SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä"

Transkriptio

1 SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä LOPPURAPORTTI

2 Sisällys 1 SOS II - HANKKEEN LÄHTÖKOHTIA JA TAVOITEET HANKKEEN TOIMINTA-ALUE JA MUKANA OLEVAT KUNNAT HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Hankeorganisaatio ja henkilöstö Ohjausryhmä Alueelliset asiantuntijaryhmät Hankkeen sisäiset tiimit HANKKEEN RAHOITUS JA KÄYTTÖ VIESTINTÄ JA TAPAHTUMAT KEHITTÄMISTYÖ Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pirkanmaan seutukunnat Tampere Pohjanmaa Päijät-Häme SOS II-HANKKEEN ARVIOINTI ARVIOINTIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ LIITTEET... 88

3 3 1 SOS II - HANKKEEN LÄHTÖKOHTIA JA TAVOITEET Tämä raportti on liite varsinaiseen loppuraporttiin Ideakirja sosiaalityön kehittämiseen. Ideakirjaan on jo koottu parhaat käytännöt SOS II-hankkeen kehittämistyöstä. Tämä raportti koostuu yleisestä osasta sekä eri alueiden tuottamista kehittämistyön kuvauksista ja arvioinnista. Väli-Suomen alueen aikuissosiaalityön kehittäminen jatkui SOS Syrjäytyneestä Osalliseksi Sosiaalityön keinoin kehittämishankeen ( ) jälkeen SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä - hankkeessa ( ). Kaste eli Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (733/1992, 5 ). Kasteohjelman tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti. SOS II -hankkeessa tehdyllä kehittämistyöllä vastattiin Kasteen I-osaohjelman tavoitteisiin. Lähtökohtina SOS II-hankkeelle olivat myös uusi sosiaalihuoltolaki, SOTE-uudistus sekä perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan. SOS II -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa asiakkaiden osallisuutta kahdella eri tasolla. Suunnitelmallisessa ja vaikuttavassa aikuissosiaalityössä on tärkeää, että asiakkaiden palveluprosessit perustuvat riittävän laajaan tilannekartoitukseen, asiakassuunnitelmaan ja suunnitelman totuttamiseen sekä sen arviointiin. Toisella tasolla SOS II-hankkeessa vahvistettiin aikuissosiaalityön asiakkaiden osallistumista kehittämistyöhön. Tavoitteena oli luoda kokonaisvaltaisia ja suunnitelmallisuuteen perustuvia sosiaalipalveluita kehittämällä vaikuttavia menetelmiä sekä vahvistamalla ammattilaisten osaamista ja jäsentämällä henkilöstön tehtävänkuvia. Hankevalmistelun aikana tavoitteiden asettamisessa huomioitiin uudistuva sosiaalihuoltolaki mm. sosiaalisen kuntoutuksen ja rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta. SOS II-hankkeen kehittämistyössä selvitettiin myös perustoimentulotuen Kelaan siirtymisen merkitystä aikuissosiaalityölle ja sitä, mitä täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki on muutoksen jälkeen kunnissa. SOS II -hankkeen tavoitteisiin pyrittiin toimijalähtöisellä kehittämisideologialla. Toimijalähtöisen ideologian mukaisesti kehittämistyöhön SOS II -hankkeessa osallistuivat hankekuntien henkilöstö, palveluiden käyttäjät, aikuissosiaalityön palveluihin liittyvät eri yhteistyötahot, oppilaitokset, järjestöt sekä muut verkoston toimijat. Kehittämistyössä tärkeitä kumppaneita olivat koordinoivina tahoina toimineet Sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos, SONet BOTNIA ja Verso. SOS II -hankkeen tavoitteet jakaantuivat kolmeen toimintalinjaan oheisen taulukon mukaisesti. Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 1A Osallisuus 2A Palveluprosessit ja palveluverkostot 1 B Aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät 2B Ammatti- ja tehtävärakenteet Toimintalinja 3 Taulukko 1. SOS II hankkeen toimintalinjat 3 A Tietotuotanto, tiedon hyödyntäminen 3 B Rakenteellinen sosiaalityö

4 4 Raportin luvuissa 1 5 kuvataan SOS II-hankekonsortion toimintaa. Luku kuusi sisältää alueiden omat raportit, joissa avataan alueiden lähtökohtia, tavoitteita, tehtyä kehittämistyötä sekä arviointia. 2 HANKKEEN TOIMINTA-ALUE JA MUKANA OLEVAT KUNNAT SOS II -hankkeessa oli mukana yhteensä 56 Väli-Suomen kuntaa, joiden yhteenlaskettu väestö oli noin SOS II hankkeessa olivat mukana seuraavat Väli-Suomen kunnat: PIRKANMAA JA KANTA-HÄME Toteutusalue muodostui seuraavista 17 kunnasta: Forssa Hämeenkyrö Orivesi Hausjärvi Kangasala Pirkkala Riihimäki Lempäälä Punkalaidun Humppila Ypäjä Nokia Sastamala Tampere Vesilahti Jokioinen Tammela Alueen yhteenlaskettu väestö oli noin Pirkanmaan osaa koordinoi Tampereen kaupunki ja Kanta- Hämeen aluetta sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. PÄIJÄT-HÄME Toteutusalue muodostui seuraavasta 13 kunnasta: Lahti Hartola Asikkala Iitti Hollola Myrskylä Hämeenkoski Nastola Kärkölä Orimattila Pukkila Sysmä Padasjoki Alueen yhteenlaskettu väestö oli noin ja koordinoijana alueella toimi sosiaalialan osaamiskeskus Verso. ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA Toteutusalue muodostui seuraavasta 26 kunnasta: Alavus Alajärvi Evijärvi Ilmajoki Jalasjärvi Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Seinäjoki Soini Vimpeli Ähtäri Vaasa Närpiö Kaskinen Pietarsaari Mustasaari Korsnäs Vöyri Luoto Laihia Maalahti Uusikaarlepyy Kristiinankaupunki Pedersöre Alueen yhteenlaskettu väestö oli noin Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien kehittämistyötä koordinoi sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA. Kehittämistyö käynnistyi Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan alueilla ja Kanta-Hämeessä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjamaan osassa rahoituksen mukaiset henkilöstöresurssit on jaettu hankekaudelle siten, että kehittämistoiminta keskittyy pääosin Pohjanmaan hankekuntiin ajalle ja vastaavasti Etelä-Pohjanmaan hankekuntiin ajalla Etelä-Pohjanmaalla kehittämistyö toteutui aluksi keväällä 2014 osa-aikaisesti ja vastaavasti Pohjanmaan alueella osa-aikaisesti hankkeen päättymiseen eli saakka.

5 5 3 HANKKEEN ORGANISOITUMINEN 3.1 Hankeorganisaatio ja henkilöstö SOS II -hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki. Hanke jakautui kolmeen toiminnalliseen osaan, joita olivat 1) Pirkanmaa ja Kanta-Häme 2) Päijät-Häme ja 3) Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Alueellisia kokonaisuuksia koordinoivat Pirkanmaalla Tampereen kaupunki, Kanta-Hämeen alueella sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy, Päijät-Hämeessä sosiaalialan osaamiskeskus Verso sekä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA. Myös SOS II-hankkeen hankejohto sijoittui SONet BOTNIAan (kuva 1). Tampereen kaupunki Ohjausryhmä AVI/STM Hankejohto 2 hlöä SONet BOTNIA Alueelliset asiantuntijaryhmät 6 Pirkanmaa Projektipäällikkö Kanta-Häme SOS II-hankeen käynnistyessä syksyllä 2013 tehtiin yhteistoimintasopimus Tampereen kaupungin, sosiaalialan osaamiskeskusten Verso, Pikassos ja SONet BOTNIAn sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa. Yhteistoimintasopimuksessa määriteltiin kunkin toimijan sekä hankehenkilöstön roolit ja tehtävät. Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Projektikoordinaattori Päijät-Häme Projektipäällikkö Projektityöntekijät 4 Tampere Projektisuunnittelija 1 Pikassos Projektityöntekijä 1 ( ) SONet BOTNIA Projektityöntekijät 2 ( ) SONet BOTNIA Projektisuunnittelija 1 Verso Kuva 1. SOS II -hankkeen organisoituminen Hankehenkilöstö SOS II-hankkeessa työskenteli sen toiminta-aikana 15 henkilöä. Henkilöstön toiminta-alueet, työsuhteen kestot sekä tehtäväkuvat on tiivistettynä liitteessä 1.

6 6 3.2 Ohjausryhmä SOS II-hankkeen toimintaa ohjasi ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluivat jäsenet sosiaali- ja terveysministeriöstä, terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta, toiminta-alueen hankekunnista, koordinoivista sosiaalialan osaamiskeskuksista ja muista tärkeistä sidosryhmistä. Keskeisiä muita sidosryhmiä ovat oppilaitokset, järjestöt sekä palvelunkäyttäjät. Ohjausryhmän tehtävänä oli toimia hankkeen kehittämistyön tukena sekä ohjata, seurata ja arvioida hankkeen etenemistä. SOS II hankkeen järjestäytymiskokouksessa päätettiin ohjausryhmän tehtäviksi: - Hankkeen etenemisen kokonaisarviointi, mahdollisten muutostarpeiden ja ongelmakohtien tunnistaminen sekä tarvittavien korjaavien toimenpiteiden osoittaminen - Hankkeen tulosten hyödyntäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen - Väliraportin ja loppuraportin hyväksyminen - Rahoitussuunnitelman toteutumisen ja maksatuksen etenemisen seuranta - Rahoituspäätöksen muutoksia koskevien muutoksien tekeminen - Ehdotuksien tekeminen hankesuunnitelman muuttamiseksi STM:lle ja AVI:lle - Edistää projektin verkostoitumista ja yhteistyömahdollisuuksien luomista eri organisaatioiden toimijoihin ja projekteihin Järjestäytymiskokouksen jälkeen Tampereen kaupungin tilaajajohtaja Kari Hakari vahvisti päätöksellään ( ) SOS II-hankeen ohjausryhmän jäsenet. SOS II -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tampereen kaupungilta ja varapuheenjohtajana kehitysjohtaja Arto Rautajoki sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAsta. Jäseniä ohjausryhmässä oli yhteensä 16 varajäsenineen. Kesällä 2014 ohjausryhmässä tapahtui muutoksia, joista Tampereen kaupunki teki uuden päätöksen. Taulukko SOS II -hankkeen ohjausryhmän jäsenistöstä liitteessä 2. SOS II-hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut seuraavasti: , (verkkokokous) ja , , , (sähköpostikokous), ja viimeinen (sähköpostikokous). 3.3 Alueelliset asiantuntijaryhmät SOS II-hankkeessa perustettiin toiminta-alueen maakuntiin kuusi hyvin aikuissosiaalityötä ja käytäntöjä tuntevaa asiantuntijaryhmää. Ryhmä muodostui pääasiassa kuntien sosiaalityön ammattilaisista, kokemusasiantuntijoista ja muista sidosryhmistä. Asiantuntijaryhmien jäsenistössä oli alueellisia eroja. Alueellisen asiantuntijaryhmän tehtävänä oli tukea ja keskustella hankkeen alueellisesta toteuttamisesta ja tuoda julki kuntien tavoitteita ja suunnitelmia kehittämistyön sisältöihin ja aikatauluihin. Lisäksi asiantuntijaryhmät tuottivat tietoa aikuissosiaalityön eri ilmiöistä ja pohtivat kerätyn tiedon hyödyntämistä. Alueellisen asiantuntijaryhmän pyrkimyksenä oli vaikuttaa aikuissosiaalityön kehittymisen suuntiin. Asiantuntijaryhmien näkemyksistä koottiin mm. sosiaali- ja terveysministeriölle raportti täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen käytöstä KELA muutoksen jälkeen.

7 7 Alueelliset asiantuntijaryhmät toimivat myös kokemusten ja SOS II-hankkeen käytäntöjen levittämisen foorumina sekä tarjosivat eri kuntien aikuissosiaalityölle tärkeä keskustelufoorumin. Asiantuntijaryhmillä ei ollut ohjausryhmän mukaisia velvollisuuksia ja oikeuksia, vaan ne toimivat hankehenkilöstön tukena kehittämistyössä ja sen juurruttamisessa alueella. Alueelliset asiantuntijaryhmät ovat kokoontuneet 3-4 kertaa ensimmäisen vuoden aikana. Tarkemmat tiedot alueellisten asiantuntijaryhmien kokoontumisista löytyy alueellisista raporteista luvussa Hankkeen sisäiset tiimit SOS II hankkeen käytännön kehittämistyön koordinoimiseksi perustettiin kaksi sisäistä tiimiä liittyen osallisuuteen ja rakenteelliseen sosiaalityöhön. Kummassakin tiimissä oli jäseniä jokaiselta alueelta. Osallisuuteen (OSA) liittyvän tiimin toiminta perustui toimintalinjan yksi mukaisiin tavoitteisiin eli asiakkaiden osallisuuteen omissa prosesseissa sekä kehittäjäasiakas- ja kokemusasiantuntijatoimintaan. Rakenteellisen sosiaalityön (RAKE) tiimin työskentely vastaavasti kiinnittyi toimintalinjan kolme mukaisiin tehtäviin. Näissä tiimeissä vaihdettiin ajatuksia, ideoitiin kehittämistyötä sekä suunniteltiin yhdessä yhteisiä koko Väli- Suomen alueen kattavia tapahtumia ja koulutuksia. Tiimit kokoontuivat Pro Connect videoneuvottelujärjestelmän kautta, jolloin siihen on mahdollisuus osallistua omalta työpisteeltään. Osa-tiimiin kuuluivat Tanja Mäkelä, Mia Mäki-Fränti, Marianne Kukkasniemi, Jaana Viinamäki, Marjaana Hinkka/Jari Ojanperä ja Päivi Krook. Rake-tiimiin kuuluivat Tuula Tuominen, Sanna Keskikylä, Mirja Siren, Satu Raatikainen, Jaana Viinamäki, Maarit Pasto ja Päivi Krook. Tapaamisista koottiin muistiot ja ne olivat hankehenkilöstön nähtävillä hankkeen omalla sisäisellä verkkoalustalla Tampereen kaupungin alaisuudessa. Edellisten lisäksi hankkeessa toimi viestintätiimi, jonka tehtävänä oli hankkeen kotisivujen suunnittelu. Viestintätiimiin kuuluivat Sanna Keskikylä, Tanja Mäkelä, Tuula Tuominen, Marjaana Hinkka, Samuli Pietilä ja Maarit Pasto. SOS II -hankkeessa pidettiin hankehenkilöstön yhteisiä tapaamisia tiimipäivien ja hankepäivien merkeissä. Tiimipäiviä pidettiin SOS II-hankkeen toiminta-aikana kaksi, ja SOS II hankepäiviä pidettiin kerran vuodessa. Ensimmäisessä hankepäivässä Tampereella oli sisältönä hankkeen käynnistämiseen liittyvät asiat. Mukana ensimmäisillä hankepäivillä oli myös kokemusasiantuntijoita. Toiset hankepäivät järjestettiin Hämeenlinnassa. Teemana olivat työryhmien ohjausmenetelmät ja yhteinen kehittämistyö sekä itsearviointi. Kolmannet hankepäivät järjestettiin Tuurissa Hankepäiviin osallistui myös hankkeen valvoja Elina Palola sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Kainuussa aikuissosiaalityötä kehittävä VIRTA II-hankkeen henkilöstö. Tiimipäivien ja hankepäivien tarkoituksena oli käydä läpi yhdessä hankkeen kannalta ajankohtaisia asioita, eri menetelmiä sekä hankealueiden kehittämistyötä ja -prosesseja. Näin pystytään huomioimaan kehittämistyössä ajankohtaiset asiat sekä tarvittaessa suuntaamaan ja rajaamaan toimintaa sen mukaan. Kehittämistyötä ja -prosesseja läpikäydessä opittiin, toisilta sekä tultiin tietoisiksi muiden alueiden kehittämistoiminnasta ja yhteistyöstä kuntien kanssa. Tämä mahdollisti muualla tehdyn työn hyödyntämisen toisilla alueilla.

8 8 Hankealueiden projektipäälliköiden ja -koordinaattorin sekä hankekoordinaation yhteisiä tapaamisia ja kokouksia eli PKK-tapaamisia pidettiin noin kerran kuukaudessa. Näissä tapaamisissa pohdittiin yhteisesti SOS II-hankkeen toimintaa suhteessa tavoitteisiin ja hankeaikaan. 4 HANKKEEN RAHOITUS JA KÄYTTÖ SOS II-hankeen rahoitus oli , josta kuntarahoitusta Hallinnoivan kaupungin, Tampereen kirjanpidossa avattiin kustannuspaikka hankkeen budjetille ja talousasioista vastaavaksi nimettiin yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Tampereen kaupungilta koordinaattori Tiina Karttunen. SOS IIhankkeen budjetti sisälsi erittelyn toiminta-alueittain, koska tällä tavalla jokaisella tiimillä on selkeästi tiedossaan alueelle toimintaan varattu rahoitus. Kokonaisbudjetti jakautuu seuraavasti. SOS II-hankekonsortio Hankekoordinaatio + Tampereen kaupunki Etelä-Pohjanmaa + Pohjanmaa Pirkanmaa + Kanta-Häme Päijät-Häme Taulukko 2. SOS II-hankkeen rahoitus alueittain jaettuna Kolme alueellista budjettia sisälsi rahoituksen kehittämistyön käytäntöjen toteuttamiseen. Alueellisten budjettien rahoitus jaettiin: palkkoihin, palveluiden ostoihin, aineisiin ja tarvikkeisiin sekä vuokriin. Alueellisten budjettien käytön suunnittelusta vastasivat ja käyttöä seurasivat projektipäälliköt/projektikoordinaattori sekä hankejohtaja yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Hankekoordinaation ja hallinnoivan kaupungin yhteinen budjettiosuus oli tilikartaltaan samanlainen kuin alueellisten tiimienkin (palkat, palveluiden ostot, aineet ja tarvikkeet sekä vuokrat). Budjetti sisälsi hankejohdon ja Tiina Karttusen palkat (SOS II-hankkeen osuus Karttusen palkasta %). Tämän osan palveluiden ostoon varattu rahoitus sisälsi myös hankekonsortion yhteiset hankinnat, kuten esimerkiksi työpaja-sarja rakenteellisesta sosiaalityöstä, ulkoisesta arvioinnista syntyvät kulut, yhteisen markkinointimateriaalin kulut, verkkosivujen ylläpidon, yhteisten seminaarien kulut; ts. menot, jotka nähdään koskevan ja hyödyttävän koko hankekonsortiota. Tähän osaan kohdistivat myös kulut SeAMK:n hallintopalveluista, jotka olivat koko hankkeen toiminta-aikana yhtensä ,98. SOS II-hankkeen kokonaisbudjetti on liitteessä 3. SOS II-hankkeen rahoituksesta tehtiin sen toiminta-aikana kaksi muutosesitystä AVI:lle. SOS II-hanke teki ohjausryhmän päätöksen mukaisesti esityksen rahoituksen muutoksesta ja se on hyväksytty joulukuussa Syyskuussa 2015 tehtiin vielä kaksi muutosta rahoitukseen, jotka AVI hyväksyi. Myönnetystä rahoituksesta käytettiin ,76 eli 96 %.

9 9 5 VIESTINTÄ JA TAPAHTUMAT SOS II-hankkeelle laadittiin viestintäsuunnitelma, joka hyväksyttiin toisessa ohjausryhmän kokouksessa Periaatteena pidettiin, että viestintä oli avointa, suunnitelmallista ja jatkuvaa. Huomiota kiinnitettiin siihen, että ajantasainen tieto oli helposti kenen tahansa asiasta kiinnostuneen saatavilla. Viestintäsuunnitelmaa myös tarkistettiin ja päivitettiin hankkeen edetessä. Sisäinen viestintä SOS II-hankkeen sisäinen viestintä kattoi hankehenkilöstön ja taustaorganisaatiot. Sisäisen viestinnän tavoitteena oli edistää tiedonkulkua hankehenkilöstön kesken ajankohtaisista sosiaalityöhön ja kehittämistyöhön liittyvistä asioista. Sen tarkoituksen oli myös vahvistaa viestintää hankkeen yhteisistä teemoista, käytännön kehittämistyöstä ja menetelmistä hankehenkilöstön ja taustaorganisaatioiden kesken. Tärkein viestintäkanava sisäisessä viestinnässä hankehenkilöstön ja taustaorganisaatioiden yhdyshenkilöiden kesken oli sähköposti. Hankehenkilöstöllä oli käytössä Tampereen kaupungin intran kautta yhteinen Confluence-alusta, jossa jaetiin kommentoitavaksi ja tiedoksi asiakirjoja, työkokouksien muistioita ja raportteja. Hankejohdolla sekä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen henkilöstöllä oli käytössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kautta Adobe Connect Pro verkkokokousjärjestelmä, jota käytettiin alueiden päälliköiden ja hankejohdon välisissä videokokouksissa sekä Väli-Suomen alueen henkilöstön teematiimien kesken. Yhteyttä hyödynnettiin myös muiden hanketoimijoiden kanssa. Sisäisen viestinnän kanavia olivat sähköposti, puhelinkeskustelut ja tapaamiset tuki- ja ohjauskäyntien sekä tiimi- ja hankepäivien merkeissä. Sisäistä viestintää olivat myös yhteistyö- ja työkokoukset hanketta koordinoivien tahojen kanssa sekä ohjausryhmän kokoukset. Ulkoinen viestintä Ulkoisen viestinnän kohderyhmään kuuluivat hankekuntien aikuissosiaalityön ammattilaiset ja organisaatioiden johto, palveluiden käyttäjät, eri yhteistyötahot, muut aikuissosiaalityön kehittämisestä kiinnostuneet ja media. Ulkoisen viestinnän tavoitteena oli lisätä hankkeen ja sen tekemän kehittämistyön tunnettavuutta. Lisäksi se pyrki vahvistamaan kehittämistyötä ja ideointia aikuissosiaalityössä sekä nostamaan aikuissosiaalityön profiilia. Ulkoisessa viestinnässä käytettiin sähköpostia, SOS II hankkeen kotisivuja ( ja Facebooksivustoa (SOS II hanke, Kotisivuilla yksittäiset käynnit vaihtelivat päivittäin paljon ja vaihteluväli on muutamasta kymmenestä käynnistä yli 900 käyntiin. Facebook-sivulla tykkääjiä oli hankkeen päättyessä 172 henkilöä ja sen kautta enimmillään julkaisujen tavoitettavuus on ollut 1300 henkilöä. Ulkoisessa viestinnässä hyödynnettiin myös muita Facebook-ryhmiä kuten Sosiaalinen Tekijä ja Sosiaalityön flashmob ryhmiä. Hankehenkilöstöllä oli myös omia Twitter-tilejä ulkoisen viestinnän välineenä, mutta hankkeelle ei nähty tarpeelliseksi luoda omaa tiliä. Sosiaalisen median ja verkkosivujen käytöllä oli selkeä yhteys sillä yksittäiset käynnit kotisivuilla kasvoivat, kun uutinen julkaistiin sosiaalisessa mediassa. Koko

10 10 henkilöstöllä oli oikeus julkaista verkkosivuilla ja Facebook-sivulla hankkeen tiedotettavia asioita. Päävastuu näistä sivustoista oli hankesuunnittelijalla. SOS II -hankkeesta ilmestyi noin 2-3 kertaa vuodessa tiedote, joka jaettiin Väli-Suomen alueella eri sidosryhmille. Koko henkilöstö osallistui kirjoittamiseen ja kirjoituksien hankintaan hankekuntien työntekijöiltä sekä asiakkailta ja kokemusasiantuntijoilta eri alueilta. Tiedotteet julkaistiin hankkeen kotisivuilla ja jaettiin koordinoiville tahoille, ohjausryhmän jäsenille, hankekuntiin ja alueellisille sidosryhmille sekä muille hankkeille. Tärkeänä osana ulkoista viestintää olivat hankkeen järjestämät tapahtumat, koulutukset ja seminaarit, joista osa oli avoimia laajemmalle osallistujajoukolle. Tiedottamisessa hyödynnettiin myös jokaisen alueen taustaorganisaatioiden viestintäkanavia. Tapahtumia ja tilaisuuksia varten hankkeelle painettiin kaksi rollup telinettä ja yleisesite. Hankkeen kehittämistyöstä ja mallinnuksista julkaistiin yksi yhteinen julkaisu ja varsinainen loppuraportti Ideakirja sosiaalityön kehittämiseen - syksyllä SOS II-hankkeen tärkeimpiä julkisuuskampanjoita olivat seuraavat: Aikuissosiaalityön lokakuu Viestinnän osalta iso kokonaisuus SOS II -hankkeessa oli Aikuissosiaalityön lokakuu -kampanja, jonka tarkoituksena oli tehdä aikuissosiaalityötä näkyväksi ja tutuksi kuntalaisille ja päättäjille. Kampanjan ajankohdaksi valittiin lokakuu 2014 ja mukaan innostettiin sekä asiakkaita että työntekijöitä. Kampanjaa varten SOS II -hankkeessa työstettiin yhdessä hankehenkilöstön, kokemusasiantuntijoiden, sosiaalialan työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien kanssa sosiaalityön positiiviseen julkituloon liittyen postereita ja videoita. Lisäksi luotiin yhteyttä päättäjiin ja johtaviin virkamiehiin yhteisten tapahtumien myötä. SOS II-hankkeen viestinnässä käytettiin myös videoita, joista lisätietoa ja linkit alla. - Aikuissosiaalityön arkihaaste 2014 video. Videoon on koottu asiakkaiden ja työntekijöiden ottamia kuvia ja kuvatekstejä, jotka saimme SOS II -hankkeen Arkikuva-haasteeseen. Videon on koostanut Päijät-Hämeen projektipäällikkö Sanna Keskikylä. Video on nähtävissä ja jaettavissa eteenpäin: - Päiväni sosiaalityöntekijänä video. Videon tarkoituksena on tuoda sosiaalityötä näkyväksi ja sitä, että sosiaalityöllä pyritään köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen. Sosiaalityöllä tuetaan asiakkaita ja annetaan turvaa eri elämäntilanteissa. Videossa on päärooleissa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueen projektipäällikkö Tuula Tuominen ja kaksi kokemusasiantuntijaa. Video on nähtävissä ja jaettavissa eteenpäin: - Luokkaretket Tampereella ja Lahdessa. Nämä olivat päättäjille ja johtaville viranhaltijoille tarkoitettuja tutustumiskierroksia oman kaupungin sosiaalipalveluihin. Luokkaretket järjestettiin kaupunkien ja SOS II -hankkeen yhteistyönä. Tavoitteena oli herättää keskustelua päättäjien kanssa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten puolesta. Keitä ovat sosiaalipalveluiden asiakkaat? Minkälaisia palveluita vaikeasti työllistyvät tarvitsevat päästäkseen eteenpäin? Mitä sosiaalisen ydin pitää sisällään? Luokkaretki perustuu Helsingin Diakonissalaitoksen Luokkaretki laitakaupungille

11 11 toimintamalliin. Toimintamalli on kehitetty sidosryhmäviestintään ja vaikuttamiseen. Luokkaretkien tarkoituksena on viedä päättäjät tutustumaan paikkoihin ja palveluihin, jonne ei muuten tulisi mentyä tai ei edes pääsisi. Aikuissosiaalityön lokakuuhun liittyen Talentia lehdessä (lokakuu 2014) oli teemaan liittyen hankkeen kautta kolme kirjoitusta: 1. Tajua tämä elämä, jossa Jarno Högforsin kertoo siitä, miten nousi oman tahdon, vertaisryhmän tuen ja aikuissosiaalityön palveluiden avulla. Jarno on ollut SOS hankkeessa mukana ensimmäisen kauden alueellisen ohjausryhmän jäsenenä ja molempien hankekausien aikana kokemusasiantuntija. Linkki kirjoitukseen: 2. Aikuissosiaalityö Nyt ja tulevaisuudessa, jonka on koonnut hankejohtaja Päivi Krook ja siinä on lähteenä käytetty myös hankkeen muiden työntekijöiden kirjoituksia. Linkki kirjoitukseen: 3. Uutta sykettä Vaasasta on Vaasan kaupungin johtavan sosiaalityöntekijä Sonja Sulkakosken kirjoitus Vaasan kaupungin aikuissosiaalityön ryhmäsosiaalityön toimintamallista, joka on yksi esimerkki sosiaalisesta kuntoutuksestaan. Tähän kirjoitukseen ei ole julkista linkkiä, mutta kirjoitukseen pääsee vain Talentian jäsenet kirjautumalla oheisen linkin kautta (lehden s ): Sosiaalisen puolesta kampanja toteutettiin kansainvälisenä sosiaalityön päivänä Kampanjan tarkoituksena oli todentaa, miltä aikuissosiaalityön arki näyttää ja mihin asioihin halutaan vaikuttaa. Mukana kampanjassa oli sosiaalityön asiakkaita, ammattilaisia ja opiskelijoita. Valtakunnalliset tapahtumat SOS II-hanke osallistui Jyväskylässä järjestettyihin Valtakunnallisiin aikuissosiaalityön päiviin Tapahtumassa hankkeella oli oma työryhmä rakenteellisesta sosiaalityöstä ja sosiaalisesta raportoinnista. Lisäksi päivien aikana hankkeella oli oma esittelypöytä, jossa kerättiin yleisön näkemyksiä ja ajatuksia aikuissosiaalityössä huolta herättävistä tekijöistä sekä keinoista ratkaista näitä haasteita. Hanke on ollut esillä myös Talentian asiantuntijapäivillä , jossa oli esittelypiste. Esitteiden lisäksi kokosimme päiviin osallistujien ajatuksia siitä, millaista on tulevaisuuden sosiaalityö. Tätä oli mahdollista visioida seinäkirjoituksin ja muovailuvahasta muovailemalla. Väli-Suomen alueen Kaste-hankkeilla oli yhteinen osasto TERVE-SOS messuilla, jotka pidettiin Lappeenrannassa. Tuolloin esillä oli hankkeen esitteitä ja raportteja.

12 12 5 KEHITTÄMISTYÖ Tässä luvussa kuvataan SOS II -hankkeen kehittämistyötä Väli-Suomessa ajalla lokakuu 2013 lokakuu Väli-Suomen alueella kunnat ja maakunnat ovat voineet omien kehittämistarpeidensa pohjalta valita heille sopivimmat kehittämistyön toimintalinjat. Alueelliset raportit ovat tuottaneet jokaisella alueella toiminut hankehenkilöstö. 5.1 Etelä-Pohjanmaa ETELÄ-POHJANMAAN KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHDAT SOS II hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista KASTE kehittämisohjelmaa. SOS II hankkeen keskiössä on aikuissosiaalityön kehittäminen Väli-Suomen alueella. Etelä-Pohjanmaalta SOS II hankkeessa mukana ovat alueen 13 kuntaa eli Alavus, Alajärvi, Evijärvi, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Seinäjoki, Soini, Vimpeli ja Ähtäri. Hankealueen väestöpohja on asukasta. SOS II hankkeeseen tuli mukaan uusia kuntia yhteensä kahdeksan. Etelä-Pohjanmaan alueella on muodostettu useita yhteistoiminta-alueita, joiden avulla järjestetään kaikki sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut alueella. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen muodostaa Alajärven kaupunki ja Soinin ja Vimpelin kunnat. Kuusiokuntien seutukunta muodostaa Kuortaneen kunta sekä Alavuden ja Ähtärin kaupungit. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen muodostaa Kauhavan kaupunki ja Evijärven ja Lappajärven kunnat. Kurikan kaupunki kuuluu JIK- peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään Ilmajoen ja Jalasjärven kanssa. SOS II hankkeen henkilöstö työskentely tapahtui muodostuneiden yhteistoiminta-alueiden kanssa. Lähtökohdat Etelä-Pohjanmaan alueella olivat hieman erilaiset kuin monella muulla SOS II hankkeessa aloittaneessa kunnassa. SOS II hanke käynnistyi Etelä-Pohjanmaan osalta vasta maaliskuussa Syynä hankeajan lyhentymiseen oli pienentynyt budjetti ja kuntien oma toive aloitusajankohdasta. Projektikoordinaattori aloitti työnsä alueella maaliskuussa, projektityöntekijä aloitti työskentelynsä kesäkuussa Hanke-aika Etelä-Pohjanmaalla oli yhteensä 34 kuukautta. Samanaikaisesti projektikoordinaattori vastasi myös Pohjanmaalla meneillä olevista asioista. Suurin osa Etelä-Pohjanmaan hankekuntien työntekijöistä oli erittäin kehittämismyönteisiä ja innostuneita, jonka vuoksi kunnissa päästiin melko nopeasti SOS II hankkeen tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Etelä-Pohjanmaalla oli valittu kehittämisen kohteiksi osallisuus ja osallisuutta edistävät käytännöt (toimintalinja 1A), aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät (toimintalinja 1B), palveluprosessien kehittäminen ja palveluverkoston tehtävien sekä vastuiden määrittely (toimintalinja 2A) ja aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteisiin paneutuminen (toimintalinja 2B) sekä rakenteellinen sosiaalityö (toimintalinja 3B). Etelä-Pohjanmaan alueen kehittämiskokonaisuus muodostui alueellisista piloteista sekä SOS I vaiheesta jatkavien kuntien kehittämistyössä keskityttiin paitsi uusiin sisältöihin myös edellisen vaiheen käytäntöjen juurruttamistyöhön.

13 13 ETELÄ-POHJANMAAN KEHITTÄMISTYÖ Täysin uutena kehittämistyön kohteena oli rakenteellinen sosiaalityö. Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena oli sosiaalialan ammattilaisten osaamisen vahvistaminen rakenteellisessa sosiaalityössä. Toisena sille asetettuna tavoitteena oli aikuissosiaalityön näkyväksi tekeminen. Rakenteellinen sosiaalityö nähtiin hankkeessa asiakkaiden ja työntekijöiden yhteisenä vaikuttamisen välineenä. Lisäksi kehittäjäasiakaspiloteissa jatkettiin yhteistyössä THL:n kanssa vaikuttavuuden arvioinnin työkalujen kehittämiseksi testaamalla edelleen ns. Avain työkalun toimivuutta erilaisissa nuorten aikuisasiakkaiden ryhmissä. Uusina Avainmittariston testaajakuntia tuli mukaan Alavus ja Ilmajoki. Hanketyön tavoitteet tarkennettiin vielä kuntiin tehtyjen käyntien yhteydessä touko- ja kesäkuun 2014 aikana. Samalla määriteltiin kehittämispilotit ja niissä mukana oleva henkilökunta. Tavoitteet pyrittiin suhteuttamaan käytettävissä olevaan hankeaikaan. Kuntien kehittämistyö muodostui käytännössä osallisuuteen ja aktivoiviin ja kuntouttaviin menetelmiin, palveluprosessien kehittämiseen sekä rakenteelliseen sosiaalityöhön. Järvi-Pohjanmaan kehittämistyön tavoitteeksi tuli kuntouttavan työtoiminnan prosessin kuvaaminen ja sisältöjen avaaminen sekä asiakkaille että eri hallintokuntien edustajille. Tavoitteena oli, että kuntouttava työtoiminta nähtäisiin eri hallintokuntien yhteisenä asiana. Kuusiokunnissa käynnistettiin ryhmämuotoisen sosiaalityön sisältöjen avaaminen ja työskentelyprosessin eri vaiheiden kuvaaminen. Työskentelyn tavoitteena oli kuvata ryhmämuotoinen sosiaalityö kuntouttavana työtoimintana. Prosessin avaaminen helpottaa uusien ryhmien käynnistämistä, käytännön toteuttamista, yksilöllisten suunnitelmien huomioimista ja arviointia. Kurikassa työskentely painottui yli tuhat päivää työttömänä olleiden kuntoutusmallin suunnitteluun ja käytännön pilotointiin. Yksilöllisen sosiaalisen kuntoutuksen kesto on 3 kuukautta. Ryhmämuotoista työskentelyä vahvistettiin neljän kerran ryhmänohjauskoulutuksella. Koulutukseen osallistui työntekijöitä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hankealueen kunnista. Näin saatiin myös tiedon ja kokemusten vaihto ryhmämuotoisesta työskentelystä myös eri alueiden välillä. Ilmajoen ja Jalasjärven alueella pilotiksi valikoituivat nuoret sosiaalityön asiakkaan ja tavoitteena oli kehittää suunnitelmallista asiakastyötä ja verkostoyhteistyötä ko. kohderyhmän osalta. Seinäjoen aikuissosiaalityön pilotti kohdistui vahvasti rakenteelliseen sosiaalityöhön ja asiakasosallisuuteen. Seinäjoen pilotissa keskityttiin rakenteelliseen sosiaalityöhön ajatuksella, että rakenteellinen sosiaalityö on yhdessä vaikuttamista asiakkaan kanssa. Kehittämistyön pilotissa ohjaavana ajatuksena oli yhteistutkiminen. Samoin Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella kehittämistyössä keskeistä oli asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön. Kehittämispilotiksi tuli toimeentulotuen soveltamisohjeiden päivittäminen. Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteiden eteenpäin vieminen toteutettiin yhteisinä seminaareina Väli- Suomen alueella ja maakunnallisina työpajoina alueella. Etelä-Pohjanmaan rakenteellisen sosiaalityön työpaja kokoontui neljä eri kertaa. Rakenteellisen työpajan käytännön toteuttamisesta vastasi SONetBOTNIAn kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi yhdessä SOS II hankkeen työntekijöiden kanssa. Asiakkaiden osallisuus ja aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät Kuntayhtymä Kaksineuvoisen pilotin konkreettisena tavoitteena oli toimeentulotuen soveltamisohjeiden uusiminen yhdessä kehittäjäasiakkaiden kanssa. Tavoitteena oli vahvistaa asiakkaiden osallisuutta palveluprosessissa ja kehittää palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa.

14 14 Pilotissa käytettyiin Soccassa kehitettyä yhteistutkimisen menetelmää, joissa aikuissosiaalityön työntekijät ja asiakkaat yhdessä asettuvat kehittämään ja tutkimaan sosiaalipalveluja. Kaikilla aikuissosiaalityössä asiakkaana olevilla on arvokasta asiantuntemusta. Pilotissa yhdistettiin asiakkaiden kokemustieto ja työntekijöiden asiantuntemus. Tavoitteena oli työntekijöiden ja asiakkaiden tasavertaisen keskustelun mahdollistaminen. Uudet toimeentulotuen soveltamisohjeet esiteltiin perusturvalautakunnassa yhdessä kehittäjäasiakkaiden kanssa. Seinäjoen aikuissosiaalityön pilotissa käytettiin myös yhteistutkimisen ideaa ja valittiin työntekijä kehittäjäasiakas-työparit, yhteensä 7 paria. Tavoitteena oli tiedon tuottaminen ja vaikuttaminen yhdessä asiakkaan kanssa. Tavoitteena oli vaikuttaa päätöksenteossa ja suunnittelussa viemällä eteenpäin tietoa sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Työntekijä- kehittäjäasiakas tapaamisia suunniteltiin toteutettavan yhteensä 8 kertaa. Tapaamisilla käsiteltiin asiakkaan elämässä ja sosiaalityössä vaikuttaneita rakenteellisia tekijöitä. Työvälineinä olivat käytössä asiakaskertomukset, asiakaspeili, päiväkirja jalkautuminen eri toimintaympäristöihin ja kotikäynnit. Asiakaspeilin tavoitteena oli tuoda näkyväksi palvelunkäyttäjän kokemuksia palvelujärjestelmästä ja sen toimivuudesta. Asiakaspeili lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä. Asiakaspeili mahdollisti asiakkaan kuulluksi tulemisen ja osallisuuden ja tekee näkyväksi asiakkaan aikaisempia kokemuksia palvelujärjestelmästä, mitä voidaan hyödyntää rakenteellisessa sosiaalityössä. Pilottityöskentelyn tueksi toteutettiin SOS-klubi, missä esiteltiin Kuvastin-menetelmää ja erityisesti kuuluvaa asiakaspeiliä. Kuusiokuntien alueella (Alavus) jatkettiin ja edelleen kehitettiin ryhmämuotoista sosiaalityötä. Ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnalla tuetaan asiakkaiden hyvinvointia ja tarjota heille toimintamahdollisuuksia. Ryhmä tarjoaa vertaistukea, sisältöä arkeen ja samalla tarjotaan tietoa alueen palveluista ja työelämämahdollisuuksista. Sosionomiopiskelija toteutti ryhmään osallistuneiden asiakkaiden ja työntekijöiden haastattelut. Näin saatiin asiakkaiden näkökulma esiin ryhmämuotoisesta työstä ja sen kehittämisestä. Järvi-Pohjanmaan kehittämistyön tavoitteeksi tuli kuntouttavan työtoiminnan prosessin kuvaaminen ja sisältöjen avaaminen sekä asiakkaille että eri hallintokuntien edustajille. Tavoitteena oli, että kuntouttava työtoiminta nähtäisiin eri hallintokuntien yhteisenä asiana. Prosessinmallinnuksen ja tehdyn esitteen avulla voidaan esitellä kuntouttavaa työtoimintaa sekä asiakkaille että kuntouttavaa työtoimintapaikkoja tarjoaville tahoille. Samalla saatiin kaikki prosessiin liittyvät dokumentit taltioitua samaan paikkaan ja se on kaupungin nettisivuilla kaikkien katsottavissa. Kurikan sosiaalisen kuntoutuksen pilotissa tavoitteena on tarjota pitkään työttömänä olleelle yksilöllisesti suunniteltua tukea ja sosiaalista kuntoutusta. Kurikan yksilökohtaiseen sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on asiakkaiden hyvinvoinnin lisääntyminen. Tavoitteena oli mielekkään tekemisen ja toiminnan löytyminen asiakkaan arkeen sekä uusiin ihmissuhteisiin. Yksilökohtaisen sosiaalisen kuntoutuksen aikana omatyöntekijä tuki suunnitelmien toteuttamisessa. Sosionomiopiskelija haastatteli pilotissa mukana olleet asiakkaat alussa ja kolmen kuukauden jälkeen. Seurauspedagogiikan koulutuskokonaisuus antoi tukea työskentelyyn sekä kuntouttavaan työtoimintaan että yksilökohtaiseen sosiaaliseen kuntoutukseen. Seurauspedagogiikka on osoittautunut toimivimmaksi menetelmäksi kaikkien haastavimmissa asiakassuhteissa, joissa muut menetelmät eivät ole toimineet. Menetelmä on ollut toimiva opiskelu- ja työpaikkaa vaille jääneiden nuorten parissa. Huomio asiakastilantees-

15 15 sa kiinnitetään nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen, ei menneisyyteen. Seurauspedagogiikka perustuu humanistiseen ihmiskäsitykseen ja eksistentiaaliseen filosofiaan. Palveluprosessit ja palveluverkostot Jalasjärven ja Ilmajoen yhteisen Vastuullisen asiakastyön pilotin tarkoituksena oli kehittää ja syventää verkostoyhteistyötä nuorten asiakasryhmän kohdalla. Tarkoituksena oli, saadun tiedon pohjalta, järjestää tapaamisia aikuissosiaalityöntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kesken. Tavoitteena oli luoda malli suunnitelmallisen yhteistyön toteuttamiselle. SOS I hankkeessa jäsennettiin Seinäjoen kaupungin osalta ammatti- ja tehtävärakenteita ja SOS II tuettiin juurruttamista järjestämällä kehittämispäivä asian tiimoilta. Kehittämispäivässä palautettiin mieleen KETTU -työskentelyn tuloksia. Tavoitteena oli tarkoituksenmukaisempi työnjako, vaikuttavuutta. Ongelmana nähtiin, että kaikkien työntekijöiden koettiin tekevä liiaksi samaa työtä. SOS I tilanteesta asiakasmäärät ovat nousseet. Ryhmämuotoisen sosiaalityön käyttöönottoon ei ole ollut mahdollisuutta. Tulevat muutokset mm. toimeentulotuen Kela-siirto, uusi sosiaalihuoltolaki puhuttivat kehittämispäivässä. Tiedontuotanto ja rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellisen sosiaalityön työpajakokonaisuus toteutettiin Etelä-Pohjanmaan hankealueella yhteistyössä SONet BOTNIAn kanssa. Työpajat pidettiin talven 2014 ja kevään 2015 aikana. Ensimmäisessä työpajassa käsiteltäviä teemakokonaisuuksia oli rakenteellinen sosiaalityö käsitteenä, miten rakenteellista sosiaalityötä jokainen työntekijä jo toteuttaa omassa työssään ja rakenteellinen sosiaalityö määrittely uudessa sosiaalihuoltolaissa. Toisessa rakenteellisen sosiaalityön työpajassa keskityttiin mediaosaaminen, vaikuttamiseen ja kirjoittamiseen. Etelä-Pohjanmaan liiton tiedottaja toimi kouluttajana ja antoi osallistujille kirjoittamiseen liittyvän välitehtävän. Tampereen toteutettua yhteisöllistä sosiaalityötä, kansalaistalo Mansikkapaikka ry:n toimintaa, esiteltiin kolmannessa työpajassa. Yhdistyksen tarkoituksena on toimialueellaan tukea kaikenikäisten yksilöiden tai ryhmien elämänhallintaa ja edistää heidän pyrkimyksiään saavuttaa tasapainoinen ja mielekäs elämä. Neljännen työpajassa pohdittiin rakenteellisen sosiaalityön jatkumista Etelä-Pohjanmaalla. Rakenteellisen sosiaalityön työpajat toteutettiin Olkkarissa, Toimintojen talolla ja Järjestötalolla. Näin työntekijät tutustuivat samalla matalankynnyksen, yhteisöllisyyttä tuottaviin toimintaympäristöihin.. SOS II hanke järjesti Sosiaalisen puolesta toritapahtuman kansainvälisenä sosiaalityönpäivänä Seinäjoen kauppatorilla. Tapahtuman avulla tehtiin näkyväksi sosiaalityötä ja yhteisösosiaalityötä. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tapahtuma toteuttamaan saatiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita, Seinäjoen kaupungin aikuissosiaalityö palvelualue yhdessä kehittäjäasiakkaidensa kanssa, Etelä-Pohjanmaan sovittelutoimisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/sairaalan sosiaalityö, Olkkari -mielen hyvinvoinnin ja päihteettömän elämän kohtaamispaikka Seinäjoella sekä Toimintojen Talo mikä on monipuolinen asukkaiden kohtaamispaikka Kasperissa. Pohjanmaan Talentia osallistui tapahtumaan omalla esittelypöydällään. Tilaisuuden avasi Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Paula Sihto. Tilaisuudessa vieraili kuntaministeri Paula Risikko ja ex-kansanedustaja Harry Wallin ja muita poliittisia vaikuttajia vaalityön houkuttelemina. Kaunis sää, banderollit, musiikkiesitykset ja hernekeittotarjoilu houkutti paikalle runsaslukuisen yleisön. Aikuissosiaalityö sai ansaitsemaansa näkyvyyttä.

16 16 SOS II hanke Etelä-Pohjanmaan osalta tehtiin yhteistyötä Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Heidän osallistumisensa toteutettiin tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiohankkeiden opintokokonaisuuden alla. Mukaan osallistuneet opiskelijat tekivät kuntapiloteissa asiakas- ja työntekijähaastatteluja, sisällönanalyyseja sekä osallistuivat toritapahtuman järjestelyihin. Näin saatiin koottua palautetta asiakkailta ja työntekijöiltä kehittämispiloteista. Samalla saatiin dokumentoitua tehtyä kehittämistyötä ja nostettua esiin uusia kehittämisideoita. THL:n kehittämää Avain-mittaria testattiin uusien kuntien toimesta. THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto perehdytti testaajia menetelmän käyttöön ja ideaan toukokuussa 2014 järjestetyssä tilaisuudessa. Toinen kokoontuminen aiheen tiimoilta toteutettiin lokakuussa Vaasassa. Näin saatiin uusien käyttäjien kokemuksia mittarin toimivuudesta ja hyödyistä. Kokemukset on raportoitu erillisessä raportissa. ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET Hankkeen tavoitteeksi asetettiin osallisuutta edistävien aikuissosiaalityön työkäytäntöjen, asiakkaan osallisuuden (oma asiakkuusprosessi/kehittäjäosallisuus) ja erilaisten muiden osallisuuden muotojen kehittäminen. Tavoitteena, että maakunnallisissa piloteissa jatketaan kehittäjäasiantuntijatoiminnan edistämistä. Seinäjoen ja Kaksineuvoisen piloteissa kokeiltiin yhteistutkimista, joissa asiakkaat ja työntekijät ovat yhdessä tiedontuottajia. Molemmista pilotista saadut kokemukset ovat hyvin myönteisiä. Kaikilla asiakkailla on arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää kehittämisessä. SOS II hankkeen tavoitteena oli, että kokeillaan ja kehitetään monimuotoisesti mm. ryhmämuotoista sosiaalityötä sekä muuta ryhmätoimintaa osana kuntouttavaa työtoimintaa ja/tai puhtaasti kuntouttavana sosiaalipalveluna. Tavoitteena oli, että kuntouttavan työtoiminnan sisällön laatu ja rakenteet ovat nykyistä korkeatasoisempia. Ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta on lisääntynyt alueella runsaasti osana SOS II hankkeen innostamana ja vaikuttamana mutta myös kuntien omien jatkokehittelyjen ansiosta. Asiakkaiden ja työntekijöiden kautta tarve palvelulle nähtiin ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi. Monessa Etelä- Pohjanmaan kunnassa toteutetaan ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa ja sitä edelleen kehitetään. SOS II hankkeen aikana tehdyt esitteet ja prosessimallinnukset on selkiinnyttänyt asiaa sekä asiakkaille että työtoimintapaikoissa. Ryhmänohjauskoulutus kehitti ja vahvisti työntekijöiden valmiuksia ryhmien suunnittelussa, toteuttamisessa ja ohjaamisessa. Koulutus mahdollisti tutustumisen erilaisiin ryhmätyötapoihin ja menetelmiin ja auttaa analysoimaan erilaisia ryhmäilmiöitä. Näin luotiin pohjaan ryhmämuotoisentyöskentelyyn ja innostettiin henkilökunta ryhmien käynnistämiseen. Seinäjoen pilotista Rakenteellinen sosiaalityö on yhdessä vaikuttamista asiakkaan kanssa teki sosionomiopiskelija sisällönanalyysin päiväkirjakoosteiden pohjalta. Pilotissa toteutui asioiden kietoutuminen toisiinsa yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla ja näistä asioista voidaan viedä kehittämisehdotuksia eteenpäin. Raportin mukaan kehittäjäasiakkaat ovat päässeet kääntämään omat negatiivisetkin elämänkokemukset itselleen voimavaraksi olemalla asiakkaan sijaan asiantuntijoita, heidän minäkuvansa, identiteettinsä ja itsetuntonsa ovat vahvistuneet. Henkilökunta toteutti pilotin aikana uusia menetelmiä asiakkaan koh-

17 17 taamisessa. Asian ydin, kohtaamisen tärkeys, kiireettömyys ja arjesta nousevien arkilähtöisten perusasioiden tukeminen koettiin tärkeäksi. Työntekijöiden kokemuksen mukaan perusteellinen ja syventynyt työskentelytapa tehostaa asiakkaan muutostyötä. Pilotti osoitti, että asiakkailla on valtavasti resursseja jotka pitää ottaa käyttöön. Työntekijä on taustavaikuttaja ja sparraaja. Toiveena aikuissosiaalityössä oli että kaikkien asiakkaiden kanssa voisi työskennellä näin. Asiakkaiden oma palaute oli, että mm. asiakaspeiliä pitäisi täyttää kaikkien asiakkaiden kanssa asiakkuuden alussa ja uudelleen 6kk-12kk jälkeen. Asiakkaan oma aktiivisuus nähtiin muutosten aikaansaamiseksi tärkeänä. Työskentelytapa on tuonut arjen työhön avartavia oivalluksia ja samalla mahdollistanut asiakkaan kohtaamisen vertaisena ja osallisena. Osallisuuden rinnalle toisena asiana esiin nousi epäoikeudenmukaisuus, epäkotien tunnistaminen ja sitä kautta kriittisyys palvelujärjestelmää kohtaan eli rakenteellisen sosiaalityön kysymykset. Seinäjoen pilotti oli voimaannuttava kokemus sekä henkilökunnalle että pilottiin osallistuneille kehittäjäasiakkaille. Sosiaaliseen kuntoutukseen kehitettiin uusia toimivia menetelmiä. Kurikassa toteutettiin yksilöllisen sosiaalisen kuntoutuksen pilotti. Kurikan sosiaalisen kuntoutuksen pilotissa tavoitteena oli tarjota pitkään työttömänä olleelle yksilöllistä suunniteltua tukea osana sosiaalista kuntoutusta. Jokainen pilotissa mukana ollut asiakas oli ollut yli tuhat päivää työttömänä. Pilotissa hahmoteltiin mistä sosiaalinen kuntoutus koostuu ja miten sitä voidaan toteuttaa yksilötyötä. Työskentely sisällöksi tulivat kotikäynnit, keskustelullinen tuki, ja palveluohjauksellinen työskentelyote sekä ohjauksen ja neuvonnan liittyen eri palveluihin. Jakson aikana (3Kk) työntekijä sai arvokasta tietoa asiakkaan arkielämän sujumisesta ja palveluvajeista. Asiakkaille inhimilliset, välittävät kohtaamiset olivat hyvin merkityksellisiä ja mitkä edesauttoivat sosiaalista kuntoutumista. Pilotin avulla monet asiakkaat kokivat pääsevänsä eteenpäin niin elämässä kuin tavallisten arkisten asioiden hoitamisessa. Pilotissa asiakkaat kokivat saavansa taloudellisen avun lisäksi erilaista apua niin fyysisellä, psyykkisellä kuin sosiaalisellakin tasolla. Sosiaalisen kuntoutuksen jakso tällaisenaan toi esille palvelutarpeet ja konkretisoi asiakkaan kanssa yhteistyössä tehtäviä jatkosuunnitelmia mm. päihde- ja mielenterveyspalveluita, eläkeselvittelyn osana. Ilmajoen ja Jalasjärven pilotissa tavoiteltiin sektorit ylittävää ja moniammatillisen työskentelyn kehittämistä. SOS II hankkeessa ei saatu selkeää suunnitelmaa pilottityöskentelyyn. Aktiivisempi työskentelyvaihe kaavailtiin alkutalveen ja keväälle SOS II hankkeen työtekijät toteuttivat Webropokyselyn yhteistyökumppaneille työntekijöiltä saadun yhteystietojen pohjalta joulukuussa Kyselyyn vastasi ainoastaan viisi työntekijää, joista osa ei nähnyt yhteistyötä tarpeellisena. SOS II hankkeen työntekijät suunnittelivat SOS klubin aiheena Dialogisen verkostotyön tarve ja taito nuorten aikuisten kanssa. Aiheeseen alustajaksi lupautui Jukka Pyhäjoki THL:lta. Tilaisuuteen toivottiin mukaan aikuissosiaalityön työntekijöitä ja heidän yhteistyökumppaneita. Valitettavasti tilaisuus jouduttiin peruuttamana vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Jalasjärven kunnan tapahtui sosiaalityöntekijävaihdos heti hankkeen käynnistyttyä ja toisen työntekijän tehtäväkuvassa muutoksia. Lisäksi SOS Ii hankkeessa tapahtui työntekijämuutoksia kevään aikana, mikä hidastutti työskentelyä. Ilmajoen ja Jalasjärven kehittämispilotin osalta ei päästy suunnitteluvaihetta pidemmälle.

18 18 Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena oli osaamisen vahvistaminen ja uusien käytäntöjen luominen rakenteelliseen sosiaalityöhön. Seinäjoen pilotti osoitti, että rakenteellinen sosiaalityö sopii hyvin asiakastyön käytäntöihin. Rakenteellinen sosiaalityö nähtiin hankkeessa asiakkaiden ja työntekijöiden yhteisenä vaikuttamisen väylänä Asiakaspeili mahdollisti asiakkaan kuulluksi tulemisen ja osallisuuden ja tekee näkyväksi asiakkaan aikaisempia kokemuksia palvelujärjestelmästä, mitä voidaan hyödyntää rakenteellisessa sosiaalityössä. Rakenteellisen sosiaalityön työpajasarja vahvisti sosiaalityöstä syntyvän tiedon välittämistä eteenpäin päättäjille. Työskentely vahvisti ja rohkaisi työntekijöitä tuomaan esiin sosiaalityötä ja siinä esiin tulevia ilmiöitä, asioita ja asiakkaiden kohtaamia epäkohtia palvelujärjestelmässä. Työpajassa toteutetut kirjoittamisharjoitukset innosti kovasti työntekijöitä kirjoittamaan. Mansikkapaikan esittely nosti esille alueellisen ja yhteisöllisen vaikuttamistyön esille. Etelä-Pohjanmaan alueella hankekuntien työntekijät ovat olleet erittäin sitoutuneita yhteiseen työskentelyyn. SOS II hankkeen kehittämistyö on tapahtunut yhteistyössä kunnan kunnaan työntekijöiden kanssa. Lyhyt työskentelyjakso on vaatinut työntekijöiltä paljon koska hoidettavana on ollut jokapäiväiset työhön liittyvät tehtävät kehittämistyön rinnalla. Näin toteutettu kehittämistyö on juurtunut työyhteisöihin samanaikaisesti. Menetelmäkoulutukset rakennettiin tukemaan kehittämispilotteja eikä irrallisina koulutuksina. Asiakaslähtöinen kehittäminen nähdään nyt välttämättömänä työskentelytapana. SOS II hanketyöskentelylle asetetut tavoitteet lähes saavutettiin. Asiakaslähtöinen kehittäminen nähdään nyt välttämättömänä työskentelytapana. Kuntouttavat ja aktivoivien menetelmien kehittely etenee kunnissa. Rakenteellisen sosiaalityön työpajakokonaisuus vahvisti sen, että sosiaalityön asiantuntemusta pitäisi hyödyntää enemmän muiden toimialojen suunnittelussa. Rakenteellinen sosiaalityö on asiakastyössä syntyvän tiedon analysointia ja välittämistä eteenpäin. Työntekijöiden tietoisuus rakenteellista sosiaalityötä kohtaan kasvoi työpajakokonaisuuden ja toteutettujen seminaarien ansiosta. Rakenteellinen sosiaalityö käsite tuli lähemmäksi oman työn arkea. 5.2 Kanta-Häme KANTA-HÄMEEN KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHDAT SOS II hankkeen suunnitteluvaiheessa Kanta-Hämeestä hankkeeseen olivat tulossa mukaan Forssa, Hausjärvi ja Riihimäki. Forssan alueella aloitti uusi hyvinvointikuntayhtymä. Tämän uuden kuntayhtymän myötä hankkeeseen tulivat mukaan myös Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Hankkeen käynnistyessä hankealueen kunnissa oli asukkaita yhteensä ( ). Lähtökohdat Kanta-Hämeen alueella olivat hieman erilaiset kuin monella muulla SOS II hankkeessa aloittaneessa kunnassa, sillä Kanta-Häme ei ollut mukana SOS I hankkeessa. Suurin osa Kanta-Hämeen hankekuntien työntekijöistä oli erittäin kehittämismyönteisiä ja innostuneita, jonka vuoksi kunnissa päästiin melko nopeasti SOS II hankkeen tavoitteiden mukaiseen toimintaan.

19 19 Kanta-Hämeessä oli valittu kehittämisen kohteiksi osallisuus ja osallisuutta edistävät käytännöt (toimintalinja 1A), aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät (toimintalinja 1B), palveluprosessien kehittäminen ja palveluverkoston tehtävien sekä vastuiden määrittely (toimintalinja 2A) ja aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteisiin paneutuminen (toimintalinja 2B). Kehittämisen kohderyhmäksi oli ajateltu erityisesti alle 30- vuotiaat nuoret aikuiset sekä lapsiperheiden parissa tehtävä aikuissosiaalityö. Kanta-Hämeen kunnissa oli nähty tarpeelliseksi kehittää myös aikuissosiaalityötä entistä suunnitelmallisempaan ja asiakaslähtöisempään suuntaa sekä ottaa käyttöön uusia ja jäsennellympiä työmenetelmiä sekä kehittää asiakkaille tarkoituksenmukaisempaa yhteistyötä tekevää tukiverkostoa. TAVOITTEET Hankkeen tavoitteeksi asetettiin aikaisempaa yksilöllisempi ja oikea-aikainen ammatillinen ja / tai yhteisöllinen tuki kuntalaisen omassa arkiympäristössään. Toisena tavoitteena oli kuntalaisten palvelujen tuottajien työnjaon selkiytyminen kiinnittäen erityistä huomiota aikuissosiaalityön, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, työvoimahallinnon ja Kelan yhteistyöhön. Käynnistettäessä SOS II hanketta käytiin kunkin kunnan kanssa keskusteluja hankkeen kehittämiskokonaisuuksien painotuksista, jotta kunta hyötyisi hankkeesta mahdollisimman paljon. Näissä keskusteluissa käytettiin apuna Suunta-lomaketta, kuten myös kuntien kanssa käydyissä väliarvioinneissa. Forssan hyvinvointikuntayhtymälle lisättiin kolmanneksi tavoitteeksi tiedontuotanto ja tuotetun tiedon hyödyntäminen (toimintalinja 3A) sekä kaikkien kuntien kohdalle rakenteellinen sosiaalityö (toimintalinja 3B). Hankkeen alussa Forssan hyvinvointikuntayhtymän yhtenä tavoitteena oli työstää toimeentulotuen prosessi, mutta tulevan valtakunnallisen toimeentulotukiuudistuksen myötä tavoitteesta luovuttiin. Kunnan toimijoiden kanssa päädyttiin sen sijaan painottamaan tiedon tuotantoa ja asiakasosallisuuden lisäämistä sekä uutena tavoitteena konkreettisten työvälineiden käyttöön ottamista aikuissosiaalityössä. Koska oli kyseessä uusi kuntayhtymä, sinne toivottiin hankkeelta apua uusien käytänteiden luomiseksi mm. asiakasosallisuuteen. Myös tiedon tuottamisessa oli eroavaisuuksia, joten hankkeen tavoitteeksi lisättiin tiedontuotanto ja tuotetun tiedon hyödyntäminen yhteisten toimintamallien ja linjojen löytämiseksi. Hausjärvellä tavoitteiksi asetettiin asiakasosallisuuden lisääminen aikuissosiaalityössä, kuntouttavan työtoiminnan selvitys ja suunnitelmalliseen työhön pääseminen. Hankkeen edistyessä tavoitteita tarkasteltiin ja tarkennettiin, jolloin päädyttiin kohdentamaan hankkeen resurssit nuorten aikuisten palveluiden ajantasaisen tiedon tuottamiseen, ylläpitävän ja kuntouttavan ryhmätoiminnan jalkauttamisen osaksi perustyötä sekä suunnitelmallisen aikuissosiaalityön aloittamiseen. Hausjärvellä on paljon palveluita, joista saatava tieto oli hajallaan. Myös kuntouttavaan työtoimintaan haluttiin panostaa korkean työttömyyden vuoksi. Kunnan työntekijäresurssien vuoksi koettiin, ettei asiakasosallisuuden lisääminen ollut relevantti tavoite. Osittain tästä syystä kunnassa haluttiin panostaa aikuissosiaalityön suunnitelmallisuuteen ja näin ollen se nostettiin yhdeksi hankkeen tavoitteista. Riihimäen tavoitteet olivat aluksi asiakasosallisuuden lisääminen, asiakasprosessien työstäminen ja sosiaaliohjaajien työnkuvan avaaminen. Hankeaikana päädyttiin jättämään kaksi viimeisintä tavoitetta pois ja

20 20 painottamaan kehittämisessä asiakasosallisuutta sekä aikuissosiaalityön jäsentymistä ja näkyväksi tekemistä. Näihin tavoitteisiin päädyttiin siksi, että aikuissosiaalityö koettiin näkymättömäksi kunnan muihin palveluihin nähden. Kunnassa olleiden uusien organisaatio- ja lakimuutosten keskellä haluttiin, että hanke tukisi ja auttaisi uudistusten mukaisten palveluiden suunnittelussa. Muutokset tavoitteissa toivat hankkeen toiminnan konkreettisemmaksi niin asiakkaille kuin työntekijöillekin ja tarkennetut tavoitteet olivat juuri sillä hetkellä kunnan aikuissosiaalityötä parhaiten palvelevia. VIESTINTÄ JA JULKISUUS Viestintä: Lehtijutut, radio- ja tv-haastattelut, joissa alueen SOS II-hanke mukana. Päivämäärä Tilaisuus Otsikko / aihe Forssan lehti Asiakkaan ääni kuuluviin Tapahtumat: Messut, seminaarit, teemapäivät, seminaariesitykset /alustukset, SOS klubit, joissa SOS II hanke ollut järjestäjänä Päivämäärä Tilaisuus Otsikko / aihe Kirjaamisen ja tilastoinnin koulutus Toteutettu yhdessä KiTi-hankkeen kanssa Kanta-Hämeen etuuskäsittelijöiden tapaaminen Tiedon keräämisen ja sen hyödyntämisen koulutus Asiakasraadin rekrytointitilaisuus Forssassa Hausjärven palveluvalikon esittely- ja työstämistilaisuus yhteistyöverkoston kanssa Asiakasraadin infotilaisuus Riihimäellä Asiakasraadin vetäjien koulutus Jokioisilla Hausjärven aikuissosiaalityön avoimet ovet Virtuaalisen nuorten talon esittely Hausjärven perusturvalautakunnalle Tutustuminen maakunnallisesti ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen Toteutettu yhdessä KiTi-hankkeen kanssa Asiakasraadin infotilaisuus kuntalaisille ja työntekijöille Esitelty Virtuaalisen nuorten talo idea esimiehille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille Asiakasraadin tiedotustilaisuus asiakasraadista kiinnostuneille ja haastatteluaikojen varaaminen Tampereen asiakasraadin kokemusten jakaminen, uusien raatien suunnittelu Aikuissosiaalityön esittely kuntalaisille ja perusturvalautakunnalle Palveluvalikon esittely sekä sosiaalihuoltolain pääkohtien läpikäyntiä

21 Hausjärven kehittämispäivä sosiaalihuoltolain merkeissä Uuden sosiaalihuoltolain läpikäymistä työntekijöiden kanssa, mitä sosiaalihuoltolaki merkitsee juuri Hausjärvellä Asiakasprosessien työpaja Toteutettu yhdessä Kiti-hankkeen kanssa Sosiaalihuoltolakikoulutus Toteutettu yhdessä KiTi- ja Lasse-hankkeiden kanssa Palvelutarpeen arvioinnin suunnittelupäivä FSHKY:ssä Riihimäen sosiaalikeskuksen avoimet ovet Toteutettu yhdessä KiTi-hankkeen kanssa Aikuissosiaalityön esittely ja näkyväksi tekeminen asiakkaille ja yhteistyökumppaneille KANTA-HÄMEEN KEHITTÄMISTYÖ Asiakkaiden osallisuus Hankkeen tuella perustettiin kaksi asiakasraatia, toinen Forssan hyvinvointikuntayhtymään ja toinen Riihimäen kaupunkiin. Raadit erosivat toisistaan raatilaisten asiakkuuksien ja työntekijöiden työnkuvan suhteen. Riihimäen asiakasraati koostui aikuissosiaalityön asiakkaista, joilla saattoi olla kokemuksia myös muista sosiaalityön palveluista. Riihimäen sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi asiakasraatiin kaksi lautakunnan jäsentä, jotka toimivat linkkinä asiakkaiden ja kaupungin päättäjien välillä. Raadin vetäjinä toimivat aikuissosiaalityön työntekijät: kaksi sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja ja etuuskäsittelijä. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä raatilaisten asiakkuus oli yhdessä tai useammassa kunnan tarjoamassa sosiaalipalvelussa. Myös työntekijät olivat eri sosiaalipalvelujen alueilta: aikuissosiaalityöstä, lastensuojelusta, omaishoidosta sekä vammaispalveluista. Vaikka raadit erosivat kokoonpanoltaan, asiat joita raadissa käsiteltiin, olivat hyvin samankaltaisia. Asiakasraadit jalkautettiin heti ja ne jäivät osaksi kuntien omaa toimintaa. Asiakaskysely Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä ja Riihimäen kaupungissa suoritettiin asiakaskysely aikuissosiaalityön asiakkaille. Asiakaskyselyn tuloksissa nousi esiin tyytyväisyys työntekijöitä kohtaan, mutta turha byrokratia esim. toimeentulotuen hakemisessa turhautti asiakkaita. Asiakaskyselylomake sekä tulokset löytyvät sähköisenä kuntien omasta järjestelmästä ja ovat näin ollen käytössä jatkotyöstöä varten. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä tehty asiakaskysely uusitaan todennäköisesti hankkeen tuella vielä ennen SOS II hankkeen päättymistä, sillä kyselyn toteuttaminen ja vastausten määrä olivat heikkoja. Riihimäellä asiakaskyselyn tulokset tullaan käsittelemään sekä työyhteisössä että terveys- ja sosiaalilautakunnassa. Suunnitelmallinen aikuissosiaalityö ja sen jäsentäminen

22 22 Työnkuvien avaaminen Hausjärven kunnassa aloitettiin aikuissosiaalityön työnkuvien avaaminen uuden sosiaalihuoltolain voimaan tullessa. Työnkuvat saatiin hankkeen aikana valmiiksi ja niitä päivitetään kunnan omana toimintana hankkeen päätyttyä. Asiakasprosessien läpikäyminen Asiakasprosessien läpikäyminen ja niiden avaaminen tehtiin yhteistyössä KiTi-hankkeen kanssa. Asiakasprosessit ovat olennainen osa tiedontuotantoa ja tiedon hyödyntämistä. Kiti-hanke jatkaa tätä työtä SOS IIhankkeen päätyttyä. Tiedontuotanto Lakiuudistusten tuomat muutokset aikuissosiaalityössä SOS II-hanke välitti tietoa uudistuksista, lakikoulutuksista ja lain tuomista vaatimuksista sosiaalityöhön. SOS II-hanke järjesti myös yhteistyössä KiTi-hankkeen kanssa koulutuksia kirjaamisesta, dokumentoinnista ja lakiuudistusten tuomista vaatimuksista. Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö koski koko hankealuetta. Työntekijöitä rohkaistiin ottamaan esiin näkemiään epäkohtia ja viemään kehittämisehdotuksiaan eteenpäin. Hankkeen aikana keskusteltiin useissa eri yhteyksissä kirjaamisesta ja sen merkityksestä. Myös kertyneen tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia käsiteltiin useissa eri työryhmissä. Rakenteellisen sosiaalityön koulutuskokonaisuuden anti oli Kanta-Hämeessä kirjaamisen ja tilastoinnin merkityksen ymmärtämisen lisääntyminen, positiivisen sosiaalityön julkisuuskuvan lisääminen ja ammatti-identiteetin kohentuminen. Aikuissosiaalityön näkyväksi tekeminen Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Varsinkin Hausjärvellä Virtuaalisen nuorten talon kokoaminen yhdessä eri toimijoiden kanssa lähensi työntekijöitä yli hallintokuntarajojen. Myös keskustelukulttuuri ja avoimuus työryhmässä lisääntyivät työn edetessä. Virtuaalisesta nuorten talosta löytyy lisää Aikuissosiaalityön käsikirjasta. Avoimet ovet Kanta-Hämeessä järjestettiin banderollityöpaja, avoimet ovet Riihimäellä ja Hausjärvellä. Hausjärven avoimiin oviin oli kutsuttu perusturvalautakunta ja heitä kävi tutustumassa aikuissosiaalityön toimintaan ja asiakkaisiin. ARVIONTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kanta-Hämeen hankekunnissa päästiin hyvin hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteita tarkennettiin ja muokattiin kunnan toimintaa paremmin palveleviksi puolivuosittain tapahtuneissa tavoitteiden päivitystilaisuuksissa sekä väliarvioinnissa.

23 23 Asiakkaiden osallisuutta lisättiin perustamalla hankealueelle kaksi uutta asiakasraatia, toinen Forssan hyvinvointikuntayhtymään ja toinen Riihimäen aikuissosiaalityöhön. Asiakasraatia edelsivät asiakaskyselyt. Molemmat asiakaskyselyt luotiin yhdessä hankekuntien työryhmien kanssa kuntien tarpeita vastaaviksi. Molemmissa kunnissa oli aikaisemmasta aikuissosiaalityön asiakaskyselystä kulunut jo useampi vuosi. Asiakaskyselyn tulokset olivat melko positiivisia. Työntekijät saivat tekemästään työstä hyvää palautetta, mutta etuuskäsittelyyn liittyvän byrokraattisen toiminnan asiakkaat kokivat turhauttavana ja toivoivat siihen muutoksia. Asiakaskyselylomake ja tulokset vietiin kuntien omaan sähköiseen järjestelmään, josta ne ovat saatavilla jatkokäyttöä varten. Asiakasraatien jäseniä rekrytoitiin asiakaskyselyn lopussa olleella asiakasraadin esitteellä. Tämä koettiin hyväksi tavaksi tavoittaa mahdolliset asiakasraatilaiset. Asiakasraadit ja sitä edeltävä pohjatyö oli antoisaa. Myös kuntien / hyvinvointikuntayhtymän ylin johto ja luottamusmiestaso sitoutuivat asiakasraadin perustamiseen ja sen toimintaan. Riihimäen sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi asiakasraatiin kaksi vakijäsentä, jotka osallistuivat raadin asialistan kokoamiseen ja raateihin. Koska asiakasraati koettiin kunnan päättävissä elimissä tärkeäksi, myös raadin jäsenet kokivat osallistumisensa raatiin merkitykselliseksi. Asiakasraatilaisissa oli havaittavissa selkeää omanarvontunnon nousua jo lyhyenkin jäsenyyden aikana. Työntekijät pitivät raadin toimintaa hyvänä ja kokivat sen mielekkäänä työmuotona. Asiakasraati vaati alkuun perustyöltä paljon aikaa, mutta johdon tuella työntekijät pystyivät suunnittelemaan ja osallistumaan mm. asiakasraadin ohjaajakoulutukseen. Asiakasraadin jalkauttaminen kuntiin tapahtui heti asiakasraadin suunnittelemisesta lähtien. Hanketyöntekijä toimi tukena ja apuna mm. asiakkaiden haastatteluissa, lomakkeiden, asialistojen ja muistioiden tekemisessä, mutta kuntien työntekijät ottivat alusta lähtien vastuun raadin vetämisestä. Molemmat asiakasraadit jäivät kunnan omaksi toiminnaksi ja raati tulee jatkumaan hankkeen päätyttyä säännöllisesti. Forssan seudulla oli juuri tehty uusi hyvinvointikuntayhtymä, joka käynnistyi Kuntayhtymä koostui 5 kunnasta; Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Työntekijät olivat osittain toisilleen tuttuja, mutta kuntakohtaiset toimintaerot ja käytännöt veivät työntekijöiden ja esimiesten resursseja. Toisaalta hankkeen tuki joissakin kohdin oli tervetullutta ja toisaalta kehittäminen uudessa yksikössä oli haastavaa. Uuden organisaation perustamisesta huolimatta kehittämismyönteisyys oli erittäin huomattavaa. Useiden hankkeiden päällekkäisyyksien sekä organisaatio- ja henkilöstömuutosten vuoksi aloitettiin yhteistyö Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä Kirjaamisen ja tilastoinnin hankkeen kanssa (KiTi-hanke). Esimiehillä ja työntekijöillä oli hankkeiden myötä paljon erillisiä tapaamisia. Koska SOS II- ja KiTi- hankkeella oli samantyyppisiä tavoitteita eri painotuksin, yhdistettiin koulutuksia ja kokouksia mahdollisuuksien mukaan. Tällä tavoin työntekijöiden osallistuminen hankkeiden toimintaan oli perustyön kannalta järkevissä mittasuhteissa. Yhteistyö oli hedelmällistä ja molempia hankkeita edistävää. Myös Forssan seudun kuntayhtymässä oltiin tyytyväisiä tehtyyn järjestelyyn ja tästä saimmekin hyvää palautetta. Koimme, että hankkeiden välinen yhteistyö ja dialogi ovat erittäin tärkeitä, jotta hanketyö edistää kunnassa tapahtuvaa toimintaa eikä aiheuta ylimääräistä hämmennystä ja kuormitusta. Hausjärven kunnassa toimi nuorten palveluiden yhteistyöryhmä, jonka toiminnan tarkoitus oli vielä keväällä 2014 avoin. Työryhmässä todettiin, että kunnassa on paljon nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettuja palveluita, mutta kunnan rakenteista ja toimintakulttuurista johtuen palveluista ei ollut koottua tietoa. Työryhmässä päädyttiin tekemään palveluvalikko, joka olisi mahdollisimman selkeä ja helppokäyttöinen niin kun-

24 24 talaisille kuin työntekijöille. Työ oli vaativaa suuren henkilöstövaihtuvuuden ja toimintakulttuurin vuoksi. Palveluvalikon valmistuessa hallintokuntarajoja ylittävä toiminta edistyi ja työntekijät tulivat toisilleen tutuiksi. Myös toimintakäytäntöihin tuli muutoksia. Aikuissosiaalityö ja lastensuojelu aloittivat yhteistapaamiskokeilun asiakkaiden kanssa sekä sosiaalitoimen ja koulun välisessä yhteistyössä oli havaittavissa edistymistä. Palveluvalikko nimettiin Virtuaaliseksi nuorten taloksi ja se on nähtävissä kunnan Internet-sivuilla ja SOS II-hankkeen aikuissosiaalityön käsikirjassa. Hankkeen aikana Hausjärven kunnan kuntouttavasta työtoiminnasta valmistui ylempi ammattikorkeakoululopputyö. Hanketyöntekijä oli yksi lopputyön ohjaajista. Yhteisten keskustelujen ja pohdintojen tuloksena, suunnitelmallinen kuntouttava työtoiminta tuli hankkeen aikana osaksi kunnan omaa toimintaa. Aikaisemmin kuntouttava työtoiminta tapahtui pääsääntöisesti ostopalveluna ja kunnan omana toimintana sosiaalinen kuntouttava ryhmätoiminta. Käytännössä SOS II hanke aloitti toimintansa Kanta-Hämeen hankekunnissa tammi-helmikuussa Sitä edelsi hanketyöntekijän kahteen kertaan tehty rekrytointi ja vuodenvaihteessa olleet pyhät ja työntekijöiden lomat. Joissakin kunnissa hankkeen liikkeelle lähtö oli hitaampaa kuin toisissa liittyen kunnissa tapahtuneisiin henkilöstö- ja organisaatiomuutoksiin sekä edellä mainittuun joulunaikaan. Oli myös havaittavissa että, hanketyöntekijän oli saavutettava tietty luottamus hankekuntien työntekijöiden ja esimiesten keskuudessa, jotta hanke pääsi kunnolla käynnistymään. Kanta-Häme tuli mukaan vasta SOS II-hankkeeseen ja se saattoi osaltaan hidastaa täysipainoista hankkeen liikkeellelähtöä. Myös hankeväsymystä oli havaittavissa, sillä joissakin hankekunnissa oli käynnissä tai juuri päättynyt useita eri hankkeita. Kanta-Hämeessä oli koko hankekauden ajan joissakin kunnissa merkittävä henkilöstövaihtuvuus. Varsinkin johtavassa asemassa olevien työntekijöiden ja päälliköiden vaihtuminen hidasti yhteydenpitoa ja hankkeen toiminnan sujuvaa etenemistä. Organisaatio- ja henkilöstömuutoksista huolimatta henkilöstö sekä johto olivat sitoutuneita hankkeeseen ja sen tavoitteisiin. Sen avulla hankkeen tavoitteet saavutettiin ja suurin osa toiminnoista juurrutettiin kunnan omaksi toiminnaksi. Koska kuntien organisaatiot elivät koko hankekauden ajan, hanketyöntekijän rooli hankkeen tavoitteisiin pääsemiseksi oli merkittävä. Uusien esimiesten ja työntekijöiden tullessa kuntaan, heidän kanssaan käytiin läpi hankkeen tavoitteet ja mitä se juuri tässä kunnassa ja juuri tälle työntekijälle merkitsee. Myös uudistuksista ja koulutuksista tiedottaminen koettiin kunnissa hankkeen yhdeksi tärkeäksi toiminnaksi. Hankkeen anniksi koettiin tutustuminen muihin hankekuntiin ja niiden työntekijöihin. Tätä kautta hankekunnat jakoivat hyväksi kokemiaan käytäntöjä ja saivat reflektoida omaa toimintaansa ja ajatuksiaan. Kanta-Hämeen aikuissosiaalityön työntekijöillä ei ollut aikaisemmin yhteistä foorumia, jossa tällaista keskustelua olisi voinut käydä. Hankkeen päätyttyä Kanta- Hämeessä tullaankin järjestämään aikuissosiaalityön työntekijöille säännöllisesti yhteisiä teemallisia tapaamisia sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen tuella. Valtakunnallisten uudistusten, kuten sosiaalihuoltolain ja tulevan perustoimeentulotuen Kela-siirron vuoksi, aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteet elävät vielä hankkeen päättymisen jälkeen. Hankekunnissa pyrittiin valmistautumaan Kela-siirtoon ja sen vaikutukseen mm. palveluprosesseissa niin hyvin kuin hankkeen aikana pystyi voimaan tullut sosiaalihuoltolaki toi paljon uudistuksia työntekijöiden tehtävänkuviin. Näihin paneuduttiin kevään aikana ja tehtävänkuvien työstäminen tulee jatkumaan hankkeen päätyttyä kunnan omana toimintana. Asiakkaan henkilökohtaisen tilanteen aikaisempaa parempi huomioon ottaminen ja suunnitelmallinen sosiaalityö kohenivat hankekunnissa hankeaikana. Työntekijät kokivat, että asiakkaan osallisuus on vahvistunut myös työkäytänteissä sekä uusia työmenetelmiä otettiin käyttöön.

25 25 Aikuissosiaalityön profiilia pyrittiin nostamaan avoimilla ovilla sekä perusturvalautakunnan kahvihetkellä. Hankkeen aikana huomattiin, että aikuissosiaalityön työntekijät eivät olleet tottuneet kertomaan työnsä sisällöstä, sen merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle sekä olemaan ylpeitä omasta ammattiidentiteetistään. Tähän pyrittiin vaikuttamaan rakenteellisen sosiaalityön erilaisilla koulutuksilla ja tempauksilla. Tällainen vaikuttamistyö on pitkäjänteistä, joten SOS II-hankkeella pystyttiin luomaan alkuinnostusta ja antamaan työvälineitä aikuissosiaalityön näkyväksi tekemiseen. Kaiken kaikkiaan Kanta-Hämeen SOS II-hanke saavutti sille asetetut tavoitteet hyvin. Asiakasosallisuus ja kuntouttavat menetelmät lisääntyivät asiakaskyselyn, asiakaslähtöisen ja osallistavan kuntouttavan työtoiminnan ja asiakasraatien kautta. Asiakasraati oli aikuissosiaalityössä uusi toimintamuoto, joten raadin toimintaa tulee tarkastella säännöllisesti ja tehdä toimintaan tarvittavia muutoksia. Palveluverkoston mallintaminen on nähtävissä helppokäyttöisen Virtuaalisen nuorten talon muodossa. Virtuaalinen nuorten talo vaatii jatkuvaa päivittämistä, joka on tällaisten mallinnusten heikko kohta. Päivitysvastuu tulisi olla nimettynä tietylle henkilölle ja kirjattuna vakanssin toimenkuvaan. Ammatti- ja tehtävärakenteet elävät valtiollisten uudistusten ja mahdollisten kuntaliitosten myötä. Hankkeessa tehdyt työnkuvaukset ovat sen hetkiseen tilanteeseen sopivia, ja tulevat vaatimaan päivittämistä uudistusten myötä. Tiedontuotanto ja tuotetun tiedon hyödyntäminen on pitkäjänteinen prosessi, joka saatiin hankkeessa hyvälle alulle. Tulevaisuudessa tätä työtä tulisi jatkaa kunnissa myös lain velvoittamana. Kunnissa tulisikin realistisesti tarkastella kuinka paljon sosiaalityöntekijöillä on asiakastyön paineessa mahdollisuutta paneutua rakenteelliseen sosiaalityöhön. Lain velvoittamana sosiaalityöntekijän tulee nostaa esiin asiakastyössä tietoonsa saamiaan epäkohtia sekä tuottaa tietoa muille viranomaisille ja päättäjille. Sosiaalityössä eletään nyt suurien muutosten aikaa, ja SOS II-hankkeen tuomalla tuella pystyttiin uudistuksissa tukemaan kuntia ja sen työntekijöitä. 5.3 Pirkanmaan seutukunnat PIRKANMAAN SEUTUKUNTIEN KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHDAT SOS II-hankkeeseen lähti Pirkanmaalta mukaan Tampereen lisäksi Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Vesilahti, Sastamala sekä Orivesi, joka vuoden 2013 alusta liittyi Oriveden ja Tampereen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Pirkkala ja Vesilahti muodostivat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen samoin vuoden 2013 alussa. Kangasala muodosti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen Pälkäneen kunnan kanssa vuoden 2014 alusta. Pälkäne oli vain osittain hankkeessa mukana yhteistoiminta-alueen kautta, kun taas Orivedellä työskenneltiin säännöllisesti; Orivesi oli liittynyt yhteistoiminta-alueeseen ennen hankkeen alkamista ja sopi sosiaaliaseman pienuuden ja käytäntöjen kautta paremmin Tampereen seutukuntien kehittämiskokonaisuuteen kuin Tampereen kaupungin yhteyteen.

26 26 Kuntien asukasluvut hankkeen alussa olivat noin lukuina: Nokia , Kangasala , Sastamala , Lempäälä , Pirkkala , Hämeenkyrö , Orivesi 9600 ja Vesilahti Yhteensä Pirkanmaan (pois lukien Tampere) hankekuntien asukasluku oli vuonna 2013 noin asukasta. Pirkanmaan hankekuntien aikuissosiaalityön tiimit poikkesivat toisistaan jonkin verran. Keskimäärin aikuissosiaalityössä oli sosiaalityöntekijöitä 2-3, sosiaaliohjaajia 1-2 ja etuuskäsittelijöitä kaksi. Lähes kaikissa kunnissa lähiesimies oli johtava sosiaalityöntekijä. Lempäälän sekä Pirkkalan ja Vesilahden yhteistoimintaalueen esimiehenä on sosiaalityön johtaja. Osassa kunnista ei ole sosiaaliohjaajia/ palveluohjaajia (Pirkkala ja Vesilahti) tai kirjallista etuuskäsittelyä. Pääasiallisesti aikuissosiaalityössä otetaan vastaan yli 18-vuotiaita yksin asuvia tai pariskuntia, joiden taloudessa ei asu alle 18-vuotiaita lapsia tai lapsiperheitä, joilla ei ole lastensuojelun tarvetta. Hämeenkyrössä ja Kangasalla ei aikuissosiaalityöntekijöillä ole lainkaan lapsiperheiden vastaanottoa. Toimeentulotukea käsittelevät Pirkanmaan hankekunnissa etuuskäsittelijät, sosiaaliohjaajat/palveluohjaajat sekä sosiaalityöntekijät. Vesilahden sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluu myös vammaispalvelu ja kehitysvammahuolto. Tavoite Pirkanmaan kunnissa tehtiin kaikkiin kuntiin omat tarkennetut tavoitteet Kaste-ohjelman ja SOS IIhankkeen toimintalinjojen pohjalta. Elokuussa 2013 oli alustava tapaaminen, jossa esiteltiin Pirkanmaan kunnille tulevan SOS II-hankkeen toiminta-ajatusta ja kerättiin kuntien tavoitteita yhteen. Kaikissa kunnissa asiakkaiden osallisuus ja osallisuutta edistävät käytännöt, palveluprosessien kehittäminen ja palveluverkoston tehtävien ja vastuiden määrittely, aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteet, tiedontuotanto ja rakenteellinen sosiaalityö olivat päälinjoina tavoitteita luotaessa. Erityisesti nuoriin alle 30-vuotiaisiin sekä lapsiperheiden kanssa tehtävään aikuissosiaalityöhön haluttiin keskittyä. Hankkeen alkaessa kaikissa hankekunnissa pidettiin aloituspalaveri, jossa Suunta-lomakkeen avulla mietittiin hankekunnille omat tarkennetut tavoitteet ja pohdittiin keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Nokialla työskenneltiin uusien menetelmien kehittämiseksi asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseksi, selkiytettiin työnjakoa ja sosiaalityön perustehtävää sekä kirkastettiin prosessia tiimin sisällä. Lisäksi kehitettiin sosiaalityön sisältöä, moniammatillista yhteistyötä sekä lisättiin tietoa aikuissosiaalityön sisällöstä myös kuntalaisten keskuuteen. Kangasalla keskityttiin sosiaalikeskuksen sisäiseen palvelurakenteen tarkasteluun, erityisesti sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnkuvan selkiyttäminen oli keskeisessä roolissa kunnassa tehtävässä hanketyössä. Aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön menetelmien, palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden kehittämisen koettiin samoin tärkeäksi ja sosiaalityön sisällön kehittäminen nousi vielä enemmän esille uuden sosiaalihuoltolain kautta. Asiakasosallisuutta haluttiin vahvistaa alusta alkaen ja tärkeänä pidettiin myös aikuissosiaalityön profiilin nostamista ja palveluiden tutuksi tekemistä kuntalaisille. Hämeenkyrössä työskenneltiin tiiviisti sosiaalityön ja Työpajan kesken ja pyrittiin tiivistämään heidän yhteistyötään ja selkiyttämään palveluprosesseja. Yhdessä työntekijöiden kanssa ja asiakkaita haastattelemal-

27 27 la pyrittiin luomaan ehdotuksia kunnan palveluiden kehittämiseksi. Väliarvioinnissa päädyimme vielä lisäämään tavoitteeksi tiedon tuottamisen lisäämisen sosiaalityöstä asiakasprofiloinnin avulla. Lempäälän keskeisinä tavoitteina oli sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnkuvien ja työkäytäntöjen kehittäminen, asiakaspalautteesta saadun tiedon käyttäminen asiakastyössä sekä asiakasprofiilien luominen ja asiakasprosessien tehostaminen. Menetelmänä käytettiin mm. case-pohjaista analyysia. Pirkkalan ja Vesilahden tavoitteiksi määriteltiin aikuissosiaalityön sisällön avaaminen ja yhtenäistäminen, työnjaon selkiyttäminen sekä toimenkuvien tarkentaminen. Lisäksi tavoitteena oli aikuissosiaalityön prosessin ja suunnitelmallisuuden kehittäminen. Kunnissa toteutettiin kaksi asiakaskyselyä ja tuloksia käytettiin palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Oriveden sosiaalityön palveluiden kehittämisessä keskityttiin tehtävänkuvien selkiyttämiseen muuttuneen työntekijärakenteen vuoksi. Orivedellä muutettiin syksyllä 2013 toinen sosiaalityöntekijän virka sosiaaliohjaajan viraksi. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen mukanaan tuomat uudet tuulet haluttiin jalkauttaa mahdollisuuksien mukaan Oriveden sosiaaliaseman toimintaan. Toimeentulotuen painottuminen sosiaaliaseman toiminnassa näkyi esimerkiksi jalkautumisen ja kotikäyntien vähyytenä. Tästä johtuen hankkeen aikana pyrittiin myös miettimään vaihtoehtoja sosiaalityöstä jalkautumiselle ja kehittämään sosiaalityön sisältöä perustoimeentulotuen Kela-siirtoa silmällä pitäen ja tekemään palveluita tunnetuksi kuntalaisille muun muassa aikuissosiaalityön esitteen avulla. Sastamalan tavoitteena oli koko palvelu- ja henkilöstörakenteen uudelleen arviointi, sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen, prosessikuvausten laatiminen ja vaikuttavuuden arviointi. Välitavoitteeksi asetettiin prosessin kehittäminen, sosiaalityön profiilin nostaminen ja asiakkaiden osallisuuden lisääminen. Viestintä ja julkisuus Viestintä: Lehtijutut, radio- ja tv-haastattelut, joissa alueen SOS II-hanke mukana. Päivämäärä Tilaisuus Otsikko / aihe Oriveden Sanomat Käsittelyajoissa ei ylityksiä Nokian Uutiset Ei saa varastaa asiakkaan projektia Kangasalan Sanomat Aikuissosiaalityö auttaa elämän solmukohdissa Nokian Uutiset Sosiaalityön asiakasraati antaa äänen asiakkaille Sydän-Hämeen Lehti Lopeta nettivalitus ja kerro raadille Alueviesti Aikuissosiaalityö. Yhteyttä ennen kuin tilanne kriisiytyy.

28 28 Tapahtumat: Messut, seminaarit, teemapäivät, seminaariesitykset /alustukset, SOS klubit, joissa SOS II hanke ollut järjestäjänä: Päivämäärä Tilaisuus Otsikko / aihe Oriveden ja Lempäälän sosiaalitoimistojen tapaaminen. Tarkoituksena keskustella sosiaalityöntekijän ja - ohjaajan tehtävänkuvista ja niiden sisällöistä, koska sosiaalitoimistot olivat rakenteeltaan hyvin samanlaiset Seutukuntien sosiaalityön johtajien tapaaminen. Hanketyön suunnittelu, yhteisen kehittämistyön ideointi ja hankkeen tuotosten esittely Kulttuuri- ja hyvinvointitori Kangasalla. Sosiaalityön imagon parantaminen ja työn sisällön esittely kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille Sosiaalityön asiakasraadin infotilaisuus Nokialla. Infotilaisuudessa esiteltiin asiakasraadin toimintaa kiinnostuneille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Uutta suuntaa pilotin esittely. Päijät-Hämeessä toteutetun Uutta suuntaa pilotin esittely Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen hankekuntien henkilöstölle. Ajatuksena soveltaa pilottia hankekunnissa Päihdetyön koulutus. Sosiaalitoimistoissa tehdään päihdetyötä monella tasolla ja hankkeen puolesta järjestetty koulutus, jonka avulla päihdetyön tekemiseen saisi lisää menetelmiä/keinoja Ehkäisevän päihdetyön viikko (EHYT ry.) Asiakasraadin infotilaisuus Kangasalla Aikuissosiaalityön, työllisyys- ja kuntouttavien palveluiden sekä ulko- Hanke järjesti suunnittelutapaamisen, jossa yhdessä hankekuntien henkilöstön kanssa mietittiin, mitä toimintaa kunnissa järjestetään ja miten tuoda aihetta esille ehkäisevän päihdetyön viikolla. Infotilaisuudessa esiteltiin asiakasraadin toimintaa kiinnostuneille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Näyttelyn tarkoituksena oli lisätä kuntalaisten tietoisuutta kyseisistä palveluista ja madaltaa

29 29 maalaistyön näyttely Nokian kaupungin pääkirjastossa. kynnystä yhteydenottoon Aikuissosiaalityön klubi. Klubin teemana oli asunnottomien naisten asiakkuudet ja kohtaamiset sosiaalityön arjessa. Keskustelua alusti aiheesta helmikuussa väitellyt YTT, vastuusosiaalityöntekijä Riikka Haahtela. Tilaisuuden järjesti Pikassos Oy yhteistyössä SOS II - hankkeen kanssa Sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien tapaaminen Sosiaalityöntekijöille ja ohjaajille järjestettiin hankkeen toimesta ammattiryhmäkohtaisia tapaamisia, joissa tavoitteena oli jakaa kuntien hyviä käytäntöjä, tutustua toisiin ja kehittää työtä. Tapaamiset koettiin hyödyllisiksi ja jatkossa ne keskittyvät myös rakenteellisen sosiaalityön aiheisiin. Tämä tapaaminen järjestettiin yhteistyössä Pikassoksen ja SOS II-hankkeen kanssa ja jatkossa Pikassos koordinoi näitä tapaamisia. PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN KEHITTÄMISTYÖ Osallisuus ja osallisuutta edistävät käytännöt Asiakasosallisuuden vahvistaminen oli kaikissa hankekunnissa tavoitteena. Jokaisessa hankekunnassa toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely vuonna 2014 aikuissosiaalityön asiakkaille. Asiakkaiden palautetta ja kehittämisajatuksia käytettiin kehittämistyötä ohjaavina. Asiakastyytyväisyyskysely toistettiin Pirkkalassa ja Vesilahdella v ja Orivedellä toteutettiin keväällä 2015 pienimuotoisempi kysely. Asiakastyytyväisyyskyselyiden pohjalta mm. Sastamalassa aloitettiin sosiaaliohjaajan päivystysvastaanotto keväällä 2015 ja vastaavaa vastaanottoa suunnitellaan myös Pirkkalaan ja Lempäälään. Asiakkaiden toiveiden perusteella mm. Sastamalaan ja Pirkkalaan hankittiin asiakastietokone ja tulostin. Vesilahdella sosiaalityöntekijä aloitti kotikäyntien teon asiakastyytyväisyyskyselyn palautteen ja toiveiden vuoksi. Kangasalla ja Nokialla aloitettiin sosiaalityön asiakasraatitoiminta ja Nokialla se lähti liikkeelle erittäin hyvin. Odottamatonta oli, että Kangasalla haasteeksi nousi asiakkaiden mukaan saaminen. Laajasta mainostuksesta huolimatta osallistujamäärä jäi viiteen sosiaalityön asiakkaaseen. Asiakasraadin toiminnasta tehtiin molemmissa kunnissa raportti ja Kangasalla tehtiin esitys asiakasraatitoiminnan jatkamisesta ja miten sitä voisi Kangasalla kehittää, jotta asiakkaille saataisiin suora vaikuttamisen väylä luotua. Esitys tehtiin yhteistyössä asiakasraadin kanssa. Nokialla asiakasraati jatkaa toimintaansa sosiaalityöntekijän ja johtavan sosiaalityöntekijän vetämänä.

30 30 Asiakasraatitoimintaan oli kiinnostusta myös Pirkkalassa ja Sastamalassa. Pirkkalassa on tarkoitus toteuttaa tulevaisuudessa asiakasiltoja ja Sastamalassa suunnitellaan asiakasraadin perustamista. Asiakasosallisuutta haluttiin lisätä myös pienemmissä kunnissa. Hämeenkyrössä päädyttiin järjestämään fokus haastatteluja nuorille ja aikuisille sekä sosiaalisen kuntoutuksen ryhmille. Myös Sastamalassa järjestettiin kaksi teemahaastattelua sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille hankkeen aikana. Haastatteluiden kysymykset suunniteltiin yhdessä työntekijöiden kanssa ja projektityöntekijät toteuttivat haastattelut ja yhteenvedot. Haastatteluissa kysyttiin asiakkaiden kokemuksia palveluista ja heidän kehittämisajatuksiaan. Yhteenveto esiteltiin sekä työntekijöille että asiakkaille ja haastatteluista saatua tietoa käytettiin palveluiden kehittämiseen asiakaslähtöisimmiksi. Haastattelujen purkutilanne toimi palautteen perusteella asiakkaille voimaannuttavana tilaisuutena. Aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät Hanke toteutti koulutuksia aktivoiviin ja kuntouttaviin menetelmiin liittyen ja tuotti kuntiin materiaalia erilaisista asiakastyön menetelmistä. Orivedellä, Nokialla ja Kangasalla aloitettiin hankkeen tuella jalkautuminen asiakkaiden pariin sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiin. Jalkautumisesta saatiin hyviä kokemuksia ja sitä tullaan jatkamaan. Orivedellä jalkauduttiin myös nuorten tapaamispaikan Montun tiloihin kerran kuukaudessa muutaman tunnin ajan, mutta tämä tavoitti vain vähän nuoria. Lempäälässä jalkauduttiin nuorten Starttipajalle ja Sastamalan aikuissosiaalityö jalkautui työllisyyspalveluiden päivätoimintakeskukseen. Lempäälässä sosiaaliohjaajat olivat mukana suunnittelemassa ja vetämässä sosiaalisen kuntoutuksen ryhmää ja Sastamalassa palveluohjaaja on jatkossa mukana yhtenä ryhmänvetäjänä sosiaalisen kuntoutuksen ryhmässä. Mm. Sastamalassa ja Lempäälässä pohdittiin moniammatillisesti ja case- pohjaisesti uusien kuntouttavien ja aktivoivien menetelmien käyttöä asiakastyössä. Kuntien sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelun tueksi SOS II-hanke järjesti koulutusta, kuntien yhteisiä tapaamisia, tapaamisen Tampereen sosiaalisen kuntoutuksen työntekijöiden kanssa sekä välitti tietoa kuntien välillä hyvistä käytännöistä. Sosiaalinen kuntoutus on lähtenyt kunnissa hyvin liikkeelle ja tarjonta on monipuolista. Palveluprosessien kehittäminen ja palveluverkoston tehtävien ja vastuiden määrittely Kaikissa hankekunnissa tavoitteena oli tehtävänkuvien selkiyttäminen. Palveluprosesseja ja työn sisältöä pyrittiin kehittämään asiakastyytyväisyyskyselyistä saadun palautteen, fokus-haastatteluiden ja asiakasprofiloinnin avulla. Toimeentulotukityötä pyrittiin helpottamaan tuomalla esiin erilaisia työn organisointimalleja eri kunnista, toimeentulotuen syykoodien selkiyttämisen ja yhtenäistämisen avulla sekä tuomalla esiin toimeentulotukityössä käytetyn yhdistelmäpäätöksen hyötyjä. Yhdistelmäpäätös otettiin hankkeen aikana käyttöön Nokialla ja Kangasalla.

31 31 Nokialla, Hämeenkyrössä ja Sastamalassa aikuissosiaalityön eri prosesseja mallinnettiin prosessityöskentelyn avulla sekä sosiaalityön kesken että yhteistyökumppaneiden kanssa. Nokialla ja Sastamalassa prosessityöskentelyn ohjaamisesta vastasi prosessiasiantuntija ja Hämeenkyrössä projektityöntekijä. Prosessityöskentelyn hyödyt olivat nähtävissä kunnissa yhteisen tavoitteen kirkastumisena ja yhteistyön parantumisena. Työskentelyssä tärkeimpänä tuotteena nähtiin yhteinen keskustelu työn sisällöstä ja rooleista prosessin eri vaiheissa. Sastamalassa toimenkuvia muutettiin siten, että myös etuuskäsittelijät voivat myöntää täydentävää toimeentulotukea ja tavata henkilökohtaisesti asiakkaita. Sastamalassa panostettiin suunnitelmalliseen asiakastyöhön ja mm. palveluohjaajat alkoivat tehdä aktivointisuunnitelmia. Palveluohjaajat tapaavat henkilökohtaisesti kaikki uudet, nuoret, alle 29- vuotiaat asiakkaat Hämeenkyrössä kutsuttiin koolle monialainen yhteistyöryhmä suunnittelemaan haasteellisten ja moniongelmaisten asiakkaiden palveluiden kehittämistä sekä miettimään miten eläkeselvittelyitä saataisiin kunnassa eteenpäin. Ryhmän tuotoksen esitteli johtoryhmälle johtava sosiaalityöntekijä. Ryhmä jatkaa toimintaa aiemmin toimineen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän kokoonpanolla. Sastamalassa kutsuttiin koolle monialainen yhteistyöryhmä erityisesti päihdepalveluprosessin kehittämiseksi. Työskentelyä jatketaan edelleen palveluiden kehittämiseksi ja asiakasohjauksen selkiyttämiseksi. Lisäksi eläkeselvittelyjen osalta yhteistyötä terveydenhuollon kanssa tiivistettiin. Asiakasohjauksen apuvälineeksi luotiin palvelukartta. Hankekunnille järjestettiin myös koko aikuistiimeille suunnattuja tapaamisia kaksi kertaa hankkeen aikana. Näiden tapaamisten tarkoituksena oli tarjota mahdollisuus keskustella eri kunnissa meneillään olevista innovaatioista pitkäaikaistyöttömien ohjaamiseen, sosiaaliseen kuntoutukseen, eläkeselvittelyihin, asumisen ohjaamiseen, asiakkaan osallisuuden toteutumiseen jne. liittyen. Tapaamisissa jaettiin kuntien hyviä käytäntöjä ja käytiin keskustelua yhteisistä ajankohtaisista asioista. Kunnat saivat tapaamisista ideoita omaan työskentelyynsä ja yhteyshenkilöitä, joilta myöhemmin saattoi tarkentaa asioita. Aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteet Nokialla, Kangasalla, Orivedellä, Lempäälässä ja Sastamalassa mietittiin erilaisten menetelmien avulla sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja etuuskäsittelijän rooleja ja työn sisältöä. Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan tehtävät ovat monessa kunnassa hyvin samankaltaisia - vaikkakin palkkauksessa ja koulutuksessa on selviä eroja. Monessa kunnassa, erityisesti pienemmissä, toimeentulotukityö on iso osa aikuissosiaalityön arkea, joten siihen liittyvä työnjako oli myös keskeinen kehittämisen kohde. Kunnissa mietittiin työnjakoa, jossa koulutuksen mukainen osaaminen tulisi parhaiten näkyviin ja omaa osaamistaan voisi hyödyntää asiakastyössä ja rakenteellisessa sosiaalityössä. Hämeenkyrössä sosiaalitoimistossa ei ole sosiaaliohjaajia, joten keskityimme tarkentamaan työn sisältöä, asiakkaiden ohjautumista ja palvelun sisältöä sosiaalityön, Työpajan ja päihdetyön kesken. Hankkeessa kevään 2015 aikana kaikissa kunnissa keskityttiin uuden sosiaalihuoltolain jalkauttamiseen ja käytiin keskusteluja siitä, miten perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan vuonna 2017 tulee vaikuttamaan sosiaalityön sisältöön. Pirkanmaan hankekunnissa on järjestetty ammattiryhmäkohtaisia tapaamisia sosiaalityöntekijöille, sosiaaliohjaajille ja etuuskäsittelijöille. Tapaamisten tarkoituksena oli käydä keskustelua käytännön työn haasteista ja miettiä miten saamme aikuissosiaalityön äänen kuuluville ja miten arjen työssä voi kehittää ja kehittyä.

32 32 Ryhmissä tuotetut kehittämisajatukset vietiin eteenpäin esimiehille. Etuuskäsittelijöiden ryhmän viimeiset tapaamiset peruttiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi, mutta sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien ryhmissä oli säännöllisiä tapaamisia hankkeen loppuun saakka. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien ryhmät jatkavat yhdistettynä Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:n johdolla. Yhdistettyyn ryhmään kutsuttiin mukaan myös muiden Pirkanmaan kuntien sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ja tarkoituksena on jatkossa toimia seutukunnallisena kehittämisryhmänä ja rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen väylänä. Tiedontuotanto ja tuotetun tiedon hyödyntäminen sosiaalityössä Hanke välitti koko hankeajan erittäin paljon tietoa lakiuudistuksista, lakikoulutuksista ja muista ajankohtaisista asioista hankekuntien henkilöstölle. Tästä myös kiiteltiin. Projektityöntekijät välittivät kunnissa tietoa lakiuudistusten vaikutuksista kuntien käytännön toimintaan. Erityisesti uutta sosiaalihuoltolakia ja uutta toimeentulotukilakia käytiin läpi tarkasti ja pohdittiin, kuinka toimintaa täytyy muuttaa, jotta laki toteutuu. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutettiin lähes kaikissa hankekunnissa keväällä 2014, Orivedellä keväällä 2015 ja Pirkkala/Vesilahti alueella uudelleen keväällä Hanketyöntekijät koostivat kyselyn vastaukset raportiksi ja Nokialla ja Pirkkalassa asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset esiteltiin perusturvalautakunnalle. Kaikissa kunnissa kyselyistä saatua tietoa käytettiin sosiaalityön kehittämisessä ja asiakaslähtöisyyden parantamisessa. Hämeenkyrössä oli oma järjestelmä asiakaspalautteen keräämistä varten ja he päivittivät käyttämiään kysymyksiä SOS II-hankkeen kyselylomakkeiden pohjalta. Asiakastyytyväisyyskyselyjen perusteella tehtiin kunnissa käytännön toimenpiteitä asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Sastamassa, Pirkkalassa ja Nokialla hankittiin mm. asiakkaiden käyttöön asiakastietokone ja tulostin. Sastamalassa aloitettiin aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajan ns. matalan kynnyksen päivystysvastaanotto ja vastaavaa päivystysvastaanottoa suunniteltiin myös mm. Lempäälään ja Pirkkalaan. Vesilahden sosiaalityöntekijä kertoi lisänneensä kotikäyntien tekemistä, koska asiakastyytyväisyyskyselyn vastauksissa niitä toivottiin. Hankkeessa kehitettiin myös kevyempiä kyselymenetelmiä, joiden avulla asiakastyytyväisyyttä olisi mahdollista seurata ilman työlästä kyselyprosessia lomakkeineen jne. Näistä kerrotaan tarkemmin Aikuissosiaalityön ideakirjassa. Nokialla aloitti keväällä 2014 sosiaalityöntekijän ja työpajaohjaajan yhdessä vetämä hyvinvointiryhmä nimeltään Avain-ryhmä, jonka toiminnassa hanke oli mukana vaikuttavuuden arvioinnin ja tiedontuottamisen kautta. Hanketyöntekijä kävi ryhmässä kaksi kertaa, joista ensimmäisellä kerralla käytiin SWOT-analyysin avulla läpi ryhmäläisten toiveita ja tavoitteita ryhmälle ja toisella kerralla käytiin palautekeskustelua miten ryhmä oli toiminut ja mitä ryhmältä oli saatu. Näitä tuotoksia käytettiin sosiaalisen kuntoutuksen ja hyvinvointiryhmän jatkosuunnitteluun. Sastamalassa hanketyöntekijä toteutti v ja v sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaidenteemahaastattelut. Asiakkaat kokivat haastattelutilanteet ja tuloksen positiivisina, koska he kokivat tulleensa kuulluiksi ja toimintaa kehitettiin saadun palautteen perusteella.

33 33 Rakenteellinen sosiaalityö Kaikissa kunnissa pyrittiin nostamaan aikuissosiaalityön profiilia ja tekemään työtä tunnetuksi kuntalaisten keskuudessa muun muassa lehtiartikkeleiden ja esitteiden avulla. Kangasalla, Nokialla ja Sastamalassa toteutettiin lautakuntakahvit, jotka olivat vapaamuotoisia tapaamisia lautakunnan ja sosiaalityöntekijöiden sekä johdon kanssa. Työntekijät esittelivät näissä lyhyesti omaa työtään ja lautakunnan jäsenillä oli mahdollisuus kysyä ja keskustella sosiaalityöhön aiheisiin liittyen. Hämeenkyrössä vastaavanlaista toimintaa suunnitellaan. Orivedellä pyrittiin tuomaan esille Oriveden ja Tampereen sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoimintaalueen haasteita ja kehittämiskohteita. Hanketyöntekijä toimi Oriveden sosiaaliaseman henkilöstön tukena ja toteutti heidän kanssaan kannanoton sosiaalityön palveluihin liittyen. Kannanotto sai hyvän vastaanoton ja loi avoimemman keskusteluilmapiirin työntekijöiden ja johdon välille. Asiakasraadissa Nokialla tehtiin kevään 2015 aikana kaksi kuntalaisaloitetta: toinen koskien aktiivipassia kuntalaisille ja toinen loisongelmaa. Kangasalan ja Pälkäneen yhteistoiminta-alueen sosiaalityön asiakasraadissa tehtiin kannanotto hyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden puolesta sekä huoneentaulu muistuttamaan työntekijöitä asiakkaan hyvästä kohtaamisesta. Tuotokset on toimitettu eteenpäin oikeille kohderyhmille. Nokialla toteutettiin aikuissosiaalityön näyttely yhteistyössä työllisyys- ja kuntouttavien palveluiden sekä ulkomaalaistyön kanssa. Näyttely oli Nokian kaupungin pääkirjastossa maaliskuun 2015 ajan. Esillä oli tietoa ja materiaalia aikuissosiaalityön palveluista, työpajatoiminnassa tehtyjä tuotteita, ryhmissä kuvattuja valokuvia sekä asiakastarinoita. Tampereen seutukunnilla on oma sosiaalityön johtajien työryhmä. Hankeasioiden puitteissa kävimme kaksi kertaa kertomassa hankkeen etenemisestä ja suunnittelemassa yhteisiä linjoja hankkeen etenemiselle. Tapaamiset koettiin hedelmällisiksi molemmin puolin. Arviointi ja johtopäätökset Kehittämistyön onnistumisen Pirkanmaan kunnissa mahdollisti esimiesten ja johdon tuki sekä innostunut henkilöstö. Alun alkaen lähdettiin liikkeelle kuntien tarpeista ja kehittämistyö tehtiin yhteistyössä kuntien henkilöstön kanssa. Projektityöntekijän rooli oli koordinoida ja mahdollistaa suunnitelmien toteuttaminen sekä toimia tukena uuden luomisessa. Hankkeen alussa tehtyjä kuntakohtaisia suunnitelmia ja Suuntalomakkeitta tarkastettiin aika ajoin, jolloin voitiin tehdä tarkennuksia tai muuttaa esimerkiksi kehittämisjärjestystä. Kunnissa tehtiin hanketyötä pääasiassa aikuissosiaalityön tiimin kanssa, mutta tarpeen mukaan koottiin erilaisia työryhmiä kehittämistyön tueksi. Varsinkin Kangasalla, Nokialla ja Sastamalassa aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä oli avainasemassa kehittämistyön onnistumisessa. Samoin Nokian ja Kangasalan sosiaalityön johtajat antoivat hankkeelle hyvää ja tarvittavaa taustatukea. Johdon rooli on erit-

34 34 täin tärkeä kehittämishankkeiden onnistumisen kannalta. Lempäälän, Pirkkalan, Vesilahden ja Sastamalan hanketyöntekijä vaihtui joulukuussa 2014 ja muutos hidastutti ko. kunnissa kehittämistyötä. Asiakkaiden osallisuuden edistäminen onnistui suunnitelmien mukaisesti lähes kaikissa hankekunnissa. Osassa kunnista oli haasteena henkilöstön vaihtuvuus ja muut muutokset, voimavaroja esim. asiakasraatien käynnistämiseen hankkeen aikana ei ollut. Kuntien tavoitteena on kuitenkin jatkaa kehittämistyötä ja mm. Pirkkalassa on suunniteltu asiakasillan järjestämistä ja Sastamalassa on vireillä asiakasraadin perustaminen. Haasteena esim. Kangasalla oli saada asiakkaita mukaan sosiaalityön asiakasraatiin ja pohdimmekin sekä työntekijöiden että asiakkaiden kanssa syytä, mistä tämä johtuisi. Keskustelujen perusteella teimme esityksen raatitoiminnan muuttamisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden te tapäiviksi, joissa asiakkailla olisi mahdollisuus saada tietoa ja antaa palautetta palveluista. Asiakastyytyväisyyskyselyissä nousi asiakkailta esille samoja kehittämiskohteita, joita työntekijät olivat miettineet. Näin ollen kannustimme edelleen työntekijöitä ja asiakkaita saman pöydän ääreen, koska yhdessä ratkaisut löytyvät monesti helpommin. Asiakasraatien kautta on todettu moneen kertaan, että yhteisessä työskentelyssä on voimaa. Ammatti- ja tehtävärakenteiden kehittäminen oli haasteellista henkilöstön vaihtuvuuden ja tulevan toimeentulotuki uudistuksen myötä. Koska perustoimeentulotuen käsittely ja maksatus siirtyvät Kelan hoidettavaksi jo vuonna 2017, tulee tämä vaikuttamaan monien työntekijöiden toimenkuvaan, sillä hankkeen aikana toimeentulotuki oli iso osa sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien arkea. Uuden sosiaalihuoltolain avulla tehtävärakenteiden selkiyttäminen sai uutta puhtia, mutta edelleen pienissä kunnissa, joissa on esimerkiksi kaksi sosiaalityöntekijää ja yksi sosiaaliohjaaja, on vaikea jakaa työtä koulutuksen ja työnimikkeen mukaisesti. Palveluprosessien kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen verkostojen kanssa on sosiaalityössä tärkeää. Sosiaalityössä on itsessään vähän sellaisia toiminnallisia keinoja, joilla voidaan yksin saada asiakasta eteenpäin tai kuntoutumaan elämässään, tässä kohtaa muut toimijat ja palvelut nousevat tärkeään asemaan. Vaikka yhteistyötä tehdään paljon, on tärkeää muistaa myös ylläpitää yhteyttä ja tiedottaa muutoksista puolin ja toisin. Esimerkiksi Hämeenkyrössä sosiaalityö, työpaja ja päihdetyön ohjaaja ovat tehneet tiivistä yhteistyötä aiemminkin, mutta hankkeen avulla ja asiakkaan aktivointiprosessia läpikäymällä yhteistyön tekeminen parantui entisestään ja ymmärrys toisen tekemästä työstä lisääntyi. Sastamalassa perustettiin päihdetyön kehittämistyöryhmä, joka jatkaa toimintaansa asiakasohjauksen tehostamiseksi yli hallintorajojen. Arjen työssä on hyvä muistaa, että työstä keskusteleminen ja työn sisällöstä puhuminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita paremman yhteistyön ja luottamuksen syntymiseen työntekijöiden sekä verkoston välille. Tiedontuotanto ja rakenteellinen sosiaalityö ovat peruselementtejä työn kehittämisessä. Kunnissa on käytössä asiakastietojärjestelmiä, mutta monesti tilastollisen asiakastiedon saaminen järjestelmistä ei ole helppoa eikä ainakaan automaattista. Asiakkaiden ja päätösten määrää voidaan seurata, mutta esimerkiksi sitä, millaisia ihmisiä ja tilanteita asiakkailla on, on lähes mahdotonta selvittää tietojärjestelmän avulla. Tästä syystä toteutimme useassa kunnassa asiakasprofiloinnin, jonka avulla saatiin selville esimerkiksi päihdeongelmaisten nuorten määrän. Työntekijöillä oli ns. mutu-tuntuma asiakkaistaan, mutta profiloinnin

35 35 kautta tuli myös yllätyksiä kuten se, että eläkkeellä olevia asiakkaita oli aikuissosiaalityössä enemmän kuin oli ajateltu. Eläkkeellä olevista osa oli vanhuuseläkkeellä, mutta suurin osa työkyvyttömyyseläkkeellä. Onko aikuissosiaalityö oikea paikka henkilölle, joka on työkyvyttömyyseläkkeellä ja jos ei ole, niin mikä sitten on? Tämä kysymys herätti keskustelua monessa kunnassa. Työntekijät kokivat tärkeinä ammattikuntakohtaiset tapaamiset, joissa päästiin keskustelemaan työn haasteista, toimintatavoista ja hyvistä käytännöistä. Lisäksi tapaamiset toimivat tiedottamisfoorumina mm. ajankohtaisista asioista. Erityisen tarpeelliseksi tapaamiset koettiin juuri nyt, kun uuden sosiaalihuoltolain soveltamista mietittiin kuntakohtaisesti. Hankkeen päätyttyä on sovittu, että sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksesta koordinoidaan säännöllisesti aikuissosiaalityön työntekijöiden tapaamisia. Rakenteellinen sosiaalityö kuuluu sosiaalityön ammattilaisen arkeen ja hankkeen avulla luotiin mahdollisuuksia ja välineitä rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseen koulutuskokonaisuuden kautta. Omasta työstä kertomista harjoiteltiin lehtihaastattelujen ja lautakuntakahvien muodossa ja pohdittiin millaista tietoa sosiaalityön arjesta ja asiakkaista tulisi päättäjille toimittaa. Kehitettävää jäi toki edelleen, esim. se, miten järjestelmällisesti tietoa tuotetaan ja viedään eteenpäin, mutta nyt kunnilla on hyvät pohjatiedot lähteä toteuttamaan ja kehittämään rakenteellista sosiaalityötä. 6.4 Tampere TAMPEREEN KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHDAT Tampereella kehittämistyö oli aloitettu jo SOS I -hankkeessa, joten kehittämistyötä jatkettiin paljolti sen pohjalta. Tampereen osahanke oli organisatorisesti sijoittunut tilaajaryhmään, mutta kehittämistyötä tehtiin tuotannossa Avopalveluissa Aikuissosiaalityön organisaatiossa eli käytännössä sosiaaliasemilla: Aikuissosiaalityön sosiaaliasemalla ja Toimeentulotuen yksikössä (sisältäen uusien asiakkaiden Sarviksen). SOS I - hankkeen aikana kehittämistyötä tehtiin myös lapsiperheiden sosiaaliasemilla mutta SOS II -hankkeessa resurssit eivät painottuneet enää lapsiperheiden sosiaalityöhön. SOS II -hankkeen toiminnan alkaessa Aikuissosiaalityön organisaatio ja palvelut muodostuivat seuraavasti: Aikuissosiaalityön sosiaaliasema: Johtava sosiaalityöntekijä, 19 sosiaalityöntekijää ja neljä sosiaaliohjaajaa. Sosiaalinen kuntoutus: kuusi sosiaalityöntekijää ja kaksi sosiaaliohjaajaa. Toimeentulotuen palvelut: Toimeentulotuen yksikkö: Johtava sosiaalityöntekijä, kuusi sosiaalityöntekijää, yksi sosiaaliohjaaja ja 38 etuuskäsittelijää sekä Uusien toimeentulotukiasiakkaiden yksikkö (Unto): Johtava sosiaalityöntekijä, kolme sosiaalityöntekijää, kuusi sosiaaliohjaajaa ja kuusi etuuskäsittelijää. Kotouttavan sosiaalityön palvelut (Koto): Johtava sosiaalityöntekijä, neljä sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaajaa, kaksi ohjaajaa, yksi palveluohjaaja ja kaksi etuuskäsittelijää. Edellä mainittujen työntekijöiden lisäksi yksiköissä on vastaanottovirkailijoita, vahtimestareita ja muita sosiaaliasemilla tarvittavia työntekijöitä, joita ei tässä erikseen ole lueteltu.

36 36 Organisaatiomuutosten myötä kyseisten yksiköiden kokoonpano ja toimintamallit ovat hankkeen aikana hieman vaihdelleet ja henkilöstömäärä on lisääntynyt. Tampereella tavoitteita tarkennettiin samoin kuin muilla alueilla Kaste-ohjelman ja koko SOS II-hankkeen toimintalinjojen pohjalta. Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen, osallistumismahdollisuuksien lisääminen, aikuissosiaalityön palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden kehittäminen sekä rakenteellisen sosiaalityön vahvistaminen ja aikuissosiaalityön profiilin nostaminen ovat olleet päälinjoina tavoitteita luotaessa. Suunta-lomakkeen avulla Tampereelle luotiin omat tarkennetut tavoitteet SOS I -hankkeen kokemusten pohjalta. Marraskuun 2013 tapaamisessa toiminta-ajatusta ja tavoitteita käytiin läpi tuotannon työntekijöiden, johdon ja tilaajapuolen suunnittelupäällikön kanssa ja kerättiin heidän toiveitaan yhteen. Tammikuussa 2014 tavoitteita ja keinoja tarkennettiin vielä tuotannon esimiesten kanssa. VIESTINTÄ JA JULKISUUS Viestintä: Lehtijutut, radio- ja tv-haastattelut, joissa alueen SOS II-hanke mukana. Päivämäärä Tilaisuus Otsikko / aihe 1/2014 Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n Kipunoita-lehti Asiakaslähtöisyyttä sosiaalityössä. 3/2014 Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n Kipunoita-lehti Ajankohtaisia asioita sosiaalihuollon saralta SUUR TAMPERE Pääkirjoitus: Luokkaretki laitakaupungille Yle Tampere alueuutiset Pieni pätkä luokkaretkeä tv-uutisissa Yle Tampere radio Haastattelut Luokkaretken aikana: Kokemusasiantuntija Iida Hiltunen, projektipäällikkö Tuula Tuominen sekä varavaltuutettu Petri Siuro Amulehti Etusivu: Retki avasi avun tarpeen ja sisäsivu: Retki toi ihmiset näkyviin, Päättäjien luokkaretki muutti

37 Aamulehti blogit konkreettiseksi sen, joka on tähän saakka ollut papereita ja lukuja. Johannan päiväkirja: Luokkaretki aikuissosiaalityön maailmaan, kirjoittanut kaupungin valtuutettu Johanna Loukaskorpi (SDP) Tamperelainen Retkellä alkoholistien maailmassa (Tämä juttu Luokkaretkestä) Aamulehti.fi/videot.Tampereen päättäjien luokkaretki: Tampereen päättäjät tekivät luokkaretken keskustorin ihmisten todelliseen elämään. Mitä retkellä opittiin? Haastattelussa kaupungin valtuuston pj Sanna Marin (SDP) ja kaupunginvaltuutettu Varpu Jutila (VAS).Luokkaretki Keskustorin ihmisten elämään. 1/2015 Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n Kipunoita-lehti Mielipidekirjoitus: Asiakasraadeille taattava aito mahdollisuus vaikuttaa. Sosiaalityön asiakasraati on juurtunut kaupungin omaksi toiminnaksi. Moni raadin jäsen kokee päässeensä takaisin yhteiskunnan jäseneksi /2015 Aamulehti Aamulehti-verkkosivut Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n Kipunoita-lehti Flashmob sosiaalisen puolesta. Video ja juttu, haastateltu projektipäällikkö Tuula Tuomista. Asiakasraadin asiantuntijat tulevat myös kuulluiksi. Kokemusasiantuntijat tiedonlähteenä. Aktiivipassi estää syrjäytymistä. SOS II-hankkeen asiakasraatilaiset ja projektipäällikkö haastateltavina sekä apulaispormestari Mikko Aaltonen.

38 38 3/ Vilkku -Tampereen kaupungin henkilöstölehti Aamulehti Tamperelainen Mielipidekirjoitus: Perusoikeuksia on lisättävä kaikille. Jutusta tehtiin myös blogikirjoitus Tamperelaisen verkkosivuille. Mielipidekirjoitus: Verkkopankkitunnukset ja kotivakuutus oikeuksiksi: Noin suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja ongelmia peruspalveluissa. Purkamalla rakenteellisia esteitä autatte ihmisiä pääsemään eteenpäin elämässänne. Aktiivipassilla voi ajaa bussilla ja harrastaa. SOS IIhankkeen asiakasraatilaiset ja henkilöstö haastateltavina Aamulehti Tamperelainen Tapahtumat: Messut, seminaarit, teemapäivät, seminaariesitykset /alustukset, SOS klubit, joissa SOS II hanke ollut järjestäjänä Päivämäärä Tilaisuus Otsikko / aihe Kansanedustaja Anna Kontulan ja avustajan vierailu sosiaaliasemalle SOS II-hankkeen aloitustilaisuus ja Antti Särkelän koulutus Aseman esittely ja keskustelua sosiaalityöstä. Paikalla henkilöstöä ja kokemusasiantuntijoita. Sosiaalisen auttamistyön lähtökohtia Asiakasraati tutustui Kampin kappelin sosiaalityö-

39 Vierailu Kampin kappelissa ja Eduskunnassa Kuntademokratia -päivillä hön sekä kansanedustaja Kike Elomaan (PS) kutsumana Eduskuntaan, perussuomalaisten ryhmään ja täysistuntoon. Asiakkaan kohtaamisen koulutus tarinan ja draaman keinoin -esitys sekä Sosiaalityön asiakasraadin esittely Köyhyystyöryhmä/Tampere Kohtaamisen koulutus Asiakasraadin esittely. SOS II-hankkeen ja asiakasraadin esittely Koulutus, jossa kokemusasiantuntijat näyttelevät hyvän ja huonon kohtaamisen sosiaalitoimistossa. Nämä puretaan ja reflektoidaan yleisön kanssa Menetelmiä aikuissosiaalityöhön. Luokkaretki Keskustorin ihmisten elämään Päijät-Hämeen Uutta Suuntaa -pilotin esittely Tampereella ja draama asiakaskohtaamisesta, läpikäynti. Päättäjille ja virkamiehille mahdollisuus tutustua Keskustorin ja sosiaalihuollon palveluissa olevien ihmisten todelliseen elämään Luokkaretken muodossa Ehkäisevän päihdetyön viikko (EHYT ry.) Hanke järjesti suunnittelutapaamisen, jossa yhdessä hankekuntien henkilöstön kanssa mietittiin, että miten tuoda aihetta esille ehkäisevän päihdetyön viikolla ja mitä toimintaa kunnissa järjestetään Ehkäisevän päihdetyön koulutus Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten esittelytilaisuus FSHKY:n asiakasraadin aloitustilai- Sosiaalitoimistoissa tehdään päihdetyötä monella tasolla ja hankkeen puolesta järjestettiin koulutus, jonka avulla päihdetyön tekemiseen sosiaalitoimistossa saisi lisää menetelmiä/keinoja. Yliopiston opettaja ja kaksi graduntekijää esittelivät tuotoksia ja ideoita. Tampereen asiakasraadin esittely ja vinkit, KAT:n

40 40 suus kanssa Käyttäjädemokratia-työryhmä Asiakasraadin esittely Kokemusasiantuntija -tilaisuus Järvenpäässä Kuuma-kunnille esittelemässä asiakasraatia ja KAT-toimintaa Koulutus eläkeselvittelystä Helsingin eläkeselvitysyksikön esimies ja sosiaalityöntekijä sekä Tampereen eläkeselvityksen lääkäri olivat luennoimassa aiheesta Seinäjoen SOS IIasiantuntijaryhmä Asiakasraadin ja Luokkaretken esittely Koulutus toimeentulotuen soveltamisesta ja asiakkaan oikeuksista. Avoimet ovet Sarviksen sosiaaliasemalla, jossa SOS II-hanke edustamassa kokemusasiantuntijoiden kanssa Apa Open Kouvolasta vierailijoita kertomassa heidän kokemusasiantuntijatoiminnastaan: KAT mukana asiakasvastaanotolla ja neuvotteluissa Kokemusasiantuntijatyöpaja Asiakkaan kohtaamisen koulutus tarinan ja draaman keinoin -esitys sekä Sosiaalityön asiakasraadin esittely Osallisuus teemapäivä Lahdessa. Asiakkaan kohtaamisen koulutus tarinan ja draaman keinoin -esitys sekä Sosiaalityön asiakasraadin esittely.

41 Asiakasraati vaikuttajana-esittely KAT:n kanssa Valtakunnallisilla Sosiaaliasiamiespäivillä Alustus Tampereen asiakasraadista ja KATtoiminnasta, toiminnan arviointi AVI:n Osallisuus -teemapäivä Aikuissosiaalityön toivon työorientaatio-koulutus Aikuissosiaalityön sisältö ja menetelmät koulutus Aikuissosiaalityön klubi Klubin teemana asunnottomien naisten asiakkuudet ja kohtaamiset sosiaalityön arjessa. Keskustelua alustaa aiheesta helmikuussa väitellyt YTT, vastuusosiaalityöntekijä Riikka Haahtela. Tilaisuuden järjestetää Pikassos yhdessö SOS II hankkeen kanssa Työntekijäraati Sarviksen eri yksiköiden työntekijöistä koostuva raati, joka tekee rakenteellista sosiaalityötä. Ensimmäinen kokoontuminen Ryhmänohjauskoulutus TAMK:in vetämä ryhmänohjauskoulutus sosiaalityöntekijöille ja -ohjaajille Työttömien terveystapahtuma Kaupungin järjestämä terveystapahtuma, jossa hanke mukana kokemusasiantuntijoiden kanssa , Kokemusasiantuntija jalkautuu Kokeilu, jossa kokemusasiantuntija vastaanottaa asiakkaita Puistossa ilman ajanvarausta.

42 Asuin- ja toimintakeskus Muotialan kansalaisjärjestötalo Puistoon. TAMPEREEN KEHITTÄMISTYÖ Osallisuus ja osallisuutta edistävät käytännöt Heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten osallisuuden vahvistamiseksi ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi Tampereella oli perustettu sosiaalityön asiakasraati jo SOS I -hankkeen aikana syksyllä Sosiaalityössä ei ollut aiemmin ollut kyseistä toimintaa. Toimintaa päätettiin jatkaa SOS II -hankkeessa yhtenä päälinjana. Keväällä 2014 rekrytoitiin lisää kehittämisestä kiinnostuneita asiakkaita, joilla oli omakohtaista kokemusta sosiaalityön palveluista ja/tai toimeentulotuen hakemisesta. Rekrytointi tapahtui asiakastyytyväisyyskyselyiden sekä sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien kautta. Lisäksi hanke jakoi mainoksia asiakasraadista sosiaaliasemalle ja yhteistyökumppaneille. Asiakasraati kokoontui kerran kuukaudessa ja paikalla oli keskimäärin sosiaalityön asiakasta. Asiakasraadissa työstettiin raatilaisten keskeisimmiksi nostamia kehittämiskohteita sosiaalityöstä ja muista yhteiskunnallisista asioista. Asiakasraati toimi kokemustiedon eli asiakkaan äänen esiintuojana, asenteisiin, palveluihin ja yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttajana ruohonjuuritasolta. Asiakasraadissa työstetyt kehittämisideat vietiin tiedoksi työntekijöille sekä palveluista vastaaville tahoille. Asiakasraadista on tehty prosessikuvaus sekä käsikirja. SOS I -hankkeessa oli jo koulutettu sosiaalityön kokemusasiantuntijoita ja asiakasosallisuuden vahvistamiseksi päätettiin toimintaa jatkaa kouluttamalla heitä lisää. Toiminnassa omakohtaista näkemystä ja kokemusta omaavat motivoituneet asiakkaat saivat tilaa osallistua palveluiden kehittämiseen yhdessä ammattilaisten kanssa. Lisäksi heillä oli halua ja intoa vaikuttaa sosiaalipalveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Syksyllä 2014 hanke osti Tampereen ammattikorkeakoululta kokemusasiantuntijakoulutusta ja sosiaalityön kokemusasiantuntijoita koulutettiin 12 lisää. Kokemusasiantuntijakoulutus tarjosi mahdollisuuden oman elämäntarinan jäsentämiseen ja kerrontaan, julkisen esiintymisen harjoitteluun sekä työkaluja esiintymisen suunnitteluun. Koulutuksessa tutustuttiin myös sosiaalitoimen palvelujärjestelmään. Valmistumisen jälkeen hanke piti kokemusasiantuntijoille neljä kertaa vuodessa työnohjauksellisia tapaamisia. Sosiaalityön kokemusasiantuntijoita pyrittiin hyödyntämään asiakastapaamisilla, erilaisissa työryhmissä, esitteiden ja tekstien muokkaajina sekä koulutuksissa asiakasnäkökulman esiintuojina sekä oppilaitosyhteistyössä. Kokemusasiantuntija vastaanotti asiakkaita myös kolmannen sektorin tiloissa. Kokemusasiantuntijoita tilattiin eniten koko Väli-Suomen SOS II-hankkeen toimesta. Kokemusasiantuntijoita tilattiin runsaasti oppilaitosten taholta ja jonkin verran myös kunnan taholta. Asiakasraadin ja kokemusasiantuntijatoiminnan hyviä käytäntöjä löytyy lisää Ideakirjasta.

43 43 Aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät Hanke toteutti koulutuksia aktivoiviin ja kuntouttaviin menetelmiin liittyen ja tuotti kuntiin materiaalia erilaisista asiakastyön menetelmistä. Projektipäällikkö osallistui erilaisiin työryhmiin liittyen aktivointiin ja kuntouttaviin menetelmiin, esimerkkinä Työllisyydenhoidon palveluyksikön asiakasohjaustyöryhmä sekä sosiaalisen kuntoutuksen työpajat. Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa käsiteltiin asiakasraadissa. Lisäksi kokemusasiantuntijat tapasivat sosiaalisen kuntoutuksen henkilökuntaa. Näiden avulla sosiaalinen kuntoutus sai asiakasnäkökulmaa ryhmätoiminnan sisällön kehittämiseen, esitteiden laadintaan ja asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttamiseen. Asiakasraati ja kokemusasiantuntijuus toimivat osallistujilleen sosiaalisena kuntoutuksena. Palveluprosessien kehittäminen ja palveluverkoston tehtävien ja vastuiden määrittely Hanke tapasi säännöllisesti eri yksiköiden henkilöstöstä koostuvia työrukkasia. Työrukkasissa käsiteltiin ja työstettiin kyseisen yksikön kehittämistarpeita ja tehtiin esimerkiksi aikuissosiaalityön kannanotto. Työrukkasissa työstettyjä asioita vietiin tiedoksi johdolle. Hankkeen aikana Sarviksen sosiaaliasemalla tapahtui organisaatiomuutoksia. Uudistuksen myötä tuli tarve kirjata ylös prosessikuvauksia. Hanke toteutti yhdessä aikuissosiaalityön aikuistentiimin kanssa prosessikuvaukset asiakkaiden palveluprosesseista aikuissosiaalityössä. Prosessit työstettiin yhdessä aikuistentiimin kokouksissa ja hankehenkilöstö toteutti kuvausten sähköisen mallintamisen. Prosessikuvaus tehtiin samalla tavalla myös Uusien toimeentulotukiasiakkaiden yksikössä. Hanke rakensi sosiaalityön yhteistyöverkoston palvelukartan GoogleMaps-palveluun. Palvelukartan avulla ammattilaiset löysivät ajankohtaiset tiedot muuttuvista palveluista, joista voisi olla hyötyä aikuissosiaalityön asiakkaan kanssa työskennellessä. Lisäksi kartasta pystyi näyttämään street view -toiminnolla katunäkymän asiakkaalle tietyn palvelun löytämiseksi. Kartat jaettiin eri teemojen mukaan, kuten esimerkiksi sosiaali-, pitkäaikaistyöttömien-, päihde- ja mielenterveyspalveluiden karttaan. Hankkeen aikana sosiaaliasemille jalkautui Terveyspisteen sekä kaupungin oma terveydenhoitaja. Hanke oli mukana suunnittelemassa, markkinoimassa sekä toteuttamassa jalkautumista. Asiakkaita ei kuitenkaan tullut riittävästi, että olisi katsottu aiheelliseksi jatkaa toimintaa. Yhteistyö terveydenhuollon kanssa jatkui kuitenkin muilla tavoin, tässä hanke on aktiivisesti ollut tiedonvälittäjänä. Hanke järjesti asiakasfoorumeita eri yhteiskumppaneiden tiloissa. Asiakasfoorumeiden tarkoituksena oli kertoa asiakkaille kunnallisesta sosiaalipalvelusta ja toimeentulotuesta. Foorumeita järjestettiin mm. Mustassa Lampaassa, Työvalmennussäätiö Sykkeessä sekä Nuorten työkokeilupaikka Pajastolla. Jalkautumisessa oli usein mukana myös kunnan sosiaaliohjaajia. Asiakasfoorumit jatkuvat kunnan omana toimintana ainakin sosiaalisen kuntoutuksen ryhmään ja tarvittaessa muuallekin. Sosiaalityöntekijöiden jalkautuminen eri toimipisteisiin tai esim. asumispalveluyksiköihin vahvistui hankkeen aikana.

44 44 Tampereen kaupunki uudisti palveluitaan ja loi toimeentulotuen asiakkaille mahdollisuuden hakea tukea sähköisesti vuonna Palvelua suunniteltaessa kehittämistyöryhmä oli yhteydessä sosiaalityön asiakasraatiin, joka antoi kommenttinsa siitä, miten sähköisen toimeentulotuen hakeminen tulisi järjestää. Asiakasraati myös pilotoi sähköistä järjestelmää ennen sen lanseerausta kuntalaisille. Asiakasraati antoi lisäksi vielä palautetta järjestelmän toimivuudesta muutama kuukausi sen käyttöön otosta. Sähköisen toimeentulotuen suunnittelu työryhmä sai Tampereen pormestarin myöntämän kehittäjäpalkinnon vuonna Hanke toteutti paljon oppilaitosyhteistyötä. Hankkeen kautta useat opiskelijaryhmät pääsivät tutustumaan Sarviksen sosiaaliasemaan ja tekivät erilaisia projekteja mm. asiakasraadista ja kokemusasiantuntijoista. Lisäksi hanke välitti aktiivisesti tietoa oppilaitoksille kunnallisesta sosiaalityöstä ja kävi luennoimassa eri tilaisuuksissa hankkeen toiminnoista sekä sosiaalityöstä. Hanke järjesti useita tutustumiskäyntejä sosiaaliasemalle eri oppilaitosten opiskelijoille - myös usealle ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmille - sekä kuntapäättäjille. Tietous sosiaalityön arjesta levisi. Hanke osallistui aikuissosiaalityön perehdytystyöryhmään, jossa toteutettiin sähköisessä muodossa oleva perehdytyskansio. Kansio toimii perehdytyskansiona uusille työntekijöille ja opiskelijoille. Hanke osallistui aktiivisesti erilaisiin yhteistyöryhmiin, joissa se toimi sosiaalityön edustajana. Yhteistyöryhmiä olivat mm. Kuntakokeilun asiakasohjaustyöryhmä, Verkottaja-hanke sekä erilaiset kokemusasiantuntijuuteen liittyvät yhteistyöryhmät. Yhteistyö oli tiivistä myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja hanke toimi usein linkkinä, jonka avulla kolmas sektori pääsi yhteistyöhön kunnallisen sosiaalityön kanssa. Hanke vahvisti aktiivisesti Sarviksen sosiaaliaseman sisäistä yhteistyötä. Hanke kannusti eri yksiköitä parempaan tiedottamiseen ja varmisti, että tieto kulki yksiköiden välillä. Hanke toimi aktiivisesti tiedonvälittäjänä henkilöstölle. Hankkeen myötä palaverikäytäntöjä yhtenäistettiin ja muistioiden laatu parani. Hanke toimi tiedotusväylänä sosiaaliaseman sisällä, mutta myös yhteistyökumppanit käyttivät hanketta informaation välitykseen kunnallisen sosiaalityön puolelle. Hanke oli mukana antamassa asiantuntijanäkökulmaa Työllistymistä edistävien ja sosiaalipalveluiden uudelleenorganisoinnin ja tehostamisen valmistelun projektille. Aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteet Organisaatiomuutosten vuoksi Sarviksen sosiaaliasemalle perustettiin yksi yhteinen vastaanotto. Hanke oli alusta lähtien mukana suunnittelemassa vastaanottotiimin tehtävänkuvia. Hanke osallistui vastaanottotiimin kokouksiin ja oli mukana vetämässä tiimin kehittämispäivää, jossa kartoitettiin kunkin tiimin työntekijän tehtävänkuvausta. Ammattilaisten osaamisen ja ammatti-identiteetin vahvistamiseksi eri yksiköiden työntekijöiden tehtävänkuvia oli edelleen tarve selkiyttää. Hankehenkilöstö oli mukana toteuttamassa Uusien toimeentulotukiasiakkaiden yksikön sosiaaliohjaajien ja Sosiaalipalvelujen neuvonnan työntekijöiden tehtävänkuvia sekä työnvaativuuden arviointia.

45 45 Hankkeen aikana Uusien toimeentulotukiasiakkaiden yksikköön perustettiin kolme uutta sosiaaliohjaajan toimea. Hankehenkilöstö oli alusta lähtien mukana suunnittelemassa heidän tehtävänkuvaansa. Hankehenkilöstöltä kysyttiin usein kantaa organisaatiossa tapahtuvissa muutoksissa. Tampereen kaupungin sosiaaliohjaajat jatkoivat SOS I -hankkeen aikana alkaneita vertaistapaamisia, joiden tarkoituksena oli vahvistaa sosiaaliohjaajien ammattirakennetta ja jakaa osaamista eri osa-alueilta toisille. Nämä tapaamiset on koettu hyödyllisiksi. Sosiaalityöntekijöitä on myös kannustettu omatoimisesti toteuttamaan samankaltaisia tapaamisia. Tiedontuotanto ja tuotetun tiedon hyödyntäminen sosiaalityössä Hanke välitti tietoa lakiuudistuksista ja lakikoulutuksista sekä lakiuudistusten vaikutuksista kuntien käytännön toimintaan. Erityisesti sosiaalihuoltolaki ja toimeentulotukilaki olivat ajankohtaisia. Kevään 2015 aikana käytiin keskusteluja uuden sosiaalihuoltolain jalkauttamisesta sekä siitä, miten perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan vuonna 2017 tulee vaikuttamaan sosiaalityön sisältöön. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä 2014 yhdessä Tampereen yliopiston sosiaalityön ja sosiaalitieteiden opiskelijoiden kanssa. Kyselyistä saatua tietoa käytettiin sosiaalityön kehittämisessä ja asiakaslähtöisyyden parantamisessa. Kyselyiden tuloksia hyödynnetään myös yliopisto-opetuksessa ja sadat sosiaalitieteiden oppilaat käyttivät aineistoa hyväksi. Kyselyistä valmistui yksi Pro gradu -tutkielma ja toinen jäi vielä työn alle. Asiakastyytyväisyyskyselyjen perusteella tehtiin käytännön toimenpiteitä asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Mm. Sosiaalipalvelujen neuvontaan hankittiin asiakkaiden käyttöön enemmän asiakastietokoneita ja tulostimia sekä enemmän esitteitä. Hankkeessa kehitettiin myös kevyempiä kyselymenetelmiä, joiden avulla asiakastyytyväisyyttä olisi mahdollista seurata ilman suuria kyselyprosesseja. Näistä kerrotaan tarkemmin Aikuissosiaalityön ideakirjassa. Hanke osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun aikuissosiaalityöstä eri foorumeilla mm. mielipidekirjoitusten muodossa. Hanke teki tilastoja aikuissosiaalityön asiakasmääristä ja välitti tiedon näistä sosiaalipalveluiden johdolle. Nämä tilastot eivät johtaneet käytännön toimenpiteisiin. Hanke toteutti tutkimuksen Sarviksen sosiaaliaseman asiakkaiden varatuille ajoille saapumatta jättävistä asiakkaista. Keskimäärin 20 % aikuissosiaalityön asiakkaista jätti tulematta varatulle aikavaraukselle. Vaihtelua löytyi eri yksiköiden välillä, mikä oli selitettävissä erilaisilla työotteilla sekä asiakaskunnilla. Asiakkaiden huomattiin saapuvan huomattavasti paremmin iltapäiväajoille kuin aamuajoille. Näiden tulosten valossa kaupunki suunnitteli vaihtavansa osan työntekijöiden puhelinajoista aamuun, jotta iltapäivälle vapautuisi enemmän asiakasaikoja. Myös muita ratkaisuja suunniteltiin. Aikuissosiaalityö lähti THL:n Avain-mittaristo kokeiluun, jossa mitattiin aikuissosiaalityön vaikuttavuutta. Hanke oli avainasemassa kokeiluun lähdössä, järjestämässä perehdytystä henkilöstölle sekä linkkinä sosiaaliaseman ja THL:n välillä. Rakenteellinen sosiaalityö

46 46 Rakenteellista sosiaalityötä toteutettiin pääsääntöisesti asiakasraadin kautta. Asiakasraadissa tehtiin kuntalaisaloite koskien aktiivipassia kuntalaisille, kansalaisaloite koskien verkkopankkitunnusten myöntämisestä luottotietonsa menettäneille sekä paljon muita kirjoituksia ja kannanottoja mm. sosiaalihuoltolakiehdotukseen sekä toimeentulotukeen liittyen. Asiakasraati vieraili eduskunnassa ja siellä käytyjen keskustelujen pohjalta eduskunnassa tehtiin kirjallinen kysymys hallitukselle (339/2014 vp) maksuhäiriömerkintöjen vaikutuksesta kotivakuutuksen myöntämiseen. Erilaisia kannanottoja tehtiin myös aikuissosiaalityön henkilöstön kanssa yhdessä liittyen ajankohtaisiin ilmiöihin mm. sosiaaliturvaan liittyen. Tuotokset toimitettiin eteenpäin medialle sekä päättäville tahoille. Hanke välitti tietoa myös STM:n neuvottelevalle virkamiehelle esim. paikallisesta sosiaalisesta kuntoutuksesta. Kannanottoja tehtiin lisäksi valtakunnallisiin meneillään oleviin suunnitelmiin mm. aktivointipolitiikkaan liittyen. Hanke järjesti tilaisuuksia, joissa kuntapäättäjiä kutsuttiin vierailulle sosiaaliasemalle tutustumaan sosiaalityön arkeen ja asiakkaisiin. Sosiaalityöstä ja asiakkaiden tilanteesta vietiin aktiivisesti tietoa eteenpäin eduskuntaan, paikallisille päättäjille ja yhteistyöverkostoille. Aikuissosiaalityön lokakuu kampanjan aikana suunniteltiin ja järjestettiin Luokkaretki Keskustorin ihmisten elämään, joka oli suunnattu päättäjille ja virkamiehille. Luokkaretki sai erittäin paljon näkyvyyttä mediassa. Aikuissosiaalityön profiilia pyrittiin nostamaan ja tekemään työtä tunnetuksi kuntalaisten keskuudessa muun muassa lehtiartikkeleiden avulla. ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kehittämistyötä Tampereella edesauttoi onnistunut SOS I -hanke. Työntekijäresurssi Tampereella pieneni SOS II -hankkeen osalta kahteen projektityöntekijään, mutta edellisen hankkeen tuloksista oli luontevaa jatkaa kehittämistyötä. Koska työntekijät, johto ja organisaatio olivat tutut jo hankkeen alussa, pääsi kehittämistyö käyntiin luontevasti. Luottamus hankkeeseen oli alusta alkaen hyvä. Kehittämistyön onnistumiseen vaikutti hyvin paljon esimiesten ja johdon tuki, henkilöstö, asiakkaat sekä yhteistyökumppanit. Hanketyöntekijän rooli oli koordinoida ja toteuttaa suunnitelmia sekä toimia tukena uuden luomisessa. Hankkeen alussa tehtyjä suunnitelmia ja Suunta-lomakkeita tarkasteltiin aika ajoin, jolloin voitiin tehdä tarkennuksia. Johdon rooli on erittäin tärkeä kehittämishankkeiden onnistumisen kannalta. Asiakkaiden osallisuuden vahvistamisen ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi toteutettu asiakasraati kehittyi hankkeen aikana. Toiminnan edetessä raatilaiset oppivat enemmän sosiaalipalveluista ja heidän ideansa ja kehittämisehdotuksensa jalostuivat. Asiakasraatilaiset olivat esittelemässä kehittämisideoita eri tahoilla ja tarjosivat asiakasnäkökulmaa palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Asiakasraati on toiminut vahvana vaikuttamisen ja rakenteellisen sosiaalityön kanavana sekä sosiaalisena kuntoutuksena sen jäsenille. Asiakasraatilaiset kokivat raadin tasa-arvoiseksi paikaksi, jossa he pääsivät samalle viivalle ammattilaisten kanssa. Parasta raadissa oli yhteishenki, vertaistuki, erilaiset mielipiteet, tiedonsaanti ammattilaisilta ja muilta raatilaisilta sekä konkreettiset toimenpiteet. Asiakasraati sai paljon kiitosta ja arvostusta. Asiakasraadin kantaa kuultiin erilaisiin asioihin jopa päättävissä elimissä ja sen toiminta herätti laajaa mielenkiintoa. Asiakasraateja perustettiin eri yksiköihin Tampereen kaupungin organisaatiossa ja muissa kun-

47 47 nissa. Tampereen kaupungin pormestari myönsi Asiakasraadille kehittäjäpalkinnon Sosiaalityön Asiakasraati jatkuu hankkeen jälkeen Tampereen aikuissosiaalityön omana toimintana. Raadin pyörittämiseen on nimetty neljä työntekijää ja toimeentuloturvan päällikkö vierailee raadissa säännöllisesti ja vastaa toiminnasta. Sosiaalityön kokemusasiantuntijatoiminta havaittiin toimivaksi sekä asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden että Tampereen kaupungin toimijoiden puolelta. Kokemusasiantuntijatoiminta jatkuu hankkeen jälkeen Muotialan toimintakeskus ry:n Puiston ylläpitämänä. Kokemusasiantuntijoiden asiantuntijuutta pyritään jatkossa tuomaan enemmän osaksi sosiaaliaseman arkea ja erilaisiin työryhmiin, jotta saadaan asiakkaan ääntä kuuluviin. Hankkeen tavoitteena oli saada kokemusasiantuntija sosiaalityöntekijän rinnalle asiakasvastaanottoon, mutta tätä tavoitetta ei onnistuttu toteuttamaan. Hankkeen lopussa kokemusasiantuntijat ottivat vielä itsenäisesti sosiaalityön asiakkaita vastaan kolmannen sektorin tiloissa, mutta tulokset tästä eivät ehtineet tähän raporttiin. Kokemusasiantuntijuus on hankkeen aikana vahvistanut asemiaan kunnallisen aikuissosiaalityön parissa ja hankkeen ansiosta yhteistyö tulee jatkumaan Muotialan toimintakeskus ry:n Puiston kanssa. Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen jää jatkossa kunnan ja Muotialan toimintakeskus ry:n Puiston vastuulle. Hankkeen tavoitteena oli, että kokemusasiantuntija toimisi Sarviksen sosiaaliasemalla määrätyssä työtehtävässä. Tässä tavoitteessa ei onnistuttu, mutta tämä ajatus herätti mielenkiintoa sosiaaliasemalla. Aikuissosiaalityön palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden kehittämiseksi hanke oli mukana monissa erinäisissä tehtävissä. Hanke onnistui olemaan yhteistyönrakentajana monille eri tahoille sekä organisaation sisällä. Hankkeessa kannustettiin ja panostettiin avoimeen tiedotukseen. Hankkeen jälkeen on vaara, että tiedonvälitys puolin ja toisin voi heikentyä. Hanke sai paljon kiitosta kattavasta oppilaitosyhteistyöstä. Oppilaitosyhteistyö jatkuu nyt joiltain osin kaupungin omana työkäytäntönä. Yhteistyö sosiaalityön ja terveydenhuollon välillä tarvitsee vielä paljon kehittämistä, johon nyt aloittanut Parempi arki Kaste-hanke voi tuoda parannusta. Organisaation tämänhetkisten ja tulevien muutosten myllerryksessä hanke oli tukena palveluprosessien mallinnuksessa sekä tehtävänkuvien selkiyttämisessä. Asiakasohjautuvuus on joiltain osin parantunut. Sen arvioiminen, mikä on hankkeen aikaansaamaa, on vaikeaa. Hankkeen tavoitteena oli, että sosiaalityön palvelukartta on sosiaalityön työväline. Palvelukartat siirrettiin hankkeen lopuksi Tampereen kaupungin intranettiin, jossa palvelukartat ovat kaupungin työtekijöiden käytettävissä. Myös palvelukarttojen päivitysvastuu siirtyi kaupungille. Valitettavasti palvelukarttoja ei konsernin linjausten vuoksi saatu kaupungin ulkoisille verkkosivuille, jolloin ne olisivat olleet yhteistyökumppaneiden sekä asiakkaiden käytettävissä. Palvelukartat ovat edesauttaneet asiakkaiden ohjautumista laajemmin eri palveluiden piiriin. Rakenteellisen sosiaalityön vahvistaminen ja aikuissosiaalityön profiilin nostaminen olivat vahvasti mukana kaikessa toiminnassa. Sekä hankehenkilöstö että Asiakasraati olivat sitoutuneet toteuttamaan tätä koko hankeajan. Rakenteellinen sosiaalityö kuuluu sosiaalityön ammattilaisen arkeen ja hankkeen avulla luotiin mahdollisuuksia ja välineitä rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseen koulutuskokonaisuuden sekä koko hankkeen toiminnan kautta. Tietoisuus aikuissosiaalityöstä ja sen merkittävyydestä on selkeästi lisääntynyt hankkeen myötä ja aikuissosiaalityön julkisuuskuva on parantunut. Jatkossa hankkeen ideoima ja alulle

48 48 laittama työntekijäraati toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä. Työntekijäraati koostuu Sarviksen sosiaaliaseman eri yksiköiden työntekijöistä. 6.5 Pohjanmaa POHJANMAAN KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHDAT Väli-Suomen SOS II -hankkeen ( ) lähtökohtana olivat sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste) vahvistetut tavoitteet. Pohjanmaalla SOS II -hanke toteutettiin osana Väli-Suomen SOS II -hanketta. Hankkeeseen osallistui 13 kuntaa: Vaasa, Laihia, Mustasaari, Vöyri, Pietarsaari, Luoto, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Närpiö, Kristiinankaupunki, Maalahti, Korsnäs ja Kaskinen. Pohjanmaalla SOS II -hankkeen valmistelutyön suoritti sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOTNIA yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien edustajien kanssa. Osallistujakunnat tekivät yhteistyötä sosiaali- ja/tai terveydenhuollossa: Luodon, Pietarsaaren, Pedersören ja Uusikaarlepyyn sosiaalija terveydenhuollosta vastaa (K4-alue) Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vöyri ja Mustasaari (K2-alue) tekevät yhteistyötä terveydenhuollon osalta (ei sosiaalipalvelut) ja Kristiinankaupunki, Närpiö, Korsnäs, Kaskinen ja Maalahti (K5-alue) muodostavat Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän, joka toimii tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Alue on kaksikielinen ja runsaat puolet asukkaista puhuu ruotsia äidinkielenään. Noin 3 % väestöstä on maahanmuuttajataustaista. Tunnusomaista Pohjanmaalle ovat sekä kaupungit että maaseutu- ja saaristokunnat, ja useat kunnat ovat asukasluvultaan pieniä. Kuntien vaihteleva koko sekä kaupungin ja maaseudun vaihtelu asettavat vaatimuksia sekä sosiaalipalvelujen että kehitystyön suunnittelulle ja järjestelylle hyvin toimivan tuloksen saavuttamista ajatellen. Lähtökohdat SOS II hankkeen käynnistämiseen Pohjanmaan alueella olivat hyvät, sillä Pohjanmaan kunnat olivat mukana SOS I hankkeessa ja innostusta kehittämistyöhön oli. Uutena kuntana mukaan tuli ainoastaan Laihia. Pohjanmaan SOS II hanke toteutettiin tiukemmalla aikataululla kuin muualla Väli-Suomessa hankkeen karsitun talousarvion takia. Suurimman haasteen SOS II hanketyöskentelylle toikin budjetin pienentyminen suunnitellusta. Tästä johtuen myös SOS II hankkeen työskentelyaika tiivistettiin kuntien toiveesta reilun vuoden mittaiseksi. Hankkeen talousarvio huomioon ottaen kehitystyö keskitettiin kaudelle Sen johdosta myös projektityöntekijöiden työsuhteet olivat eri mittaisia hankeen aikana, mikä teki oman haasteen hanketyöskentelylle. Hankkeen henkilöstön palkkasi sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOTNIA. Hankkeen työntekijöiden tehtävänä oli toteuttaa kehitystyö paikallisesti ja alueellisesti yhteistyössä osallistujakuntien kanssa hankesuunnitelman ja sen tavoitteiden mukaisesti. Osallistujakunnat päättivät jakaa resurssit kolmelle hanketyöntekijän toimelle ja henkilöstöresurssit jaettiin kunkin hankealueen asukasmäärän perusteella seuraavasti: Vaasa ja Laihia: , hanketyöntekijä Jaana Viinamäki K2- ja K5-kunnat (80 % alkaen ), hanketyöntekijä Carina Nåhls K4-alue: , hanketyöntekijä Marjaana Peltola perustettiin Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan yhteisen hankekoordinaattorin virka. Koordinaattorina toimi Jaana Viinamäki.

49 49 TAVOITTEET SOS II -hankkeen kehitystyön lähtökohtana ovat olleet SOS I:n, eli ensimmäisen hankekauden aikana laadittujen prosessien ja menetelmien kehittäminen ja juurruttaminen. Aikuissosiaalityön harmaa vyöhyke, jossa aikuissosiaalityö sosiaalityöntekijöiden käsityksen mukaan oli ensimmäisen hankekauden alkaessa, täytettiin menetelmillä ja käytännöillä, jotka oli työstetty SOS I -hankkeen aikana. Hanketyön keskeisen tekijän muodosti asiakkaiden osallisuus sekä omassa asiakasprosessissa että kehitystyössä. Muita pääteemoja olivat aktivoivat ja kuntouttavat työmenetelmät, tietotuotanto, ammatti- ja tehtävärakenteet sekä yhteistyöverkostot. Käynnistettäessä SOS II hanketta käytiin kunkin kunnan kanssa keskusteluja hankkeen kehittämiskokonaisuuksien painotuksista, jotta kunta hyötyisi hankkeesta mahdollisimman paljon ja suhteutettaisiin tavoitteet käytettävissä oleviin resursseihin. Kuntien edustajat päättivät tarpeidensa ja kehittämismahdollisuuksiensa pohjalta jatkaa SOS I -hankkeen kehitystyötä kokemusasiantuntijatoiminnan, sosiaalisen ryhmätyön menetelmän, seurauspedagogiikan ja kuvastinmenetelmien, sosiaalityön prosessin ja suunnitelmallisen sosiaalityön sekä verkostofoorumi SOS-klubin osalta. Ja kaikkia hakealueita koskeva tavoite oli rakenteellinen sosiaalityö ja tiedon tuottaminen.pohjanmaalla valittiin kehittämisen kohteiksi osallisuus ja osallisuutta edistävät käytännöt (toimintalinja 1A), aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät sekä toiseksi tavoitteeksi tiedontuotanto ja tuotetun tiedon hyödyntäminen (toimintalinja 3A) sekä kaikkien kuntien kohdalle rakenteellinen sosiaalityö (toimintalinja 3B). Toimintalinja 2A &B jätettiin kokonaisuudessaan pois.mustasaaressa kehitystyö jaettiin kahteen teemaan, joiden painopisteenä olivat asiakaskeskeiset aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät. Ensimmäisellä hankekaudella aloitetun seurauspedagogiikan menetelmän juurruttamista jatkettiin juurruttamisvälineiden kehittämisellä tukiprosessin muodossa. Toisena päätavoitteena oli sosiaaliohjauksen mallintaminen aikuissosiaalityön lisäresurssina. Kehitystyön tavoitteena oli löytää menetelmiä ja käytäntöjä, joiden avulla tavoitetaan ja aktivoidaan kunnassa olevat nuoret työttömät, joiden osuus oli n. 37,7 % toimeentulotuen saajista kunnassa vuonna Vuoden 2014 tavoitteena oli osuuden vähentäminen 35 %:iin. Mustasaaressa valittiin tällä hankekaudella yksi sosiaalityöntekijä ja yksi sosiaaliohjaaja (palkkatuella palkattu ylimääräinen resurssi) kehitystyön päävastuuhenkilöiksi kunnan taholta. Tämä tehtiin kehitystyön tehostamiseksi lyhyttä hankeaikaa ajatellen. Sosiaalitoimen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen takia Vöyrin kunta päätti yhtenä hankkeen tavoitteena osallistua hankkeen puitteissa järjestettyihin yhteistyötapaamisiin, kursseihin ja koulutuksiin. Pietarsaaren seutu (K4-kunnat) alueella ryhmämuotoisen sosiaalityön juurruttamisen tavoitteena oli saada ryhmämuotoinen työskentely osaksi aikuissosiaalityön perustyötä. Ryhmämuotoisen sosiaalityön pilottiryhmien tarkoitus oli lisätä sosiaalisen kuntoutuksen ja aktivoinnin elementtejä sosiaalityöhön sekä arvioida työtapaa työmenetelmänä ja asiakasnäkökulmasta. Moniammatillisen ja organisaatioita ylittävän yhteistyön kehittäminen kuului myös tavoitteisiin. Maahanmuuttajaryhmässä tavoitteet painottuivat integraatioon. Nuorten hyvinvointiryhmän tavoitteet suuntautuivat ennaltaehkäisevään työskentelyyn. Rannikko-Pohjanmaan (K5-kunnat)sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat päättivät tällä hankekaudella fokusoida pääasiassa prosessityöskentelyyn ja asiakaskeskeiseen työhön. Tavoitteena oli jatkaa ensimmäisellä hankejaksolla luodun asiakkaan tilanteen kartoittamisvälineen kehittämistä ja juurrut-

50 50 tamista. Lisäksi päätettiin kohdentaa osa kehitystyöstä tietotuotannon ja rakenteellisen sosiaalityön toimintalinjaa osallistumalla hankekauden aikana hankekuntien toimeksiannosta laaditun asiakaspalautelomakkeen testikierrokseen. K5-kuntayhtymä päätti Mustasaaren tavoin perustaa pienemmän työryhmän, jolla oli päävastuu kehitystyöstä parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Kaksi sosiaalityöntekijää (yks Närpiöstä ja yksi Korsnäsistä) ja kuntayhtymän hoitotyön ja hoivan johtaja toteuttivat K5-kuntayhtymässä tehdyn kehitystyön yhteistyössä hanketyöntekijän kanssa. Vaasan ja Laihian kuntatoimijoiden kanssa päädyttiin painottamaan tiedontuotantoa, rakenteellista sosiaalityötä ja asiakasosallisuuden lisäämistä sekä asiakkaiden omissa prosesseissa että kehittämistyössä. Tiedontuotannon avulla toivottiin välinettä uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin. Vaasan osalta toivottiin, että asiakaskysely uusitaan SOS II hankkeen aikana. Asiakaskyselylomaketta parannellaan SOS I saatujen kokemusten pohjalta. Vaasan henkilökunta otettiin mukaan testaamaan AVAIN-mittaristoa osana THL:n kehittämistyötä. Kuvastin menetelmä on käytössä ja Kuvastin istuntoja toteutetaan aikuissosiaalityön palvelualueella kerran kuukaudessa. Kokemusasiantuntijuutta viedään eteenpäin eri foorumeissa. Tavoitteena oli, että kokemusasiantuntijatoiminta saadaan käyttöön ja juurrutetuksi osaksi kaupungin organisaatioon toimivana työkäytäntönä. Ryhmämuotoinen kuntouttava työtoimintaa oltiin vahvasti lisäämässä Vaasassa mutta se haluttiin toteuttaa aikuissosiaalityön omana työnä. Näin toiminta juurtuu heti osaksi aikuissosiaalityön työkäytäntöjä. SOS II hankkeelta toivottiin ryhmämuotoiseen työskentelyyn koulutuksellista tukea. Aikuissosiaalityö oli samanaikaisesti SOS II hanketyöskentelyn aikana monien muutospaineiden kohteena. Näissä olosuhteissa seurauspedagogiikan käytönoton juurruttamiseen ei voitu antaa resursseja. SOS I hankkeen aikana tehtyä tilannearviolomaketta työntekijät käyttävät arkityössään. Sosiaalityön opiskelija Jenni Vartiainen teki SOS I hankkeen innoittamana pro gradu työnsä Nuoret aikuiset kanssakertojina aikuissosiaalityön tilannearvioita tutkittaessa. SOS-klubi toiminnan toivottiin jatkuvan ja tarjoavan keskustelufoorumin ajankohtaisista sosiaalityöhön liittyvistä asioista. Laihian kunta päätti hankkeen tavoitteena osallistua hankkeen puitteissa järjestettyihin yhteistyötapaamisiin ja koulutuksiin niukkojen henkilöstöresurssien takia. VIESTINTÄ JA JULKISUUS Viestintä: Lehtijutut, radio- ja tv-haastattelut, joissa alueen SOS II-hanke mukana.

51 51 Päivämäärä Tilaisuus Otsikko / aihe Pietarsaaren Sanomat Porukalla pimeäkään ei paina Vertaistuki kotouttaa Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, sosiaalitarkkaajan blogi menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi Ryhmämuotoinen sosiaalityö Tapahtumat: Messut, seminaarit, teemapäivät, seminaariesitykset /alustukset, SOS klubit, joissa SOS II hanke ollut järjestäjänä Päivämäärä Tilaisuus Seurauspedagogiikka, Pietarsaari Otsikko / aihe Juurrutuspäivä, ruotsinkielinen K2 ja K4 alueet Kokemusasiantuntijoiden työkokous, Seinäjoki Väli-Suomen alueen KAT-tapaaminen, kokemusasiantuntijoita Vaasasta ja Pietarsaaresta SOS-klubi, Vaasa Seurauspedagogiikka, Mustasaari Sosiaalista kuntoutusta kokemusasiantuntijoiden ja sote-ammattilaisten yhteistyönä, VTT Outi Hietala kuntoutussäätiö Juurrutuspäivä, ruotsinkielinen K2 ja K4 alueet Etuuskäsittelijöiden asema ja työnkuva-koulutus työnkuva, kuormitustekijät YTM Jukka Oksanen A- klinikkasäätiö SOS-klubi, Vaasa Ryhmämuotoisen sosiaalityön esittely mm. Espoon Kipinä, SYKE-malli Vaasa EMPOWER hanke: Vaikuttavuusarvioinnin työpaja, Seinäjoki Kokemusasiantuntijoiden tapaaminen, Granvik AVAIN-mittarin testaajille, yhteinen E-P & Pohjanmaa, yhteistyössä THL, SONetBOTNIA ja SOS II hanke Syksyn KAT-toiminnan suunnittelua. Tavataan, keskustelleen ja virkistytään Samarbets och diskussionsträff K5 ja K2 -alueiden EMPOWER-hanke: vaikuttavuusarvioinnintyöpaja, Vaasa Kokemuksia AVAIN-mittarin käytöstä, yhteinen E- P & Pohjanmaa. Yhteistyössä THL, SONetBOTNIA ja SOS II hanke

52 Asiakaskyselyn toteuttaminen Vaasa & Laihia AVOIMET OVET toimeentulotukiyksikkö, Vaasa Infotilaisuus VAMK:n opiskelijoille SOS II hankkeesta ja asiakaskyselyn toteuttamisesta Kokemusasiantuntijatoiminnan esittelyä & asiakaskyselyn toteuttamista Ryhmänohjauskoulutus, Seinäjoki Työntekijöiden ryhmänohjaustaitojen vahvistaminen. Yhteinen E-P & Pohjanmaa Kokemusasiantuntijoiden treffit Alkavan KAT -koulutuksen valmistelu + joululounas Kokemusasiantuntijakoulutus käynnistyy, Vaasa Kokemusasiantuntijakoulutus ajalla , 10 koulutuskertaa SOS klubi, Vaasa Ohut lanka esitys kokemusasiantuntijoille ja työntekijöille Rakenteellisen sosiaalityön työpaja, Vaasa Rakenteellisen sosiaalityön työpaja Mitä rakenteellinen sosiaalityön on? kokemukset ja käytännöt mediaosaaminen rakenteellisessa sosiaalityössä toimittaja Helena Jaakkola, Talentia Kokemusasiantuntijoiden työkokous, Tampere Väli-Suomen alueen kokemusasiantuntijoiden työkokous Kokemusasiantuntijoiden jatkokoulutuspäivät, Vaasa Mediaosaaminen Kokemusasiantuntija asiakastyössä Rakenteellinen sosiaalityö, työpaja Pietarsaari Mikä mahdollistaa rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen kunnassasi nyt ja lähitulevaisuudessa? POHJANMAAN KEHITTÄMISTYÖ Osallisuus Yksi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman, KASTE-ohjelman pääasiallisista tavoitteista oli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen siten, että asiakkaiden mielipiteitä kuullaan.

53 53 Ensimmäisen hankejakson punaisena lankana oli asiakkaan osallisuus, ja kehitystyö, jossa fokusoitiin asiakkaan osallisuuteen, toteutettiin SOS II hankkeessa seuraavasti: Kokemusasiantuntijat Kuntien edustajat päättivät tarpeidensa ja kehittämismahdollisuuksiensa pohjalta jatkaa SOS I -hankkeen kehitystyötä kokemusasiantuntijatoiminnan osalta. Hankkeen tuella koulutettiin Vaasan alueelle neljätoista uutta kokemusasiantuntijaa SOS II hankkeen aikana. Koulutuksen toteutti Tampereen aikuiskoulutuskeskus, mikä vastasi myös ensimmäisen kokemusasiantuntijaryhmän kouluttamisesta SOS I hankkeen aikana. Koulutuksen rekrytointi käynnistettiin lehti-ilmoittelun, työntekijöille annetun infon kautta sekä yhteistyötahoille lähetetyn markkinoinninkirjeen avulla joulukuussa Koulutuksen osalta saatiin runsaasti yhteydenottoja ja kaikki koulutuspaikat (14 paikkaa) saatiin täytettyä. Koulutusvalinnoissa oli mukana koulutettuja kokemusasiantuntijoita hanketyöntekijän lisäksi. Haastattelupohjana käytettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä käytössä oleva pohjaa hieman sosiaalipuolen tarpeisiin muokattuna. Koulutuksen avulla saatiin alueella toimivien kokemusasiantuntijoiden määrää lisättyä. Koulutuksen jälkeen kokemusasiantuntijat ovat yhdessä projektityöntekijän kanssa tehneet markkinointikeikkoja kokemusasiantuntijoiden käytön lisäämiseksi. Kokemusasiantuntijoita on tällä hetkellä erilaissa kehittämisryhmissä (alueellinen asiantuntijaryhmä, opetus- ja tutkimusklinikka, Ohjaamo, MTJORY), toteuttamassa vertaistukiryhmää yhdessä ammattilaisen työparina ja parhaillaan suunnitellaan Kokemuskirjastoa yhteistyössä kirjaston, ehkäisevän päihdetyön ja VAMKin kanssa. Vaasan lyseon lukiolle toteutetaan päihdepäivä, johon osallistuu opiskelijat, vanhemmat ja henkilökunta. Lisäksi kokemusasiantuntijan puheenvuoroja on pidetty Vaasan ensi- ja turvakodilla sekä lastensuojelulaitoksessa. Tietoisuus kokemusasiantuntijatoiminnasta on lisännyt myös kysyntää. Mustasaaressa soiaaliohjauksen mallin laatineeseen työryhmään kuului koulutettu kokemusasiantuntija. Kunta maksoi kokemusasiantuntijan palkkion.k5-alueen hanketyöryhmään kuului kehittäjäasiakas. Palkkion maksoi kehittäjäasiakkaan kotikunta.pietarsaareen suunniteltiin kokemusasiantuntijakoulutus suomenkielisenä syksylle 2014, projektityöntekijä mukana koulutuksen suunnittelussa. Koulutus jäi toteutumatta vähäiseen osallistujamäärän vuoksi. Pietarsaaressa työstettiin Välittäjä -hankkeessa aloitettua Kokemusasiantuntijat -esitettä, jonka avulla markkinoidaan kokemusasiantuntijoita. Ruotsinkielisen kokemusasiantuntijakoulutuksen käynyt kokemusasiantuntija on ollut mukana alueellisessa asiantuntijaryhmässä sekä heitä on ollut mukana erilaisissa tapahtumissa. Asiakaskysely Asiakaskyselypohjan tarkoitus oli toimia työvälineenä, joka lisää asiakaslähtöisyyttä aikuissosiaalityön palvelualueella. Asiakaskyselyillä saatiin tietoa asiakkaiden kokemuksista ja se on arvokasta palveluiden kehittämisessä sekä palveluiden suuntaamisessa. Asiakaskyselyillä tietoa keräämällä on tarkoitus tarkastella palveluiden toimivuutta asiakasnäkökulmasta. Asiakaskyselyä varten laadittiin lomakepohja, jota aikuissosiaalityön palvelualueella voidaan käyttää jatkossa. Lomakepohja rakentuu viidestä eri osiosta, joita voidaan käyttää jatkossa kunnan tarpeiden mukaan. Kyselypohja esiteltiin alueellisessa asiantuntijaryhmän kokouksessa ja sitä työstettiin kommenttien pohjalta. Kyselypohjaa testattiin eri otteisiin sen toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi. Vaasassa ja Laihialla asiakaskysely toteutettiin yhteistyössä Vamkin kanssa ja Pietarsaaressa se toteutettiin yhteistyössä ammattikorkeakoulu Centrian kanssa. K5:n alueella

54 54 ruotsinkielistä versiota toteutettiin Korsnäsissä ja Närpiössä yhteistyössä ammattikorkeakoulu Novian kanssa. VAMKin opiskelijat toteuttivat opinnäytetyönsä saadun asiakaskyselymateriaalin pohjalta. Aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät Seurauspedagogiikka Seurauspedagogiikka perustuu humanistiseen ihmisnäkemykseen ja eksistentiaaliseen filosofiaan, joka on muokattu käytännön työmenetelmäksi välittömissä asiakaskontakteissa työskentelevälle henkilöstölle. Menetelmän tavoitteena on tukea ja auttaa asiakkaita muuttamaan elämäntyyliään ja se soveltuu hyvin erityyppisten asiakkaiden parissa tehtävään työhön tilanteissa, joissa on tarvetta arvioida elämäntilannetta ja tulevaisuutta uudelleen. Seurauspedagogiikka on suomalaisessa aikuissosiaalityössä melko uusi menetelmä, joka on kehitetty Tanskassa ja käytetty siellä vuodesta 1974 menestyksekkäästi nuorten integroimiseksi koulutusjärjestelmään ja työmarkkinoille (Kurtén-Vartio, ). Mustasaaressa juurruttamistyö toteutettiin pilottihankkeena, johon osallistui kolme asiakasta helmikuusta toukokuun 2014 ja koko henkilökunnalle järjestettiin tukiprosessina kaksi yhteistä juurrutuspäivää yhteistyössä K4-kuntien kanssa, toinen Pietarsaaressa ja toinen Mustasaaressa Tapaamiset olivat ruotsinkielisiä ja ohjaajana toimi valtiotieteiden tohtori Sonja Kurtén-Vartio. Kukin kunta rahoitti itse puolet päiväohjelmasta. Sosiaalityöntekijän tueksi järjestettiin menetelmän mukaisesti pohdiskelevia keskusteluja kerran viikossa. Menetelmän keskeisenä teemana on selkeys, ja tämä sekä lyhyt pilotointiaika huomioon ottaen laadittiin lisäksi asiakaskeskeisiä juurruttamisapuvälineitä, esim. seinäjulisteita ja menetelmän peruskiviä selostavia tietokortteja sekä lyhyt kooste sosiaalityöntekijöiden tueksi. Arviointi osoitti, että nämä apuvälineet ovat toimineet juurruttamistukena. Menetelmä ei ole haaste vain asiakkaille ajattelu- ja toimintatapojen osalta, vaan tarjoaa myös sosiaalityöntekijälle monia uusia näkökulmia ja suhtautumistapoja. Arviointi osoitti asiakkaiden kokevan, että heihin panostettiin enemmän aikaa ja myös keskittymistä valintoihin ja resursseihin pidettiin myönteisenä. Pilottiasiakkaista kaksi pääsivät pilottikokeilun aikana elämässään eteenpäin, yksi suoritti opintonsa ja yksi aloitti opiskelut. Oman ammattiroolinsa osalta sosiaalityöntekijä koki, että menetelmä toi tukea ja turvallisuuden tunnetta asiakastyöhön. Seurauspedagogiikan juurruttamissuunnitelmana Pietarsaaren seudulla oli järjestää työntekijöille kokouksia, joissa kokemuksiaan työmenetelmän käyttämisestä voidaan reflektoida. Menetelmän käyttöä reflektoivia kokouksia pidettiin viikkokokousten yhteydessä. Työntekijöiden kommentit seurauspedagogiikasta kertoivat menetelmän toimineen instrumenttina, jolla saa paljon tietoa asiakkaasta. Seurauspedagogiikan koettiin toimivan hyvin yhdessä tilannekartoituslomakkeen kanssa. Yksi sosiaalityöntekijöistä totesi, että menetelmän käyttöön ja seurauspedagogisen työtavan käyttämisessä harjaantuu sitä käyttämällä. Se vaatii vain uskallusta kokeilla ja ottaa menetelmä käyttöön asiakastyössä. Työntekijät kuvasivat seurauspedagogisen ajattelun vahvistaneen ajatusta siitä, että asiakas vastaa elämästään ja tekee omat valintansa. Seurauspedagogiikan periaatteet koettiin siis hyvinä. Erästä 1 TAMU toisenlainen koulu. En studie av den konsekvenspedagogiska yrkesutbildningen i dansk arbetsmarknadspolitik (Seurauspedagogisen ammattikoulutuksen tutkimus tanskalaisessa työmarkkinapolitiikassa). Sonja Kurtén-Vartio, Åbo Akademis förlag, 2005.

55 55 sosiaalityöntekijää motivoivat erityisesti filosofiset ajatukset, joihin seurauspedagogiikka perustui. Joidenkin asiakkaiden kohdalla menetelmän käytön oli havaittu vaikuttaneen asenteisiin ja vaikutukset olivat suotuisat. Joidenkin asiakkaiden kanssa työmenetelmää ei taas koettu toimivana. Toisaalta menetelmä koettiin myös raskaana, sen vaatiessa erityistä tarkkaavaisuutta ja keskittymistä asiakkaan kanssa keskusteltassa. Ryhmämuotoinen sosiaalityö Pietarsaaressa ryhmämuotoista sosiaalityötä jatkettiin. Toiminnalliset ryhmät olivat hankkeen toisella kaudella nuorten hyvinvointiryhmä ja maahanmuuttajanaisten ryhmä Ryhmämuotoinen työskentely on aktivoiva ja kuntouttava työmenetelmä sekä lisäksi asiakkaan osallisuutta lisäävä työtapa. Yleisesti ryhmätoiminta voidaan nähdä osana aktiivista sosiaalipolitiikkaa sen edistäessä yhteiskunnallista osallisuutta ja ehkäistessä sosiaalista syrjäytymistä, jos syrjäytymisellä tarkoitetaan THL:n määritelmän mukaisesti prosessia, jossa keskeistä on yksilön, perheen tai kokonaisten yhteisöjen ajautuminen yhteiskunnassa tavanomaisena ja yleisesti hyväksyttynä pidetyn elämäntavan, resurssien hallinnan ja elintason ulkopuolelle. Osallisuus taas voidaan hahmottaa syrjäytymisen vastaparina. Syrjäytymisen tapaan sekin hahmottuu prosessina, jonka toteutumiseen ja kehityssuuntaan vaikutetaan yhteiskunnallisesti. Osallisuus ei siis ole staattinen tila, saavutettavissa oleva tai pysyvä ominaisuus. Osallisuuden aste vaihtelee muun muassa elämäntilanteiden mukaisesti. (THL 2 ) Ryhmämuotoinen sosiaalityö voidaan nähdä asiakasosallisuutta edistävänä toimintamuotona sekä muutossosiaalityön toiminta-areenana. Ryhmätoiminta voidaan myös nähdä mahdollistavana tilana (ei niinkään fyysisenä tilana, vaan tilana narratiivisesta näkökulmasta). Ryhmissä ja toiminnoissa havainnoidaan asiakkaan voimavaroja sekä toimintakyvyn esteitä. Sosiaalisen vuorovaikutuksen harjoittelu on olennaista ja ryhmä voi olla keino murtaa sosiaalisia muureja. Lähtökohta on, että ryhmät ovat syntyneet asiakkaiden tarpeista. Ei ole järkevää, jos ryhmiä on vailla asiakkaiden tarvetta. (Socca ) Pietarsaaressa ryhmiin osallistujat kokivat tärkeimpinä juuri sosiaalisen vuorovaikutuksen ja keskustelut. Maahanmuuttajaryhmässä naiset ilmaisivat asian suullisesti useaan otteeseen ja nuorten hyvinvointiryhmän osalta tämä tuli esille kirjallisten palautteiden kautta. Työntekijän tehtävänä on huomioida yksilöt ryhmässä ja jokaisen asiakkaan yksilökohtainen asiakkuusprosessi. Ryhmissä käyvät asiakkaat voivat olla hyvin eri vaiheissa omassa prosessissaan ja muutostavoitteissaan eikä ryhmä liiku tässä mielessä tasatahtisesti (Socca 2007). Maahanmuuttajanaisten ryhmässä sosiaalityöntekijä koki integraatioprosessin erivaiheisuuden etuna, sillä vertaistuki saa tällöin uusia ulottuvuuksia kotoutumispolun varrella. Johtopäätöksenä voidaan todeta ryhmän heterogeenisuuden olevan etu. Liian homogeeninen asiakasryhmä ei välttämättä tarjoa oivallusten ja voimaantumisen tiloja samalla tavalla kuin eri vaiheissa olevien ihmisten ryhmä. 2 THL, Osallisuus syrjäytymisen vastaparina: rina (Luettu ) 3 Vaihtoehtoinen tarina - Mitä on sosiaalinen muutostyö?, SOCCAn ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja nro 14, 2007

56 56 Ryhmämuotoisen sosiaalityön ryhmissä koettiin positiivisena, että asiakkaan ja työntekijän roolit vaihtelivat. Välillä asiakkaat olivatkin heitä, jotka opettivat ammattilaisia. Tästä esimerkkinä, kun martat (Martta ry) opettivat ensin maahanmuuttajanaisille korvapuustien tekoa ja toisella kerralla asiakkaat opettivat sambuusien tekoa meille ja martoille. Nuorten hyvinvointiryhmässä taas kaikki osallistuivat tehtävien tekoon, jolloin ryhmäläiset saattoivat huomata, että ammattilaiset saattoivat jakaa samankaltaista problematiikkaa, kuten stressiä ja jännittyneisyyttä. Olennaista olikin se, kuinka hankalien tunteiden kanssa opitaan elämään niiden kuuluessa kaikkien ihmisten kokemusmaailmaan. Ahdistuneisuuteen liittyvät epänormaaliuden tunteet saattoivat lieventyä, kun asioista keskusteltiin avoimesti. Vastavuoroisuus voidaan nähdä asiakassuhteen etuna, jos se edistää luottamussuhteen syntymistä, joka on tärkeää sosiaalityön kentällä. Tämä vaatinee ammatti-ihmisiltä rohkeutta astua ulos perinteisestä asiantuntijan roolistaan, mutta se tarjoaa sekä ammattilaiselle että asiakkaalle laajemman ja parhaimmillaan jaetun käsityksen tilanteesta, jossa ihminen elää. Arvioiva työote seuraa yksilötyön tavoin ryhmiin. Ryhmissä se tarkoittaa herkkyyttä havaita myös asiakkaiden yksilökohtaisia tarpeita. Asiakas reagoi ryhmässä sosiaalisen kautta. Silloin työntekijän rooli on aktiivisesti havainnoida tätä dynamiikkaa ja tietoisesti nostaa asioita ryhmässä esiin tarttuen hetkeen. Ammattitaito ja hyvä ammatillisuus on usein pienissä hetkissä. (Socca 2007.) Esimerkkinä erityisestä hetkestä nuorten hyvinvointiryhmässä, jossa yksilöllistä arviointia omista tavoitteista ja omasta kuntoutumisen prosessista käsiteltiin ryhmässä keskustellen. Ohjaaja käytti välineenä motivoivaa keskustelua ja teki tarkentavia kysymyksiä siihen, miksi asiakas oli valinnut asteikosta 1-10 numeron 3 kuvaamaan sitä, missä kohtaa hän sanoisi olevansa matkalla kohti tavoitetta. Tarkentavien kysymysten, kuten miksi valitsit juuri tämän numeron etkä esim. numeroa 5, auttoivat asiakasta tekemään oivalluksia oman prosessinsa etenemisestä pidemmälle, kuin hän oli ensin ajatellut. Tämän kaltaiset reflektoivat keskustelut olivat silminnähden voimaannuttavia kokemuksia ryhmäläisille. Nuorten hyvinvointiryhmään osallistuvat nuoret olivat varsin rohkeita ja avoimia kertoessaan omista kokemuksistaan ja elämäntilanteistaan, joka osaltaan edisti ryhmäprosessia. Asiakasprosessin läpikäyminen Sosiaaliohjaus. Mustasaaressa päätettiin määritellä sosiaaliohjaus aikuissosiaalityön puitteissa tarjottavana täydentävänä tukitoimenpiteenä. Sosiaaliohjauksen mallin laadinnan lähtökohtana oli luoda uusi työväline nuorten aikuisten parissa tehtävälle sosiaalityölle. Kehitystyö jaettiin kahteen vaiheeseen. Työryhmä, johon kuuluivat kunnan valitsema hankevastaava sosiaaliohjaaja, hanketyöntekijä sekä kokemusasiantuntija, laati osastopäällikön suuntaviivojen pohjalta sosiaaliohjauksen prosessikuvauksen (ks. liite 9). Kehitystyön tukena järjestettiin yhteistyötapaaminen Vaasan kaupungin sosiaaliohjaajien kanssa. Toiseen vaiheeseen kuului neljän asiakkaan pilottikokeilu, joka toteutettiin kaudella tammikuu-toukokuu 2014 tarkoituksena testata mallia käytännössä sekä kehittää ja muokata mallia edelleen. Malli perustuu siihen, että sosiaalityöntekijä on päävastuussa asiakkaasta. Yhdessä asiakkaan kanssa sosiaalityöntekijä kartoittaa asiakkaan tilanteen SOS I hankkeen puitteissa laaditun tilannekartoitusvälineen avulla. Lisäksi he laativat asiakassuunnitelman ja selvittävät sosiaaliohjauksen tarpeen. Jos asiakas tarvitsee sosiaaliohjausta, laaditaan sopimus sosiaaliohjauksesta. Sen jälkeen asiakas tapaa sosiaaliohjaajansa ja he laativat yhdessä yksilöllisen ohjaussuunnitelman. Sosiaaliohjaajan pääasiallisena tehtävänä on tukea ja auttaa asiakasta asiakassuunnitelman toteuttamisessa, antaa konkreettista ohjausta ja apua toimivan arkipäivän mahdollistamisek-

57 57 si. Sosiaaliohjausta arvioidaan 3-6 kuukautta sopimuksen solmimisesta ja seuranta suoritetaan pilotoinnin aikana laaditun sosiaaliohjauksen arviointivälineen avulla (ks. liite 12-13). Arviointityökalu perustuu edellä mainittuun kartoitustyövälineeseen, mutta sitä ei ehditty arvioida hankeaikana. Arviointi osoitti, että asiakkaat ovat tunteneet saaneensa ylimääristä tukea ja että henkinen tuki on ollut tärkeä. Asiakkaat kokivat, että heidät nähtiin ja että konkreettisen lähestymistavan myötä haasteet olivat hallittavissa. Yksi asiakas sai ylimääräisen sopeutetun tuen myötä osa-aikatyötä ja toiselle asiakkaalle laadittiin aktivointisuunnitelma, joka osittain ehdittiin toteuttaa hankeaikana. Sosiaaliohjaaja piti mallia joustavana lisäresurssina, jonka tärkeimpänä vahvuutena oli, että sosiaaliohjaaja sai tavata asiakkaat eri ympäristöissä, mikä vaikutti myönteisesti ymmärrykseen asiakkaan tuentarvetta kohtaan sekä asiakkaan ja sosiaaliohjaajan väliseen suhteeseen. Sosiaaliohjauksen malli esitellään sosiaalilautakunnalle. Tilannearviolomake Tilannekartoitukset otettiin aluksi käyttöön paperiversioina osalle asiakkaista, joille työvälineen katsottiin olevan eduksi asiakasprosessissa. Tilannekartoituslomakkeen juurruttamistyötä varten hanketyöntekijä kopioi paperiversioita sosiaalityöntekijöiden käyttöön. Tilannekartoitusta käytettiin esimerkiksi niin, että asiakkaalle annettiin tehtäväksi täyttää kotona perustiedot ja perhetilanne. Seuraavalla sosiaalityöntekijän tapaamisella asiakkaan kanssa käsiteltiin talous- ja työelämäosioita. Tämän jälkeen asiakas sai valita mitä elämän osa-alueita halusi käsitellä. Lomake on hyvä kartoitusväline niin kauan kuin painopisteenä on sisällöllinen kokonaisuus, eli asiakas ja hänen elämäntilanteensa. Asiakkaat kokivat, että heitä kuunneltiin ja että heille annettiin tilaa kertoa tilanteestaan ja ongelmistaan. Sosiaalityöntekijät katsoivat, että lomake on neutralisoiva keskusteluväline, joka tuo esiin eri tilanteiden tulkinnan erilaisuuden ja antaa kaikille asianosaisille hyvän kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta. Tilannekartoituslomake on laaja ja luo asiakkaalle tilaa pohtia elämäntilannettaan samalla kun se tukee sosiaalityöntekijää asiakastyössä. Tiedontuotanto Avain mittaristo, Kuvastin menetelmä, asiakaskysely Asiakasprosessit ovat olennainen osa tiedontuotantoa ja tiedon hyödyntämistä. asiakastyössä jatkettiin yhteistyötä THL:n kanssa vaikuttavuuden arvioinnin työkalujen kehittämiseksi testaamalla edelleen ns. Avain -työkalun toimivuutta erilaisissa aikuisasiakkaiden ryhmissä. THL.n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto perehdytti uusia Avain-mittariston testaajia menetelmän ideaan. Toinen tapaaminen järjestettiin lokakuussa 2014, missä käytiin yhteisesti läpi saatuja kokemuksia ja tuotiin esille parannusehdotuksia menetelmään. Kuvastin menetelmä ja siinä asiakaspeili-osio mahdollistaa asiakkaan kuulluksi tulemisen ja osallisuuden ja tekee näkyväksi asiakkaan aikaisempia kokemuksia palvelujärjestelmästä, mitä voidaan hyödyntää rakenteellisessa sosiaalityössä. Kuvastin- menetelmä otettiin käyttöön Vaasan aikuissosiaalityön palvelualueella SOS I hankkeen järjestetyn koulutuskerran jälkeen. Asiakaskyselylomake muokattiin SOS I hankkeen palautteen pohjalta. Asiakaskyselyn tavoitteena on tiedon kerääminen asiakkailta mutta samalla se lisää asiakkaiden osallisuutta. Asiakaskyselyn osalta tehtiin yhteistyötä alueella toimivien ammattikorkeakoulujen (VAMK, NOVIA, Centria) kanssa. Opiskelijat toimivat kyselyn toteuttajina, aineistojen analysoijina, opinnäytetöiden toteuttajina materiaalin pohjalta, jne. tarkoitus on, että oppilaitokset ovat jatkossakin mukana toteuttamassa asiakaskyselyitä. Näin asiakaskyselyjen toteuttaminen jatkossa mahdollistuu ja opiskelijat

58 58 saavat toteuttaa asiakaslähtöistä tutkimusta. SOS II-hanke välitti tietoa uudistuksista, lakikoulutuksista ja lain tuomista vaatimuksista sosiaalityöhön. Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö koski koko hankealuetta. Rakenteellisen sosiaalityön työpajasarja toteutettiin kolmena eri työpajatapaamisena. Ensimmäisen työpajan aiheena oli määritellä käsitettä rakenteellinen sosiaalityö lainsäädännön ja kirjallisuuskatsauksien sekä SOS II hankkeessa järjestetyn seminaarimateriaalin pohjalta. Peilattiin kokemuksia myös omiin opintoihin ja sieltä omaksuttua tietoa rakenteellisesta sosiaalityöstä. Välitehtäväksi annettiin tutustua kuntasi hyvinvointikertomukseen sekä sosiaaliasiamiehen raporttiin. Työntekijöiden tehtävänä oli tutkia, miten aikuissosiaalityö näkyy näissä kuntaasi koskevissa hyvinvointia ja palveluita koskevissa raporteissa. Samalla toivottiin työntekijöiden tarkastelevan, mitä rakenteellisen sosiaalityön elementtejä niistä löytyy ja minkä asian tai ilmiön nostat tärkeänä esille hyvinvointikertomuksesta. Toisella työpajakerralla työntekijöitä rohkaistiin ottamaan esiin näkemiään epäkohtia ja viemään kehittämisehdotuksiaan eteenpäin. Työpajassa oli toimittaja Helena Jaakkola kertomassa mediavaikuttamisesta. Viimeinen työpajakerta pohti, miten mahdollistaa rakenteellisen sosiaalityön toteuttaminen kunnassasi nyt ja lähitulevaisuudessa. Paikalla oli pyydetty Seinäjoen kaupungin aikuissosiaalityön päällikkö Riitta Suojanen. Hän kertoi Seinäjoen SOS II hankkeessa toteutetusta rakenteellisen sosiaalityön Rakenteellinen sosiaalityö on yhdessä vaikuttamista asiakkaan kanssa pilotista. Toisena käytännön esimerkkinä kuultiin, kuinka asiakasdokumentit toimivat rakenteellisen sosiaalityön välineenä. Emmi Hakala esitteli aiheesta tekemäänsä pro gradu työtään. Työpajassa käsiteltiin myös Kuvastin menetelmää tiedontuottamisen eri vaiheissa asiakastyössä, työyhteisössä ja rakenteellisen sosiaalityön välineenä. Aikuissosiaalityön näkyväksi tekeminen Yhteistyö SOS II hankkeen puitteissa jatkettiin SOS -klubin toimintaa ensimmäisen hankekauden pohjalta. SOS- klubi on seudulla toimivan sosiaalialan henkilöstön keskustelufoorumi. Tällä hankekaudella SOS -klubin tapaamiset järjestettiin yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskuksen SONetBOTNIAn kanssa. Tapaamisten teemat valittiin hankkeen toimintalinjojen ja kuntien tavoitteiden pohjalta. Ensimmäisen klubitapaamisen aiheena oli sosiaalinen kuntoutus, mihin alustajaksi saatiin VTT Outi Hietala Kuntoutussäätiöltä. Toisen tapaamisen aiheena oli ryhmämuotoinen sosiaalityö, mitä esittelivät Espoon Kipinä-ryhmän toteuttajat. Viimeisin SOS II hankkeen toteuttama SOS-klubi oli yhteinen aikuissosiaalityön työntekijöille sekä kokemusasiantuntijoille. Viimeinen SOS-klubi oli toteutukseltaan erilainen. Silloin katsoimme ylioppilasteatteri Rampin esityksen Ohut lanka, mikä perustui yhden kokemusasiantuntijan omakohtaisiin kokemuksiin sairastumisesta ja siitä toipumiseen. Yhteistyötapaamiset K2 ja K5 alueiden välillä. Kuntien välisen yhteistyön vahvistamiseksi ja alueen aikuissosiaalityön yhtenäistämiseksi järjestettiin hankkeen puitteissa kaksi teemapohjaista yhteistyötapaamista, yksi Mustasaaressa ja yksi Närpiössä. kaikki kunnat osallistuivat yhteistyötapaamisiin. Ensimmäisen tapaamisen teemana oli toimeentulotuen siirtäminen Kelan hoidettavaksi. Toisena teemana oli yhteistyörakenteet- ja muodot pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden parissa tehtävässä työssä. Toisen aiheena oli kunnan omat toimeentulotuen suuntaviivat, jolloin tavoitteena oli luoda kunnille yhteiset suuntaviivat. Pohjana käytettiin Vaasassa hiljattain uusittuja toimeentulotuen soveltamisohjeita. Kunnat tulevat jatkossakin järjestämään vuosittain kaksi yhteistyötapaamista, yhden syksyllä ja yhden keväällä.

59 59 Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Varsinkin Pietarsaaren seudulla SOS II hankkeen työtä olivat tukemassa moniammatilliset työryhmät ja asiantuntijaryhmät. Myös keskustelukulttuuri ja avoimuus työryhmässä lisääntyivät työn edetessäalueellinen asiantuntijaryhmä ohjasi ja tuki kehittämistyötä Pohjanmaan hankealueella. Alueellinen asiantuntijaryhmä kokoontui koko hankekauden ajan (10/2015 saakka.). Alueellisessa asiantuntijaryhmässä on kokemusasiantuntijaedustajat Vaasasta ja Pietarsaaresta. Lisäksi alueellisessa asiantuntijaryhmässä olivat edustajat ammattikorkeakouluista (Vamk, Novia, Centria) sekä yliopistokeskus Chydeniuksesta. Avoimet ovet ja lokakuun arkihaaste Pohjanmaalla Vaasassa järjestettiin avoimet ovet- tilaisuus toimeentulotukiyksikössä marraskuussa Samalla esiteltiin kokemusasiantuntijatoimintaa kävijöille. Pohjanmaan alueen aikuissosiaalityön työntekijöitä haastettiin mukaan SOS II hankkeen ideoimaan lokakuun arkihaaste kampanjaan. Aikataulullisista syistä Pohjanmaan osalta se painottui lähinnä infomateriaalin välittämisenä hankekuntiin. ARVIONTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pohjanmaan hankekunnissa päästiin hyvin hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin lyhyestä hankeajasta huolimatta. Tavoitteita tarkennettiin ja muokattiin lähtötilanteen muututtua yhdessä kunnan toimintaa paremmin paremmaksi. Ryhmämuotoinen työskentely on aktivoiva ja kuntouttava työmenetelmä sekä lisäksi asiakkaan osallisuutta lisäävä työtapa. Ryhmämuotoinen sosiaalityö voidaan nähdä asiakasosallisuutta edistävänä toimintamuotona sekä muutossosiaalityön toiminta-areenana. Pietarsaaren seudulla ryhmämuotoinen toiminta juurtui osaksi perustyötä ja nuorisoverkostossa alettiin kesällä 2014 suunnitella uutta ryhmää syksyksi. Nuorisoverkoston kokoontumiset jatkuivat hankkeen jälkeen. Verkoston koollekutsujana oli hankkeen jälkeen nimetty sosiaalityöntekijä. Pienissä kunnissa ryhmämuotoista sosiaalityötä ei voida fokusoida välttämättä tietylle asiakasryhmälle sen vuoksi, että asiakasmäärät ovat pienempiä kuin Pietarsaaressa. Ryhmä olisi siis heterogeeninen, jolla voi myös olla etunsa ryhmämuotoisessa sosiaalityössä. Yleisesti ryhmätoiminta voidaan nähdä osana aktiivista sosiaalipolitiikkaa sen edistäessä yhteiskunnallista osallisuutta ja ehkäistessä sosiaalista syrjäytymistä Työntekijät kuvasivat seurauspedagogisen ajattelun vahvistaneen ajatusta siitä, että asiakas vastaa elämästään ja tekee omat valintansa. Seurauspedagogiikan periaatteet koettiin siis hyvinä. Erästä sosiaalityöntekijää motivoivat erityisesti filosofiset ajatukset, joihin seurauspedagogiikka perustui. Joidenkin asiakkaiden kohdalla menetelmän käytön oli havaittu vaikuttaneen asenteisiin ja vaikutukset olivat suotuisat. Joidenkin asiakkaiden kanssa työmenetelmää ei taas koettu toimivana. Toisaalta menetelmä koettiin myös raskaana, sen vaatiessa erityistä tarkkaavaisuutta ja keskittymistä asiakkaan kanssa keskusteltassa. Seurauspedagogiikan juurruttamistyö vaati energiaa sekä aikaa pohdiskelulle, mutta sosiaalityöntekijät katsoivat menetelmän sopivan hyvin sosiaalityön työvälineeksi. Tältä osin on kuitenkin lisättävä, että seurauspedagogiikan optimaalinen hyödyntäminen menetelmänä edellyttää tukea ja juurruttamista yhteiskunnallisella tasolla; esimerkiksi työnantajilta, poliitikoilta, viranhaltijoilta jne. Heidän tehtävänään on tarjota työelämän ulkopuolella oleville henkilöille mahdollisuus muutoksiin ja osoittaa, että heitä tarvitaan. Mustasaaressa seurauspedagogiikasta tuli kehitystyön ansiosta tunnettu väline, jota henkilökunta käyttää aikuissosiaalityössä tavoitteenaan jatkaa menetelmän käyttöön ottoa lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Huomionarvoista on, että myös työ- ja elinkeinoministeriö tarjoaa tällä hetkellä seurauspedagogiikan koulutusta pitkäaikaistyöttömien parissa työskenteleville työvoimatoimiston johtaville

60 60 Tilannekartoituslomake on hyvä kartoitusväline niin kauan kuin painopisteenä on sisällöllinen kokonaisuus, eli asiakas ja hänen elämäntilanteensa. Asiakkaat kokivat, että heitä kuunneltiin ja että heille annettiin tilaa kertoa tilanteestaan ja ongelmistaan. Sosiaalityöntekijät katsoivat, että lomake on neutralisoiva keskusteluväline, joka tuo esiin eri tilanteiden tulkinnan erilaisuuden ja antaa kaikille asianosaisille hyvän kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta. Tilannekartoituslomake on laaja ja luo asiakkaalle tilaa pohtia elämäntilannettaan samalla kun se tukee sosiaalityöntekijää asiakastyössä. Tilannekartoituslomaketta käytetään nykyään usean pohjalaiskunnan aikuissosiaalityössä ja se sisältyy myös Vaasalaisen ammattikorkeakoulun Novian opetusmateriaaliin. Lisäksi lomaketta käytetään perustana ammattikorkeakoulu Novian aikuisopintojen puitteissa laadittavalle vastaavanlaiselle tilannekartoituslomakkeelle, jonka kohderyhmänä ovat pakolais- ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Seurauspedagogiikan koettiin toimivan hyvin yhdessä tilannekartoituslomakkeen kanssa. Sosiaaliohjauksen mallin laadinnan lähtökohtana oli luoda uusi työväline nuorten aikuisten parissa tehtävälle sosiaalityölle. Sosiaaliohjaajan pääasiallisena tehtävänä on tukea ja auttaa asiakasta asiakassuunnitelman toteuttamisessa, antaa konkreettista ohjausta ja apua toimivan arkipäivän mahdollistamiseksi. Sosiaaliohjausmallin arviointi osoitti, että asiakkaat ovat tunteneet saaneensa ylimääristä tukea ja että henkinen tuki on ollut tärkeä. Asiakkaat kokivat, että heidät nähtiin ja että konkreettisen lähestymistavan myötä haasteet olivat hallittavissa. Sosiaaliohjaaja piti mallia joustavana lisäresurssina, jonka tärkeimpänä vahvuutena oli, että sosiaaliohjaaja sai tavata asiakkaat eri ympäristöissä, mikä vaikutti myönteisesti ymmärrykseen asiakkaan tuentarvetta kohtaan sekä asiakkaan ja sosiaaliohjaajan väliseen suhteeseen. Hanketyön aikana saatiin paljon hyvää kokemusta ja hyviä tuloksia lyhyestä hankeajasta huolimatta. Kehittäjäasiakasnäkökulma oli osa kehitystyötä sekä K2- että K5-kunnissa. Kehitystyön puitteissa laadittiin ja koottiin myös materiaalia, malleja, selostuksia ja suuntaviivoja juurruttamisen tueksi. Seurauspedagogiikan menetelmää testattiin Mustasaaressa ja kehitystyön tuloksena saatiin menetelmän juurruttamismalli aikuissosiaalityölle. Mustasaaren aikuissosiaalityö sai myös uuden työvälineen sosiaaliohjauksen mallin muodossa. K5 kuntayhtymässä kehitettiin ja parannettiin tilannekartoituslomaketta ja lisäksi testattiin kyselylomaketta asiakaspalautteen keräämiseksi. Pietarsaaren seudulla työntekijöiden ja johdon palaute hankkeen toiminnasta kertoi, että hankkeen myötä aikuissosiaalityöhön on saatu uusia ja käytännönläheisiä menetelmiä. Erityisesti seurauspedagogiikan todettiin tarjonneen kaivattuja työmenetelmiä aikuissosiaalityöhön. Tilannekartoitus otettiin myös suunnitelmallisesti asiakastyössä käyttöön ja se juurtui osaksi aikuissosiaalityötä. Nuorten hyvinvointiryhmään ei saatu rekrytoitua jälkihuoltonuoria, kuten aluksi suunniteltiin, mutta rekrytointi ja ryhmämuotoinen toiminta jatkuivat. Ryhmämuotoinen sosiaalityö juurtui osaksi perustyötä ja sen kehittäminen jatkui hankkeen jälkeen. Pietarsaaren seudulla koettiin sosiaalitoimessa kuluvan resursseja toimeentulotuen laskemiseen määräajassa. Sen koettiin vievän aikaa sosiaalityön sisältöjen kehittämiseltä. Asiakkaiden osallisuutta lisättiin ottamalla kokemusasiantuntijoita ja kehittäjäasiakkaita mukaan kehittämistyöhön. Kokemusasiantuntijoissa oli havaittavissa selkeää omanarvontunnon nousua jo lyhyenkin jakson aikana. Monet SOS I hankkeen kouluttamat kokemusasiantuntijat ovat tällä hetkellä opinnoissa, työelämässä tai elämänhallinta on muuten parantunut. Kokemusasiantuntijuudessa on selkeästi yksilöä kuntouttava vaikutus, mikä vaatisi tarkempaa tutkimusta. Sosiaalityön opiskelija on ilmaissut kiinnostuksena tehdä opinnäytetyönsä tähän aihekokonaisuuteen liittyen. Kokemusasiantuntijoiden asiantuntemuksen käyttöä

61 61 on voitu lisätä eri palveluiden kehittämisessä. Kokemusasiantuntijakoulutuksen myötä voitiin markkinoida kokemusasiantuntijatoimintaa paremmin yhteistyötahoille, koska nyt käytössä oli uusia aktiivisia kokemusasiantuntijoita. Työntekijät pitivät kokemusasiantuntijatoimintaa toimintaa pääsääntöisesti hyvänä ja mielekkäänä työmuotona. Kokemusasiantuntijuus vaati alkuun perustyöltä paljon aikaa käytännön työskentelytapojen sopimista, palkkiokäytäntöjä, asennetyötä, jne. Asiakkaan henkilökohtaisen tilanteen aikaisempaa parempi huomioon ottaminen ja suunnitelmallinen sosiaalityö koheni hankekunnissa hankeaikana. Työntekijät kokivat, että asiakkaan osallisuus on vahvistunut myös työkäytänteissä sekä uusia työmenetelmiä otettiin käyttöön. Tämäkin asia tarvitsisi tarkempaa tutkimista (esim. bikva-arviointia), mitä lyhyt hankeaika ei mahdollistanut sen toteuttamista. SOS II hankkeen myötävaikutuksella kokemusasiantuntijuuteen ja sen kehittämiseen edelleen haettiin omaa kehittämishanketta Raha-automaattiyhdistykseltä. Kokemusasiantuntijatoiminnasta ja saaduista kokemuksista viedään Vaasan sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Tavoitteena on, että kokemusasiantuntijat voisivat toimia asiakastyössä. Tämä malli pilotoitaisiin yhteistyössä esim. nuorisoasema Klaaran kanssa. Tiedontuottamiseen Pohjanmaan alueen kunnissa on erilaisia välineitä. Kaikkien hankealueen kuntien käytössä on yhtenäinen asiakaskyselypohja. Asiakaskyselyt luotiin kuntien tarpeita vastaaviksi. Asiakaskyselyä on tarkoitus jatkossa toteuttaa oppilaitosyhteistyönä alueen ammattikorkeakoulujen kanssa. Ongelmana asiakaskyselyjen toteuttamiseen on monesti kuntien resurssit toteuttaa analysointi. Nyt oppilaitosyhteistyöllä saadaan resursseja tähän. Myös yhteneväinen asiakaskyselylomake antaa mahdollisuuden koko Pohjanmaan alueen tarkasteluun niin halutessa. Valmis asiakaskyselylomakkeen uskotaan madaltavan kynnystä toteuttaa asiakaspalautteen keräämistä kunnissa. Hankkeen tavoitteeksi lisättiin tiedontuotanto ja tuotetun tiedon hyödyntäminen yhteisten toimintamallien ja linjojen löytämiseksi ja näissä tavoitteissa onnistuttiin. Tiedontuotanto, tuotetun tiedon hyödyntäminen ja rakenteellinen sosiaalityö on pitkäjänteinen prosessi, joka saatiin hankkeessa hyvälle alulle. Tulevaisuudessa tätä työtä tulisi jatkaa kunnissa myös lain velvoittamana. Kunnissa tulisikin realistisesti tarkastella kuinka paljon sosiaalityöntekijöillä on asiakastyön paineessa mahdollisuutta paneutua rakenteelliseen sosiaalityöhön. Lain velvoittamana sosiaalityöntekijän tulee nostaa esiin asiakastyössä tietoonsa saamiaan epäkohtia sekä tuottaa tietoa muille viranomaisille ja päättäjille. Sosiaalityössä eletään nyt suurien muutosten aikaa, ja SOS II-hankkeen tuomalla tuella pystyttiin uudistuksissa tukemaan kuntia ja sen työntekijöitä.sos II hankkeen anniksi koettiin tutustuminen muihin hankekuntiin ja niiden työntekijöihin. Tätä kautta hankekunnat jakoivat hyväksi kokemiaan käytäntöjä ja saivat reflektoida omaa toimintaansa ja ajatuksiaan. Pohjanmaan aikuissosiaalityön työntekijöillä ei ollut aikaisemmin yhteistä foorumia, jossa tällaista keskustelua olisi voinut käydä. Hankkeen päätyttyä Mustasaaren ja rannikko-pohjanmaan (K5-kunnat) tulevat järjestämään aikuissosiaalityön työntekijöille säännöllisesti yhteisiä teemallisia tapaamisia. SOS klubi toiminta jatkuu koko Pohjanmaan alueella sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOTNIA:n tuella. Rajat ylittävää yhteistyötä kuntien ja muiden toimijoiden välillä vahvistettiin ja työ jatkuu. Kaiken kaikkiaan Pohjanmaan SOS II-hanke saavutti sille asetetut tavoitteet hyvin. Asiakasosallisuus ja kuntouttavat menetelmät lisääntyivät asiakaskyselyn, asiakaslähtöisen ja osallistavan kuntouttavan työtoiminnan ja ryhmämuotoisen sosiaalityön kautta. Kokemusasiantuntijat olivat aikuissosiaalityössä uusi toimintamuoto, joten toimintaa tulee tarkastella säännöllisesti ja tehdä toimintaan tarvittavia muutoksia. Valtakunnallisten uudistusten, kuten sosiaalihuoltolain ja tulevan perustoimeentulotuen Kela-siirron vuoksi, aikuis-

62 62 sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteet elävät vielä hankkeen päättymisen jälkeen. Hankekunnissa pyrittiin valmistautumaan Kela-siirtoon ja sen vaikutukseen mm. palveluprosesseissa niin hyvin kuin hankkeen aikana pystyi voimaan tullut sosiaalihuoltolaki toi paljon uudistuksia työntekijöiden tehtävänkuviin. Lyhyt hankeaika rajoitti kehitystyötä ja pitkän aikavälin vaikutusten arviointia on mahdotonta toteuttaa liian lyhyen hankekauden aikana. Sekä suomen- että ruotsinkielisen hankemateriaalin tuottaminen vaatii resursseja ja oli sekä ajallisesti että taloudellisesti haasteellista. Hanketyötä tuki kuitenkin fokusointi realistisiin tavoitemääriin, jotka oli hyvin juurrutettu kuntiin sekä se, että kunnat ottivat aktiivisen roolin ja varasivat resursseja kehitystyöhön. Juurruttamistyötä tuki toimiva konsepti, jonka pohjalta kunnat valitsivat hankevastaavat sosiaalityöntekijät. Tiivis ja hyvin toimiva yhteistyö Pohjanmaan tiimin hanketyöntekijöiden välillä on myös helpottanut kehitystyötä. SOS II hankkeessa jatkettiin ensimmäisellä SOS I -hankejaksolla aloitettua kehitystyötä. Vaikka konkreettisten tavoitteiden pitkän aikavälin vaikutuksia on vaikea arvioida lyhyiden hankeaikojen takia, hanke on mahdollistanut yhteistyön ja aikuissosiaalityön työvälineiden yhtenäistämisen, minkä ansiosta aikuissosiaalityötä ei enää koeta harmaaksi vyöhykkeeksi. 6.6 Päijät-Häme PÄIJÄT-HÄMEEN KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHDAT SOS II hanke toimi Päijät-Hämeessä Lahden kaupungissa sekä peruspalvelukeskusten Aava ja Oiva kunnissa. Peruspalvelukeskus Aava järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut seitsemän kunnan alueella (Nastola, Orimattila, Pukkila, Myrskylä, Iitti, Sysmä, Hartola), joiden alueella on yhteensä lähes asukasta. Peruspalvelukeskus Oiva järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut viiden kunnan alueella (Hollola, Kärkölä, Hämeenkoski, Asikkala, Padasjoki). Oivan alueen väestöpohja on noin asukasta. Lahden kaupungin väkiluku oli syyskuun lopussa Hankkeen kehittämistyöhön osallistuivat aikuissosiaalityön esimiehet, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Lahdessa kehittämistyössä oli mukana aikuissosiaalityön yksikön lisäksi työhönkuntoutus, sosiaalinen luototus ja maahanmuuttopalvelut. Päijät-Hämeen kehittämistyön koordinoinnista vastasivat alueella projektipäällikkö ja projektisuunnittelija, jotka työskentelivät sosiaalialan osaamiskeskus Versossa Lahdessa. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso toimii Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan alueella. Kehittämisen tarve ja päämäärät Päijät-Hämeessä kehittämisen tarve kytkeytyi sosiaalihuoltolain uudistukseen, joka tuo monenlaisia haasteita kunnille. Viimeisimmässä lakiluonnoksessa (joka ollut käytössä hanketta suunniteltaessa) tuli vahvasti esille sosiaalityön rakenteellisen tiedon tuottaminen ja raportointi. Aikuissosiaalityössä on tarve sosiaalisen raportoinnin rakenteille, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja raportoinnin sosiaalityön vaikuttavuudesta ja asiakkaiden sekä asuinalueiden hyvinvoinnin tiloista. Uusi sosiaalihuoltolaki korostaa palveluiden

63 63 asiakaslähtöisyyttä. Aikuissosiaalityössä on tarve vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Asiakkaan osallisuutta työskentelyssä on vahvistettava niin, että asiakas on aidosti oikea toimija omassa palveluprosessissaan. Nuorten asiakkaiden kanssa tehtävässä työssä nähtiin paljon kehittämisen tarpeita. Nuorten kanssa työskentely koetaan haasteelliseksi, koska perinteisillä sosiaalityön menetelmillä ei välttämättä kohdata nuorta asiakasta. Joidenkin nuorten asiakkaiden kohdalla sosiaalitoimen asiakkuus on ylisukupolvista. Aikuissosiaalityöhön on löydettävä uusia työmuotoja, jotta voitaisiin mahdollistaa nuoren asiakkaan pääseminen elämässä eteenpäin. Päijät-Hämeessä nostettiin kehittämisen keskiöön ja teemaksi nuorten aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön. Nuorilla aikuisilla tarkoitettiin alle 30-vuotiaita sosiaalityön asiakkaita ja erityisesti heitä, joiden kohdalla koettiin huolta sosiaalityön ylisukupolvisesta asiakkuudesta. Päijät-Hämeen aikuissosiaalityön kehittämisen päämääränä eli tulevaisuuteen tähtäävänä visiona oli asiakkaan osallisuuden vahvistuminen aikuissosiaalityön palveluprosessissa niin, että asiakas nähdään työn kohteen sijaan kumppanina. Keskeisenä päämääränä oli juurruttaa rakenteellinen sosiaalityö ja vaikuttavuuden arviointi osaksi sosiaalityön käytäntöjä sekä vaikuttavien työmuotojen löytyminen nuorten kanssa tehtävään työhön. PÄIJÄT-HÄMEEN TAVOITTEET Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Osahankkeen tavoitteena oli kehittää asiakkaiden osallisuutta edistäviä käytäntöjä vahvistamalla asiakassuunnitelmatyötä ja kehittämällä osallisuutta tukevia sekä edistäviä työmuotoja. Kehittämistyöllä haluttiin vahvistaa sosiaalityön asiakkaiden osallistumista heitä itseään koskevaan suunnitteluun ja toimintaan. Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen Päijät-Hämeen kehittämistyön tavoitteena oli edistää aikuissosiaalityön näkyvyyttä ja sosiaalisen tiedon esiin tuomista. Kehittämistyöllä haluttiin vahvistaa rakenteellista sosiaalityötä aikuissosiaalityön työmuotona. Tavoitteena oli kehittää sosiaalisen raportoinnin rakenteita, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja raportoinnin sosiaalityön vaikuttavuudesta. Tavoitteena oli löytää keinoja tuottaa ja hyödyntää tietoa asiakkaiden sekä asuinalueiden hyvinvoinnin tiloista. Tavoitetta täsmennettiin hankesuunnitelman tavoitteesta, joka oli rakenteellisen sosiaalityön muotojen kehittäminen.

64 64 VIESTINTÄ JA JULKISUUS Viestintä: Lehtijutut, radio- ja tv-haastattelut, joissa alueen SOS II-hanke mukana. Päivämäärä Tilaisuus Otsikko / aihe Luokkaretki sosiaalisen ytimeen, järj. SOS II hanke ja Lahden sosiaalipalvelut Päättäjiä ja virkamiehiä haastettu Luokkaretkelle, Etelä- Suomen Sanomat, printtilehti Luokkaretki sosiaalisen ytimeen, järj. SOS II hanke ja Lahden sosiaalipalvelut Päättäjien luokkaretki toi yllättäviä tietoja Etelä- Suomen Sanomat, verkkojulkaisu Luokkaretki sosiaalisen ytimeen, järj. SOS II hanke ja Lahden sosiaalipalvelut Jalkautuminen toi uutta tietoa Etelä-Suomen Sanomat, printtilehti Tapahtumat: Messut, seminaarit, teemapäivät, seminaariesitykset /alustukset, SOS klubit, joissa SOS II hanke ollut järjestäjänä / mukana Päivämäärä Tilaisuus Otsikko / aihe SOS-klubi Ylisukupolvinen syrjäytyminen teemapäivä, yhteistyössä LasSe- ja Poimu-hankkeiden kanssa Kohteesta kumppaniksi Sosiaalityön kehittämisen tarpeita ja tapoja te tapäivä Vuorovaikutuksella vaikuttavuutta Kohtaaminen, vuorovaikutustaidot ja asiakaspalvelu Osallisuuden jäljillä tilaisuus, Lahti Puheenvuoro Uutta suuntaa pilotin kokemuksista Aikuissosiaalityön Verkostopäivä, Porvoo Puheenvuoro hankkeen tuotoksista ja Uutta suuntaa - pilotista te tapäivä, yhteistyössä Verson ja Lahden elokuvakeskus ry:n kanssa Asunnottomuuden iltapäivä Asuntoja on, miksi on asunnottomuutta? SOS II hankkeen tilaisuus, Tampere teemapäivä Uutta suuntaa pilotin esittely Yhdessä eteenpäin! Suunnitelmallinen sosiaalityö Puheenvuoro yhteistyössä Nuorten asunnottomuuden

65 Nuorisoasuntojen (Riinu ry) seminaari, Riihimäki ennaltaehkäisy hankkeen kanssa: Nuorten asumisen haasteet ja palveluiden kehittämistarpeet Lahdessa 2014 (tietoa jaettu hankkeessa toteutetusta kyselystä ja nuorten teemapäivistä) Nuorten teemapäivä, järj. Lahden aikuissosiaalityö ja SOS II -hanke Talous Nuorten teemapäivä, järj. Lahden aikuissosiaalityö ja SOS II -hanke Asuminen teemapäivä Osallisuudessa on voimaa! PÄIJÄT-HÄMEEN KEHITTÄMISTYÖ Asiakkaiden osallisuuden edistäminen Osallisuus (OSA) -työryhmä OSA-työryhmä perustettiin Lahden, Aavan ja Oivan aikuissosiaalityön työntekijöistä marraskuussa Päijät-Hämeessä osallisuuden vahvistamisen keinoiksi valittiin asiakassuunnitelmatyön vahvistaminen ja asiakkaan osallisuutta tukevat / vaikuttavat työmuodot. Osa-työryhmän tarkoituksena oli luoda tila yhteiselle keskustelulle sekä ideoida ja suunnitella yhdessä kehittämistyötä asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen liittyen. Tavoitteena oli, että eri alueilla voitaisiin pilotoida asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen liittyviä kokeiluja ja vaihtaa kokemuksia. Oivan alueella alettiin suunnitella nuoriin asiakkaisiin liittyvää kehittämistyötä. Haasteena oli, että nuoria asiakkaita oli vaikeaa saada sitoutumaan. Suunnitelmana oli, että kehittämistä voitaisiin tehdä yhteistyössä työpajan työntekijöiden kanssa. Aavan alueella kehittäminen kytkeytyi suunnitelmalliseen asiakastyöhön ja asiakasprosessiin. Lahdessa oli tulossa organisaatiomallin muutos, johon heidän kehittämistyö kytkeytyi. Lahdessa oli mietitty, miten asiakkaita voisi ottaa mukaan toimintamallin muutoksen suunnitteluun ja myöhemmin arviointiin. OSA-työryhmässä pohdittiin suunnitelmallisen sosiaalityön prosessin mallintamista yhteistyössä eri alueiden kesken. Tarkoituksena oli hyödyntää eri alueiden hyviä kokemuksia ja käytäntöjä. Aavan alueella aloitettiin työpajojen asiakasprosessien työstäminen. Mukana oli työntekijöitä sekä asiakkaita. Heidän keskustelun tuloksena syntyi työtoiminnan / sosiaalisen kuntoutuksen asiakasprosessi toimintakeskuksissa prosessimalli. Aavan aikuissosiaalityössä haluttiin aloittaa viestintä sosiaalisen median kautta ja aikuissosiaalityössä perustettiin omat Facebook-sivut. Aavan alueella suunniteltiin Uutta Suuntaa pilotti, jonka avulla

66 66 oli tarkoitus mallintaa ja kehittää suunnitelmallista sosiaalityötä sekä vahvistaa asiakkaiden osallisuutta omassa asiakasprosessissaan. Uutta Suuntaa pilotti toteutettiin keväällä OSA-työryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa. OSA- ja SORA-työryhmät lopetettiin, koska ne eivät edistäneet toivotulla tavalla kehittämistyötä. Suunnittelua hankaloitti työntekijöiden jakautuminen kahteen eri työryhmään, vaikka kehittämistyön tavoitteet kietoutuivat monessa kohtaa toisiinsa. Kehittämistyön suunnittelua keskitettiin alueiden omiin kehittämistiimeihin. Aavan alueella kehittämistiimi toimi hankkeen alusta alkaen, Lahdessa kehittäjätiimi perustettiin myöhemmin. Osallisuutta edistävien ideoiden konseptointi OSA työpajoissa OSA työpajat toteutettiin Päijät-Hämeen aikuissosiaalityön työntekijöille keväällä Niihin osallistui noin 15 työntekijää. Pajojen tarkoituksena oli innostaa ja rohkaista työntekijöitä ratkaisemaan osallisuuden näkökulmasta omaan työhön liittyviä kehittämistarpeita ja ideoimaan luovasti ratkaisuja osallisuuden edistämiseen. OSA työpajat rakentuivat kolmesta 3 tunnin ohjatusta työskentelystä. Työpajat suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Sosiaalialan osaamiskeskus Verson ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön seutukoordinaattori Susanna Leimion kanssa. Susanna Leimio vastasi pajojen vetämisestä. Työpajoissa tuotettiin kaksi toteuttamiskelpoista suunnitelmaa osallisuuden edistämiseen: eraati ja sosiaalityön avovastaanotto. Yksi idea jäi vielä työstövaiheeseen. Työpajojen tavoitteena oli herätellä työntekijöitä luovaan ajatteluun ja työskentelyyn sekä kokeilevaan kehittämiseen. Tarkoituksena oli, että työpajoissa ideoidaan toimintamalleja, jotka toteutetaan käytännössä. OSA -työpajoissa ideoitiin kaksi toteutukseen menevää toimintamallia. Työpajat toteutettiin kolmena iltapäivänä. Ensimmäisellä kerralla osallistujia heräteltiin aiheeseen erilaisten menetelmien avulla. Lopuksi osallistujat määrittelivät ryhmissä omien alueiden kolme kehittämistarvetta. Näitä olivat muun muassa asiakaspalvelun kehittäminen, sähköiset palvelut ja kokemusasiantuntijoiden mukaan ottaminen. Toisella kerralla ryhmät valitsivat yhden kehittämistarpeen, johon pureuduttiin tarkemmin ja ideoitiin ratkaisumalleja. Ideat altistettiin muiden kommentoinnille ja niitä jalostettiin vielä lisää. Viimeisellä kerralla valmiit toimintamallit esiteltiin työpajassa. Yksi ryhmä ideoi uuden toimintamallin asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen. Toimintamalli on sähköinen asiakasraati. Idean taustalla oli ajatuksia siitä, että aikuissosiaalityössä ei tiedetä, mitä asiakkaat ajattelevat osallisuudesta ja osallisuudesta puhutaan yleensä ilman asiakkaita. Lisäksi ryhmässä pohdittiin, miten löydetään aikaa keskusteluun asiakkaiden osallisuudesta ja miten asiakkailta saadut kokemukset saadaan hyötykäyttöön. Ratkaisuna näihin kysymyksiin ideoitiin sähköinen eraati, jossa toteutetaan asiakkaille kyselyitä kuukausittain. Raadin tuloksia julkaistaan aikuissosiaalityön epos-vuosiraportissa. Raatiin osallistuneet voivat halutessaan jättää vastatessaan yhteystietonsa ja osallistua syvällisempiin kyselyihin tai kasvokkaisiin asiakasraateihin. eraadin toteutusta on suunniteltu kaupungin uusiutuvien internetsivujen yhteyteen. Toinen pajoissa työstetty malli oli aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijän avovastaanotto, jonka työstäminen jatkuu. Lue tarkemmin toteutuksesta SOS II hankkeen Ideakirjasta

67 67 Työttömyyden kokemusasiantuntija pilotti Työttömyyden kokemusasiantuntija pilotti toimi peruspalvelukeskus Aavan alueella Nastolassa reilun vuoden verran ( ). Pilotti suunniteltiin peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityön, kehittäjäasiakkaan, Tienhaara-projektin ja SOS-hankkeen yhteistyönä. Tavoitteena oli mahdollistaa kokemusasiantuntijan palkkaaminen osallisuuden vahvistamiseen liittyvien työmuotojen kehittämiseen. Näissä keskusteluissa syntyi ajatus työttömyyden kokemusasiantuntijasta, joka antaisi vertaistuellista ohjausta työttömyyteen liittyvissä asioissa. Työttömyyden kokemusasiantuntijana aloitti aikuissosiaalityön kehittäjäasiakasryhmään osallistunut asiakas. Työttömyyden kokemusasiantuntija pilotti toteutettiin yhteistyössä Nastolan Työttömät ry:n kanssa. Pilotoinnin tarkoituksena oli vertaistukeen perustuvan matalan kynnyksen palvelun kokeileminen ja kehittäminen. Työttömyyden kokemusasiantuntija antoi vertaistuellista ohjausta ja neuvontaa työttömyyteen liittyvissä asioissa. Työttömyyden kokemusasiantuntija toimi linkkinä asiakkaiden ja viranomaisten välillä. Hän ohjasi lomakkeiden täyttämisessä ja oli tarvittaessa yhteydessä viranomaisiin yhdessä asiakkaan kanssa. Suuri osa kokemusasiantuntijan hoitamista asioista liittyi Kelaan, TE-toimistoon ja työmarkkinatukeen. Työttömyyden kokemusasiantuntija teki tiivistä yhteistyötä aikuissosiaalityön, työpajan ja SOS -hankkeen kanssa, joiden edustajista muodostettiin pilotin alussa ohjausryhmä. Kokemusasiantuntija kuului myös Aavan aikuissosiaalityön kehittämistiimiin. Työttömyyden kokemusasiantuntija otti aktiivisesti asioita esille ja herätti mielenkiintoa myös paikallisessa lehdistössä. Kokeilu vahvisti, että vertaistuelliselle matalan kynnyksen palvelulle on tarvetta Nastolassa. Osa palveluista on siirtynyt Lahteen (TE-toimisto, Kela), joka luo osaltaan haasteita työttömien arkeen. Työttömyyden kokemusasiantuntija oli helposti lähestyttävissä Nastolan Työttömät ry:n toimistolla, joskus häneltä tultiin kysymään neuvoa kauppajonoissa tai kylän raitilla. Yhteiskunnan palvelujärjestelmä on monitahoinen, jonka vuoksi oikeaa asiointitahoa on toisinaan hankalaa löytää. Kaikkien voimavarat eivät riitä yksin suunnistamiseen byrokratian viidakossa. Pilotista on kirjoitettu raportti, joka on luettavissa Innokylässä ( Uutta suuntaa pilotit Huom. liittyy myös aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen Päijät-Hämeessä oli tarkoituksena SOS II hankkeen aikana vahvistaa maakunnallista keskustelua ja yhteistä kehittämistyön suunnittelua. Hankkeen sisällön suunnitteluvaiheessa oli ajatuksena ideoida hankkeeseen jotakin yhteistä kokeiluun perustuvaa kehittämistä, mitä tehtäisiin kaikilla hankkeessa mukana olevilla alueilla ja mikä auttaisi hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Rakenteellinen sosiaalityö oli tekemisenä ja käsitteenä vierasta työntekijöille. Vaikuttavuuden arvioinnin ja tiedontuottamisen merkityksen näkeminen osana omaa työtä vaati kokeilun kautta havainnollistamista. Myös aikuissosiaalityön suunnitelmallisuus käsitettiin hyvin monella tavalla. Joillekin se oli vain asiakassuunnitelman tekemistä.

68 68 SOS II hankkeen alkaessa Uutta suuntaa - pilottia tarjottiin kaikille alueille yhteiseksi kehittämisen keinoksi. Ideana oli, että jokaisella alueella voitaisiin toteuttaa kokeilu, joka suunniteltaisiin yhdessä alueen kehittämisen tarpeisiin ja hankkeen tavoitteisiin. Suunnitelmana oli, että aikuissosiaalityön työntekijät valitsevat tietyin perustein joitakin asiakaita case-asiakkaiksi / kehittäjäasiakkaiksi ja kokeilevat yhteistyössä asiakkaiden kanssa erilaisia menetelmiä ja tapoja tehdä työ. Tavoitteena oli, että työskentelyn aikana voitaisiin tarkastella asiakasprosessia ja asiakkaan polkua. Tutkiva ja reflektoiva työote voi auttaa huomioimaan asiakastyössä sellaisia asioita, jotka muuten saattaisivat jäädä huomioimatta. Sen avulla on mahdollista myös tuottaa tietoa. Peruspalvelukeskus Aava Peruspalvelukeskus Aavassa Uutta suuntaa -pilotti alkoi huhtikuussa Puolen vuoden pilotoinnin tavoitteena oli mallintaa suunnitelmallista sosiaalityötä. Työskentelyn aikana oli tarkoitus kokeilla sosiaalista raportointia ja vaikuttavuuden arviointia. Sosiaalityöntekijät halusivat pilotin aikana tehdä jotakin toisin, kuin ovat perinteisesti tottuneet tekemään. Sosiaalityöntekijät rekrytoivat keväällä 2014 pilottiin mukaan asiakkaita kehittäjäasiakkaiksi. Kehittäjäasiakkaita tavattiin pilotin ensimmäinen kuukausi kerran viikossa ja tämän jälkeen vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Ensimmäisen kuukauden aikana tehtiin asiakassuunnitelma, jota pyrittiin arvioimaan kolmen kuukauden kuluttua työskentelyn alkamisesta ja pilotin päättyessä. Asiakassuunnitelman arviointiin liitettiin myös vaikuttavuuden arvioinnin kokeileminen. Pilottiin osallistui kolme sosiaalityöntekijää ja seitsemän asiakasta. Kehittäjäasiakkaista viisi arvioi omien tavoitteiden saavuttamista edistäneitä tekijöitä ja työmenetelmiä. Tavoitteiden edistymisen kannalta tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat asiakasta tukevat keskustelut (kannustaminen ja motivointi), asiakkaan tietoisuuden tukeminen (esim. palveluista ja ongelmien syistä), kehittäjäasiakkaana toimiminen, säännölliset tapaamiset ja asiakkaan oma motivaatio. Kehittäjäasiakkaista kolme arvioi tavoitteiden saavuttamista estäneeksi tekijäksi päihteidenkäytön. Muutamille myös heikko itsetunto ja terveyteen liittyvät ongelmat estivät tavoitteiden saavuttamista. Peruspalvelukeskus Aavan työskentely osoitti, että tapaamisten tiiviys alkuvaiheessa mahdollistaa luottamussuhteen syntymisen asiakkaan kanssa ja asiakkaan elämän kannalta tärkeät asiat tulevat nopeammin keskusteluun. Asiakkaan elämästä saadaan tietää paljon sellaista, mikä muuten saattaisi jäädä pimentoon. Kehittäjäasiakkaille pilottiin osallistumisella oli ollut positiivisia vaikutuksia. Osa kertoi, että pilotin seurauksena oma motivaatio oli kasvanut, asiat olivat menneet eteenpäin ja päihteiden käyttö vähentynyt. Tiiviit tapaamiset työntekijöiden kanssa koettiin hyvänä ja tärkeänä asioiden eteenpäin menemisen kannalta. Kehittäjäasiakkaat kokivat, että heitä kuunneltiin, heidän mielipiteensä otettiin huomioon ja he olivat vaikuttamassa pilotissa tapahtuneisiin asioihin. Uutta suuntaa pilotin kokemusten ja työskentelymallin perusteella peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityöhön työstettiin nuorten asiakkaiden palveluprosessi, joka mukailee pilotin työskentelyprosessia. Pilotin kokemuksista valmistui kaksi opinnäytetyötä. Lahden aikuissosiaalityö

69 69 Uutta suuntaa pilotti alkoi Lahden aikuissosiaalityössä Pilotointi kesti kolme kuukautta, mutta työntekijöiden kesälomista johtuen pilotti jatkui elokuulle Pilottiin osallistui neljä sosiaalityöntekijää. Kukin työntekijä rekrytoi pilottiin yhden kehittäjäasiakkaan, jonka kanssa työskenneltiin peruspalvelukeskus Aavan mallin mukaisesti. Työskentelyssä haluttiin erityisesti keskittyä aikuissosiaalityön prosessin kehittämiseen. Työntekijät kertoivat kokemuksistaan noin kerran kuukaudessa sosiaalisen raportoinnin kokouksissa. Uutta suuntaa pilotissa tehty kokeilua pidettiin mielenkiintoisena ja se avasi silmät uudenlaiselle työn tarkastelulle. Uutta suuntaa pilotin työskentely koettiin hyväksi malliksi intensiivisestä työtavasta. Pilotissa asiakkaita tavattiin säännöllisesti ja tiiviisti. Työntekijät kokivat, että intensiivinen työskentely toimii erittäin hyvä siinä vaiheessa kun kartoitetaan asiakkaan tilannetta ja miettimään sopivia palveluita. Tiivistyöskentely ja tapaamiset olivat työntekijöiden näkökulmasta kaikille mukana olleille asiakkaille hyödyllisiä. Kaikki asiakkaat sitoutuivat työskentelyyn ja joku asia heidän elämässään liikahti eteenpäin. Asiakkaan kanssa keskustelu koettiin erilaiseksi, kun palvelutarpeen arviointia sai tehdä rauhassa useammilla tapaamiskerroilla. Sosiaalityössä asiakkaan ensimmäinen tapaaminen pitäisi olla tutustumista ja sitten vasta seuraavilla kerroilla palvelutarpeen arvioinnin tekemistä. Tapaamiset pitää suunnitella etukäteen ja varata valmiiksi. Prosessi pitää suunnitella sujuvaksi. Asiakkaat ovat erilaisia, joku vaatii aikaa ja jonkun kanssa voi edetä nopeammin. Jo kuukauden aikana päästiin hyvin sisälle asiakkaisiin. Nuoret ovat hyviä kertomaan asioistaan ja heissä näkyy muutoksen mahdollisuus. Aina se ydin asia ei tule heti esiin, mutta siitä on mahdollista saada kiinni keskusteluiden kautta. Aika harvat ovat sellaisia, joiden kanssa on vaikea päästä eteenpäin. Pilotin kautta on saatu kokemusta siitä, kuinka aikuissosiaalityön prosessin tulisi mennä. Pilotin kokemusten perusteella on mietitty sitä, miten tuen tarpeen arviointi käynnistyy ja kuinka monta asiakasta sosiaalityöntekijällä voi olla intensiivisessä työssä. Talouden realiteetit huomioon ottaen aikuissosiaalityön johto on arvioinut, että yhdellä työntekijällä voisi olla kerrallaan 30 eri vaiheissa olevaa intensiivisen työn asiakasta, jos työskentelyn prosessi kestäisi puoli vuotta. Intensiivisempää tukea ei voi antaa kaikille. Aikuissosiaalityössä pitäisi ehdottomasti olla resursseja tällaiseen työhön, jos halutaan saada aikaan myönteisiä muutoksia. Tiiviin työskentelyn lisäksi tarvitaan myös jalkautumista ja kotikäyntejä. Pilotin aikana työntekijät kävivät reflektiivisiä keskusteluja asiakkaiden tilanteista ja työskentelystä. Sosiaalisen raportoinnin kokouksissa pohdittiin työskentelyn herättämiä tunteita, esiin tulleita kehittämiskohtia oman organisaation ja koko yhteiskunnan tasolla. Keskustelut koettiin antoisina ja ammatillisuutta vahvistavina. Sosiaalityössä pitäisi olla enemmän tilaa oman työn arvioinnille ja asiakastyöstä keskustelulle. Pilotin keskusteluista tuotettiin näkyväksi sosiaalityön hiljaista tietoa. Pilotin aikana tuotettiin tietoa siitä, minkä tyyppisiä erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat ovat. Sosiaalityöstä esiin tuleva tieto on satunnaista ja sirpaleista. Harvoin tulee esiin prosessimaista kuvausta työstä tai asiakastarinoita. Aikuissosiaalityön tiimeissä käyty keskustelu on hyvin lyhyttä, vaikka case-keskustelua käydäänkin. Usein keskusteluissa ratkaistaan lähinnä yksittäisiä ja nopeasti tarvittavia asioita. Pilotissa tuotettua tietoa aiotaan hyödyntää aikuissosiaalityön hankkeen aikana kehittämässä sähköisessä raportoinnissa (epos). Tietoa välitettiin aikuissosiaalityön johdolle ja sitä hyödynnetään kehittämisessä. Lahden aikuissosiaalityössä tarvitaan jatkokehittämistä tiedontuotantoon liittyen. Päättäjille ja johdolle

70 70 tarvitaan tietoa suoraan ruohonjuuritasolta, työntekijöiltä. Nuorten tiimi aikoo jatkossa kokeilla sosiaalisen raportoinnin kokouksia kerran kuukaudessa. Tavoitteena on, että tulevissa sosiaalisen raportoinnin kokouksissa kirjataan keskustelussa esiin nousevat asiat päiväkirjaan. Tietyin väliajoin (esim. puolen vuoden välien) niistä voidaan koostaa pääkohdat raporttiin, joka välitetään johdolle. Näin saadaan asiakastyöstä nousevaa tietoa ylätasolle. Kokoukselle voi miettiä rakenteen ja siinä voi hyödyntää erilaisia työvälineitä (esim. Kuvastin). Huomioita pilotoinneista Uutta suuntaa -pilotointi vahvisti näkyä siitä, miten aikuissosiaalityötä pitäisi tehdä. Aikuissosiaalityön tämän hetkinen todellisuus ei valitettavasti mahdollista täysin pilotin mukaista työskentelyä. Aikuissosiaalityö painottuu akuuteissa kriisitilanteissa auttamiseen. Asiakkaita on paljon, eikä suunnitelmallisen työn tekemiselle ole riittävästi aikaa. Aikaa tarvitaan, mikäli suunnitelmallista työtä halutaan tehdä tavoitteellisesti ja vaikuttavasti. Ajan antaminen ja asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti keskittyminen on aidon kohtaamisen, kuulluksi tulemisen ja luottamuksen vahvistumisen kannalta tärkeää. Hyvä asiakassuhde on perusta vaikuttavalle sosiaalityölle, jonka avulla voidaan edistää asiakkaan elämäntilanteen kohentumista. Aikuissosiaalityössä puhutaan paljon suunnitelmallisesta työstä ja prosesseista. Prosessit eivät välttämättä kerro mitään siitä, millaista palvelua asiakas saa ja miten häntä tuetaan. Aikuissosiaalityön pitäisi konseptoida palveluna ja määrittää asiakastyön prosessien sisältö - tapaamisten määrä, vaiheet, aikataulu, tapaamisten sisältö ja työskentelytavat. Palvelun rakenteella ja asiakastyön suunnitelmallisuudella voidaan vahvistaa työskentelyn tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Nuorten aikuisten palveluprosessi Sosiaalipalvelujen suunnitelmallisuutta ja vaikuttavuutta on mahdollista kehittää palveluprosesseja työstämällä. Peruspalvelukeskus Aavassa työstettiin nuorten palveluprosessia Uutta suuntaa pilotin kokemusten perusteella. Uutta suuntaa työskentelyn aikana havaittiin, että tiiviin työskentelyn aikana on mahdollista rakentaa nopeasti luottamuksellinen suhde asiakkaaseen. Nuorten palveluprosessi on jäsennetty neljään vaiheeseen: asiakkuuden alkaminen, palvelutarpeen arviointi, työskentelyvaihe ja asiakkuuden päättyminen. Nuorelle varataan aika seitsemän arkipäivän kuluessa, jos hän on itse toivonut aikaa. Asiakkuuden alkaessa nuori ohjataan hänen tarpeitaan vastaavalle työntekijälle. Tämä päätetään työntekijöiden konsultaatiotiimissä. Akuutissa kriisitilanteessa olevat ohjataan aina ensin sosiaalityöntekijälle. Palvelutarpeen arviointi tehdään kuukauden sisällä asiakkuuden alkamisesta. Palvelutarpeen arviointi sisältää vähintään neljä tapaamista. Näistä osa voi olla myös verkostopalavereita tai yhteydenpitoa puhelimitse. Nuori tavataan aina vähintään kaksi kertaa kasvokkain. Palvelutarpeen arvioinnin aikana kartoitetaan nuoren tilanne, määritellään yhdessä tavoitteet, nuori saa ohjausta ja tukea. Palvelutarpeen arvioinnin aikana tehdään yhteistyötä nuoren mahdollisen verkoston kanssa. Tarvittaessa nuorelle tehdään asiakassuunnitelma. Työskentelyvaiheessa toteutetaan yhdessä suunnitelmaa ja nuorta tuetaan kohti tavoitteita. Asiakkuuden päättymisestä sovitaan aina yhdessä. Asiakkuus päättyy, kun tarvetta sosiaalityölle ei enää ole.

71 71 Nuoreen otetaan yhteyttä kahden kuukauden kuluttua asiakkuuden päättymisestä ja kysytään, mitä hänelle kuuluu. Suunnitelmalliseen ja tiiviiseen työskentelyyn perustuvan nuorten palveluprosessin tarkoituksena on tukea luottamukseen perustuvan asiakassuhteen rakentumista ja auttaa nuoria pääsemään elämässään eteenpäin. Malli selkeyttää ja jäsentää aikuissosiaalityön palvelua. Sen tarkoituksena on avata palvelua näkyväksi ja kertoa siitä, millaista palvelua nuori saa. Mallin kohderyhmää ovat vuotiaat nuoret. Nuorille laadittiin palvelusta myös oma esite. Nuorten palveluprosessi on luettavissa Innokylässä ( Alla tiivistelmä nuorten palveluprosessista. Nuorten talous ja asuminen teemapäivät Lahdessa kokeiltiin monialaisesti suunniteltuja ja toteutettuja Nuorten teemapäiviä keinona ennaltaehkäisevään työhön. Idea jalostui hankkeessa aiemmin suunnitellusta nuorten taloudenhallintaryhmästä, jonka toteuttamista ideoi sosiaalisen luototuksen työntekijä. Aikuissosiaalityön ja sosiaalisen luototuksen työntekijät lähtivät rohkeasti etsimään kumppaneita oman ideansa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhteistyössä nuorisopalelujen, velkaneuvonnan, ulosottoviraston, Lahden Talojen, Lahden seudun nuorisoasuntojen ja SOS II -hankkeen kanssa suunniteltiin Nuorten talous ja asuminen -teemapäivät. Teemapäivät toteutettiin kauppakeskus Trion nuortentila Triplassa ja Tavoitteena oli antaa nuorille mahdollisuus osallistua, saada tietoa ja kysyä omaan talouteen liittyviä kysymyksiä. Samalla työntekijöillä oli mahdollisuus kohdata nuoria, kokeilla uudenlaista tekemisen tapaa ja menetelmiä. Teemapäivät rakentuivat neljästä pisteestä, joilla nuoret kiersivät ja pohtivat vetäjien kanssa erilaisia rahaasioihin ja asumiseen liittyviä kysymyksiä. Talous teemapäivän pisteiden teemoina olivat rahankäytön suunnittelu, arki rahavaikeuksissa, ulosotto ja luottotiedot sekä velkojen vaikutukset ja niiden hoitaminen. Asuminen teemapäivässä pohdittiin kannattaako omilleen muutto, miten ja mistä hakea asunto, mistä tukea asumiseen ja mietittiin sitä, millaista on asumisen arki. Teemapäiviin osallistui kymmeniä nuoria. Nuoret kokivat saaneensa päivissä uutta tietoa. Toisessa teemapäivässä vieraili nuorisotyöntekijöitä Riihimäeltä. He aikovat jalostaa konseptia ja toteuttaa vastaavaa toimintaa omassa kaupungissaan.

72 72 Nuorten teemapäivät olivat tekijöiden arvioimana onnistunut kokeilu. Teemapäivät olivat toteutukseltaan sellaista matalan kynnyksen toimintaa, jota Lahden nuortentila Triplaan toivotaan. Toteutettu malli tuntui toimivalle ja rastityyppinen työskentely koettiin hyväksi. Sisältö mukautuu hyvin kävijöiden tarpeisiin. Teemapäivissä nuorille suunnattua talouteen ja asumiseen liittyvää tietoa välitettiin monialaisesti. Talous ja asuminen ovat aiheita, joiden paissa nuorten kanssa työskennellään. Oikean tiedon välittäminen on tärkeää, sillä väärää informaatiota joudutaan työntekijöiden toimesta oikomaan usein. Teemapäivät lisäsivät myös nuorisotyöntekijöiden ja opiskelijoiden omaa tietoutta asioista. Teemapäivien avulla on mahdollista tavoittaa niitä nuoria, jotka eivät ole vielä sosiaalityön asiakkuudessa, mutta joilla voisi olla tuen tarvetta. On tärkeää, että sosiaalityö on mukana tällaisessa toiminnassa. Yhteistyö kehittyy yhdessä tekemällä ja yhteiselle tekemiselle on tarvetta. Teemapäiville suunniteltiin jatkoa ja talous teemapäivä toteutetaan marraskuussa Teemapäivät voisi toteuttaa esimerkiksi syksyisin ja keväisin. Teemapäivät on mahdollista toteuttaa myös niin, että teemat yhdistää yhteen päivään. Konseptia voisi myös jalostaa esimerkiksi oppilaitosyhteistyönä, jos halutaan tavoittaa kerralla useita saman ikäluokan nuoria. Tällöin tilaisuuden onnistuminen ei olisi riippuvainen markkinoinnin onnistumisesta. Lue tarkemmin toteutuksesta SOS II hankkeen Ideakirjasta Sosiaalipiste SOS II hanke oli mukana suunnittelemassa Lahden aikuissosiaalityön Sosiaalipiste kokoilua. Idean työstäminen oli aloitettu organisaation omaan kehittämiseen liittyen. Hanketyöntekijät pääsivät mukaan suunnitteluun, koska aihe liittyi hyvin hankkeen tavoitteisiin ja vastaava idea on ollut useasti keskusteluissa koko SOS hankkeen ajan. Sosiaalipiste suunniteltiin palvelupisteeksi, josta saa ohjausta ja neuvontaa ilman ajanvarausta erilaisiin elämäntilainteisiin, sosiaalipalveluihin ja -etuisuuksiin liittyviin kysymyksiin. Sosiaalipiste suunniteltiin kokeiluksi, joka oli tarkoitus toteuttaa lokakuussa Kuntalaisten ääni haluttiin saada kuuluviin palveluiden kehittämisessä. Kuntalaisilta haluttiin saada tietoa palveluiden tarpeista ja siitä, millaisiin asioihin apua haettiin. Tavoitteena oli saada kokemuksia matalan kynnyksen palveluista. Kokeilun aikana oli tarkoitus etsiä vastausta siihen, millaiset sosiaalipalvelut palvelisivat parhaiten. Sosiaalipisteelle laadittiin tarvittavat materiaalit. Toteuttamispaikaksi suunniteltiin keskustassa sijaitsevaa kauppakeskusta tai kirjastoa. Kokeilusta jouduttiin luopumaan, koska sopivaa tilaa ei saatu järjestymään. Kokeilua varten on kuitenkin laadittu hyvä suunnitelma, joten se voidaan toteuttaa sopivan tilaisuuden tullen. Lahden aikuissosiaalityön uusi toimintamalli Lahden aikuissosiaalityössä ryhdyttiin SOS II -hankkeen päättyessä suunnittelemaan aikuissosiaalityön uudelleen organisoimista. Taustalla oli halu ratkaista aikuissosiaalityön haasteet. Suunnitelmallinen asiakastyö koettiin vaikeaksi, koska työntekijöiden aika kului akuuttien kriisitilainteiden hoitamisessa. Myös nuorten asiakkaiden tavoittaminen ja työskentelyyn motivoiminen oli haaste, johon toivotaan ratkaisuja. Nyt aikuissosiaalityössä on toiminut jo reilun vuoden nuorten sosiaalityön (alle 30-vuotiaat) ja aikuisten (yli 30-

73 73 vuotiaat) tiimit sekä uusille asiakkaille arviointitiimi. SOS II hankkeen työntekijät olivat mukana toimintamallin ohjausryhmässä. Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen Sosiaalinen raportointi (SORA) työryhmä SORA-työryhmän tarkoituksena oli syventyä rakenteellisen sosiaalityön muotojen kehittämiseen (toimintalinjat 3A ja 3B). Sora-työryhmä suunniteltiin ajatusten ja ideoiden vaihdon foorumiksi eri alueiden välille. Yhteisen seudullisen keskustelun tarve tuli esiin hankkeen suunnitteluvaiheessa. Päijät-Hämeen alueella oli lähtöajatuksena, että hankkeen tavoitteiden mukaista suunnitelmallista kehittämistä tehtäisiin pilotoiden ja jokainen alue suunnittelisi oman Uutta suuntaa -pilotin. SORA-työryhmässä oli tarkoitus suunnitella raportointiin ja arviointiin liittyvästä kehittämistyöstä sekä keskustella pilottien kokemuksista, havainnoista ja vaikutuksista. SORA-työryhmä kokoontui syksystä 2013 kevääseen 2015 asti, jolloin työryhmän toiminnasta luovuttiin, koska työryhmä ei edistänyt kunkin alueen sisäistä kehittämistyötä ja keskustelu meni päällekkäin OSA-työryhmän kanssa. SORA-työryhmän kokouksissa keskusteltiin pääasiassa asiakastietojärjestelmä Effican asiakastyön tilastointitavoista. Tilastoinnin kehittämisen todettiin olevat erittäin oleellista vaikuttavuuden arvioinnin kannalta. Jos tilastointitavat ovat toimivat, niin järjestelmän kautta voidaan tuottaa tietoa esimerkiksi palvelujen vaikuttavuudesta asiakkaan tilanteeseen. Yhteisenä isona huolenaiheena oli kuitenkin, ettei nykyinen tilastointi kerro mitään tehdystä asiakastyöstä tai vaikuttavuudesta. Effican pääkäyttäjät havainnollistivat yhdellä tapaamiskerralla tilastointityökalulla (faktakuutio) alle 30- vuotiaista nuorista saatavia tilastoja. Tarkastelu toi näkyväksi, ettei Lahdessa ja Aavassa työskennellä samalla tavalla. Lahdessa puuttui jatkuva tilastointi. Aavassa ja Oivassa suoritteiden kirjaaminen oli tiukempaa ja se selkeyttää myös tilastoja. Lahden tilastoja nopeasti tarkastellessa erityinen huoli kohdistui peruttamattomiin asiakasaikoihin. Keskustelua käytiin siitä, millaista tietoa asiakastietojärjestelmän kautta halutaan saada. Käytössä olevat tilastointisyyt olivat kaikilla alueilla erilaisia ja ongelmia aiheutti muun muassa useiden eri tilastointisyiden valinta. Erilaisuutta on myös Effican toiminnoissa. Seudullisesti yhteneväisen tilastoinnin kehittäminen osoittautui haasteelliseksi. Alueilla tehtiin yhteisen keskustelun pohjalta asiakastyön tilastointiin liittyvää kehittämistyötä. Aikuissosiaalityön on rakennettava käytäntöjä tiedontuottamiselle ja etsittävä väyliä tiedon eteenpäin viemiselle. Tilastojen koonti itsessään ei vielä kerro mitään, vaan aineistosta pitää saada muokattua sellaiseen muotoon, että tieto avautuu työntekijöille. Analysoinnin kautta on mahdollista nostaa esiin aikuissosiaalityössä vallitsevia ilmiöitä, suuntauksia ja huolia. Sosiaalityön hiljaisen tiedon näkyväksi saaminen vaatii myös laadullisia menetelmiä ja yhteistä keskustelua. Kokemukseen perustuvan tiedolla on tiedontuotannossa iso merkitys. Työyhteisöjen on etsittävä toimivia tapa vahvistaa sosiaalityö ajankohtaisista ilmiöistä keskustelua. Tältä osin kehittämistyötä on jatkettava.

74 74 Aikuissosiaalityön verkosto väylänä kokemusten ja tiedon jakamiseen Seudulliselle aikuissosiaalityön työntekijöiden verkostolle nähdään tarve. Kokemuksia halutaan jakaa ja kuulla muiden ajatuksia. SOS II -hanke on koonnut työntekijöistä yhteen. Hankkeen aloittamat yhteiset keskustelut eri työryhmissä on koettu hyvinä, kun on kuullut muiden keskusteluja ja kokemuksia. Työntekijöiden arjesta ja ilmiöistä keskustelu on jatkossakin tärkeää. Tärkeää olisi myös koota tietoa näkyväksi. Päijät-Hämeessä aloitetaan lokakuussa 2015 aikuissosiaalityön seudullinen verkosto, jonka on tarkoitus toimia rakenteena yhteiselle keskustelulle, kehittämiselle ja tiedon kokoamiselle. Verkosto voi toimia yhtenä väylänä tuoda asiakastyöstä nousevia ilmiöitä ja huolenaiheita keskusteluun. Verkoston yhtenä tehtävänä voi olla tiedon kokoaminen ja eteenpäin viemisen suunnittelu. Verkoston vetämisestä vastaa Sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Rakenteellisen sosiaalityön konseptointi RAKE työpajoissa SOS II hanke toteutti Väli-Suomen alueelle yhteisen rakenteellisen sosiaalityön koulutuskokonaisuuden, johon kuului kaksi Tampereella toteutettu seminaaria ja kolme iltapäivän kestävää työpajaa. Päijät-Hämeen työpajoissa keskityttiin haasteiden ratkaisemiseen ja toimintamallien ideointiin palvelumuotoilun keinoin. Työpajojen tarkoituksena ei ollut opettaa rakenteellista sosiaalityötä, vaan etsiä ratkaisuja, tuottaa ideoita ja laatia toteuttamiskelpoinen konsepti rakenteelliseen sosiaalityöhön. Pajojen vetämisestä vastasi Lahden ammattikorkeakoulun palvelumuotoilija Sami Makkula. Työskentelyssä lähdettiin liikkeelle lyhyellä katsauksella siihen, mitä rakenteellinen sosiaalityö tarkoittaa ja mitä uusi sosiaalihuoltolaki edellyttää tiedontuotannon osalta. Pajatyöskentely aloitettiin aikuissosiaalityön menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden piirtämisellä. Tämän jälkeen lähdettiin lennokkaasti ja ilman tarkempia rajauksia ideoimaan ratkaisuja tuleviin haasteisiin. Suurin osa keksityistä ideoista oli uudenlaisia palveluinnovaatioita tai tapoja tehdä työtä. Ne olivat toimintamalleja siihen, miten asiakkaita voitaisiin auttaa paremmin, joustavammin ja matalalla kynnyksellä. Ideoista valittiin jatkotyöstöön sellaiset, jotka ovat toteuttamiskelpoisimpia ja vastaavat uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin. Työpajassa työstettiin valittuja ideoita eteenpäin, mietittiin kohdehenkilöä, purettiin toiminta prosessiksi, laadittiin aikataulu toteuttamiselle ja työstettiin konseptipaperi. Työpajoissa muovautui viisi erilaista konseptia rakenteelliselle sosiaalityölle. Osaa työpajojen konsepteista on jo jatkotyöstetty ja viety käytäntöön. Tiedä enemmän luule vähemmän / Aikuissosiaalityön vuosiraportti ja julkaisuseminaari Lahden aikuissosiaalityö alkaa julkaista omaa dynaamista ja ajassa elävää sähköistä raporttia, johon tuodaan näkyväksi ajankohtaista tutkimustietoa ja tietoa omien tilastojen, asiakaspalautteiden sekä tarinoiden kautta. Internetsivuille rakentuva sähköinen raportointialusta on saanut nimen epos. Raportti on tavoitteena julkaista syksyllä 2015 järjestettävässä kokemuksellisessa seminaarissa, johon kutsutaan päättäjiä. Tiedosta tekoihin! / Tiedontuotanto alle 25-vuotiaiden tilanteesta ja sosiaalisen kuntoutuksen tarpeen näkyväksi tekeminen sekä vaikuttaminen palvelujen kehittämiseen

75 75 Toinen Lahden kehittämistä konsepteista liittyy myös raportointiin ja tiedon keräämiseen. Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa sosiaalipalveluja tuottamaan tietoa asiakkaiden tarpeista ja palvelujen vaikuttavuudesta sekä vastaavuudesta asiakkaiden tarpeisiin. Konseptissa on tavoitteena tehdä näkyväksi nuorten tilannetta ja palveluiden tarpeita. Tavoitteena on tiedon ja ymmärryksen lisääminen nuorten alle 25-vuotiaiden sosiaalisen kuntoutuksen tarpeista ja vaikuttaa tiedolla palvelujen kehittämiseen. Avaimet itsenäiseen elämään / Nuorten teemapäivät Kolmas Lahden konsepti oli nuorten teemapäivät, jota oli jo aiemmin hankkeessa ideoitu. Työpajoissa suunnittelua jatkettiin. Teemapäivät toteutettiin keväällä 2015 (ks. tarkemmin luku 5.1) Tulet kuulluksi! / Kohtaamispaikka syrjäkylälle Peruspalvelukeskus Aavassa ideoitiin monialaisena yhteistyönä toteutettava kohtaamispaikka syrjäkylälle, jossa ei ole juuri muita palveluita. Ideana oli, että kohtaamispaikka toimisi matalla kynnyksellä ja sinne voi tulla viettämään aikaa, saamaan palvelua ja vaikuttamaan palveluihin. Kohtaamispaikassa järjestettäisiin kuntouttavaa ryhmätoimintaa. Konsepti eteni hankkeen aikana siihen vaiheeseen, että Myrskylän kunnasta luvattiin tilat ja työntekijäresurssia käyttöön. Osallisuus on IN / Yhteiskehittäminen työpajojen kanssa Peruspalvelukeskus Oivan konseptissa keskityttiin rakenteiden kehittämiseen ja siinä syntyvän tiedon näkyväksi tekemiseen. Konseptissa vaiheistettiin yhteiskehittäminen työpajojen ja asiakkaiden kanssa. Yhteiskehittämisen avulla haluttiin kehittää yhteisiä toimintatapoja, asiakasprosessia ja vahvistaa sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä. Ajatuksena oli tiedon lisääminen päätöksen teon tueksi aikuissosiaalityöstä ja sen asiakkaista. Konseptin kautta haluttiin vaikuttaa asenteisiin ja siihen, että asiakkaiden ääni nousee esiin ja yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduksi. Osaksi yhteiskehittämistä ideoitiin pajaraati ja sosiaalitoimiston aulaprojekti, jonka voisivat suunnitella ja toteuttaa työpajan asiakkaat. Yhteiskehittäminen aikataulutettiin aloitettavaksi helmikuussa 2015 ja päätettäväksi tammikuussa RAKE-työpajojen työskentelystä voi lukea Sosiaalialan osaamiskeskus Verson blogista: Lahden aikuissosiaalityön sähköinen raportointi epos Lahden aikuissosiaalityö ideoi konseptin vuosiraportointiin SOS II hankkeen RAKE työpajoissa. Konseptia jalostettiin eteenpäin työpajojen jälkeen. Vuosiraportointi tullaan toteuttamaan sähköisesti Lahden kaupungin nettisivuille rakennettavalla pohjalla. Raportoinnin halutaan olevan ajassa elävää ja uusiutuvaa. Tällä hetkellä raportointiin tuotetaan sisältöä. Raportointiin yhdistyy myös vaikuttamistyö ja tiedonjakaminen. Aikuissosiaalityö on avannut oman Twitter-tilin (@SosiaaliLahti) ja työntekijöille on tulossa Twittertyöpaja, jossa opetellaan twiittausta. Päättäjiin vaikuttaminen ja tiedon jakaminen tapahtuu parhaiten Twitterissä. Osaksi sähköistä tiedontuotantoa liitetään myös aikuissosiaalityön blogi, jossa kirjoitetaan

76 76 ajankohtaisista aiheista ja otetaan kantaa. Blogi on julkaistu osoitteessa: Aikuissosiaalityön vuosiraportin kokemuksellinen julkaisutilaisuus pidetään marraskuun lopussa ja sinne kutsutaan päättäjiä. Alle 25-vuotiaiden sosiaalisen kuntoutuksen tarpeiden kartoittaminen Lahden työvoimanpalvelukeskus Lyhty ja aikuissosiaalityö ideoivat yhdessä konseptin tiedontuotantoon SOS II hankkeen RAKE työpajoissa. Ajatuksena on kartoittaa sitä joukkoa nuorista asiakkaista, joka tarvitsee sosiaalista kuntoutusta. Tavoitteena on saada tuotettua näkyväksi tietoa palvelun tarpeesta ja vaikuttaa palveluiden kehittämiseen. Lahdessa sosiaalisen kuntoutuksen osalta tilanne on muuttunut keväästä, sillä syksyllä on alkamassa useita hankkeita. Työryhmässä pohdittiin, että kannattaako tässä vaiheessa enää tuottaa tietoa, kun tarpeeseen jo vastataan. Todellisuudessa tästä asiakasryhmästä ei kuitenkaan tiedetä tarpeeksi ja tiedolle on tarvetta. Konseptia vietiin eteenpäin niin, että aikuissosiaalityön työntekijöille laadittiin uutiskirje, jossa tiedusteltiin onko työtekijöillä nuoria alle 25-vuotiaita asiakkaita, joita on vaikea ohjata eteenpäin. Työntekijöitä pyydettiin keskustelemaan omissa tiimeissään: millaisia asioita olisi hyvä tilastoida ja millaista tietoa tuottaa alle 25-vuotiaista nuorista, joille ei löydy sopivia palveluita? Saadun tiedon pohjalta laadittiin kyselylomake, jossa kartoitetaan millaista palvelua asiakas tarvitsee ja mihin tarpeeseen. Kyselyssä on myös taustoittavia kysymyksiä asiakkaan sosiaaliseen tilanteeseen liittyen. Kyselyä täytetään uusien asiakkaiden tiimissä, nuorten tiimissä ja Lyhdyssä loka-marraskuussa 2015 kaikista kohdattavista alle 25-vuotiaista asiakkaista. Kysely on tarkoitettu työntekijän täytettäväksi. Tiedot on tarkoitus koostaa raportiksi ja hyödyntää tiedontuotannossa sekä palveluiden kehittämisessä. Uutta suuntaa pilotit Peruspalvelukeskus Aavan ja Lahden kaupungin aikuissosiaalityössä toteutetuissa Uutta suuntaa piloteissa kokeiltiin sosiaalista raportointia eli tiedon tuottamista omasta työstä. Tuotettua tietoa hyödynnettiin kehittämistyössä. Peruspalvelukeskus Aavassa kehitettiin tiedon pohjalta nuorille suunnattu toimintamalli ja Lahdessa kokemuksia tullaan hyödyntämään aikuissosiaalityön raportoinnissa ja vaikuttamistyössä. Pilottin tuottamaa tietoa on hyödynnetty SOS II hankkeen raportoinnissa ja kokemuksista on kerrottu eri foorumeissa. Lahden aikuissosiaalityön nuorten tiimi aloitti pilotoinnin jälkeen sosiaalisen raportoinnin kokousten pitämisen. (ks. luku 5.1). Luokkaretkellä sosiaalisen ytimeen kokemustietoa päättäjille ja virkamiehille Lahden sosiaalipalvelut toteutti yhteistyössä SOS II hankkeen kanssa päättäjille ja ylimmälle virkamiesjohdolle suunnatun kokemukselliselle luokkaretken. Luokkaretki toteutettiin osana SOS II hankkeen Aikuissosiaalityön lokakuu kampanjaa, jossa oli tarkoituksena nostaa sosiaalityötä esiin ja sosiaalista näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Luokkaretki perustui Helsingin Diakonissalaitoksen Luokkaretki laitakaupungille toimintamalliin. Toimintamalli on kehitetty sidosryhmäviestintään ja vaikuttamiseen. Luokkaretkien tarkoituksena on viedä päättäjät tutustumaan paikkoihin ja palveluihin, jonne ei muuten tulisi mentyä tai ei edes pääsisi.

77 77 Luokkaretkelle osallistujia oli 11 ja lisäksi mukaan saatiin myös yksi toimittaja. Luokkaretkeläisille tarjottiin kokemuksia ja näkemyksiä sosiaalisen ytimestä. Osallistujat haastettiin mukaan pohtimaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palveluihin liittyviä kysymyksiä. Luokkaretkellä tutustuttiin aikuissosiaalityöhön, sosiaalipäivystykseen, työhönkuntoutuksen pajaan, maahanmuuttopalveluihin ja Apilakadun asumispalveluihin. Retken aikana kuultiin työn arjesta, työntekijöiden kokemuksista ja asiakkaiden tarinoita. Luokkaretken osallistujille lähetettiin palautekysely, johon vastasi kuusi osallistujaa. He kokivat, että tilaisuus vastasi heidän odotuksiaan ja he pystyivät hyödyntämään luokkaretken antia omassa työssään. Päällimmäisenä retkeltä oli jäänyt mieleen, että käytännön työhön tutustuminen antaa uutta näkökulmaa tuotettuihin palveluihin ja retkeltä sai uutta tietoa sekä mielenkiintoisia keskusteluja. Kaikki kyselyyn vastanneet toivoivat luokkaretkelle jatkoa ja aiheeksi toivottiin esimerkiksi sosiaali- ja sivistystoimen yhteistyötä, muista sosiaalitoimen aloista ja työllisyydestä. SOS II hankkeen tavoitteena oli kehittää malleja tiedon tuottamiseen ja välittämiseen. Luokkaretki osoittautui toimivaksi malliksi vaikuttamistyöhön ja sosiaalityöstä nousevan tiedon esiin tuomiseen. Sitä on helppo jalostaa eri tarkoituksiin. Verkostopäivässä palvelut näkyviksi yhteistyökumppaneille Lahden sosiaalipalvelut ja SOS II hanke järjestivät yhteistyötahoille suunnatun Verkostopäivän ja Molempiin Verkostopäiviin osallistui noin 130 eri alojen asiantuntijaa. Vuoden 2014 Verkostopäivässä esiteltiin maahanmuuttajapalveluita, työhön kuntoutuksen palveluita sekä aikuissosiaalityön uutta toimintamallia, joka otettiin käyttöön huhtikuun 2014 alussa. Lopuksi osallistujat pohtivat uuden toimintamallin hyötyjä ja mahdollisia karikoita. Vuoden 2015 Verkostopäivän aiheena oli edellisen Verkostopäivän palautekyselyn toiveisiin vastaten työllistyminen ja kuntoutus. Päivässä esiteltiin tällä kertaa myös muita kuin sosiaalipalvelujen omia palveluita. Verkostopäivässä kuultiin Lahden työllisyystilanteesta ja toimista, Hämeen TE-toimiston palvelumallista, Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista ja nuorisopalvelujen työllistymispalveluista. Verkostopäivässä kerrottiin uusista lakimuutoksista koskien työvoimanpalvelukeskuksen toimintaa. Päivässä esittäytyivät kuntouttava työtoiminta sekä Monitoimikeskus Takatasku, joka tarjoaa työttömille mahdollisuuksia työskennellä ja osallistua. Lopuksi aikuissosiaalityö kertoi kokemuksiaan uudesta toimintamallista, joka esiteltiin yhteistyökumppaneille viime vuoden Verkostopäivässä. Verkostopäivän 2014 palautekyselyyn vastasi 34 osallistujaa ja Verkostopäivän 2015 kyselyyn 45 osallistujaa. Molempien päivien palautteiden perusteella Verkostopäivä koetaan tärkeäksi ajankohtaisen tiedon jakamisen ja yhteistyökumppaneiden kohtaamisen kannalta. Suurin osa vastaajista koki, että päivien antia pystyi hyödyntämään omassa työssä. Verkostopäivä ideoitiin keinoksi eri toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamiseen jo SOS I-hankkeen aikana. Verkostopäivän tavoitteena on palveluiden ja oman toiminnan näkyväksi tekeminen sekä ajankohtaisista asioista tiedottaminen ja kokemusten jakaminen. Verkostopäiviä on tarkoitus jatkaa kerran vuodessa. Seuraavan Verkostopäivän vetovastuu siirtyi nuorisopalveluihin. Verkostopäivät ovat saaneet osallistujilta hyvää palautetta ja ne koetaan tärkeiksi.

78 78 Tiedontuotanto kyselyillä ja opinnäytetöillä Nuorten asumisen haasteet ja palveluiden kehittämistarpeet Lahdessa kysely asiantuntijoille ja osallistava kysely nuorille Uudessa sosiaalihuoltolaissa säädetään hyvinvointia koskevan tiedon keräämisestä ja välittämisestä. Tietoa pitäisi hyödyntää paremmin kunnallisessa päätöksen teossa ja suunnittelussa. Tämä pakottaa sosiaalialaa tiedontuotannon rakenteiden ja tapojen kehittämiseen. Sosiaalialan tietoa tulisi hyödyntää laajemmin hyvinvointitiedon tuottamisessa. Tietoa sosiaalityön vaikuttavuudesta ja sosiaalisista ilmiöistä tarvitaan, jotta voidaan tehdä näkyväksi sitä, mikä yhteiskunnassa, palveluissa ja omassa työssä toimii ja mikä taas ei. Tiedon tuottamista olisi tehtävä moniammatillisesti ja myös asiakkaita sekä asukkaita osallistamalla mukaan. SOS II hankkeessa tartuttiin tilastoiden kautta esiin nousseeseen huolenaiheeseen ja haluttiin kokeilla tiedon tuottamista. Nuorisoasuntoliiton Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke ja SOS II -hanke toteuttivat yhteistyössä kyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa eri toimijoiden näkemyksiä vuotiaiden nuorten asumisen haasteista ja palveluiden kehittämistarpeista Lahdessa. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä ja sitä välitettiin sähköpostitse eri verkostoja pitkin. Kyselyyn vastasi 44 työntekijää eri toimialoilta ja ammattiryhmistä. Kyselyn tulokset on analysoitu teemoittelemalla vastaukset aihepiirin mukaan. Kyselyn tuloksista koottiin raportti, joka on luettavissa Innokylässä ( Kyselyn tulosten pohjalta laadittiin myös tiivistetty toimenpide-ehdotus lahtelaisten nuorten palveluiden parantamiseksi ja se välitettiin eteenpäin virkamiesjohdolle:

79 79 Asiantuntijoille suunnatun kyselyn lisäksi tietoa nuorten asumiseen liittyen tuotettiin osallistavissa työpajoissa, jotka toteutettiin nuorille kauppakeskus Karismassa ja kauppakeskus Triossa Post it -lappu -kyselyn lisäksi nuorilla oli mahdollisuus jättää Vaikuttamistaloon tarinoita tai viestejä päättäjille asumiseen, asumisen haasteisiin ja asunnottomuuteen liittyen. Tiedon keruun toteuttamisesta vastasivat Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke, SOS II -hanke ja Liipolan asuinalueohjelma. Mukana yhteistyössä oli myös Mono ry. Nuorisoasuntoliitto päätti toteuttaa vastaavan kyselyn Tampereella. Kyselyn tuloksia esiteltiin yhteistyössä Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeen kanssa Riihimäen Nuorisoasuntojen järjestämässä seminaarissa. Aikuissosiaalityön asiakaspalautekysely SOS II hanke toteutti asiakaskyselyn yhteistyössä peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityön kanssa keväällä Kyselylomaketta jaettiin peruspalvelukeskus Aavan kunnissa (Hartola, Sysmä, Iitti, Nastola, Myrskylä, Pukkila, Orimattila) toimeentulotukipäätösten mukana sekä asiakastapaamisilla. Kyselyn kohderyhmänä olivat Aavan aikuissosiaalityön asiakkaat. Kyselyyn vastasi yhteensä 151 asiakasta Nastolasta, Iitistä, Orimattilasta, Sysmästä ja Hartolasta. Eniten vastauksia tuli Nastolan alueelta. Kyselyllä kartoitettiin aikuissosiaalityön asiakkaiden kokemuksia ja arvioita aikuissosiaalityöstä. Lisäksi selvitettiin asiakkaiden

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke

Lisätiedot

Paikka: SeAMK / Koskenalan yksikkö, Koskenalantie 17, Seinäjoki.

Paikka: SeAMK / Koskenalan yksikkö, Koskenalantie 17, Seinäjoki. 1 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN TYÖPAJA Aika: 28.5.2014 klo 9.00-11.30 Paikka: SeAMK / Koskenalan yksikkö, Koskenalantie 17, Seinäjoki. Neuvotteluhuone A165, 1. krs. Osallistujat: Veli Tuominiemi, Eija Hautamäki,

Lisätiedot

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLIRAPORTTI Väli-Suomi

SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLIRAPORTTI Väli-Suomi SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLIRAPORTTI 2013-2014 Väli-Suomi 1 Sisällys 1. SOS II - HANKKEEN LÄHTÖKOHTIA... 3 2 SOS II - HANKKEEN TAVOITTEET... 3 3 HANKKEEN TOIMINTA-ALUE JA

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Asiakasraati. Muistio

Asiakasraati. Muistio Asiakasraati Aika: Torstai 21.11.2013 klo 14-16 Paikka: Hatanpään pirtti, Hatanpään puistokuja 10 Paikalla: Projektityöntekijät Samuli Pietilä ja Mia Mäki- Fränti Muistio 1. Kokoontuminen ja kahvit - Samuli

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS - Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Pro SOS hanke Euroopan sosiaalirahaston rahoittama toimintalinja (TL) 5 : sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta hanke Myös kuntaliitto ja

Lisätiedot

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja: YHYRES TEHEREN - Etelä-Pohjanmaan TYP ja OSMO - Osallisuutta moniammatillisesti hanke Marjo Taittonen, E-P TYP johtaja Maarit Pasto, hankekoordinaattori Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke Palvelut asiakaslähtöisiksi Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke Sinikka Sihvo Sinikka Sihvo, kehittämispäällikkö, THL 29.9.2017 Sinikka Sihvo 1 Asiakkaiden ja asukkaiden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa JESSICA FAGERSTRÖM, HANKEKOORDINAATTORI JUSSI KOIRANEN, HANKETYÖNTEKIJÄ JARNO MÄKINEN, I T- ASI ANTU NTIJA Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 7 ryhmältä

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Osahankekatsaus Pikassos -alue. Projektiryhmä

Osahankekatsaus Pikassos -alue. Projektiryhmä Osahankekatsaus Pikassos -alue Projektiryhmä 30.5.2018 Sirpa Karjalainen PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke ESR-rahoitus, toiminta-aika 1.8.2016-31.12.2018 Hallinnoijana Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta

Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta Ohjausryhmän kokous 29.4.2013 Ajankohtaisia kuulumisia Projektisuunnittelija Ulriika Kannas-Honkaniemi on

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 30.6.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Hankkeen esittely. Aikuissosiaalityön aamukahvit Kouvola Lappeenranta

Hankkeen esittely. Aikuissosiaalityön aamukahvit Kouvola Lappeenranta Hankkeen esittely Aikuissosiaalityön aamukahvit Kouvola 4.10.2017 Lappeenranta 6.10.2017 Pirkko Haikara PROSOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa hanke Hallinto Hanketta johtaa SoNet Botnia.

Lisätiedot

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma #lapepohjanmaa #lapeösterbotten Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Mitä halutaan?

Lisätiedot

KOTA-seminaari 1.9.2015 Sipo Vanhanen Tutkimushallinnon päällikkö Helsingin yliopisto

KOTA-seminaari 1.9.2015 Sipo Vanhanen Tutkimushallinnon päällikkö Helsingin yliopisto KOTA-seminaari 1.9.2015 Sipo Vanhanen Tutkimushallinnon päällikkö Helsingin yliopisto TUHA-verkosto lyhyesti Verkoston suunnittelu käynnistyi RAKETTI TUTKI:n järjestämästä kick off tilaisuudesta 14.1.2014

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö -Etelä-Pohjanmaan työpajakokonaisuus Tampere kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi Anne Saarijärvi

Rakenteellinen sosiaalityö -Etelä-Pohjanmaan työpajakokonaisuus Tampere kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi Anne Saarijärvi Rakenteellinen sosiaalityö -Etelä-Pohjanmaan työpajakokonaisuus 2014-2015 Tampere 21.4.2015 kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi Anne Saarijärvi Rakenteellisen sosiaalityön seminaarit Tampereella ja

Lisätiedot

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014 Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen SOS hanke SOS I 2011-2013 SOS II 2013-2015 (31.10.2015 asti)

Lisätiedot

Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko

Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla Päivi Saukko 04.10.2017 Etelä- Pohjanmaa Evijärvi KESKI-POHJANMAA Kauhava Lappajärvi Vimpeli POHJANMAA Isokyrö Alajärvi Lapua Soini Kuortane Ilmajoki Seinäjoki KESKI-SUOMI

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Marianne Kuorelahti 5.10.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Mukana seitsemän osaamiskeskusta, 95 kuntaa, Suomen kuntaliitto ja Jyväskylän yliopisto/kokkolan

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS 1 (5) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 23.5.2011 klo 13-15.30 Paikka Sovatek, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Hannu Koivisto Kari Lahti Maritta

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013 OSKU Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa projekti 1.4.2011 31.3.2013 OSKUssa khi kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja osaamista ja moniasiantuntijuuteen perustuvaa

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari Marika Ahola ja Asta Niskala

Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari Marika Ahola ja Asta Niskala Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari 20.4.2017 Marika Ahola ja Asta Niskala Kumppanuutta kotona pärjäämisen tukemiseksi o Vuorossaan viides lappilaisen kokemuksellisen asiantuntijuuden

Lisätiedot

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Helsinki, Kuntamarkkinat

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Helsinki, Kuntamarkkinat Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Helsinki, Kuntamarkkinat 12.-13.2018 Hankejohtaja Jutta Paavola 13.11.2018 Pari sanaa hankkeesta ESR-rahoitteinen STM:n päätöksellä toimiva valtakunnallinen

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi. Yhteinen Päijät-Häme

Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi. Yhteinen Päijät-Häme Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi Yhteinen Päijät-Häme 2017-2020 Yhdessä saadaan aikaiseksi Vireä, näkyvä ja arvostettu yhdistystoiminta Aktiivinen yhdistysväki Yhdistykset,

Lisätiedot

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Kelan ja kuntien yhteistyö Toimeentulotukisiirron jälkeen

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Kelan ja kuntien yhteistyö Toimeentulotukisiirron jälkeen Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kelan ja kuntien yhteistyö Toimeentulotukisiirron jälkeen Hankejohtaja Jutta Paavola Pari sanaa hankkeesta Sosiaalialan osaamiskeskukset (7 + JY/KYC); hallinnoija

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Kooste Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkoston kyselystä. Eveliina Cammarano

Kooste Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkoston kyselystä. Eveliina Cammarano Kooste Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkoston kyselystä Eveliina Cammarano Mikä olisi sopiva koko aikuissosiaalityön kehittämisverkostolle? (n=19) 6.6.2019 2 Kuinka usein verkoston tulisi

Lisätiedot

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla Pirkanmaan LAPE Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla 4.10.2018 Perhekeskusesite 2019 Valtakunnallinen tiedote perhekeskusesitteestä on julkaistu: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aitiyspakkauksen-perhekeskusmukana-perheesi-elamassa-esite

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA demografinen kilpailukyky, houkuttelevuus ja vetovoima Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

H E L S I N G I N K A U P U N G I N S O S I A A L I - J A T E R V E Y S V I R A S T O

H E L S I N G I N K A U P U N G I N S O S I A A L I - J A T E R V E Y S V I R A S T O ASIAKKUUDEN MÄÄRÄYTYMINEN JA KRITEERIT AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ Tutkimuskysymys: Keitä aikuissosiaalityön asiakkaiksi ohjautuu asiakaskriteeristön perusteella? Toimiiko asiakaskriteeristö? Aineisto: asiakaslistaukset,

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Pirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut. Miettinen & Miettunen

Pirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut. Miettinen & Miettunen Pirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut 1 5.2.2018 13.06.2017 asialistalla 1. Lyhyesti LAPE -kuulumisista kansallisella tasolla sekä Pirkanmaalla 2. Edellisen kokouksen tehtävän

Lisätiedot

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Kampa III -seminaari Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki 25.10.2011, Kokkola Aijjoos-kumppanuushanke

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Osahankekatsaus Pikassos. Projektiryhmä

Osahankekatsaus Pikassos. Projektiryhmä Osahankekatsaus Pikassos Projektiryhmä 24.1.2018 28.6.2018 PRO SOS -hanke ESR-rahoitus toimintalinja 5 Toiminta-aika 1.8.2016-31.12.2018 Hallinnoijana Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja koordinoijana SONet

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari Marika Ahola ja Asta Niskala

Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari Marika Ahola ja Asta Niskala Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari 20.4.2017 Marika Ahola ja Asta Niskala Kumppanuutta kotona pärjäämisen tukemiseksi o Vuorossaan viides lappilaisen kokemuksellisen asiantuntijuuden

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista. Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9.

Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista. Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9. Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9.2014 THL:n rooli kokemusasiantuntijatoiminnassa Kaste-ohjelman toimeenpanon

Lisätiedot

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo Puheenjohtajina erityissuunnittelija Seija Junno & kehittämispäällikkö Mervi Janhunen Sekä dialogisen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Lape-hankkeen tulokset

Lape-hankkeen tulokset Lape-hankkeen tulokset P-K LAPE Pohjois-Karjala Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 1 Hankkeen perustiedot P-K LAPE Hankeaika: 1.3.2017-31.12.2018 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Osallisuuden avaimetseminaari 29.11.2018 Marja-Liisa Saariaho, marjaliisa.saariaho@seamk.fi Hanketyöntekijä, sosiaalityön lehtori SeAMK, Sosiaali- ja terveysala

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot