SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLIRAPORTTI Väli-Suomi

Transkriptio

1 SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLIRAPORTTI Väli-Suomi

2 1 Sisällys 1. SOS II - HANKKEEN LÄHTÖKOHTIA SOS II - HANKKEEN TAVOITTEET HANKKEEN TOIMINTA-ALUE JA MUKANA OLEVAT KUNNAT HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Hankeorganisaatio ja henkilöstö Ohjausryhmä Alueelliset asiantuntijaryhmät Hankkeen sisäiset tiimit HANKKEEN RAHOITUS JA KÄYTTÖ VIESTINTÄ JA TAPAHTUMAT KEHITTÄMISTYÖ Osallisuus sekä aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö Suunnitelmallinen sosiaalityö ja osallisuus asiakasprosesseissa Osallisuus palveluiden kehittämisessä Aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät Palveluprosessit sekä ammatti- ja tehtävärakenteet Aikuissosiaalityön prosessit ja yhteistyö Aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteet sekä osaamisen vahvistaminen Tietotuotanto ja rakenteellinen sosiaalityö Tietotuotanto Rakenteellinen sosiaalityö Muu kehittäminen SOS II-HANKKEEN ARVIOINTI JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN TUNNISTAMINEN JA JUURRUTTAMINEN KEHITTÄMISTYÖTÄ EDISTÄNEET JA HAASTANEET TEKIJÄT... 32

3 1. SOS II - HANKKEEN LÄHTÖKOHTIA Väli-Suomen alueen aikuissosiaalityön kehittäminen jatkuu SOS Syrjäytyneestä Osalliseksi Sosiaalityön keinoin kehittämishankeen ( ) jälkeen jatkohankkeella SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityön keinoin -hankkeessa ( ). Kaste eli Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (733/1992, 5 ). Kaste-ohjelman tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti. SOS II - hankkeessa tehtävällä kehittämistyöllä vastataan Kasteen I-osaohjelman tavoitteisiin ja toteutetaan alueellisesti sen toimenpiteitä 1. Lisäksi uusi sosiaalihuoltolaki, SOTE-uudistus sekä perustoimeentulotuen siirtäminen Kelaan tuovat muutoksia aikuissosiaalityöhön, jonka vuoksi on tärkeää vahvistaa ja kehittää suunnitelmallista, vaikuttavaa työskentelyä. 2 SOS II - HANKKEEN TAVOITTEET SOS II -hankkeen tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden osallisuutta kahdella eri tasolla. Suunnitelmallisessa ja vaikuttavassa aikuissosiaalityössä on tärkeää, että asiakkaiden palveluprosessit perustuvat riittävän laajaan tilannekartoitukseen, asiakassuunnitelmaan ja suunnitelman totuttamiseen sekä sen arviointiin. Toisella tasolla SOS II-hankkeessa vahvistetaan aikuissosiaalityön asiakkaiden osallistumista kehittämistyöhön. Tavoitteena on luoda kokonaisvaltaisia ja suunnitelmallisuuteen perustuvia sosiaalipalveluita kehittämällä vaikuttavia menetelmiä sekä vahvistamalla ammattilaisten osaamista ja jäsentämällä henkilöstön tehtävänkuvia. Hankevalmistelun aikana tavoitteiden asettamisessa huomioitiin uudistuva sosiaalihuoltolaki mm. sosiaalisen kuntoutuksen ja rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta. SOS II -hankkeen tavoitteisiin pyritään toimijalähtöisellä kehittämisideologialla. Toimijalähtöisen ideologian mukaisesti kehittämistyöhön SOS II -hankkeessa osallistuvat hankekuntien henkilöstö, palveluiden käyttäjät, aikuissosiaalityön palveluihin liittyvät eri yhteistyötahot, oppilaitokset, järjestöt sekä muut verkoston toimijat. Kehittämistyössä tärkeitä kumppaneita ovat koordinoivina tahoina toimivat Sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos, SONet BOTNIA ja Verso. SOS II -hankkeen tavoitteet jakaantuvat kolmeen toimintalinjaan oheisen taulukon mukaisesti. Tavoitteita ja niihin kytkeytyvää kehittämistyötä on kuvattuna tarkemmin luvussa seitsemän. 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE

4 4 Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 1A Osallisuus 2A Palveluprosessit ja palveluverkostot 1 B Aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät 2B Ammatti- ja tehtävärakenteet Toimintalinja 3 Taulukko 1. SOS II hankkeen toimintalinjat 3 A Tietotuotanto, tiedon hyödyntäminen 3 B Rakenteellinen sosiaalityö 3 HANKKEEN TOIMINTA-ALUE JA MUKANA OLEVAT KUNNAT SOS II -hankkeessa on mukana yhteensä 56 Väli-Suomen kuntaa, joiden yhteenlaskettu väestö on noin SOS II -hanke toteutetaan Väli-Suomen alueella seuraavasti: PIRKANMAA JA KANTA-HÄME Toteutusalue muodostuu seuraavista 17 kunnasta: Forssa Hämeenkyrö Orivesi Hausjärvi Kangasala Pirkkala Riihimäki Lempäälä Punkalaidun Humppila Ypäjä Nokia Sastamala Tampere Vesilahti Jokioinen Tammela Alueen yhteenlaskettu väestö on noin Pirkanmaan osaa koordinoi Tampereen kaupunki ja Kanta- Hämeen aluetta sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. PÄIJÄT-HÄME Toteutusalue muodostuu seuraavasta 13 kunnasta: Lahti Hartola Asikkala Iitti Hollola Myrskylä Hämeenkoski Nastola Kärkölä Orimattila Pukkila Sysmä Padasjoki Alueen yhteenlaskettu väestö on noin ja koordinoijana alueella toimii sosiaalialan osaamiskeskus Verso.

5 5 ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA Toteutusalue muodostuu seuraavasta 26 kunnasta: Alavus Alajärvi Evijärvi Ilmajoki Jalasjärvi Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Seinäjoki Soini Vimpeli Ähtäri Vaasa Närpiö Kaskinen Pietarsaari Mustasaari Korsnäs Vöyri Luoto Laihia Maalahti Uusikaarlepyy Kristiinankaupunki Pedersöre Alueen yhteenlaskettu väestö on noin Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntia koordinoi sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA. Kehittämistyö on käynnistynyt Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan alueilla ja Kanta- Hämeessä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjamaan osassa rahoituksen mukaiset henkilöstöresurssit on jaettu hankekaudelle siten, että kehittämistoiminta keskittyy pääosin Pohjanmaan hankekuntiin ajalle ja vastaavasti Etelä-Pohjanmaan hankekuntiin ajalla Etelä- Pohjanmaalla kehittämistyö on toteutuu aluksi keväällä 2014 osa-aikaisesti ja vastaavasti Pohjanmaan alue on mukana osa-aikaisesti hankkeen päättymiseen eli saakka.

6 6 4 HANKKEEN ORGANISOITUMINEN 4.1 Hankeorganisaatio ja henkilöstö SOS II -hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki. Hanke jakautuu kolmeen toiminnalliseen osaan, joita ovat 1) Pirkanmaa ja Kanta-Häme 2) Päijät-Häme ja 3) Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Alueellisia kokonaisuuksia koordinoivat Pirkanmaalla Tampereen kaupunki, Kanta-Hämeen alueella sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy, Päijät-Hämeessä sosiaalialan osaamiskeskus Verso sekä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA. Myös SOS II-hankkeen hankejohto sijoittuu SONet BOTNIAan (kuva 1). SOS II-hankeen koordinoinnista on tehty yhteistoimintasopimus Tampereen kaupungin, sosiaalialan osaamiskeskusten Verso, Pikassos ja SONet BOTNIAn sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa. Tampereen kaupunki Ohjausryhmä AVI/STM Hankejohto 2 hlöä SONet BOTNIA Alueelliset asiantuntijaryhmät, 6 Pirkanmaa Projektipäällikkö Kanta-Häme Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Projektikoordinaattori Päijät-Häme Projektipäällikkö Projektityöntekijät 4 Tampere Projektisuunnittelija 1 Pikassos Projektityöntekijä 1 ( ) SONet BOTNIA Projektityöntekijät 2 ( ) SONet BOTNIA Projektisuunnittelija 1 Verso Kuva 1 SOS II -hankkeen organisoituminen Hankehenkilöstö SOS II-hankkeessa työskentelee 13 henkilöä. Henkilöstön toiminta-alueet, työsuhteen kestot sekä tehtäväkuvat on tiivistettynä liitteessä 1.

7 7 4.2 Ohjausryhmä Hankkeella on yksi ohjausryhmä, jossa on edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta, toiminta-alueen hankekunnista, koordinoivista sosiaalialan osaamiskeskuksista ja muista tärkeistä sidosryhmistä. Keskeisiä sidosryhmiä ovat oppilaitokset, järjestösektori sekä palvelunkäyttäjät. Ohjausryhmän tehtävänä on toimia hankkeen kehittämistyön tukena sekä ohjata, seurata ja arvioida hankkeen etenemistä. Tavoitteena on järjestää kokouksia noin neljä kertaa vuodessa. SOS II hankkeen järjestäytymiskokouksessa päätettiin ohjausryhmän tehtäviksi: - Hankkeen etenemisen kokonaisarviointi, mahdollisten muutostarpeiden ja ongelmakohtien tunnistaminen sekä tarvittavien korjaavien toimenpiteiden osoittaminen - Hankkeen tulosten hyödyntäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen - Väliraportin ja loppuraportin hyväksyminen - Rahoitussuunnitelman toteutumisen ja maksatuksen etenemisen seuranta - Rahoituspäätöksen muutoksia koskevien muutoksien tekeminen - Ehdotuksien tekeminen hankesuun nitelman muuttamiseksi STM:lle ja AVI:lle - Edistää projektin verkostoitumista ja yhteistyömahdollisuuksien luomista eri organisaatioiden toimijoihin ja projekteihin Järjestäytymiskokouksen jälkeen Tampereen kaupungin tilaajajohtaja Kari Hakari on päätöksellään ( ) vahvistanut SOS II-hankeen ohjausryhmän jäsenet. SOS II -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tampereen kaupungilta ja varapuheenjohtajana kehitysjohtaja Arto Rautajoki sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAsta. Jäseniä ohjausryhmässä on 16 varajäsenineen. Kesällä 2014 ohjausryhmässä tapahtui muutoksia, joista Tampereen kaupunki on myös tehnyt päätöksen. Taulukko SOS II -hankkeen ohjausryhmän jäsenistöstä liitteessä 2. SOS II-hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut mennessä seuraavasti: , (verkkokokous) ja Alueelliset asiantuntijaryhmät SOS II-hankkeessa on perustettu toiminta-alueen maakuntiin kuusi hyvin aikuissosiaalityötä tuntevaa asiantuntijaryhmää. Ryhmä muodostuu pääasiassa kuntien sosiaalityön ammattilaisista, kokemusasiantuntijoista ja muista sidosryhmistä. Jäsenistössä on alueellisia eroja. Alueellisen asiantuntijaryhmän tehtävänä on tukea ja keskustella hankkeen alueellisesta toteuttamisesta ja tuoda julki kuntien tavoitteita ja suunnitelmia kehittämistyön sisältöihin ja aikatauluihin. Lisäksi asiantuntijaryhmät tuottavat tietoa aikuissosiaalityön eri ilmiöistä ja pohtivat kerätyn tiedon hyödyntämistä. Alueellisen asiantuntijaryhmän pyrkimyksenä on vaikuttaa aikuissosiaalityön kehittymisen suuntiin. Ne toimivat

8 8 myös kokemusten ja SOS II-hankkeen käytäntöjen levittämisen foorumina. Asiantuntijaryhmillä ei ole ohjausryhmän mukaisia velvollisuuksia ja oikeuksia, vaan ne toimivat hankehenkilöstön tukena kehittämistyössä ja sen juurruttamisessa alueella. Alueelliset asiantuntijaryhmät ovat kokoontuneet 3-4 kertaa ensimmäisen vuoden aikana. 4.4 Hankkeen sisäiset tiimit SOS II -hankkeessa on perustettu kaksi sisäistä tiimiä liittyen osallisuuteen ja rakenteelliseen sosiaalityöhön. Kummassakin tiimissä on joka alueelta hanketyöntekijöitä. Osallisuuteen (OSA) liittyvän tiimin toiminta liittyy toimintalinjan yksi mukaisiin tavoitteisiin eli asiakkaiden osallisuuteen omiin prosesseihin sekä kehittäjäasiakas- ja kokemusasiantuntijatoimintaan. Rakenteellisen sosiaalityön (RAKE) tiimin työskentely vastaavasti kiinnittyy toimintalinjan kolme mukaisiin tehtäviin. Näissä tiimeissä vaihdetaan ajatuksia ja suunnitellaan yhdessä mahdollisia yhteisiä koko Väli-Suomen alueen kattavia tapahtumia ja koulutuksia. Tiimit kokoontuvat Pro Connect videoneuvottelujärjestelmän kautta, jolloin siihen on mahdollisuus osallistua omalta työpisteeltään. Tähän mennessä OSA-tiimi on kokoontunut neljä kertaa ja RAKE-tiimi seitsemän kertaa. Tapaamisista kirjoitetaan lyhyet muistiot ja ne ovat hankehenkilöstön nähtävillä hankkeen omalla sisäisellä verkkoalustalla, joka on Tampereen kaupungin alainen. Edellisten lisäksi hankkeessa on toiminut viestintätiimi, jonka tehtävänä oli hankkeen kotisivujen suunnittelu. Viestintätiimi kokoontui 3 kertaa ajalla 12/2013-2/2014. Viestintätiimi aktivoitui uudelleen marraskuussa 2014, jolloin arvioitiin yhdessä Aikuissosiaalityön lokakuu kampanjaa ja aloitettiin Aikuissosiaalityön maaliskuu kampanjan suunnittelu. Verkkokokouksia on ollut jo kaksi. Kevään aikana viestintätiimi suunnittelee hankkeen yhteistä julkaisua. SOS II -hankkeessa pidetään hankehenkilöstön yhteisiä tapaamisia tiimipäivien ja hankepäivien merkeissä. Tiimipäiviä on ensimmäisen vuoden aikana pidetty kaksi eli ja SOS II -hankepäiviä on ollut tavoitteena pitää kerran vuodessa ja ensimmäiset hankepäivät pidettiin Tampereella, joka sisällöllisesti oli hankkeen käynnistämiseen liittyvä kokonaisuus. Mukana ensimmäisillä hankepäivillä oli myös kokemusasiantuntijoita. Toiset hankepäivät järjestettiin Hämeenlinnassa. Teemana oli työryhmien ohjausmenetelmät ja yhteinen kehittämistyö sekä itsearviointi. Tiimipäivien ja hankepäivien tarkoituksena on käydä läpi yhdessä hankkeen kannalta ajankohtaisia asioita, eri menetelmiä sekä hankealueiden kehittämistyötä ja -prosesseja. Näin pystytään huomioimaan kehittämistyössä ajankohtaiset asiat sekä tarvittaessa suuntaamaan ja rajaamaan toimintaa sen mukaan. Kehittämistyötä ja -prosesseja läpikäydessä opitaan toisilta sekä tullaan tietoisiksi toisten toiminnasta. Tämä mahdollistaa muualla tehdyn työn hyödyntämisen toisille alueilla. Hankealueiden projektipäälliköiden ja -koordinaattorin sekä hankekoordinaation yhteisiä tapaamisia ja kokouksia eli PKK-tapaamisia on pyritty pitämään noin kerran kuukaudessa. Näissä tapaamisissa on yhteisesti mietitty SOS II-hankkeen toimintaa suhteessa tavoitteisiin ja hankeaikaan. Kokouksia on pidetty ensimmäisen vuoden aikana yhteensä kahdeksan kertaa, joista puolet ovat olleet verkkokokouksia.

9 9 5 HANKKEEN RAHOITUS JA KÄYTTÖ SOS II-hankeen rahoitus on , josta kuntarahoitusta on neljännes, eli Hallinnoivan kaupungin, Tampereen kirjanpidossa on avattu kustannuspaikka hankkeen budjetille ja talousasioista vastaavaksi on nimetty yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Tampereen kaupungilta koordinaattori Tiina Karttunen. SOS II-hankkeen budjetti on sisäisesti eritelty toiminta-alueittain, koska tällä tavalla jokaisella tiimillä on selkeästi tiedossaan alueelle toimintaan varattu rahoitus. Kokonaisbudjetti jakautuu seuraavasti. SOS II-hankekonsortio Hankekoordinaatio + Tampereen kaupunki Etelä-Pohjanmaa + Pohjanmaa Pirkanmaa + Kanta-Häme Päijät-Häme Taulukko 2. SOS II-hankkeen rahoitus alueittain jaettuna Kolme alueellista budjettia sisältävät rahoituksen kehittämistyön käytäntöjen toteuttamiseen. Alueellisten budjettien rahoitus on jaettu; palkkoihin, palveluiden ostoihin, aineisiin ja tarvikkeisiin sekä vuokriin. Alueellisten budjettien käytön suunnittelusta vastaavat ja käyttöä seuraavat projektipäälliköt/projektikoordinaattori sekä hankejohtaja yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Hankekoordinaation ja hallinnoivan kaupungin yhteinen budjettiosuus on tilikartaltaan samanlainen kuin alueellisten tiimienkin (palkat, palveluiden ostot, aineet ja tarvikkeet sekä vuokrat). Budjetti sisältää hankejohdon ja Tiina Karttusen palkat (SOS II-hankkeen osuus Karttusen palkasta %). Tämän osan palveluiden ostoon varattu rahoitus sisältää hankekonsortion yhteiset hankinnat, kuten esimerkiksi työpaja-sarja rakenteellisesta sosiaalityöstä, ulkoisesta arvioinnista syntyvät kulut, yhteisen markkinointimateriaalin kulut, verkkosivujen ylläpidon, yhteisten seminaarien kulut; ts. menot, jotka nähdään koskevan ja hyödyttävän koko hankekonsortiota. Tähän osaan kohdistuu myös kulut SeAMK:n hallintopalveluista eli arviolta noin hankekaudella. SOS II-hankkeen kokonaisbudjetti on liitteessä 3. Rahoituksesta on käytetty ajalla noin Ko. toiminta-aikana on budjetissa ylittynyt palveluiden ostoon varattu rahoitus, koska muuttuneen hallintorakenteen vuoksi osa hankehenkilöstön palkoista on kirjattu AVI:n ohjeiden mukaisesti palveluiden ostot -kohtaan. SOS II-hanke on tehnyt ohjausryhmän päätöksen mukaisesti esityksen rahoituksen muutoksesta ja se on hyväksytty joulukuussa 2014.

10 10 6 VIESTINTÄ JA TAPAHTUMAT SOS II-hankkeelle on laadittu viestintäsuunnitelma, joka hyväksyttiin toisessa ohjausryhmän kokouksessa Periaatteena on, että viestintä on avointa, suunnitelmallista ja jatkuvaa. Huomiota on kiinnitetty siihen, että ajantasainen tieto on helposti kenen tahansa asiasta kiinnostuneen saatavilla. Viestintäsuunnitelma tarkistetaan, päivitetään ja arvioidaan hankkeen edetessä. Sisäinen viestintä Hankkeen sisäisellä viestinnällä tarkoitetaan Väli-Suomen alueen hankehenkilöstön sekä taustaorganisaatioiden ja rahoittajan yhdyshenkilöiden välistä viestintää. Sisäisen viestinnän tavoitteena on edistää tiedonkulkua hankehenkilöstön kesken ajankohtaisista sosiaalityöhön ja kehittämistyöhön liittyvistä asioista. Sen tarkoituksen on myös vahvistaa viestintää hankkeen yhteisistä teemoista, käytännön kehittämistyöstä ja menetelmistä hankehenkilöstön ja taustaorganisaatioiden kesken. Tärkein viestintäkanava sisäisessä viestinnässä hankehenkilöstön ja taustaorganisaatioiden yhdyshenkilöiden kesken on sähköposti. Hankehenkilöstöllä on käytössä Tampereen kaupungin intran kautta yhteinen Confluence-alusta, jossa jaetaan kommentoitavaksi ja tiedoksi asiakirjoja, työkokouksien muistioita ja raportteja. Hankejohdolla sekä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen henkilöstöllä on käytössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kautta Adobe Connect Pro verkkokokousjärjestelmä, jota käytetään alueiden päälliköiden ja hankejohdon välisissä videokokouksissa sekä Väli-Suomen alueen henkilöstön teematiimien kesken. Yhteyttä voidaan hyödyntää myös muiden hanketoimijoiden kanssa. Sisäisen viestinnän kanavia ovat sähköposti, puhelinkeskustelut ja tapaamiset tuki- ja ohjauskäyntien sekä tiimi- ja hankepäivien merkeissä. Sisäistä viestintää ovat myös yhteistyö- ja työkokoukset hanketta koordinoivien tahojen kanssa on sekä ohjausryhmän kokoukset. Ulkoinen viestintä Ulkoisen viestinnän kohderyhmään kuuluvat hankekuntien aikuissosiaalityön ammattilaiset ja organisaatioiden johto, palveluiden käyttäjät, eri yhteistyötahot, muut aikuissosiaalityön kehittämisestä kiinnostuneet ja media. Ulkoisen viestinnän tavoitteena on lisätä hankkeen ja sen tekemän kehittämistyön tunnettavuutta. Lisäksi se pyrkii vahvistamaan kehittämistyötä ja ideointia aikuissosiaalityössä sekä nostamaan aikuissosiaalityön profiilia. Ulkoisessa viestinnässä käytetään sähköpostia, SOS II hankkeen kotisivuja ( ja Facebooksivustoa (SOS II hanke, Kotisivuilla yksittäiset käynnit vaihtelevat päivittäin paljon eli vaihteluväli on muutamasta kymmenestä käynnistä yli 900 käyntiin. Facebook-sivulla tykkääjiä on 172 henkilöä ja sen kautta enimmillään julkaisujen tavoitettavuus on ollut 1300 ihmistä. Ulkoisessa viestinnässä on hyödynnetty myös muita Facebook-ryhmiä kuten Sosiaalinen Tekijä ja Sosiaalityön flashmob ryhmiä. Hankehenkilöstö on myös käyttänyt omia Twitter-tilejä ulkoisen viestinnän välineenä, mutta hankkeelle ei ole nähty tarpeelliseksi luoda omaa tiliä. Selkeä yhteys on havaittavissa sillä, että yksittäiset käynnit kotisivuilla kasvavat, kun hanke julkaisee sosiaalisessa mediassa tietoja. Koko henkilöstöllä on oikeus julkaista kotisivuilla ja Facebook-sivulla hankkeen tiedotettavia asioita. Päävastuu näistä sivustoista on hankesuunnittelijalla.

11 11 SOS II -hankkeesta ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa tiedote, joka laitetaan jakoon Väli-Suomen alueella eri sidosryhmille. Koko henkilöstö osallistuu kirjoittamiseen ja kirjoituksien hankintaan hankekuntien työntekijöiltä sekä asiakkailta ja kokemusasiantuntijoilta eri alueilta. Vuoden 2014 aikana on koostettu kolme tiedotetta. Nämä on julkaistu hankkeen kotisivuilla. Tiedotetta jaetaan hanketta koordinoiville tahoille, ohjausryhmän jäsenille, hankekuntiin ja alueellisille sidosryhmille sekä muille hankkeille. Tärkeänä osana ulkoista viestintää ovat hankkeen järjestämät tapahtumat, koulutukset ja seminaarit, joista osa on avoimia laajemmalle osallistujajoukolle. Tiedottamisessa hyödynnetään myös jokaisen alueen taustaorganisaatioiden viestintäkanavia. Tapahtumia ja tilaisuuksia varten hankkeelle on painettu kaksi roll-up telinettä ja yleisesite. Hankkeen kehittämistyöstä ja mallinnuksista suunnitteilla yksi yhteinen julkaisu syksylle Aikuissosiaalityön lokakuu Viestinnän osalta isoksi kokonaisuudeksi SOS II -hankkeessa ensimmäisen vuoden aikana muodostui Aikuissosiaalityön lokakuu -kampanja, jonka tarkoituksena oli tehdä aikuissosiaalityötä näkyväksi ja tutuksi kuntalaisille ja päättäjille. Kampanjan ajankohdaksi valittiin lokakuu 2014 ja mukaan innostettiin sekä asiakkaita että työntekijöitä. Kampanjaa varten SOS II -hankkeessa työstettiin yhdessä hankehenkilöstön, kokemusasiantuntijoiden, sosiaalialan työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien kanssa sosiaalityön positiiviseen julkituloon liittyen postereita ja videoita. Lisäksi luotiin yhteyttä päättäjiin ja johtaviin virkamiehiin yhteisten tapahtumien myötä. Kampanjan tiedote löytyy hankkeen kotisivuilta. - En olisi ikinä uskonut että minulle voi käydä niin posterit. Postereissa on kuvattu kahden kokemusasiantuntijan, asiakkaan ja kahden työntekijän tarinoiden kautta sitä, miten sosiaalityö auttaa ja tukee. - Aikuissosiaalityön arkihaaste 2014 video. Videoon on koottu asiakkaiden ja työntekijöiden ottamia kuvia ja kuvatekstejä, jotka saimme SOS II -hankkeen Arkikuva-haasteeseen. Videon on koostanut Päijät-Hämeen projektipäällikkö Sanna Keskikylä. Video on nähtävissä ja jaettavissa eteenpäin: - Päiväni sosiaalityöntekijänä video. Videon tarkoituksena on tuoda sosiaalityötä näkyväksi ja sitä, että sosiaalityöllä pyritään köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen. Sosiaalityöllä tuetaan asiakkaita ja annetaan turvaa eri elämäntilanteissa. Videossa on päärooleissa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueen projektipäällikkö Tuula Tuominen ja kaksi kokemusasiantuntijaa. Video on nähtävissä ja jaettavissa eteenpäin: - Luokkaretket Tampereella ja Lahdessa. Nämä olivat päättäjille ja johtaville viranhaltijoille tarkoitettuja tutustumiskierroksia oman kaupungin sosiaalipalveluihin. Luokkaretket järjestettiin kaupunkien ja SOS II -hankkeen yhteistyönä. Tavoitteena oli herättää keskustelua päättäjien kanssa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten puolesta. Keitä ovat sosiaalipalveluiden asiakkaat? Minkälaisia palveluita vaikeasti työllistyvät tarvitsevat päästäkseen eteenpäin? Mitä sosiaalisen ydin pitää sisällään? Luokkaretki perustuu Helsingin Diakonissalaitoksen Luokkaretki laitakaupungille

12 12 toimintamalliin. Toimintamalli on kehitetty sidosryhmäviestintään ja vaikuttamiseen. Luokkaretkien tarkoituksena on viedä päättäjät tutustumaan paikkoihin ja palveluihin, jonne ei muuten tulisi mentyä tai ei edes pääsisi. Aikuissosiaalityön lokakuuhun liittyen Talentia lehdessä (lokakuu 2014) oli teemaan liittyen hankkeen kautta kolme kirjoitusta: 1. Tajua tämä elämä, jossa Jarno Högforsin kertoo siitä, miten nousi oman tahdon, vertaisryhmän tuen ja aikuissosiaalityön palveluiden avulla. Jarno on ollut SOS hankkeessa mukana ensimmäisen kauden alueellisen ohjausryhmän jäsenenä ja molempien hankekausien aikana kokemusasiantuntija. Linkki kirjoitukseen: 2. Aikuissosiaalityö Nyt ja tulevaisuudessa, jonka on koonnut hankejohtaja Päivi Krook ja siinä on lähteenä käytetty myös hankkeen muiden työntekijöiden kirjoituksia. Linkki kirjoitukseen: 3. Uutta sykettä Vaasasta on Vaasan kaupungin johtavan sosiaalityöntekijä Sonja Sulkakosken kirjoitus Vaasan kaupungin aikuissosiaalityön ryhmäsosiaalityön toimintamallista, joka on yksi esimerkki sosiaalisesta kuntoutuksestaan. Tähän kirjoitukseen ei ole julkista linkkiä, mutta kirjoitukseen pääsee vain Talentian jäsenet kirjautumalla oheisen linkin kautta (lehden s ): Alueille on ollut jo aikaisemmin ja lokakuun kampanjaan liittyen paikallislehdissä juttuja aikuissosiaalityön ppalveluista ja sisällöistä. Kampanja tullaan toistamaan maaliskuussa 2015 nimellä Sosiaalisen puolesta ja sen osalta suunnittelu on jo käynnistynyt. Lisätietoa SOS II hankkeesta julkaistut lehtijutut löytyvät liitteestä 4. Valtakunnalliset tapahtumat SOS II-hanke osallistui Jyväskylässä järjestettyihin Valtakunnallisiin aikuissosiaalityön päiviin Tapahtumassa hankkeella oli oma työryhmä rakenteellisesta sosiaalityöstä ja sosiaalisesta raportoinnista. Lisäksi päivien aikana hankkeella oli oma esittelypöytä, jossa kerättiin yleisön näkemyksiä ja ajatuksia aikuissosiaalityössä huolta herättävistä tekijöistä sekä keinoista ratkaista näitä haasteita.

13 13 Kuva 2. Huolisäkki ja Keinopuu Hanke on ollut esillä myös Talentian asiantuntijapäivillä , jossa oli esittelypiste. Esitteiden lisäksi kokosimme päiviin osallistujien ajatuksia siitä, millaista on tulevaisuuden sosiaalityö. Tätä oli mahdollista visioida seinäkirjoituksin ja muovailuvahasta muovailemalla. Väli-Suomen alueen Kaste-hankkeilla oli yhteinen osasto TERVE-SOS messuilla, jotka pidettiin Lappeenrannassa. Tuolloin esillä oli hankkeen esitteitä ja raportteja. Kuva 3. Kaste-osasto TERVE-SOS-messuilla

14 14 7 KEHITTÄMISTYÖ Tässä luvussa kuvataan SOS II -hankkeen toimintalinjojen mukaisesti tehtyä kehittämistyötä ajalla lokakuu 2013 marraskuu Väli-Suomen alueella kunnat ja maakunnat ovat voineet omien kehittämistarpeidensa pohjalta valita heille sopivimmat kehittämistyön toimintalinjat. Valintamahdollisuus on toisaalta johtanut siihen, että joillain alueilla kehittämispilotit ovat kuntakohtaisia ja toisilla alueilla vastaavasti alueellisesti laajempia ja maakuntakohtaisia. 7.1 Osallisuus sekä aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö Asiakkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys ovat keskeisiä tavoitteita Kaste-ohjelmassa, jolloin myös SOS IIhankkeen osallisuuteen liittyvät kehittämisteemat ovat keskeisiä. SOS II-hankkeessa asiakkaiden osallisuus huomioidaan kahdella tasolla eli osallisuus asiakkaan oman asiakasprosessin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa sekä osallisuutena aikuissosiaalityön kehittämisessä Suunnitelmallinen sosiaalityö ja osallisuus asiakasprosesseissa Hankesuunnitelman mukainen tavoite: Kehitetään ja kokeillaan käytäntöjä, joiden avulla asiakkaat voivat osallistua entistä intensiivisimmin oman palvelunsa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhdessä työntekijöiden kanssa. Keinot: Suunnitelmallisen sosiaalityön sisältöjen vahvistaminen asiakastyössä (tilannekartoitukset, säännölliset ja suunnitelmalliset tapaamiset, asiakassuunnitelmat ja niiden toteutus) Osallisuutta mahdollistavat työmenetelmät Käytännön aikuissosiaalityössä asiakkaiden osallisuus mahdollistuu kokonaisvaltaisissa, asiakaslähtöisissä kohtaamisissa ja suunnitelmallisen sosiaalityön käytännöissä. Tärkeässä roolissa vaikuttavissa aikuissosiaalityön palveluissa ovat oikeanlaiset ja oikea-aikaiset sekä asiakkaan tarpeisiin perustuvat palvelut ja toimintatavat. Asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen on SOS II-hankkeessa pyritty suunnitelmallisen aikuissosiaa-

15 15 lityön sisältöjen vahvistamisella ja kehittämisen lähtökohtana on ollut toisin toimiminen eli uusien toimintatapojen löytäminen asiakasprosessiin. Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2 painotetaan (7 ), että sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen ohjaus tai neuvonta tai jollei suunnitelman laatiminen muuten olen ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelman on myös laadittava yhteisymmärryksessä asiakaan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Myös toimeentulotukilain 3 (10 ) mukaan perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava suunnitelma, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakija ja tarvittaessa yhteistyössä TE-toimiston ja muiden viranomaisten kanssa. Suunnitelman laatiminen on perusosan alentamisen yhteydessä viranomaisia velvoittava. Lisäksi suunnitelmallisuus on vahvasti mukana laissa kuntouttavasta työtoiminnasta. 4 Lähtökohtana suunnitelmalliselle sosiaalityölle on asiakaslähtöisyys. Järjestelmäkeskeisen työskentelyn rinnalla asiakasnäkökulmaa painottavat toimintatavat korostavat asiakkaan oman elämän asiantuntijuutta. Asiakaslähtöisyydellä ja asiakaskeskeisyydellä tarkoitetaan, että palvelut organisoidaan asiakkaan tarpeista käsin ja asiakas itse on subjekti ja toimija. 5 SOS II-hankkeessa suunnitelmallisen sosiaalityön kehittämistyön prosessiin kuuluvat muun muassa kokonaisvaltainen tilannekartoitus, säännölliset ja suunnitelmalliset asiakastapaamiset, asiakassuunnitelmien laatiminen, suunnitelmien toteutus sekä suunnitelmien tarkastus ja toteutumisen arviointi. Myös sosiaalityön ammattilaiset arvioivat omaa työtään ja toisin toimimisen kokemuksia. Toimenpiteiden toteuttamiseen on koko Väli-Suomen alueella yhdessä hankekuntien henkilöstön ja kehittäjäasiakkaiden kanssa laadittu, testattu ja arvioitu asiakastyön eri vaiheisiin käytettäviä lomakkeita, esitteitä ja ohjeistuksia. Tämä työskentely on jatkunut SOS hankkeen ensimmäiseltä hankekaudelta ja nyt toisen kauden aikana on pystytty hyödyntämään ensimmäisellä kaudella tehtyjä lomakkeita ja mallinnuksia. Tärkeä elementti on se, että näitä on käyty läpi ja suunniteltu yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa. Kehittämistyön arvioinnin kannalta haasteelliseksi on osoittautunut se, että asiakas-työntekijä suhde muodostuu kahdenkeskisissä keskusteluissa, jolloin on vaikea arvioida asiakkaan osallisuuden mahdollisuuksia näissä vuorovaikutustilanteissa ja meneillään olevissa asiakasprosesseissa, koska tätä työtä tehdään kohtaamisen ja vuorovaikutuksen kautta. Tämän vuoksi esim. Tampereella on järjestetty ammattilaisille kokemusasiantuntijoiden ja hankehenkilöstön yhdessä suunnittelema ja vetämä Asiakkaan kohtaaminen - koulutus, jossa asioita käydään läpi draaman ja yhteisen keskustelun pohjalta. Suunnitteilla on myös asiakastapaamisten reflektointia siten, että kokemusasiantuntija tai toinen työntekijä tulee asiakastapaamiseen mukaan ja sen jälkeen kertoo näkemyksensä siitä, miten osallisuus toteutui. Päijät-Hämeen alueella peruspalvelukeskus Aavassa Uutta suuntaa -pilotin aikana kokeillaan erilaisia menetelmiä ja tapoja tehdä työtä. Pilotin aikana oli tavoitteena tehdä jotakin toisin, mitä perinteisesti on totuttu toimimaan. Tässä pilotissa toisin tekemistä oli kootun tiedon mukaan se, että asiakkaille annettiin aikaa ja 2 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 3 Laki toimeentulotuesta 4 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 5 Nummela, T Asiakkaan asema ja oikeuksien toteutuminen aikuissosiaalityössä. Itä-Suomen yliopisto.

16 16 heillä oli mahdollisuus tavata työntekijää säännöllisesti. Työskentelyä myös suunnattiin sosiaalitoimiston seinien ulkopuolelle ja asiakkaita tavattiin enemmän kotikäynneillä. Etelä-Pohjanmaalla on aloitettu syksyllä 2014 aikuissosiaalityön työntekijöiden ja kehittäjäasiakkaiden yhteistutkijuutta, jossa työntekijä ja asiakas käyvät yhdessä läpi asiakkaan palvelupolkua, siihen liittyviä onnistumisia ja haasteita. Tässä tulee huomioiduksi yksilötason lisäksi rakenteelliset tekijät. Tukena työskentelyssä ovat kuvastin menetelmän asiakaspeili ja yhteinen päiväkirja. Saadun tiedon mukaan sekä työntekijät että asiakkaat ovat olleet innostuneita ja sitoutuneita tähän yhteiseen prosessin arviointiin. Tuloksia tämän osalta tulossa kevään 2015 aikana. Tuloksia ja tuotoksia. Suunnitelmalliseen sosiaalityöhön liittyviä lomakkeistoja sekä mallinnettuja prosesseja on testattu, arvioitu ja otettu käyttöön hankekunnissa koko Väli-Suomen alueella. SOS II -hankkeen toiminnan aikana näitä voidaan vielä käyttökokemusten pohjalta tarvittaessa muokata. Uutta suuntaa -pilotin myötä havaittiin, että aikuissosiaalityön palveluissa tulee kiinnittää huomiota yhä tarkemmin palvelun rakenteeseen, suunnitelmallisuuteen ja sisältöihin. Säännölliset tapaamiset ja kotikäynnit auttavat realististen suunnitelmien laatimiseen ja tiiviit tapaamiset vievät niitä myös eteenpäin. Tällä voidaan vahvistaa tehokkuutta ja vaikuttavuutta Osallisuus palveluiden kehittämisessä Sosiaalipalveluiden asiakkuuskäsitys on muutoksessa ja yhteiskunnassamme on tilausta asiakkaiden osallistumiselle sekä heidän kokemusten kuulemiselle ja hyödyntämiselle kehittämistyössä. Myös aikuissosiaalityöllä on kiinnostusta kokemustietoon perustuvaan palveluiden uudistamiseen. Kehittäjäasiakas- ja kokemusasiantuntijatoiminta sekä muu asiakkaiden osallistumista tukeva toiminta käynnistyi aikuissosiaalityössä SOS -hankkeen ensimmäisen toimintakauden aikana vuosina Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen, määrittely, sisällöt ja erilaiset toteutus- ja toimintatavat ovat tällä hetkellä monen eri tahon intresseissä. Haasteita toiminnalle tuovat siihen liittyvä käsitteiden runsaus sekä toiminnan monimuotoisuus. Tällä hetkellä käytössä on noin 40 erilaista käsitettä 6 (liite 5). Monimuotoisuus on kokemusasiantuntijatoiminnan rikkaus ja se voi toteutua eri tasoilla. Hankesuunnitelman mukainen tavoite: Kokeillaan ja kehitetään käytäntöjä joissa palveluiden käyttäjät osallistuvat palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. 6 Venho, Tanja Koonti Kolmas persoona yrityksen toteuttamista kokemusasiantuntijuuteen liittyvistä työpajoista

17 17 Keinot: Kehittäjäasiakasryhmät, asiakasraadit, asiakasfoorumit Kokemusasiantuntijoiden koulutukset Kokemusasiantuntijatyön koordinointi/tilauksien hoitaminen Kokemusasiantuntijoiden yhteistapaamiset Mallinnus suunnitelmallisesta kokemusasiantuntijatoiminnasta SOS II -hankkeessa on Väli-Suomen alueella suunniteltu, perustettu ja toteutettu hankekunnissa kehittäjäasiakasryhmiä, asiakasraateja ja asiakasfoorumeita. Näissä ryhmissä palveluiden käyttäjät kokemusasiantuntijoina ovat voineet osallistua aikuissosiaalityön kehittämiseen ja toiminnan arviointiin. Hankekuntien työntekijöiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Huomioitavaa on, että Tampereella tehdyn SOS -hankkeen selvitysten 7 perusteella esimerkiksi asiakasraatitoiminnan koordinointi vaatii työntekijältä noin tuntia kuukaudessa. Tämä sisältää yhteistapaamisten osalta kutsujen laatimisen, tapaamisten käytännönjärjestelyt, tapaamisen valmistelun teeman mukaan ja muistion kirjaamisen. Toiminnan juurruttamisen osalta tämä merkitsee sitä, että tämän kaltaiseen toimintaan nimettyjen työntekijöiden työtehtäviä ja asiakasmääriä tulee tarkistaa tuohon selvityksen aikaresurssiin nähden. Samalla tavalla myös kokemusasiantuntijatoiminnan juurruttamisessa tulee huomioida nimettyjen työntekijöiden työtehtävään riittävä aikaresurssi. Kokemusasiantuntijatoiminnassa järjestettävien yhteistapaamisten lisäksi tilausten vastaanotto ja selvittäminen voi viedä yllättävästi aikaa. Tulleita tilauksia täytyy vielä tarkentaa yhdessä kokemusasiantuntijan ja tilaajan kanssa, sopia sisällöstä ja palkkioista sekä selvittää aikatauluja. SOS II -hankkeessa on koulutettu kokemusasiantuntijoita, vaikka koulutus ei olekaan ehdoton edellytys toiminnassa mukana olemiselle. Käytännössä on myös huomattu, että uusien kokemusasiantuntijoiden rekrytointi ja koulutus tulisi olla jatkuvaa, koska asiakkaiden tilanteet muuttuvat ja heitä jää pois toiminnasta erinäisistä syistä. Näitä syitä voivat olla muun muassa työllistyminen, opiskelun aloittaminen tai sairastuminen. Kokemusasiantuntijakoulutusta on järjestetty SOS II -hankkeessa kysynnän mukaan. SOS IIhankkeessa on järjestetty vuonna 2014 kokemusasiantuntija koulutus Pirkanmaalla ja suunnitteilla on koulutusta myös Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Kokemusasiantuntija koulutuksen sisältöön kuuluu mm. kokemusasiantuntijuus käsitteenä ja omakohtaisena prosessina, asiakkuus sosiaalitoimessa, ryhmädynamiikka ja esiintymistaidot. Lisäksi kokemusasiantuntijoille annetaan informaatiota sosiaaliturvajärjestelmästä. Koulutus toteutetaan 9 päivän aikana neljän tunnin mittaisina tilaisuuksina. Pohjanmaalla Pietarsaaressa on koulutusta toteuttanut ruotsinkielinen työväenopisto ja SOS II -hanke on ollut aktiivisessa roolissa koulutuksen sisällön suunnittelussa. Lisäksi Pohjanmaalla kokemusasiantuntijoille on tarjottu lisäkoulutuksena SOS II -hankkeen toimesta mielenterveyden ensiapu-koulutuksella keväällä SOS-hanke Tampereen osahankeen yhteenveto

18 18 SOS II -hankkeen kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana palveluiden kehittämisessä, työryhmissä ja vaikuttamistyössä. Lisäksi he ovat olleet puhujina koulutuksissa, oppilaitoksissa ja seminaareissa. Tarkemmin kokemusasiantuntijoiden tilauksista kerrotaan liitteessä 6. Päijät-Hämeen alueella jatkui SOS -hankkeen ensimmäiseltä kaudelta työttömyyden kokemusasiantuntija-pilotti, jossa asiakkaat saivat vertaistuellista ohjausta työttömyyteen liittyvissä asioissa Nastolan työttömät Ry:llä palkkatuetussa työsuhteessa olleelta kokemusasiantuntijalta. Kokemusasiantuntijatoiminta tarvitsee aktiivisia palveluiden käyttäjiä, joilla on halua ja valmiutta osallistua palveluiden kehittämiseen. Palkkiot Kokemusasiantuntijoiden asiantuntijuuden tunnustamisessa tärkeässä asemassa ovat palkkiot. SOS II - hanke on määritellyt palkkiot perustuen osin Koulutetut kokemusasiantuntijat Ry:n (Kokoa Ry) suosituksiin (liite 7). Määritellyistä palkkioista on tarvittaessa voitu neuvotella. Kun kysymyksessä on uudenlainen toiminta, on palkkioiden maksussa joissain organisaatioissa ollut jonkin verran haasteita. Kokemusasiantuntijoille on kohtuutonta joutua odottamaan esimerkiksi kokouspalkkiota kuuden kuukauden ajan. Lisäksi kokemusasiantuntijat ovat joutuneet kohtaamaan sosiaalietuuksien ja palkkioiden yhteensovittamisen haasteet. Usea eri taho työskentelee tällä hetkellä sen puolesta, että lainsäädäntö muuttuisi tämän osalta joustavammaksi. Kokemusasiantuntijoiden työkokoukset Väli-Suomen alueella ja maakunnissa Kokemusasiantuntijoille on järjestetty koko Väli-Suomen alueen yhteisinä tapahtumina kaksi työkokousta ( ja ), joiden tavoitteena on ollut kokemusten jakaminen, toisilta oppiminen sekä kokemusasiantuntijuuden levittäminen ja juurruttaminen. Työkokoukset ovat suunnattu hankkeen kouluttamille kokemusasiantuntijoille ja muille hankkeen toiminnassa eri tavoilla mukana oleville. Mukana tilaisuuksissa on ollut osallistujia Pohjanmaalta, Päijät-Hämeestä ja Pirkanmaan alueelta. Kevään kokouksessa teemana oli kokemusasiantuntijuuden ja ammattilaisten osaamisen yhdistäminen ja syksyn 2014 kokouksessa yhtenä pääteemana oli kokemusasiantuntijatoiminnan juurruttaminen. Pirkanmaan ja Pohjanmaan alueilla, joissa kokemusasiantuntijatoiminta on vahvinta, on hankehenkilöstö koordinoinut alueellisia kokemusasiantuntijoiden työkokouksia. Näissä tilaisuuksissa on keskusteltu muun muassa alueen toiminnan sisällöistä ja toiminnan kehittämisestä. Tuloksia ja tuotoksia SOS II-hankkeen työskentely on vaikuttanut kokemusasiantuntijuuden vahvistumiseen Väli-Suomen alueella. Muutamissa kunnissa on tehty jo päätöksiä kokemusasiantuntijoiden käytöstä sosiaalityön kehittämisessä tai lautakunta-työskentelyssä. Lisäksi kokemusasiantuntijuuden koordinointi on siirtynyt hankkeelta esimerkiksi Pietarsaaressa kunnan koulutussuunnittelijan tehtäväksi. Useilla alueilla on kiinnostusta kokeilla kyseistä toimintaa hankkeen koordinoimana ja kokemusasiantuntijakoulutusta toivotaan järjestettäväksi. SOS II -hankkeen kokemusasiantuntijoilla on ollut Väli-Suomen alueella työtilauksia melko paljon. Osa tilauksista on SOS II -hankkeen omia, mutta yhä useammin tilaaja on ulkopuolinen taho kuten kaupunki, oppilaitos tai yhdistys.

19 19 Tampereen asiakasraati on saanut Tampereen kaupungin pormestarin myöntämän kehittäjäpalkinnon keväällä Tampereella asiakasraadin toteuttaminen on siirtynyt sosiaaliaseman omaksi toiminnaksi. Toistaiseksi SOS II -hanke on vielä sosiaaliaseman henkilöstön tukena asiakasraatien toteuttamisessa, mutta tuki vähenee vähitellen. Tampereen kaupungilla syksyllä 2014 aloittaneen uuden sosiaaliohjaajan työkuvaan on kirjattu myös asiakasraadin toteuttaminen/vetäminen. Asiakasraateja on käynnistymässä myös muihin hankekuntiin Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Asiakasraadin aloitusprosessi on mallinnettu. Mallinnus nähtävissä hankkeen kotisivuilla: Päijät-Hämeen alueen Nastolan työttömyyden kokemusasiantuntijatoiminnan myötä todettiin, että matalan kynnyksen neuvonnalle ja ohjaukselle on selkeä tarve. Asiakkailta tuli hyvää palautetta, koska vertaistuen kautta saatu ohjaus palvelu- ja tukiviidakossa oli helpommin lähestyttäviä kuin esim. virastoon soittaminen tai sinne ajanvaraaminen. Valitettavasti toiminnalle ei saatu rahoitusta, joten se päättyi kesäkuussa Pilotista laadittu raportti: Aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät Sosiaalityön menetelmät ovat aina sidoksissa omaan aikaansa ja paikkaansa. Keskustelu aikuissosiaalityön aktivoivista ja kuntouttavista menetelmistä vahvistui, kun laki kuntouttavasta työtoiminnasta 8 tuli voimaan vuonna Aktivointityön vahvistumisen taustalla nähdään olevan 1990-luvun lama ja aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät onkin liitetty osaksi aktivoitumis- ja työllistymispalveluita. 9 Kuntouttavan työn ydintä on muutossosiaalityö ja keskeisiä työmenetelmiä psykososiaalinen työ, palveluohjaus, verkostotyö ja sosiaalinen kuntoutus. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen tuli osaksi SOS II -hanketta uuden sosiaalihuoltolakiluonnoksen myötä. Hallituksen esityksessä uudeksi sosiaalihuoltolaiksi on nyt ensimmäistä kertaa oma pykälänsä sosiaalisesta kuntoutuksesta. Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Tehostettua tukea voidaan antaa sosiaalityön ja -ohjauksen keinoin. Lakiluonnoksessa sosiaaliseen kuntoutukseen sisältyy: 1) Sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutuksen selvittäminen. 2) Kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa eri kuntoutuspalveluiden yhteensovittaminen. 3) Valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja arjenhallintaan. 4) Ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin. 5) Muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. 8 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 9 Krook, P Aikuissosiaalityö ja asiakasprosessin menetelmät. Aikuissosiaalityön määrittelyä ja asiakasprosessin työmenetelmien etsintää. Pro gradu. Tampereen yliopisto.

20 20 SOS II -hankkeessa on odotettu rahoittajan toiveen mukaisesti sosiaalihuoltolain sosiaalisen kuntoutuksen pykälän lopullista muotoutumista. Käydyissä keskustelussa SOS II -hankkeelle nimetyn valvoja Elina Palolan kanssa on sovittu, että SOS II-hankkeen kehittämistyö sosiaalisessa kuntoutuksessa käynnistyy, kun lakipykälä saa lopullisen muotonsa. Hankekunnissa on kehittämistyötä tämän osalta jo kuitenkin tehty, koska asiakkaiden ja asiakasryhmien tarpeet ovat sitä vaatineet. Hankesuunnitelman mukainen tavoite: Kunnissa on käytössä kokeilujen jälkeen uudenlaisia aikuissosiaalityön työmenetelmiä/työmuotoja. Sosiaalinen kuntoutus on jäsentynyt sisällöllisesti vastaten lakia. Kunnissa toteutetaan systemaattisesti sosiaalista kuntoutusta. Keinot: Työmuotojen kokeilut, testaukset ja mallinnukset ryhmämuotoinen työskentely jalkautuva sosiaalityö seurauspedagogiikka menetelmäkansiot sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen SOS II -hankekunnissa on yhteistyössä työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa kokeiltu erilaisia työmenetelmiä. Ryhmämuotoista sosiaalityötä on käynnistetty ja kehitetty Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. SOS II -hankkeen käytännön kehittämistyössä on havaittu, että kokemusasiantuntija- ja asiakasraatitoimintaan sisältyy yhteiskehittämisen myötä lisääntyneen osallisuuden lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen elementtejä. Näiden lisäksi on Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hankekunnissa perustettu ja perusteilla ryhmiä sosiaaliseen kuntoutukseen tai tiettyyn teemaan (esim. talous tai hyvinvointi) liittyen. SOS II -hankkeen kautta on alueilla tarjottu mahdollisuutta työntekijöiden ryhmäohjauskoulutuksen hankintaan, jonka tarkoituksena on ollut lisätä työntekijöiden valmiuksia toimia ryhmän kanssa yksilötyön lisäksi. Tämän myötä Etelä-Pohjanmaalla on käynnistynyt syksyllä 2014 ryhmäohjaajakoulutus Tampereen ammattikorkeakoulun toteuttamana. Työmuotona jalkautuva sosiaalityö voi olla sekä matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää työtä että akuuttiin tarpeeseen vastaavaa sosiaalityötä. Siinä tuodaan sosiaalityötä tutuksi, tiedotetaan eri palvelumahdollisuuksista ja luodaan sosiaalialan ammattilaisen tapaamismahdollisuuksia toimistoympäristön ulkopuolella. Erityisesti Pirkanmaan hankekunnissa SOS II -hankkeen myötä jalkautuvaa sosiaalityötä on aloitettu yhteistyössä työpajojen kanssa. Päijät-Hämeessä Lahdessa oli suunnitteilla aikuissosiaalityön sosiaalipiste - kokeilu, mutta sitä ei päästy toteuttamaan suunnitelman mukaisesti, koska sopivaa toimitilaa ei löytynyt.

21 21 Uusien työmenetelmien osalta SOS -hankkeen ensimmäisellä kaudella vuosina Pohjanmaan alueella pilotoitiin aikuissosiaalityöhön uutena työmenetelmänä seurauspedagogiikkaa. Seurauspedagogiikka on menetelmä, jonka tavoitteena on tukea ja auttaa asiakkaita omassa tavoitteellisessa muutostyössään. Menetelmä soveltuu hyvin erityyppisten asiakkaiden parissa tehtävään työhön tilanteissa, joissa on tarvetta arvioida elämäntilannetta ja tulevaisuutta uudelleen. 10 Hankesuunnitelman mukaisesti seurauspedagogiikka on tehty tutuksi Väli-Suomen alueella hankekuntiin ja Pohjanmaan alueella on suunnitelmallisesti juurrutettu sitä pysyvään toimintaan. Koulutussarja seurauspedagogiikasta on käynnistynyt Etelä-Pohjanmaan hankekunnille joulukuussa Pohjanmaan alueella on toteutettu juurruttamiskoulutuksia sekä suomenettä ruotsinkielisenä kahtena puolenpäivän pituisina koulutuksina. Osittain hankekunnat ovat itse osallistuneet näiden juurruttamiskoulutuksien kuluihin. Kouluttajana on toiminut Suomen ainoa tämän menetelmän kouluttaja VTT Sonja Kurten-Vartio. Pohjanmaalla on järjestetty lisäksi hankekuntien työntekijöiden omia seurauspedagogiikkaan liittyviä reflektoivia keskustelutilaisuuksia. SOS II -hankekunnista on yhteistyössä lähdetty kartoittamaan sosiaalisen kuntoutuksen tarvetta ja eri mahdollisuuksia yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kanta-Hämeessä on haettu erillistä rahoitusta THL:stä sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä ja oma työntekijä -mallin kehittämiseksi. Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa tehdään parasta aikaa sosiaalisen kuntoutuksen mallinnusta, jossa kartoitetaan eri yhteistyön mahdollisuuksia jo olemassa olevien toimijoiden kesken. Ajatuksena on yhdessä asiakkaan kanssa laatia henkilökohtainen suunnitelma, johon voi liittää kunnan palveluista eri toimintoja. Toiminnot voivat olla esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita, kunnan liikuntapalveluita tai kansalaisopiston kursseja. Tarkoituksena on löytää jo olemassa olevista eri sektoreiden palveluista sosiaalisen kuntoutuksen palvelukokonaisuus asiakaskohtaisesti räätälöitynä. Pirkanmaan hankekunnista Nokialla, Hämeenkyrössä ja Sastamalassa on aloitettu sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen nykytilan kartoituksella ja tiedonhankinnalla. Asiakkaille on tehty fokus-haastatteluja ja saatua tietoa on käytetty hyväksi suunnittelutyössä. Nokialla on aloittanut sosiaalisen kuntoutuksen Avainryhmä. Hämeenkyrössä on selkiytetty eri toimijoiden työnjakoa ja ohjausta sosiaaliseen kuntoutukseen liittyen. Sastamalassa on tämän osalta aloitettu aikuissosiaalityön, työllisyyspalveluiden, Etsivän nuorisotyön ja SRK:n yhteistyötä. Tampereen kaupungilla on tarjottu erillisenä palveluna sosiaalista kuntoutusta, jonka brändäyksessä SOS II -hankkeen kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana. Tämän tarkoituksena on nostaa sosiaalisen kuntoutuksen houkuttelevuutta. Tuloksia ja tuotoksia Ryhmämuotoinen sosiaalityö on vahvistumassa aikuissosiaalityön työmenetelmänä. SOS II -hankkeessa kokeilujen myötä ryhmämuotoinen sosiaalityö on löytänyt paikkansa ja se on osoittanut hyödylliseksi menetelmäksi. Monissa hankekunnissa ryhmiä on jo toiminnassa ja osassa niitä käynnistetään. Tässä vaiheessa ei osata vielä arvioida, miten moneen kuntaan se tulee jäämään pysyväksi työmenetelmäksi. Lisäksi ryhmä- 10 Kurten-Vartio. S TAMU toisenlainen koulu. en studie av den konsekvespedagogiska yrkesutbildningen i dansk arbetsmarknadspolitik. Åbo Akademis förlag.

22 22 toiminnan vetäminen vie työntekijäresursseja ja työaikaa muusta perustyöstä. Ryhmätapaamisten lisäksi ryhmäohjaajien työaikaa tulee huomioida tapaamisten suunnitteluun ja käytännön järjestelyihin, ryhmien organisointiin eli esim. osallistujien rekrytointiin ja jatkosuunnitelmien laadintaan. Uusien menetelmien osalta voidaan todeta, että asiakkaiden arvioin mukaan seurauspedagogiikka näyttäytyi heille pilottijaksolla niin, että he kokivat heihin panostettavan enemmän aikaa ja menetelmän tuovan tukea omien valintojen tekemiseen. Ammattilaisten kokemuksissa seurauspedagogiikka toi tukea ja turvallisuuden tunnetta asiakastyöhön. Menetelmän käyttö edellyttää työntekijöiltä keskinäisiä reflektoivia tapaamisia. Näin voidaan peilata omaa työskentelyä suhteessa menetelmään, että pysytään menetelmän periaatteissa ja ytimessä. Hankekunnilla on ollut kiinnostusta kehittää sosiaalista kuntoutusta, koska sen tarve palveluissa on havaittu ja uudistuva sosiaalihuoltolaki tulee kuntia tähän velvoittamaan. Työ on lähtenyt käyntiin tilannekartoituksin, suunnitelmin ja yhteistyötahoja lähestyen sekä keskinäisiä rooleja selkiyttäen. Asiakkaiden ääntä on nostettu kuuluviin suunnittelussa ja kehittämistyössä. 7.2 Palveluprosessit sekä ammatti- ja tehtävärakenteet Palveluprosessien kehittämisessä ja mallintamisessa pidetään lähtökohtana asiakasosallisuutta. Palveluprosessi mallinnusten rinnalla kiinnitetään huomioita myös yhteistyön vahvistamiseen aikuissosiaalityön asiakkaiden laajojen toimijaverkostojen parissa. Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat kunnan sisäisesti eri yksiköt esim. muut sosiaalipalveluyksiköt, terveydenhuolto, nuorisotyö ja hallitusohjelmaan kuuluvat kuntakokeiluhankkeet, TE-toimistot sekä järjestöt. Toimintalinjan tavoitteena on myös ammattilaisten osaamisen ja kunkin ammattiryhmän ammatti-identiteetin vahvistaminen Aikuissosiaalityön prosessit ja yhteistyö Aikuissosiaalityö kiinnittyy monen eri toimijan kenttään. Palveluprosesseissa ja niiden kehittämisessä kiinnitetään huomiota sosiaaliyksiköiden sisäisten palvelupolkujen ja työnjakojen lisäksi yhteistyön vahvistamiseen aikuissosiaalityön laajojen toimijaverkostojen parissa. Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat kunnan sisäiset yksiköt esim. muut sosiaalipalveluyksiköt, terveydenhuolto ja nuorisotyö sekä hallitusohjelman mukaiset kuntakokeiluhankkeet, työvoiman palvelukeskukset, TE-toimistot ja järjestöt. Hankesuunnitelman mukainen tavoite: Mallinnetaan aikuissosiaalityön palveluprosessia. Kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia ja järjestetään tutustumiskäyntejä sekä yhteistyöfoorumeita eri toimijoiden välillä huomioiden järjestösektorin toimijat. Keinot: Mallinnuksien kautta selkiytetään aikuissosiaalityön palveluprosesseja.