisesta. Asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuus Asiakasvaikuttavuuden seuranta aloitettiin nykymuodossa syksyllä 1996, jolloin Metlan sidosryhmistä valitulle otokselle tehtiin postikysely. Sama kysely tehtiin uudestaan samalle kohderyhmälle vuonna 1998 ja Vastaajat arvioivat Metlan toimintaa kouluarvosanoin, joita annettiin Metlan tutkimuksen luotettavuudelle, tutkimusaiheiden valinnalle, tulosten tarjonnalle sekä Metlalle tutkimuslaitoksena. Kyselyssä kartoitettiin myös Metlan merkitystä vastaajan organisaatiolle. Toimintavuonna tehdyn kyselyn mukaan Metlan yleisarvosanaksi tutkimuslaitoksena tuli 7,9. Korkeimman kouluarvosanan 8,4 Metla sai tutkimuksensa luotettavuudelle. Tutkimusaiheiden valinta sai arvosanan 7,5. Heikoimman arvosanan Metla sai tutkimustulosten tarjonnalle 7,3. Muutokset edelliseen kyselykertaan verrattuna olivat erittäin vähäisiä. Asiakasvaikuttavuuskyselyn perusteella toimintavuonna panostettiin hankkeeseen, jossa yhdenmukaistetaan Metlan web-sivuja sekä lisätään aineistoa tutkimustuloksista. Tulostavoitteen mukaisesti Metlassa tehtiin käytännön metsätaloutta palvelevia katsauksia ja selvityksiä. Tällaisia valmistui toimintavuoden aikana 11 kappaletta (liite 13). Metsäntutkimuslehdestä ilmestyi toimintavuonna viisi numeroa, joista yksi oli englanninkielinen. Asiakaslehdessä julkaistaan myös kaikkien ilmestyneiden Metsäntutkimuslaitoksen Tiedonantoja -sarjan julkaisujen tiedot.
18 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU Tilinpäätöslaskelmat TUOTTO- JA KULULASKELMA Toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot , ,59 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,19 Muut toiminnan tuotot , , , ,58 Toiminnan kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Varastojen lisäys(-)tai vähennys(+) , ,29 Ostot tilikauden aikana , ,73 Henkilöstökulut , ,29 Vuokrat , ,38 Palvelujen ostot , ,52 Muut kulut , ,07 Valmistevarastojen lisäys(-)tai , ,00 vähennys(+) Valmistus omaan käyttöön , ,75 Poistot , ,17 Sisäiset kulut , , , ,50 Jäämä I , ,92 Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot 69,62 69, , ,80 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot , ,37 Jäämä II , ,12 Tuotot veroista ja pakollisista maksuista: Verot ja veronluonteiset maksut , ,05 Perityt arvonlisäverot , ,20 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,09 Tilikauden kulujäämä , ,21
19 19 TASE VASTAAVAA KANSALLISOMAISUUS Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,00 Rakennukset , ,00 Keskeneräiset hankinnat , , , ,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,00 Rakennukset , ,00 Rakennelmat , ,02 Rakenteet , ,00 Koneet ja laitteet , ,00 Kalusteet , ,00 Muut aineelliset hyödykkeet , ,00 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , , , ,02 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Käyttöomaisuusarvopaperit , ,80 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,70 Keskeneräinen tuotanto , ,00 Valmiit tuotteet/tavarat , , , ,70 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,19 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,74 Ennakkomaksut , , , ,03 Rahat,pankkisaamiset ja muut rah.varat Kassatili , ,20 Muut pankkitilit 0, , , ,25 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,80
20 20 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Valtion pääoma , ,30 Edellisten tilikausien pääoman , ,20 muutos Pääoman siirrot , ,37 Tilikauden kulujäämä , , , ,66 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,00 Ostovelat , ,47 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,74 Edelleen tilitettävät erät , ,78 Siirtovelat , ,00 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,14 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,80
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotOikeuskanslerinviraston tilinpäätös 2013 Oikeuskanslerinviraston talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan
LisätiedotEmoyhtiön tuloslaskelma, FAS
Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan
Lisätiedot2002 tuloarvio ( ) tuloarvio ( ) 2000 tilinpäätös ( )
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2002 1 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän 3 010 564 euroa (17 900 000
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro 24.1.2001 337/06/2001 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001 Maa- ja metsätalousministeriö ja
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 27.2.2003 725/06/2003 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2004 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007
1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille
LisätiedotValtiovarainministeriön määräys
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö
LisätiedotKonsernituloslaskelma
Konsernituloslaskelma 1.1.2018-31.12.2018 1.1.2017-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 28 729 986,76 26 416 878,43 Valmistus omaan käyttöön 6 810,90 Liiketoiminnan muut tuotot 1 500 810,15 1 468 655,80 Materiaalit
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2001
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2001 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2001 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKATSAUS 3 Toiminta-ajatus ja organisaatio 3 Toimintalinjat 3 Toimintaympäristön
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2002
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2002 2 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2002 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKATSAUS 3 Toiminta-ajatus ja organisaatio 3 Toimintalinjat 3
LisätiedotKONSERNITULOSLASKELMA
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
LisätiedotKonsernituloslaskelma
Konsernituloslaskelma ei laadittu 1.1.2017-31.12.2017 1.1.2016-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 26 416 878,43 Liiketoiminnan muut tuotot 1 468 655,80 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013
TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot
LisätiedotKullo Golf Oy TASEKIRJA
Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma
LisätiedotELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös
1.1.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 Tuloslaskelma Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 (EUR) Liikevaihto
LisätiedotEmoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)
1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä
LisätiedotTASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY
TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot
Lisätiedot1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO
Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016
TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015
TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot
LisätiedotVuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
LisätiedotELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös
ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma
LisätiedotValtiontalouden kuukausitiedote
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 17.7.2009 Valtiontalouden kuukausitiedote 30.6.2009 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-
LisätiedotTOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Vuosikertomus 2017 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Servican kannalta vuotta 2017 voi kuvata mielenkiintoiseksi. Lähdimme vuoden alkaessa valmistelemaan yhdessä omistajien kanssa Servican yhtiöittämistä vuoden
LisätiedotTampereen Veden talous
3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet
LisätiedotALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA
ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA 2016 2015 LIIKEVAIHTO Vesimaksut (ulk.) 259 704,43 245 632,53 Vesimaksut (sis.) 13 532,17 13 569,17 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys
LisätiedotKULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)
KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan
LisätiedotVesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014
5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen
LisätiedotNIVOS VESI OY. Tilinpäätös
NIVOS VESI OY Tilinpäätös 1.1.2016-31.12.2016 Porvoontie 23 04600 Mäntsälä Sisältö Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä sivu 1 2-3 4-5 6 6 1 TULOSLASKELMA 1.1.2016 31.12.2016
LisätiedotELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös
ELENIA PALVELUT OY 1.1.2017-31.12.2017 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma
LisätiedotNIVOS VESI OY. Tilinpäätös
NIVOS VESI OY Tilinpäätös 1.1.2017-31.12.2017 Porvoontie 23 04600 Mäntsälä Sisältö Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä sivu 1 2 4 6 6 1 TULOSLASKELMA 1.1.2017 31.12.2017
Lisätiedot1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot
1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön
LisätiedotValtiontalouden kuukausitiedote
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 11.4.2005 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2004 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-
LisätiedotRahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7
RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8
LisätiedotTULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009
TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan
LisätiedotKullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9
Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS
LisätiedotValtiontalouden kuukausitiedote
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 7.4.2004 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2003 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-
LisätiedotRahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90
RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8
LisätiedotTampereen Veden talous
3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 661 352,05 9 211
LisätiedotTILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSERITTELYT
TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSERITTELYT 31.12.2001 Tilinpäätöserittelyt -malli SISÄLLYSLUETTELO sivu Tase-erittelyt 1 Poistosuunnitelmat ja niiden muutokset Erittely talousarviotilille tai siirretyn määrärahan
Lisätiedot12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat
Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12
LisätiedotValtiontalouden kuukausitiedote
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 31.03.2008 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2007 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-
LisätiedotValtiontalouden kuukausitiedote
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 3.4.2006 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2005 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-
LisätiedotBBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase
Tuloslaskelma ja tase 30.6.2018 BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-30.6.2018 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 Liiketoiminnan muut tuotot * 2 237 121,94 13 879,38 20 466,26 Materiaalit
LisätiedotTULOSLASKELMA
TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493
LisätiedotTULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014
TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan
LisätiedotEmoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat
LisätiedotNIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös
NIVOS ENERGIA OY Tilinpäätös 1.1.2017-31.12.2017 Sepäntie 3 Mäntsälä Sisältö Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä sivu 1 2 4 7 7 1 TULOSLASKELMA 1.1.2017 31.12.2017 1.1.2016
LisätiedotValtiontalouden kuukausitiedote
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 26.3.2009 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2008 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-
LisätiedotEmoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.
Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot
LisätiedotValtiontalouden kuukausitiedote
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 02.04.2007 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2006 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-
LisätiedotKONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010
KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla
LisätiedotVarsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00
SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen
LisätiedotMitä tilinpäätös kertoo?
Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää
LisätiedotEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR
n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä
LisätiedotNIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös
NIVOS ENERGIA OY Tilinpäätös 1.1.2018-31.12.2018 Sepäntie 3 Mäntsälä Sisältö Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä sivu 1 2-3 4-6 7 7 1 TULOSLASKELMA 1 000 eur 1.1.2018 31.12.2018
LisätiedotToteutuneet bruttomenot (432,7 milj. euroa) olivat kertomusvuonna 15 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna (muutos 3 %).
TALOUSKATSAUS 2007 Tilinpäätösanalyysi Rahoitus ja varojen käyttö Talousarvion nettovaroja oli vuonna 2007 käytettävissä 422,4 miljoonaa euroa, josta varsinainen budjetti oli 339,8 miljoonaa euroa (80
LisätiedotMYLLYN PARAS -KONSERNI
8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu
LisätiedotTilinpäätös
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33 A 4 krs 00120 Helsinki Y-tunnus: 1897609-5 Tilinpäätös 1.1.2008 31.12.2008 Tase 1 Tuloslaskelma 2-3 Liitetiedot 4 Hallituksen allekirjoitukset
LisätiedotRavintola Gumböle Oy
Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf
LisätiedotIMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY
IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotNIVOS VESI OY. Tilinpäätös
NIVOS VESI OY Tilinpäätös 1.1.2018-31.12.2018 Porvoontie 23 04600 Mäntsälä Sisältö sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä 4-5 6 6 1 TULOSLASKELMA 1.1.2018 31.12.2018
LisätiedotKullo Golf Oy TASEKIRJA
Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma
LisätiedotTULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2017
VUOSIKERTOMUS 2017 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2017 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016 LIIKEVAIHTO 121 109 124 180 Valmistus omaan käyttöön 14 673
LisätiedotTIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä
TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota
LisätiedotTULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016
VUOSIKERTOMUS 2016 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2016 1.1. 31.12.2015 LIIKEVAIHTO 124 180 124 532 Valmistus omaan käyttöön 673 4 647
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Metsähallituksen kirjanpidosta, tilinpäätöksestä, erillisestä kirjanpidosta ja erillisestä tilinpäätöksestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Metsähallituksesta annetun
LisätiedotHaminan Energian vuosi 2016
VUOSIKERTOMUS Haminan Energian vuosi 2016 Tilinpäätös 2016 30 772t 1 148t 3,7% LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO LIIKEVOITTO-%/lvv TULOSLASKELMA 01.01.-31.12.2016 01.01.-31.12.2015 LIIKEVAIHTO 30 772 043,64 30 229
LisätiedotM E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S
M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S Metlan tilinpäätösasiakirja 2003 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2003 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKATSAUS 3 Toiminta-ajatus ja organisaatio 3 Toimintalinjat
LisätiedotYH Asteri yhdistys YH14
TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset
LisätiedotKONSERNI Tuloslaskelma (1 000 )
VUOSIKERTOMUS 2018 TULOSTIEDOT KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 01.01.-31.12.2018 01.01.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 129 238 121 109 Valmistus omaan käyttöön 0 14 Liiketoiminnan muut tuotot 989 993 Materiaalit
LisätiedotEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR
n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot
LisätiedotNIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös
NIVOS ENERGIA OY Tilinpäätös 1.1.2016-31.12.2016 Sepäntie 3 Mäntsälä Sisältö Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä 7 sivu 1 2-3 4-6 7 1 TULOSLASKELMA 1.1.2016 31.12.2016 1.1.2015
LisätiedotSuomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25
Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen
1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,
LisätiedotSuomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24
Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity
LisätiedotPMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle
PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri
LisätiedotSuomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA
TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010
LisätiedotSPL/P-Suomen piiri ry
TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2017 Säilytettävä vähintään 31.12.2027 asti. Osoite: Rautatienkatu 46 90120 OULU Kotipaikka Oulu Y-tunnus 1000046-9 TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 tilikaudelta 1.1. - 31.12.2017 SISÄLLYS
LisätiedotYhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli
TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos
LisätiedotHallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00
Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä
Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen
Lisätiedot31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa
31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15
LisätiedotYhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0
EFECTE OYJ Yhtiön taloudelliset tiedot 30.9.2017 päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta (Luvut euroina, ellei toisin ilmoitettu) Konsernin Tuloslaskelma 1.1.2017 30.9.2017 1.1.2016 30.9.2016 LIIKEVAIHTO
LisätiedotY-tunnus Kotipaikka Vaasa. Oy RAVERA Ab
Y-tunnus 1993664-2 Kotipaikka Vaasa Oy RAVERA Ab TILINPÄÄTÖS 2018 2/14 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma ja tase 3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden
LisätiedotYhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)
TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos
LisätiedotUrheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)
TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset
LisätiedotYhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)
TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200
LisätiedotKIRJANPITOASETUKSEN 1:3 :N AATTEELLISEN YHTEISÖN JA SÄÄTIÖN TULOSLASKELMA JA TASE -KAAVAT
KIRJANPITOASETUKSEN 1:3 :N AATTEELLISEN YHTEISÖN JA SÄÄTIÖN TULOSLASKELMA JA TASE -KAAVAT Aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaan: Varsinainen toiminta a) Henkilöstökulut
LisätiedotLPOnet Osk Anl:n tilinpäätös 2018
LPOnet Osk Anl:n tilinpäätös 2018 LPOnet Osk Anl 1 Y-tunnus 0129056-4 T U L O S L A S K E L M A 2018 2017 LIIKEVAIHTO 4 528 004,57 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 55 708,20 5 035 225,82 Materiaalit ja palvelut
LisätiedotUrheiluseura - laaja kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u213)
TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot 1000 Aineettomat hyödykkeet Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut
LisätiedotTuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 1) Liikevaihto Vuokrat 139 199 578,93 137 267 442,47 Käyttökorvaukset 416 079,10
Lisätiedot