Varsinais suomen asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti kevät Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais suomen asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti kevät 2014. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013"

Transkriptio

1 Varsinais suomen asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti kevät 2014 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013

2 Tässä lehdessä: Budjetti piti, remonttikulut kasvussa ja asukasdemokratiaa uudistettiin 3 Yhteistyöelin Yten tiedoksianto vuoden 2014 toiminnasta tähän asti ja kohti vuoden loppua 4 Asukkaiden nimeämän valvojan kertomus vuodelta Selvityksen mukaan kuntapäättäjät haluavat lisätä aso-asuntoja. Keskustojen aso-kerrostaloihin hakeutuu vanhus- ja terveyspalveluiden käyttäjiä. Turku Mitä tehdä Suomen asuntopoliittisille haasteille? Maamme aso-yhtiöiden yhteistyöjärjestö suomen asumisoikeusyhteisöt ry selvitti tämän vuoden helmikuussa 600 kansalaiselta ja 89 kuntapäättäjältä, mitkä ovat suomen keskeisimmät asuntopoliittiset haasteet. asian suhteen oltiin harvinaisen yksimielisiä. Yli 80 prosenttia sekä kansalaisista että kuntapäättäjistä pitää suurimpina asuntopoliittisina haasteina korkeita asumiskustannuksia sekä pulaa kohtuuhintaisista asunnoista. pula kohtuuhintaisista asunnoista kasvukeskuksissa aiheuttaa eriarvoisuutta ja hidastaa talouskasvua. Vaikka uusia asuntoja rakennetaan kaiken aikaa, kasvaa asuntojen kysyntä vielä nopeammin ja asuntojen hinnat karkaavat käsistä. Myös IMF:n tuoreen maaraportin mukaan pula kohtuuhintaisista asunnoista hidastaa jo koko suomen talouskasvua. Miten nämä haasteet voitaisiin sitten taklata? Tutkimukseen vastanneista kuntapäättäjistä jopa 84 prosenttia olisi valmiita tiivistämään kuntien välistä yhteistyötä, jotta kohtuuhintaisia asuntoja voitaisiin rakentaa lisää. Lisäksi valtaosa oli sitä mieltä, että valtion tukea tulisi lisätä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseksi ja asumisoikeusasumisen tuotantorajoitukset tulisi poistaa. näkemykset on helppo allekirjoittaa. Lisäksi olennaista olisi, että asumisoikeusasuntojen tuottamiselle myönnettäisiin samanlaiset tuet kuin vuokra-asuntojen tuotannolle. nykyinen tilanne, jossa vuokra- ja asumisoikeusasumista tuetaan valtion taholta eri tavoin, on epätasa-arvoinen eikä edistä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta. positiivinen uutinen on se, että kuntapäättäjistä 61 prosenttia haluaisi lisätä asumisoikeusasumisen määrää omassa kunnassaan. asumisoikeusasuminen täydentääkin hyvin vuokraja omistusasumista. asumisoikeusasuminen on riskitön vaihtoehto, jossa asukas saa turvatun oikeuden asuinhuoneistoon. asuntoon tarvitaan omarahoitusosuus, joka on noin 15 % asunnon hinnasta. asumisoikeusasunto pysyy aina asumisoikeusasuntona. esimerkiksi Turussa on havaittu, että keskustakohteiden kerrostaloihin hakeutuu yhä enemmän ikääntyvää väkeä ja kuntien keskustoissa vanhus- ja terveyspalvelujen käyttäjämäärät kasvavat. samalla isot asunnot keskustojen reunamilla vapautuvat niitä tarvitseville ja asuntojen tarkoituksenmukainen käyttö toteutuu. asumisoikeusyhtiöt ovat aktiivisia toimijoita. asukkaat ovat mukana päätöksenteossa, yhtiöt toimivat vastuullisesti ja kehittävät tuotteitaan. esimerkiksi naantalissa sijaitseva suomen ensimmäiset passiivitalonormiin rakennetut pari- ja rivitalot ovat asumisoikeuskiinteistöjä. asumisoikeusasumisen edistäminen on keskeisessä roolissa, kun suomen asuntopoliittisia haasteita halutaan ratkoa. Myös kuntapäättäjät ovat ymmärtäneet tämän. Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Uudistuksia Vason budjetoinnin periaatteisiin 5 Veden hinta Vasossa vuonna Vason hallituksessa myös Paavo Nurmen perinteen vaalija 6 Markku on jo osa pihakalustoa Raisiossa 6 Vason asukasdemokratia uudistuu Asukastoimikunnalle vauhdikas startti 7 Asukasdemokratia Vasossa ohjeita asukkaiden kokoukselle ja asukastoimikunnalle 8 Asukasdemokratia Varsinais- Suomen asumisoikeus (Vaso) Oy:n asunnoissa 9 Muuttoherkän vasolaisen marjapensas asuu ruukussa 10 Paavinkadun mutkaan kehittyi mukava yhteisö 10 Vakuutus tuo turvaa asumiseen 11 Muuton ylijäämätavaralle on monta ottajaa 12 Pian ja Thomasin muuttopäivä Kaarinassa oli yhtä juhlaa 13 Osuuspuutarha muistaa sinua herkkulaatikolla joka viikko 13 Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Vaso/Soinisen suunnittelussa 14 Toimintakertomus ja tilinpäätös Yhteistyöelin 23 Mieleni minun tekevi, Vason majahan asumaan 24

3 Kevään Vaso-kokous oli varsin sopuisa, eikä äänestyslippuja tarvittu. Budjetti piti remonttikulut kasvussa ja asukasdemokratiaa uudistettiin Vason kohteiden viime vuoden hoitokuluissa kaksi asiaa erottuvat selvästi: leuto talvi laski energialaskua, remonttikulut sen sijaan nousivat kiinteistökannan vanhetessa. Päättyneen tilikauden lukuja käytiin läpi Vasokokouksessa pääsiäisen jälkeen. Kokouspaikalle oli saapunut iso joukko virallisia kokousedustajia. Yhtiön liikevaihto kasvoi viime vuonna yli kolme prosenttia. Käyttövastikkeen korotus oli 2,3 prosenttia ja asuntojen käyttöaste laski hieman eli 0,4 prosenttiyksikköä. Asukkaiden vaihtuvuus aleni runsaasti eli liki neljä prosenttia. Yleinen asuntomarkkinatilanne heijastui myös Vason toimintaan. Kun omakotitalojen kauppa on jumissa, moni on joutunut perumaan muuton asumisoikeusasuntoon. Pari vuotta Vason kohteessa asunut Tuire Raita osallistui ensimmäistä kertaa viralliseen Vaso-kokoukseen. Asuminen tulee kallistumaan jatkossakin. Kiinteistöveroihin on odotettavissa reilu korotus. Myös vesi- ja jätevesimaksuihin on tullut nousua muutamissa kaupungeissa, selvitti hallintopäällikkö Teija Lamminen. Viime vuonna valmistui neljä uutta Vaso-kohdetta. Yksi niistä oli Soinisten passiivitalokohde. Ensimmäisten kulutuslukuihin perustuvien laskelmien mukaan ostettua energiaa tarvittiin Soinisten kodeissa alle puolet normaaliin asuntoon verrattuna. Tänä vuonna uusia taloja ei tehdä, mutta valmistelu seuraavien vuosien uusista kohteista on käynnissä. Reilu puolet Vason kiinteistöistä on nyt Vason omassa isännöinnissä. Toimitusjohtaja Pekka Peltomäen mukaan oman isännöinnin osuutta aiotaan ensi vuonna kasvattaa. Kokouksen aikana asukkaiden nimeämä valvoja Raimo Kurki ja Yten puheenjohtaja Tapio Kaihtela antoivat molemmat raporttinsa omista vastuualueistaan. Budjetin rytmitys rukkaa aikatauluja Vaso-kokouksen yksimielisesti hyväksymä asukasdemokratia-asia sisältää paljon pieniä muutoksia. Kun budjettivuosi katkeaa jatkossa maaliskuun sijaan joulukuun lopussa, joudutaan kokoukset rytmittämään uusiksi. Syksyn Vaso-kokous järjestetään jatkossa pari kuukautta aikaisemmin, eli elo syyskuussa. Kohteiden asukaskokouksiin on tulossa myös muutoksia. Jatkossa kokouksen voi pitää keväällä tai syksyllä. Talousarviota käsitellään tilanteen mukaan joko asukaskokouksessa tai asukastoimikunnassa. Hallintopäällikkö Teija Lammisen mukaan ensi vuoden talousarvion rakentaminen on jo käynnissä ja asukastoimikunnille on lähetetty kyselyt hankintatoiveista. Asukasdemokratiaohje kannustaa asukkaita osallistumaan oman kohteen asioiden hoitoon. Yhteistyöelimen puheenjohtaja Tapio Kaihtela harmitteli sitä, että toimivaa asukastoimikuntaa ei löydy kaikista kohteista. Yte ei ole yrityksistä huolimatta löytänyt konsteja tilanteen kohentamiseen. Vaso-kokoukseen ensimmäistä kertaa osallistunut Tuire Raita sai hyvän kuvan Vason toiminnasta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Tietoa oli ainakin paljon tarjolla, hän sanoo. Tuire Raita on asunut kaksi vuotta Turun Puistokentän kohteessa. Leikkikenttä uusittiin hiljattain, piha on nyt kunnossa ja istutuksia on laitettu, hän kehuu. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki 3

4 Yhteistyöelin Yten tiedoksianto vuoden 2014 toiminnasta tähän asti ja kohti vuoden loppua Yte on pitänyt kevään aikana kolme kokousta ja pitää vielä toukokuussa yhden. Osallistuminen kokouksiin on ollut hyvä. Esteiden takia on ollut poissa 1 2 jäsentä. Yte on ohjenuoransa mukaisesti käsitellyt asumisoikeusasukkaiden kannalta tärkeitä asioita. Näitä ovat olleet mm. Vason toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen liittyvät asiat sekä myös asukasdemokratiakäytäntöihin tulevat muutokset. Kuten tiedetään, Yte ei tietenkään päätä Vason asioista mutta voi ottaa kantaa kaikkiin asukkaita kiinnostaviin asioihin, voi tehdä ehdotuksia ja pyytää lisätietoa. Kaikki informaatio, mitä Yte on tarvinnut, on saatu Vason toimistolta. Tänä vuonna on sovittu käytännöstä että Yte saa alkuvuodesta raportin asuntomarkkinoinnin tavoitteista ja periaatteista. Jos aiheelliseksi nähdään, Yte myös ilmaisee kantansa asiassa. Pääosin Yte on tyytyväinen markkinointiin. Yte on seurannut huolestuneena asukasdemokratian kehitystä Suomen suurimman asoyhtiön piirissä. Siellä asukkaitten ja yhtiön väliset yhteydet ovat olleet suurissa vaikeuksissa. Nyttemmin tämän yhtiön omistussuhteet ovat muuttuneet ja toivotaan, että puhevälit paranevat. Tämä on välttämätöntä, jos jossain vaiheessa halutaan kehittää asukkaitten valtakunnallista yhteistyötä. Yten kestoaiheena on, että Vason asumisoikeuskohteissa läheskään kaikissa ei ole toimivaa asukastoimikuntaa. Tähän ei ole löydetty toimivaa ratkaisua. Hyvät neuvot ovat tarpeen. Yten puolesta Tapio Kaihtela Puheenjohtaja Asukkaiden nimeämän valvojan kertomus vuodelta 2013 Allekirjoittanut valittiin Vaso-kokouksessa asukkaiden nimeämäksi valvojaksi. Valvojana olen valinnut kaikki Vason asumisoikeuskohteet tarkastuksen piiriin. Valvojana olen osallistunut kaikkiin Yten neljään (4) sekä kahteen (2) Vaso-kokoukseen. Valvojan yhteystiedot vuoden 2013 kohdekohtaisille valvojille on kirjallisesti ilmoitettu yhteistyössä Vason keskushallinnon kanssa. Valvoja keskittyi erityisesti selvittämään energiatodistuksia, korjaustoimintaa ja energiankulutusta. Suorittamani tarkastuksen perusteella minulla ei ole huomautettavaa talouden ja hallinnon hoidosta. Turussa Raimo Kurki Asukkaiden nimeämä valvoja 4

5 uudistuksia budjetoinnin periaatteisiin Käyttövastikkeiden muutos vuoden alussa Kohteet budjetoidaan 100 %:n käyttöasteelle Uudet käyttövastikkeet tulevat voimaan heti vuoden alusta ja ensimmäisen kerran Yleensä kiinteistöalan kustannukset nousevat myös vuoden alussa. Kun ennen vastikemuutos on ollut maaliskuussa, on 12 kuukauden ajalta aiheutuneet nousseet kustannukset kerätty vastikekorotuksina 10 kuukauden ajalla, saadaan nyt kustannusten ja käyttövastikkeiden nousut samaan rytmiin. Muutos aiheuttaa suuren muutoksen koko yhtiön budjetointiin. Budjetit pitää saada valmiiksi alkusyksyllä, jotta uudet käyttövastikkeet ehditään ilmoittaa asukkaille lailla säädetyssä ajassa kahta kuukautta ennen niiden voimaan astumista. Tämän aikataulumuutoksen seuraamuksia on käsitelty toisaalla tässä lehdessä asukasdemokratian muutosprosessien yhteydessä. Elokuun puolivälissä kohdekohtaiset budjetit ovat siinä vaiheessa, että ne julkaistaan kohdekohtaisilla -sivuilla. Isännöitsijä sopii asukastoimikunnan kanssa budjetin käsittelystä joko asukaskokouksessa tai asukastoimikunnassa. Kohdekohtainen sadan prosentin käyttöaste on toinen merkittävä budjetointiin tuleva muutos. Aiemmin kiinteistön tuli varautua kolmen prosentin tyhjäkäyttöön omassa vuosibudjetissa. Sen yli menevää osuutta varten kerättiin varoja Vason keskushallintomaksussa ja siirrettiin rahana kohteen tilille viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä. Ensi vuodesta alkaen tyhjäkäyttöön varaudutaan kokonaan keskushallintomaksussa. Sen määrää joudutaan nostamaan jonkin verran. Uudistus helpottaa painetta käyttövastikkeeseen niissä kiinteistöissä, joissa kolmen prosentin tyhjäkäyttö on usein toteutunut. Veden hinta Hinnat ovat voimassa koko kuluvan vuoden sillä varauksella, että kunnat eivät muuta vuoden aikana merkittävästi kylmän veden tai jäteveden hintaa tai energian hinta ei oleellisesti muutu. Lämpimän veden hinta on laskettu liittämällä kylmän veden hintaan tarvittava lämmitysenergia. Hinnat vaihtelevat kunnittain huomattavasti. Vaso laskuttaa asukkaita omakustannusperiaatteella, veden ja energian alkuperäishintojen mukaan. Kaikissa kiinteistöissä peritään vesimaksun ennakkoa 0,50 /jyv.asuntom 2. Vesimittarin kulutuslukemien ja em. hintatietojen mukaan syntyvä vesilasku johtaa joko perityn ennakkomaksun osittaiseen palautukseen tai lisälaskuun. Vesimittarit luetaan ja kulutus laskutetaan kiinteistökohtaisesti vaihdellen kaksi kertaa vuodessa, noin puolen vuoden välein. VASOSSA VUONNA 2014 Kiinteistöissä, joissa on käytössä asuntokohtaiset vesimittarit, käytetään oheisessa taulukossa lueteltuja hintoja toteutuneen veden kulutuksen laskutuksessa. Kylmä vesi (1 000 litraa) Turku 3,53 7,48 Raisio 6,14 10,09 Naantali 5,26 9,21 Kaarina 4,91 8,86 Lieto 5,86 9,84 Sähkön hinta Naantalissa Osassa Vason Naantalissa sijaitsevia kiinteistöjä asuntokohtaisen sähkön mittaus tapahtuu kiinteistön mittarin alamittarina. Silloin Vaso maksaa sähkön toimittajalle myös asukkaan käyttämän sähkön. Vaso laskuttaa asukkaalta alamittarin kulutuslukeman mukaan kolmen kuukauden jaksoissa sinä aikana toteutuneen sähköenergian keskihinnan mukaisella hinnalla. Energian hinta on sama, jonka Vaso maksaa pohjoismaisessa sähköpörssissä toteutuneena jakson keskihintana. Vuoden ensimmäisen neljänneksen sähkön kokonaishinta hinta oli 11,66 snt/kwh (poikkeuksena Kauppilanrinne 12,55 snt/kwh). Sähkön siirtohinta, sähköverot ja muut sähkön kokonaishinnan osat Vaso laskuttaa toteutuneiden kulujen mukaisesti. Lämmin vesi (1 000 litraa) 5

6 Keonraitin pihan ympärille piti rakentaa aita, sillä nurmikolle alkoi muodostua ohikulkijoiden tallaama oikopolku. Tänä kesänä Markku Merta aikoo sipaista aidan pinnalle uuden maalikerroksen. - Pihakalusteiden maalaukseen on löytynyt pari talkoolaista, kiittelee Merta. Markku on jo osa pihakalustoa Raisiossa Markku Merta katselee ympärille tarkalla silmällä. Multakasa pitäisi tasoittaa lähiaikoina, hän pohtii. Vason Raision Keonraitin kohteen asukkaille pihatöihin herkästi tarttuva Merta on tuttu mies. Oikeastaan hän kuuluu jo pihamaan kalustoon. Elämässä pitää olla vaihtoehtoja. Asumisessa hyvän vaihtoehdon tarjoaa asumisoikeus, sanoo Raision kaupungintalon edustalla Jari Salonen. Vason hallituksessa myös Paavo Nurmen perinteen vaalija Raisiolaisen Jari Salosen päätyö on viedä Paavo Nurmi Games Timanttiliigaan. Reilu vuosi sitten hänet valittiin Varsinais-Suomen Asumisoikeusyhtiön hallituksen jäseneksi. Markku Merta on asunut Raision Keonraitin kerrostalokohteessa alusta asti eli yli kolme vuotta. Talon asukkaat ovat tulleet tutuiksi, sillä pihalla on tapana aina jutella, kun kohdataan. Markku viihtyy pihalla kaikkina vuodenaikoina. Hän on päättänyt ottaa pihanhoidosta hyödyn irti. Kun kolaan lumiset käytävät auki tai kärrään roskia, kunto pysyy hyvänä. Ei tarvitse maksaa kuntosalille, kuittaa Markku. Keonraitin asukkaat ovat mielissään Markun uutteruudesta varsinkin talvisin. Kun lunta sataa yöllä, Markku käy kolaamassa käytävät auki jo aamuneljältä, jotta talon ihmiset pääsisivät rientoihinsa. Urheilusta on aina hyötyä johtamisessa, sanoo Jari Salonen. Suunnitelmallisuus, itsensä johtaminen ja itsensä kehittäminen. Nämä ovat urheilussa tuttuja juttuja ja niistä on hyötyä kaikenlaisessa johtamisessa. Jari Salonen muutti 11-vuotiaana perheensä kanssa Turusta Raisioon. Urheilu alkoi uudessa paikassa kiinnostaa ja Raision Kuulassa tuli menestystä pikamatkoilla. Urheilu-ura jatkui Turun Urheiluliitossa, jossa kehittyi myös nykyinen työ. Salonen on nykyisin P N Turku Oy:n toimitusjohtaja. Yhtiön tarkoituksena on viedä turkulaisille tuttu Paavo Nurmi Games Timanttiliigaan. Timanttiliiga on huippuyleisurheilun sarja, joka koostuu 14 kilpailusta eri puolilla maailmaa. Turkulainen Paavo Nurmi Games on jo hyvällä tiellä kohti maailman huippujen Timanttiliigaa. Toinen P N Turku Oy:n tarkoitus on maailmankuulun juoksijan Paavo Nurmen perinteen vaaliminen. Yhtiön taustalta löytyvät Turun Urheiluliitto, Turun Toverit, Turun Weikot ja Suomen Urheiluliitto. Paavo Nurmen perhettä yhtiössä edustaa Paavon poika Matti Nurmi. Vason asunnossa voisin itsekin asua Vuoden verran hallituksessa istunut raisiolainen Jari Salonen on saanut hyvän kuvan Vasosta. Yhtiö on hyvin hoidettu, asioita pohditaan analyyttisesti ja harkintaa löytyy. Asumisoikeus on Salosen mielestä hyvä välimuoto omistus- ja vuokra-asumisen välimaastossa. Tämä voisi olla itsellenikin hyvä vaihtoehto, hän jatkaa. Välimuotoa Suomessa tarvitaan, sillä omistusasuminen on maassa poikkeuksellisen suosittua eurooppalaisittain mitattuna. Asumisoikeudessa säästettävää on vähemmän ja loput rahat voi käyttää muuhun. Sijainti on tärkeä Jari Salonen toivoo reilun sadan kohteen Vason laajenevan myös Raision suuntaan, jotta kaupungin väkiluku kasvaisi monipuolisesti. Sijainti on uusien kohteiden hakemisessa erittäin tärkeä. Kiinnostaville alueille löytyy asukkaita, tyhjistä asunnoista taas ei hyödy kukaan. Vason tehtävänä on olla aktiivinen oikeiden rakentamispaikkojen löytämisessä ja tässä se on Salosen mielestä onnistunut. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki Pihan auraus ja nurmikoiden leikkaus on talossa huoltoyhtiön hommia, mutta tavallisesti lumessa on jo Markun kolan jättämä aurausjälki, kun huolto saapuu paikalle. Keonraitissa on tapana tehdä myös porukalla hommia. Keväällä on mm. pihatalkoot. Talon asukkaista löytyy myös taitavia kasvien hoitajia, Markku kiittelee. Keonraitin piha on kesäkauden alkaessa siistissä kunnossa. Markun silmä löytää kumminkin korjattavaa: Multakasa pitäisi levittää notkopaikalle ja hiljattain rakennettu aita kaipaa maalia pintaansa. Maalipurkki on jo odottelemassa varastossa. Sopuisa väki ja siisteys miellyttävät Viihtyisä asuminen muodostuu Markku Merran mielestä yhteen sopivasta porukasta ja siististä ympäristöstä. Keonraitin kerrostalossa asuu enimmäkseen seniori-ikäisiä, mutta kouluikäisiäkin löytyy. Yhteinen henki on löytynyt. Yhteistyö toimii hyvin myös Vason suuntaan. Vason Keonraitti on kohteena mainio. Palvelut ovat lähellä ja talo on viihtyisä. Talo kiinnostaa myös muuttajia: Kun joku asunto vapautuu, uusi asukas löytyy nopeasti Markku selventää. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki 6

7 Vason asukasdemokratia uudistuu Asukastoimikunnille vauhdikas startti Vason asukastoimikuntien kausi alkaa välittömästi valinnan jälkeen. Ei seuraavassa vuoden vaihteessa kuten oli ennen. Näin ryhmä pääsee töihin käsiksi välittömästi. Vason yhteistyöelin hyväksyi hiljattain uudet linjaukset asukasdemokratialle ja ne vahvistettiin huhtikuussa pidetyssä Vaso-kokouksessa. Vason hallitus vahvistaa uudet toimintasäännöt myös yhtiötä sitoviksi toukokuun kokouksessaan. Asukkaiden kokous suositellaan kutsuttavaksi koolle kaksi kertaa vuodessa. Jos asukaskokous istuu ennen syyskuun loppua, se ehtii antaa lausuntonsa seuraavan vuoden talousarvioon. Asukasdemokratiaa koskevan ohjeistuksen mukaan Vason kohteelle nimeämä isännöitsijä osallistuu vuosittain ainakin yhteen asukkaiden kokoukseen. Asukaskokouksen päätehtävänä on tehdä henkilövalintoja, mutta myös asukastoimikunnan toimivaltaan kuuluvia asioita voidaan nostaa asukaskokouksen asialistalle. Asukastoimikunta päättää mm. järjestyssäännöstä, autopaikkojen, saunojen ja muiden yhteisten tilojen jakamis- ja vuokraamisperusteista. Ohjeiden mukaan yli tuhannen euron hankinnat päätetään yhteistyössä isännöitsijän kanssa asukaskokouksessa ja yli sadan euron päätökset käsitellään asukastoimikunnassa. Mitä tekee ympäristövastaava? Asukkaiden nimeämä kohteen valvoja katsoo, että hallinto ja talous ovat mallillaan. Turvallisuuspäällikkö huolehtii väestönsuojeluvalmisteluista ja varautuu onnettomuustilanteisiin. Tiedonkulku on tärkeää asukasdemokratian kannalta. Yhteyttä asukkaiden ja toimikunnan välillä voi vilkastuttaa vaikkapa yhteisten tapaamisten avulla. Ympäristövastaava on harvinaisempi vastuuhenkilö Vason kohteissa. Sellaisen valintaa suositellaan Vason kohteille. Kevään Vaso-kokoukseen valmisteltu asukasdemokratiaohjeistus lähtee siitä, että asukasdemokratian selkärankana ovat asukastoimikunnat ja asukaskokoukset. Talven aikana istui Vason hallituksen asukasjäsen Sari Koskisen johtama työryhmä, joka valmisteli Vason asukasdemokratian uusia toimintatapoja. Työryhmässä oli edustus hallituksesta, Ytestä ja yhtiön johdosta. Asukasdemokratiaa säätelevä laki yhteishallinnosta vuokrataloissa on ollut voimassa vuodesta Vasossa asukasdemokratian pelisäännöt tulivat nyt tarkasteltavaksi, koska käyttövastikemuutokset tulevat jatkossa voimaan tammikuun alussa. Sillä on merkittävä vaikutus asioiden valmistelu- ja päätöksentekoaikatauluihin. Kovin usein asukasdemokratian pelisääntöihin ei kosketa. Edellisen kerran muutoksia on tehty vuonna Asukastoimikunnille ja asukaskokouksille kuuluu rutiiniasioita, mutta myös mahdollisuuksia eli asioita, joihin asukkailla on oikeus sanoa mielipiteensä. Asukaskokous valitsee asukastoimikunnan, Vasokokousedustajan ja kohteen valvojan. Jos kohteessa on vähintään kolme asuntoa, pitää valita myös turvallisuuspäällikkö. Ympäristövastaavan valintaa myös suositellaan. Luottamushenkilöiden toimikausi alkaa välittömästi eli valintaa seuraavana päivänä, jotta asukaskokouksen päättämiä asioita päästään heti toteuttamaan. Talousarvion rytmitys heijastuu myös asukaskokouksiin Yksi iso muutos asukasdemokratiaan tulee aikataulussa, sanoo Yten puheenjohtaja Tapio Kaihtela. Kun budjettivuosi aikaistuu maaliskuulta vuodenvaihteeseen, pitää asukkailta pyytää kommentteja lukuihin entistä aikaisemmin. Ympäristövastaavan tehtävänä on huolehtia ympäristön siisteydestä, järjestyksestä ja tiedottaa kaupungin jätehuoltomääräyksistä. Ympäristövastaava opastaa myös energiansäästössä, lajittelussa ja kompostin käytössä. Ympäristövastaava voi tehdä asukastoimikunnalle aloitteita ympäristöön liittyen. Yhteistyöelin eli Yte käsittelee yhtiön koko asuntokantaan liittyviä asioita ja antaa niistä suosituksia ja lausuntoja. Yte voi tehdä kysymyksiä kaikissa asumisoikeusasumista ja Vasoa koskevissa asioissa. Yteen kannattaa siis olla yhteydessä, jos tarvetta ilmaantuu. Anna tiedon kulkea Jotta asukasdemokratia Vasossa toimisi hyvin, kannattaa asukastoimikunnan ja asukkaiden välistä tiedonkulkua vilkastuttaa. Ohjeistuksen mukaan toimikunnan pitää tiedottaa päätöksistään Vason kohdekohtaisten nettisivujen kautta. Päätökset ja henkilövalinnat pitää myös toimittaa viipymättä isännöitsijälle. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki 7

8 ASUKASDEMOKRATIA VASOSSA OHJEITA ASUKKAIDEN KOKOUKSELLE JA ASUKASTOIMIKUNNALLE Asukasdemokratian selkäranka ovat asukastoimikunnat ja asukaskokoukset, ilman toimivia toimikuntia ja asukaskokouksia ei ole asukasdemokratiaa. Lakitekstissä puhutaan asukkaiden kokouksesta korkeimpana päättävänä elimenä. Jatkossa käytämme siitä puhekielistä nimeä asukaskokous. Asukastoimikunnan yhteistyökumppaneita ovat kohteen isännöitsijä ja huoltoyhtiö. Asukastoimikunnalle ja asukaskokoukselle kuuluu monenlaisia tehtäviä, osassa niistä on päätösvalta, toiset taas pikemminkin mahdollisuuksia, asioita joihin asukkailla on oikeus sanansa sanoa. Asukaskokoukselle ja asukastoimikunnalle sekä myös yhteistyöelimelle kuuluvat tehtävät ja oikeudet määrittelee laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990), jota Vasossa myös asumisoikeuslain (650/1990) 4 f :n nojalla noudatetaan. Lisäopastusta löytyy internetistä osoitteesta Asukaskokous Asukaskokouksen tärkeimmät tehtävät on valita asukastoimikunta, Vaso-kokousedustaja (ja mahdollisesti varaedustaja), kohteen valvoja ja vähintään kolme asuntoa käsittävään kohteeseen turvallisuuspäällikkö. Suositeltavaa on, että yksi asukastoimikunnan jäsenistä valitaan kohteen ympäristövastaavaksi. Asukastoimikunta voi tuoda asukaskokouksen päätettäväksi muitakin asioita. Suuret, kohdetta koskevat asiat on hyvä käsitellä asukaskokouksessa. Valittavien luottamushenkilöiden toimikausi alkaa välittömästi valintaa seuraavana päivänä. Kun näin toimitaan, pääsevät uudet toimihenkilöt heti toteuttamaan asukaskokouksen päätöksiä ja ohjeita sekä omia ajatuksiaan. Suositeltavaa on, että toimikausi on yksi vuosi. Hyväksytty hankintaohje on, että yli :n hankinnat tulee päättää asukaskokouksessa yhteistyössä kohteen isännöitsijän kanssa ja yli 100 :n hankinnat asukastoimikunnassa. Asukastoimikunnan puheenjohtaja voi päättää yksinkin alle 100 :n hankinnoista. Kaikki hankinnat tulisi sisällyttää etukäteen kohteen vuosibudjettiin. Kokoukseen saavat osallistua kaikki kohteen asukkaat, myös vuokralla asuvat. Äänioikeu- tettuja ja vaalikelpoisia ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet talossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Kokouksen kutsuu koolle pääsääntöisesti asukastoimikunta tai mahdollisesti isännöitsijä. Laki edellyttää asukaskokouksen pitämistä vähintään kerran vuodessa. Suositeltavaa on pitää kaksi kokousta vuodessa. Asukaskokouksen päätehtävä on tehdä henkilövalintoja. Ei ole estettä, jos asukastoimikunnan toimivaltaan kuuluvia asioita käsitellään asukaskokouksessa. Jos asukaskokous pidetään alkusyksyllä, voi lausunnon seuraavan vuoden talousarviosta antaa asukaskokous. Silloin asukaskokous on pidettävä syyskuun loppuun mennessä. Keväällä huhtikuussa tai sen jälkeen pidettävässä asukaskokouksessa voidaan käsitellä päättyneen vuoden tilinpäätöstä ja seuraavan vuoden talousarvion lähtötietoja. Isännöitsijä ja Vason toimisto toimittavat asukaskokouksen ja asukastoimikunnan päätöksenteon pohjaksi valmisteltuja päätösesityksiä, antavat lisätietoja ja auttavat tarvittaessa kokousten valmistelussa. Yten puoleen voi myös kääntyä lisäohjeiden tai mielipiteiden saamiseksi erilaisissa asioissa. Keväällä ajankohtaisia asioita ovat tilinpäätös ja kohteen valvojan kertomus. Jos asukaskokouksia pidetään vain yksi vuodessa, tehdään kaikki henkilövalinnat, kuullaan valvojan ja muiden toimielinten kertomukset sekä käsitellään kaikki muutkin asukaskokouksen asiat samassa kokouksessa. Kevään kokouksessa voidaan tehdä esityksiä seuraavan vuoden budjetin laadintaa varten. Kokouskutsu asukaskokoukseen on jaettava vähintään viikkoa ennen kokousta ja siinä tulee mainita ajan ja paikan lisäksi myös käsiteltävät asiat. Maininta asukastoimikunnan esiintuomat asiat ei ole riittävä. Käsiteltävien asioiden hyvä esittely kokouskutsussa varmasti myös lisää asukkaiden intoa osallistua kokouksiin. Kokouspaikaksi kannattaa valita sellainen paikka, johon kaikki asukkaat helposti ja vaivattomasti pääsevät. Asukastoimikunta Asukastoimikunnan pitäisi edustaa monipuolisesti kaikkia erilaisia kohteen asukkaita. Asukastoimikunnan tehtävät on lueteltu lain yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990) 10 :ssä. Asukastoimikunta osallistuu valmisteluun ja antaa lausunnon kohteen talousarviosta, vuosittaisista korjaustoimenpiteistä ja pitkänajan korjaussuunnitelmasta sekä valvoo (ei rakennusteknisessä tai juridisessa mielessä) asukkaiden yhteiseen lukuun hoito-, huolto- ja korjaustöitä kohteessa. Isännöitsijä pyytää keväällä maalis huhtikuussa kohteiden asukastoimikunnilta ehdotuksia seuraavan vuoden talousarvioon sisällytettävistä korjaustoimenpiteistä tai hankinnoista. Yhteishallintolain mukaan asukastoimikunta on elin, joka tekee päätöksiä, antaa lausuntoja ja neuvottelee asioissa. Isännöitsijä pyytää asukastoimikunnalta syyskuun loppuun mennessä lausunnon seuraavan vuoden talousarvio- ja käyttövastikkeen määräytymisesityksestä. Asukastoimikunta päättää järjestyssäännöistä, autopaikkojen, saunojen yms. tilojen jakamis- ja vuokraamisperusteista sekä järjestää yhteistyössä isännöitsijän kanssa kiinteistönhuollon. Vaso antaa näitä asioita varten toimenpide- ja hinnoitteluohjeita tavoitteena mahdollisimman yhtenäiset käytännöt koko yhtiössä. Jotta asukasdemokratia toimisi hyvin, kannattaa erityistä huomiota kiinnittää tiedon kulkuun toimikunnasta asukkaille ja päinvastoin. Toimikunnan pitää tiedottaa päätöksistään nettisivujen kohdekohtaisilla sivuilla ja esim. ilmoitustauluilla. Pöytäkirjat ja tieto tehdyistä päätöksistä sekä henkilövalinnoista tulee toimittaa välittömästi isännöitsijälle, sillä hänenhän odotetaan panevan osan toimikuntien päätöksistä täytäntöön. Asukkaiden kannattaa pistää asukastoimikuntansa töihin. Asukastoimikunnalle voi tehdä esityksiä, aloitteita ja kysymyksiä kaikissa kohdetta koskevissa asioissa. Kohteen valvoja Asukkaiden nimeämän valvojan tehtävänä on seurata ja tarkastaa kohteen talouden ja hallinnon hoitoa. Hänellä on kohdetta koskevissa asioissa samanlaiset tiedonsaantioikeudet kuin yhtiön tilintarkastajilla. Kohteen laskujen tarkastus tapahtuu sähköisesti Vason tietojärjestelmässä. Kohdekohtainen valvoja voi toimia tarvittaessa yhteistyössä koko yhtiötä valvovan valvojan kanssa. Valvoja ei saa olla asukastoimikunnan jäsen tai asukastoimikunnan jäsenen perheenjäsen. Valvojalta edellytetään mm. samanlaista salassapitovelvollisuutta kuin koko yhtiön tilintarkastajiltakin. Valvoja jättää valvontatyössään tekemistään havainnoista vuosittain raportin asukaskokoukselle. 8

9 Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö huolehtii käytännön väestönsuojeluvalmisteluista sekä varautuu onnettomuus- ja vaaratilanteissa johtamaan talon suojelutoimia, kunnes hälytetty apu saapuu paikalle. Vaso laatii jokaiselle kiinteistölle pelastussuunnitelman yhteistyössä asukkaiden kanssa. Se on kohteen kotisivuilla ja siitä tiedotetaan kiinteistön asukkaille. Kiinteistössä tehdään kerran vuodessa turvallisuuskävely, jonka vastuuhenkilönä on turvallisuuspäällikkö. Kävelylle tulisi osallistua asukastoimikunnan jäsenet ja myös muita asukkaita. Vasoa turvallisuuskävelyllä edustaa tarvittaessa isännöitsijä. Ympäristövastaava tai muu vastuuhenkilö Ympäristövastaava on nimetty kohteen asukas, jolla on mielenkiintoa ja halua hoitaa kohteen ympäristöasioita ja huolehtia asumisviihtyvyydestä. Yhteistyö asukastoimikunnan ja isännöitsijän kanssa on tärkeää. Ympäristövastaavan tehtävänä voi olla asuinympäristön viihtyvyyden (pihojen hoidon ja istutusten vaaliminen) ja järjestyksen vaaliminen (järjestyssääntöjen päivityksen valmistelu), seurata ja tiedottaa uusista kaupungin jätehuoltoon liittyvistä asioista sekä kohteen jätehuollon toimivuuden valvonta kaupungin sääntöjen mukaan. Hänen tehtäviinsä voi kuulua asukkaiden opastus energian ja veden tehokkaassa käytössä, jätteiden lajittelussa, kompostin hoidossa, jne ja osallistuminen niissä asioissa annettavaan koulutukseen. Ympäristövastaava voi tehdä asukastoimikunnalle aloitteita ja esityksiä muistakin ympäristöön ja asumisviihtyvyyteen liittyvistä asioista. Kohteessa voi olla myös muita erityistehtäviin nimettyjä vastuuhenkilöitä. On hyvä, jos vastuuhenkilöt ovat asukastoimikunnan jäseniä, tehtävät ja vastuu on rajattu ja heille on annettu määräaika ao. tehtävään. Yhteistyöelin (lyhennetään Yte) Yhteistyöelin käsittelee yhtiön koko asuntokantaan liittyviä asioita ja antaa niistä lausuntoja ja suosituksia. Asukkaat ja asukastoimikunnat voivat tehdä aloitteita ja esityksiä yhteistyöelimelle. Nämä tulee toimittaa kirjallisena (sähköpostilla osoitteeseen yhteistyöelimen puheenjohtajalle tai Vason toimistoon vähintään viikkoa ennen kokousta. Yte lupaa antaa palautetta saamistaan aloitteista ja esityksistä. Samaa käytäntöä voi suositella asukastoimikunnille. Asukkaiden kannattaa pistää Yte töihin. Yte voi tehdä aloitteita, esityksiä ja kysymyksiä kaikissa asumisoikeusasumista ja Vasoa koskevissa asioissa. ASUKASDEMOKRATIA VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS (VASO) OY:N ASUNNOISSA LUKIEN Soveltamisala Kaikki Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n omistuksessa olevat asumisoikeusasunnot ja asumisoikeuden haltijat sekä vuokralaiset. Pääsääntönä on, että Vason asukasdemokratiassa noudatetaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990). Tässä asiakirjassa sovitaan lain sallimat soveltamistavat ja suositeltavat yleiset käytännöt. Asukkaiden kokous Kussakin asumisoikeuskohteessa ensimmäinen kokous pidetään viimeistään kohteen valmistuttua. Tämän kokouksen kutsuu koolle Vason keskushallinto. Sen jälkeen asukkaiden kokouksen koollekutsumisesta vastaa asukastoimikunta tai Vaso (isännöitsijä). Kohteen asukkaiden kokous kutsutaan koolle vähintään kerran kalenterivuodessa. Kokous suositellaan kutsuttavan koolle kaksi kertaa vuodessa, joista toinen keväällä ja toinen syksyllä. Vason kohteelle nimeämä isännöitsijä osallistuu vuosittain ainakin yhteen kokoukseen. Asukkaiden kokouksessa noudatetaan päätöksenteossa sitä menettelyä, mitä laissa yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90) säädetään. Asukastoimikunta ja kohteen toimihenkilöt Asukkaiden kokous valitsee asukastoimikunnan ja kohdekohtaisen valvojan hoitamaan niitä tehtäviä, joita yhteishallintolaissa asukastoimikunnalle säädetään vähintään lain määräämässä laajuudessa. Asukkaiden kokous valitsee myös kohteen edustajan Vaso-kokoukseen sekä vähintään kolme asuntoa käsittävään kohteeseen turvallisuuspäällikön. Suositeltavaa on, että yksi asukastoimikunnan jäsenistä valitaan kohteen ympäristövastaavaksi. Valittavien luottamushenkilöiden toimikausi alkaa välittömästi valintaa seuraavana päivänä. Suositeltavaa on, että toimikausi on yksi vuosi. Asukastoimikunta ja valitut toimihenkilöt toimivat yhteistyössä kohteen isännöitsijän kanssa. Kohteiden edustajien Vaso-kokous Tässä jäljempänä mainittu yhteistyöelin tai Vaso kutsuu vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa, keväällä Vason tilinpäätöksen valmistuttua sekä syyskuun loppuun mennessä kohteiden nimeämät Vaso-kokousedustajat kokoukseen, jonka tehtävänä on valita ehdokkaat Vason hallitukseen valvoja seuraamaan ja tarkastamaan Vason talouden ja hallinnon hoitoa yhteishallintolain 14 :n mukaisesti kuusitoista (16) varsinaista ja neljä (4) varajäsentä kahden (2) vuoden toimikaudeksi yhteishallintolain 16 :ssä mainittuun yhteistyöelimeen ja valita sille puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, puolet yhteistyöelimen jäsenistä on vuosittain erovuorossa, sekä käsitellä ja antaa lausunto ensisijaisesti koko Vaso-yhtiötä koskevista yhteishallintolain 10 :n mukaisista asioista kuten: yhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle, vahvistaa Vason asukasdemokratian toimintaperiaatteet, vahvistaa mallisääntöjä noudatettavaksi Vason kiinteistöissä (esim. järjestyssäännöt), koko Vason asuntokantaa ja yleisesti asumisoikeusjärjestelmää koskevat asiat. Vaso-kokousedustajan tehtävänä on toimia yhteyshenkilönä ja tiedon välittäjänä asukastoimikunnan ja Vasokokouksen välillä. Vaso-kokousedustaja voi olla asukastoimikunnan puheenjohtaja ja hänen tulisi olla vähintään asukastoimikunnan jäsen. Kokouskutsu kohteiden edustajien Vaso-kokoukseen toimitetaan vähintään viikkoa ennen kokousta postitettavalla kirjeellä. Vaso-kokouksessa noudatetaan päätöksenteossa yhteishallintolain 17 :n säädöksiä. Yhteistyöelin (lyhennetään Yte) Yhteistyöelin Yte edustaa Vason asumisoikeuden haltijoita sekä vuokralaisia ja toimii neuvotteluelimenä asumisoikeusasuntoja koskettavissa kysymyksissä, asumisoikeusasuntojen tuotannon suunnittelussa ja asumisoikeusjärjestelmän kehittämisessä. Yhteistyöelin voi asettaa työryhmiä valmistelemaan asioita rajatuilla tehtäväalueilla. Yksittäistä asumisoikeuskohdetta koskevissa kysymyksissä pääsääntönä Vaso neuvottelee kohteen asukastoimikunnan kanssa. Yhteistyöelin hyväksyy ja tekee mahdolliset tarkistukset yhteistyöelimen ohjenuoraan toimikauden ensimmäisessä kokouksessa. Ohjenuorassa sovitaan yhteistyöelimen koollekutsumisesta ja menettelytavoista kokouksissa. Vason asukasdemokratian hyväksyminen Tämä Vason asukasdemokratian toimintatapa on vahvistettu Vaso-kokouksessa ja Vason hallituksessa. 9

10 Muuttoherkän vasolaisen marjapensas asuu ruukussa Muuttopäivä lähestyy ja maa on jäässä. Pitääkö jättää jäähyväiset anopin lahjoittamalle viinimarjapensaalle? Vai voisiko sen repiä irti jäisenä? Ruukkukasvatus ei tunne tällaisia ongelmia. Ruukussa kasvattaminen on nyt suosittua ja se sopii vallan hyvin asumisoikeusasumiseen. Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen innostuu asiasta: Ruukussa kasvi kulkee muuttavan asukkaan mukana. Vasossakin käy välillä niin, että talvella muuttava perhe haluaisi ottaa istuttamansa pensaan mukaan. Talven väistyttyä tontille ei voi enää mennä kaivamaan, sillä asunnossa asuvat jo uudet ihmiset. Sulasta maasta saa ennen muuttoa oman kasvin kaivaa ylös, mutta kuoppa pitää tasoittaa siistiksi, muistuttaa Laaksonen. Muuton jälkeen jääneet pihakasvit jäävät uuden asukkaan hoitoon. Iso ruukku toimii paremmin Puutarhuri Mika Lassila Viherlassilasta suosittelee isoa ruukkua rivitalon pihamaalle. Isommassa massassa kosteus pysyy kauemmin. Ison ruukun siirtelyä voi helpottaa asentamalla sen alle pyörät. Ruukku kannattaa asettaa maan pinnalle, mieluimmin muutaman sentin verran maan sisälle. Tällöin kosteus nousee ruukkuun ja lämpötila on tasaisempi. Jos ruukun laittaa patiolaudoituksen päälle, tuuli puhaltaa alta ja ruukku jäätyy keväällä ja syksyllä helpommin. Maan sisään upotettu ruukku voi Lassilan mukaan jättää jopa talven yli, mikäli ruukussa kasvaa talvenkestävä kasvi. Talviruukussa pitää huolehtia siitä, ettei vesi jää makaamaan ruukun pohjalle. Ruukussa voi kasvattaa vaikkapa ruusuja, metsäköynnöksiä, tomaattia, sitruunaa, marjapensaita tai mansikkaa, luettelee Mika Lassila. Aurinkoiseen paikkaan sijoitettu ruukku kaipaa tiheämpää kasteluväliä, varjoon sijoitettua ruukkua ei tarvitse hoitaa yhtä ahkerasti. Kastelutarvetta voi vähentää hankkimalla multaa, jossa on mukana vettä varastoivia kastelukiteitä. Ruukkuvalikoima on nykyisin runsas, esittelee Mika Lassila. On pyöreitä, pulleita, kulmikkaita, muovisia, keraamisia, betonisia sekä hartsilla vahvistettuja ruukkuja. Joissakin ruukuissa on erillinen sisäastia. Ruukkukasvatusta voi kokeilla myös lasitetulla parvekkeella. Kasvit kannattaa valita ruukkuun sen mukaan, mihin suuntaan parveke avautuu. Eteläpuolella lasitettu parveke lämpenee helposti saunalukemiin, varjon puolella on tasaisempaa. Kastelu- ja lannoitustarve on myös rajusti isompi eteläisellä parvekkeella. Uusi asukas on myös pihakasvien uusi haltija Toukokuussa puutarhaliikkeissä on kuumin sesonki meneillään. Moni vasolainen haaveilee myös rivitalopihansa värittämistä uusilla kasveilla. Kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksosen mukaan kasvihankinnassa pitää muistaa myös kiinteistöä. Kasvi ei saa olla sellainen, että se tukkii salaojat. Salava on tästä hyvä tai oikeastaan huono esimerkki. Monivuotista kasvia ei kannata istuttaa liian lähelle seinää. Pitää muistaa, että kasvi levenee ja kasvaa pituutta joka vuosi. Kasvi saattaa myöhemmin varjostaa liikaa ja lahottaa aitalautoja. Kun istuttaa köynnöksen aidalle, pitää ottaa myös naapuri huomioon. Muuton jälkeen jäävät pihakasvit ovat uuden omistajan vastuulla. Jos esimerkiksi villiviiniköynnös nousee katolle räystäslaudoituksien väliin, asukkaan pitää huolehtia siitä, että kasvi ei vaurioita rakenteita. Oman pihan kasvien leikkaaminen ja hoito ovat siis asukkaan vastuulla, tiivistää Laaksonen. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki Paavinkadun mutkaan kehittyi mukava yhteisö Myllymatinsadon rivitalokohde on rauhallinen keidas. Reilun 20 vuoden aikana puut ovat kasvaneet korkeiksi. Uudet asukkaat on otettu tervetulleina vastaan ja täällä eletään sopuisasti. Roton perhe on asunut täällä alusta asti. Irma Roto muistaa kuulleen syksyllä 1991 radiosta, että Turkuun ollaan puuhaamassa asumisoikeusyhtiötä. Perheen 13-vuotiaalle pojalle oli syntynyt pikkusisar ja uusi asumismuoto vaikutti meidän tilanteeseen sopivalta. Roton perhe sai arvonnassa jonotusnumeroksi viitosen ja pohdiskelun jälkeen kaupat Paavinkadun perukoille Halisisten Myllymatinsatoon tehtiin. Irma ja Markku Roto kävivät seuraamassa 19 asunnon rivitalokohteen valmistumista säännöllisesti. Kohteen takana on iso kallioinen metsikkö. Hyvät ulkoilumaastot ja rauhallinen sijainti olivat tärkeimmät syyt asuinkohteen valinnalle, Irma perustelee. Hyvä sijainti ja mukavat naapurit Jossain vaiheessa Roton perhe oli aikeissa vaihtaa asumismuotoa, mutta yhtä hyvää kohdetta ei löytynyt. Myllymatinsadon koti on toimiva, huoltopalvelut pelaavat ja sijainti on mainio. Metsikön läpi kulkee kuntorata ja jokimaisemaan on lyhyt matka. Lumisina talvina hiihtolatu löytyy kävelymatkan päästä. Ulkoilureitit ovat hyvät. Pyörällä tai bussilla pääsee nopeasti keskustaan. Myllymatinsadossa on hyvä henki. Naapureita tervehditään ja jäädään jutustelemaankin, kun kohdataan. Kun joku lähtee lomamatkalle, voi naapuria pyytää huolehtimaan kukkien kastelusta ja postilaatikon tyhjentämisestä. Joidenkin naapureiden kanssa ollaan enemmän tekemisissä, on käyty yhdessä konserteissa, teatterissa ja matkoilla, Irma sanoo. Pihatalkoot on Myllymatinsadossa joka keväinen juttu. Silloin laitetaan yhteisvoimin yhteiset alu- 10

11 VakuuTus TuO TuRVaa asumiseen Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on vakuuttanut kaikki yhtiön kiinteistöt. Asukkaan vastuulla on hankkia kotivakuutus oman kodin irtaimia varten. Vakuutus kuuluu asioihin, joihin ei haluaisi törmätä. Kannattaa kumminkin olla tietoinen, mitä vakuutus korvaa ja mitä ei. Harmillista on sekin, että vasta vahingon sattuessa huomaa puutteet omassa vakuutussopimuksessa. Minne mennä, jos oma koti palaa tai kastuu? Vaso on vakuuttanut yhtiönsä kaikki kiinteistöt. Jos tulipalo käy kylässä tai vesi tulvii hajonneesta liitoksesta lattialle, Vason ottama kiinteistövakuutus tulee apuun. Vason kiinteistövakuutus on täysarvovakuutus, joka korvaa myös rikoksen kautta tapahtuneet vahingot. Vaso on ottanut myös talkoovakuutuksen. Se on tapaturmavakuutus esimerkiksi asukkaidenpihatalkoissa. Jos pitää etsiä väistöasunto esimerkiksi oman vaso-kodin palo- tai vesivahingon takia, syntyy helposti hankaluuksia. Vason toimisto pyrkii jär- jestämään asukkaalle sijaisasunnon. Virallisesti vastuu väistöasunnosta kuuluu asukkaalle itselleen ja siitä aiheutuvat kustannukset katetaan asukkaan ottaman kotivakuutuksen kautta. Tämänkin takia Vaso suosittelee, että kaikki asukkaat ottaisivat kotiinsa kotivakuutuksen, sanoo kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen Vasosta. Kotivakuutuksen suosio ei laske Kotivakuutuksen ottaa yleensä suurin osa perheistä. Edes nyt taantuman aikana ei ole havaittavissa notkahdusta kotivakuutuksissa, sanoo asiakaspäällikkö Kaarle Kahra vakuutusyhtiö Ifistä. Kotivakuutuksen omavastuu on Kahran mukaan nykyisin välillä euroa. Korkeammalla omavastuulla saa vakuutusmaksun pienenemään. Pienemmällä omavastuulla saa paremmin korvauksia, kun kodin laitteet hajoavat. Nykyiset kodinkoneet ovat tosin niin edullisia, että ikävähennyksen jälkeen ei niistä paljoakaan korvauksia saa. Vakuutuksen valinta on iso operaatio tai sitten ei Moni suomalainen ottaa kotivakuutuksen siitä samasta tutusta vakuutusyhtiöstä, jossa ne perheen muutkin vakuutukset ovat. Tämä on helppo ratkaisu, mutta ei ehkä edullisin, vaikka saakin keskittämisalennuksia hintoihin. Jos lähtee etsimään edullisinta ja kattavinta vakuutusta, on syytä varata paljon aikaa. Vakuutushintojen vertailu on vielä helppoa, mutta kattavuuden arviointi on hankalampaa. Minkä arvon laskee sille, että yksi yhtiö korvaa muita paremmin jonkun elementin kodista? Sitten pitäisi tietää oman kodin vahinkoriskit, eli mikä saattaisi todennäköisemmin paukahtaa rikki. Ja sitten hajoaakin yllättäen juuri se laite, jossa vakuutus korvaa huonosti. Aika hyvä konsti on kilpailuttaa vakuutukset. Alennuksia kyllä yleensä ropisee, jos ilmaisee halunsa vaihtaa yhtiötä. Monilla vakuutusyhtiöillä on lisäksi erilaisia laskureita, jotka helpottavat oikean vakuutusyhtiön löytämistä. Sitten pitäisi vielä muistaa päivittää vakuutuksia, jos vaikka kodin vakuutettavissa laitteissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vakuutusyhtiö If on Vason Vihreän kortin kumppani Vesivahingot korvataan Vason ottamasta kiinteistövakuutuksesta. Kodin irtaimet vakuutetaan asukkaan omalla kotivakuutuksella. Vason asiakkaat saavat If Vahinkovakuutusyhtiön Turun Yliopistonkadun konttorilta vakuutuksista erikoisetuja sekä asiantuntevaa ja ammattitaitoista myyntipalvelua. Lisäksi tarjolla myös muut Ifin edut: If Omavastuuetu, If Keskittäjän edut ja If Nuoren edut. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki eet kuntoon. Isompi pihajuhla pidettiin viimeksi pari vuotta sitten, kun Myllymatinsato täytti 20 vuotta. Nämä ovat pieniä juttuja, mutta ne lisäävät mukavasti asukashenkeä. Kissan palvelemista ja kivien asettelua Roton pariskunta viihtyy kotona. Pihalla tulee kesäaikaan hoidettua kasveja. Irman intohimona on kerätä kiviä. Niistä saa ladottua mukavia kukkamaan reunuksia etu- ja takapihalle. Kun lapset olivat pieniä, pihalla kasvoi luumupuu sekä marjapensaita. Nyt ne on korvattu perennaistutuksin. Punottu koristepaju kerää katseita pihan etureunalla. 14-vuotias Moby-kissa on perheessä enemmän kuin lemmikki, persoonallinen perheenjäsen. Kissalle on rakennettu ulkoiluhäkki kiipeilypuineen ja verkosta muotoiltu kulkukäytävä takapihan ympäri. Kissan saavutettu etu on päästä viikonloppuisin ja loma-aikoina valjaissa kävelylle takapihalta avautuvaan metsikköön. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki Irma Roto viihtyy pihamaalla varsinkin kesäkaudella, kun pihalla on monenlaista tekemistä. 11

12 Simahtanut pesukone lähtee Ekotorin miesten Kai Nurmen ja Tuomas Hiekon mukana sähkö- ja elektroniikkaromujen keräykseen. Muuton ylijäämätavaralle on monta ottajaa Kuukausi on päättymässä, muutto on edessä ja kiirettä pukkaa. Jos kodin kaikille tavaroille ei löydy sijaa uudessa paikassa, niitä ei pidä pinota roskalavan viereen naapureiden kiusaksi. Rikkinäiselle ja käyttökelpoiselle tavaralle on helppo tilata poiskuljetus. Lajitteleva talkoolava on puolestaan mainio peli taloyhtiön kevättalkoisiin. Kai Nurmi ja Tuomas Hiekko hyppäävät pakettiauton kyytiin. Kirkkotieltä matka suuntautuu Harittuun. Kai ja Tuomas ovat Turun Ekotorin miehiä. Noutoautoilla haetaan ihmisten kodeista käyttökelpoisia ehjiä huonekaluja sekä elektroniikkaromua. Ekotorin noutoautoille tulee yhteensä keskimäärin 20 ajoa päivässä ja kuun vaihtumisen alla tuntuu olevan eniten ruuhkaa. Nouto kannatta tilata pari päivää ennen hakua, muistuttaa Nurmi. Haritun keikalla otetaan kyytiin epäkuntoinen pesukone, joka päätyy SER-kierrätykseen Ekotorin kautta. Masina nousee ketterästi pakettiauton uumeniin ja tämäkin asiakas on tyytyväinen. Matka jatkuu takaisin Kirkkotielle ja uudelle hakureissulle. Ekotorin nouto maksaa yksityishenkilölle 20 Turun, Raision ja Kaarinan kaupunkialueella. Lisähinnalla haetaan kauempaa. Vastaavanlainen noutopalvelu on myös Liedon Kisällinkellarilla. Ehjiä huonekaluja voi viedä myös suoraan ekotoreille. Turun Ekotorilla on kolme vastaanottopistettä, Kirkkotiellä, Rieskalähteentiellä ja Kanslerintiellä. Tavaroita vastaanottavat Turun seudulla myös Ekokaarina Koristontiellä, Kisällikellari Liedon Teollisuuskujalla ja Raision Ekotori Purokadulla. Rikkinäinen sohva kulkee Jätehuollon autossa Turun Seudun Jätehuollon noutoautolla on myös näin keväällä kiirettä. Tämä auto noutaa kotoa kierrätyskelvottomat eli jätteeksi luokiteltavat kodin tavarat. Noutoautoa käytetään eniten suurien esineiden kuljettamisessa. Kyytiin mahtuu mm. sohvia, patjoja, nojatuoleja, kirjahyllyjä ja lipastoja. Jätehuollon noutopalvelu kattaa koko yhtiön toimialueen Auranmaalta Turun seudulle. Kuljetuspalvelu hinnoitellaan sen mukaan, mitä kyytiin nostetaan. Esimerkiksi nojatuoli kulkee Topinojalle 10 eurolla ja sohva 20 eurolla. Jokaiseen kuljetukseen lisätään vielä 15 euron palvelumaksu. Talkoolava alentaa jätehuoltokustannuksia Turun Seudun Jätehuollon pari vuotta sitten lanseeraama talkoolava on mainio keksintö. Lavassa on kolme lokerikkoa, joiden tilavuus on noin 4,5 kuutiota. Lavaan saa lajittelukyltit sen mukaan, mitä jätejakeita aikoo kerätä. Neuvoja Miia Jylhän mukaan tätä lokerikkolavaa tilataan ahkerimmin juuri nyt kevättalkoiden aikaan. Taloyhtiöiden kevätsiivouksissa kertyy noutopalvelu TaI TaLkOOLaVa kannattaa TILaTa ainakin pari päivää aikaisemmin. Turun Ekotorin kuljetustilaukset: Liedon Kisällikellarin noutopalvelu: Turun Seudun Jätehuollon noutopalvelu: Turun Seudun Jätehuollon talkoolava: usein muutakin kuin haravointijätettä. Lajittelemalla esimerkiksi metallit, muoviroskat ja risut erikseen, säästyy iso penni Topinojan portilla. Netti löytää ostajan keinullesi Netistä löytyy monta kanavaa, joiden kautta voi myydä oman kodin tavaraa. Yleensä myynti on näissä ilmaista. Tunnetuimmat osto- ja myyntiportaalit ovat huuto.net ja tori.fi. Aika monilla on tapana laittaa lähikaupan ilmoitustaululle lapun myytävästä tavarasta. Tätä kautta uusi omista löytyy yleensä läheltä, joten ison sohvan kuskaaminen uuteen paikkaan ei ole ylivoimainen juttu. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki 12

13 Kuvanveistäjä Mika Natrin (oik.) toteuttama teos on juuri paljastettu maaliskuisena sadepäivänä. Vason hallituksen puheenjohtaja Henrik Elfving kertoo, että tilaaja on tyytyväinen ja teoksesta on saatu hyvää palautetta. Pia ja Thomas Althaus ehtivät juuri sopivasti Ratsun patsaan paljastusjuhlaan. Pian ja Thomasin muuttopäivä Kaarinassa oli yhtä juhlaa Mukava yhteensattuma, tuumivat Pia ja Thomas Althaus. Pari muutti Kaarinan Ratsuun maaliskuun alussa ja samana päivänä juhlittiin kohteen uutta taideteosta. Sateen ripsottelu ei latistanut Vason Kaarinan Ratsun taideteoksen paljastusjuhlaa. Ruostepintainen Off Balance -teos toimii kelissä kuin kelissä. Sateenvarjojen alle oli kerääntynyt kohteen asukkaita, Vason johtoväkeä sekä taiteilija Mika Natri. Muuttokiireiden keskellä juhlaan osallistuneet Thomas ja Pia Althaus antoivat veikeälle ja ylväälle teokselle hyvät pisteet. Althausit muuttivat Kaarinaan Vason Haarlan kohteesta. Suorat kulmat puuttuvat Korkea ja keskeltä haarautuva teräsveistos näyttää jämptiltä, mutta lähempi tarkastelu ja sen ympärillä kulkeminen paljastavat teoksen jujun. Veistoksessa ei ole yhtään suoraa kulmaa ja se tuo siihen elävyyttä. Teos on minimalistinen. Kulmien muutokset ovat niitä pieniä asioita, joilla teräs saadaan elämään. Tästä kulmakikkailusta tulee myös teoksen nimi Off Balance. Terästeos alkoi ihan luvan kanssa ruostua pinnalta jo muutaman päivän päästä sen pystyttämisessä. Kyseessä on CorTen-teräs, jossa kaunis ruoste ei syö teosta vaan suojaa sitä. Olin tutustunut CorTen-teräkseen aiemman julkisen teokseni yhteydessä ja mielestäni materiaali on mielenkiintoisella tavalla ristiriitainen. Toisaalta teräs on kovaa, mutta väriltään CorTen-teräs on kuitenkin lämmin, pohtii teoksen suunnitellut kuvataiteilija Mika Natri. Vason hallituksen puheenjohtaja Henrik Elfving kertoi patsaan paljastuspuheessaan, että Vaso hankkii kaikkiin uusiin kiinteistöihin taideteoksen. Tällä tavalla Vaso tavoittelee uusille taloille omaleimaista ilmettä. Tätä perinnettä myös tullaan jatkamaan alustavasti suunnitteilla olevissa uusissa kiinteistöissä. Taiteilijana Mika Natri pitää Vason taidehankintapäätöstä mainiona asiana: Elannon lisäksi se antaa luottamusta siihen, että taidetta arvostetaan ja että sillä on ystävänsä. Ratsu-niminen asumisoikeuskiinteistö valmistui Kuninkaantien varteen Kaarinan Vättilään joulukuussa. Arkkitehtitoimisto C&Co Oy:n suunnittelemassa ja SRV:n rakentamassa kohteessa on 22 nykyaikaista rivitaloasuntoa. Vason hallitus valitsi kohteeseen Mika Natrin teoksen Turun taidelainaamon järjestämän teoskilpailutuksen jälkeen. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Osuuspuutarha muistaa sinua herkkulaatikolla joka viikko Ruokamarkkinat ovat myllerryksessä ja yhtä mullistusta johdetaan Livonsaaren yhteisökylästä. Osuuspuutarhassa puutarhuri on asiakkaiden palkkaama työntekijä. Simo Annala ja Tuukka Häkkinen suunnittelevat uuden satokauden osuustoimintaa. Vuokrakasvihuone odottelee taimikasvatusta. Markkinointi on käynnissä ja osuustoimintaan houkutellaan uusia jäseniä. Kolmas kausi on alkamassa ja toiveet ovat korkealla. Kyssäkaalia, parsakaalia, sokerimaissia, pensaspapua, retiisiä, palsternakkaa, mangoldia, siemenfenkolia... Tuukka luettelee puutarhakasveja, joita yhteisökylän pellolle ja kasvihuoneeseen on tulossa. Ja tämä lista jatkuu vielä kymmenillä lajikkeilla. Maakunnan ensimmäinen Osuuspuutarha syntyi kolme vuotta sitten Naantalin Livonsaaren yhteisökylässä. Simo Annala toimii kylän leipurina ja vähitellen ajatus alkoi muhia leipurinhatun alla. Livonsaaren yhteisökylä on ekologisesti ajattelevien ihmisten kylä. Osuuspuutarhassa tuotteiden asiakkaat sitoutetaan mukaan jo kauden alkaessa. Asiakkaat maksavat etukäteen satomaksun, jolla palkataan puutarhuri hommiin. Kun siemen itää ja sato kasvaa, asiakkailla on lupa vesi kielellä odotella palkintoa: kerran viikossa asiakkaille toimitetaan laatikollinen kasviksia osuuspuutarhasta. Näitä osuuspuutarhoja oli ennen Livonsaaren puutarhaa vain Helsingissä. Nyt niitä taitaa olla maassa jo puolisen tusinaa. Vallankumous on siis alkanut. Yli sata asiakasta Tänä vuonna satomaksuksi on määritelty 200 euroa kasvukaudelta. Uusille jäsenille tulee kertaluonteisesti vielä 50 euron osuusmaksu. Satomaksulla asiakas saa heinäkuun alusta alkaen reilun kolmen kuukauden ajan viikoittain kasvislaatikon. Yhden laatikon hinnaksi tulee siis noin 15 euroa. Osuuskunnassa on laskeskeltu, että asiakkaita pitäisi olla Tämä määrä pitää budjetin hallinnassa ja kaikille riittää toimitettavaa. Laatikoihin pakataan sesongin mukaisia kasviksia keskimäärin reilun kolmen kilon verran. Alkukaudella salaateilla, yrteillä, retiisillä ja muilla varhaislajikkeilla lastattu laatikko on keveämpi, mutta syksyllä kaalit ja kurpitsat tuovat annokseen painoa. Tuoreeltaan pakatut laatikot toimitetaan perille aina torstaisin. Ne viedään yhdeksään jakopisteeseen, joista asiakas voi ne noutaa kotiin. Jakopisteistä kuusi on Turussa ja kolme muualla. Tomaatti alkaa varttua lupaavasti, tuumivat Simo Annala (oik) ja Tuukka Häkkinen Livonsaaren osuuspuutarhasta. Asiakkaat voivat myös osallistua sadonkorjuuseen ja sillä saa oman satomaksun kutistettua pienemmäksi, muistuttaa leipuri Annala. Livonsaaren osuuspuutarhasta saa lisää tietoa osoitteesta Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki 13

14 Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet VASO/SOINISEN SUUNNITTELUSSA Asumisoikeusjärjestelmää sääntelee hyvin vahvasti erilaiset lait ja asetukset, jotka liittyvät rakentamiseen liittyvään lainoitukseen, asumisoikeussopimukseen ja asumiseen liittyviin asioihin sekä asukasdemokratiaan. Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa sääntelee asukasdemokratiaa ja samaa lakia noudatetaan myös asumisoikeustaloissa soveltuvin osin. Vasossa yhteishallintoa on kehitetty laajemmaksi, yhteistoiminnaksi. Yhteistoiminta on asukkaiden ja omistajan välistä asumiseen ja kiinteistöpitoon liittyvää toimintaa. Hyvällä yhteistoiminnalla taataan asukkaille hyvät ja turvalliset asumisolot. Toiminnan tavoitteena on turvata asumisoikeusasumisen asema ja houkuttelevuus myös jatkossa. Vaso-kokous valitsee kahdeksi vuodeksi Yhteistyöelimen (Yten) jäsenet. Yten kanssa omistaja neuvottelee koko asuntokantaa koskevissa asioissa. Ytellä on kolme toimikuntaa. Kaikilla toimikunnilla on oma tehtävänsä. Työvaliokunta on ollut tekemässä esimerkiksi järjestyssääntöjä ja muita ohjeita, joita noudatetaan kaikissa taloissa. Inforyhmä on aktiivisesti mukana Vaso-lehden tekemisessä ja kehittämisessä. Entinen kritiikkiryhmä oli tekemässä suunnitteluohjetta Vason uudistuotannon laatutasolle. Toimikunnan nimi muutettiin paremmin asumista kuvaavaksi Vasoasumisen kehittämisryhmäksi. Kehittämisryhmä on ollut aktiivisesti mukana tänä keväänä valmistuneen Vaso/Soinisen suunnittelussa. Naantalin Soinisiin valmistui ensimmäinen passiivipientaloalue Suomessa. Koska passiivitalojen rakentaminen oli Vasolle uutta, päätettiin käyttää hankkeen eteenpäin viemisessä RAKLI:n hankintaklinikka-konseptia. Hankintaklinikka koostui suunnittelu- ja toteutusklinikoista. Suunnitteluklinikan työpajoihin osallistuivat Vaso-asumisen kehittämisryhmän jäsenien ja Vason toimihenkilöiden lisäksi rakennuttajakonsultti, energia-asiantuntijat, arkkitehti, Naantalin kaupungin edustaja, Tekesin, ARA:n sekä RAKLI:n edustajat työpajojen vetäjinä. Työpajatyöskentelyssä määriteltiin hankkeen tavoitteet ja tuloksena syntyivät hankkeelle viitesuunnitelmat. Kehittämisryhmältä saatiin suunnitteluun asukasnäkökulmaa, sillä tulevien asukkaiden toiveita ei ollut valitettavasti silloin tiedossa. Koska Vaso on julkinen hankintayksikkö, hankkeesta jätettiin ennakkoilmoituksen jälkeen avoin hankintailmoitus kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Hankintailmoituksen pohjalta toteutusklinikkatyöskentelyyn ilmoittautui 11 yritystä, jotka olivat rakennusurakoitsijoita, talopakettitoimittajia, materiaali- ja talotekniikkatoimittajia. Toteutusklinikan työpajoissa käytiin vuoropuhelua muun muassa erilaisten lämmitysmuotojen elinkaarikustannusvertailujen pohjalta. Hakelämpölaitos osoittautui halvimmaksi, mutta hakkeen saatavuuden epävarmuus ja hinnan muodostuminen jatkossa johti siihen, että klinikkakeskustelujen pohjalta maalämpö näytti todennäköisesti toteuttamiskelpoisimmalta ratkaisulta. Mukana olevat yritykset olivat varovaisia kertomaan hintatietoja ja tarkempia tietoja tuotteistaan. Yrityksien edustajilta odotettiin aktiivisempaa osallistumista varsinaiseen suunnitteluun ja kustannussuunnitteluun. Toteutusklinikkatyöskentelyssä tarkentuivat viitesuunnitelmat. Yritysten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen omistaja päätti kilpailuttaa hankkeen kokonaisvastuu-urakkana. Tarjouksia saatiin kaksi kappaletta kokonaisurakasta, mutta molemmat tarjoukset ylittivät huomattavasti ARA:n hyväksyttävissä olevan hankinta-arvon. Hinnan pudottamiseksi tehtiin uusia kehittämissuunnitelmia ja niiden pohjalta tehtiin uusi kilpailutus ja tarjoukset pyydettiin kaikilta alkuperäiseen tarjouskierrokseen hyväksytyiltä tarjoajilta. Tarjouksia tuli kaksi ja toinen hylättiin tarjoukseen sisältyvien ehtojen vuoksi. Hartela Oy:n tarjous valittiin ja urakoitsija käynnisti varsinaisen suunnittelun. Työt aloitettiin joulukuussa 2011 ja vuoden kuluttua rakentamisen aloittamisesta valmistui puolet asunnoista ja loput maaliskuun 2013 lopulla. Omistajan ja Vaso-asumisen kehittämisryhmän joistakin alkuperäisistä toiveista jouduttiin luopumaan. Maalämpöiset paritalot vaihtuivat sähkölämmitteisiksi pari-, rivi- ja luhtitaloiksi sekä asuntojen määrä 32 kappaleesta kasvoi 38 kappaleeseen, mutta suomalaisen passiivitalon määritelmän mukaiset kriteerit täyttyivät. Passiivitalot, kuten perinteiset talotkin vaativat asuntojen oikeaa käyttöä. Siksi Vaso/Soinisiin onkin tehty yhdessä kehittämisryhmän kanssa käyttöohjeet asuntoa ja kiinteistöä varten. Käyttöohjeet on jaettu asukkaille ja heille on järjestetty asunnon automatiikan opastustilaisuuksia, joita tullaan järjestämään myöhemminkin. Opastustilaisuudet olivat onnistuneita tapahtumia, sillä asukkaiden mielestä paikan päällä tapahtuva opastus selvensi asioita paremmin kuin kirjalliset ohjeet. Vuoden kuluttua verrataan kiinteistön ja asuntojen sähkön ja veden kulutuksia kahden verrokkikohteen kulutuksiin sekä kerätään asukkaiden käyttäjäkokemuksia. Käyttäjäkokemukset, asukastyytyväisyyskyselyt ja hyvä yhteistoiminta asukkaiden kanssa luovat vahvan pohjan suunnitteluun, kun tulevia asumisoikeuskoteja rakennetaan nykyisille ja tuleville Vason asukkaille. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen, s. 1955, suoritti Turun Ammattikorkeakoulussa rakentamisen koulutusohjelman ylemmän insinööritutkinnon 2013, aikaisemmat tutkinnot: insinööri AMK 2007, isännöitsijä ITS tutkinto 1998, rakennusteknikko 1990, rakennuspiirtäjä Oheinen teksti on lyhennelmä opinnäytetyön kypsyyskokeesta. 14

15 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Toimintakertomus ja tilinpäätös

16 Vason hallintopäällikkönä vuodesta 1992 toiminut Teija Lamminen vietti 50 v. syntymäpäivää. Hallituksen puheenjohtaja Henrik Elfving ja toimitusjohtaja Pekka Peltomäki onnittelevat Teijaa maaliskuussa pidetyn hallituksen kokouksen yhteydessä. Korjausten määrä ja ohjaus lisääntyy Viime vuosi jättää Vason historiaan useammankin jäljen. Vuoden alussa saatiin selvitystyöhön perustunut omistajapäätös, jonka mukaan yhtiö jatkaa itsenäistä toimintaa asumisoikeusasuntojen ylläpitäjänä ja tuottajana. Saatiin päätökseen lajissaan ensimmäisen aso-kiinteistön hallintamuodon muutos ja myynti. Lisättiin merkittävästi painopistettä kiinteistöjen korjaustoimintaan ja sen ennakoivaan ohjelmointiin. Ja valmistui passiivitalo Soinisen sekä kolmen muun uudiskohteen rakennustyöt. 16 Yhtiö hallitus hyväksyi Vason toimintakertomuksen vuodelta 2013, tuloslaskelman sekä teki esityksen yhtiön tuloksesta ja osingon jaosta pidettävälle yhtiökokoukselle. Esitys tilikauden tuloksesta on 0 euroa ja että osinkoa ei jaeta. Vastaavat asiakirjat ja asukkaiden valitseman valvojan kertomukset esiteltiin Vaso-kokouksessa Vaso-yhtiön talous kehittyi vuoden aikana pääosin ennakoidusti. Kiinteistöjen korjauksiin käytettiin budjetoitua enemmän. Toisaalta muissa kuluerissä saavutettiin säästöjä. Tilinpäätöksessä pystyttiin tekemään varauksia kiinteistöjen korjaustarpeisiin budjetoidusti. Asuntomarkkinat olivat koko vuoden jumittuneessa tilanteessa. Ihmisten halu ja mahdollisuus tehdä ratkaisuja on yhä hyvin alhaisella tasolla. Siitä kertonee Vason asukkaiden viime vuoden vaihtuvuus 15 %, joka on selkeästi historiamme alhaisin luku. Asuntojen käyttöasteessa tapahtui pieni 0,4 prosenttiyksikön alentuminen. Perheasuntojen kokoluokassa on Turun seudulla ylitarjontaa tyrehtyneeseen kysyntään nähden. Pienasuntojen kysyntä on sitä vastoin hyvä. Talouskehityksen parantuessa ja luottamuksen kasvaessa on odotettavissa, että asuntokauppa vilkastuu. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry selvitti tämän vuoden helmikuussa 600 kansalaiselta ja 89 kuntapäättäjältä, mitkä ovat Suomen keskeisimmät asuntopoliittiset haasteet. Asian suhteen oltiin harvinaisen yksimielisiä. Yli 80 prosenttia sekä kansalaisista että kuntapäättäjistä pitää suurimpina asuntopoliittisina haasteina korkeita asumiskustannuksia sekä pulaa kohtuuhintaisista asunnoista. Tutkimukseen vastanneista kuntapäättäjistä jopa 84 prosenttia olisi valmiita tiivistämään kuntien välistä yhteistyötä, jotta kohtuuhintaisia asuntoja voitaisiin rakentaa lisää. Lisäksi valtaosa oli sitä mieltä, että valtion tukea tulisi lisätä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseksi ja asumisoikeusasumisen tuotantorajoitukset tulisi poistaa. Olennaista olisi, että asumisoikeusasuntojen tuottamiselle myönnettäisiin samanlaiset tuet kuin vuokra-asuntojen tuotannolle. Nykyinen tilanne, jossa vuokra- ja asumisoikeusasumista tuetaan valtion taholta eri tavoin, on epätasaarvoinen eikä edistä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta. Esimerkiksi Turussa on havaittu, että keskustakohteiden aso-kerrostaloihin hakeutuu yhä enemmän ikääntyvää väkeä ja kuntien keskustoissa vanhus- ja terveyspalvelujen käyttäjä- määrät kasvavat. Samalla isot asunnot keskustojen reunamilla vapautuvat niitä tarvitseville ja asuntojen tarkoituksenmukainen käyttö toteutuu. Tätä kehitystä kyettäisiin voimistamaan asotuotantoa keskustoissa lisäämällä. Jokaisen kiinteistön tilinpäätös on kohdekohtaisilla sivuilla hallintoasiakirjojen kansiossa avoimesti luettavissa. Tilinpäätökseen liittyvä jälkilaskelma esittää mitä menoja asukkailta perittävillä käyttövastikkeilla on vuoden aikana katettu. Ja onko kerätty raha riittänyt vai jäänyt vajaaksi. Samoin jälkilaskelmien tehtävänä on kertoa kohdekohtaisesti vuosien aikana kerätyn korjausvarauksen määrä, joka on Vason keskushallinnon hallussa tulevien isojen jaksottaisten peruskorjaustoimien omarahoitusosuutta varten. Lausumme suuret kiitokset viime vuoden saavutuksista yhtiön henkilökunnalle ja hallitukselle, asukashallinnossa toimineille, isännöinti- ja kiinteistönhoito-organisaatioiden henkilökunnille ja ennen kaikkea uskollisille asukkaillemme! Henrik Elfving hallituksen puheenjohtaja Pekka Peltomäki toimitusjohtaja

17 Toimintakertomus vuodelta YLEISTÄ 1.1 Korjauksia tehtiin mutta talousarvio piti Rakenteilla olleet neljä Vason uutta kiinteistöä valmistuivat vuoden loppuun mennessä. Niiden joukossa oli valtakunnallisestikin merkittävä passiivitaloprojekti Soininen Naantaliin. Ikääntyvien kiinteistöjen jaksottaisen kunnossapidon sekä sen rahoituksen suunnitelmia laadittiin vuoden aikana. Vuoden mittaan kultiin kansalaisten epävarmuutta kasvattavia talousuutisia. Valtion asuntotuotannon rahoitusjärjestelmän piirteistä johtuen uudistuotannon valmistuminen hyvin samaan aikaan ruuhkautti aso-markkinoitamme Turun seudulla. Hyvin ohjelmoituna uudistuotannon kysyntä on kuitenkin hyvä ja Vaso käynnistikin vuoden lopulla kilpailutuksen, jolla etsitään uudiskohteita tuleville vuosille. Kiinteistönhoitokustannuksissa oli vuorostaan aiempaa vuotta hieman kevyempi vuosi. Käyttövastikkeita korotettiin maaliskuun alussa keskimäärin 2,3 prosenttia. Rahassa keskikorotus oli 0,22 /m 2 /kk, kun korotus vuotta aikaisemmin oli 0,54 /m 2 /kk. Strategiansa mukaisesti Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Ydinajatuksena on kiinteistökannan jatkuva kehittäminen niin, että ne täyttävät erittäin vaativat ympäristövaatimukset. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Yhtiön pääomistajan Turun kaupungin aloitteesta käynnistettiin vuonna 2012 selvitys Vason mahdollisesta yhdistymisestä TVT Asunnot Oy:n kanssa. Konsulttityönä toteutettu selvitys valmistui edellisen vuoden lopussa ja Turun kaupunki teki päätöksensä maaliskuussa Selvitystyön tuloksena todettiin, että yhtiöiden yhdistymisellä ei saavutettaisi etuja. Selvitystyön johdosta päätettiin syventää Vason ja TVTn yhteistyötä. Yhtiön talous kehittyi vuoden 2013 aikana pääosin ennakoidusti. Kiinteistöjen korjauksiin käytettiin rahaa budjetoitua enemmän. Sitä tarvittiin asukkaiden muuttojen yhteydessä tehtäviin huoneistoremontteihin, mutta erityisesti panostettiin kiinteistöjen julkisivukorjauksiin. Viime vuonna ei muilla kiinteistöjen huollon sektoreilla tullut tuntuvia ylityksiä ja kun mm. lämmityskuluissa selviydyttiin alle budjetoidun sekä mm. sijoitustuottoja voitiin tulouttaa, voitiin tilinpäätöksessä tehdä varauksia vuodelle laaditun talousarvion mukaisesti. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n, Egentliga- Finlands Bostadrätter Ab:s toiminta-alueena on Turun seutukunnasta: Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku. 17

18 1.2 Yhtiön omistusrakenne Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on perustettu vuonna Yhtiön osakepääoma on ,37 euroa, osakkeita on kpl. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja yhtiöjärjestykseen ei sisälly osakkeiden lunastusta koskevia määräyksiä. Luovutustoimin tapahtuvaan osakkeen hankkimiseen vaaditaan yhtiön suostumus. Yhtiön osakkeiden omistus on jakautunut vuodesta 1994 alkaen seuraavasti: 56,67 % Turun kaupunki 10,00 % Kaarinan kaupunki 10,00 % Raision kaupunki 6,67 % Liedon kunta 6,67 % Naantalin kaupunki 5,33 % YH-Asumisoikeus Länsi Oy 4,66 % Sato-Rakennuttajat Oy 100,00 % Vaso kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin ja kaupungin liiketoimintastrategian asuntoliiketoimintalohkoon. Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma mukaisesti Vaso vastaa työvoimapoliittisista ja nuorten asumistarpeiden toteutumisesta ja Turun omistajapolitiikka mukaan yhtiötä käytetään seudulliseen elinkeinopoliittiseen asuntotuotantoon. Turun seudulle on valmisteilla alueelliseen valtion ja kuntien MAL-sopimukseen perustuva asunto- ja maankäytön ja liikenteen ohjelma. 2. ASUNTOKANNAN KEHITYS JA RAKENTAMINEN 2.1 Uudisrakentaminen Maaliskuun 2013 lopussa valmistui toinen 19 asunnon erä suomalaisten passiivitalonormien mukaan rakennetusta Soininen-kiinteistöstä Naantalin Soinisiin. Kymmenen erillisen pari- ja rivitalorakennusten pihatyöt valmistuivat kesäkuun loppuun. Vaso/Soininen on ollut laajan mielenkiinnon kohteena. Tekes ja ARA osallistuivat hankkeen kehitysosaan. Kiinteistössä tullaan tekemään vielä ainakin ensimmäisen käyttövuoden aikana säätöjä kiinteistötekniikkaan, joten täsmällisiä seurantatuloksia joudutaan vielä odottamaan. Vuoden 2012 lopulla valmistuneen osan ostoenergian kulutusluvuista jo kuitenkin tiedetään, että passiivitalossa tarvitaan ostoenergiaa alle puolet keskiverto-vasokiinteistön tarpeesta. On myös huomattu, että talven pakkasilla passiivitalossakin tarvitaan lämmitysenergiaa. Soinisen energiamuodot ovat sähkö ja aurinkokeräimet lämpimän käyttöveden tuotannossa. Liikevaihto Vastikkeet , ,83 Vuokrat , ,84 Käyttökorvaukset , ,67 Liikevaihto yhteensä , ,34 Rakennuttaminen omaan käyttöön , ,30 Muut kiinteistön tuotot 5 077, ,32 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,51 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,94 Muut henkilösivukulut , , , ,36 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,69 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto , ,95 Käyttö ja huolto , ,08 Ulkoalueiden huolto , ,16 Siivous , ,08 Lämmitys , ,31 Vesi- ja jätevesi , ,05 Sähkö , ,09 Jätehuolto , ,57 Vahinkovakuutukset , ,71 Vuokrat , ,33 Kiinteistövero , ,37 Korjaukset , ,63 Muut hoitokulut , , , ,13 Luottotappiot 4 080, ,51 Muut kiinteistön kulut , ,44 Liikevoitto , ,83 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista , ,95 Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot konsernilta 2 221,84 Muut korkotuotot , ,35 Muut rahoitustuotot ,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,38 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,45 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos , ,45 Tuloverot 30,12 Tuloslaskelma 2013 Tuloslaskelma 2012 Tilikauden voitto (tappio) 0,00 0,00 Soinisesta tehtiin laskelma elinkaaren aikaisesta hiilijalanjäljestä ja lukemaksi tuli 37 kg CO 2 / huoneistöm 2 /vuosi. Lukema oli varsin hyvä vuoden aikana järjestetyssä uudiskohteiden kilpailussa, jossa muut kohteet olivat pääosin kerrostaloja. Viime vuonna valmistui yhteensä 104 asuntoa. Soinisen lisäksi valmistui 39 kerrostaloasunnon Westparkin Honka Turkuun Mälikkälään, 24 asunnon rivitalo Liedon Loukinaisiin ja 22 asunnon rivitalo Kaarinan Vättilään. Asunto Oy Kaarinan Ratsu sulautui yhtiöön asumisoikeuskiinteistö Ratsun tontin hankinnan johdosta. Kaikkiin uudiskohteisiin sisältyi taideteos. Ennen juhannusta paljastettiin Soinisessa taiteilija Satu- Minna Suorajärven Lehtimaja. Syksyn aikana valmistuneiden kohteiden taiteilijat ovat arkkitehti Pekka Mäki ja työryhmä ja teos Honka, taiteilija Silja Selonen ja teos Metso sekä kuvanveistäjä Mika Natri ja teos Off Balance. 18

19 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,59 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,81 Liittymismaksut , ,43 Rakennukset ja rakennelmat , ,29 Koneet ja kalusto , ,68 Muut aineelliset hyödykkeet , ,64 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,38 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,20 Muut saamiset , , , ,19 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,50 Saamiset konsernilta , ,39 Muut saamiset , ,66 Siirtosaamiset , , , ,88 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit ,00 Tase Tase Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset , , , ,43 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma , ,37 Rakennusrahasto , ,60 Asumisoikeusrahasto , ,60 Edellisten tilikausien tappio , ,97 Tilikauden voitto 0, ,49 0, ,60 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset , ,38 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,10 Muut pitkäaikaiset velat , ,79 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,11 Saadut ennakot , ,46 Ostovelat , ,11 Velat konsernille , ,45 Velat omistusyhteysyrityksille 5 612, ,73 Muut lyhytaikaiset velat , ,04 Siirtovelat , , , , , ,43 Vuoden lopulla käynnistettiin kilpailu uudistuotannon jatkosta. Kilpailun tulos ja uudisrakentamisen suunnitelmat valmistuvat vuoden 2014 puolella. 2.2 Kiinteistöstä luopuminen Arava-säännösten mukainen hallintamuodon muutos Turussa Pernossa sijaitsevalle asumisoikeuskiinteistölle saatiin päätökseen. Vuonna 1992 valmistunut kerrostalokiinteistö ei menestynyt aso-kiinteistönä historiansa missään vaiheessa. Vaso perusti vuonna 2012 Asunto Osakeyhtiö Turun Kartanonlehto -nimisen yhtiön. Kahden kerrostalon ja 43 asunnon kiinteistö myytiin tasearvollaan perustetulle AsOylle. Asuntojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden myynti käynnistyi vuoden 2012 lopussa ja saatiin päätökseen kevään 2013 aikana. Muutosprosessin akana tehtiin tiivistä yhteistyötä talon asukkaiden kanssa. Heillä oli mm. etuosto-oikeus omiin asuntoihinsa. 3. KIINTEISTÖT JA ASUKKAAT 3.1 Vason kiinteistökanta Menneessä vuodenvaihteessa oli valmiina yhteensä huoneistoa 106 kiinteistössä. Vuosittain valmistuneet tai hankitut Vason asumisoikeusasunnot Kiinteistöjä Asunto-m 2 Huoneistoja , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 104 Valmiina yhteensä , Valmiiden asuntojen kuntajakauma Kiinteistöjä Asunto-m 2 Huoneistoja Turku , Raisio ,5 291 Kaarina ,0 352 Naantali ,0 199 Lieto ,5 98 Vaso omistaa As Oy Puolalanpuistosta (Rauhankatu 4) katutasossa omassa toimistokäytössä olevan kerroksen 333 m Asuntojen käyttöaste Asuntomarkkinatilanteessa oli muutoksia vuoden aikana, loppuvuotta kohden kysyntä parani. Taloustilanteessa vallinneet suuret epävarmuustekijät vaikuttivat myös asuntojen kysyntään. Tilavien perheasuntojen tyhjäkäyttö lisääntyi vuoden 2012 aikana. Vastaavanlaista muutosta ei viime vuonna tapahtunut. Muutokset olivat pienempiä. Kokonaisuutena markkinatilanne oli vuoden lopussa alkuvuotta parempi. 19

20 Yhtiön käyttöaste aleni vuoden aikana 0,4 prosenttiyksikön verran ja oli 94,3 % (94,7 % v. 2012). Asukkaiden vaihtuvuus aleni 3,9 prosenttiyksikköä. Viime vuoden vaihtuvuus oli 15,0 % (18,9 % v. 2012). Alentunut vaihtuvuus kerto siitä, että ihmisten kyky ja rohkeus kehittää asumisolojaan on alentunut. Vuoden aikana päättyi 385 asumissoikeussopimusta, joista 86 oli vaihtoja toiseen Vaso-asuntoon. Vuoden lopussa oli voimassa 128 määräaikaista korkeintaan kaksi vuotta kestävää vuokrasopimusta kiinteistöissä, joissa asumisoikeuksien kysyntää ei ollut riittävästi. Vuoden 2013 lopussa Vason asunnoissa asui yhteensä asukasta, oli naisia, miehiä ja alle 18-vuotiaita. 3.3 Kiinteistöjen isännöinti ja hoito Kiinteistöjen isännöinti tapahtuu omana isännöintinä ja yhden ulkopuolisen palveluntuottajan V-S Isännöintitalon toimesta. Vuoden lopussa omassa isännöinnissä oli 65 kiinteistöä ja V-S Isännöintitalolla 41 kiinteistöä. Viime vuosina valmistuneet uudet kiinteistöt on otettu omaan isännöintiin. Kiinteistön tullessa 10 ja 20 vuoden ikään, siinä suoritetaan kunnon katselmointi. Siitä saadaan perustietoa tulevaisuudessa tehtäviä vuosikorjauksia varten. Kiinteistöjen katselmointeja tehtiin yhteensä 10 kiinteistössä. Leikkipaikkojen uudistaminen on ollut viime vuosien erityisprojekti. Myös julkisivujen kunnossapitoon on kohdistettu erityistoimia. Aurinkolaaksossa Turussa toteutettiin Lipunkantajanpuisto-kiinteistössä laaja parvekeremontti ja parvekkeiden lasitus. Kiinteistöjen energiankulutuksen ja kustannusten säästöön tähtäävinä toimenpiteinä mm. tehtiin Turussa Kreulankartanossa rivitalon yläpohjan lämmöneristeen lisääminen, jonka rahoitukseen saatiin valtion energia-avustusta. Kiinteistöjen korjauksiin käytettiin vuoden aikana 1,07 /m 2 /kk. Summassa on mukana ohjelmoidut vuosikorjaustyöt, kiinteistöjen yhteisiin tiloihin tehdyt työt ja asuntojen muuttoremontit. Osa korjauksista ja kodinkonehankinnat ovat aktivoinneissa. Merkittävinä vuosi- tai muuten pakollisina korjaustöinä tehtiin parvekekorjauksia ja -lasituksia, rakennusten teräsosien maalauksia, kattotöitä ja rivitalojen julkisivumaalauksia sekä piha-aitojen uudistamisia. ARA myönsi lainavarauksen vanhimman kiinteistömme Kreulankartanon peruskorjaushankkeeseen. Asiaa oli valmisteltu yhdessä kiinteistön asukkaiden kanssa. Suunnittelutyö on käynnissä ja työ toteutetaan kesästä 2014 alkaen. 3.4 Ympäristöasiat vuonna 2013 Vaso on liittynyt asuinkiinteistöalan VAETS-energiatehokkuussopimukseen. Tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2016 mennessä 7 % säästöt koko rakennuskantaa koskevassa energiankäytössä. Vuoden 2013 aikana käytettiin Vason kiinteistöissä lämpöä keskimäärin 38,3 kwh/rm 3 (42,6 kwh/ rm 3 v. 2012), vettä 118 l/as/vrk (120 l/as/vrk) ja kiinteistösähköä 3,50 kwh/rm 3 (3,57 kwh/rm 3 ). Passiivitalo Soinisiin laadittiin asukkaille erityinen passiivitalon asunnon käyttöohje. Käyttöohjetta päivitetään käyttökokemusten myötä. Soinisen ympäristövaikutuksia ja kulutustietoja tullaan vertaamaan muuhun Vason asuntokantaan. Kiinteistö Soinisista laadittiin hiilijalanjälkilaskelma. Hallituksen jäsenet vuonna 2013 Taustayhteisö Osallistumisaktiivisuus Henrik Elfving, puheenjohtaja Turun kaupunki 8/8 Aila Harjanne, varapuheenjohtaja Turun kaupunki 4/8 Anita Halmesmaa, jäsen Turun kaupunki, asti 2/2 Joonas Kallio, jäsen Turun kaupunki 8/8 Pirjo Lampi, jäsen Turun kaupunki, 10.4 alkaen 4/6 Tuomas Mikkola, jäsen Turun kaupunki, asti 2/2 Henry Toivari, jäsen Turun kaupunki, alkaen 5/6 Jari Salonen, jäsen Raision kaupunki, alkaen 4/6 Reijo Ylönen, jäsen Raision kaupunki, asti 2/2 Marjo Salminen, jäsen Kaarinan kaupunki 6/8 Sari Koskinen, jäsen Asukkaiden edustaja 7/8 Tero Koskinen, jäsen Asukkaiden edustaja 8/8 Kari Haapanen, varajäsen Liedon kunta 2/3 Markku Tuuna, varajäsen Naantalin kaupunki 2/3 Tuire Kähkönen, varajäsen Asukkaiden edustaja, asti 1/1 Pekka Paatonen, varajäsen Asukkaiden edustaja, alkaen 3/3 Varajäsen kutsutaan kokoukseen tarvittaessa esteellisen tilalle. Koko hallituksen osallistumisprosentti kokouksiin oli 94 %. Kaikki vuoden 2013 alun jälkeen tehdyt asumisoikeussopimukset ovat olleet ns. savuttomia. Tehdyn sopimuksen mukaisesti asukas ei voi tupakoida asunnon sisätiloissa. 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Yhtiökokous ja hallitus Yhtiöjärjestyksen mukainen varsinainen yhtiökokous pidettiin Toimikauden hallituksen toimikautta jatkettiin ja uusi valittiin varsinaisessa yhtiökokouksessa. Nykyisen hallituksen toimikausi on Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 120 asiaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui yhdeksän kertaa. Hallituksen työvaliokuntaan ovat vuoden 2013 aikana kuuluneet: Henrik Elfving puheenjohtaja Aila Harjanne varapuheenjohtajana Tuomas Mikkola jäsen, asti Sari Koskinen jäsen Reijo Ylönen jäsen asti Marjo Salminen jäsen alkaen 4.2 Henkilöstö ja tilintarkastus Toimitusjohtaja FM, KJs, LKV Pekka Peltomäki, johtoryhmän jäsen Asuntopäällikkö Yo.merkonomi Tiina Arnivaara, johtoryhmän jäsen Asuntoneuvottelija HTM Piia Nevalainen Asuntoneuvottelija Tradenomi Outi Tamminen Hallintopäällikkö HN, tradenomi Teija Lamminen, johtoryhmän jäsen Kirjanpitäjä, isännöitsijä Yo.merkonomi Annamaija Vuorio Kirjanpitäjä Yo.merkonomi Irina Kurkela Kiinteistöpäällikkö Insinööri (ylempi AMK), ITS, FMA Sirpa Laaksonen, johtoryhmän jäsen Isännöitsijä Isännöinnin ammattitutkinto Jari Kauppi Kiinteistöassistentti Restonomi Nina Barck Henkilökunnan määrä on ollut vuoden aikana keskimäärin kymmenen henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli 45 vuotta. Tilintarkastajat KHT JHTT Tomi Moisio ja Pricewaterhouse- Coopers Oy, päävastuullisena KHT Nea Rissanen Varatilintarkastaja KHT Mika Kaarisalo 20

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012 Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa Vuokralaiset VKL ry toiminnanjohtaja 1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90)=vuokralaisdemokratia 2 Tavoite: Antaa vuokralaisille päätäntävaltaa Antaa

Lisätiedot

Asokotien asukashallinto 1.5.2015

Asokotien asukashallinto 1.5.2015 4.5.2015 Asokotien asukashallinto 1.5.2015 1 ( 7 ) Sisältö 1. Asukashallinnon tarkoitus 2. Asukkaiden kokous a) Asukkaiden kokouksen tehtävät b) Asukkaiden kokouksen koollekutsuminen c) Asukkaiden kokouksen

Lisätiedot

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö VAV Asunnot Oy Asukashallintosääntö 11.1.2011 VAV Asunnot Oy Veturitie 7, 01300 Vantaa 1. ORGANISAATIO VAV Asunnot Oy:llä on yhtiökokous ja hallitus sen mukaisesti kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Lisäksi

Lisätiedot

PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus

PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus 1. Mikä asukastoimikunta? Asukastoimikunnat ovat PSOASin asukkaiden muodostamia päätösvaltaisia ryhmiä, joiden kautta asukkaat pääsevät vaikuttamaan omien alueidensa

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset 1 Asukasdemokratia Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa 16.7.1990/649 eli Yhteishallintolaki : Laki antaa vuokralaisille oikeuden ottaa osaa

Lisätiedot

Asukastoiminnan tehtävät

Asukastoiminnan tehtävät Asukastoiminnan tehtävät AsuVan koulutusristeily 11.2.2013 Asukasdemokratia Koasilla Asukasdemokratian tarkoituksena on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa asumistaan koskevissa

Lisätiedot

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai 23.11.2010 Hotel Arthur

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai 23.11.2010 Hotel Arthur Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää ää kehitystä edistämäss ssä tiistai 3..00 Hotel Arthur Asukasosallisuuden kehittäminen vuokrataloyhtiöss ssä Terhi Toppinen-Häyrinen

Lisätiedot

Asukastoiminta. Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä

Asukastoiminta. Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä Asukastoiminta Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä Asukastoiminnan tärkeimpiä tehtäviä Asumisviihtyvyyden lisääminen asuinkiinteistössäsi Osallistumista Olet asumisesi paras asiantuntija - voit vaikuttaa

Lisätiedot

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI Asukasdemokratiatoimikunnan käsittely 14.11.2005 ja alueneuvostojen yhteiskokouksen käsittely 30.11.2005 ja yhtiön hallituksen käsittely 15.12.2005 PÄIVITYKSET: Asukashallitus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ

HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä lokakuun 26 pnä 2011 I LUKU Yleistä 1 Vuokralaisdemokratian tarkoitus 2 Soveltamisala 3 Ohjeet ja periaatteet II LUKU Asukkaiden

Lisätiedot

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET Asumisviihtyvyyden parantaminen Asukkaiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen lisääminen omaan asumiseensa ja asuinympäristöönsä Yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen

Lisätiedot

VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö

VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö Asukashallinnon organisaatio on hyväksytty asukashallituksen kokouksessa 2.6.2005. Asukasyhteistyön ohjesääntö on hyväksytty asukashallituksen työvaliokunnan kokouksessa

Lisätiedot

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Asukasyhteishallinnon ohjesääntö

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Asukasyhteishallinnon ohjesääntö 1 Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Asukasyhteishallinnon ohjesääntö I Yleistä 1. Keski Suomen opiskelija asuntosäätiön (jäljempänä säätiö) valtuuskunta on päättänyt antaa tämän ohjesäännön sekä yhteishallinnosta

Lisätiedot

LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI

LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI ASUKASDEMOKRATIATOIMIKUNNAN KÄSITTELY 14.11.2005 ALUENEUVOSTOJEN YHTEISKOKOUKSEN KÄSITTELY 30.11.2005 YHTIÖN HALLITUKSEN KÄSITTELY 15.12.2005 PÄIVITYKSET: ASUKASHALLITUS

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ

VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ 1 VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ VASOn toimitusjohtaja Pekka Peltomäki työhuoneessaan Kuva: Timo Leinonen Vaso osakeyhtiö, eli Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asumisoikeusasuntoja on paljon Halisten

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

Onnistuneet talkoot. Asukastoimikuntien 11.3.2011 pidetyn seminaariin osallistuneiden asukkaiden ryhmätöissä kehitetyt ideat ja ehdotukset

Onnistuneet talkoot. Asukastoimikuntien 11.3.2011 pidetyn seminaariin osallistuneiden asukkaiden ryhmätöissä kehitetyt ideat ja ehdotukset 1 Asukastoimikuntien 11.3.2011 pidetyn seminaariin osallistuneiden asukkaiden ryhmätöissä kehitetyt ideat ja ehdotukset RYHMÄTÖIDEN OTSIKOT Mitä talkoilla voi tehdä? Talkoiden suunnittelu, valmistelu ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ 1 / 8 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 29.5.2013 I LUKU YLEISTÄ II LUKU ASUKKAIDEN KOKOUS

HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ 1 / 8 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 29.5.2013 I LUKU YLEISTÄ II LUKU ASUKKAIDEN KOKOUS HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ 1 / 8 I LUKU YLEISTÄ 1 Vuokralaisdemokratian tarkoitus Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratian tarkoituksena on yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö

VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö Asukashallinnon organisaatio on hyväksytty asukashallituksen kokouksessa 2.6.2005. Asukasyhteistyön ohjesääntö on hyväksytty asukashallituksen työvaliokunnan kokouksessa

Lisätiedot

Maanantai klo

Maanantai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 18.02.2013 klo 9.00 11.10 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

11.3.2000 Monipuoliset vaikutusmahdollisuudet. 8.3.2003 Työnjako-, yhteistyö- ja vastuukysymykset huolloissa, korjauksissa ja rakentamisessa

11.3.2000 Monipuoliset vaikutusmahdollisuudet. 8.3.2003 Työnjako-, yhteistyö- ja vastuukysymykset huolloissa, korjauksissa ja rakentamisessa 8.00 Lähtö keskustorilta 8.45 Aamupala 9.15 Seminaarin avaus 9.25 Katsaus VTS:n asukastoimintaan 10.00 Uudet tavat viestiä ja pitää yhteyttä Timo Albert Hintsa, tutkija, VTT Verkkomedia 12.00 Musiikkia,

Lisätiedot

SOANK PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 (5) Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunta 12.04.2011. KOAS Letkut, Letkutie 2 A, Jyväskylä; kokoustila

SOANK PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 (5) Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunta 12.04.2011. KOAS Letkut, Letkutie 2 A, Jyväskylä; kokoustila SOANK PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 (5) Kokouspöytäkirja Aika Sunnuntaina 10.04.2011 klo 12:18 15:30. Paikka Letkut, Letkutie 2 A, Jyväskylä; kokoustila Läsnä Jyri Järvinen Lasse Saarinen Sasa Sokka Tom Ingberg

Lisätiedot

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki.

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toteuttamistavat 4 Varojen hankinta Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. Säätiön

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 )

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 ) 25.2.2015 1 (5) Fennian hallituksen ehdotus 20.4.2015 yhtiökokoukselle koskien yhtiöjärjestyksen muuttamista: Muutosehdotuksien pääasiallinen sisältö on: 1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa

Lisätiedot

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Reppukatu 3 Esite12.09.2014 Reppukatu 3 täyttää Suomen Omakodin asumisoikeuskorttelin Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodin

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa SATOkotiin. Muuttajan usein kysytyt kysymykset

Tervetuloa SATOkotiin. Muuttajan usein kysytyt kysymykset Tervetuloa SATOkotiin Muuttajan usein kysytyt kysymykset SATOn Asiakaspalvelu p. 020 334 443 asiakaspalvelu@sato.fi sato.fi facebook.com/sato Milloin saan hakea avaimet? Uuden kotisi avaimet saat vuokrasopimuksen

Lisätiedot

VUOKRALAISPÄIV KUOPIOSSA 30.3.2011. Asukasdemokratia Sosiaali-is Olavi Westerinen Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari

VUOKRALAISPÄIV KUOPIOSSA 30.3.2011. Asukasdemokratia Sosiaali-is Olavi Westerinen Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari VUOKRALAISPÄIV IVÄT KUOPIOSSA 30.3.2011 Asukasdemokratia Sosiaali-is isännöitsijä Olavi Westerinen Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari ASUKASTOIMINTA RASITE VAI RIKKAUS? Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeen kuulumisia Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeessa tapahtuu Selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Hankkeen

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Iitin kunta Pöytäkirja 2/2015 1 Tarkastuslautakunta 18.02.2015 Aika Keskiviikko 18.02.2015 klo 18:00-19:49 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Rane energianeuvonta Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Ranen henkilöstöä Antero Mäkinen Rakentaminen Katja Räsänen Harjoittelija Petri Mäkelä Rakentajan opas Tiina Hakala Asuminen Ilari

Lisätiedot

TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA

TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA Toimijat, kokoukset ja kokoustekniikka Toimijoiden roolit Jäsenet Hallitus ja toimihenkilöt Sihteeri Puheenjohtaja taloudenhoitaja Kts. YHTALO Ryhmätyö Millainen on hyvä kokous?

Lisätiedot

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Ohjesääntö Tällä ohjesäännöllä

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. 1 Säätiön nimi on Turun Ylioppilaskyläsäätiö Studentbystifelsen i Åbo sr. Säätiön kotipaikka on Turun kaupunki.

TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. 1 Säätiön nimi on Turun Ylioppilaskyläsäätiö Studentbystifelsen i Åbo sr. Säätiön kotipaikka on Turun kaupunki. 1 TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Korjatut säännöt Valtuuskunnan 7.4.2016 hyväksymä 1 Säätiön nimi on Turun Ylioppilaskyläsäätiö Studentbystifelsen i Åbo sr. Säätiön kotipaikka on Turun kaupunki. 2

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6

ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 9.6.2005 YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 1(5) Yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Etelä Hesperiankatu 6 ja kotipaikka Helsinki. 2 Toimiala

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

Säätiö voi harjoittaa ravitsemusliiketoimintaa ja fysioterapiatoimintaa sekä muuta palvelutoimintaa, joka tukee ikäihmisten kotona asumista.

Säätiö voi harjoittaa ravitsemusliiketoimintaa ja fysioterapiatoimintaa sekä muuta palvelutoimintaa, joka tukee ikäihmisten kotona asumista. SÄÄNNÖT 1 (6) LAHDEN VANHUSTEN ASUNTOSÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Lahden vanhusten asuntosäätiö, englanniksi Lahti Foundation of Housing and Services for the Elderly, ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1

As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1 As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1 Ohjelma 19.00-19.10 Avaus 19.10-19.25 Hallituksen visio taloyhtiön kehittämiseksi 19.30-19.45 Viestintä ja tiedottaminen 19.50-20.10 Pitkäntähtäimen korjaus- ja budjettisuunnitelma

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

ASUKASHALLINTO 1. TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET 2. HALLITUS JA TILINTARKASTAJA 3. ASUKASKOKOUS JA ASUKASTOIMIKUNTA 18.1.2013

ASUKASHALLINTO 1. TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET 2. HALLITUS JA TILINTARKASTAJA 3. ASUKASKOKOUS JA ASUKASTOIMIKUNTA 18.1.2013 1 18.1.2013 ASUKASHALLINTO 1. TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET Asukasdemokratian toiminta-ajatus on saada aikaan asukkaiden ja VTS-kotien yhteistyötä eli yhteishallintoa asumisviihtyvyyden kehittämiseksi

Lisätiedot