M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S

Transkriptio

1 M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S Metlan tilinpäätösasiakirja 2003

2 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2003 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKATSAUS 3 Toiminta-ajatus ja organisaatio 3 Toimintalinjat 3 Ohjaustapa 4 Toiminnan rahoitus 4 Resurssit 4 Toimitilat ja investoinnit 4 Kotimainen tutkimusyhteistyö 4 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen 6 Tutkimustiedon tuottaminen 6 Tutkimustiedon välitys 8 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta 9 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 9 Tukipalvelut Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen 10 Yhteiset tavoitteet 10 Rahoitus 11 Tutkimustiedon välitys 11 Kansainvälinen toiminta 12 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta 12 Tukipalvelut Kannattavuus TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU Tilinpäätöslaskelmat 16 Tuotto- ja kululaskelma 16 Tase 17 Talousarvion toteutumalaskelma Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 29 Tuotto- ja kululaskelma 29 Tase 29 Talousarvion toteutuminen 30 Määrärahojen käyttö SISÄINEN VALVONTA ALLEKIRJOITUKSET 34 LIITTEET I-XIII 35 2

3 1. TOIMINTAKATSAUS Toiminta-ajatus ja organisaatio Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on lain (1114/1999) mukaan edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/1999) painottaa tutkimustulosten käytäntöön vientiä tehtävien hoidossa. Metlan työjärjestys on vuodelta Metlan strategiassa määritellyn Palvelumetlavision mukaisesti Metla on kansainvälisesti toimiva metsäntutkimuksen huippuyksikkö, joka palvelee suomalaista yhteiskuntaa, kansallista ja kansainvälistä tiedeyhteisöä sekä koko metsäklusteria. Strategian mukaan laitoksen toiminta-ajatus on tiivistetty muotoon: Metla rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä, toimii asiantuntijana metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metlan toiminta on asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Metlan valtakunnallinen organisaatio perustuu yhtymämalliin. Toimintavuonna laitoksen organisaation muodostivat viisi tulosaluetta ja yhdeksän tulosyksikköä (liite I). Tulosalueita ovat tutkimustiedon tuottaminen, tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta, tutkimustiedon välitys, kansainvälinen toiminta ja tukipalvelut. Tulosyksiköitä ovat Joensuun ja Vantaan tutkimuskeskukset sekä seitsemän maakunnallista tutkimusasemaa. Tutkimustoiminnan perusyksikkö on hanke. Ongelmakeskeiset tutkimusaiheet on koottu tutkimusohjelmiin, joita tulosohjataan määräajan itsenäisinä tulosyksikköinä tutkimuskeskusten ja -asemien tavoin. Tutkimusohjelmilla Metla vastaa ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin, sekä tavoittelee laajaa yhteistyötä laitoksen sisällä ja sen ulkopuolella. Toimintavuonna Metlassa oli käynnissä kuusi tutkimusohjelmaa. Laitoksen toimintalinjoista vastaavan johtokunnan ja johtoryhmän kokoonpanot esitetään liitteessä II. Toimintalinjat Metlan toimintalinjat määritellään tutkimuksen painoalojen avulla. Tutkimuksen suuntaamiseen vaikuttivat toimintavuonna erityisesti Suomen kansainvälisten sitoumusten ja Kansallisen metsäohjelman tietotarpeet. Tutkimuksen painoaloja olivat Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät, valtakunnan metsien inventointi, suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö, metsätalouden suunnittelu sekä metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset. Tutkimusohjelmien lisäksi jatkettiin lyhyemmän aikavälin tutkimusta käytännön metsätalouden ja metsäpolitiikan ajankohtaisia tietotarpeita varten. 3

4 Ohjaustapa Metsäntutkimuslaitoksen ohjaustapa on tulosohjaus. Luonnonsuojelualueiden osalta Metlaa tulosohjaa ympäristöministeriö. Asiakasrahoitteisen toiminnan, yhteisrahoitteisten hankkeiden ja EU-hankkeiden osalta noudatettiin nettobudjetointia. Toiminnan rahoitus Metlan vuonna 2003 saama kokonaisrahoitus oli 48,4 milj. euroa (liite III). Kokonaisrahoitus oli lähes samansuuruinen kuin edellisenä vuotena. Budjettirahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 86 %, joka oli kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisenä vuotena. Muu rahoitus oli siten 14 % eli 6,7 milj. euroa. Suurin erä siitä tuli työllisyysrahoituksesta 2,8 milj. euroa. Suomen Akatemialta tuli 1,5 milj. euroa. Resurssi Toimintavuoden 2003 lopussa Metlalla oli hallinnassaan hehtaaria valtion metsiä, joista oli hehtaaria luonnonsuojelualueita (liite IV). Henkilöstön määrä oli henkilötyövuosina (htv) mitaten 974, joka oli 24 htv vähemmän kuin edellisenä vuotena. Toimintamenomomentilta palkattiin 807 htv, joka oli 34 htv vähemmän kuin vuonna Työministeriön momenteilta palkattiin 84 htv, jossa oli vähennystä 5 htv edellisvuoteen. Muulla rahoituksella palkattiin 83 htv, joka oli 15 htv enemmän kuin vuonna Vakinaista henkilöstöä oli Metlan palveluksessa toimintavuoden lopussa 747 henkilöä (liite V), joka oli 2 henkilöä enemmän kuin vuonna Palkkausjärjestelmän uudistamistyö jatkuu edelleen. Tavoiteaikatauluna on saada järjestelmä käyttöön kuluvan sopimuskauden aikana. Toimitilat ja investoinnit Joensuun tutkimuskeskuksen uuden toimitilarakennuksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa Puurakenteinen uudisrakennushanke käsittää 145 hengen työpisteen rakentamisen sekä toiminnalle välttämättömät tutkimus-, laboratorio- ja aputilat sekä tarvittavat yhteiset henkilöstö- ja sosiaalitilat. Lisäksi rakennukseen tulevat toimitilat myös Joensuun yliopistolle ja Joensuun kaupungille. Rakennuksen kerrosala on 7313 m2 ja kustannusarvio 13,26 milj. euroa. Rakennuttajana toimii Senaatti-kiinteistöt ja rakennus valmistuu loppuvuodesta Kertomusvuotena loppuunsaatettiin koko laitoksen kattava puhe- ja tietoliikennejärjestelmien uudistaminen. Puheverkkoratkaisun innovatiivisuus perustuu dataverkkoon ja VoIP-tekniikkaan. Investointiin käytettiin 0,38 milj. euroa vuonna Kotimainen tutkimusyhteistyö Kotimaista tutkimusyhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa lisättiin. Laitoksella on yhteistyösopimukset Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan sekä Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen, Joensuun yliopiston, Oulun yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa. 4

5 Metsäntutkimuslaitos osallistuu myös hallinnonalojen ja sektoreiden rajat ylittäviin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin. Toimintavuonna täytettiin Metlan ja Oulun yliopiston yhteinen metsänuudistumisen ekologian professorin virka. Helsingin yliopiston ja Metlan yhteinen yksityismetsätalouden professorin virka oli haussa ja täyttöprosessi aloitettiin. Järjestelmä, jonka avulla Metlan ulkopuoliset tutkijat voivat osallistua laitoksen tutkimushankkeisiin ja käyttää laitoksen tutkimustiloja ja -laitteita, on osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi. Sitä jatkettiin entisessä laajuudessa. Tulosyksiköiden johtajat antavat riittävän tieteellisen ammattitaidon omaavalle ulkopuoliselle tutkijalle luvan työskennellä Metlassa enintään kolme vuotta kerrallaan. Vastaavasti Metlan tutkijat voivat antaa opetusta dosentteina ja tuntiopettajina yliopistoissa. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen laitoksen tutkimushankkeissa. Toimintavuonna Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen kanssa solmittiin tietojenluovutussopimus. KTTK luovuttaa tietoja Metlan ylläpitämään metsägeneettiseen rekisteriin. 5

6 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1 Talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tutkimustiedon tuottaminen Vuonna 2003 Metlan työohjelmassa oli 224 tutkimushanketta, jotka jakaantuivat hanketyypin mukaan seuraavasti: Hanketyyppi lkm Tutkimusohjelmiin kuuluvat hankkeet 57 Yhteisrahoitteiset hankkeet (YRT) 52 EU-hankkeet 24 Erillishankkeet 91 Yhteensä 224 Hankkeiden lukumäärä oli pysynyt edellisvuotisella tasolla. Tutkimusohjelmilla, joita on perustettu Metlan tutkimustoiminnan painoaloille, oli vuonna 2003 käytettävissä seuraavat resurssit: Tutkimusohjelma Htv. Valtakunnan metsien inventointi (VMI, ) Suometsien kestävä käyttö (SUO, ) Metsätalouden suunnittelu (MTS, ) Metsänkasvatuksen vaihtoehdot (MOT, ) Suomen metsien hiilivarat (HMS, ) Puunkäytön mahdollisuudet (PKM, ) Yhteensä Vuoden 2003 lopussa päättyi yksi tutkimusohjelma (Suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö). Kahdelle vuonna 2002 päättyneelle tutkimusohjelmalle järjestettiin loppuevaluointi ("Metsänuudistaminen Etelä-Suomessa" ja "Julkinen tuki ja kilpailu metsäalalla"). Tutkimusohjelmassa "Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät" toteutettiin kansainvälinen välievaluointi. Metsänjalostustoiminnasta laadittiin pitkän ajan strategiasuunnitelma. Suunnitelman evaluoi kansainvälinen asiantuntijaryhmä ja suunnitelmaa käsiteltiin metsänjalostuksen neuvottelukunnassa. Strategia korjailtiin ja viimeisteltiin saadun palautteen perusteella. Resurssitarkastelua varten Metlan tutkimushankkeet on koottu 25 tutkimusaiheryhmäksi. Liitteessä VI esitetään tutkimusrahoituksen (sis. ulkopuolinen rahoitus) 6

7 jakautuminen tutkimusaiheryhmiin vuonna 2003 ja keskiarvo vuosien rahoituksesta. Seuraavassa kuvassa esitetään samat tiedot suuruusjärjestyksessä pelkästään Metlan toimintamenomomentin rahoituksen osalta. Rahan arvon muuttumista ei ole huomioitu luvuissa. TUTKIMUKSEN TULOSALUEEN KÄYTTÄMÄ METLAN TOIMINTAMENOMOMENTIN RAHOITUS ( ) TUTKIMUSAIHERYHMITTÄIN Metsäekosysteemi ja ympäristömuutokset Metsägenetiikka ja metsänjalostus Metsien terveydentila, taudit ja tuholaiset Puuntutkimus ja puutavaran mittaus Metsän kasvatus Metsien inventointi Metsän uudistaminen Metsäluonnon monimuotoisuus Metsätalouden ympäristövaikutukset Metsämaa ja sen hoito Metsäsuunnittelu Metsien monikäyttö Taimituotanto Metsäpolitiikka Metsätilastot Puun jalostus- ja energiakäyttö Tietojärjestelmät Kansainväliset metsäasiat Puun korjuu ja kaukokuljetus Metsäteollisuus ja sen tuotteet Metsätalouden kannattavuus Metsäsektorin pienyritykset ja työvoima Puukauppa Informaatio-, lab.-,tut.metsä yms.menetelmät Kasvupaikkojen kuvaus ja luokitus V VV KESKIARVO

8 Tutkimuskeskusten ja tutkimusasemien toiminnan kehittyminen tukemaan niiden painoalojen mukaisia profiileja eteni sekä uusien tutkimushankkeiden että myös painoaloille perustettujen uusien virkojen ansiosta. Yliopistoyhteistyö tiivistyi yhteisten professorin virkojen ja yhteisrahoitteisten tutkimusten kautta. Tutkimustiedon välitys Metlan tuottamaa tutkimustietoa välitetään tiedon käyttäjille monin eri tavoin. Vuonna 2003 tutkimustuloksia esiteltiin tieteellisissä julkaisusarjoissa, Metlan wwwsivuilla, asiakaslehdessä, tiedotteissa, esitteissä ja katsauksissa, lehtiartikkeleissa, erilaisissa koulutustilaisuuksissa, seminaareissa sekä messuilla ja näyttelyissä. Lisäksi Metlan tutkimusmetsiin rakennettiin polkuja ja muita palveluita, joiden avulla kaikki halukkaat voivat tutustua metsäntutkimukseen ja sen tuloksiin. Metlan julkisten verkkosivujen tietoja päivitettiin ja palveluja kehitettiin edelleen. Metlan tiedonantoja -sarjan julkaisujen perustiedoista, tiivistelmistä ja yleiskuvauksista rakennettiin tietokantapohjainen palvelu, joka helpottaa käyttäjäänsä löytämään aiempaa paremmin tarvitsemansa tiedon. Tutkimushankkeiden kotisivujen sisältöä parannettiin ja sivuille toimitettiin tutkimuksien tuloksia ja kuvauksia aiempaa enemmän. Myös Metlan tiedotetietokanta uudistui: uudistuksen myötä myös metsätilastotiedotteet löytyvät tiedotehausta muiden tiedotteiden rinnalta. Kaikissa uudistuksissa haluttiin parantaa käyttäjän pääsyä tiedon alkulähteille: palvelut on linkitetty tietoa tuottaviin tutkimushankkeisiin, -julkaisuihin ja alan tutkijoihin. Internetissä toimivaa Metinfo Metsätietopalvelut -kokonaisuutta laajennettiin uudella Puulaji-palvelulla. Palvelussa esitellään Metlan tutkimuksiin perustuvaa tietoa ulkomaisten puulajien menestymisestä Suomessa. Myös Metinfo Monikäyttö - palvelua laajennettiin, palveluun lisättiin maakunnalliset ulkoilutilastot valtakunnallisten tilastojen rinnalle. Muut Metinfo -palvelut pidettiin ajan tasalla niin, että ne toimivat jatkossakin luotettavana metsätiedon lähteenä. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimustuloksia julkaistiin vuonna 2003 liitteen VII mukaisesti. Toimintavuonna Metla julkaisi 216 referee-menettelyn läpikäynyttä julkaisua. Kansainvälisiä julkaisuja niistä oli 184 eli 85 %. Kansainvälisistä sarjoista suosituimmat julkaisumäärällä mitattuna olivat Scandinavian Journal of Forest Research, Forest Ecology and Management, Canadian Journal of Forest Research ja Silva Fennica. Kokonaisjulkaisumäärä oli 945 julkaisua, joista suurimman osan muodostivat referoimattomat julkaisut, 316 kappaletta. Lehtiartikkeleita oli 193 ja muita julkaisuja 222 kappaletta. Tieteellisten julkaisujen ohella Metlassa tehtiin käytännön metsätaloutta palvelevia katsauksia ja oppaita. Tällaisia valmistui toimintavuoden aikana 11 kappaletta (liite VIII). Metsäntutkimuslehdestä ilmestyi toimintavuonna neljä numeroa. 8

9 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta Metsäntutkimuslaitoksen bruttobudjetoidun toiminnan tulot tehtävittäin vuonna 2003 olivat seuraavat: Tehtävä Tilinpäätös Talousarvio Vertailu Tot-% Puunmyynti Taimien ja siementen myynti Rakennusten vuokrat Muut tulot Yhteensä Bruttobudjetoitu tulokertymätavoite vuodelle 2003 oli 2,4 milj. euroa. Toteutunut tulokertymä jäi 2,3 milj. euroon eli vähän suunniteltua pienemmäksi. Suurimmaksi vajaus jäi puunmyyntitulojen kohdalla, jossa kauppojen ja hakkuiden jaksottuminen vaihtelee vuodesta toiseen. Muut tulot olivat pääasiassa maanvuokratuloja. Nettobudjetoitu maksullinen toiminta Talousarviossa asetettiin nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoitteeksi 4,3 milj. euroa siten, että asiakasrahoitteinen toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. Tehtävä Tilinpäätös Talousarvio Vertailu Tot-% Asiakasrahoitteisen toiminnan tulot EU-hankkeiden rahoitusosuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Muut tulot Yhteensä YRT- ja TAU- hankkeiden arvioidut tulot ylittyivät yhteensä 12 %. ART:n tulos jäi 24 % alijäämäiseksi verrattuna talousarvioon. Tilivuoden päättyessä ART-tuloksi kirjaamista odottavia varte-ennakoita oli yhteensä euroa. Tulot kirjataan vartteiden luovutuksen jälkeen. Muut tulot olivat pääasiassa Kela-palautuksia. 9

10 Tukipalvelut Tulokertymä ja henkilötyövuodet sekä vertailu talousarvioon nähdään seuraavasta taulukosta: Tulokertymä milj. Henkilötyövuodet Toiminta Talous- Toteutunut Talous- Toteutunut arvio arvio Tutkimus 2,5 2, Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta 2,4 2, Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 1,5 1, Tukipalvelut 0,3 0, Yhteensä 6,7 6, EU:n Metsien terveydentilan seurantaohjelman aiheuttamat tulonmenetykset kompensoitiin lisätalousarviolla 0,4 milj. euroa. Vuonna 2003 kokonaiskustannukset ja kokonaishenkilötyövuodet ja tulot jakaantuivat seuraavasti: Pääkaupunkiseutu Muu Suomi TA 2003 Toteutuma TA 2003 Toteutuma Kustannukset 49% 51% 51% 49% Tulot 19% 28% 81% 72% Henkilötyövuodet 44% 43% 56% 57% 2.2 Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen Tämä luku sisältää tulosraportin tiedot, jotka on maa- ja metsätalousministeriön kanssa sovittu sisällytettäväksi tilinpäätösasiakirjaan. Siksi luvun asiakohdat on numeroitu tulossopimusta vastaavasti. Yhteiset tavoitteet (1) Joensuun tutkimuskeskuksen uusien tilojen rakentaminen aloitettiin keväällä. Rakentaminen etenee aikataulussa. Rakennus valmistuu lokakuussa Joensuun vakinaisen henkilöstön tavoitemäärä vuoden 2003 lopussa on suunnitelman mukaan 76. Toimintavuoden lopussa vakituisia oli 72. Lisäksi kaksi vakanssia oli täyttöprosessissa. Vuodenvaihteessa koko Metlan henkilöstölle tehtiin uusintakysely vapaaehtoisten siirtyjien löytämiseksi. 10

11 Rahoitus (2) Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2003 bruttomenojen toteutuma tulosalueittain: Bruttomenot Bruttomenot milj. Toiminta Talous- v Yhteensä Toteutunut Siirto arvio 2003 siirtynyt v Tutkimus 24,7 0,7 25,4 24,3 0,3 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta 4,7 0,1 4,8 4,4 0,1 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 1,1 0,0 1,1 0,7 Tukipalvelut 11,0 0,6 11,6 12,0 1,1 Yhteensä *41,5 1,4 42,9 41,4 1,5 * Sisältää lisätalousarvion 0,8 milj. euroa. Tutkimus sisältää tutkimustiedon tuottamisen tulosalueen menojen lisäksi myös kansainvälisen toiminnan ja ekstensiotoiminnan tulosalueiden menot. (3) Toimintavuoden alussa käynnistettiin 15 uutta tutkimushanketta. Kun tutkimuksen asiantuntijaryhmää kehotettiin puoltamaan vain tutkimusyksiköiden profiileja tukevia tutkimushankkeita, kaikki uudet hankkeet ovat tällaisia. (4) Ulkopuolisia asiantuntijoita käytettiin eniten tutkimuksen evaluoinnissa. Päättynyt "Etelä-Suomen metsien uudistaminen" -tutkimusohjelma ja sen 12 tutkimushanketta evaluoitiin keväällä. Myös päättyneen "Julkinen tuki ja kilpailu" - tutkimusohjelman evaluointiin valmistauduttiin ja evaluointiseminaari pidettiin Tässä evaluointiseminaarissa hyödynnettiin asiakkaita ja sidosryhmiä. Käynnissä oleva "Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät" -tutkimusohjelma välievaluoitiin keväällä kansainvälisin voimin. Samoin kansainvälisiä asiantuntijoita käyttäen evaluoitiin metsänjalostustoiminnot - sekä tutkimus että käytännön metsänjalostustyö. SAB (Scientific Advisory Board) osallistui toimintavuoden keväällä ensimmäisen kerran Metlan innotiimiin, kuten alun perin oli suunniteltu. (5) Maa- ja metsätalousministeriön ja Metlan erikseen sopimat ajankohtaiset tietotarpeet esitetään liitteissä IX. Tutkimustiedon välitys (6) Asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmää mietittiin myös yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanssa. Talon sisällä pohdittiin mahdollisuutta yhdistää eri palautekanavien tuottama tieto yhtenäiseksi järjestelmäksi. 11

12 Kansainvälinen toiminta (7) Metlassa oli käynnissä yli kaksikymmentä EU:n viidennen puiteohjelman hanketta, mutta uusien hyväksyttyjen hankkeiden määrä jäi selvästi edellisvuosia pienemmäksi. Lisäksi Metsien terveyden tilan seurantaan ei 2003 EU-asetuksen yllättävän viivästymisen johdosta saatu odotettua rahoitusta. Tämän johdosta EUrahoitus jäi noin puoleen ennakoidusta. Kuudennen puiteohjelman teema-alueet eivät suosi metsähankkeita. Jotta EU-tulot pystyttäisiin pitämään nykytasolla, Metlassa ryhdyttiin etsimään vaihtoehtoja muista EU-ohjelmista kuten Marie Curie ohjelmasta. Yhteistyö jatkui aktiivisena kansainvälisten organisaatioiden, IUFROn, FAOn, EFIn ja JRC:n kanssa. IUFROssa oli eri tehtävissä kaikkiaan 15 Metlan tutkijaa. FAO:n organisoimassa Maailman metsäkongressissa yksi pääpuhujista tuli Metlasta ja Metlan panos oli onnistunut myös kongressin Suomen näyttelyosastolla. Pohjoismaista yhteistyötä vahvisti Metlan järjestämä kokous Pohjoismaiden metsäntutkimuslaitosten johtajille. Myös kahdenvälistä yhteistyötä laajennettiin Euroopassa, ministeriötasolla myös Euroopan ulkopuolella. Metlan tieteellisen neuvoston, Scientific Advisory Board'in (SAB) toiminta vakiintui. Metlan tutkijoista koottu asiantuntijaverkosto avusti maa- ja metsätalousministeriötä kansainvälisiin metsäpolitiikan prosesseihin erityisti YK:n ilmasto-sopimukseen sekä ICP:n/Forest Focuksen, FAO/ECE:n ja UNFF:n toimintaan liittyvissä tehtävissä. Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta (8) Metlan ja Metsähallituksen yhteisesti valmistelemat esitykset tutkimusmetsien tilusrakenteen parantamiseksi, edustavuuden lisäämiseksi ja valtion maiden tarkoituksenmukaiseksi hallinnoksi tehtiin MMM:lle. (9) Tutkimusmetsien ja kenttäkoetoiminnan palveluita (paikkatieto- ja aineistorekisterit) kehitettiin, ja yhteistyötä tutkimusmetsien ja mittausaineistojen hyväksikäytössä sekä Metlan sisällä ja Metlan ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden suuntaan pyrittiin lisäämään. Näiden pyrkimysten toteutuminen erityisesti vanhojen tutkimusaineistojen hyväksikäytössä alkoi näkyä erilaisten yhteishankkeiden lukumäärässä ja niiden tutkimusraporteissa. Ehdotus kenttäkoetoiminnan laatujärjestelmäksi valmistui. Tutkimusmetsien ja kenttäkokeiden kansainvälistä käyttöä edistettiin osallistumalla ENFORS- ja ALTER-verkostojen valmistelutyöhön, sekä FOREXPE-hankesuunnitelmalla, jolla haettiin EU:n 6. puiteohjelmasta tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta tutkimusmetsien, kokeiden ja valmiiden aineistojen tarjoamiseksi eurooppalaisten tutkimusryhmien käyttöön (päätös tulee keväällä 2004). (10) Tutkimusasemien laboratoriohankkeiden laatukäsikirjat valmistuivat standardin ISO/IEC mukaisesti. Vuoden aikana lisättiin Keskuslaboratorion akkreditoitujen menetelmien määrää yhdellä. Laboratoriotoiminnan sisäistä rahoitusjärjestelmää kehitettiin. Laboratorioiden ART-hinnoittelua kehitettiin ja analyysien kustannusvastaavuutta verrattiin kaupallisiin laboratorioihin. Ympäristöministeriön osalta loppuraportti tulossopimuksesta "Metsäntutkimuslaitoksen tulostavoitteiden toteutuminen luonnonsuojelualueiden hoidossa" esitetään liitteessä X. 12

13 Tukipalvelut 11) Henkilöstön tehtävät arvioitiin vaativuustekijöittäin kaikissa tulosyksiköissä. Järjestöjen kanssa arvioidaan parhaillaan eri tulosyksiköiden suorittaman tehtävien vaativuuden arvioinnin yhdenmukaisuutta. Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin testaus käynnistettiin parissa tulosyksikössä. Alustavat neuvottelut järjestelmän käyttöönotosta aloitettiin henkilöstöjärjestöjen kanssa. Metlan edustajat osallistuivat alkuvuonna Valtiokonttorin KAIKU-projektin järjestämään työhyvinvoinnin kehittäjäkoulutukseen. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman pohjaksi tehtiin joulukuussa koko henkilöstölle työtyytyväisyyskysely. 13

14 2.3 Kannattavuus Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2003 (1000 ) Talousarvio Toteutunut TUOTOT - myyntituotot muut tuotot 289 Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET ERILLISKUSTANNUKSET Muuttuvat kustannukset - henkilökustannukset matkat aineet ja tarvikkeet ostetut palvelut muut Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Osuus yhteiskustannuksista Korot Poistot Kokonaiskustannukset yhteensä ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista % Alijäämä tuotoista % Tuotot %:a kok.kust Työministeriön osuus laskelman kustannuksista on 147. Bruttobudjetoidun maksullisen toiminnan tuotot olivat 2,2 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 14 % ja tavoitteeseen 9 %. Vähennys johtuu puun myyntitulojen vuotuisesta vaihtelusta. Erilliskustannukset olivat 1,2 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 15 % ja tavoitteeseen 14 %. Vähennys johtui kustannusvastaavuuslaskelman perusteiden muuttamisesta tarkemmin vastaamaan tuottojen hankinnasta aiheutuneita kustannuksia. Osuus yhteiskustannuksista 0,6 milj. euroa, joka lasketaan henkilökustannusten suhteessa suureni edelliseen vuoteen 16 % ja tavoitteeseen 21 %. Yhteiskustannusten nousu johtuu yhteiskustannusprosentin noususta. Pääomakustannukset (korot ja poistot) 0,6 milj. euroa vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 59 % ja tavoitteeseen 45 %. Muutokset johtuivat pääomakustannusten laskentapohjan muutoksesta, jossa korot lasketaan tosiasiallisen käyttöasteen perusteella. 14

15 Alijäämä pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 85 % ja tavoitteeseen 76 %. Käyttöjäämä tuloista oli 47 %, alijäämä tuloista -5 % ja tuotot kattoivat 95 % kokonaiskustannuksista. Kaikissa tunnusluvuissa oli parannusta edelliseen vuoteen, mutta tavoitteita ei saavutettu kaikilta osin. Tunnuslukujen muutokset johtuivat suurimmaksi osaksi kustannusvastaavuuslaskennan perusteiden muutoksesta. Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuosilta esitetään liitteessä XI. Nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan (asiakasrahoitteinen toiminta/art) kustannusvastaavuuslaskelma 2003 (1000 ) Talousarvio Toteutunut TUOTOT - Maksullisen toiminnan myyntituotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET ERILLISKUSTANNUKSET Muuttuvat kustannukset: - henkilökustannukset aineet ja tarvikkeet muut Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Osuus yhteiskustannuksista Korot Poistot 12 Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ 0 47 Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista % Ylijäämä tuotoista % 0 4 Tuotot % kokonaiskustannuksista ART:n euromääräistä tulostavoitetta ei saavutettu, mutta toiminta oli muutoin kannattavaa. Tilikauden ylijäämä oli yli euroa. Nettobudjetoidun asiakasrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuosilta esitetään liitteessä XII. 15

16 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU 3.1 Tilinpäätöslaskelmat TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,40 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,57 Muut toiminnan tuotot , , , ,15 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,98 Varastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 1 019, ,20 Henkilöstökulut , ,99 Vuokrat , ,04 Palveluiden ostot , ,96 Muut kulut , ,71 Valmistevarastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 1 329, ,21 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,11 Poistot , ,32 Sisäiset kulut , , , ,68 JÄÄMÄ I , ,53 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 13,00 0,00 Rahoituskulut -233,11-220, , ,54 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,61 Satunnaiset kulut , , , ,15 JÄÄMÄ II , ,22 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Euroopan unionilta , ,60 0,00 0,00 JÄÄMÄ III , ,22 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut 7 815, ,27 Perityt arvonlisäverot , ,94 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,78 TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ , ,00 16

17 TASE VASTAAVAA KANSALLISOMAISUUS Maa- ja vesialueet , ,55 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,05 Rakennukset , , , ,03 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,65 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,88 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,59 Rakennukset , ,78 Rakennelmat , ,79 Rakenteet , ,40 Koneet ja laitteet , ,87 Kalusteet , ,87 Muut aineelliset hyödykkeet 5 634, ,30 Ennakkomaksut ja keskener.hank , , , ,64 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 9 511, ,52 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,84 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , ,80 Keskeneräinen tuotanto , ,77 Valmiit tuotteet/tavarat , , , ,60 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,36 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,69 Ennakkomaksut 3 699, , , ,10 RAHA, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatili 5 199, , , ,20 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,90 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,74 17

18 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,27 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,19 Pääoman siirrot , ,60 Tilikauden kulujäämä , , , ,06 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Pitkäaikaiset velat , ,40 LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot , ,37 Ostovelat , ,66 Tilivirastojen väliset siirrot , ,73 Edelleen tilitettävät erät , ,99 Siirtovelat , ,00 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,28 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,68 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,74 18

19 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös talousarvio Suurempi Pienempi (-) Tuloarviotilit Arvonlisävero Metsäntutkimuslaitoksen tulot Maa- ja metsät.hallinnonalan muut tulot Ympäristömin.hallinnonalan muut tulot Menorästin ja siirr. määrärahojen peruutus Muut sekalaiset tulot Tuloarviotilit yhteensä Menoarviotilit Arvonlisäveromenot (UM) Lähialueyhteistyö VEL- perusteinen kuntoutus Arvonlisäveromenot Arvonlisäveromenot (Lähialueyht.) Arvonlisäveromenot (OPM) Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta Suomen Akatemian tutkimusrahat Arvonlisäveromenot (MMM) Maa- ja metsät.min. toimintamenot Yhteistutkimukset Toimintamenot Talonrakennukset Metsien perusparannukset Maan hankkiminen Hirvieläinten aih. vahinkojen korvaaminen Arvonlisäveromenot (KTM) Arvonlisäveromenot (TM) Palkkaperusteinen työllistämistuki Palkkaukset Muut menot Sijoitusmenot työllisyyden turv Luonnonsuoj. alueiden hoito Luonnonsuoj. alueiden talonrak.työt Arvonlisäveromenot (YM) Menoarviotilit yhteensä Tilikauden alijäämä Erittely siirretyistä määrärahoista on liitteessä

20 3.2. Tilinpäätöksen liitteenä annettavat tiedot Liite 1: Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu Metsäntutkimuslaitoksessa yhdenmukaisin periaattein kansallis- ja käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Kansallisomaisuus Rakennukset Käyttöomaisuus Ostetut atk-ohjelmat Asuinrakennukset Toimistorakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Muut rakennukset Rakennelmat Rakenteet Toimistokoneet ja laitteet Audiovisuaaliset koneet ja laitteet Muut koneet laitteet Kalusteet 30 vuotta 5 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 5 vuotta 5 vuotta Vähäiset omaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 1000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Liite 2: Henkilöstökulut ja luontoisedut sekä lomapalkkavelka Henkilöstökulut ja luontoisedut euroa Palkat ja palkkiot Luontoisedut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Palkat ja palkkiot sisältää palkkioita euroa. Tulospalkkioita ei ole maksettu. Lomapalkkavelat Muutos euroa Lomapalkkavelat Henkilösivukuluvelka Lomapalkkavelka yhteensä