METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2002

Transkriptio

1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2002

2 2 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2002 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKATSAUS 3 Toiminta-ajatus ja organisaatio 3 Toimintalinjat 3 Ohjaustapa 4 Toiminnan rahoitus 4 Resurssit 4 Toimitilat ja investoinnit 4 Yhteistyösopimukset 5 Kotimainen tutkimusyhteistyö 5 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen 6 Tutkimustiedon tuottaminen 6 Tutkimustiedon välitys 8 Kansainvälinen toiminta 8 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta 9 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 10 Tukipalvelut Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen 11 Yhteiset tavoitteet 11 Rahoitus Kannattavuus TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU Tilinpäätöslaskelmat 17 Tuotto- ja kululaskelma 17 Tase 18 Talousarvion toteutumalaskelma Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 31 Tuotto- ja kululaskelma 31 Tase 31 Talousarvion toteutuminen 32 Määrärahojen käyttö SISÄINEN VALVONTA ALLEKIRJOITUKSET 35 LIITTEET

3 3 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA TOIMINTAKATSAUS Toiminta-ajatus ja organisaatio Toimintalinjat Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on lain (1114/1999) mukaan edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/1999) painottaa tutkimustulosten käytäntöön vientiä tehtävien hoidossa. Metlan työjärjestys on vuodelta Metlan strategiassa määritellyn Palvelumetlavision mukaisesti Metla on kansainvälisesti toimiva metsäntutkimuksen huippuyksikkö, joka palvelee suomalaista yhteiskuntaa, kansallista ja kansainvälistä tiedeyhteisöä sekä koko metsäklusteria. Strategian mukaan laitoksen toiminta-ajatus on tiivistetty muotoon: Metla rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä, toimii asiantuntijana metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metlan toiminta on asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Metlan valtakunnallinen organisaatio perustuu yhtymämalliin. Toimintavuonna laitoksen organisaation muodostivat viisi tulosaluetta ja yhdeksän tulosyksikköä (liite 1). Tulosalueita ovat tutkimustiedon tuottaminen, tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta, tutkimustiedon välitys, kansainvälinen toiminta ja tukipalvelut. Tulosyksiköitä ovat Joensuun ja Vantaan tutkimuskeskukset sekä seitsemän maakunnallista tutkimusasemaa. Tutkimustoiminnan perusyksikkö on hanke. Ongelmakeskeiset tutkimusaiheet on koottu tutkimusohjelmiin, joita tulosohjataan määräajan itsenäisinä tulosyksikköinä tutkimuskeskusten ja -asemien tavoin. Tutkimusohjelmilla Metla vastaa ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin, sekä tavoittelee laajaa yhteistyötä laitoksen sisällä ja sen ulkopuolella. Toimintavuonna Metlassa oli käynnissä kahdeksan tutkimusohjelmaa. Laitoksen toimintalinjoista vastaavan johtokunnan ja johtoryhmän kokoonpanot esitetään liitteessä 2. Metlan toimintalinjat määritellään tutkimuksen painoalojen avulla. Tutkimuksen suuntaamiseen vaikuttivat toimintavuonna erityisesti Kansallisen metsäohjelman tietotarpeet. Tutkimuksen painoaloja olivat Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät, julkinen tuki ja kilpailu metsäalalla, valtakunnan metsien inventointi, Etelä-Suomen metsien uudistaminen, suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö, metsätalouden suunnittelu sekä metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset. Tutkimusohjelmien lisäksi jatkettiin lyhyemmän aikavälin tutkimusta käytännön metsätalouden ja metsäpolitiikan ajankohtaisia tietotarpeita varten.

4 4 Ohjaustapa Toiminnan rahoitus Resurssit Toimitilat ja investoinnit Metsäntutkimuslaitoksen ohjaustapa on tulosohjaus. Luonnonsuojelualueiden osalta Metlaa tulosohjaa ympäristöministeriö. Asiakasrahoitteisen toiminnan, yhteisrahoitteisten hankkeiden ja EU-hankkeiden osalta noudatettiin nettobudjetointia. Metlan vuonna 2002 saama kokonaisrahoitus oli 44,5 milj. euroa (liite 3). Kokonaisrahoitus oli samansuuruinen kuin edellisenä vuotena. Oman budjettirahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 83 %, joka oli neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuotena. Eri ministeriöiden kautta tuli 15 % (6,3 milj. euroa) rahoituksesta. Vajaa kolme prosenttia (1,3 milj. euroa) rahoituksesta tuli erilaisten tutkimusyhteistyösopimusten perusteella. Erä oli samansuuruinen kuin kahtena edellisenä toimintavuotena. Budjetin ulkopuolinen rahoitus on budjetoitu toimintamenoihin vuodesta 2001 lähtien. Toimintavuoden 2002 lopussa Metlalla oli hallinnassaan hehtaaria valtion metsiä, joista hehtaaria luonnonsuojelualueita ja hehtaaria opetusmetsiä (liite 4) siirrettiin Metsähallituksen hallintaan hehtaaria luonnonsuojelualueita. Tuolloin siirtyi 16 henkilöä vanhoina työntekijöinä Metsähallitukseen ja 0,5 milj. euroa rahaa heidän palkkauksiin ja luonnonsuojelualueiden hoitoon. Henkilöstön määrä oli henkilötyövuosina (htv) mitaten 998, joka oli tasan sama luku kuin edellisenä vuotena. Toimintamenomomentilta palkattiin 841 htv, joka oli 5 htv vähemmän kuin vuonna Työministeriön momenteilta palkattiin 89 htv, jossa oli vähennystä myös 5 htv edellisvuoteen. Muulla rahoituksella palkattiin 68 htv, joka oli 10 htv enemmän kuin vuonna Vakinaista henkilöstöä oli Metlan palveluksessa toimintavuoden lopussa 745 henkilöä (liite 5), joka oli 6 henkilöä vähemmän kuin vuonna Palkkausjärjestelmän uudistaminen ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa vaan on edelleen kesken. Sitä jatketaan. Tavoiteaikatauluna on saada järjestelmä käyttöön vuoden 2004 aikana. Joensuun tutkimuskeskuksen rakentamishankkeen arkkitehtuurikilpailu järjestettiin alkuvuodesta Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto SARC Oy, tekijänä arkkitehti Antti-Matti Siikala. Rakennuksen jatkosuunnittelu käynnistettiin välittömästi kilpailun ratkaisun jälkeen kesäkuussa. Suunnitteluvaihe kestää toukokuun loppuun Rakentaminen alkaa maarakennus- ja perustamistöillä jo ennen suunnitteluvaiheen päättymistä huhtikuussa Rakennus valmistuu lokakuussa Hankkeen rakennuttajana toimii Senaatti-kiinteistöt ja se käsittää 145 hengen työpisteen rakentamisen sekä toiminnalle välttämättömät tutkimus-, laboratorio- ja aputilat sekä tarvittavat yhteiset henkilöstö- ja sosiaalitilat. Rakennukseen tulee toimitiloja myös Joensuun kaupungille ja yliopistolle. Hankkeen kokonaislaajuus

5 5 Yhteistyösopimukset on m2 ja kokonaiskustannusarvio on 13,3 miljoonaa euroa. Rakennuksesta tulee Suomen suurin puurakenteinen toimistorakennus. Kertomusvuotena aloitettiin myös puhe- ja tietoliikennejärjestelmien uudistaminen. Puheverkkoratkaisun innovatiivisuus perustuu dataverkkoon ja Volp-tekniikkaan. Investointiin käytettiin 0,4 milj. euroa vuonna Toimintavuonna solmittiin 3 yhteistyösopimusta. Maaliskuussa Metla solmi aiesopimuksen Saariselän matkailukeskuksen ydinalueen siirtämisestä Metsähallituksen hallintaan sekä valtion maiden hallinnan ja käytön tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen kesken. Samoin laitos teki Metsähallituksen kanssa huhtikuussa sopimuksen keskinäisestä tutkimusyhteistyöstä sekä Metsäntutkimuslaitoksen tutkimustoiminnasta Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla. Metsäntutkimuslaitos, Lapin yliopisto ja Metsähallitus sopivat toimintavuoden syyskuussa Metsäntutkimuslaitokseen perustettavan luontomatkailututkimuksen professorin viran yhteiskäytöstä. Vastaavanlaiset neuvottelut olivat toimintavuonna käynnissä Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan kanssa yksityismetsätalouden professorin viran tiimoilta, mutta asiassa ei vielä vuonna 2002 päästy sopimukseen. Kotimainen tutkimusyhteistyö Kotimaista tutkimusyhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa lisättiin. Laitoksella on yhteistyösopimukset Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan sekä Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen, Joensuun yliopiston, Oulun yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa. Metsäntutkimuslaitos osallistuu myös hallinnonalojen ja sektoreiden rajat ylittäviin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin. Järjestelmä, jonka avulla Metlan ulkopuoliset tutkijat voivat osallistua laitoksen tutkimushankkeisiin ja käyttää laitoksen tutkimustiloja ja -laitteita, on osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi. Sitä jatkettiin entisessä laajuudessa. Tulosyksiköiden johtajat antavat riittävän tieteellisen ammattitaidon omaavalle ulkopuoliselle tutkijalle luvan työskennellä Metlassa enintään kolme vuotta kerrallaan. Vastaavasti Metlan tutkijat voivat antaa opetusta dosentteina ja tuntiopettajina yliopistoissa. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen laitoksen tutkimushankkeissa. Laitos osallistui myös opetusministeriön rahoittamaan tutkijakoulutusohjelmaan. Kotimaista tutkimusyhteistyötä tehostettiin niiden metsäoppilaitosten kanssa, joiden metsät siirtyivät Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan vuonna Tavoitteena on sekä lisätä tutkimustulosten tarjontaa käytännön koulutusorganisaatioille mahdollisimman ajantasaisen tutkimustiedon hyödyntämiseksi että harjoittaa oppilaitosten metsissä niihin soveltuvaa koetoimintaa, joka voi palvella myös opetuksessa näytekoealoina ja yleisemminkin.

6 6 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1 Talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tutkimustiedon tuottaminen Vuonna 2002 Metlan työohjelmassa oli 225 tutkimushanketta, jotka jakaantuivat hanketyypin mukaan seuraavasti: Hanketyyppi lkm Tutkimusohjelmiin kuuluvat hankkeet 65 Yhteisrahoitteiset hankkeet (YRT) 59 EU-hankkeet 29 Erillishankkeet 72 Yhteensä 225 Toimintavuonna aloitettiin 77 uutta tutkimushanketta ja saatettiin loppuun 45 tutkimushanketta. Elokuun alusta maa- ja metsätalousministeriöstä siirrettiin Metlaan puutavaranmittauslain operatiiviset toiminnot. Tutkimusohjelmilla, joita on perustettu Metlan tutkimustoiminnan painoaloille, oli vuonna 2002 käytettävissä seuraavat resurssit: Tutkimusohjelma Htv. Metsänuudistaminen Etelä-Suomessa (EMU, ) Valtakunnan metsien inventointi (VMI, ) Julkinen tuki ja kilpailu metsäalalla (JUK, ) Suometsien kestävä käyttö (SUO, ) Metsätalouden suunnittelu (MTS, ) Metsänkasvatuksen vaihtoehdot (MOT, ) Suomen metsien hiilivarat (HMS, ) Puunkäytön mahdollisuudet (PKM, ) Yhteensä Vuoden 2002 lopussa päättyi kaksi tutkimusohjelmaa, Etelä-Suomen metsien uudistaminen sekä Kilpailu ja julkinen tuki metsäalalla. Tutkimusohjelma Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset välievaluoitiin. Resurssitarkastelua varten Metlan tutkimushankkeet on koottu 25 tutkimusaiheryhmäksi. Liitteessä 6 esitetään tutkimusrahoituksen (sis. ulkopuolinen rahoitus) jakautuminen tutkimusaiheryhmiin vuonna 2002 ja keskiarvo vuosien rahoituksesta. Seuraavassa kuvassa esitetään samat tiedot suuruusjärjestyksessä pelkästään Metlan toimintamenomomentin rahoituksen osalta. Rahan arvon muuttumista ei ole huomioitu luvuissa.

7 TUTKIMUKSEN TULOSALUEEN KÄYTTÄMÄ METLAN TOIMINTAMENOMOMENTIN RAHOITUS ( ) TUTKIMUSAIHERYHMITTÄIN 7 Metsäekosysteemi ja ympäristömuutokset Metsägenetiikka ja metsänjalostus Metsien terveydentila, taudit ja tuholaiset Puuntutkimus ja puutavaran mittaus Metsien inventointi Metsän uudistaminen Metsän kasvatus Metsätalouden ympäristövaikutukset Metsäluonnon monimuotoisuus Metsämaa ja sen hoito Metsien monikäyttö Taimituotanto Metsäsuunnittelu Metsäpolitiikka Metsätilastot Metsäteollisuus ja sen tuotteet Tietojärjestelmät Puun jalostus- ja energiakäyttö Puunkorjuu ja kaukokuljetus Metsäsektorin pienyritykset ja työvoima Kansainväliset metsäasiat Metsätalouden kannattavuus Informaatio yms. Puukauppa Kasvupaikkojen kuvaus ja luokitus V.2002 VV KESKIARVO Tutkimuskeskusten ja tutkimusasemien toiminnan kehittyminen tukemaan niiden painoalojen mukaisia profiileja on edennyt sekä uusien tutkimushankkeiden että myös painoaloille perustettujen uusien virkojen ansiosta. Yliopistoyhteistyö on tiivistynyt yhteisten professorin virkojen ja yhteisrahoitteisten tutkimusten kautta. Metsäalan innovaatiotoiminnan organisointia pohdittiin useiden sidosryhmien

8 8 kanssa. Lopullinen suunnitelma käytännön toiminnasta ei valmistunut vuoden 2002 kuluessa. Tutkimustiedon välitys Tutkimustulosten käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta parannettiin kehittämällä Metlan julkaisusarjoja ja verkkosivuja (uusia tuotteita ja tutkimusten vuosiraporttien avaaminen ulkopuolisille) sekä aloittamalla henkilökunnan viestintäkoulutus. Palautteen ja uusien ideoiden keräämiseksi perustettiin verkkoon palautelaatikko. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimustuloksia julkaistiin vuonna 2002 liitteen 7 mukaisesti. Toimintavuonna Metla julkaisi 202 referee-menettelyn läpikäynyttä julkaisua. Kansainvälisiä julkaisuja oli 162 eli 82 %. Kansainvälisistä sarjoista suosituimmat julkaisumäärällä mitattuna olivat Scandinavian Journal of Forest Research, Forest Ecology and Management, Canadian Journal of Forest Research ja Silva Fennica. Kokonaisjulkaisumäärä oli julkaisua, joista suurimman osan muodostivat referoimattomat julkaisut, 466 kappaletta. Lehtiartikkeleita oli 195 ja muita julkaisuja 225 kappaletta. Tieteellisten julkaisujen ohella Metlassa tehtiin käytännön metsätaloutta palvelevia katsauksia ja oppaita. Tällaisia valmistui toimintavuoden aikana 15 kappaletta (liite 8). Metsäntutkimuslehdestä ilmestyi toimintavuonna neljä numeroa. Asiakaslehdessä julkaistaan myös kaikkien ilmestyneiden Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja -sarjan julkaisujen tiedot. Kansainvälinen toiminta Metlan tutkijoiden kansainvälinen toiminta vilkastui monessa suhteessa edellisvuosiin verrattuna: Vuosi 2002 merkitsi EU:n tutkimuksen osalta valmistautumista uuteen, kuudenteen puiteohjelmaan. Metlan tutkijat olivat mukana kaikkiaan 33:ssa aie-ehdotuksessa (Expression of Interest), niistä neljässä koordinaattorina. Metlassa oli lisäksi edelleen käynnissä useita viidennen puiteohjelman hankkeita, metsien terveydentilan seurantaan liittyviä ns. viranomaishankkeita, sekä hankkeita, joita tuetaan EU:n eri rahastoista. Metlan tutkijat olivat aktiivisesti mukana myös tutkimuksen verkostoitumista edistävässä COST-ohjelmassa (kts liite 9). Kansainvälisistä asiantuntijoista koostuva Metlan tieteellinen neuvosto, Scientific Advisory Board (SAB), kokoontui ensimmäisen kerran lokakuussa Tämä, jo Metlan kansainvälisen evaluointiryhmän 1998 suosittelema uusi elin merkitsi tärkeää avausta myös Metlan kansainvälisen strategian kannalta. SABin jäsenet ovat Ruotsista, Saksasta, Yhdysvalloista ja Venäjältä. Kotkassa kokoontui jo neljättä kertaa FAOn koollekutsuma kansainvälinen metsäninventoinnin asiantuntijakokous. Kokousjärjestelyistä vastasi, kuten edellisilläkin kerroilla Metla, mikä osoittaa arvostusta Metlan asiantuntemusta kohtaan metsäninventoinnin alalla. Metlan tutkijat avustivat edellisvuosien tapaan maa- ja metsätalousministeriötä kansainvälisiin metsäpolitiikan prosesseihin liittyvässä päätöksenteossa. Toimin-

9 9 taa tehostettiin kertomusvuonna käynnistämällä tutkijoista koostuva asiantuntijaverkosto. Metlan tutkimuskeskuksiin ja -asemille nimettiin yhdyshenkilöt edistämään tiedonkulkua kansainvälisissä asioissa. Metlan tutkijoiden työskentelyä ulkomailla ja ulkomaisten tutkijoiden ja harjoittelijoiden työskentelyä Metlassa pyritään edistämään. Tätä tarkoitusta varten käytiin pitkän tähtäyksen neuvotteluja Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen, CIMOn kanssa. Metlan professori Risto Seppälä päätti toisen toimintavuotensa Maailman metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälisen liiton IUFROn presidenttinä. Metlan tutkijoiden osuus on edelleen merkittävä myös mm. IUFROn divisioonissa ja hankkeissa. Lisäksi Metlalla on runsaasti yhteyksiä ja yhteistyötä muiden kansainvälisten organisaatioiden, kuten YK:n, EU:n, FAO:n ja Euroopan metsäinstituutin EFI:n kanssa. Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta Ympäristöministeriön hallinnonalan vuoden 2002 tulostavoitteiden toteutuminen esitetään liitteessä 14. Metsäntutkimuslaitoksen bruttobudjetoidun toiminnan tulot tehtävittäin vuonna 2002 olivat seuraavat: Tehtävä Tilinpäätös Talousarvio Vertailu Puunmyynti Taimien ja siementen myynti Maanvuokratulot Rakennusten vuokrat Muut tulot Yhteensä Tutkimusmetsien tulokertymätavoite vuodelle 2002 oli 2,9 milj.. Toteutunut tulokertymä jäi 2,732 milj.euroon, eli jonkin verran suunniteltua pienemmäksi. Suurimmaksi vajaus jäi puunmyyntitulojen kohdalla, jossa kauppojen ja hakkuiden jaksottuminen vaihtelee vuodesta toiseen. Tutkimusmetsä- ja koetoimintapalveluja monipuolistettiin kehittämällä JOUSIjärjestelmä, joka mahdollistaa tutkimusmetsien luonnonvaratietojen ja kenttäkoetietojen selaamisen yksittäiselle käyttäjälle sekä kartta- että tekstimuodossa. Tutkimusmetsien kiinteistörakenteen parantaminen jäi pääosin Metsähallitukselta tulevaisuudessa saatavien lisämaiden varaan. Kenttäkokeiden evaluoinnin tuottamien tulosten perusteella tehostettiin koesarjoilla tehtäviä mittauksia ja edistettiin mittausaineistojen hyväksikäyttöä mm.

10 10 edellyttämällä evaluoinnissa hyväksytyille kokeille hoito- ja käyttösuunnitelmat. Kenttäkokeilla tehtävien mittausten ja näytteenoton laatutason parantamiseksi kehiteltiin kenttäkoetoiminnan laatujärjestelmää. Laboratoriotoimintaa kehitettiin tutkimuskeskusten ja asemien tutkimustoiminnan erikoistumistavoitteiden mukaisesti. Verkostoitumista muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa suunniteltiin. Keskuslaboratorion laatujärjestelmä akreditoitiin, ja laatujärjestelmien kehittäminen laajeni Vantaan tutkimuskeskuksessa sijaitsevasta keskuslaboratoriosta tutkimusasemien laboratorioihin. Nettobudjetoitu maksullinen toiminta Talousarviossa asetettiin nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoitteeksi 4,2 milj. euroa siten, että asiakasrahoitteinen toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. Tehtävä Tilinpäätös Talousarvio Vertailu Asiakasrahoitteisen toiminnan tulot EU-hankkeiden rahoitusosuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Muut tulot Yhteensä EU-, YRT- ja TAU-hankkeiden arvioidut tulot ylittyivät yhteensä 29%. ART:n tulos jäi 32% alijäämäiseksi verrattuna talousarvioon. Tilivuoden päättyessä ARTtuloksi kirjaamista odottavia varte.ennakoita oli yhteensä euroa. Tulot kirjataan vartteiden luovutuksen jälkeen. Muut tulot olivat pääasiassa valtiokonttorin eläkemaksujen palautuksia. Tukipalvelut Vuonna 2002 kokonaiskustannukset ja kokonaishenkilötyövuodet ja tulot jakaantuivat seuraavasti: Pääkaupunkiseutu Muut TA 2002 Toteutuma TA 2002 Toteutuma Kustannukset 48% 50% 52% 50% Tulot 25% 27% 75% 73% HTV:t 45% 45% 55% 55%

11 11 Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2002 bruttomenojen, tulojen ja henkilötyövuosien toteutuma tulosalueittain Bruttomenot, milj. Tulosalue Talous- Toteutunut v Yhteensä arvio siirtyneet Tutkimus 23,9 25,2 0,0 25,2 Tutkimusmetsät ja laboratoriotoiminta 4,7 4,8 0,1 4,9 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 1,1 0,6 0,0 0,6 Tukipalvelut 10,8 9,3 1,9 11,2 Yhteensä 40,5 39,9 2,0 41,9 Tutkimuksen suuntaamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota Kansallinen metsäohjelma 2010:n tietotarpeiden tuottamiseen, maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten turvaamiseen ja metsäalan yrittäjyyteen. Nämä kysymykset otettiin huomioon Metlan tutkimuksen asiantuntijaryhmän tekemissä linjauksissa, kun uusia tutkimushankkeita hyväksyttiin laitoksen työohjelmaan ja kun uusia virkoja, mm. uudet professorin virat, perustettiin tai vanhoja virkoja täytettiin uudelleen. 2.2 Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen Yhteiset tavoitteet Maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisen, vuoden 2002 tulossopimuksen mukaisesti Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätösasiakirja laaditaan siten, että se sisältää tulossopimuksen raportointitiedot. Seuraava esitys on jäsennelty tulossopimuksen mukaisesti. 1) Joensuun tutkimuskeskuksen toiminnallinen ja rakenteellinen kehittäminen eteni suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstön kehittämistä ja vahvistamista on jatkettu Vantaan ja Joensuun tutkimuskeskusten hyväksytyn henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Vakituisen henkilöstön tavoitemäärä oli 72. Helmikuussa 2003 Joensuun vakituisen henkilöstön määrä oli 69, jonka lisäksi täyttövaiheessa oli kolme tutkijan tointa. Näin ollen 2002 tavoite saavutettiin heti vuoden 2003 alussa. Joensuun tutkimuskeskuksen uusien toimitilojen rakentaminen on myös edennyt suunnitelman mukaisesti. Rakentaminen alkaa keväällä ja rakennus valmistuu syksyllä ) Tutkimusyksiköiden toimintaa on kehitetty tutkimusyksikkötyöryhmän esitysten pohjalta painottaen erityisesti henkilöstörakenteen kehittämistä ja tutkimusten suuntaamista yksiköiden vahvistetuille painoaloille. Professorien virkojen osalta vuonna 2002 Joensuun tutkimuskeskuksessa on täytetty yrityksen taloustieteen ja kansainvälisen metsätalouden professorien virat. Vantaan tutkimuskeskuksesta siirrettiin Joensuun tutkimuskeskukseen metsänhoidon ja Parkanon tutkimus-

12 12 asemalle suometsätieteen professorien virat. Molempien virkojen täyttöprosessi on meneillään. Muhoksen tutkimusasemalle perustettu metsien uudistumisen ekologian professorin viran täyttäminen, joka on yhteinen Oulun yliopiston kanssa, esitellään johtokunnalle huhtikuussa pidettävässä kokouksessa. Rovaniemen tutkimusasemalle Lapin yliopiston ja Metsähallituksen kanssa yhteinen luontomatkailun professorin virka saatiin täytettyä helmikuun 2003 alusta. Muuten henkilöstörakennetta on kehitetty muuttamalla vapautuneita muun henkilöstön virkoja tutkijoiden toimiksi. Joensuun lisäksi kehitystä on tapahtunut erityisesti Rovaniemellä, Muhoksella ja Parkanossa. Vantaan tutkimuskeskuksen toimintamenomomentilta palkatun vakituisen henkilöstön määrä pieneni vuodesta :llä. Määräaikaisten henkilötyövuosikertymä pieneni vastaavasti kymmenellä ja kokonaishenkilötyövuosikertymä kolmellakymmenellä. 3) Puutavaranmittauslain muutokset tulivat voimaan lukien, josta alkaen Metla on hoitanut sille lain mukaan siirtyneet puutavaranmittaustehtävät. (4) Metla ja Metsähallitus tekivät keskinäisen aiesopimuksen valtion maiden hallinnan ja käytön tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Sopimuksen perusteella valmisteltiin tutkimusmetsien tilusrakenteen parantamista ja tutkimusmetsävajauksen korjaamista. Rahoitus 5) Tulokertymä ja henkilötyövuodet sekä vertailu talousarvioon nähdään seuraavasta taulukosta: Tulokertymä milj. Henkilötyövuodet Tulosalue Talous- Toteutunut Talous- Toteutunut arvio arvio Tutkimus 2,4 3, Tutkimusmetsät ja laboratoriotoiminta 2,9 2, Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 1,5 1, Tukipalvelut 0,3 1, Yhteensä 7,1 7, (6) Joensuun tutkimuskeskuksessa aloitettu viisivuotinen tutkimusohjelma Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki, Suonenjoen tutkimusasemalla käynnistynyt tutkimushanke Viljelymetsätalouden teknologia, organisointi ja logistiikka, Parkanon tutkimusasemalla aloitettu tutkimushanke Suometsien uudistaminen sekä Vantaalla käynnistynyt tutkimushanke Kangasmetsien ravinnedynamiikka ja ravinteisuuden hoito ovat esimerkkejä yksiköiden profiileihin sopivista ja niitä vahvistavista uusista tutkimushankkeista. Vuoden 2003 työohjelmaan hyväksyttiin syksyllä 19 yksiköiden profiilien vahvistamista tukevaa

13 13 uutta tutkimushanketta. Täydellinen lista vanhoista ja uusista tutkimuksista löytyy osoitteesta (7) Tutkimuksen evaluointijärjestelmää on uudistettu tutkimuksen asiantuntijaryhmän, johtoryhmän ja johtokunnan linjausten mukaisesti. Osittain uudistetussa järjestelmässä uudet tutkimushankkeet evaluoidaan käytännön relevanssin ja tieteellisen tason kannalta niiden käynnistyessä. Tuloksia ja resurssien käyttöä arvioidaan ja tuloksista tiedotetaan Internetissä vuosisuunnittelun yhteydessä. Järjestelmän mukaan tutkimusohjelmat väli- ja loppuevaluoidaan. Erilliset hankkeet evaluoidaan määrävälein tehtävissä tieteenalaevaluoinneissa. Evaluointiohjeet ovat valmistuneet ja ne otetaan käyttöön vuonna (8) Maa- ja metsätalousministeriön ja Metlan erikseen sopimat ajankohtaiset tutkimukset ja muut tietotarpeet raportoidaan liitteessä 10. (9) Tutkimushankkeiden (tutkimushankkeet sekä yhteis- ja asiakasrahoitteiset hankkeet) suorien asiakaskontaktien ohella tietotarpeita ja asiakastyytyväisyyttä on selvitetty tutkimusohjelmien ohjausryhmissä, keräämällä palautetta Metlan nettisivuista, avaamalla asiakkaille tarkoitettu aloitelaatikko, osallistumalla metsäkeskusten yhteisen, ns. YTY-ryhmän toimintaan (esim. hanke Tutkimustietoa metsäkeskuksiin), sekä solmimalla yhteistyön puitesopimus Metlan ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa. Asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän kehittäminen aloitettiin viestintä ja viestinnän tietopalvelut hankkeessa. (10) Metla osallistui aktiivisesti EU:n viidennen puiteohjelman viimeisiin rahoitushakuihin (21 hakemusta joista toistaiseksi 6 on hyväksytty jatkoneuvotteluihin). Llisäksi uuden kuudennen puiteohjelman aiehakuihin osallistui Metlan tutkija kaikkiaan 33 ehdotuksessa, joista 4 oli Metlan koordinoimia. Valmisteilla on myös useita hakemuksia kuudennen puiteohjelman ensimmäiselle hakukierrokselle. Yhteistyötä FAO:n kanssa on kehitetty asiantuntijavaihdon ja Kotka IV inventointikokouksen muodossa. Yhteyttä on pidetty aktiivisesti myös EFI:iin IUFROon sekä JRC:hen. Kansainvälisen toiminnan asiantuntijaverkoston toimintatavoista on sovittu yhteisessä kokouksessa MMM:n kanssa ja verkoston toiminta jatkuu tältä pohjalta. Esitys kansaivälisen toiminnan mittareiksi on hyväksytty ja mittaristoa käytetään raportoinnissa vuosittain tarvittavien tilastojen valmistuttua. Mittarissa käytetyt tunnukset ovat liitteessä 9.

14 14 Kansainvälisen toiminnan kehitys 250,00 200,00 150,00 100,00 Mittari 50,00 0, Vuosi (11) Osapuolten välisiä tilussiirtoja Metsähallitukselta Metsäntutkimuslaitokselle valmisteltiin ja Metsäntutkimuslaitoksen osalta Saariselän matkailukeskuksen ydinosan hallinnansiirto Metsähallitukselle toteutettiin. Metlan tutkimusmetsiä ja kenttäkokeita sekä niihin liittyvää perusaineistoa pyrittiin tarjoamaan Metlan ulkopuolisten tutkimusprojektien käyttöön. Tähän tavoitteeseen liittyen suunniteltiin EU-rahoitusta tutkimusmetsien ja kenttäkokeiden kansainvälistä käyttöä varten. Metsäntutkimuslaitoksen sisäistä käyttöä varten valmistui JOUSI -järjestelmä, jonka avulla jokainen metlalainen voi saada Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsistä ja kokeista erilaisia raportteja ja karttatulosteita. Kenttäkoetoiminnan laatujärjestelmää kehiteltiin työryhmässä, jonka toimikausi päättyy vuoden 2003 lopussa. (12) Keskuslaboratorion laatukäsikirja viimeisteltiin. Vuoden aikana saatettiin loppuun Keskuslaboratorion laatujärjestelmän akreditointi Mittatekniikan keskuksen kautta, sekä kehitettiin laboratoriotoiminnan sisäistä rahoitusjärjestelmää. 13) Palkkausjärjestelmän uudistamista on valmisteltu nopeutetulla aikataululla. Menossa on tehtävien vaativuuden arviointi eri tulosyksiköiden vaativuuden arviointiryhmissä. Ryhmien koulutus toteutetaan alkuvuodesta Syksyllä on vuorossa henkilökohtaisen suorituksen arvioinnit ja niihin liittyvä koulutus mukaan lukien kehityskeskustelujen käyminen. Tämän hetkisen aikataulun mukaan uusi palkkausjärjestelmä saadaan käyttöön vuoden 2004 puolivälissä edellyttäen, että henkilöstöjärjestöjen kanssa saadaan neuvoteltua asiaa koskevat virka- ja työehtosopimukset.

15 Kannattavuus Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2002 (1000 ) Talousarvio Toteutunut TUOTOT KUSTANNUKSET ERILLISKUSTANNUKSET Muuttuvat kustannukset - henkilökustannukset matkat aineet ja tarvikkeet ostetut palvelut muut Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Osuus yhteiskustannuksista Korot Poistot Kokonaiskustannukset yhteensä ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista, % Alijäämä tuotoista, % Tuotot %:a kok.kust Työministeriön osuus laskelman kustannuksista on 137. Bruttobudjetoidun maksullisen toiminnan tuotot olivat 2,5 milj..vähennystä edelliseen vuoteen oli 18 %:ia ja tavoitteeseen 11 %:ia. Vähennys johtuu puun myyntitulojen vuotuisesta vaihtelusta. Erilliskustannukset olivat 1,4 milj.. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 50 %:ia ja tavoitteeseen 12 %:ia. Vähennys johtuu kustannusvastaavuuslaskelman perusteiden muuttamisesta tarkemmin vastaamaan tuottojen hankinnasta aiheutuneita kustannuksia. Osuus yhteiskustanuksista 0,5milj., joka lasketaan henkilökustannusten suhteessa pieneni edelliseen vuoteen 51 %:ia ja tavoitteeseen 17 %:ia. Pääomakustannukset (korot ja poistot) 1,5 milj. vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 51 %:ia ja lisääntyivät tavoitteeseen verrattuna 18 %:ia. Muutokset johtuvat pääomakustannusten laskentapohjan muutoksesta.

16 16 Alijäämä pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 79 %:ia ja suureni tavoitteeseen verrattuna 53 %:ia. Käyttöjäämä tuloista oli 46 %:ia, alijäämä tuloista -30 %:ia ja tuotot kattoivat 77 %:ia kokonaiskustannuksista. Kaikissa tunnusluvuissa oli parannusta edelliseen vuoteen, mutta tavoitteita ei saavutettu kaikilta osin. Tunnuslukujen muutokset johtuvat suurimmaksi osaksi kustannusvastaavuuslaskennan perusteiden muutoksesta. Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskema vuosilta esitetään liitteessä 11. Asiakasrahoitteisen toiminnan (ART) kustannusvastaavuuslaskelma v TALOUSARVIO TOTEUTUNUT TULOT KUSTANNUKSET ERILLISKUSTANNUKSET - Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Muut erilliskustannukset Varte-enn.hankkeiden palkat 1) Varte-enn.hankkeiden muut ek. 1) Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Käyttöjäämä tuloista % Osuus yhteiskustannuksista Korot Kokonaiskustannukset yhteensä TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) Tunnusluvut Ylijäämä/Alijäämä tuloista % Tuotot % kokonaiskustannuksista ) keskeneräisten varte- ja siemenhankkeiden v saatuja ennakkomaksuja vastaavat kustannukset vähennetään v kustannuksista Vaikka ART:n euromääräistä tulostavoitetta ei saavutettu, toiminta oli muutoin kannattavaa, joten tulostavoite saavutettiin siltä osin. Tilikauden ylijäämä oli yli toisin kuin talousarviossa, jossa se ennakoitiin alijäämäiseksi Nettobudjetoidun asiakasrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuosilta esitetään liitteessä 12.

17 17 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU 3.1. Tilinpäätöslaskelmat TUOTTO- JA KULULASKELMA euroa euroa TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,69 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,97 Muut toiminnan tuotot , , , ,86 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana , ,95 Varastojen lisäys(-) ja vähennys (+) , ,72 Henkilöstökulut , ,03 Vuokrat , ,11 Palvelujen ostot , ,28 Muut kulut , ,61 Valmistevarastojen lisäys(-)tai vähennys(+) , ,06 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,57 Poistot , ,46 Sisäiset kulut , , , ,56 JÄÄMÄ I , ,70 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoituskulut , ,54 0,00 0,00 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,33 Satunnaiset kulut , ,15-827, ,18 JÄÄMÄ II , ,52 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut 8 210, ,43 Perityt arvonlisäverot , ,81 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,61 TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ , ,13

18 18 TASE VASTAAVAA KANSALLISOMAISUUS Maa- ja vesialueet , ,83 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,04 Rakennukset , , , ,15 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,17 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,30 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,59 Rakennukset , ,89 Rakennelmat , ,96 Rakenteet , ,65 Koneet ja laitteet , ,83 Kalusteet , ,29 Muut aineelliset hyödykkeet 5 634, ,30 Ennakkomaksut ja keskener. hank , , , ,96 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , ,42 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,70 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , ,00 Keskeneräinen tuotanto , ,09 Valmiit tuotteet/tavarat , , , ,59 LYHYTAIKSET SAAMISET Myyntisaamiset , ,78 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,71 Ennakkomaksut 2 908, ,10 0, ,49 RAHAT,PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatili 4 791, , ,07 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,15 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,85

19 19 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Valtion pääoma , ,27 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,47 Pääoman siirrot , ,85 Tilikauden kulujäämä , , , ,46 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Pitkäaikaiset velat , ,57 LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot , ,02 Ostovelat , ,00 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,74 Edelleen tilitettävät erät , ,20 Siirtovelat , ,99 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,82 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,39 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,85

20 20 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös talousarvio Suurempi Pienempi (-) Tuloarviotilit Tuloarviotilit yhteensä Menoarviotilit Menoarviotilit yhteensä Tilikauden alijäämä Erittely siirretyistä määrärahoista on liitteessä 11.

21 Tilinpäätöksen liitteenä annettavat tiedot Liite 1: Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu Metsäntutkimuslaitoksessa yhdenmukaisin periaattein kansallis- ja käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana. Vähäiset omaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 1000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Kansallisomaisuus Rakennukset Käyttöomaisuus Asuinrakennukset Toimistorakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Muut rakennukset Rakennelmat Rakenteet Toimistokoneet ja laitteet Audiovisuaaliset koneet ja laitteet Muut koneet laitteet Kalusteet 30 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 5 vuotta 5 vuotta Liite 2: Henkilöstökulut ja luontoisedut sekä lomapalkkavelka Henkilöstökulut ja luontoisedut euroa Palkat ja palkkiot Luontoisedut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Palkat ja palkkiot sisältää palkkioita euroa. Tulospalkkioita ei ole maksettu. Lomapalkkavelat Muutos euroa Lomapalkkavelat Henkilösivukuluvelka Lomapalkkavelka yhteensä

22 22 Liite 3: Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset, euroa Hankintameno sisältää kaikki kansallis- ja käyttöomaisuushyödykkeet, joiden taloudellinen pitoaika ei tilikauden alussa ollut vielä loppunut, vaikka niiden hankintameno olisi jo kokonaan poistettu. Kansallisomaisuus Metsäalueet Rakennusmaa- Rakennukset Keskeneräiset Yhteensä ja vesialueet hankinnat Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo Käyttöomaisuus Aineettomat hyödykkeet Aineettomat Yhteensä oikeudet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo

23 23 Käyttöomaisuus Aineelliset hyödykkeet Maa- ja Rakennus- Rakennukset Rakennelmat Rakenteet vesialueet maa- ja vesialueet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo Käyttöomaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja Kalusteet Taide- Keskeneräiset Yhteensä laitteet esineet hankinnat Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnite1masta poikkeavat poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo

24 24 Käyttöomaisuus Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Aineettomat Yhteensä oikeudet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo Liite 4: Kansallis- ja käyttöomaisuuden arvonkorotukset Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2002 tilinpäätökseen ei sisälly kansallis- ja käyttöomaisuuteen liittyviä arvonkorotuksia. Liite 5: Myönnetyt varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleet lainat eriteltyinä Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2002 tilinpäätökseen ei sisälly lainoja.

25 25 Liite 6: Myönnetyt varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleet valtiontakaukset, valtion takuut ja muut vastuu sitoumukset Muut vastuusitoumiset (euroa) Sitoumus Leasingvastuut yhteensä Tilikaudella 2003 maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Liite 7: Peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muunnettaessa viraston ja laitoksen ulkomaanrahan määräiset velat, saamiset ja muut sitoumukset Suomen rahaksi Valuuttamääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin noteeraamaan vuodenvaihteen valuuttakurssia. Liite 8: Hallinnassa olevat eri yhtiöiden erilajiset osakkeet ja osuudet sekä muut osakkeisiin rinnastettavat arvopaperit Arvopaperin nimi Kpl Kirjanpitoarvo Osingot yht. euroa 1303 Muu osakkeet Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy Pohjanmaan Puhelinosuuskunta Vaasan Puhelin Oy Pohjois-Hämeen Puhelin Oy Hämeen Puhelin Oy Forssan seudun Puhelin Oy Muut osakkeet yhteensä

26 26 Liite 9: Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa oleva kansallisomaisuus, jota ei ole merkitty taseeseen LUONNONSUOJELUALUEET Kunta Kunta Kylä Kylä Tila/määräala Rn : o nro nro 40 Dragsfjärd 408 Kulla Stormossen 1 : Tammisaari 893 Valtion metsäm Solbölen ja Knopön lehtojensuojelualue 2 : Parainen 421 Granvik Stormossen 1 : Lapinjärvi 893 Valtion metsäm Ilveskallion luonnonsuojelualue 2 : Padasjoki 415 Vesijako Vesijaon luonnonpuisto 299 Kuorevesi 893 Valtion Matolammin luonnonsuojelualue 933 Vilppula 893 Valtion Elämänmäen luonnonsuojelualue 246 Kerimäki 407 Hälvä Hytermäsaari 6 : Kerimäki 408 Jouhenniemi Pieni-Hytermä 5 : Kesälahti 408 Willala Lönnrotin petäjäalue 26 : Punkaharju 893 Valtion metsäm Punkaharjun ls-alue 2 : Karvia 413 Suomijärvi Mäntyniemi 9 : Lieksa 893 Valtion metsäm Kolin kansallispuisto 2 : Lieksa 893 Valtion metsäm Kolin kansallispuiston laajennus 276 Kontiolahti 893 Valtion metsäm Kolin kansallispuiston laajennus 45 Eno 893 Valtion metsäm Kolin kansallispuiston laajennus 494 Muhos 403 Muhos Liimanninkosken lehtojensuojelualue 2 : Rovaniemen mlk 893 Valtion metsäm Kaihuavaaran lehtojensuojelualue 2 : 5 47 Enontekiö 893 Valtion metsäm Mallatunturin luonnnonpuisto 3 : 1 47 Enontekiö 893 Valtion metsäm Saanan luonnonsuojelualue 2 : 2 47 Enontekiö 893 Valtion metsäm Saanan lehtojensuojelualue 2 : 9 Taseeseen merkitsemättömästä kansallisomaisuudesta on huomattava osa luovutettu Metsähallitukselle vuonna Liite 10: Selvitys kirjanpidon täydentämisestä tilinpäätöksessä 42 f :n 2 momentissa tarkoittamalla tavalla Tuotannontekijän hankinnasta aiheutuneiden menojen ja suoritteiden myynnistä saatavien tulojen kirjaamisperusteet talousarviokirjanpidossa siltä osin kuin ne eroavat liikekirjanpidon kirjaamisperusteesta (suoriteperuste) Talousarviokirjanpidon tili Tulo-/menolaji Kirjausperuste talousarviokirjanpidossa Menoarviotilit Toimintamenot (S 2v) loma-ajan palkka maksuperuste

27 27 Liite 11: Erittely seuraavaan vuoteen siirretyistä määrärahoista Siirrettyjen määrärahojen tilit Alkusaldo Kertymä Loppusaldo vuoden alusta Siirretyt määrärahat yhteensä

28 28 Liite 12: Talousarviossa myönnetyt valtuudet sekä niiden käyttö ja käytöstä aiheutuneet menot Valtuudet, niiden käytöstä aiheutuneet menot vuonna 2002, (1 000 euroa) Valtuudet ja niiden käyttö Valtuuksien käytöstä aiheutuneet menot Valtuus- Määrä Käytetty Jäljellä yhteensä laji Maan hankkiminen Käytettävissä olevat valtuudet Maan hankkiminen MUU Yhteensä Liite 13: Tilinpäätöksen täsmäytyslaskelma Täsmäytyslaskelma euroa 1. Kulujäämä ,00 2. Kirjaukset, jotka ovat mukana tuotto- ja kulujäämässä, mutta eivät talousarvion yli/alijäämässä Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, joita ei kirjata talousarviokirjanpitoon ,10 Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, jotka on kirjattu talouskirjanpidon tililuokassa kirjaamista odottavien erien tileille ,47 Liikekirjanpidon tuotot, kulut ja tekniset kirjaukset, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon tililuokassa siirrettyjen määrärahojen tileille ,19 Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon tililuokassa ulkopuolisen rahoituksen tilille 0,00 3. Kirjaukset, jotka eivät ole mukana tuotto-/kulujäämässä mutta ovat mukana talousarvion alijäämässä. Debet- / Kredit ,20 4. Yhteensä ,38 5. Talousarvion alijäämä ,38 6. Ero 0,00

29 29 Liite 14: Oman pääoman muutokset, euroa OMA PÄÄOMA Valtion pääoma Edellisten tilikausien pääoman muutos Tilinavaussiirto (Tilikauden kulujäämä) Tilinavaussiirto (Pääoman siirrot) Edellisten tilikausiden pääoman muutos Pääoman siirrot Tilinavaussiirrot Siirrot valtion yleiseltä postisiirtomenotililtä Siirrot valtion yleiselta postisiirtotulotililtä Tilivirastojen väliset hallinnan siirrot Pääoman siirrot Tilikauden kulujäämä Tilinavaussiirto Tilikauden kulujäämän siirto taseeseen Tilikauden kulujäämä Valtion pääoma yhteensä

30 30 Liite 15: Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2002 tilinpäätökseen ei sisälly tuotto- ja kululaskelmaan kirjattavaa talousarvion ulkopuolista rahoitusta. Liite16: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. Liite17: Taseeseen sisältymättömät tiliviraston hallinnoimat rahastoidut varat, säätiöt ja yhdistykset Metsäntutkimuslaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä tiliviraston hallinnoimia rahastoituja varoja, säätiötä ja yhdistyksiä. Liite 18: Arviomäärärahojen ylitykset ja niiden perustelut Metsäntutkimuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä.

31 Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Tuotto- ja kululaskelma Tase Tuotto- ja kululaskelman mukaan Toiminnan tuotot olivat yhteensä 8,3 milj. euroa. Tuotot olivat 0,2 milj. euroa pienemmät kuin vuonna Maksullisen toiminnan osuus tuotoista oli 2,7 milj. euroa ja ne vähenivät 0,7 milj. euroa edellisestä vuodesta lähinnä yleisen taloudellisen tilanteen vaikutuksesta kysyntään. "Vuokrat ja käyttökorvaukset"-erässä ei tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen vuoteen. "Muut toiminnan tuotot" olivat 4,5 milj. euroa ja ne lisääntyivät 0,4 milj. euroa edellisen vuoden tasosta. Toiminnan kulut olivat kertomusvuonna lähes 50 milj. euroa, vähentyen 0,7 milj. euroa vuodesta Suurin kuluerä oli Henkilöstökulut, jotka olivat toimintavuonna 33,5 milj. euroa ja niiden osuus toiminnan kuluista oli 67 %. Henkilöstökulujen kehitykseen vaikutti 0,5 milj. euron vähennys luonnonsuojelualueiden hallinnansiirroista, 0,4 milj. euron vähentyminen lomapalkkaveloissa sekä 0,4 milj. euron lisäys henkilöstörakenteen muutosten ja palkantarkistusten toteuttamisesta. Henkilöstökulujen kokonaisvähennys oli 0,5 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Palveluiden ostot olivat 4,3 milj. euroa. Ne vähenivät suurten rakennushankkeiden valmistumisen vuoksi edelleen 0,7 milj. euroa edellisestä vuodesta. Palveluiden ostoihin sisältyi rakennus- ja korjaustoiminnan menoja 0,7 milj. eurona lähinnä Kolin sekä Kolarin ja Suonenjoen tutkimusasemien hankkeista. Rakentamistoiminta näkyi myös kohdan Valmistus omaan käyttöön erässä. Vuokrakulut olivat 2,9 milj. euroa nousten 0,1 milj.euroa vuodesta 2001 lähinnä Joensuun tutkimuskeskuksen lisätilojen vuokraamisen vuoksi. Poistot olivat 4,1 milj. euroa ja pysyivät edellisen vuoden tasolla. Rahoituskulut olivat 0,08 milj. euroa, Ne johtuivat viivästyskoroista, jotka maksettiin riitautetuista rakennusvirheiden lisätöistä Kolilla. Satunnaisina tuottoina näkyivät kertatulona Metsänjalostussäätiön rahoitustuki ja ne nousivat 0,06 milj. eurolla vuodesta Satunnaiset kulut olivat 0,09 milj. euroja ja ne aiheutti luonnonsuojelualueiden hallinnansiirron yhteydessä siirtyneiden henkilöiden loma-ajanpalkat ja lomarahat. Tilikauden kulujäämä oli 43,4 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna kulujäämä oli pienentynyt 0,6 milj. eurolla. Negatiivinen jäämä on katettu talousarviorahoituksella, joka ei sisälly toiminnan tuottoihin. Kansallisomaisuus jätettiin valtiolla pääsääntöisesti arvostamatta aloittavaan taseeseen Tämän ajankohdan jälkeen hankittu kansallisomaisuus on arvostettu. Huomattava osa taseeseen merkitsemättömästä kansallisomaisuudesta luovutettiin luonnonsuojelualueiden ja kansallispuistojen hallinnan siirtojen yhteydessä Metsähallitukselle. Taseeseen sisältyvän kansallisomaisuuden osalta hallinnan siirtojen vähennys oli n. 1 milj. euroa. Kun ympäristöministeriön hallinnan siirtojen kautta kansallisomaisuutta kasvatettiin 0,2 milj. eurolla, kokonaisvähennys oli 0,8 milj. euroa. Käyttöomaisuuden loppusumma oli 80,5 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 4,5 milj. euroa lähinnä hallinnan siirtojen ja poistojen johdosta. Taseessa käyttö-