Kasvatustieteiden tiedekunnan tarkistettu vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Viite: Hallintokeskuksen kirje Kasvatustieteiden tiedekunnan tarkistettu vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma Sisältö 1. Kasvatustieteiden tiedekunnan strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Rakenteellinen kehittäminen Vieraskieliset maisteriohjelmat Tiedekunnan tutkintotavoitteet koulutusaloittain Selvitys erityistavoitteista Henkilöstösuunnitelma.. 6 Liitteet: Henkilöstörakenne ja henkilöstömenot (taulukko 1) Tenure track (taulukko 2) YT-neuvottelu pidetty Käsitelty tiedekuntaneuvostossa

2 1. Kasvatustieteiden tiedekunnan strategiset tavoitteet ja toimenpiteet 2 Yhteiskunnan ja toimintaympäristön jatkuva muutos on johtanut siihen, että myös kasvatuksen ja koulutuksen ympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Kasvavat osaamisvaatimukset ja jatkuvan oppimisen haasteet ovat vahvasti esillä kasvatustieteiden tiedekunnan koulutusta ja tutkimusta koskevissa linjauksissa. Tiedekunnan keskeiset tavoitteet ovat kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus, laadukas opetus ja niiden tiivis yhdistäminen. Tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen korkea laatu ja kilpailukykyisyys mahdollistavat yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, joka synnyttää uudenlaisia innovaatioita. Yhteiskunnallisesta muutoksesta nousevia osaamisen uudistamisen tarpeita tiedekunta ennakoi tutkimusperustaisesti. Kasvatustieteiden tiedekunnan toiminta sijoittuu yliopiston strategiassa määritellyistä painoaloista erityisesti Koulutus, oppiminen ja tulevaisuuden opetustyö -alueelle. Myös Kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset muutosprosessit -painoalalla tiedekunnan asiantuntijuus ja yhteistyö on vahvaa. Tiedekunnan tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on elinikäinen oppiminen varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen. Strategisten tavoitteiden saavuttamista edistää tiedekunnan tilaongelmien pikainen ratkaiseminen. Tiedekunnan tutkimusprofiili Tutkimustoiminnan vahvuusalueet Tiedekunnan tutkimustoiminnan nykyiset vahvuusalueet ovat oppimisyhteisöt ja vuorovaikutus kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän konteksteissa, kasvatuskulttuurit, lapsuus ja hyvinvointi sekä ammatillinen kasvu ja oppimisen ohjaaminen. Vahvuusalueiden asiantuntemuksen varaan rakennetaan entistä vahvempia osaamiskeskittymiä, jotka tulevat profiloimaan Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden vahvaa osaamista. Tutkimustoiminnan painoalueiden tutkimus toimii myös tiedekunnan laajan koulutustehtävän perustana. Tutkimustoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet o Tiedekunnan tutkimusstrategiaa ja -toimintaa kehitetään kansainvälisestä tutkimuksen arvioinnista saadun palautteen ja suositusten pohjalta. o Otetaan käyttöön tiedekunnan vahvuusalueille suunnattu tutkijanuramalli/-järjestelmä. o Täydentävän rahoituksen määrää lisätään erityisesti tieteellisin kriteerein kilpaillun ja kansainvälisen rahoituksen osalta.

3 3 o Tiedekunnan jatkokoulutusta kehitetään osana yliopiston tutkijakoulua. Tohtorikoulutukseen rekrytoidaan myös kansainvälisiä opiskelijoita ja opettajia. o Lisätään kansainvälistä julkaisuaktiivisuutta mm. järjestämällä kansainvälisiä kirjoittaja workshopeja. o Lisätään kansainvälistä tutkijavaihtoa osallistumalla aktiivisesti yliopiston liikkuvuusohjelmaan. o Osallistutaan kansalliseen kasvatustieteelliseen keskusteluun ja tuetaan suomalaisen koulutusjärjestelmän ja koulutuspolitiikan kehittämistä tukevaa julkaisemista. Tiedekunnan koulutusprofiili Jyväskylän yliopisto on maamme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Tiedekunnan vahvuutena on ihmisen elämänkaaren eri vaiheisiin kohdistuva oppimisen, ohjauksen ja opettajuuden tutkimus sekä siihen pohjautuva koulutus. Tämä on luonut voimakkaan kasvatustieteellisen alan osaamiskeskittymän, jolle on tyypillistä monitieteinen, tiedekuntarajat ylittävä yhteistyö ja joustava verkottuminen. Monialainen asiantuntemus mahdollistaa yhteiskuntaa ja kulttuuria uudistavan kehityksen sekä inhimillisen kasvun tukemisen elämänkaaren eri vaiheissa. Koulutustoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet o Kandidaattikoulutuksen yhtenäistämistä jatketaan. o Maisterivaiheeseen ja jatko-opintoihin otettavien opiskelijoiden rekrytointia tehostetaan. o Valmistaudutaan lisäämään pedagogista koulutustarjontaa yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille, mikäli tiedekunnalle osoitetaan tarvittavat lisäresurssit. o Henkilökunnan valmiuksia uusien oppimisympäristöjen rakentamiseen ja hyödyntämiseen vahvistetaan. o Lisätään vieraskielisen opetuksen tarjontaa ja tuetaan opiskelijoiden kansainvälistymistä o Kehitetään henkilökunnan koulutusvientiin liittyvää osaamista. o Jatketaan Student Lifen käytänteiden kehittämistä ja konkretisointia. o Tuetaan opinto-ohjauksen avulla opintojen läpäisyä ja opiskelijoiden työllistymistä Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Koulutuksen monipuolisen osaamisen kautta vastataan yhteiskunnan uusiin osaamishaasteisiin. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä lisätään integroimalla EU:n eri toimenpideohjelmat kiinteästi tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusalueisiin. Koulutuksen kansallista ja kansainvälistä tuotteistamista ja koulutusvientiä edistetään keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Alueellista vuorovaikutusta tuetaan mm. sivistystoimen johdon ja kasvatustieteiden tiedekunnan tutkijoiden yhteistyöverkoston avulla.

4 4 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteet ja toimenpiteet o Lisätään tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoiminnan yhteiskunnallista näkyvyyttä. o Lisätään henkilöstön ja opiskelijoiden tulevaisuuden osaamisvaatimusten tuntemusta. o Tuetaan henkilökunnan mahdollisuuksia osallistua koulutusvientihankkeisiin. 2. Rakenteellinen kehittäminen Tiedekunnan kehittämistä jatketaan yliopiston strategian suuntaisten rakenteellisen kehittämisen periaatteiden mukaisesti. Tiedekunnan kehittämisen keskiössä on keskustelu hallinnollisten ja organisatoristen rakenteiden uudistamisesta. Eri henkilöstöryhmistä koostuva työryhmä on valmistellut asiaa ja henkilöstölle on järjestetty useita keskustelutilaisuuksia, joissa asiaa on arvioitu koulutuksen ja opetuksen, tutkimuksen, työhyvinvoinnin sekä hallinnon ja johtamisen näkökulmista. Keskeisinä tavoitteina mahdollisessa laitosten yhdistymisessä nähdään synergiaetu sekä tutkimuksen että koulutuksen toteutuksessa. Myös hallinnon keveneminen ja joustavuuden lisääntyminen nähtiin etuina. Haasteina tunnistetaan mm. muutos- ja henkilöstöjohtaminen sekä koulutuksen laadun säilyttäminen. Päätös asiasta tehdään vuoden 2011 loppuun mennessä. Toiminnallinen muutos on syytä toteuttaa hallitusti ja riittävän pitkällä aikajänteellä. Rakenteellinen kehittäminen edellyttää tiedekunnalle yhtenäisiä toimitiloja. Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa laaditaan suunnitelma yhteistyön syventämisestä ja suuntaamisesta. Yhdistävänä kiinnostuksen kohteena ovat tiedekunnan tutkimusstrategiassa mainitut vahvuusalueet. Tiedekunnalla ja tutkimuslaitoksella on yhteistyötä hanke- ja henkilötasolla ja näiden kartoittamiseksi on laadittu yhteistyön nykytilanteen analyysi. Tiedekunnan ja tutkimuslaitoksen intressit ovat monilta osin yhdensuuntaisia ja toisiaan täydentäviä, mutta rakenteellisen yhteistyön syventäminen edellyttää kuitenkin riittävää valmisteluaikaa. Tiedekunnassa toimiva Rehtori-instituutti on määräaikainen ja sen nykyinen toimikausi päättyy Instituutin tehtävänä on oppilaitosten johdon koulutus ja koulutusta tukeva tutkimus. Instituutissa on tehty keväällä 2011 itsearviointi, jonka pohjalta tiedekunta käy sisäisen keskustelun ja tekee syksyllä 2011 esityksen rehtorille instituutin asemasta tiedekunnassa. Tiedekunta toimii aktiivisesti Kielikampus-toimintaympäristössä, jossa yhdistyvät kielen ja kielenopetuksen tutkimus, kielikoulutus ja kieli(koulutus)politiikka. Yhteistyö tukee tiedekunnan tavoitteellista tutkimus- ja kehittämistyötä laajentamalla hyödynnettävissä olevaa osaamispotentiaalia ja antaa entistä paremmat edellytykset laajempien tutkimusrahoitusten hakemiseen. Tiedekunta kehittää edelleen toimintaa myös Musiikkikampusyhteistyössä.

5 3. Vieraskieliset maisteriohjelmat 5 Tiedekunnan vieraskielistä maisteriohjelmaa Master s Degree Program in Educational Leadership jatketaan Rehtori-instituutin toiminnan itsearvioinnin (2011) pohjalta. Tiedekunta osallistuu myös edelleen Master s Degree Programme in Development and International Cooperation - maisteriohjelmaan. Uutena vieraskielisenä maisteriohjelmana valmistellaan kasvatustieteiden englanninkielinen maisteriohjelma, jossa on mahdollista suuntautua mm. ohjausalaan ja kansainväliseen koulutusosaamiseen. 4. Tiedekunnan tutkintotavoitteet koulutusaloittain Tiedekunta on valmis kantamaan nykyistä laajempaa valtakunnallista tutkimus- ja koulutusvastuuta kasvatustieteellisellä alalla. Valtakunnallisen opettajatiedonkeruun ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen toteuttaman opettaja- ja opettajankoulutustarpeen ennakoinnin tulosten perusteella sekä luokan- että erityisopettajien tarve kasvaa vuoteen 2025 mennessä. Tutkintotavoitteen pitämistä ennallaan puoltavat yhteiskunnallinen opettajatarve ja hyvät työllistymisnäkymät. Myös lastentarhanopettajia ja opinto-ohjaajia tarvitaan lisää. Tutkintotavoitteet esitetään pidettäväksi ennallaan: maisteritutkintojen tavoite 260 (sisältää Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen osuuden, 16) ja kandidaatin tutkintojen tavoite 230. Tavoitteiden saavuttamista tuetaan seuraavilla toimenpiteillä: Jatketaan vuonna 2011 aloitettua luokanopettajakoulutuksen maisterivaiheen 10 opiskelijan sisäänottoa. Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opiskelijavalintoja kehitetään yhteistyössä Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Opiskelijavalintoja ja opintojen ohjausta kehitetään opiskelijoiden sitouttamiseksi aloittamaansa koulutukseen. 5. Selvitys erityistavoitteista (Syksyllä 2009 sovitut erityistavoitteet) Kansainvälisen tutkimuksen arvioinnin perusteella tiedekunnan yhteistyö kansainvälisten strategisten kumppanien kanssa on hyvällä tasolla ja kehittynyt suotuisasti. Tiedekunta jatkaa yhteistyön kehittämistä kohdentamalla voimavaroja strategisten kumppanuuksien vahvistamiseen. Tiedekunta on vastannut valtakunnalliseen opettajatarpeeseen käynnistämällä opinto-ohjaajien lisäkoulutuksen sekä avaamalla luokanopettajakoulutuksen maisterivaiheen opiskelijoiden sisäänoton.

6 6 Tiedekunnan sivuainekoulutusta on tarjottu resurssien puitteissa (mm. APO-opinnot, POM-opinnot, opetustoimen hallinto- ja johtaminen sivuainekokonaisuus). Näiden toteuttamiseksi tehdään strategisen rahoituksen hankehakemukset yhteistyössä muiden tiedekuntien kanssa. Opiskelijoiden osallistumista kansainväliseen opiskelijavaihtoon on tuettu rakentamalla opintopolut siten, että vaihtoon osallistuminen mahdollistuu sekä parantamalla ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista tutkintoon. Tiedekunta on ollut aktiivinen Musiikkikampus-yhteistyössä. Yhteistyö on mahdollistanut asiantuntijuuden vaihtoa sekä henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista. Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnat ovat allianssiyhteistyössä kehittäneet osaamistaan erityisesti kasvatustieteen perusopintojen ja vieraskielisen opetuksen pilotoinneissa. Tiedekunta on ollut aktiivinen ja aloitteellinen sekä kansallisten että kansainvälisten koulutusvientihankkeiden työstämisessä. Tiedekunta on vastannut yliopiston henkilökunnan pedagogisten valmiuksien kehittämisestä suunnittelemalla ja toteuttamalla yliopistopedagogiset opinnot yhteistyössä EduCluster Finland Oy:n kanssa. Tiedekunta jatkaa Abu Dhabi -emiraattiopettajien PD-koulutusta ja pyrkii käynnistämään hankkeeseen liittyvän maisterikoulutuksen. 6. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstöjärjestelyillä vahvistetaan sekä yliopiston strategiassa että tiedekunnan omassa strategiassa määriteltyjen painoalojen osaamista ja niiden edellyttämää infrastruktuuria. Henkilöstörakennetta kehitetään tutkimustoimintaa ja tutkimusperustaista koulutusta tukevaksi. Opetushenkilöstön rekrytoinnissa painotetaan lisäksi pedagogisia ansioita. Tiedekunnan keskeisten tutkimus- ja koulutustehtävien toteuttamisessa hyödynnetään yhteisiä henkilöstöresursseja. Tutkimuspainotteisiin työsuhteisiin rekrytoitaessa kiinnitetään erityistä huomiota hakijoiden täydentävän rahoituksen hankkimisvalmiuksiin sekä kansainvälisiin ja kansallisiin tutkimusverkostoihin. Tiedekunnan nykyinen henkilöstörakenne ja muutokset vuoteen 2014 on kuvattu taulukoissa 1. Neliportaiseen tutkijauramalliin liittyvät määrälliset tavoitteet esitetty taulukossa 2. Nykyinen henkilöstömäärä on suhteutettu tarkoituksenmukaisesti tiedekunnan laajaan koulutustehtävään. Koulutustehtävän mahdollinen laajentuminen (esim. sivuainetarjonnan lisääminen POM- ja APOopinnoissa) edellyttää henkilöstöresurssien kohdentamisen uudelleenarviointia suhteessa tutkimustehtävään. Nykyisestä henkilöstöstä lähes 60 % (58,5 %) on vakituisessa työsuhteessa. Vakituisten työsuhteiden määrää pyritään suunnittelukaudella hallitusti kasvattamaan. Etenkin tiedekunnan professorikunnassa tulee suunnittelukaudella olemaan vaihtuvuutta eläköitymisten myötä. Kansainvälisen hakuprosessin ohella professuurien vapautumista ennakoidaan tenure track menettelyä hyödyntäen avaamalla yliopistotutkijan/-lehtorin tehtäviä. Lehtoreiden eläkkeelle siirtymisten yhteydessä arvioidaan tehtävien kohdentamistarve tiedekunnan strategiset painoalueet huomioiden. Tiedekunnassa ja laitoksilla olevan osaamisen ja jatkuvuuden varmistaminen edellyttää rekrytointien suunnitelmallista aikaistamista. Toiminnan jatkuvuutta tuetaan osaltaan hyödyntämällä professoreiden halukkuutta jatkaa erilaisissa asiantuntijatehtävissä eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin.

7 Tiedekunta jatkaa tutkijanuramallin soveltamista. Tenure track paikat kohdennetaan tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueille. Tavoitteena on vahvistaa laajempien tutkimusryhmien syntymistä ja pitkäjänteisen toiminnan edellytyksiä. Henkilöstöä kannustetaan liikkuvuuteen ja työskentelyyn ulkomailla. Tiedekunnan muun henkilöstön kokonaismäärä (36) tiedekunnassa säilyy nykyisellä tasolla. Tiedekunnan palvelukeskuksessa työskentelevät (25) ovat vakituisissa työsuhteissa. Palvelukeskuksen henkilöstön rakenne ja tehtävät näkyvät taulukossa 1. Osaamisen kehittämisessä on keskeistä varmistaa riittävässä määrin jaettu asiantuntijuus opinto-, talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä, jotta palvelukeskuksessa on toimiva varahenkilöjärjestelmä. Yliopiston tasolla on tärkeä huolehtia myös normaalikoulun henkilöstöasioihin liittyvän erityisosaamisen varmistamisesta. Kansainvälisessä tutkimuksen arvioinnissa nousi vahvasti esille näkemys tutkimus- ja hanketoiminnan infrastruktuurin vahvistamistarpeesta tiedekunnassa. Tämä lisäystarve arvioidaan ottaen huomioon tilojen hajanaisuus ja siitä aiheutuva lähipalvelujen puute, joka tuntuu sekä opetus- ja tutkimushenkilökunnan että erityisesti tiedekunnan ja laitosten johdon työkuormassa. Muut tiedekunnan muuhun henkilöstöön kuuluvat työskentelevät Rehtori-instituutissa ja määräaikaisissa hankkeissa. Hankkeiden päätyttyä on tärkeä varmistaa karttuneen asiantuntemuksen jääminen tiedekunnan käyttöön. Rehtori-instituutin henkilöstön vakinaistamistarve arvioidaan sen jälkeen, kun hallitus on tehnyt päätöksen instituutin asemasta ja toiminnasta nykyisen määräajan ( ) päättymisen jälkeen. Säännöllisiä kehityskeskusteluja käytetään arvioinnin ja osaamisen kehittämisen välineenä. Kehityskeskusteluissa esille tulleet asiantuntijuuden kehittymisen tarpeet integroidaan tiedekunnan toiminnan tavoitteisiin, ja osaamisen kehittäminen otetaan huomioon työsuunnitelmissa. Kehityskeskustelut käynnistetään syksyllä Tiedekunnassa aloittaa dekaanin nimeämä henkilöstön kehittämistyöryhmä, jonka tehtäviin kuuluu mm. henkilöstösuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen arviointi sekä kehittämistoimenpiteiden suunnittelu. 7